LAPIN LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO LAPIN LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA Diaarinumero 1080/9521/2009

2 2 Sisällysluettelo 1. VIESTINTÄVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA NOPEIDEN LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN KYSYNTÄ LAPISSA Tietoliikenneyhteyksien nykytila Väestö Elinkeinot Laajakaistapalveluiden kysyntä Palvelut YHTEENVETO LAPIN LAAJAKAISTAHANKKEISTA JA HANKKEISIIN OSOITETTAVASTA KUNTARAHOITUKSESTA Hankeohjelman kattavuus Kuntarahoitus Hankeohjelman laskentaperiaatteet, kartan julkisuus ja lukuohjeet Kuntakohtaisia täydennyksiä hankekuvauksiin... 7 LIITTEET Liite 1. a) Hankeyhteenveto kunnittain, b) Hankeluettelo, c) kuntien rahoitussuunnitelma hankealueittain ja d) kartta hankealueista Liite 2. Lapin laajakaistahankkeeseen liittyvää perustietoa kunnittain Liite 3. Lapin kuntien laajakaistahankkeen alustava rahoitussuunnitelma vuosittain

3 3 1. VIESTINTÄVERKON KEHITTÄMISTARPEET JA NOPEIDEN LAAJAKAISTAYH- TEYKSIEN KYSYNTÄ LAPISSA 1.1 Tietoliikenneyhteyksien nykytila Lapissa viestintäverkon kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää pitkien etäisyyksien vuoksi. Lapissa laajakaistayhteydet on saatavilla arviolta n. 97 % väestöstä vuosina toteutetun laajakaistahankkeen ansiosta. tavoitetaso oli tuolloin vähintään 512 Kbit/s, joka on riittämätön tämän päivän tarpeisiin. Lisäksi verkko rakennettiin ADSL-teknologialla. Tuetun verkon ulkopuolella operaattorit ovat monin paikoin Lapissa purkamassa ko. teknologialla rakennettuja yhteyksiä. Tästä johtuen langattomien yhteyksien varassa toimii yhä suurempi osa lappilaisista. Langattomat yhteydet ovat puutteellisia, koska GSM- verkossa on runsaasti katvealueita eri puolilla Lappia. Erityisesti Utsjoki sekä muut rajakunnat ovat kärsineet puutteellisista yhteyksistä. Utsjoki on ainut kunta Suomessa, jonne ei ole valokuituyhteyttä. Lapissa on useita alueita, joista on onnettomuuden sattuessa täysin mahdotonta saada minkäänlaista yhteyttä pelastushenkilökuntaan. Myöskään viranomaisten käyttöön tarkoitettu viranomaisverkossa toimivat puhelimet eivät aina toimi näillä alueilla. Olemassa olevan verkon ongelmana Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa ovat varmistamattomat yhteydet, jolloin yhteyden jostain syystä katketessa verkkoliikenteellä ei ole vaihtoehtoista reittiä esim. toisen kunnan kautta. Sallassa valokuidun katkeaminen maankaivutöiden yhteydessä aiheutti viime kesänä seitsemän tunnin katkoksen kunnan ja myös viranomaisverkon verkkoliikenteeseen. Verkkoliikenteen ollessa poikki avun hälyttäminen onnettomuuspaikalle olisi ollut täysin mahdotonta. Vuonna %:lla Lappilaisista oli internetyhteys ja 61 %:lla laajakaistayhteys käytössä. Lapin luvut jäävät jälkeen valtakunnan keskiarvoista (71% ja 64%) mm. verkon puutteiden vuoksi. Tällä hetkellä Lapissa ei ole 100 Mbit/s-kuluttajayhteyksiä tarjolla kuin Rovaniemen, Kemin sekä Tornion keskusta-alueilla. Myös nk. markkinaehtoisilla alueilla laajakaistarakentamisen tarve on suuri, jotta 99 % kattavuus voidaan saavuttaa 100 Mbit/s laajakaistatarjonnassa. 1.2 Väestö Lapin väestökehitys on viime vuosikymmeninä ollut laskeva, mutta tasaantunut viime vuosina merkittävästi. Kuluvan vuoden väestömäärän arvioidaan vähenevän vain muutamalla sadalla hengellä, kun pahimpina vuosina muuttotappio oli lähes asukasta. Lapin maakuntasuunnitelman v tavoitteena on muuttoliikkeen pysäyttäminen ja kääntäminen voitolliseksi lähivuosina. Lapissa on suunnitteilla useita suurhankkeita, joiden toteutuminen edellyttää uuden työvoiman saamista alueelle. Alue- ja palvelurakenne tulee edelleen jonkin verran tiivistymään. Maakunnan väestö sijoittuu pääasiassa keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Kylistä elinvoimaisimpia ovat vahvan kehittämistahdon omaavat kylät, jotka sijaitsevat toimivan asiointimatkan päässä keskuksista ja kykenevät tarjoamaan laadukkaita tontteja rakentamiseen. Haja-asutusta on nauhamaisesti teiden ja jokien varsilla. Matkailukeskusten merkitys palvelukeskittyminä lisääntyy. Myös kaivokset tasapainottavat aluerakennetta. Nopeiden laajakaistayhteyksien myötä väestön vähenemistä haja-asutusalueelta voidaan hidastaa, kun mahdollisuudet perustaa uusia yrityksiä ja käyttää sähköisiä palveluita olisivat samanlaiset kuin kaupungeissa. Tavoitteena onkin, että Lapin laakakaistahankkeen aikana saadaan

4 4 rakennettua valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti laajakaistaverkko yli 99 %:lle lappilaisista. 1.3 Elinkeinot Kun uusia kaivoksia avataan, nopeiden laajakaistayhteyksien tarve kasvaa. Tällä hetkellä Lapissa on kolme toimivaa kaivosta, ja vireillä useita mm. Savukoskella, Sodankylässä Kolarissa ja Posiolla. Laajakaistayhteyksiä tarvitaan sekä kaivosten itsensä, että niihin liittyvän muun yritystoiminnan ja työvoiman käyttöön. Eri puolilla Lappia on ajoneuvo- ja rengastestaustoimintaa (Ivalo, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä) ja muuta erityistoimintaa. Toiminnot sijoittuvat haja-asutusalueille ja niille hyvät tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä. Matkailun kehittäminen on keskittynyt matkailukeskuksiin, mutta erilaisia ohjelmapalveluita tarjotaan laajalti eri puolilla Lappia. Safariyrityksiä ja maatilamatkailupalveluita tarjoavia yrityksiä toimii huonojen tietoliikenneyhteyksien päässä eri puolilla Lappia. Kaksisuuntaisten tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on näille yrityksille elinehto, koska tuotteiden markkinointi ja myynti hoidetaan yhä enenevässä määrin internetin kautta. Tälläkin hetkellä useat matkailuyritykset eri puolilla Lappia mm. Inarissa ja Utsjoella joutuvat toimimaan huonosti toimivien ja tarpeeseen nähden riittämättömien langattomien yhteyksien varassa. Lapissa toimivia maatiloja on n kpl. Maatalouden rakennemuutoksen myötä työpaikat ovat vähentyneet Lapissa 5-8 prosentin vuosivauhtia. Maatilojen vähenemisestä huolimatta maataloustuotannon volyymi ei ole juurikaan pienentynyt. Luonnonolosuhteista johtuen Lappi erottuu maatalouden valtakunnallisesta tuotantoprofiilista selvästi painottuen maidon- ja lihantuotantoon. Lapin maaseutuelinkeinojen tunnuspiirteitä ovat metsien monipuolinen käyttö, porotalouden yhteydet matkailuun ja toimeentulon muodostuminen eri lähteistä. Porotaloudessa sähköiset järjestelmät on otettu kattavasti käyttöön ja siitä johtuen hyvien tietoliikenneyhteyksien tarve on kasvanut. Viime vuosina on etenkin kaupunkien ja matkailukeskusten läheiselle maaseudulle virinnyt yritystoimintaa uusille toimialoille majoitus- ja ohjelmapalveluihin, kalastukseen sekä käsi- ja luonnontuotealaan liittyen. Tulevaisuuden kehittämistavoitteena on pitää maaseutu asuttuna monipuolistamalla maaseudun elinkeinoja mm. maaseutumatkailu ja luonnon tuotealaa kehittämällä vahvan perusmaatalouden ohella. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kyetään turvaamaan ja kehittämään kylien peruspalvelut ja rakentamaan hyvät tietoliikenneyhteydet. Tulevaisuudessa ihmisten palvelutarpeet kasvavat ja palvelut siirtyvät yhä enenevässä määrin verkkoon. Hyvillä tietoliikenneyhteyksillä tuetaan paitsi nykyisten elinkeinojen kehittymistä niin myös kasvavia palvelutarpeita. 1.4 Laajakaistapalveluiden kysyntä Lapissa kysyntäkartoitusta 100 Mbit/s laajakaistayhteyksien hankkimiseksi on tehty kartoitusvaiheessa vain Pellon kunnassa. Siellä kysely lähetettiin kaikkiin kiinteistöihin, joissa on pysyvää asutusta tai yritystoimintaa. Kysely lähetettiin yli 500 kiinteistölle ja kyselyyn vastasi 15 % kiinteistöjen omistajista. 100 Mbit/s laajakaistayhteyden ilmoitti haluavansa 57 kiinteistön omistajaa. Kaistayhteyksien kysyntään vaikuttaa tilaajayhteyden hinta sekä yhteydestä maksettava kuukausittainen käyttömaksu. Tässä vaiheessa laajakaistahanketta asiakashinnat eivät ole tiedossa. Tämän johdosta kysyntäkartoituksiin ei saada vastauksia. On selvää, että tilaajayhteyden hinnan noustessa korkeaksi,

5 5 vain ne joille laajakaistayhteyden hankkiminen on, esim. yritystoiminnan kannalta välttämätöntä, ottavat sen käyttöön. Jotta kaikki halukkaat saataisiin verkon käyttäjiksi, olisi hinnan oltava kohtuullinen ja houkutteleva. Lapin kylätoimintapäivillä lokakuussa 2009 tehtiin osallistujille laajakaistakysely. Tilaisuuteen osallistui yli 200 ihmistä, jotka koostuivat kylätoimijoista luottamus- ja virkamiehistä. Vastauksia saatiin yhteensä 87 kpl. Vastaajista 60 %:lla oli käytössään internetyhteys. Jos yhteyttä ei ollut, syyksi ilmoitettiin palvelun korkea hinta. Lähes kaikki vastaajat pitivät laajakaistayhteyksien rakentamisen erittäin tärkeänä asiana (5, asteikolla 1-5). Vain 4 vastaajaa ilmoitti asian olevan 'ei niin tärkeä'. Laajakaistapalveluiden kysynnässä on huomioitava myös loma-asutus, koska vapaaajan asuntoja ollaan muuttumassa enenevässä määrin pysyviksi asunnoiksi. 1.5 Palvelut Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin asettaa haasteita kuntien palvelujen järjestämiselle. Lapissa ja koko Suomessa on kehitetty tietoteknologiaan perustuvia palveluita sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuodesta 2005 lähtien monilla EU-hankkeilla. Terveydenhuollossa on kehitetty etäterveydenhoitopalveluita, videoiden kautta tapahtuvia terapiapalveluita ja virtuaalilääkäripalveluita. Lisäksi on kehitetty kotihoidon työntekijöiden käyttöön sähköisiä välineitä sekä erilaisia vanhusten kotona asumista tukevia turvapalveluita. Näiden palveluiden laaja käyttöönotto ei ole mahdollista kaikkialla nykyisillä tietoliikenneyhteyksillä. Lapissa monien sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden saanti (esim. tulkkipalvelut ja terapiapalvelut) on vaikeaa ja teknologiaa hyödyntämällä palvelut pystyttäisiin tarjoamaan myös pieniin kuntiin. Tulevaisuudessa on nähtävissä myös, että kuntien asiointipalvelut siirtyvät verkkoon kannattavuus syistä, jonka vuoksi olisi tärkeää saada kaikille verkon tarjoamat palvelut käyttöön. Tälläkin hetkellä Lapissa on meneillään sähköisen asioinnin kehittämisprojekteja sekä yksityisille että yrityksille, joiden tarkoituksena on parantaa ja helpottaa sähköistä asiointia. Erityisesti Lapin pienille yrityksille tietoteknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen on tulevaisuudessa elinehto. Siirtyminen sähköiseen liiketoimintaan avaa uuden markkinointikanavan ja helpottaa asiointia ja säästää resursseja. 2. YHTEENVETO LAPIN LAAJAKAISTAHANKKEISTA JA HANKKEISIIN OSOI- TETTAVASTA KUNTARAHOITUKSESTA 2.1 Hankeohjelman kattavuus Kartoitusvaiheeseen ovat osallistuneet kaikki Lapin kunnat Kemin kaupunkia lukuun ottamatta. Kemissä ei ole tukikelpoista aluetta. Suunnitelmien mukaan Lapin alueelle rakennettavaa uutta valokuitua olisi n km ja liityntäpisteitä n. 830 kpl. Lapin väestöstä n. 14 % eli henkilöä asuu tukikelpoisella alueella. Kuntien esitysten ulkopuolelle heistä jää n Valokuituverkon kuuluisi n ja sen ulkopuolelle jäisi vielä n. 350 asuntokuntaa. Valtakunnallisesti koko Suomen alueella hankealueiden ulkopuolelle on arvioitu jäävän n asuntokuntaa. Lapin osuus valokuituverkon ulkopuolille jäävistä asuntokunnista olisi n. 18 %. Hankealueilla on kuntien ilmoitusten

6 6 mukaan yhteensä yritystä tai julkisen sektorin toimipaikkaa. Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmän (YKR) mukaan loma-asuntoja hankealueilla on kpl. Hankeyhteenveto on liitteessä 1. Hankealueita 20 kunnassa on yhteensä 130 kpl. Osa hankealueista on melko pieniä, joita toteutusvaiheessa voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Vuonna 2010 rakentamisen on valmis aloittamaan 12 kuntaa, joista kuusi on aikatauluttanut hankkeensa. 2.2 Kuntarahoitus Lapin laajakaistahankkeen arvioidut kokonaiskustannukset nousevat pitkistä välimatkoista ja harvasta asutuksesta johtuen erityisen korkeiksi yhteensä liki 90 M. Hankkeeseen osallistuvista Lapin kunnista Utsjoki, Enontekiö, Muonio, Keminmaa ja Pelkosenniemi ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 mukaisia kriisikuntia. Kattamatonta alijäämää on Lapissa yhdeksällä kunnalla, joista neljä on erityisen vaikeassa asemassa. Vuodet ovat ennusteiden mukaan kuntataloudelle ja kuntapalvelujen tuottamiselle vaikeita, koska taloudellisen taantuman vaikutukset kuntien tulopohjaan tulevat osin viiveellä. Taloudellisesta tilanteesta johtuen, kunnat tekivät elokuussa ehdollisia päätöksiä mukaan lähtemisestä riippuen siitä, mikä on kunnan lopullinen rahoitusosuus ja kustannukset hankkeiden kilpailutuksen jälkeen. Lapissa tulisikin pääsääntöisesti soveltaa kuntaosuuksissa eduskunnan käsittelyssä olevan lain alinta maksuluokkaa 8 % niin, että Lapin kuntien laajakaistakustannukset eivät missään kunnassa ylitä valtakunnan keskimääräistä asukaskohtaista kustannusta. Joissakin kunnissa 8 % kuntaosuudella laskettunakin kunnan kustannus on vielä yli 170 /asukas. Liitteeseen 2. on koottu Lapin laajakaistahankkeeseen liittyvää perustietoa kunnittain. Lapin laajakaistarakentamiseen rahoitustarve vuoteen 2015 mennessä on 83 M, josta kuntien rahoitusta olisi 7 M (8%), teleoperaattoreiden 28 M (34 %) ja valtion 48 M (58%). Kustannusarvio tarkentuu vuosittain tehtävissä hakumenettelyissä. Valtion rahoitustarve jakaantuu karkeasti arvioiden vuosille kuntien alustavien rakentamissuunnitelmien mukaan seuraavasti: vuosi yhteensä milj Hankeohjelma on alustava. Kuntien kannalta laajakaistahankkeeseen osallistuminen on ollut erittäin haastavaa, suunnitelmia ja päätöksiään tehdessään kunnilla ei ole ollut tiedossa, mikä tulee olemaan lopulta kunnan osuus hankkeen kustannuksista. Hankesuunnitelmat on laadittu nopeassa aikataulussa ja kysyntäkartoituksia ei aikataulusyistä ja puutteellisista loppukäyttäjien hinnoista johtuen ole juurikaan tehty. Näistä syistä hankeohjelmien toteuttamisessa tulee turvata riittävä joustavuus mm. hankkeiden toteuttamisjärjestyksen ja aluerajausten tarkentamisen osalta. Puolet Lapin kunnista on tehnyt esityksen hankealueiden toteutusjärjestyksestä ja rahoituksesta sen mukaan. Puolet kunnista on ilmoittanut hankkeeseen käytettävissä olevan rahoituksen tekemättä vielä päätöstä hankkeiden toteutusjärjestyksestä. Tästä johtuen Lapin hankeohjelmassa ei ole priorisoitu hankkeita. Koska kaikki Lapin kunnat ovat tehneet alustavat rahoitussuunnitelmat hankkeiden rahoittamiseksi vuosittain (Liite 3.), voidaan suunnitelman pohjalta laskea tarvittava valtion tuki. Vuosittain toteutettavat hankkeet tarkentuvat, kun valtionapu laitetaan haettavaksi v alkaen.

7 7 Lähtökohtana kuntien päätöksissä on ollut, että laajakaista voidaan tarjota valtioneuvosto periaatepäätöksen tavoitteen mukaisesti lähes kaikille kuntalaisille. Mikäli kuntien maksuluokat muuttuvat esitetystä, kunnat varaavat oikeuden tehdä päätökset uudelleen. Kunnan maksuosuuden nostaminen suunnitellusta johtaisi pahimmillaan rakennettavien alueiden karsimiseen ja pakottaisi kunnat asettamaan asukkaat eriarvoiseen asemaan. Muutos aiempaan päätökseen olisi niin merkittävä, että se edellyttäisi uutta käsittelyä kunnissa. 2.3 Hankeohjelman laskentaperiaatteet, kartan julkisuus ja lukuohjeet Hankealueiden yritysten ja julkisen sektorin toimipaikkojen sijaintitiedot on saatu kunnista. Väestö- ja loma-asuntotiedot on tuotettu YKR- aineistosta. Karttapohja on maanmittauslaitoksen tuottama, eikä sille ole haettu julkaisulupaa tässä vaiheessa. ohjausryhmä on päättänyt, että kuntien tekemiä kuituverkkosuunnitelmia ei tulisi julkaista, koska kyseessä on alustava suunnitelma eikä sen toteuttaminen ole varmaa. Julkaiseminen voisi johtaa jatkossa useisiin kunnallisvalituksiin. Laajakaistahankkeen kustannusten laskennassa on sovellettu viestintäviraston ohjeita. Kahden kilometrin puskurin ulkopuolella asuva väestö on hankesuunnitelmassa arvioitu seuraavasti: 1. Sinisellä viivalla merkitty tilaajayhteydet, joissa on 1-4 asuntokuntaa. 2. Loput 2 kilometrin vyöhykkeen ulkopuolelle jäävistä asuntokunnista on laskettu olevan 3 km päässä runkoverkosta, josta 1 km tukikelpoista. Näistä 50 % on arvioitu rakentavan laajakaistayhteyden. Markkinaehtoiselle alueelle tarvittavia liittymiä ei ole digitoitu hankesuunnitelmakartoille vaan ne on laskettu erikseen. Kuitutarve on mitoitettu markkinaehtoisen alueen keskustaan viestintäviraston ohjeen mukaisesti. Kustannus on merkitty hankelomakkeille. Taulukoissa ovat sekä kilometrit että kustannukset. Yhteisrakentamismahdollisuuksia kunnat ovat alustavasti hankeohjelmia tehdessään tarkistaneet. Yhteisrakentamisesta on keskusteltu ohjausryhmässä ja sovittu menettelystä niin, että maakuntatasolla kootaan toimijat yhteen ja heille esitellään laajakaistan rakentamissuunnitelmat. Kunnat tarkistavat omat suunnitelmat tältä osin, kun hankkeita aletaan toteuttaa. 2.4 Kuntakohtaisia täydennyksiä hankekuvauksiin Enontekiö Hankealueita 8 kpl, 38 % kunnan asuntokunnista hankealueilla Hankealueiden väestöstä yhteensä 687 henkilöä, vuotiaita on 68 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 18 %. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin ja norjan kanssa. Kunta on erittäin harvaanasuttu, asukkaita on 0,2 /km2. Kunta on myös kriisikunta. Pääasialliset matkailualueet ovat Kilpisjärvellä ja Hetassa, mutta pieniä matkailuyrityksiä toimii eri puolilla kuntaa. Kunta

8 kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen, joten palveluita on tarve tuottaa kahdella kielellä. Laajakaistakustannukset erittäin kalliit 8% kuntaosuudella laskettunakin vielä 169 /asukas. Laajakaistarakentamisessa huoltovarmuustekijät on otettava huomioon. Alueella sijaitsee 832 loma-asuntoa. 8 Inari Hankealueita 11 kpl, 18 % asuntokunnista hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 65 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14% ja yli 65-vuotiaiden osuus 21 %. Kunta on harvaanasuttu, asukkaita 0,5/km2. Kunnalla on yhteistä rajaa sekä Norjan että Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan Suomen suurimassa kunnassa myös laajakaistakustannukset nousevat korkeiksi. Pääasialliset matkailualueet ovat Saariselällä, Ivalossa ja Inarin kylässä. Safariyritystoimintaa sekä korpihotelli- ja leirintäaluetyyppistä majoitustoimintaa on kuitenkin eripuolilla kuntaa. Inarissa ovat saamelaismuseo Siida, Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK, Sapmi radio ja rakenteilla on saamelaiskulttuurikeskus. Kunnassa on myös ajoneuvo- ja rengastestaustoimintaa. Kunta on saamelaisten kotiseutualuetta. Kunnassa puhutaan kaikkia kolmea saamen kieltä. Inarin kunnan alueella on nostettu erityisesti esille tarve turvata sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut jokaisen asukkaan ulottuville. Myös laajakaistan rakentaminen Sevettijärven koululle on välttämätöntä koulun toiminnan tehostamiseksi. Pohjois-Lapin kuntayhtymä esittää, että kolttasaamelaisten asutusalueelle vedettävän kuidun rahoittamiseksi voitaisiin hyödyntää kolttalakia. Inarissa on myös merkittävästi loma-asuntoja yli kpl. Kemijärvi Hankealueita 12 kpl, 13 % asuntokunnista hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 58 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 22 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 18 %. Itä-Lappin seutukuntaan kuuluva Kemijärvi on pitkään kärsinyt voimakkaasta rakennemuutoksesta. Kuntakonsernilainoja Kemijärvellä on toiseksi eniten Lapissa /asukas. Kunnan matkailukeskusalueita ovat Suomutunturi ja Pyhätunturit, mutta maaseutumatkailuyrityksiä on mm. Luusua-Ulkuniemen ja Raajärvi-Misin alueilla. Erityisesti Suomutunturin alueelle on ollut erittäin vaikea saada yritystoiminnan tarvitsemia riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. Raajärven alueella on myös rautamalmiesiintymä. Yrityksiä tai maatiloja on kaikilla hankealueilla. Loma-asutusta on erityisesti matkailukeskusten läheisyydessä, mutta järvimaisemasta johtuen loma-asutusta on myös muualla kunnassa. Hankealueilla on yhteensä n. 100 aktiivista maatilaa ja loma-asuntoa. Keminmaa Hankealueita 3 kpl, asuntokunnista 2 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 200 henkilöä, vuotiaita on 61 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 22 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 18 %.

9 Kunta on kriisikunta, jossa on erittäin korkea tuloveroprosentti 20,75. Hankealueilla toimii aktiivisia karjatiloja ja muita yrityksiä yhteensä 14 kpl. Keminmaassa on toimiva kromikaivos. Loma-asuntoja alueilla on 114 kpl. Hankealueilla asuu lapsiperheitä. 9 Kittilä Hankealueita 10 kpl, asuntokunnista 28 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 17 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 22 %. Kunta on laaja ja harvaanasuttu, asukkaita 0,7/km2. Kunnan pääasiallinen matkailukohde on Levitunturi. Levi on osa alueen isompaa matkailuvyöhykettä, johon myös lähialueen tunturikeskukset. Matkailukeskuksen lähialueilla on myös aktiivista yritystoimintaa. Hankealueilla on n. 120 aktiivista maatilaa, yrityksiä yhteensä n. 400 kpl ja loma-asuntoa. Kunnassa toimii Iso-Kuusikon kultakaivos. Kolari Hankealueita 11 kpl, asuntokunnista 30 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 61 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 24 %. Kunta harvaanasuttu, asukkaita 1,5/km2. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Kunnan pääasiallinen matkailukohde on Ylläs, joka on osa alueen isompaa matkailuvyöhykettä. Yritystoimintaa on, yhtä hankealuetta lukuun ottamatta kaikilla hankealueilla. Kuntaan on myös ratayhteys. Kolarissa on myös varauduttava tulevaan kaivostoimintaan. Kolari-Pajala-alueella on mittava rautamalmiesiintymä. Kunnassa on myös kalkkikiviesiintymä, jonka louhimista suunnitellaan. Loma-asuntoja alueella on 697 kpl. Muonio Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 32 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 773 henkilöä, vuotiaita on 61 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 20 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 20 %. Kunta on harvaanasuttu, asukkaita 1,2/km2. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Kunta on myös kriisikunta. Pääasialliset matkailukeskukset Olos- ja Pallastunturit. Muoniossa on myös merkittävästi ajoneuvotestaustoimintaa. Kaikilla hankealueilla on yritystoimintaa. Loma-asuntoja kunnassa on myös runsaasti, kpl. Pelkosenniemi Hankealueita 3 kpl, asuntokunnista sijaitsee 51 % hankealueilla Hankealueiden väestöstä yhteensä 549 henkilöä, vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 11% ja yli 65-vuotiaiden osuus 26 %.

10 10 Kunta on erittäin harvaanasuttu, asukkaita 0,6/km2. Pelkosenniemi on myös kriisikunta. Pieni kunta, jolloin yhteisrakentaminen muiden lähialueiden kuntien kanssa korostuu. Hankealue 3, joka on Sallan kunnan rajalla, pyritään rakentamaan yhdessä Sallan kunnan kanssa. Pyhätunturin matkailualue sijaitsee Pelkosenniemellä ja muodostaa yhdessä Sodankylän Luoston alueen kanssa merkittävän matkailukeskusalueen Lapissa. Loma-asuntoja hankealueilla on 515 kpl. Pello Hankealueita 7 kpl, asuntokunnista 24 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 951 henkilöä, vuotiaita on 53 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 32 %. Kunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Pellon kunnassa on tehty kartoitus, jonka avulla tiedusteltiin kotitalouksien halukkuutta tilata 100 Mbit/s yhteys. Halukkuutensa ilmoitti 57 potentiaalista tilaajaa. Vastaajista 68 ilmoitti käytössään olevan internetyhteyden. Kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi osin johtuen siitä, ettei voitu ilmoittaa kuinka suuret liittymis- ja rakentamiskustannukset tulevat olemaan. Lähes kaikilla hankealueilla on olemassa olevaa yritystoimintaa. Loma-asuntoja kunnassa on 749 kpl, joista kunnan ilmoituksen mukaan ympärivuotisia 52 kpl. Posio Hankealueita 8kpl, asuntokunnista 54 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 60 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 15 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 24 %. Posio on harvaanasuttu, asukkaita 1,3/km2, yli puolet kunnan kotitalouksista sijaitsee hankealueilla. Asukaskohtaiset laajakaistakustannukset nousevat korkeiksi, 8 % kuntaosuudella laskettuna 129 /asukas. Kunnassa on myös kehittyvää matkailuyritystoimintaa mm. Pentikmäen ja Kirintövaaran alueilla. Kunnassa on vireillä mustavaaran kaivoshanke. Hankealueilla on runsaasti aktiivisia maatiloja yhteensä n.320 kpl ja lomaasuntoja Ranua Hankealueita 7 kpl, asuntokunnista 45 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 58 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 24 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 18 %. Ranua on harvaanasuttu, asukkaita 1,3/km2. Osalla hakealueista asuu runsaasti lapsiperheitä. Ranuan tunnetuin matkailualue on Ranuan eläinpuisto, jossa kävijöitä on vuosittain n Aktiivisia maatiloja hankealueilla on n.280 kpl ja loma-asuntoja kpl.

11 11 Rovaniemi Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 6 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 60 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 16 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 25 %. Rovaniemi on erittäin laaja kunta ja laajakaistarakentamisen kokonaiskustannukset ovat yli 11 miljoonaa euroa. Rovaniemi on merkittävä matkailualue ja matkailutoiminta ulottuu laajalle keskustan ja Napapiirin ympäristöön. Myös Rovaniemen ympäristön hajaasutusalueella on ajoneuvo- ja rengastestaustoimintaa. Yritystoimintaa ja/tai maatiloja on kaikilla hankealueilla. Loma-asuntoja on kpl. Salla Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 38 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 59 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 27 %. Sallalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Harvaanasuttu kunta, asukkaita 0,8/km2. Huoltovarmuus on ollut ongelmana alueella sekä internet- että puhelinliikenteessä. Pääasiallinen matkailukeskus on Sallatunturi. Hankealueilla aktiivisia maatiloja 116 kpl ja loma-asuntoja kpl. Savukoski Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 37 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä, yhteensä 468 henkilöä, vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 18 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 21 %. Savukoskella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Erityisen harvaanasuttu, asukkaita 0,2/km2. Laajakaistakustannukset ovat erittäin kalliit, 8 % kuntaosuudella laskettuna vielä 182 /asukas. Kunnassa varaudutaan Soklin kaivoksen avautumiseen. Alueella on kehittyvää luonnontuotealan yritystoimintaa. Huoltovarmuuden turvaaminen on otettava huomioon laajakaistarakentamisessa. Yrityksiä/maatiloja hankealueilla on 32 kpl ja loma-asuntoja 342 kpl. Simo Hankealueita 4 kpl, asuntokunnista 15 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 535 henkilöä, vuotiaita on 54 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 20 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 27 %. Hankealueilla on yrityksiä 51 kpl ja n. 300 loma-asuntoa. Kuntatalous on nopeasti huonontumasta, mistä johtuen kunta esittää pääsevänsä 8 % maksuluokkaan.

12 12 Sodankylä Hankealueita 8 kpl, asuntokunnista 27 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä henkilöä, vuotiaita on 62 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 16 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 22 %. Kunta on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta. Kunta on myös harvaanasuttu, asukkaita on 0,8/km2. Kunnan pohjoisosa on saamelaisten kotiseutualuetta. Sodankylän alueella on matkailutoimintaa ja siihen liittyviä palveluita eri puolilla kuntaa. Matkailun keskusalueita ovat Luosto ja Kakslauttanen. Luosto muodostaa yhdessä Pyhätunturin alueen kanssa merkittävän matkailualueen. Kunnassa on myös ajoneuvotestaustoimintaa. Kunnassa toimii Pahtavaaran kultakaivos ja valmistaudutaan Keivitsan avautumiseen. Hankealueilla aktiivisia maatiloja 210 kpl ja loma-asuntoja Sodankylässä hankealueen 8 eli Lokan alueen yhteydessä on mahdollista hyödyntää yhteisrakentamisen mahdollisuuksia. Alue on yksinään sijoitettu aloitettavaksi v. 2015, mutta se on ajateltu aloitettavaksi samana vuonna kun Lokka - Mäntypää -tien rakentaminen alkaa. Sodankylässä varaudutaan siihen, että Lokan "maksuosuus" lisätään "jonkin" vuoden kuntarahoitusosuuteen. Tervola Hankealueita 5 kpl, asuntokunnista 17 % on hankealueilla. Hankealueiden väestöstä yhteensä 549 henkilöä, vuotiaita on 54 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 19 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 27 %. Hankealueilla toimii yksi kyläkoulu sekä useita yrityksiä, mm. matkailusektorilla joille toimivat laajakaistayhteydet tärkeitä. Hankealueilla toimii lisäksi maatiloja, joilla on tehty tai suunnitellaan merkittäviä laajennusinvestointeja, mm. lypsyrobottien hankintaa. Loma-asuntoja hankealueilla on 217 kpl. Tornio Hankealueita 8 kpl, asuntokunnista 4 % on hankealueilla. Hankealueilla väestöä yhteensä 868 henkilöä, joista vuotiaita on 53 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 19 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 29 %. Torniolla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Torniojoki-varressa kalastusmatkailu on aktiivista, jonka vuoksi jokivarteen on keskittynyt kalastusmatkailuun erikoistunutta yritystoimintaa. Kunnan alueella toimii myös kalkkilouhos. Kallkkimaan suunnalla toimii Jäkälän jäteasemaa. Kaikilla hankealueilla maatalous- sekä yritystoimintaa, joiden toiminnan jatkumiseksi laajakaistayhteyksien rakentaminen on välttämätöntä. Hankealueilla aktiivisia maatiloja n.110 kpl ja 198 loma-asuntoa.

13 13 Utsjoki Hankealueita 3 kpl, asuntokunnista 43 % on hankealueilla. Hankealueilla väestöä yhteensä 495 henkilöä, joista vuotiaita on 60 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 15 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 25 %. Kunta on erittäin harvaanasuttu, asukkaita on 0,3 /km2. Kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Kunnalla on yhteistä rajaa Norjan kanssa. Utsjoki on ainoa mantereella oleva kunta Suomessa, jonne ei ole valokuituyhteyttä. Erillisratkaisuna toteutettava runkoverkkoyhteys Kaamanen-Karigasniemi-Utsjoki tulee toteuttaa mahdollisimman pian vuoden 2010 alussa. Yhteyden rakentaminen on huoltovarmuuden turvaamiseksi välttämätön. Hankealueilla on 31 yritystä/maatilaa ja loma-asuntoja 444 kpl. Ylitornio Hankealueita 2 kpl, asuntokunnista 25 % on hankealueilla. Hankealueilla väestöä yhteensä 1120 henkilöä, joista vuotiaita on 52 %, alle 18- vuotiaiden osuus kunnan väestöstä on 14 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 34 %. Ylitorniolla on yhteistä rajaa Ruotsin kanssa. Hankealueilla on 42 yritystä/maatilaa ja loma-asuntoa.

14 14 LIITTEET Liite 1. a) Hankeyhteenveto kunnittain, b) Hankeluettelo, c) kuntien rahoitussuunnitelma hankealueittain ja d) kartta hankealueista Liite 2. Lapin laajakaistahankkeeseen liittyvää perustietoa kunnittain Liite 3. Lapin kuntien laajakaistahankkeen alustava rahoitussuunnitelma vuosittain Liite 4. Lapin hankelomakkeet, erillisinä tiedostoina

15 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/ Liie 1a) Hankeyhteenveto kunnitta(korjattu VERSIO) nimi Hankkeessa Hankkeessa Valokuidun Valokuidun Solmupisteet rakennettavan rakennettavien liitynnät liitynnät arvioidut kuuluva runkoverkon tilaajayhteyksien yleiseen yleiseen kpl tukikelpoiset vakituiset yritysten julkisen tilaajat väestö pituus pituus verkkoon verkkoon kustannukset asunnot vakituiset sektorin yhteensä yhteensä yhteensä, km yhteensä[1], km km * toimipaikat toimipaikat Enontekiö Inari Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Utsjoki Ylitornio Tornio Yhteensä *Tukikelpoiset kustannukset sisältävät valokuidun rungon, tilaajayhteydet mukaan lukien bufferin ulkopuoliset kilometrit, liitynnät yleiseen verkkoon markkinaehtoisella alueella ja solmupisteiden kustannukset Huom! Tässä liitteessä kuitukilometrit on siirretty paikkatietojärjestelmästä ja ovat siten usean desimaalin tarkkuudella. Hankelomakkeissa on käytetty täysiä kilometrejä. Kokonaiskustannukset sarakkeeseen M tulevat hankelomakkeista.

16 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/ Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset enontekiö.shp enontekiö.shp enontekiö.shp enontekiö.shp enontekiö.shp enontekiö.shp enontekiö.shp enontekiö.shp inari.shp inari.shp inari.shp inari.shp inari.shp inari.shp inari.shp inari.shp inari.shp inari.shp inari.shp Arvioitu aloitusvuosi

17 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/ Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , kemijärvi.shp , keminmaa.shp keminmaa.shp keminmaa.shp kittilä.shp kittilä.shp kittilä.shp kittilä.shp kittilä.shp kittilä.shp kittilä.shp kittilä.shp kittilä.shp kittilä.shp Arvioitu aloitusvuosi

18 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/ Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset kolari.shp kolari.shp kolari.shp kolari.shp kolari.shp kolari.shp kolari.shp kolari.shp kolari.shp kolari.shp kolari.shp muonio.shp muonio.shp muonio.shp muonio.shp muonio.shp pelkosenniemi.shp pelkosenniemi.shp pelkosenniemi.shp pello.shp pello.shp pello.shp pello.shp pello.shp pello.shp pello.shp Arvioitu aloitusvuosi

19 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/ Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset posio.shp posio.shp posio.shp posio.shp posio.shp posio.shp posio.shp posio.shp ranua.shp ranua.shp ranua.shp ranua.shp ranua.shp ranua.shp ranua.shp rovaniemi.shp rovaniemi.shp rovaniemi.shp rovaniemi.shp rovaniemi.shp salla.shp salla.shp salla.shp salla.shp salla.shp Arvioitu aloitusvuosi

20 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/ Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset savukoski.shp savukoski.shp savukoski.shp savukoski.shp savukoski.shp simo.shp simo.shp simo.shp simo.shp sodankylä.shp sodankylä.shp sodankylä.shp sodankylä.shp sodankylä.shp sodankylä.shp sodankylä.shp sodankylä.shp tervola.shp tervola.shp tervola.shp tervola.shp tervola.shp utsjoki.shp utsjoki.shp utsjoki.shp Arvioitu aloitusvuosi

21 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/ Liite 1b) Hankeluettelo nimi vakituiset asunnot yritysten vakituiset toimipaikat julkisen sektorin toimipaikat tilaajat yhteensä asukaat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä, km Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien pituus yhteensä[1], km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon km Valokuidun liitynnät yleiseen verkkoon arvioidut tukikelpoiset kustannukset ylitornio.shp ylitornio.shp tornio.shp tornio.shp tornio.shp tornio.shp tornio.shp tornio.shp tornio.shp tornio.shp Yhteensä 130 kpl Arvioitu aloitusvuosi

22 1/4 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/2009 Liite 1 c) Kuntien alustava rahoitusohjelma laajakaistahankkeeseen (KORJATTU ESITYS) nimi arvioidut tukikelpoiset kustannukset hankealueittain arvioidut tukikelpoiset kustannukset tasajako vuosittain Arvioitu aloitusvuosi Kunnan sitoumus Prosentti enontekiö KH enontekiö KH enontekiö KH enontekiö KH enontekiö KJ enontekiö KJ inari KH inari KH inari KH inari KH inari KH inari KH kemijärvi KH kemijärvi KH kemijärvi KH kemijärvi KH kemijärvi KH kemijärvi KH keminmaa KH , esitetään laskettavaksi keminmaa KH , esitetään laskettavaksi keminmaa KH , esitetään laskettavaksi Huom.

23 nimi arvioidut tukikelpoiset kustannukset hankealueittain arvioidut tukikelpoiset kustannukset tasajako vuosittain Arvioitu aloitusvuosi Kunnan sitoumus Prosentti kittilä alustava myönt., lopullinen päätös myöhemmin kittilä alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä KH kittilä KH kittilä alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kittilä KH kittilä alustava myönt, lopullinen päätös myöhemmin kolari KH kolari KH kolari KH kolari KH kolari KH kolari KH muonio KH muonio KH muonio KH muonio KH muonio KH pelkosenniemi KH pelkosenniemi KH pelkosenniemi KH pelkosenniemi KH pelkosenniemi 2 ja KH pelkosenniemi 2 ja KH Huom. 2/4

24 nimi arvioidut tukikelpoiset kustannukset hankealueittain arvioidut tukikelpoiset kustannukset tasajako vuosittain Arvioitu aloitusvuosi Kunnan sitoumus Prosentti pello KH pello KH pello KH pello KH pello KH pello KH posio KH , kj tarkennus posio KH , kj tarkennus posio KH , kj tarkennus ranua KH , KJ:n tarkennus ranua KH , KJ:n tarkennus ranua KH , KJ:n tarkennus ranua KH , KJ:n tarkennus ranua KH , KJ:n tarkennus rovaniemi KH %, aikataulutarkennus rovaniemi KH %, aikataulutarkennus rovaniemi KH %, aikataulutarkennus rovaniemi KH %, aikataulutarkennus rovaniemi KH %, aikataulutarkennus salla KH salla KH salla KH salla KH salla KH salla KH savukoski KH , KH savukoski KH , KH savukoski KH , KH savukoski KH , KH savukoski KH , KH savukoski KH , KH Huom. 3/4

25 nimi arvioidut tukikelpoiset kustannukset hankealueittain arvioidut tukikelpoiset kustannukset tasajako vuosittain Arvioitu aloitusvuosi Kunnan sitoumus Prosentti simo KH , KH , esitys kunnan osuus 8% simo KH , KH , esitys kunnan osuus 8% simo KH , KH , esitys kunnan osuus 8% sodankylä KH sodankylä KH sodankylä KH sodankylä KH sodankylä KH sodankylä KH sodankylä KH sodankylä KH tervola KH , KH tervola KH , KH tervola KH , KH tervola KH , KH tervola KH , KH tornio KH tornio KH tornio KH tornio KH tornio KH tornio KH tornio KH tornio KH utsjoki KH , KH utsjoki KH , KH utsjoki KH , KH ylitornio KH ylitornio KH Huom. 4/4

26 15

27 17 Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelma Diaarinumero 1080/9521/ LIITE 2. Lapin laajakaistarakentamisen hankeohjelmaan liittyvää perustietoa kunnittain Väestötiedot Laajakaistakustannukset Kuntatalous Asukkaat/ Väestö Asunto- Hankealueilla Kokonais- Kunnan Kunnan Kustannus Kustannus Tulovero Ali/ Kunnan km2 hanke- kunnat %- kunnan kustan- rahoitus rahoitus /asukas /asukas % ylijäämää konsernialueilla hanke- asunto- nukset 33% 8% 33% kuntaosuudella 8% kunta- /as. lainat Kunta alueilla kunnista osuudella /asukas ENONTEKIÖ *+ 0, , INARI + 0, , KEMIJÄRVI 2, , KEMINMAA* 13, , KITTILÄ + 0, , KOLARI + 1, , MUONIO* + 1, , PELKOSENNIEMI*+ 0, , PELLO 2, , POSIO + 1, , RANUA + 1, , ROVANIEMI 7, , SALLA + 0, , SAVUKOSKI + 0, , SIMO 2, , SODANKYLÄ + 0, , TERVOLA 2, , TORNIO 18, , UTSJOKI * + 0, , YLITORNIO 2, , LAPPI ,84 3 * kriisikunta Lähteet: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätökset + harvan-asutuksen kunta