Kannen kuva Raija Nokkala

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2001

2 Kannen kuva Raija Nokkala 2

3 SISÄLLYS Toimitusjohtajan katsaus... 4 Fingrid lyhyesti... 6 Verkkopalvelujen myynti... 7 Sähkömarkkinakehitys... 8 Verkon kehittäminen ja investoinnit... 9 T&K Ympäristö Fingrid System Oy Fingrid Varavoima Oy Ulkomaanliiketoiminta Henkilöstö Hallitus Neuvottelukunta Tilinpäätös: - Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Organisaatio Voimansiirtoverkko

4 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

5 Taloudellisen toiminnan epävarmuus on heijastunut sähkön käyttöön kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismaisen markkina-alueen sähkönkulutus oli alkuvuodesta reippaassa kasvussa, mutta tasaantui loppuvuotta kohden. Kokonaiskulutus oli noin 390 terawattituntia. Kasvua edellisvuodesta oli vajaat kaksi prosenttia. Suomessa sähköä käytettiin vuoden 2001 aikana noin 82 terawattituntia, jossa on kasvua edellisvuodesta noin kolme prosenttia. Helmikuussa saavutettiin sähkönkulutuksessa uusi huippu megawattia. Fingridin verkko selvisi tästäkin tilanteesta kuten myös syksyn myrskyistä moitteettomasti. Kulutushuiput vastaavat hyvin niitä arvioita, joita pohjoismaisten kantaverkko-organisaatioiden järjestö Nordel on lähivuosille laatinut. Mikäli Pohjoismaissa on normaalia kylmempi jakso, näyttää Suomen sähköjärjestelmä, Venäjältä tapahtuva tuonti huomioon ottaen, selviävän tilanteesta. Sen sijaan Ruotsin ja Norjan tilanne olisi Nordelin raportin mukaan haasteellinen. Siirtotilanne Suomesta muihin Pohjoismaihin vaihteli vuoden alkupuoliskon viennistä loppupuoliskon runsaaseenkin sähkön tuontiin. Fingridin verkosta ei käytännössä aiheutunut sähkökaupalle rajoitustilanteita, koska verkon siirtokykyä on vahvistettu markkinoiden tarpeita ennakoiden. Riittävään ennakointiin tulisi samassa mitassa päästä myös muissa Pohjoismaissa, joissa verkon siirtokyvyn niukkuus on paikoin pohjoismaisia markkinoita selvästi haittaava tekijä. Tavoitteeseen pyritään Nordelin käynnistämällä yhteisellä pohjoismaisen verkon kehittämissuunnitelmalla. Nord Poolin omistusjärjestelyistä jo usean vuoden ajan käydyt neuvottelut eivät toistaiseksi johtaneet Fingridin tavoitteiden mukaiseen lopputulokseen. Tanskan ja Suomen järjestelmävastuulliset yhtiöt eivät ole ainakaan alkuvaiheessa mukana Nord Pool Spot -yhtiössä, joka erotettiin fyysisen sähkön kauppapaikaksi Nord Pool ASAsta vuoden 2002 alussa. Tilanne ei toivottavasti ole lopullinen. Fingridin tavoitteena on edelleen järjestely, jolla turvataan yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet ja edistyksellisen pohjoismaisen markkinan jatkokehittäminen tältäkin osin. Venäjän-yhdysjohtojen siirtokapasiteetti on ollut varattu, ja markkinat ovat hyödyntäneet sitä täysimääräisesti. Toimintavuoden aikana käynnistyneen, vuoden 2002 lopulla valmistuvan kolmannen 400 kilovoltin johtoyhteyden lisäkapasiteetti on vastaus markkinoiden tarpeeseen. Vuoden 2001 aikana toteutettiin yhtiön toimintamallin muutos, joka tehostaa alueellista toimintaamme. Paikalliskäyttöpalvelut, telekunnossapito sekä mittaus- ja koestuspalvelut ulkoistettiin vuoden alussa. Tämä merkitsi omien toimipaikkojen vähenemistä. Palvelutoimittajien kanssa tehdyt sopimukset ja Fingridistä siirtynyt henkilöstö varmistavat kuitenkin sekä alueellisen kattavuuden että verkon hyvän tuntemuksen säilymisen. Samalla päättyi myös tytäryhtiö Fingrid Verkko Oy:n operatiivinen toiminta. Lokakuun alussa 110 kilovoltin verkon valvonta ja keskeytysten toteutus sekä häiriönhallinta keskitettiin Hämeenlinnassa sijaitsevaan verkkokeskukseen. Yhdestä paikasta hoidettuna 110 kilovoltin verkkoa hallitaan kokonaisuuden osana, ja toimintamallit eri osissa verkkoa yhtenäistyvät. Tehdyt ratkaisut ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Asiakkaamme voivat jatkossakin luottaa sähkönsiirron korkean laatutason säilymiseen. Toimenpiteet toimintamallimme parantamiseksi, pohjoismaisten toimintaperiaatteiden kehittämiseksi ja eurooppalaisen sähkömarkkina-alueen luomiseksi välittyvät markkinoille perusteiltaan jo vakiintuneissa kantaverkkopalveluissa sekä tasehallinnan ja tasesähkökaupan palveluissa. Kaikkien näiden palveluidemme uudet sopimuskaudet alkoivat vuoden 2002 alusta. Asiakkaiden ja markkinaosapuolien edustajista koostuva neuvottelukunta oli tiiviisti mukana sopimusperiaatteiden ja hinnoittelurakenteiden kehittämisessä. Näkemykseni on, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä sopimuksiin ja kantaverkkotariffien reaalisen hintatason alenemiseen. Paitsi kansainvälisessä myös kotimaisessa toimintaympäristössä on meneillään useita yhtiön toimintaan vaikuttavia asioita. Valinnat sähköntuotannon lisäysvaihtoehdoista vaativat ratkaisua. Sähkömarkkinalakiin on tulossa muutoksia. Kantaverkkohinnoittelun kohtuullisuus on tarkasteltavana. Uskon, että tuloksellinen toimintamallimme on kuitenkin vankka pohja reagoida muutoksiin. Tyydyttävä taloudellinen tulos, uusitut liiketoimintasopimukset ja muutetun toimintamallimme onnistunut käyttöönotto osoittavat, että henkilöstömme on tehnyt työnsä hyvin. Kiitos tästä kaikille fingridläisille Timo Toivonen 5

6 FINGRID LYHYESTI FINGRID OYJ Timo Toivonen, toimitusjohtaja Juha Kekkonen, varatoimitusjohtaja KANTA- VERKKO- LIIKETOIMINTA VERKKO- OMAISUUDEN HALLINTA KONSERNI- TOIMINNOT FINGRID SYSTEM OY Eero Kokkonen Matti Tähtinen asiakastoiminta sähkömarkkinat tietotekniikka Kari Kuusela verkon suunnittelu ja kehittäminen investoinnit kunnossapito teknologian kehitys aluetoiminta ympäristö rahoitus talous kehitys turvallisuus viestintä henkilöstö hallinto voimajärjestelmäja tasehallinta kantaverkon käytön hallinta FINGRID VARAVOIMA OY Martti Merviö kaasuturpiinien hallinta ja ylläpito FORTUM POWER AND HEAT 25 % OSAKKEEN- OMISTAJAT POHJOLAN VOIMA OY 25 % INSTITUTIONAALISET SIJOITTAJAT 38 % VALTIO 12 % Perustettu Operatiivinen toiminta alkoi Yhtiön omistuksessa on Suomen kantaverkko ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet Voimajohtoja yhteensä noin kilometriä, sähköasemia 100 Liikevaihto 242 miljoonaa euroa Taseen loppusumma miljoonaa euroa Henkilöstö vuoden lopussa 204 Siirtoasiakkaita 100 6

7 VERKKOPALVELUJEN MYYNTI Fingrid siirsi verkkonsa kautta asiakkailleen sähköä vuonna ,9 terawattituntia. Yhtiön suotuisan taloudellisen kehityksen ansiosta kantaverkkopalvelujen siirtohinnat voitiin pitää vuoden 2000 tasolla. Yhdessä aiempien toimenpiteiden kanssa tämä merkitsi reaalisesti siirtohinnoissa päättyneellä sopimuskaudella yli viidenneksen alennusta. Uudet kantaverkkosopimukset astuivat voimaan Sopimuksia edelsi laaja asiakkaiden ja yhtiön neuvottelukunnan kanssa tehty valmistelutyö. Sen keskeisinä lähtökohtina olivat asiakkailta saatu palaute, tuotantoon kohdistuvien maksujen pohjoismaiset yhtenäistämistavoitteet sekä siirtohinnoittelua koskevat viranomaispäätökset. Uusien kantaverkkosopimusten hinnoittelurakennetta yksinkertaistettiin ja täsmennettiin vastaamaan kansainvälistyvän markkinan tarpeita. Sopimuskauden hinnoittelu perustuu reaalisesti vuoden 2002 hintatasoon. Suomen sähkönkäytöstä. Tarvittavan häviösähkön Fingrid hankkii avoimilta sähkömarkkinoilta. Yhtiön häviösähkön hankintapolitiikkaa täsmennettiin vuoden 2001 aikana vastaamaan yhä tarkemmin riskienhallinnan vaatimuksia. Häviösähkön salkunhallinnan tukea ostetaan palveluna pohjoismaisten sähkömarkkinoiden johtavalta meklariyritykseltä. Fingridin Venäjän-yhdysjohtojen 900 megawatin kaupallinen siirtokapasiteetti oli täydessä käytössä. Sähköä siirrettiin Venäjältä pohjoismaisille markkinoille 110 kilovoltin yhteydet mukaan lukien noin 7,7 terawattituntia. Syksyllä tehtyjen uusien siirtovarausten myötä palvelua käyttävä asiakaskunta kansainvälistyi ja asiakkaiden määrä kasvoi. Vuoden 2002 lopulla valmistuvan kolmannen 400 kilovoltin yhdysjohdon käyttöä koskevat sopimusvalmistelut Venäjän kantaverkko- ja rajasiirrosta vastaavan RAO EES Rossiin kanssa ovat käynnissä. Uusi siirtoyhteys nostaa siirtopalvelun kaupallisen kapasiteetin megawattiin vuoden 2003 alusta. Vantaan Energia Oy:n sähköaseman puinen kulmakannatuspylväs vaihdettiin muotoiltuun teräspylvääseen. Pylvään suunnittelivat professori Antti Nurmesniemi ja sisustusarkkitehti Jorma Valkama. Kantaverkkosiirrossa syntyy häviöitä terawattitunnin verran vuodessa. Määrä on noin 1,2 prosenttia 7

8 SÄHKÖMARKKINAKEHITYS 8 Siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat sähkökauppaa vain vähän, joten pörssisähkön hintaero Suomen ja Ruotsin välillä oli vuonna 2001 pienempi kuin koskaan aiemmin. Suotuisaa kehitystä edistivät Fingridin investoinnit Suomen sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokyvyn lisäämiseksi sekä toimenpiteet maiden välisen sähkökauppamahdollisuuden hyödyntämiseksi nykyistäkin paremmin. Verkon ja toimintamallien järjestelmällinen kehittäminen näyttäisi jopa mahdollistavan Suomen ja Ruotsin hinta-alueiden yhdistämisen lähitulevaisuudessa. Helmikuussa 2001 pohjoismaisella markkina-alueella oli ennätyksellisen suuri tehon tarve. Suomen tehotilanne oli kuitenkin ongelmaton. Kulutushuippujen aikaisen sähköntuotantokyvyn riittävyys Pohjoismaissa on asia, johon sähkömarkkinaosapuolten on reagoitava. Syksyllä EL-EX Sähköpörssi Oy avasi uudistetun, ympäri vuorokauden avoinna olevan Elbas-kauppapaikan. Se mahdollistaa kaupankäynnin vielä tuntia ennen sähkön toimitustuntia aiemman kahden tunnin asemesta. Uudistus parantaa markkinoiden toimivuutta vähentämällä säädön tarvetta sähköjärjestelmässä. Pohjoismaisten kantaverkko-organisaatioiden yhteistyöelin Nordel käynnisti vuoden aikana useita strategisia hankkeita. Niiden tavoitteena on sähkömarkkinoiden toimivuuden parantaminen sekä verkon yhteispohjoismainen kehittäminen. Pohjoismaiset kantaverkko-organisaatiot päättivät vuoden 2002 kantaverkkohinnoittelunsa Nordelissa sovittuja periaatteita noudattaen. Tuotantoon kohdistuvien maksujen rakennetta ja tasoa yhtenäistettiin. Tämä ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia Fingridin asiakkaiden kantaverkkokustannuksiin. Vuoden lopussa pohjoismaiset kantaverkko-organisaatiot tekivät sopimuksen vuoden 2002 läpisiirtokorvauksista. Samalla luotiin suuntaviivat pysyvälle ratkaisumallille. Tehdyt linjaukset myötävaikuttavat omalta osaltaan myös yleiseurooppalaisen markkinapaikan syntyyn. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyö vakiintui kesällä, kun alan yhteistyöjärjestö ETSO (European Transmission System Operators) sai virallisen juridisen aseman ja pysyvän sihteeristön. Fingridin varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen valittiin ETSOn Steering Committeen puheenjohtajaksi alkaneeksi kaksivuotiskaudeksi. ETSOn päätehtäviä on tehostaa sähkömarkkinoiden toimintaa parantamalla yhteenkytkettyjen kantaverkkojen yhteistyötä. Kehittämisen kohteena on ollut erityisesti sähkön siirron helpottaminen maiden rajojen yli ja tämän myötä markkinoiden avaaminen Euroopan laajuiselle kilpailulle. Eurooppalaisten markkinoiden kannalta merkittävin edistysaskel oli vuoden lopulla sovittu kantaverkkoyhtiöiden välinen tilapäinen menettely läpisiirtojen aiheuttamien kustannusten korvaamisesta alkaen. ETSO valmistelee uutta, pysyvää läpisiirtojen korvausmenettelykäytäntöä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2003 alusta. Pohjoismaisten kantaverkko-organisaatioiden kesken on sovittu periaatteista, jotka mahdollistavat pohjoismaisten markkinaosapuolten pääsyn avautuville mannereurooppalaisille sähkömarkkinoille.

9 VERKON KEHITTÄMINEN JA INVESTOINNIT Vuoden aikana käynnistettiin päävoimansiirtoverkon pitkän aikavälin kehittämisselvitys yhdessä pohjoismaisten kantaverkko-organisaatioiden kanssa. Selvityksen tavoitteena on ennakoida merkittävät sähkönsiirron pullonkaulat ja etsiä pohjoismaisen siirtoverkon keskeiset vahvistamistarpeet. Selvitys valmistuu vuonna Alueellisten verkkosuunnitelmien tekoa jatkettiin yhteistyössä asiakkaiden kanssa. 15 vuoden päähän ulottuvien suunnitelmien lähtökohtina ovat mahdollisimman luotettavat ennusteet sekä sähkön tuotannolle että kulutukselle. Fingridin uuden toimintamallin käyttöönotto merkitsi muutoksia alueelliseen toimintaan ja verkon kunnossapitoon. Vuoden alkupuolella myytiin paikalliskäyttö-, telekunnossapito- sekä mittaus- ja koestuspalvelujen liiketoiminnat yhteistyöyrityksille. Toimintamallia yhteistyöyritysten kanssa on kehitetty; tavoitteena on yhtenäinen toimintatapa koko maassa. Fingridin alueellinen toiminta keskitettiin neljälle paikkakunnalle: Hämeenlinnaan, Ouluun, Petäjävedelle ja Varkauteen. Kantaverkon investointeihin käytettiin yhteensä runsaat 33 miljoonaa euroa. Valmistuneista hankkeista merkittävimpiä olivat sarjakondensaattoriparistot Nivalaan ja Vuolijoelle. Hanke lisäsi Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä siirtokykyä noin 400 megawattia. Rakentamisen taustalla oli myös päätös, jonka mukaan maan sisäisiä siirtorajoituksia ei vuoden 2001 alusta alkaen enää siirretty Suomen ja Ruotsin rajalle. Vuoden aikana käynnistyi kolmannen 400 kilovoltin rajayhteyden rakentaminen Suomen ja Venäjän välille. Johto rakennetaan Kotkan lähellä sijaitsevasta Kymistä Vainikkalaan. RAO EES Rossii vastaa johtoosuuden rakentamisesta Vainikkalasta Viipuriin. Samassa yhteydessä rakennetaan myös 400 kilovoltin kytkinlaitos ja 400/110 kilovoltin muuntoasema Kymiin. Muita käynnistyneitä hankkeita ovat mm. Keminmaan ja Tornion Selleen välinen 400 kilovoltin voimajohto asematäydennyksineen sekä Imatran ja Lappeenrannan Luukkalan välisen yli 70 vuoden ikäisen 110 kilovoltin voimajohdon uusiminen. Molemmat hankkeet valmistuvat keväällä Fingrid osallistui jo kolmannen kerran kansainväliseen kunnossapidon vertailututkimukseen, jossa oli mukana 25 yritystä eri puolilta maailmaa. Tutkimustulosten mukaan Fingrid on edelleen vertailun kärjessä. Lähivuosien investoinnit painottuvat aiempaa enemmän verkon peruskorjaukseen. Merkittävin näistä on yli 700 kilometriä pitkän 400 kilovoltin johto-osuuden alumiinipylväiden vaihto teräspylväisiin. 9

10 T&K 10 Vuoden 2001 keskeiset teknologian tutkimushankkeet liittyivät verkon käyttövarmuuden ja sähkön laatutason parantamiseen, investointien tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä ympäristömyötäisempien johtorakenteiden kehittämiseen. Merkittävin teknologiahanke oli ylijännitesuojien asentaminen Itä-Suomessa olevalle johto-osuudelle. Vaaramaisemassa olevan johdon maadoitusominaisuudet ovat huonot. Ylijännitesuojien avulla selvitetään, kuinka tehokkaasti ne torjuvat johtoon osuvien salamaniskujen aiheuttamat viat ja siten parantavat johtoon liittyneen asiakkaan verkkoliittymän käyttövarmuutta. Ensimmäiset kokemukset suojien tehosta ovat myönteisiä. Verkon käyttövarmuuden parantaminen on tavoitteena myös TKK:n kanssa käynnistetyssä väitöskirjaan tähtäävässä selvitystyössä kantaverkon vaimennusominaisuuksien parantamisesta. VTT Energian Fingridille laatima kartoitus silmukkaverkon käyttövarmuuden arviointiin soveltuvista laskentaohjelmistoista valmistui. Kaakkois-Suomessa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen voimajohdon riippumanvalvontajärjestelmä, joka perustuu venymämittaukseen johdon kiristysvälillä. Järjestelmän avulla voidaan arvioida johdon todellista kuormitettavuutta tarkasteluhetken sääolosuhteissa. Fingrid on ollut mukana myös pohjoismaisten kantaverkkoyritysten yhteistyöhankkeessa, jossa on kehitetty komposiittitukieristin kapean johtoaukean mahdollistavaan 400 kilovoltin pylvääseen. Tutkimushankkeessa on meneillään pitkäaikaiskokeiden sarja.

11 YMPÄRISTÖ Fingridin ISO standardia mukaileva ympäristöjärjestelmä saatiin valmiiksi ja henkilöstö perehdytettiin ja koulutettiin järjestelmän käyttöön. Yhtiö on ollut mukana sosiaali- ja terveysministeriön kokoamassa työryhmässä, joka valmistelee kansallisia määräyksiä väestön sähkö- ja magneettikenttäaltistumisen rajoista. Asetus mukailee Euroopan unionin neuvoston antamia suosituksia altistusrajoista. Fingrid oli mukana myös Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn asettamassa työryhmässä, jonka työn tuloksena ilmestyi syksyllä opas "Energia-alan yhteiskuntavastuu, Opas yrityksille". EU:n TEN-hankkeista osittain rahoitettu Pyhänselkä Tornion seutu (Ruotsi) -voimajohdon YVA-menettelyn kokeiluprojekti saatiin päätökseen. Projektin perusteella esitetään johtoreittiä otettavaksi huomioon Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan. Fingrid-yhtiöiden ympäristöpolitiikan mukaisia ympäristökatselmuksia tehtiin yhteensä yhdeksälle muuntoasemalle. Katselmuksissa ei ilmennyt merkittäviä puutteita. Metsäntutkimuslaitokselta tilattu tutkimus voimajohtoaukeiden luontoarvojen määrittämisestä ja koneellisen raivauksen soveltuvuudesta niille sekä selvitys voimajohtoaukeiden raivausten vaikutuksesta virkistyskäyttöön ja maisemaan valmistuivat vuoden 2001 aikana. Fingrid tilasi yhdessä Finergyn ympäristöpoolin kanssa Suomen ympäristökeskukselta selvityksen johtoaukeiden merkityksestä perinnebiotyyppien lajiston säilymiselle. Tutkimustulosten perusteella johtoaukeilla on suuri merkitys mm. muutaman uhanalaiseksi luokitellun perhoslajin säilymisessä. Vuoden aikana saatiin valmiiksi kirjallisuusselvitys ja kyselytutkimusmalli maisemahaitoista maksettavien korvausten arviointimenetelmästä. Menetelmää voidaan käyttää soveltuvin osin lunastustoimitusten yhteydessä määritettäessä korvauksia voimajohtojen aiheuttamista maisemahaitoista. Jyväskylään, Viherlandia Oy:n pihapiiriin vaihdettiin liimapuutekniikalla valmistettu 110 kilovoltin design-pylväs. Idea pylvääseen syntyi Puun vuosi -kampanjan aikana, ja valmistusta edelsi muutaman vuoden pituinen tuotekehittelyvaihe testauksineen. Antti Nurmesniemen ja Jorma Valkaman muotoileman pylvään valmisti hartolalainen Kuningaspalkki Oy. 11

12 FINGRID SYSTEM OY 12 Pohjoismainen vesivuosi oli normaalia niukempi. Tämä näkyi Suomen ja Ruotsin välisissä siirroissa, jotka alkuvuonna olivat pääosin vientiä. Siirto kääntyi tuonniksi kesällä, mutta jäi määrältään edellisvuotta alhaisemmaksi. Markkinoille tarjottu siirtokapasiteetti oli käytännössä koko ajan riittävä. Sarjakompensoinnin valmistuttua voitiin pohjoismaisille markkinoille tarjota lähes jatkuvasti megawatin tuonti- ja megawatin vientikapasiteetti. Suomi ja Ruotsi erosivat eri hinta-alueiksi vuoden aikana vain 74 tunniksi. Näistä valtaosassa siirrot olivat vientiä. Käyttövarmuus oli hyvä. Tavallista voimakkaampien syysmyrskyjenkin aikana Fingridin verkossa oli vain muutamia häiriöitä. Sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ylläpidossa tarvittavien teknisten tuotantoreservien hankinta hoidettiin vuoden 2000 mukaisella korvaushinnoittelulla. Ylläpitosopimukset päättyivät Uudet sopimukset on solmittu samoin periaattein, mutta sopimuskausi pidennettiin kolmeksi vuodeksi. Nopeana häiriöreservinä käytettävät irtikytkettävät kuormat hankittiin tarjousmenettelyllä. Suunniteltujen keskeytysten aikana siirtokapasiteetti ylläpidettiin markkinaosapuolten kanssa sovituilla vastakaupoilla. Keskeytysten tarkempi ajoitus vähensi merkittävästi vastakauppojen tarvetta. Fingridin vastakauppojen kokonaiskustannukset olivat noin 0,5 miljoonaa euroa. Pohjoismaiset kantaverkkoyritykset sopivat kesäkuun alusta alkaen pohjoismaisten rajajohtojen keskeytysten aikaisista vastakauppakokeiluista. Kokeilujakson tuloksena kyettiin alueiden välisiä hintaeroja pienentämään. Vastakauppojen käytännön toteutuksessa on vielä kehittämistarpeita, joihin haetaan ratkaisua ennen kesän 2002 keskeytyssesongin alkua. Kantaverkon käyttötoiminnan uuteen toimintamalliin kuuluvan verkkokeskuksen toiminta käynnistyi klo Verkkokeskus vastaa 110 kilovoltin kantaverkon käytönvalvonnasta, keskeytysten toteutuksesta ja häiriönhallinnasta. Verkkokeskus avustaa voimajärjestelmäkeskusta myös 400 ja 220 kilovoltin verkon häiriönselvityksessä ja johtaa merkittävän osan näiden jännitetasojen suunnitelluista keskeytyksistä. Valtakunnallisen taseselvityksen tarkkuus parani vuoden 2001 aikana huomattavasti. Selvittämättömän tasesähkön määrä saatiin loppuvuoden aikana pienenemään pysyvästi alle 100 megawattitunnin kuukausitason. Tasepalvelun sisältöä kehitettiin ja sopimuksen rakennetta selkeytettiin. Uudet kaksivuotiset tasepalvelusopimukset tehtiin 22 tasevastaavan kanssa. Loppuvuonna käynnistyi tasesähköyksikön toiminnan säännönmukainen raportointi tasevastaaville. Kantaverkon energiamittaustietojen toimituspalvelusta tehtiin kolmivuotinen sopimus tarjouskilpailun jälkeen. Energiamittareiden kunnossapidosta tehtiin vastaavasti kolmivuotiset sopimukset kolmen eri palvelutoimittajan kanssa. Voimajärjestelmäsimulaattorin ja käytönvalvontajärjestelmän kehitystukilaitteiston käyttöönotto alkoi marraskuussa voimajärjestelmäkeskuksessa. Voimajärjestelmän käytön koulutus simulaattorin avulla aloitetaan alkuvuonna Uuden järjestelmän merkittävimmät hyödyt saadaan käyttöhenkilöiden osaamistason sekä käytönvalvontajärjestelmän käyttövarmuuden paranemisesta.

13 FINGRID VARAVOIMA OY Yhtiön käytössä oleva kaasuturpiinikapasiteetti oli 672 megawattia. Siitä 515 megawattia muodostuu yhtiön omistamista laitoksista ja 157 megawattia on yhtiön käytössä käyttöoikeussopimusten perusteella. Kapasiteetti on riittävä nykyiseen varavoiman tarpeeseen. Käytettävyyden varmistamiseksi tehtiin laitosyksiköiden automaation perusparannusta koskeva selvitys. Arvioinnin mukaan perusparannusinvestointeja tarvitaan kahdeksaan laitosyksikköön. Kaasuturpiinien paikallisesta käytöstä ja yleiskunnossapidosta tehtiin tarjouskilpailun jälkeen uudet kolmivuotiset sopimukset. Laitosten voimakoneita koskeva huoltopalvelusopimus jatkuu ennallaan. Kaasuturpiineita käytettiin varavoiman tarpeisiin sekä 4 8 viikon välein koekäynnistyksiin. Yksikkökohtaisia koekäynnistyksiä oli yhteensä 218. Tulevista investoinneista merkittävin on muutamalle laitosyksikölle tehtävä automaation perusparannus. 13

14 ULKOMAANLIIKETOIMINTA 14 Fingrid tarjoaa konsulttipalveluina kantaverkkoliiketoimintaan liittyvää osaamistaan. Pääliiketoiminta-alueen muodostavat ne Keski- ja Itä-Euroopan maat, jotka ovat pyrkimässä EU:n jäseniksi. Vuoden 2001 aikana kehitettiin yhteistyösuhteita markkinoinnin kannalta tärkeisiin kumppaneihin ja rahoituslaitoksiin. Vuoden aikana saatiin myös ensimmäiset toimeksiannot. Fingrid on neuvonantajana Latvian energia-alan uudelleenjärjestelyssä asiakkaanaan Latvian talousja finanssiministeriöt. Romaniassa Fingrid välittää kantaverkko-organisaatio Transelectricalle kokemuksiaan verkon käytöstä ja kunnonhallinnasta. Viron kantaverkkotoimintaa yhtiö tukee järjestämällä teknisiä seminaareja. Kazakstanissa Fingrid on mukana luomassa sähkömarkkinoiden pelisääntöjä. Viron hanketta lukuun ottamatta kaikkiin hankkeisiin osallistuu Fingridin lisäksi myös muita yrityksiä.

15 HENKILÖSTÖ Henkilöstön kehittämiselle lähivuosina tavoitteet asettava osaamistarvekartoitus saatiin valmiiksi vuoden 2001 aikana. Vuoden 2002 kuluessa valmistuvat henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat koko henkilöstölle. Fingridin eri henkilöstöryhmillä on toimen vaativuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät. Lisäksi käytössä ovat aloite-, kannuste- ja laatupalkkiojärjestelmät. Henkilöstöraportoinnin käynnistämiseksi tarvittavien tunnuslukujärjestelmien kehittäminen saadaan valmiiksi vuoden 2002 alkupuolella. Fingrid on ollut mukana vuoden 2001 alusta Kansaneläkelaitoksen järjestämässä ASLAK -kuntoutusohjelmassa. Henkilöstön määrä oli 204, joista 8 määräaikaista. Vuonna 2001 vastaavat luvut olivat 261 ja 5. Muutokset henkilöstön määrässä ovat seurausta uuteen toimintamalliin siirtymisestä. 15

16 HALLITUS Hallituksen jäsenet ja yhtiön toimitusjohtaja, ylärivissä vasemmalta oikealle: Timo Toivonen (tj), Timo Karttinen, Timo Pekkarinen, Pertti Voutilainen, Pertti Simola ja sihteeri Tarmo Rantalankila. Alarivissä Taisto Turunen, Tapio Kuula ja Timo Rajala. Tapio Kuula Puheenjohtaja Toimitusjohtaja, Fortum Power and Heat Oy Birka Energi AB:n hallituksen varapuheenjohtaja, Energia-alan Keskusliitto Finergyn hallituksen varapuheenjohtaja, Kemijoki Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Teollisuuden Voima Oy:n hallintoneuvoston jäsen, useiden Fortumin tytäryhtiöiden hallituksen jäsen, Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsen. Pertti Simola Energiajohtaja, UPM-Kymmene Oyj Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen. Hallituksen puheenjohtaja: Länsi-Suomen Voima Oy, Tyrvään Voimaosakeyhtiö. Hallituksen varapuheenjohtaja: Mussalon Voima Oy, Kainuun Voima Oy, Wisapower Oy. Hallitusjäsenyyksiä mm.: Teollisuuden Voima Oy, TXU Nordic Energy Oy, Oy Alholmens Kraft Ab. Lisäksi mukana energia-alan yhteistoimintajärjestöissä. Taisto Turunen 1. varapuheenjohtaja Osastopäällikkö, ylijohtaja, kauppa- ja teollisuusministeriö Vapo Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hallintoneuvoston jäsen Gasum Oy:ssä. Mukana useiden energia-alan toimikuntien, työryhmien ja komiteoiden työssä. Suomen edustaja Pohjoismaiden neuvoston, IEA:n ja EU:n energia-asioita käsittelevissä organisaatioissa. Pertti Voutilainen Kauppatieteiden kandidaatti, diplomi-insinööri, jäänyt eläkkeelle Merita Pankki Oyj:n toimitusjohtajan ja MeritaNordbankenin varatoimitusjohtajan tehtävistä Hallituksen puheenjohtaja: Metso Oyj, Innopoli Oy, Viola Systems Oy. Timo Karttinen Yksikönjohtaja, Fortum Power and Heat Oy Vastuualueena sähköntuotannon optimointi ja suojaus. Hallitusjäsenyyksiä useissa Fortumin tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Timo Rajala 2. varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja, Pohjolan Voima Oy Hallituksen puheenjohtaja: Teollisuuden Voima Oy, Oy Alholmens Kraft Ab, TXU Nordic Energy Oy, Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiöt. Energia-alan Keskusliitto Finergyn hallituksen puheenjohtaja, Energiaforum ry:n hallituksen puheenjohtaja, TT:n hallituksen jäsen, Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsen, Eurelectricin hallituksen jäsen. Timo Pekkarinen Hallitusneuvos, kauppa- ja teollisuusministeriö Toiminut vuodesta 1971 kauppa- ja teollisuusministeriössä erilaisissa tehtävissä, muun muassa valtion osakeomistuksen hallinnointiin liittyvissä kysymyksissä. Tarmo Rantalankila Hallituksen sihteeri Konsernilakimies, Fingrid Oyj 16

17 HALLITUKSEN VARAJÄSENET NEUVOTTELUKUNTA 2001 kuvassa vasemmalta oikealle: Varatoimitusjohtaja Eero Aittola (eläkkeelle ) Fortum Oyj Erikoistutkija Timo Ritonummi kauppa- ja teollisuusministeriö Varatoimitusjohtaja Matti Kaisjoki Pohjolan Voima Oy Diplomi-insinööri Paavo Monni Outokumpu Oyj Toimitusjohtaja Tapio Lehtisalo Fortum Sähkönsiirto Oy Erikoistutkija Pekka Kettunen kauppa- ja teollisuusministeriö Energiajohtaja Timo Koivuniemi Stora Enso Oyj Toimitusjohtaja Arto Pajunen, Järvi-Suomen Energia Oy Johtaja Esko Jarva, Tampereen Sähkölaitos Toimitusjohtaja Timo Toivonen, Fingrid Oyj Toimitusjohtaja Lauri Suksi, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Hallituksen jäsen Hannu Haase, Isommus-Energia Oy Toimitusjohtaja Markku Rautiainen, Ääneseudun Energia Oy Energiajohtaja Esko Partio, M-real Oyj Energiajohtaja Mikko Rintamäki, Outokumpu Oyj Toimitusjohtaja Magnus Buchert, Graninge Energia Oy, puheenjohtaja Johtaja Juha-Pekka Lappalainen, Fortum Markets Oy Tuotantojohtaja Erik Mälkki, Vattenfall Oy Johtaja Risto Vesala, Pohjolan Voima Oy Kantaverkkoliiketoiminnan johtaja Matti Tähtinen, Fingrid Oyj, sihteeri Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen, Fingrid Oyj 17

18 TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Fingridin asema sähkömarkkinoilla on saanut osapuolten laajan hyväksynnän, ja kansainväliset vertailututkimukset ovat osoittaneet toimintamallin tehokkuuden. Toimintavuoden aikana uusittiin kaikki keskeiset liiketoimintasopimukset. Uusien kantaverkkosopimusten hintataso on sopimuskauden alussa nimellisesti vuoden 2000 tasolla, ja koko sopimuskauden hinnoittelu perustuu reaalisesti vuoden 2002 hintatasoon. Sähkökaupan osapuolten toimintamahdollisuuksia lisäävät verkkoinvestoinnit jatkuivat sekä läntisten naapurimaiden että Venäjän suuntaan. Alueellisten tehtävien uusi toimintamalli otettiin käyttöön suunnitellun mukaisesti. Tähän liittyen Fingrid Verkko Oy:n operatiivinen toiminta päättyi tammikuun lopussa. Euroopan järjestelmävastuullisten verkko-organisaatioiden yhteistyöjärjestö ETSO pääsi yhteisymmärrykseen ensi vaiheen järjestelmästä eurooppalaisen sähkömarkkina-alueen luomisessa. Pohjoismaisessa yhteistyössä yhtiön tavoitteet eivät kaikilta osin toteutuneet. Vuoden 2001 aikana Fingrid sai myös ensimmäiset toimeksiannot kantaverkkoliiketoimintaan liittyvässä ulkomaisessa konsulttitoiminnassa. Fingrid sähkömarkkinoilla Fingrid siirsi vuonna 2001 verkossaan sähköä noin 60 terawattituntia. Siirretyn sähkön määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Vuosi 2001 ennakoi tehotilanteen kiristymistä Pohjoismaissa. Tehon tarve pohjoismaisella markkina-alueella ylitti helmikuussa aiemmat huippuarvot. Suomen järjestelmään tästä ei kuitenkaan aiheutunut ongelmia. Sähkönsiirto Suomen ja läntisten naapurimaiden välillä vaihteli vuoden alkupuolen viennistä loppuvuoden ajoittain runsaaseenkin tuontiin. Siirtorajoituksia Suomen ja Ruotsin välillä oli erittäin vähän. Rajoitusten vähäisyys johtui Fingridin verkon siirtokykyä vahvistaneen sarjakompensointi-investoinnin valmistumisesta. Pohjoismaiset järjestelmävastuulliset kantaverkko-organisaatiot vahvistivat Nordel-yhteistyötään. Maiden läpi tapahtuvan sähkönsiirron korvausperiaatteista sovittiin vuodelle Nordelin käynnistämiä merkittäviä kehittämishankkeita ovat siirtorajoitusten hallinnan periaatteet, pohjoismaisen siirtoverkon kehittämissuunnitelma sekä säädön ja käyttöreservien ylläpidon yhteistyön tiivistäminen. Useita vuosia jatkuneet neuvottelut Fingridin osakkuudesta vuoden 2002 alussa perustetussa Nord Pool Spot -yhtiössä eivät johtaneet toimintavuoden aikana sellaiseen ratkaisuun, joka olisi taannut osakkaille tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet. Siten Fingrid ei ole omistajana tässä fyysisen sähkön pörssikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Fingridin osakkuustavoite on kuitenkin ennallaan. Vuoden lopulla ETSO sopi rajasiirtojen ensimmäisen vaiheen tariffijärjestelyistä, joilla korvataan verkko-organisaatioille sähkön kauttakulusta aiheutuneet kustannukset. Voimaantulon edellytyksenä on kuitenkin maakohtainen hyväksyntä. Verkkoinvestoinnit Verkkoon investoitiin vuonna 2001 yhteensä 33 miljoonaa euroa (37 milj. euroa vuonna 2000). Fingrid jatkoi vuoden aikana markkinoiden toimivuutta edistävien investointien toteuttamista. Kantaverkon pohjois-eteläsuuntaista siirtokykyä lisäävä investointi valmistui kesäkuussa. Kolmannen 400 kilovoltin rajayhteyden rakentaminen Venäjälle käynnistyi loppuvuodesta. Hanke valmistuu vuoden 2002 lopulla ja lisää sähkön tuontimahdollisuutta Venäjältä noin 400 megawattia. Nykyisten Venäjän-yhteyksien koko siirtokapasiteetti on ollut markkinoiden varaama. Sähkönkäytön kasvun edellyttämistä investoinneista tärkeimpinä käynnistyivät Tornion seudulle tehtävä 400 kilovoltin asematäydennys siihen liittyvine voimajohtoineen sekä uuden 400/110 kilovoltin muuntoaseman rakentaminen Kymenlaaksoon. Alumiinipylväissä ilmenneiden korroosio-ongelmien vuoksi Fingrid päätti vaihtaa 700 kilometrin pituisen 400 kilovoltin johto-osuuden alumiiniset pylväät teräspylväiksi, yhteensä 1100 kappaletta. Investointi on suuruudeltaan noin 30 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan usean vuoden aikana. Lisäksi Fingrid päätti uusia kolme lähes puoli vuosisataa vanhaa 400 kilovoltin kytkinlaitosta. Taloudellinen tulos Konsernin liikevaihto oli 242 miljoonaa euroa (236 milj. euroa vuonna 2000). Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 33 miljoonaa euroa (36 milj. euroa). Tilikauden voitoksi muodostui 23 miljoonaa euroa (25 milj. euroa). Vaikka tulos hieman laski, se oli tyydyttävä. Taseen loppusumma oli miljoonaa euroa (1.337 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,9 % ja oman pääoman tuotto 14,4 %. Omavaraisuusaste oli 16,1 % ilman pääomalainoja ja 28,7 % pääomalainat huomioon otettuna. Bruttoinvestoinnit vuonna 2001 olivat 44 miljoonaa euroa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin miljoona euroa eli 0,4 % liikevaihdosta. Konsernin emoyhtiön Fingrid Oyj:n liikevaihto oli 209 miljoonaa euroa (216 milj. euroa) ja voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja 31 miljoonaa euroa (36 milj. euroa). Rahoitus Yhtiön rahoitustilanne oli koko tarkastelukauden hyvä. Nettorahoituskulut olivat 52 miljoonaa euroa (52 milj. euroa). Nettovelan keskikorko, pääomalainat mukaan lukien, oli 5,32 % (5,22 %). Konsernin liiketoiminnan kassavirta investoinneilla vähennettynä oli 25 miljoonaa euroa, mikä mahdollisti korollisten nettovelkojen vähentämisen 17 miljoonalla eurolla (46 milj.

19 euroa). Korolliset velat olivat vuoden lopussa 859 miljoonaa euroa (863 milj. euroa), josta pitkäaikaisia 609 ja lyhytaikaisia 250 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi konsernilla oli 168 miljoonaa euroa (168 milj. euroa) pääomalainoja. Vapaita pitkäaikaisia luottolupauksia oli tilikauden lopussa käytettävissä 391 miljoonaa euroa. Rahoitusarvopaperit, rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 64 miljoonaa euroa (52 milj. euroa). Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä termiinejä oli vastaavasti miljoonaa euroa (1.120 milj. euroa). Niissä oli vastapuoliin liittyvää riskiä 11 miljoonaa euroa (11 milj. euroa). Lyhytaikaisen rahoitustarpeen kattamiseksi yhtiöllä on 600 miljoonan dollarin kansainvälinen yritystodistusohjelma ja 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Pitkäaikainen rahoitus on järjestetty pääosin 750 miljoonan dollarin kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelman avulla. Lisäksi yhtiöllä on pitkäaikaiset lainat Euroopan Investointipankista ja Pohjoismaiden Investointipankista sekä kansainvälisen pankkiryhmän järjestämä valmiusluotto. Kansainväliset luottoluokituslaitokset Moody's Investors Service ja Standard & Poor's Ratings Services vahvistivat huhtikuussa Fingridin lyhyt- ja pitkäaikaisen luottokelpoisuusluokituksen, P-1/Aa3 (Moody's) ja A-1+/AA- (Standard & Poor's). Molemmat luokituslaitokset arvioivat Fingridin tulevaisuudennäkymät vakaiksi. Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät Fingridin palveluksessa oli vuoden lopussa 204 henkilöä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 261. Henkilöstön määrän pienentyminen oli seurausta uuteen toimintamalliin siirtymisestä, johon liittyi paikalliskäytön ja telekunnossapidon toimintojen ulkoistaminen. Toimen vaativuuteen perustuvien palkkausjärjestelmien lisäksi käytössä ovat aloite-, kannuste- ja laatupalkkiojärjestelmät. Hallitus Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 23. maaliskuuta Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Tapio Kuula, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ylijohtaja Taisto Turunen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Timo Rajala. Hallituksen jäseniksi valittiin johtaja Timo Karttinen, hallitusneuvos Timo Pekkarinen, energiajohtaja Pertti Simola ja hallituksen puheenjohtaja Pertti Voutilainen. Hallitus hyväksyi joulukuussa hyvään hallinnointitapaan liittyvät toimintaperiaatteet (Corporate Governance), jotka perustuvat Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton julkisten osakeyhtiöiden hallinnoinnista antamaan soveltamisohjeeseen. Hallitus päättää konsernin keskeisistä toimintaperiaatteista, strategioista ja merkittävimmistä investoinneista sekä hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman ja talousarvion. Hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön perusorganisaation, johtoryhmän kokoonpanon sekä päättää johdon palkkausperiaatteista. kaikki hallituksen jäsenet. Sen tehtävänä on valvoa yhtiön taloudellista raportointia, yhtiön toimintaan liittyviä riskejä sekä yhtiön sisäisen ja ulkoisen valvonnan tehokkuutta. Palkitsemistyöryhmän muodostavat hallituksen puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Palkitsemistyöryhmä hyväksyy hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkauksen. Riskienhallinta Fingridin riskienhallintapolitiikan tavoitteena on hallita riskeihin liittyvät vahingot kustannustehokkaiden toimenpiteiden avulla. Vuosittain tehtävän riskikartoituksen perusteella vuoden 2001 riskienhallintaohjelmaan sisältyi seitsemän erillistä hanketta. Niistä saatiin vuoden aikana päätökseen neljä: sähköasemadokumenttien hallinta, häviösähkön hankinta, verkkopalvelun vahingonkorvausehdot ja osaamisen varmistaminen. Muiden hankkeiden osalta työ jatkuu. Yhtiö suojaa liiketoimintaan ja tase-eriin liittyvät valuuttariskit. Korkoriskien hallinnassa pyritään vakauttamaan rahoituskustannukset tariffiajanjakson aikana, ja häviösähkön hankintaan liittyvien riskien hallinnassa noudatetaan samaa periaatetta. Toimitusjohtajan alaisuudessa työskentelevä sisäinen tarkastaja valvoo mm. yhtiön ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastaja raportoi havainnoistaan hallitukselle kerran vuodessa. Ympäristöasiat Fingridin ISO standardia mukaileva ympäristöjärjestelmä valmistui, ja sitä koskeva henkilöstön koulutus ja perehdytys saatiin päätökseen. Hallituksen hyväksymän Fingrid-yhtiöiden ympäristöpolitiikan mukaisia ympäristökatselmuksia tehtiin yhteensä yhdeksälle muuntoasemalle. Vuoden aikana saatiin päätökseen yksi ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja yksi sähkömarkkinalain edellyttämä ympäristöselvitys. Tulevaisuuden näkymät Alkaneen vuoden liikevaihdon odotetaan kehittyvän vakaasti. Kotimaisessa toimintaympäristössä on odotettavissa toimialaa koskevia muutoksia. Sähkömarkkinalakia ollaan muuttamassa. Energiamarkkinavirasto selvittää Fingridin hinnoittelun kohtuullisuutta. Tulevat energiantuotantovaihtoehdot ovat ratkaisuvaiheessa. Fingrid pyrkii vaikuttamaan siihen, että sen edellytykset tehokkaaseen toimintaan säilyvät edelleen hyvinä. Fingrid pyrkii myös tulevaisuudessa vaikuttamaan aktiivisesti Euroopan sähkömarkkinoiden kehittämiseen ja pohjoismaisen markkina-alueen toimintamallien yhtenäistämiseen. Hallitus nimesi keskuudestaan kaksi työryhmää, tarkastustyöryhmän ja palkitsemistyöryhmän. Tarkastustyöryhmään kuuluvat 19

20 20

21 KONSERNITULOSLASKELMA Liitetieto LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät - - VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos TILIKAUDEN VOITTO

22 KONSERNITASE VASTAAVAA Liitetieto PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11 Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet 12 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Voimajohdot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 13 Osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Materiaalivarastot Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt Pitkäaikaiset saamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset 16, Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

23 VASTATTAVAA Liitetieto OMA PÄÄOMA 18 Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Pääomalaina PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma 22, 23 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat

24 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA: Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta 0 0 Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta (A) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin 9 0 Myönnetyt lainat 0 0 Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot investoinneista 1 1 Investointien rahavirta (B) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa LISÄTIETOJA: Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Rahat ja pankkisaamiset Pankin velkakirjat Sijoitustodistukset Yritystodistukset Valtion obligaatiot

25 KONSERNIN TUNNUSLUVUT ) Toiminnan laajuus Liikevaihto milj. 75,3 226,3 234,6 235,5 241,6 Investoinnit, brutto milj ,6 83,2 105,1 39,3 43,5 - liikevaihdosta % 1.548,4 36,7 44,8 16,7 18,0 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot milj. 0,4 0,7 0,5 0,9 1,0 - liikevaihdosta % 0,5 0,3 0,2 0,4 0,4 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa Kannattavuus Liikevoitto milj. 37,1 98,3 96,6 88,0 84,8 - liikevaihdosta % 49,3 43,4 41,2 37,4 35,1 Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja milj. 22,7 48,1 41,4 35,5 32,8 - liikevaihdosta % 30,2 21,2 17,6 15,1 13,6 Sijoitetun pääoman tuotto % 3,2 1) 8,2 7,7 7,1 6,9 Oman pääoman tuotto % 15,0 1) 31,9 22,4 16,9 14,4 Rahoitus ja taloudellinen asema Omavaraisuusaste (ilman pääomalainoja) % 9,4 12,6 13,4 14,9 16,1 Omavaraisuusaste (sis. pääomalainat) % 22,0 23,4 25,8 27,5 28,7 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake ) Oma pääoma/osake Osakkeiden lukumäärä A-sarjan osakkeet kpl B-sarjan osakkeet kpl Yhteensä kpl ) Yhtiön taloudellista kehitystä ja taloudellista asemaa kuvaavissa vuoden 1997 tunnusluvuissa on otettava huomioon seuraavaa: Yhtiöllä on ollut operatiivista toimintaa vasta alkaen. Tunnuslukujen laskennassa on käytetty taseen loppusummana ja osakkeiden lukumääränä tilinpäätöksen lukuja. TUNNUSLUKUJEN YLEISET LASKENTAPERUSTEET tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitetun pääoman tuotto % = x 100 taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja - tilikauden verot Oman pääoman tuotto % = x 100 oma pääoma (ilman pääomalainoja keskimäärin vuoden aikana) oma pääoma (ilman pääomalainoja/sisältäen pääomalainat) Omavaraisuusaste % = x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja - tilikauden verot Tulos/osake = osakkeiden keskimääräinen lukumäärä oma pääoma (ilman pääomalainoja) Oma pääoma/osake = osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä 25

26 26

27 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA Liitetieto LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

28 EMOYHTIÖN TASE VASTAAVAA Liitetieto PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11 Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet 12 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Voimajohdot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 13 Osuudet saman konsernin yrityksistä Osuudet omistusyhteysyrityksistä Muut osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Materiaalivarastot Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt Pitkäaikaiset saamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut saamiset 19 5 Siirtosaamiset 16, Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

29 VASTATTAVAA Liitetieto OMA PÄÄOMA 18 Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Pääomalaina TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 22, 23 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat

30 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA: Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta (A) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin 9 0 Myönnetyt lainat 0 0 Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut korot investoinneista 0 0 Saadut osingot investoinneista 1 1 Investointien rahavirta (B) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Saadut konserniavustukset Maksetut konserniavustukset Maksetut osingot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa LISÄTIETOJA: Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Rahat ja pankkisaamiset Konsernitilisaamiset Pankin velkakirjat Sijoitustodistukset Yritystodistukset Valtion obligaatiot

31 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistamat tytäryhtiöt Fingrid Verkko Oy:n, Fingrid System Oy:n ja Fingrid Varavoima Oy:n. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty EL-EX Sähköpörssi Oy (omistus 50 %), Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) sekä Asunto-osakeyhtiö Lappeentie 22 (omistus 29,8 %). Konsolidointiperiaatteet Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistuksen mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Korolliset velat Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista sekä kansainvälisen (Dept Issuance Programme) että kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelmien alla liikkeeseen lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kansainvälisen yritystodistusohjelman (Euro Commercial Paper Programme) alla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat ovat sekä euroettä ulkomaan valuutan määräisiä. Konsernilla on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa on korkorakennelmia. Korko jaksotetaan velan juoksuajalle. Velkakirjan mahdollinen yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan juoksuajalle. Korko- ja valuuttajohdannaiset Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä on käytetty rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin tase-erien korko- ja valuuttariskin sekä kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen. Johdannaissopimukset kirjataan samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuin tase-erät, joita johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkovirrat jaksotetaan niiden juoksuajalle ja ne kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin ja -kuluihin. Tasetta suojaavien termiinien korko-osuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Sähköjohdannaiset Konserni suojaa häviösähköhankintansa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai pörssijohdannaisilla. Näistä sopimuksista aiheutuvilla hintaeroilla oikaistaan häviösähköhankinnan ostoja tuloslaskelmassa. Ulkomaan valuutan määräiset erät Ulkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä vallitsevan Euroopan Keskuspankin keskikurssiin. Tase-erät ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan Keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä tase-eristä ja niitä vastaavista suojauksista aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen käytetyistä johdannaisista syntyvät kurssierot kirjataan sopimuksen eräpäivänä oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Tilivuoden aikana käyttöönotetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hankekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Poistoajat ovat seuraavat: Liikearvo vuotta Muut pitkävaikutteiset menot: Johtoalueiden käyttöoikeudet vuotta Muut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään vuotta Atk-järjestelmät, käytönvalvonta vuotta Atk-järjestelmät, muut... 5 vuotta Rakennukset ja rakennelmat Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset vuotta Sähköasemien rakennelmat ja koneet vuotta Kaasuturpiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat vuotta Erilliset rakennelmat vuotta Koneet ja kalusto Kaasuturpiinivoimalaitokset vuotta Koneet ja kalusto vuotta Voimajohdot Voimajohdot 400 kv vuotta Tasasähköjohdot vuotta Voimajohdot kv vuotta Voimajohtojen (400 kv) alumiinipylväät vuotta Liikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot kertyvät usean vuosikymmenen ajan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessa Rahat, pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit ovat sijoitus- ja yritystodistuksia. Markkinanoteeratut arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Konsernitilinpäätöksessä laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan vain jaksotuseroista ja esitetään netotettuna taseessa. Erillisyhtiöissä laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei kirjata tulosvaikutteisesti. Pakolliset varaukset Pakollisina varauksina esitetään taseessa menoja, joihin on sitouduttu tai joiden toteutumista on pidettävä varmana tai todennäköisenä. Pakollisten varausten muutokset esitetään tuloslaskelmassa asianomaisten kulujen ryhmässä. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina. Vertailukelpoisuus Lyhytaikaisen velan erittely on tarkennettu. Vastaava muutos on tehty edellisen vuoden vertailulukuihin. 31