VALMISTEYHTEENVETO. Annostus Suprefact Depot on tarkoitettu pitkälle edenneen eturauhassyövän pitkäaikaishoitoon.

Transkriptio

1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Suprefact Depot 9,45 mg implantaatti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kolmella identtisellä sauvalla esitäytetty ruisku sisältää vaikuttavana aineena 9,9 mg busereliiniasetaattia vastaten 9,45 mg busereliinia. Apuaineet: Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta LÄÄKEMUOTO Implantaatti Jokainen implantaatti sisältää 3 kermanväristä sauvaa. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Suprefact Depot -valmistetta käytetään pitkälle edenneen hormoneista riippuvan eturauhassyövän hoitoon. Suprefact Depot -valmistetta ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi bilateraalisen orkiektomian jälkeen, koska testosteronitason lisäalenemista ei ole odotettavissa. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Suprefact Depot on tarkoitettu pitkälle edenneen eturauhassyövän pitkäaikaishoitoon. Antotapa Ruiskun sisältö (kolme implanttisauvaa vastaten 9,45 mg busereliinia) injisoidaan subkutaanisesti vatsan seinämän alueelle kolmen kuukauden välein (ks. kohta 6.6). Injektioiden kolmen kuukauden väliä voidaan kuitenkin tilapäisesti pidentää jopa kolme viikkoa. Ennen injektiota voidaan käyttää paikallispuudutusta. Suositellaan, että antiandrogeenien käyttö lisälääkityksenä aloitetaan hoidon alussa noin 5 vuorokautta ennen Suprefact Depot -valmistetta (ks. myös kohta 4.4). 4.3 Vasta-aiheet Suprefact Depot -valmistetta ei pidä antaa busereliinille, LHRH-analogeille tai jollekin valmisteen aineosalle allergisille potilaille. 1

2 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Antiandrogeenihoidon aloittamista suositellaan lisälääkityksenä 5 vuorokautta ennen Suprefact Depot - valmisteen antamista. Tätä lisälääkitystä on jatkettava samanaikaisesti busereliinihoidon kanssa 3-4 viikkoa. Tämän ajan jälkeen testosteronitasot ovat tavallisesti laskeneet halutulle tasolle vasteena busereliinille. Antiandrogeenien käyttö on olennaista potilaille, joilla on metastaaseja esim. selkärangassa, sillä antiandrogeeni vähentää hoidon alun komplikaatioiden, kuten spinaalikompression ja halvauksen riskiä, jotka saattavat johtua kasvaimen ja metastaasien ohimenevästä kasvusta (ks. myös kohta 4.8). Hoitovastetta voidaan mitata määrittämällä seerumin prostataspesifinen antigeeni (PSA) ja testosteroni. Testosteronitasot nousevat hoidon alussa ja laskevat sitten kahden viikon kuluessa. 2-4 viikon kuluttua testosteronitasot ovat laskeneet kastraatiotasolle. Kliinisen paranemisen puuttuminen tai PSA:n muuttumattomuus testosteronin suppressiosta huolimatta on diagnostinen viite kasvaimen reagoimattomuudesta hormonille. Potilaita, joilla on tunnetusti selkärankametastaaseja tai neurologisten komplikaatioiden tai virtsaummen riski, on seurattava tarkasti hoidon ensimmäisten viikkojen aikana, jos hoitoon ei liitetä samanaikaista antiandrogeenilääkitystä. Julkaistut epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että gonadotropiineja vapauttavan hormonin (GnRH) agonistihoidolla on yhteys kohonneeseen riskiin saada sydän- ja verisuonisairauksia (kuten sydäninfarkti, sydänperäinen äkkikuolema, aivohalvaus) ja diabetes. Nämä riskit on arvioitava ennen hoidon aloitusta ja hoidon aikana ja potilaita on seurattava ja hoidettava riskien mukaan (ks. kohta 4.8). Korkeaa verenpainetta sairastaville potilaille suositellaan säännöllistä verenpaineen seurantaa (verenpainekontrollin heikkenemisen vaara). Osalla potilaista, joita hoidetaan GnRH-agonisteilla, on todettu sokerinsiedossa muutoksia (ks. kohta 4.8). Diabeetikoille suositellaan säännöllisiä verensokerin mittauksia (metabolisen kontrollin heikkenemisen vaara). Testosteronin suppressiosta johtuen GnRH-agonistihoito voi lisätä anemian riskiä. Tämän riskin mahdollisuus potilaalle on arvioitava ja potilasta on hoidettava riskin mukaan (ks. kohta 4.8). LHRH-agonistien käyttöön voi liittyä alentunut luuntiheys, joka voi johtaa osteoporoosiin ja saattaa lisätä luunmurtumien riskiä (ks. kohta 4.8). Erityinen varovaisuus on tarpeen niillä potilailla, joilla on muita osteoporoosin riskitekijöitä (esim. krooninen alkoholin väärinkäyttö, tupakointi, antikonvulsanttien tai kortikosteroidien pitkäaikainen käyttö tai suvussa esiintyvä osteoporoosi). Hoidon aikana suositellaan luuntiheyden (BMD) säännöllistä mittaamista ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä osteopenian/osteoporoosin ehkäisemiseksi. Potilailla, joita hoidetaan GnRH-agonisteilla, kuten busereliinilla, on olemassa suurentunut riski sairastua masennukseen (joka voi olla vakava). Potilaille pitää kertoa riskistä ja heidän tulee saada asianmukaista hoitoa, jos oireita ilmenee. Depressiosta kärsiviä potilaita on tarkkailtava huolellisesti ja hoidettava tarvittaessa (depression pahenemisen tai uudelleen puhkeamisen vaara). 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Spesifisiä interaktiotutkimuksia ei ole suoritettu. 2

3 Busereliinihoidon aikana diabeteslääkkeiden teho saattaa heikentyä (ks. myös kohta 4.8). 4.6 Fertiliteetti, raskaus ja imetys Indikaatiosta johtuen Suprefact Depot -valmistetta ei saa antaa naisille. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Tietyt haittavaikutukset (esim. huimaus) saattavat heikentää potilaan kykyä keskittyä ja reagoida, ja siten aiheuttaa vaaran tilanteissa, joissa nämä taidot ovat erityisesti tarpeen (esim. ajoneuvojen tai koneiden käsittely tai vastaavat tilanteet). 4.8 Haittavaikutukset Hoidon alussa seerumin testosteronipitoisuus yleensä nousee tilapäisesti ja saattaa johtaa kasvaimen tilapäiseen aktivoitumiseen ja sekundäärireaktioihin kuten: - luukipuihin tai niiden pahenemiseen metastaaseja saaneilla potilailla - neurologisiin oireisiin (esim. lihasten heikkouteen jaloissa) johtuen kasvaimen aiheuttamasta paineesta - heikentyneeseen virtsaamiskykyyn, hydronefroosiin tai lymfastaasiin - tromboosiin, johon liittyy keuhkoembolia. Nämä oireet voidaan suurelta osin välttää antamalla samanaikaisesti antiandrogeenia busereliinihoidon alkuvaiheessa (ks. myös kohta 4.4). Haittavaikutukset on luokiteltu seuraavasti: Hyvin yleinen ( 1/10); yleinen ( 1/100, <1/10); melko harvinainen ( 1/1 000, <1/100); harvinainen ( 1/10 000, <1/1 000); hyvin harvinainen (<1/10 000), tuntematon. Tutkimukset: Melko harvinaiset: maksaentsyymiarvojen (esim. transaminaasien) kohoaminen, painon lasku tai nousu Harvinaiset: veren lipidiarvojen muutokset, seerumin bilirubiinin kohoaminen. Sydän: Harvinaiset: palpitaatiot. Veri ja imukudos: Hyvin harvinaiset: trombosytopenia, leukopenia. Hermosto: Yleiset: päänsärky Melko harvinaiset: uneliaisuus, heitehuimaus Harvinaiset: unihäiriöt, muisti- ja keskittymiskyvyn häiriöt Yksittäistapauksissa on tavattu parestesiaa muilla busereliinin lääkemuodoilla. Silmät: Hyvin harvinaiset: näön heikkeneminen (esim. näön hämärtyminen) ja paineen tunne silmien takana. Kuulo ja tasapainoelin: Hyvin harvinaiset: tinnitus, kuulohäiriöt. 3

4 Ruoansulatuselimistö: Melko harvinaiset: ummetus Harvinaiset: pahoinvointi, oksentelu, ripuli. Iho ja ihonalainen kudos: Harvinaiset: pään tai kehon karvoituksen väheneminen tai lisääntyminen. Luusto, lihakset ja sidekudos: Hyvin harvinaiset: lihaksiin ja luustoon liittyvä kipu. LHRH-agonistien käyttö voi pienentää luun tiheyttä ja johtaa osteoporoosiin ja lisätä luunmurtumien riskiä. Luustomurtumien riski kasvaa hoidon pitkittyessä. Aineenvaihdunta ja ravitsemus: Hyvin harvinaiset: lisääntynyt janon tunne, ruokahalun muutokset, glukoosin sietokyvyn huononeminen (joka diabeetikoilla saattaa johtaa metabolisen kontrollin huononemiseen). Hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet (mukaan lukien kystat ja polyypit): Hyvin harvinaiset: Hyvin harvoja tapauksia aivolisäkeadenooman kehittymisestä on raportoitu LHRHagonistien (mukaan lukien busereliinin) käyttäjillä. Lievä, ohimenevä kasvainkivun voimistuminen myös samanaikaisen antiandrogeenihoidon yhteydessä. Verisuonisto: Yleiset: kuumat aallot Harvinaiset: verenpainepotilailla verenpaineen kohoaminen. Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat: Yleiset: kipu tai muut paikalliset reaktiot (esim. punoitus, turvotus) injektiokohdassa Melko harvinaiset: (lievä) turvotus nilkoissa ja säärten alaosissa, väsymys Hyvin harvinaiset: yleistilan huononeminen. Immuunijärjestelmä: Melko harvinaiset: yliherkkyysreaktiot, kuten ihon punoitus, kutina, ihottuma (mukaan lukien urtikaria) Harvinaiset: vaikeat yliherkkyysreaktiot, joihin liittyy bronkospasmeja ja allerginen astma, johon liittyy dyspnea sekä joka voi johtaa yksittäistapauksissa anafylaktiseen/anafylaktoidiseen sokkiin (implantaatin poistaminen kirurgisesti voi olla tarpeen). Sukupuolielimet ja rinnat: Yleiset: potenssin heikkeneminen, kivesten atrofia Melko harvinaiset: gynekomastia (kivuton). Psyykkiset häiriöt: Yleiset: libidon heikkeneminen, mielialan vaihtelut ja masennus (pitkäaikainen käyttö) Melko harvinaiset: mielialan vaihtelut ja masennus (lyhytaikainen käyttö) Harvinaiset: hermostuneisuus, tunne-elämän tasapainottomuus, ahdistuneisuus. Useimmat yllä luetellut haittavaikutukset liittyvät suoraan tai epäsuorasti testosteronin suppressioon, jonka busereliini aiheuttaa (androgeenien puutoksen oireet). Farmakoepidemiologisest tiedot osoittavat että androgeenideprivaatio saattaa lisätä sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja anemian riskiä (yleisyys tuntematon) (ks. kohta 4.4). 4

5 4.9 Yliannostus Busereliinin intoksikaatioita tai yliannostusta ei ole toistaiseksi esiintynyt. Mahdollisten yliannoksiin liittyvien vaikutusten oletetaan olevan normaalikäytön yhteydessä havaittujen haittavaikutusten kaltaisia. Näitä ovat astenia, päänsärky, hermostuneisuus, kuumat aallot, huimaus, pahoinvointi, vatsakipu, alaraajojen edeema ja mastodynia sekä paikallisreaktiot injektiokohdassa (ks. kohta 4.8). Tarvittaessa yliannostuksen hoito on oireiden mukaista. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Gonadotropiinia vapauttavan hormonin kaltaiset yhdisteet ATC-koodi: L02AE01 Busereliini on erittäin aktiivinen luonnollisen gonadotropiineja vapauttavan hormonin (gonadoreliinin, GnRH, LHRH) synteettinen analogi. Busereliinin ensimmäinen farmakologinen vaikutus on stimuloida gonadotropiinien vapautumista ja testosteronin eritystä. Tätä seuraa progressiivinen testosteronin aleneminen kastraatiotasolle. Gonadotropiinien vapautuminen estyy busereliinihoidon jatkuessa, mutta muiden aivolisäkehormonien (kasvuhormoni, prolaktiini, ACTH, TSH) eritykseen ei ole suoraa vaikutusta. Lisämunuaisen kuorikerroksen hormonien eritys säilyy muuttumattomana. Testosteronistimulaation poistamiseksi kasvainkudoksesta on busereliini yhtä tehokas kuin orkiektomia eturauhassyövän hoidossa. 5.2 Farmakokinetiikka Busereliinin vapautumista implantista kontrolloi polymeerimatriksin hajoaminen. Hajoamisprofiili on kaksivaiheinen; alkuvaiheen vapautumista (T max <1 vrk) seuraa hidas tasainen vapautumisvaihe kolmen kuukauden annosteluvälillä (kokonaisannos 9,9 mg). Busereliini-implantin biologinen hyötyosuus noin 50 % subkutaanisen injektion jälkeen. Systeeminen altistus busereliinille on riittävä aiheuttamaan testosteronin suppression kastraatiotasolle koko annosvälin ajaksi. Busereliini kiertää seerumissa pääasiassa muuttumattomana. Proteiineihin sitoutuminen on noin 15-prosenttista. Prekliinisen tiedon perusteella busereliini kertyy erityisesti maksaan, munuaisiin ja aivolisäkkeen etulohkoon, biologiseen kohde-elimeen. Busereliini ja sen metaboliitit erittyvät munuaisten kautta ja eläinkokeiden viitteiden mukaan myös sappeen. In vitro -tutkimukset ovat osoittaneet, että busereliini inaktivoituu peptidaasien vaikutuksesta (pyroglutamyylipeptidaasi ja kymotrypsiinin kaltaiset endopeptidaasit) maksassa ja munuaisissa. Aivolisäkkeessä reseptoriin sitoutuneen busereliinin inaktivoivat membraanin entsyymit. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Prekliiniset löydökset voidaan liittää busereliiniasetaatin tunnettuihin farmakologisiin ja endokrinologisiin vaikutuksiin. Genotoksisuutta ei ole osoitettu in vitro tai in vivo -kokeissa. Eläinkokeissa busereliiniasetaatti-implantit ovat olleet paikallisesti hyvin siedettyjä. 5

6 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Poly (D,L-laktidi-ko-glykolidi) molaarisen suhteen laktidi:glykolidi ollessa 75: Yhteensopimattomuudet Ei sovellettavissa, koska tuote annostellaan erityisellä applikaattorilla. 6.3 Kestoaika 3 vuotta. 6.4 Säilytys Säilytä alle 30 ºC. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko Esitäytetty ruisku sisältäen implantaatin, joka muodostuu kolmesta sauvasta kertakäyttöisessä applikaattorissa. Applikaattori on valmistettu selluloosapropionaatista ja ruostumattomasta teräksestä ja suljettu pussiin, joka koostuu polyetyleenitereftalaatista ja alumiinista sekä LD-polyetyleenikalvosta. Pakkauskoot: 1 tai 2 esitäytettyä ruiskua pakkauksessa. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Huomaa: Pidä applikaattoria pystyasennossa neula ylöspäin välittömästi ennen injektiota, jotta implantaatti ei putoaisi ruiskun neulasta (A). A: Neula B: Neulansuojus C: Mäntä D: Implantaatti E: Suojahylsy 1. Pakkauksen avaamisen ja applikaattorin päällyksen poistamisen jälkeen tarkista, että implantaattisauvat näkyvät ruiskussa olevassa ikkunassa. Jos tarpeen, näpäytä kevyesti neulansuojusta implantaatin saamiseksi paikoilleen ikkunaan. Applikaattori on käytettävä välittömästi päällyksen avaamisen jälkeen. 2. Desinfioi lateraalisen vatsanseinämän iho injektiokohdasta. Poista ensin männän suojahylsy (E) ja sitten neulansuojus (B). 6

7 3. Nosta iho poimulle ja pistä neula n. 3 cm ihonalaiseen kudokseen pitäen applikaattoria pystyasennossa tai neulankärkeä lievästi koholla välittömästi ennen pistämistä. Vedä applikaattoria takaisin 1 2 cm ennen implantaatin injektiota. 4. Paina mäntä pohjaan, jolloin implantaatti menee ihonalaiskudokseen. Kun vedät neulaa ulos, paina pistoskanavaa yhteen niin, että implantaatti jää paikalleen. 5. Tarkista, että mäntä näkyy neulan päässä osoittaen, että implantaatti on annettu. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Sanofi Oy Huopalahdentie Helsinki 8. MYYNTILUVAN NUMERO MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ / UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ / TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄ