Teologinen Aikakauskirja

Transkriptio

1 Teologinen Aikakauskirja Kirjoittajaohjeet (päivitetty ) Yleistä Toimitus vastaanottaa ainoastaan käsikirjoituksia, joissa noudatetaan seuraavia ohjeita. Artikkelit Teologiseen Aikakauskirjaan voi tarjota julkaistavaksi korkeatasoisia teologian alaan tai siihen läheisesti liittyviä tieteellisiä artikkeleita. Kirjoittajia pyydetään ilmaisemaan asiansa mahdollisimman yleistajuisesti ja kiinnostavasti. Artikkelien ohjepituus on noin merkkiä välilyönnit ja alaviitteet mukaanluettuina. Toimitus ei ota vastaan artikkeleita, joiden merkkimäärä ylittää merkkiä (sis. välilyönnit ja alaviitteet). Artikkeleiden mukaan on liitettävä sanan pituinen englanninkielinen tiivistelmä In this number -sivua varten. Artikkelin loppuun liitetään lyhyt kirjoittajaesittely, josta käy ilmi kirjoittajan oppiarvo, sähköposti, ammattinimike sekä yliopisto tai työpaikka. Lisäksi esittelytekstiin voi liittää lyhyen luonnehdinnan kirjoittajan asiantuntemuksesta tai tietoa rahoittajatahosta. Esittelyn toivottu pituus on 1 2 lausetta. Esim. FT Mira Karjalainen (mira.karjalainen@helsinki.fi) on uskontotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Tutkimus on osa WeAllFinland-tutkimushanketta, jota rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (hankenumero ). TT Marjo-Riitta Antikainen (marjo-riitta.antikainen@helsinki.fi) on Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti, joka on tutkimuksissaan käsitellyt sukupuolen, uskonnon ja kansalaisuuden kytköksiä. Tekeillä olevassa tutkimuksessaan hän tarkastelee Helsingin teologisen tiedekunnan ja yhteiskunnan vuorovaikutusta 1900-luvulla. Artikkelit lähetetään sähköisellä lomakkeella Artikkeleiden arvioinnissa noudatetaan TSV:n mukaista vertaisarviointia. Kullekin artikkelille nimetään kaksi arvioitsijaa. Arviot toimitetaan kirjoittajille, joiden edellytetään muokkaavan kirjoitustaan lausunnon mukaisesti. Korjattu käsikirjoitus sekä perusteltu selvitys tehdyistä muutoksista lähetetään päätoimittajalle (paatoimittaja@tatt.fi). Mikäli tarjottua tekstiä ei julkaista, ilmoitetaan siitä kirjoittajalle mahdollisimman pian. Katsaukset ja keskustelupuheenvuorot Teologinen Aikakauskirja ottaa vastaan katsauksia ajankohtaisiin tapahtumiin ja aiheisiin sekä keskustelupuheenvuoroja. Katsausten ja keskustelupuheenvuorojen enimmäispituus on merkkiä (välilyönnit ja alaviitteet mukaanluettuina). Katsausten ja keskustelupuheenvuorojen loppuun liitetään lyhyt kirjoittajaesittely kuten artikkeleissa (ks. ohjeet yllä). Katsaukset ja keskustelupuheenvuorot lähetetään sähköisellä lomakkeella 1

2 Kirja-arviot Teologinen Aikakauskirja julkaisee kirja-arvioita kotimaisista ja ulkomaisista teoksista, jotka käsittelevät laaja-alaisesti teologiaa ja siihen läheisesti liittyviä muita tieteenaloja. Toimitus joko pyytää kirjaarvioita kirjoittajilta tai niitä voi itse ehdottaa toimitukselle. Jälkimmäisessä tapauksessa toimitus myös tilaa pyydettäessä teoksia kustantajilta arvioitavaksi. Teologisessa Aikakauskirjassa julkaistavien kirja-arvioiden maksimimerkkimäärä on merkkiä (sisältäen välilyönnit). Julkaisemme pääsääntöisesti suomen- ja ruotsinkielisiä arvioita, poikkeustapauksena myös muunkielisiä arvioita. Kirjoituksen alkuun merkitään tiedot arvioitavasta teoksesta seuraavan mallin mukaisesti: Tekijän nimi Otsikko: Alaotsikko. Sarja. Kustannuspaikka: Kustantaja vuosi. Sivumäärä. Kirja-arvion loppuun liitetään tiedot kirjoittajasta seuraavasti: Etunimi Sukunimi, oppiarvo (esim. dos. tai TM) Ammattinimike (esim. Kirkkohistorian yliopistonlehtori, Uskontotieteen tohtorikoulutettava) Yliopisto tai työpaikka Tekstin muotoilua koskevat ohjeet Kirjoitukset on lähetettävä ilman turhia muotoiluja. Pääotsikon lisäksi sallitaan korkeintaan kahden tasoisia otsikoita. Alleviivauksia ja lihavointia ei käytetä, kursivointia käytetään seuraavasti: Transkriptiot muista kuin latinalaisista merkkijärjestelmistä kursivoidaan (esim. anthrōpos). Ei kuitenkaan alkuperältään vieraskielisiä sanoja, jotka ovat suomalaistuneet (esim. eros). Myös latinankieliset yksittäiset sanat kursivoidaan (esim. fides quae). Pidemmät latinankieliset lainaukset jätetään kuitenkin kursivoimatta ja laitetaan lainausmerkkeihin. Muiden kielien, kuten englannin tai ranskan sanoja ei kursivoida, tarvittaessa vieraskieliset sanat voi laittaa lainausmerkkeihin (esim. atonement tai atonement lauseyhteydestä riippuen). Teosten ja lehtien nimet kursivoidaan (esim. Teologinen Aikakauskirja, Kotimaa-lehti). Antiikin tekstien nimiä ei kuitenkaan kursivoida, mikäli niiden kirjoittajaa ei tunneta (esim. Yhdyskuntasääntö, Tuomaan evankeliumi; vrt. Eusebios, Kirkkohistoria), ei myöskään Raamatun, sen osien tai kirjojen nimiä (esim. Vanha testamentti, Luukkaan evankeliumi, Toinen makkabilaiskirja). Henkilöiden nimiä ei kursivoida. Lyhenteitä ei kursivoida (esim. TA, Adv. haer.) Kursivointia voi myös käyttää korostuksena, mutta säästeliäästi ja harkiten. Lyhenteitä ei käytetä leipätekstissä ( muiden muassa, ei mm. ; Vanhassa testamentissa, ei VT:ssa ). Lyhenteitä voi kuitenkin sulkulausekkeissa ja alaviitteissa. Raamatun kirjojen lyhenteissä noudatetaan vuoden 1992 käännöksen käytäntöä ( Lisäksi Pentateukin kirjoista sallitaan tieteellisessä tekstissä vakiintuneet lyhenteet Gen., Ex., Lev., Num. ja Deut. Ei-latinalaiset kirjaimistot (esim. kreikka, heprea, kopti) tulee olla unicode-fontteina. Kirjallisuusviitteet Artikkeleissa, katsauksissa ja keskustelupuheenvuoroissa käytetään alaviitteitä ja niissä noudatetaan teologian tyyliä (tämän tiedoston lopussa liitteenä). Tekstinsisäisiä suluissa olevia kirjallisuusviitteitä ei käytetä. 2

3 TEOLOGIAN TYYLI (korjattu ) Teologisen tiedekunnan viittaustekniset ohjeet kirjallisuuden ilmoittamiseen RefWorks-viitteidenhallintaohjelmassa käytettävissä nimellä Helsinki 3 Viitteiden perusmuodot Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi). Teoksen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Sukunimi, Etunimi & Etunimi Sukunimi (julkaisuvuosi). Artikkelin nimi. Julkaisualustan nimi. Muut julkaisun tiedot. Kustannuspaikka: Kustantaja. Koko artikkelin sivunumerot. Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi). Sivun nimi. Sivuston nimi. internet-osoite (luettu: päivämäärä, jolloin sivulla käyty ensimmäisen kerran) Monografia, yksi kirjoittaja Arffman, Kaarlo (2004). Kristinuskon historia. Helsinki: Edita. Monografia, kaksi kirjoittajaa Clayton, Philip & Paul C. W. Davies (2006). The Re-Emergence of Emergence: The Emergentist Hypothesis from Science to Religion. Oxford: Oxford University Press. Artikkeli, yksi kirjoittaja Friesen, Aaron (2009). The Called Out of the Called Out: Charles Parham s Doctrine of the Spirit Baptism. Journal of the European Pentecostal Theological Association 29, [DOI]. Artikkeli, kaksi kirjoittajaa McLoughlin, Laura Incalcaterra & Jennifer Lertola (2014). Audiovisual Translation in Second Language Acquisition. Integrating Subtitling in the Foreign-Language Curriculum. The Interpreter and Translator Trainer 8(1), Monografia/artikkeli, enemmän kuin kaksi kirjoittajaa Punkkinen, Henna, Elina Merta, Nea Teerioja, Katja Moliis & Eveliina Kuvaja (2012). Environmental Sustainability Comparison of a Hypothetical Pneumatic Waste Collection System and a Door-to-Door System. Waste Management 32(10), Käännetty kirja Sabom, Michael B. (1983). Muistikuvia kuolemasta. Suomentanut Eero Mänttäri. Helsinki: Tammi. Toimitettu kirja Antila Jaakko Olavi, Esko M. Laine & Juha Meriläinen (toim.) (2013). Kristinuskon historian tutkimusalat ja metodit. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 226. Helsinki: SKHS.

4 Artikkeli toimitetussa kirjassa Bush, Nancy Evans (2009). Distressing Western Near-Death Experiences: Finding a Way through Abyss. Janet M. Holden, Bruce Greyson & Debbie James (toim.), The Handbook of Near- Death Experiences: Thirty Years of Investigation. Santa Barbara, CA: Praeger, Opinnäytetyöt Nikki, Nina (2015). Opponents and Identity in the Letter to the Philippians. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Sirviö, Oskar (2017). Raamattutieto evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeissa vuosina Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto Konferenssiesitelmä Czachesz, István (2014). Tours of Heaven in Light of the Neuroscientific Study of Religious Experience. Society of Biblical Literature Annual Meeting, San Diego, CA Sanomalehtiartikkeli Toivonen, Janne (2010). Helsingin piispa valitaan viidestä ehdokkaasta. Helsingin Sanomat, Ortodoksisen kirkon omistajaa etsitään. (1965). Helsingin Sanomat, E-kirja Henrich, Joseph (2016). The Secret of Our Success: How Culture Is Driving Human Evolution, Domesticating Our Species, and Making Us Smarter. Princeton, NJ: Princeton University Press (Kindle edition). Artikkeli e-aikakauslehdessä, jossa DOI Tov, Emanuel (2015). Understanding the Text of the Bible 65 Years after the Discovery of the Dead Sea Scrolls. Open Theology 1(1). DOI: /opth Artikkeli e-aikakauslehdessä, jossa ei DOI Nortomaa, Aura (2017). Viisaus ihmisten kohtaamisessa. Teologia.fi 2017/2. Artikkeli e-hakuteoksessa Post, Paul (2015). Ritual Studies. Religion: Oxford Research Encyclopedias. DOI: /acrefore/

5 Blogit Uro, Risto (2017). Auttaako evoluution ymmärtämään uskontoa? Risto Uron blogi huhtikuu/ (luettu ). Verkkosivut (ammatilliset tai yhteisölliset) Tuhkanen, Ari (2013a) Saarna tekstistä Joh. 16: ( ) Kotimaa PRO Digipostilla. (luettu ). Tuhkanen, Ari (2013b) Saarna tekstistä Matt. 22: ( ). Kotimaa PRO Digipostilla. (luettu ). Luomanen, Petri (s.a.). Tiedonsosiologia varhaiskristillisyyden tutkimuksessa. EMO: Eksegetiikan menetelmien oppimisympäristö. sosiaalitieteet4.html (luettu ). Mitä usko on? (s.a.). Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (luettu ). The Church as Koinonia of Salvation: Its Structures and Ministries. Lutheran-Catholic Dialogue. (s.a.). United States Conference of Catholic Bishops. (luettu ). - Jos käytetystä kirjallisuudesta tai internet-viitteestä ei ole löydettävissä kirjoitus- tai päivitysajankohtaa, käytetään vuosiluvun tilalla merkitään s.a. (latinan sanoista sine anno = ilman vuotta). - Jos käytetystä kirjallisuudesta tai internet-viitteestä ei ole löydettävissä kirjoittajan nimeä, viitteissä käytetään nimen paikalla artikkelin tai internet-sivun otsikkoa. Alaviitteessä toimitaan samoin. Pitkää artikkelin nimeä on mahdollista lyhentää kuten alaviitteessä 2. Mikäli nimi lyhennetään pelkiksi kirjaimiksi, esimerkiksi The Church as Koinonia of Salvation: Its Structures and Ministries muotoon CKSISM, kirjallisuusluettelon edelle luodaan luettelo työssä käytetyistä lyhenteistä. Esimerkkiviite 1 Esimerkki-internetviite 2 Viitteessä useampi teos eri tekijöiltä. 3 Viitteessä samalta tekijältä useampi teos 4 Viitteessä samalta tekijältä useampi teos samalta vuodelta. 5 Viitatulla teoksella kaksi kirjoittajaa 6 Viitatulla teoksella enemmän kuin kaksi kirjoittajaa 7 1 Nikki 2015, The Church as Koinonia of Salvation s.a.. 3 Arffman 2004, 125; Tov 2015, 6. 4 Allison 1993, 45 46; 2010, Tuhkanen 2013a; 2013b. 6 McLoughlin & Lertola 2014, Punkkinen et al. 2012,

6 Lähteiden merkitseminen Antiikin lähteiden, erilaisista arkistolähteiden yms. merkitsemisestä katso osastokohtaiset ohjeet. Tässä erimerkkinä vain Raamatun uusimmat suomennokset ja yleisimmin käytössä olevat tekstilaitokset. Raamattu (1933/1938). XI/XII yleisen Kirkolliskokouksen vuonna 1933/1938 käyttöön ottama suomennos. Turku & Helsinki: Suomen Pipliaseura. Raamattu (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Helsinki: Suomen Pipliaseura. Biblia Hebraica Stuttgartensia (1997). Toim. K. Elliger & W. Rudolph. 5. painos. Stuttgart: Deutsche Bibelgesellschaft. Novum Testamentum Graece (2012). Laatineet Eberhard & Erwin Nestle. Toim. Barbara & Kurt Aland ym. 28. painos. Stuttgart: Deutsche Bibelgesellschaft. Septuaginta I II: Id est Vetus Testamentum Graece iuxta LXX interpretes (1935). Toim. Alfred Rahlfs. Stuttgart: Privilegierte Württembergische Bibelanstalt.