HALLITUKSEN KOKOUS 6/2016. Kokousaika , klo Kunnantalo, valtuustosali. Asiat Asialista

Transkriptio

1 ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 6/2016 Kokousaika , klo Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat Asialista H 32 Kelan yhteispalvelusopimuksen päivittäminen H 33 Perheryhmäkodin perustaminen alaikäisille oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille H 34 Yritystontin myyminen Kalalahden asemakaava-alueelta H 35 Valtuuston päätöksen täytäntöönpano; Mahnalan Ympäristökoulun rakennushanke H 36 Tilinpäätös Ilmoitukset... 80

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 64 Hallitus 6/2016 KOKOUSAIKA , klo KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 1) pj Jouni Ovaska vj Jarmo Kalliola I vpj Päivi Leskinen vj Harri Isomuotia II vpj Rauno Mäki vj Erkki Rikala j Päivi Hiltunen vj Raija Mäensivu j Maria Härkki-Santala vj Susanna Palomäki j Heimo Nordfors vj Anna-Kaisa Immonen j Maarit Lepistö vj Jukka Juvonen j Esa Järvenpää vj Jarmo Järvinen j Vilho Ponkiniemi vj Raija Westergård 1) saapui klo pykälän 34 aikana. MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kirsi Parhankangas Pasi Eloranta Mauri Lepola VIRANHALTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta Erkki Jortikka valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapj valtuuston II varapj. kunnanjohtaja, esittelijä talousjohtaja henkilöstöpäällikkö, ptkpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Hallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Rauno Mäen ja Päivi Hiltusen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja, :t Jouni Ovaska Puheenjohtaja, :t Päivi Leskinen Pöytäkirjanpitäjä Erkki Jortikka PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika , klo mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Rauno Mäki Päivi Hiltunen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ , klo kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Erja-Riitta Myllymäki

3 65 H 32 KELAN YHTEISPALVELUSOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Perusturvalautakunta , 15 Liite Hallitus hyväksyi yhteispalvelupisteen perustamisen kuntaan ja Kelan kanssa solmittiin yhteispalvelusopimus Yhteispalvelussa tarjotaan avustavia asiakaspalvelutehtäviä, jotka liittyvät pääsääntöisesti Kansaneläkelaitoksen hallintopalveluihin. Voimassa olevan sopimuksen mukaan Kelan palveluneuvoja ottaa vastaan asiakkaita kunnan osoittamissa tiloissa torstaisin ja perjantaisin. Muina arkipäivinä perusturvakeskuksen kolme työntekijää hoitavat Kelan yhteispalvelupistettä oman työnsä ohella. Kela käynnisti neuvottelut alkuvuodesta kunnan kanssa, koska Kelan palveluneuvoja eläköityy alkaen. Jotta kuntalaisilla säilyisi mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluneuvojan palveluun jatkossakin, toiveena oli toiminnan jatkuminen entisellään. Käydyissä neuvotteluissa Kela kuitenkin ilmoitti, että Kelan palveluneuvojan työpanosta ei ole alkaen kunnassa käytettävissä. Muutos palvelumuotoon tarkoittaa sitä, että kunnan järjestämä yhteispalvelutoiminta laajenee. Palveluneuvojan työpanoksen päättymisen johdosta kunnan tulee mm. mahdollistaa etäpalvelu asiakkaille tukien palvelutilannetta tarvittaessa. Yhteispalvelupisteen vakiopalvelut ovat: Asiakkaan kertoman mukaiseen elämäntilanteeseen liittyvä Kelaasioiden neuvonta (mm. hakemuksen täyttö, etuuksista ja hakuajoista kertominen yleisellä tasolla) Kelan hakemuksen, liitteen tai muun asiakirjan vastaanottaminen, pois lukien työeläkehakemukset ja työeläkejärjestelmän kuntoutushakemukset Esitteen/lomakkeen/palautuskuoren yms. Kelan materiaalin antaminen Kelan verkkopalveluiden käyttöön opastaminen Ajanvaraus Kelan puhelinajanvarauspalveluun tai tapaamiseen Kelan etäpalvelutilanteen valmistelut ja palvelutilanteessa tukeminen tarvittaessa Kelan palveluiden etätulkkaustilanteiden valmistelut, yhteydenotot jne. Kelan asiakaspalautteen vastaanottaminen ja kirjaaminen Muu asiakkaan palvelutilanne Kela-asioissa

4 66 Kela järjestää toimeksisaajan henkilöstölle (neljä henkilöä, ml. varahenkilöt) tarpeellisen koulutuksen mainittujen tehtävien (vakiopalvelut) hoitamiseen. Koulutuksessa huomioidaan myös palvelulle asetetut laatuvaatimukset (sopimuksen liite 4). Sopimusluonnos on liitteenä nro 9. Esitys (sosiaalijohtaja Taina Niiranen): Perusturvalautakunta esittää hallitukselle, että hallitus hyväksyy yhteispalvelusopimuksen päivittämisen oheisen sopimusluonnoksen mukaiseksi ja valtuuttaa sosiaalijohtaja Taina Niirasen allekirjoittamaan ja hoitamaan sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät. Päätös: Perusturvalautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: - hallitus Hallitus , 32 Sopimusluonnos on tallennettu oheismateriaaleihin. Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirtyy Kelan tehtäväksi 2017 alusta alkaen ja kuntien sosiaalityöntekijät päättävät edelleen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Tämän tehtäväsiirron tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä. Kelan sivuilla muutoksesta tiedotetaan seuraavasti: "Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Toimeentulotukilain muutokset hyväksyttiin eduskunnassa Muutoksen taustalla on tarve vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Uudistuksella tavoitellaan myös sitä, että perustoimeentulotukea hakevat asiakkaat olisivat keskenään mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa. Valtakunnallisena toimijana Kela pystyy kuntia tehokkaammin huolehtimaan kansalaisten taloudellisesta turvasta. Kelassa on käytettävissä asiakkaiden tiedot useista kansallisista järjestelmistä, mikä nopeuttaa käsittelyä sekä vähentää asiakkaan tarvetta esittää tulotietojaan ha-

5 67 kemuksen yhteydessä. Samoin vähentyy tarve toimeentulotuen takaisinperintään. Perustoimeentulotuen siirtoon valmistaudutaan Kelassa Toimeentulotuki hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja toimeenpanna siirto asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja kuntien kanssa yhteistyössä. Hanke käy jatkuvaa keskustelua kuntien kanssa Kuntaliiton kautta." Hämeenkyrön kunta on neuvotteluissa vastustanut Kelan ilmoitusta jättää täyttämättä palveluneuvojan työpanos. Yhteispalvelu aloitettiin juuri sillä periaatteella, että perusturvakeskuksessa sijaitsevassa yhteispalvelupisteessä kunta tuottaa avustavia asiakaspalvelutehtäviä, mutta Kelan palveluneuvoja pitää vastaanottoa asiakkaille tiettyinä päivinä viikossa. Kela on ilmoittanut jättävänsä osoittamatta oman virkailijansa työpanoksen eläköitymisen jälkeen. Tällä toimenpiteellä siirretään asiakasneuvonnan palveluvastuu yhteispalvelussa kokonaan kunnan sosiaalitoimelle asiassa, jossa nimenomaan on valtakunnalliseksi linjaksi valittu kuntien tehtävien keventäminen. On kohtuutonta, että tehtävässä, joka siirtyy Kelan vastuulle, tosiasiallinen palveluvastuu kuitenkin jätetään kunnan hoidettavaksi. Hämeenkyrön kunta huomauttaa, että Kelan henkilökuntaa kuitenkin toimii Hämeenkyrön toimistossa hakemusten valmistelu- ja ratkaisutehtävissä mutta tässä toimipisteessä ei anneta lainkaan asiakaspalvelua. Kelan sivuilla asiasta tiedotetaan seuraavasti: Asiakaspalvelu on siirtynyt kunnan Perusturvakeskukseen Härkikuja 7. Kelan oma palvelu korvataan lähitoimisto- ja yhteispalvelulla alkaen. Esitys: Päätös: HALLITUS hyväksyy perusturvalautakunnan esityksen, mutta edellyttää, että ennen sopimuksen allekirjoittamista Kelan kanssa vielä neuvotellaan palveluneuvojan työpanoksen osoittamisesta. HALLITUS totesi yksimielisesti, että Kelan esitys asettaa kuntalaiset kohtuuttomaan asemaan palveluiden saannissa. Hallitus edellyttää sopimuksen ehdoksi, että Kela järjestää palvelupisteeseen palveluneuvojan yhden päivän ajaksi viikossa. Ote:. sosiaalijohtaja Niiranen. Kela

6 68 H 33 PERHERYHMÄKODIN PERUSTAMINEN ALAIKÄISILLE OLESKELULUVAN SAANEILLE TURVAPAIKANHAKIJOILLE Perusturvalautakunta , 14 Liite Pirkanmaan ELY-keskus on marraskuussa 2015 esittänyt Hämeenkyrön kunnalle oleskeluluvan saaneille alaikäisille maahanmuuttajille tarkoitetun perheryhmäkodin perustamista ja sopimuksen tekemistä alaikäisten oleskeluluvan saaneiden kuntaan osoittamiseksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan sopimuksen kuntaan osoittamiseksi ja valtuutti perusturvalautakunnan tekemään sopimuksen. Perusturvalautakunta on käsittelyt sopimusluonnoksen kokouksessaan Palvelualueen johtaja Taina Niiranen on allekirjoittanut sopimuksen ja lähettänyt sen ELY-keskukseen allekirjoitettavaksi. Taustaa Turvapaikkaprosessin aikana ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat asuvat alaikäisille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa tai tukiasunnoissa. Oleskeluluvan saamisen jälkeen he siirtyvät yleensä perheryhmäkoteihin. Perheryhmäkotien toimintaa koordinoivat ELY-keskukset. Alaikäinen turvapaikanhakija tai oleskeluluvan saanut henkilö voi asua myös yksityismajoituksessa ja olla vain kirjoilla ryhmäkodissa tai perheryhmäkodissa. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, jotka määrittelevät, miten alaikäisiä tulee kohdella heitä koskevassa päätöksenteossa ja sen, että heille tulee taata asianmukaista suojelua ja humanitaarista apua (ks. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus). Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun ja kehitykseen (4 ). Lapsen etua arvioitaessa sovelletaan lastensuojelulakia (Lastensuojelulaki 34 ). Lastensuojelulain mukaisesti lapsen etua tulee arvioida sen perusteella, miten ratkaisut turvaavat tälle tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä

7 69 iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Kunta voi perustaa lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön sovittuaan asiasta ELY-keskuksen kanssa. Kunta sopii yksikön perustamisesta, lasten ja nuorten sijoittamisesta, kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä ja niihin liittyvistä korvauksista yhdessä alueen ELY-keskuksen kanssa. Lasten ja nuorten määrää sekä henkilöstöä koskevan lainsäädännön osalta kotoutumislaissa viitataan lastensuojelulakiin. Aluehallintovirasto (AVI) valvoo yksiköitä erityisesti lastensuojelulain toteutumisen osalta. Kunta voi hankkia palvelut myös ostopalveluna. (KotoL 27, 28.) Korvaukset Kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) toimii kaikissa ELY-keskusten kanssa sovittujen korvausten maksajana. KEHA-keskus korvaa perheryhmäkodin ylläpidosta aiheutuneet kulut kunnan ja ELYkeskuksen laatiman sopimuksen perusteella. Lisäksi kunnalle maksetaan laskennallista korvausta perheryhmäkodissa asuvista lapsista ja nuorista huolimatta siitä, ylläpitääkö perheryhmäkotia kunta vai yksityinen palveluntuottaja. Laskennallinen korvaus on alle 7-vuotiaasta 6845 euroa ja yli 7-vuotiaasta 2300 euroa vuodessa. Laskennallista korvausta maksetaan oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista 3 vuoden ajan. Laskennallisten korvausten lisäksi voidaan korvata erityiskustannuskorvauksina sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi pitkäaikaisten sairauksien hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Erityiskustannuskorvauksia voidaan maksaa 10 vuoden ajan. Alaikäisenä Suomeen muuttaneiden turvapaikanhakijoiden osalta myös toimeentulotuki korvataan siihen saakka, kun rinnastettavien tukitoimenpiteiden piirissä oleva nuori täyttää 21 vuotta. ELY-keskus hyväksyy ja seuraa talous- ja toimintasuunnitelman toteuttamista vuosittain. KEHA-keskus maksaa perheryhmäkodin toi-

8 70 minnasta aiheutuneet kustannukset täysimääräisenä valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Kunta tekee selvityksen toteutuneista korvattavista kustannuksista ELY-keskukselle puolivuotiskausittain. Myös siinä tapauksessa, jossa toimijana on yksityinen palveluntuottaja, kunta toimii korvauksen ja selvityksen toimittajana ELY-keskukseen. Hämeenkyrön tilanne Hämeenkyrön alaikäisyksikön kolmessa toimipisteessä asuu tällä hetkellä 55 ilman huoltajaa Suomeen tullutta alaikäistä lasta. Oleskeluvan saamisen jälkeen heidän tulee siirtyä näistä yksiköistä asumaan perheryhmäkoteihin. Kotoutumisen ja koulunkäynnin kannalta on perusteltua, että he voisivat jatkaa Hämeenkyrössä asumista perheryhmäkodissa täysi-ikäisyyteen saakka, jonka jälkeen he voivat itse päättää asumisestaan. Sopimusluonnos ELY-keskuksen kanssa on liitteenä nro 8 ja oheismateriaalina tietopaketti kunnalle perheryhmäkodin perustamisesta. Esitys (sosiaalijohtaja Taina Niiranen): Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että 1) Hämeenkyrön kunta solmii Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa sopimuksen perheryhmäkodista ja alaikäisten oleskeluluvan saaneiden lasten ja nuorten vastaanotosta perheryhmäkotiin ja mahdollisesti tukiasuntoihin 2) sopimuksen tehtyään Hämeenkyrön kunta voi perustaa alaikäisten turvapaikan saaneiden perheryhmäkodin 3) Perusturvalautakunta on omalta osaltaan valmis käynnistämään toiminnan organisoinnin. Päätös: Perusturvalautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: - Hallitus Hallitus , 33 Sopimusluonnos ja sivistyslautakunnan lausunto , 27 on oheismateriaalikansiossa.

9 71 Perheryhmäkodin perustaminen alkaa ELY-keskuksen ja kunnan sopimuksesta, joka perustuu lakiin kotoutumisen edistämisestä ja lastensuojelulakiin. Kunta voi halutessaan tehdä sopimuksen perheryhmäkodin ylläpidosta yksityisen palveluntuottajan kanssa. Kunta kilpailuttaa palveluntuottajat hankintalain ja omien sääntöjensä mukaisesti. Koska pienemmillä paikkakunnilla tarjoajien määrä on todennäköisesti pienempi, kunta voi käyttää kilpailutuksen muotona myös esimerkiksi neuvottelumenettelyä. Perheryhmäkodin toimintaa voidaan suunnitella kunnan, palveluntuottajan ja ELY-keskuksen kanssa kolmikantayhteistyönä, vaikka varsinainen sopiminen tapahtuu kunnan ja palveluntuottajan välillä. Elyn kanssa tehtävän sopimuksen 3. kohtaan sisältyy maininta: Hämeenkyrön kunta ei toimi varsinaisena palveluntuottajana vaan hankkii sen neuvottelumenettelyä käyttäen kunnan alueella toimivalta referenssit omaavalta palveluntuottajalta. Hankintalain 66 mukaan hankintayksikkö voi käyttää neuvottelumenettelyä esimerkiksi seuraavalla perusteella: 6) moniammatillista erityisosaamista edellyttävässä hankinnassa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla; SPR:n Hämeen piirin kanssa on käynnissä neuvottelu siitä, että perheryhmäkodin palvelutoiminnan tuottaisi SPR. Kunnan ei ole tarkoituksenmukaista lähteä rekrytoimaan henkilöstöä toimintaan, josta kunnalla ei ole aiempaa kokemusta, ja joka on käynnistettävä nopeasti ensimmäisten oleskelulupien jo lisääntyessä. Siirtyminen ja asiakassuhteet ryhmäkodista ja tukiasunnoista perheryhmäkotiin sujuisivat joustavasti, jos SPR olisi näiden kaikkien yksiköiden palveluntuottaja. Esitys: HALLITUS hyväksyy perusturvalautakunnan esityksen. Hallitus toteaa, että käytännön järjestelyt perheryhmäkodin perustamisesta ja tukiasunnoista sekä palvelusopimus palveluntuottajan kanssa kuuluvat perusturvalautakunnalle ja opetuksen järjestäminen sivistyslautakunnalle. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen.

10 72 Ote:. perusturvalautakunta. sivistyslautakunta

11 73 H 34 YRITYSTONTIN MYYMINEN KALALAHDEN ASEMAKAAVA-ALUEELTA Hallitus , 34 Maankäyttöinsinööri Pasi Kamppari: Karttaliite Raimo Mäki-Uuron kanssa on neuvoteltu yritystontin myymisestä Kalalahden asemakaava-alueelta. Mäki-Uuron tarkoituksena on toteuttaa tontille hallirakentamista, jossa on erillisiä hallisoluja. Myynti koskee Kalalahden asemakaava-alueella korttelin 90 tonttia 9. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston , 45 hyväksymä asemakaava, jossa tontti on osoitettu teollisuus- ja varastorakennuskäyttöön. Tontilla on rakennusoikeutta 2295 k-m 2. Ostaja on teettänyt alueelle suunnitelman, jonka mukaisesti tontille tulee kaksi erillistä hallirakennusta kerrosalaltaan yhteensä n k-m 2. Tontin hinnoittelussa on huomioitu vastaavat tontin luovutukset Kalalahden alueella sekä tontin haastava muoto. Tontin puusto on kunnan toimesta hakattu ennakkoon. Esitys: HALLITUS myy Kalalahden asemakaava-alueen korttelista 90 tontin 9. Tontti muodostuu n m 2 suuruisesta määräalasta Kairiston Metsä (kiinteistötunnus: ) -nimisestä tilasta. Kauppa tehdään seuraavilla ehdoilla: Ostaja: Raimo Mäki-Uuro (perustettavan yhtiön lukuun), Jenkkatie 6, Kyröskoski 1. Kauppahinta on kaksikymmentätuhatta (20 000) euroa. 2. Ostaja vastaa seuraavista kauppaan liittyvistä maksuista: kaupanvahvistajan palkkio lainhuudatuskulut määräalan lohkomiskulut 3. Kauppahinta on maksettava kokonaisuudessaan kaupantekotilaisuudessa. Kauppakirjat on allekirjoitettava kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta. Tämä hallituksen tekemä myyntipäätös peruuntuu ilman erillistä päätöstä, jos ostajasta johtuvista syistä kauppakirjaa ei allekirjoiteta sovitussa ajassa.

12 74 4. Ostaja on velvollinen rakentamaan tontille vähintään 1100 k- m 2 suuruiset yritystilat kahden vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien valmiiksi siten, että rakennusvalvontaviranomainen voi suorittaa hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Rakentamisessa tulee huomioida asemakaavan määräykset, mm. ulkovarastointiin käytettävät alueet tulee aidata. 5. Hallitus oikeuttaa ostajan hakemaan kustannuksellaan tämän myyntipäätöksen ehdot täyttävää rakennuslupaa ennen kauppakirjan allekirjoittamista. 6. Myyjällä on oikeus periä sopimussakkoa kaksi kertaa kauppahinta ja tälle 11 % vuotuisen koron rakentamisvelvoiteajan täyttymisestä tai edelleen luovutusta koskevan kauppakirjan allekirjoituspäivästä, jos ostaja ilman kunnanhallituksen suostumusta luovuttaa tontin kolmannelle tai laiminlyö rakentamisvelvoitteen. 7. Hallitus oikeuttaa kunnanjohtajan tai maankäyttöinsinöörin kummankin erikseen sopimaan muista kaupan ehdoista ja allekirjoittamaan kauppakirjan. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen Jouni Ovaska saapui tämän asian keskustelun aikana klo Ote:. ostaja. maankäyttöinsinööri Kamppari. kirjanpito. arkistosihteeri Rinne (lainvoimaisuustodistus)

13 75 H 35 VALTUUSTON PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO; MAHNALAN YM- PÄRISTÖKOULUN RAKENNUSHANKE Hallitus , 35 Talousjohtaja Tiina Paloranta: Hallitus on päättänyt pykälässä 1, että valtuuston päätökset pannaan aina täytäntöön, kun siihen lailliset edellytykset ovat olemassa. Hallitus ei tee yleensä erillistä täytäntöönpanopäätöstä valtuuston päätöksistä. Valtuusto päätti Mahnalan Ympäristökoulun osalta seuraavaa: 1. Valtuusto ei hyväksy Mahnalan ympäristökoulun hankkeen kustannuksiksi euroa 2. Valtuusto ei korota hankkeen kustannuksia, vaan pitää voimassa valtuuston hyväksymän kustannusarvion euroa ja päätetyn hankkeen laajuuden. Valtuusto edellyttää, että hallitus keskeyttää nykyisen hankintamenettelyn ja että tekninen lautakunta käynnistää välittömästi uuden kilpailuttamisen niin, että tavoitteena on Mahnalan Ympäristökoulun valmistuminen vuoden 2017 loppuun mennessä. Teknisen lautakunnan ratkaisuvalta, hallintosääntö 99 : 6. vastaa kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta Tekninen lautakunta on valinnut rakennuttamistoimikunnan valmistelemaan Mahnalan Ympäristökoulun rakennuttamista. Esitys: HALLITUS ohjeistaa teknistä lautakuntaa - keskeyttämään nyt käynnissä olevan hankintamenettelyn valtuuston määrärahapäätöksen perusteella - käynnistämään välittömästi uuden kilpailuttamisen

14 76 Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen. Ote:. tekninen lautakunta

15 77 H 36 TILINPÄÄTÖS 2015 Hallitus , 36 Talousjohtaja Tiina Paloranta, puh : Liite, tasekirja Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on tilintarkastuksen jälkeen saatettava tilinpäätös valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä (Kuntalaki 113 ). Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset tiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kunnan on laadittava myös konsernitilinpäätös (Kuntalaki 114). Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhtiöiden taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa (Kuntalaki 115). Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. TILINPÄÄTÖS 2015 Tuloslaskelma - tilikauden tulos on alijäämäinen 1,2 milj. euroa - ulkoiset toimintatuotot 10,9 milj. euroa, kasvoivat 3,1 % edellisestä vuodesta ja toimintakulut 65,5 milj. euroa, kasvoivat 2,7 % edellisestä vuodesta - toimintakate 54,6 milj. euroa kasvoi edellisestä vuodesta 2,1, % - verotulot 35,8 milj. euroa laskivat 0,1 % edellisestä vuodesta - valtionosuudet 21 milj. euroa kasvoivat 0,5 % - vuosikate on 2,4 milj. euroa Talousarvion toteutuminen - verotulot ylittivät talousarvion, toteutumisprosentti 101,3

16 78 - valtionosuuksien toteutumisprosentti 102,8 - käyttötalouden tulot 20 milj. euroa, toteutumisprosentti 102,4 - käyttötalousmenot 75 milj. euroa, toteutumisprosentti 99,5 - nettomenot 54,6 milj. euroa, toteutumisprosentti 98,5 - investointimenot 20,7 milj. euroa, toteutumisprosentti 90 Tase - lainamäärä vuoden lopussa 38,6 milj. euroa, euroa/asukas (2 163 vuonna 2014) Liite: tasekirja 2015 Esitys: HALLITUS 1. hyväksyy ja allekirjoittaa kunnan tilinpäätöksen vuodelta 2015 ja antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi 2. esittää VALTUUSTOLLE, että tilikauden alijäämä siirretään taseen edellisten tilikausien ylijäämään 3. oikeuttaa talousjohtajan tekemään tasekirjaan teksti- ja numeroaineistossa mahdollisesti esiin tulevien virheiden oikaisut ja tarvittavat täydennykset. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen. Lisäksi hallitus päätti yksimielisesti poistaa tasekirjan vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta seuraavat tekstit: Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitoksen toimintamallin muuttamista osakeyhtiöksi tullaan uudelleen tarkastelemaan. Osakeyhtiömalli toisi mm. seuraavia etuja: - toimii itsenäisenä taloudellisena yksikkönä mikä tuo läpinäkyvyyttä ja selkeyttä talouden seurannassa - maksut asetetaan sellaiselle tasolle, että pitkällä aikavälillä katetaan vesihuollon investoinnit ja kustannukset ja kohtuullinen tuotto omistajalle (kunta) - liittymismaksuissa noudatetaan aiheuttamisperiaatetta ja kustannusten kattamisen periaatetta, joka perustuu yhdyskuntarakenteen tehokkuuteen

17 79 - teollisuus- ja muiden erityisasiakkaiden sopimukset tarkastellaan yhtiön taloudelliselta kannalta. Yhtiö ei tue erityisliittyjiä rahallisesti. Mahdolliset subventiot hoitaa kunta. Ml. vesiyhtymät ja osuuskunnat. Yhtiö antaa osuuskunnille asiantuntija-apua, valvoo rakentamista ja toimii tiiviissä yhteistyössä - nopeampi ja joustavampi päätöksenteko ja sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin - joustava henkilöstöpolitiikka, vähäisempi hallinto, selkeämmät vastuu- ja tulosalueet - yhtiöstä saatujen tulojen käyttäminen toiminnan kehittämiseen - vesihuoltoon otetut suuret lainat eivät rasita kunnan tasetta

18 80 ILMOITUKSET 1. Maaseutuelinkeinoviranomaistoiminnan muutokset (lisätietoa asiasta on kiertokansiossa).

19 Hämeenkyrön kunta Hallitus MUUTOKSENHAKUKIELTO Kokouspäivä Pykälät 35 ja 36 Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisu-vaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 35 ja 36 HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Valituskieltojen perusteet Muu peruste, mikä

20 Hämeenkyrön kunta Hallitus OIKAISUVAATIMUSOHJEET Kunnallisasiat Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä Pykälät 32, 33 ja 34 Oikaisuvaatimus. oikeus. viranomainen. aika Edellä mainittuihin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianomainen) sekä kunnan jäsen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Hämeenkyrön kunnanhallitus Härkikuja HÄMEENKYRÖ puh. (03) Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Päätöksen tiedoksianto Päätös luovutettu asianosaiselle / 20 asianosaisen/vastaanottajan allekirjoitus Päätös on lähetetty tiedoksi kirjeellä (Hallintolaki 59 ). Annettu postin kuljetettavaksi / 20 tiedoksiantaja Päätös toimitettu muulla tavoin miten: Oikaisuvaatimuksen. sisältö.liitteet Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi. päätös, johon haetaan muutosta. vaatimus perusteineen. oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, on oikaisuvaatimuskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimusasiakirja on hakijan tai muun laatijan allekirjoitettava. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä päätös, josta valitetaan sekä ne asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 :n mukaisesti. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava viranomaiselle viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa viranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

21