Ympäristöneuvos Erja Tasanko, puh (19.7. asti) sähköposti:

Transkriptio

1 Dnro ESAVI/13385/2018 Etelä-Suomi KUULUTUS Vesilain mukainen päätös Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 269/2019 määrännyt Vuosaaren itäväylän julkiseksi kulkuväyläksi ja muuttanut julkista kulkuväylää Västra Balkan-Ytter Tjärhällen koskevaa päätöstä. Hakija Asia Väylävirasto Vuosaaren itäväylän määrääminen julkiseksi kulkuväyläksi, Helsinki, Sipoo ja Porvoo Päätös on nähtävillä valitusajan Helsingin kaupungin kirjaamossa (Pohjoisesplanadi 11-13), Sipoon Pääkirjastossa (Pohjoinen Koulutie 2) ja Porvoon kaupungin palvelupiste Kompassissa (Rihkamatori B). Päätös on lisäksi luettavissa osoitteessa Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy Valitus on osoitettava ja toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle (PL 204, VAASA tai Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa. Kiinteistön osaomistajaa pyydetään toimittamaan tämä tiedoksianto kiinteistön omistajille tai haltijoille. Lisätietoja antaa Ympäristöneuvos Erja Tasanko, puh (19.7. asti) sähköposti: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 DNr ESAVI/13385/2018 Södra Finland KUNGÖRELSE Beslut enligt vattenlagen Regionförvaltningsverket i Södra Finland har med sitt beslut nr 269/2019 av fastställt Nordsjö östra farled till allmän farled samt ändrat beslutet gällande den allmänna farleden Västra Balkan- Ytter Tjärhäll. Sökande Ärende Trafikledsverket Fastställande av Nordsjö östra farled till allmän farled, Helsingfors, Sibbo och Borgå Ytterligare upplysningar ger Detta beslut hålls framlagt under besvärstiden i Helsingfors stads registratorskontor (Norra esplanaden 11-13), i Huvudbiblioteket i Sibbo (Norra Skolvägen 2) och i Borgå stads servicekontoret Kompassen (Krämaretorget B). Beslutet kan dessutom läsas på adressen I beslutet kan sökas ändring hos Vasa förvaltningsdomstol. Besvärstiden utgår Besvären skall riktas och tillställas Vasa förvaltningsdomstol (PB 204, VASA eller vaasa.hao@oikeus.fi). Närmare anvisningar om ändringssökande finns i den till beslutet bifogade besvärsanvisningen. Den som är delägare i en fastighet ombeds ge denna delgivning till fastighetens ägare eller innehavare. Miljöråd Erja Tasanko, tfn (till 19.7.) e-post: erja.tasanko@avi.fi REGIONFÖRVALTNINGSVERKET I SÖDRA FINLAND, ANSVARSOMRÅDET FÖR MILJÖTILLSTÅND ymparistoluvat.etela@avi.fi tfn fax registratur.sodra@rfv.fi Huvudverksamhetsstället i Tavastehus Birger Jaarlin katu 15 PB 150, Tavastehus Verksamhetsstället i Helsingfors Bangårdsvägen 9 PB 110, Helsingfors

3 PÄÄTÖS Nro 269/2019 Dnro ESAVI/13385/2018 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vuosaaren itäväylän määrääminen julkiseksi kulkuväyläksi, Helsinki, Sipoo ja Porvoo HAKIJA Väylävirasto HAKEMUKSEN VIREILLETULO Väylävirasto on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut Vuosaaren itäväylän määräämistä julkiseksi kulkuväyläksi merialueella Helsingin ja Porvoon kaupungeissa sekä Sipoon kunnassa. Lisäksi lupaa on haettu risteävän Västra Balkan Ytter Tjärhällen 9,0 m väylän muutoksille Helsingin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (587/2011) 10 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 79/2007/3 muuttanut Länsi-Suomen vesioikeuden antamien päätösten nrot 48 52/1998/3 kohtaa Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustaminen ja vahvistanut väylän sijainnin. Vuosaaren väylä nro 4927 on otettu käyttöön Merenkulkulaitoksen (Väylänpito) väyläpäätöksellä V 841, dnro 1243/76/2007. Väylä Västra Balkan Ytter Tjärhällen nro 4980 on perustettu ennen vesilain julkisen kulkuväylän määräämistä koskevien säännösten voimaantuloa , eikä sillä ole olemassa vesilain mukaista lupaa. Väylän Västra Balkan Ytter Tjärhällen väyläpäätöstä ei ole etsinnöistä huolimatta löydetty. Arkistosta on löydetty Tjärhällenin sisääntuloväylää koskeva Merenkulkuhallituksen antama päätös. Kyseinen väylä on siltä osin nykyinen ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

4 2 (13) Västra Balkan Ytter Tjärhällen -väylä. Päätöksessä vahvistetaan Tjärhällenin sisääntuloväylän uudeksi kulkusyvyydeksi 9,0 m ja väylän merkitseminen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 165/2011/4 muuttanut Länsi-Suomen vesioikeuden antamia Vuosaaren sataman rakentamista ja satamaan johtavaa väylää koskevia päätöksiä nrot 48 52/1998/3 ruoppausmassojen läjitystä koskevan kohdan osalta. Päätöksen nro 165/2011/4 mukaan meriläjitysalueelle saadaan sijoittaa Vuosaaren sataman ja väylän kunnossapitoon sekä mahdollisiin kulkusyvyysmuutoksiin liittyvät mereen läjityskelpoiset ruoppausmassat. Lisäksi meriläjitysalueelle saadaan sijoittaa Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan alueilta mereen läjityskelpoiset ruoppausmassat. Vaasan hallinto oikeus on antamallaan päätöksellään nro 12/0204/1 muuttanut päätöksen nro 165/2011/4 lupamääräystä 3. Meriläjityslupa on voimassa saakka. Etelä Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 146/2010/4 myöntänyt määräaikaisen luvan merikiviainesten ottamiseen Itä-Tontun ja Soratontun merialueilta. Lupa on voimassa saakka. Luvan haltija on nykyään MH Kivi Oy. Kaavoitustilanne ja suojelukohteet Voimassa olevat kaavat Hankealueella on voimassa ympäristöministeriön vuonna 2006 vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Maakuntakaavaa on uudistettu vaiheittain. Vaihemaakuntakaavat ovat lainvoimaisia. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi 4. vaihemaakuntakaavan , ja maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen sen lainvoimaiseksi tuloa. Kyseisestä vaihemaakuntakaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä KHO /2932 muun muassa päättänyt jatkaa asian käsittelyä. Hankealueella on voimassa myös ympäristöministeriön vuonna 2010 vahvistama Itä Uudenmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Maakuntakaavoissa hankealueelle ei ole osoitettu toimintoja. Hankealueella on kaavaan merkitty alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Perustettavan väylän alkupään pohjoispuolelle on valituksenalaisessa vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon (TV) soveltuva alue. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Helsingin yleiskaava 2016 tuli voimaan joulukuussa Se kattaa koko Helsingin alueen Östersundomia lukuun ottamatta. Yleiskaavassa hankealue on kaavoitettu vesialueeksi lukuun ottamatta Länsitoukkia, joka on kaavoitettu virkistys ja viheralueeksi.

5 3 (13) Hankealueella on voimassa Sipoon kunnanvaltuuston vuonna 2003 hyväksymä Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto oikeuden päätöksellä Kaava alueelle osuva hankealueen osuus on vesialuetta. Hankealueella Porvoon kaupungin edustalla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Hankealueella ei ole voimassa asemakaavoja. Suojelukohteet Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, Natura verkoston alueita eikä tiedossa olevia muinaismuistoja tai vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Lähin Natura verkoston alue on Söderskärin ja Långörenin saaristo (FI ), joka sijaitsee hankealueesta noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Väylän tarkoitus ja yleiskuvaus Vuosaaren sataman nykyinen idän suunnan liikenne liittyy Vuosaaren 11,0 m väylän väyläalueelle vaihtelevasti, eri kohdista väylää. Alusten AIS tiedoista koottujen reittijälkien perusteella suurin osa idän suunnan liikenteestä ei kulje väylän alun kautta, vaan liikenne haarautuu väyläosuudella Länsitoukki väylän ulkopää. Tilanteeseen on kiinnitetty huomiota VTS keskuksessa, koska Vuosaaren väylän ulko osan itäpuolella on matalikkoja, ja näiden oikaisureittien käyttäminen aiheuttaa turvallisuusriskin aluksille. Alusten jo käyttämien kulkureittien paikalle haetaan määrättäväksi uusi julkinen kulkuväylä, Vuosaaren itäväylä, joka selkeyttää alueen liikennevirtoja kokoamalla ja rajaamalla liikenteen kulkemaan turvallisella vesialueella. Hankealue on ulointa avomeriosuutta Helsingin, Sipoon ja Porvoon kunta alueilla. Hankealueeseen sisältyy avomeren lisäksi saari, jossa sijaitsee kiinteä väylälinjan suuntaa osoittava turvalaite. Merialueen tiedot Hydrologia Vuosaaren edustan merialue on osa itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen kuuluvaa Porvoo Helsinki rannikkovesimuodostumaa. Hankealueen syvyys on yleisimmin m ja matalimmillaan noin 18 m. Alueen lähistöllä on joitain syvyydeltään alle 10 m:n matalikkoja. Ilmatieteenlaitoksen Helsingin Kaivopuiston mareografiaseman asteikolta tehtyjen havaintojen mukaan merivedenkorkeuden ääri ja keskiarvot (m) ovat havaintojaksolla olleet seuraavat:

6 4 (13) HW MHW MW teor = MW 2014 MNW NW + 1,51 + 0,89 0,00 0,63 0,93 Pitkäaikaishavaintojen perusteella meriveden korkeus on Helsingissä yleensä alimmillaan huhti toukokuussa ja korkeimmillaan marras joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka maaliskuussa. Jääolosuhteet Vuosaaren edustan ulkomerialue jäätyy keskimäärin tammikuun loppupuolella ja pysyvä jääpeite syntyy tammi helmikuun vaihteessa vuosien jäätilastojen perusteella. Pysyvä jääpeite on alueella noin 2 2,5 kuukautta, joten jääpäiviä on vuodessa noin Pysyvä jääpeite sulaa yleensä maalis huhtikuun vaihteessa, ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun puolenvälin aikoihin ja 1990 lukujen vaihteessa sekä 2000 luvulla on esiintynyt useita poikkeuksellisen leutoja talvia. Tällöin jääpäivien lukumäärä on ollut alle 60, ja ääritapauksissa niitä ei ole ollut ollenkaan. Hankealue sijaitsee jääolosuhteiltaan hankalalla liikkuvien jäiden vyöhykkeellä, minkä vuoksi väylän merkintä maastoon kelluvin turvalaittein ei tule kyseeseen. Vuosaaren meriväylän käyttöönoton ja satamatoiminnan käynnistymisen jälkeen Vuosaaren meriväylä ja sataman vesiliikennealue on pidetty avoimena läpi talven. Merialueen tila, vesiluonto ja vesienhoito Ulkosaaristossa vesi on yleensä suhteellisen kirkasta. Ravinnepitoisuudet ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin sisäsaaristossa. Loppukesällä väli ja ulkosaaristossa esiintyy erityisesti pidempikestoisen lämpimän ja tyynen sääjakson jälkeen sinileväkukintoja, joihin liittyy muun muassa lisääntyneen biomassan aikaansaama veden sameuden ja ravinnepitoisuuksien kohoaminen. Matalampien alueiden pohjaeläimistö on yleensä monipuolisempi ja vähemmän rehevyyttä ilmentävä kuin sisäsaaristossa. Vuosaaren meriläjitysalueella ja sen läheisyydessä pohjaeläimistö on kuitenkin vähäistä ajoittaisesti heikon alusveden happitilanteen vuoksi. Pohjaeläimistössä on ajoittain esiintynyt runsaasti Marenzelleria amerikanmonisukasmatoja, jotka ilmentävät rehevyyttä. Ulkosaaristoalueella saaret ja luodot ovat pääosin kallio ja kivikkorantaisia, joten niiden vesikasvillisuus on vähäistä. Hankealueella sijaitsevalla Vuosaaren meriläjitysalueella vesisyvyys on niin suuri, ettei alueella ole kasvillisuutta.

7 5 (13) Hankealueen merialue kuuluu osittain Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitoalueeseen kuuluvan merialueen ekologinen tila on luokiteltu hankealueella välttäväksi. Hankealueella vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on hyvä ekologinen tila vuonna Kalasto Kalastoa Vuosaaren edustan merialueella on tutkittu paljon Vuosaaren satamahankkeen rakennusvaiheen aikana ja myöhemmin sataman toiminnan aikana kalaston seurantatutkimuksissa. Vuosaaren edustan merialueella tavataan muun muassa kuhaa, silakkaa, meritaimenta, siikaa, ahventa, ankeriasta, haukea, särkeä, kampelaa, lahnaa, kilohailia, kuoretta, madetta, turskaa, kirjolohta ja lohta. Lisäksi alueella saattaa olla merikutuista karisiikaa. Ammattikalastajilta saatujen tietojen perusteella Vuosaaren edustan saaliin valtaosan ovat muodostaneet lahna, ahven, kuha, silakka ja siika, jota joinakin vuosina saadaan runsaasti. Linnusto Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Vuosaaren edustan merialueen ulkosaariston pienet saaret ja luodot ovat avoimia ja hyviä merilintujen pesimäalueita. Vuosaaren satamahankkeen linnustoseurannassa on ollut mukana meriväylän lähellä olevia lintuluotoja. Nämä seurantaluodot ovat olleet Rönnhällen, Östra Rödhällen, Kajuuttaluodot, Krokholmshällen ja Ölhällen. Seurantaluodoilla on vuonna 2011 pesinyt yhteensä 626 lintuparia, jotka ovat koostuneet 20:stä lajista. Runsaimpia lajeja ovat olleet naurulokki, haahka, kalalokki ja harmaalokki. Luodoilla pesimälinnustoon kuuluvat myös muun muassa valkoposkihanhi, kanadanhanhi, selkälokki, sinisorsa, merilokki, riskilä, karikukko, tylli, punajalkaviklo, västäräkki ja kivitasku. Muuttoaikana saaristossa levähtää useita lintulajeja. Hankealue sijaitsee pääosin avomerellä, kaukana lintujen pesimäpaikkoina olevista saarista ja luodoista. Alueen liikenne on Vuosaaren sataman idän suunnan liikennettä. Helsingin Sataman alusliikenne on pääosin kontti ja ro ro alusten liikennettä Keski Euroopan satamiin. Vuosaaren meriväylän ympäristössä harjoitetaan vapaa ajankalastusta ja ammattikalastusta. Helsingin edustan merialueella on vuoden 2015 aikana toiminut kolme ammattikalastajaa. Yleisin pyydystyyppi on ollut 50 mm:n verkko, jolla on kalastettu ympäri vuoden. Helsingin edustalla taloudellisesti merkittävin ammattikalastajien saalislaji on ollut kuha. Myös siika on ollut tärkeä saalislaji. Helsingin edustan merialueella kalastaneiden ammattikalastajien ilmoittamat pyyntipaikat eivät sijaitse hankealueen lähettyvillä. Vapaa ajankalastuksen käytetyimmät pyyntimuodot ovat heittokalastus ja verkkokalastus. Eniten saaliiksi on saatu kuhaa (23 %) ja ahvenia (21 %).

8 6 (13) Myös hauki ja siika ovat olleet yleisiä saaliskaloja. Hankealue sijaitsee yleisillä vesialueilla kalastusalueiden ulkopuolella. Olemassa olevat rakenteet Väylä risteää yli 20 m:n syvyydessä sijaitsevan pohjois-eteläsuuntaisen kaapelin Vuosaaren meriväylän risteyksen tuntumassa. Muutoin hankealueen läheisyydessä on ainoastaan merenkulun turvallisuuteen liittyviä rakenteita, kuten viittoja, poijuja ja reunamerkkejä. Perustettava väylä, väylämuutos ja suoritettavat toimenpiteet Uusi kaakkois-luoteissuuntainen väylä yhtyy Vuosaaren väylään noin nykyisen Vuosaaren luotsinkohtauspaikan kohdalla. Väylän alkupää on siitä noin 15 km luoteeseen VTS alueen rajalla. Väylän kulkusyvyydeksi tulee 13,0 m (MW 2017/N2000) ja haraussyvyydeksi MW ,5 m (N ,3 m). Väylän pituus on noin 16 km ja leveys noin 1,5 2,0 km. Väyläalueen pinta ala on noin 23,7 km2. Risteävän 9,0 m väylän Västra Balkan Ytter Tjärhällen väyläalueeseen tehdään tarvittavat muutokset, joiden myötä väylä lyhenee noin kilometrin ja väyläalueen pinta ala kasvaa noin 0,75 km2. Väylän perustaminen ja väylämuutos eivät edellytä ruoppauksia lukuun ottamatta vähäisiä reunamerkin perustamispaikalla tehtäviä töitä. Uuden reunamerkin rakentamisen lisäksi muutoksina nykyinen Länsitoukin tutkamerkki varustetaan valolaitteella ja yksi poiju poistetaan. Kiinteistötiedot Hankealue sijaitsee Suomen valtion omistamilla Metsähallituksen hallinnoimilla yleisillä vesialueilla kiinteistöillä , ja Hanketta varten tarvittavat alueet Hanketta varten tarvittavat alueet ovat hakijan hallinnassa. Hankkeen vaikutukset Väylän perustaminen ja väylämuutos eivät edellytä ruoppaustöitä, eivätkä ne näin ollen aiheuta muutoksia merialueeseen. Kiinteiden turvalaitteiden muutos ja rakennustyöt ovat vähäisiä eivätkä aiheuta haittaa ympäristölle. Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin eikä virtaamiin. Hankkeella ei vaikeuteta vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista hyvän tavoitetilan saavuttamiseksi. Hakijan näkemyksen mukaan hanke ei huononna merialueen tai ranta-alueiden tilaa. Hankkeella ei ole pysyviä vaikutuksia vesialueen kalastoon. Helsingin edustan merialueella kalastaneiden ammattikalastajien ilmoittamat pyyntipaikat

9 Hankkeen hyödyt ja menetykset Tarkkailu 7 (13) eivät sijaitse hankealueella tai sen lähettyvillä. Mahdollisuudet kalastaa väyläalueeksi määrätyllä alueella heikentyvät mutta vastaavasti väyläalueen ulkopuolella paranevat. Hanke kokoaa alueen kauppamerenkulun liikenteen käyttämiä reittejä yhteen suppeammalle alueelle, mikä parantaa lähialueiden virkistyskäytön mahdollisuuksia ja turvallisuutta. Hankkeella ei ole vaikutusta hankealueella tai sen ulkopuolella oleviin nykyisiin rakenteisiin tai niiden käyttöön. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu ja Natura 2000 verkoston alueita eikä hanke muuta ympäristön tai liikenteen nykytilaa, joten hankkeella ei todennäköisesti ole suoraan tai välillisesti merkitystä niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella Söderskärin ja Långörenin saaristo on Natura verkostoon sisällytetty. Tästä syystä hankkeesta ei myöskään ole tehty luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura arviointia. Hankkeella ei ole vaikutusta muinaismuistoihin eikä vedenalaisiin muinaisjäännöksiin, sillä niitä ei nykytietojen mukaan sijaitse hankealueella tai sen läheisyydessä. Hanke ei muuta nykytilannetta ilmapäästöjen, melun ja liikenteen osalta. Liikenne ja siitä aiheutuvat päästöt sekä meluhaitta keskittyvät todennäköisesti suppeammalle alueelle. Hanke parantaa merenkulun alusturvallisuutta, kun alueen liikenne ohjautuu käyttämään merkittyä, turvallista reittiä. Lähialueiden virkistyskäytön mahdollisuudet ja turvallisuus parantuvat, kun kauppamerenkulun alusliikenne keskittyy suppeammalle alueelle. Samasta syystä myös liikenteestä yleisesti aiheutuvat haitat keskittyvät aiempaa pienemmälle alueelle. Mahdollisuudet kalastaa väyläalueeksi määrätyn alueen ulkopuolella paranevat. Hanke heikentää kalastusmahdollisuuksia väyläalueeksi määrätyllä alueella. Hankkeella ei arvioida olevan sellaisia ympäristövaikutuksia, joita varten olisi laadittava erillinen tarkkailuohjelma. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa, Helsingin kaupungissa, Porvoon kaupungissa ja Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille.

10 8 (13) Kuulutus ja hakemusasiakirjat on julkaistu osoitteessa Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Liikenneja viestintävirastolta (Traficom), Puolustusvoimilta, Museovirastolta, Helsingin kaupungilta, Porvoon kaupungilta ja Sipoon kunnalta sekä Helsingin kaupungin, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että se ei anna lausuntoa asiaan. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, ettei sillä ole lausuttavaa asiaan. 3) Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Virallisten merenkulun turvalaitteiden rakentamiseen, asettamiseen ja ylläpitoon tarvitaan lupaviranomaisen myöntämän vesilain mukaisen luvan lisäksi asetus vesikulkuväylien merkitsemisestä (846/1979) mukainen Traficomin lupa. Väyläviraston tulee laatia Traficomille asianmukaiset väyläesitykset uuden väylän ja olemassa olevan väylän väylämuutosten osalta, joiden pohjalta Traficom vahvistaa väylä- ja turvalaitemuutokset väyläpäätöksillään. Väyläviraston tulee tehdä väyläesitykset Traficomin internet-sivuilla olevalla esitys väyläpäätökseksi -lomakkeella. Väyläesitykset on toimitettava Traficomille. 4) Merivoimien esikunta on todennut, että merivoimat ei näe estettä hakemuksen hyväksymiselle. 5) Museovirasto on todennut, että ehdotetulta uudelta väyläalueelta ei tunneta vedenalaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Koska alue jo nyt toimii epävirallisena väylänä, sen määrääminen julkiseksi väyläksi ei muuta alueen käyttöä, vaan virallistaa sen. Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun osalta ei ole estettä hankkeen toteuttamiselle suunnitellulla tavalla. Vesilain mukaisen luvan ehdoksi Museovirasto esittää kuitenkin seuraavaa: Mikäli uuden väylän reunamerkin perustuksia kaivettaessa havaitaan vedenalaisiin muinaisjäännöksiin, kuten yli sata vuotta uponneena olleisiin laivanhylkyihin viittaavia löytöjä, niistä ilmoitetaan viipymättä

11 9 (13) Museovirastolle. Tämä sääntö saatetaan myös rakennustyötä tekevän urakoitsijan tietoon. 6) Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että se ei anna lausuntoa asiaan. 7) Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. 8) Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että se ei anna lausuntoa asiaan. MUISTUTUS 9) Helsingin Satama Oy puoltaa väylän perustamista. Suunnitellut muutokset selkeyttävät kauppamerenkulun alusliikennettä ohjaamalla alukset merkitylle ja kyseiseen käyttöön osoitetulle merialueelle. Merenkulun turvallisuus paranee, kun kauppamerenkulku käyttää sille osoitettua väylää ja muu vesiliikenne pystyy paremmin väistämään merkittyä väylää käyttäviä aluksia. Lupahakemuksessa on todettu Vuosaaren meriläjitysalueen sijainti eikä ole odotettavissa, että sen sijainnilla olisi vesisyvyyksien puolesta merkitystä alusliikenteelle ja läjitysalueen massojen pysyvyydelle. Suunniteltu väylälinjaus kulkee kuitenkin aivan meriläjitysalueen poikki ja saattaa ajoittain aiheuttaa kohtaamistilanteita läjitysaluetta käytettäessä. Tämä tilanne saattaa konkretisoitua jo lähivuosina Vuosaaren väylän syventämisen alkaessa ja meriläjitysalueen käytön lisääntyessä. 10) Metsähallitus on todennut, että sillä ei ole muistutettavaa asiasta. LAUSUNTOJEN JA MUISTUTUSTEN TIEDOKSIANTO HAKIJALLE Aluehallintovirasto on toimittanut asiassa annetut lausunnot ja muistutukset hakijan tiedoksi. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Väyläratkaisu Aluehallintovirasto määrää Vuosaaren itäväylän julkiseksi kulkuväyläksi merialueella Helsingin kaupungissa, Porvoon kaupungissa ja Sipoon kunnassa sekä vahvistaa väylän sijainnin ja väyläalueen päivättyjen väyläsuunnitelmapiirustusten nrot 210 ja 211 (mittakaava 1: ) mukaisiksi. Väylän kulkusyvyys on 13,0 m ja haraussyvyys N ,3 m.

12 10 (13) Aluehallintovirasto muuttaa julkista kulkuväylää Västra Balkan Ytter Tjärhällen nro 4980 koskevaa päätöstä päivätyn väyläsuunnitelmapiirustuksen nro 211 (mittakaava 1: ) mukaiseksi. Yleiskartta väylistä on tämän päätöksen liitteenä. Väylän määräämisestä julkiseksi kulkuväyläksi tai väylän tavanomaisesta käytöstä sekä väylämuutoksesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia määräyksiä. Väylämääräykset 1. Väylien merkitsemisestä ja kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. 2. Väylien ylläpitäjä on vastuussa väylistä ja niiden tavanomaisesta käytöstä mahdollisesti aiheutuvasta edunmenetyksestä. Jos tämän päätöksen mukaisista väylistä aiheutuu edunmenetys, jota päätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta väylien ylläpitäjä on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. 3. Väylämerkit on asennettava sellaisena aikana ja siten, että vesialueelle ja sen käytölle ei aiheuteta tarpeetonta haittaa. Mikäli uuden väylän reunamerkin perustuksia kaivettaessa havaitaan vedenalaisiin muinaisjäännöksiin, kuten yli sata vuotta uponneena olleisiin laivanhylkyihin viittaavia löytöjä, niistä on ilmoitettava viipymättä Museovirastolle. Tämä on saatettava myös rakennustyötä tekevän urakoitsijan tietoon. 4. Vuosaaren itäväylä voidaan ottaa käyttöön, kun tämä päätös on saanut lainvoiman ja väylä on asianmukaisesti merkitty. Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) päättää väylän käyttöön ottamisesta. 5. Väylän käyttöönotosta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Helsingin kaupungin, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Liikenne- ja viestintävirastolle (Traficom). Ilmoitukseen on liitettävä väylien ja niiden turvalaitteiden sijaintia osoittava kartta. Perustelut Hanke parantaa merenkulun alusturvallisuutta, kun alueen liikenne ohjautuu käyttämään merkittyä ja turvallista reittiä. Vuosaaren sataman nykyinen idän suunnan liikenne liittyy Vuosaaren 11,0 m väylän väyläalueelle vaihtelevasti, eri kohdista väylää. Vuosaaren väylän ulko osan itäpuolella on matalikkoja ja näiden oikaisureittien käyttäminen aiheuttaa turvallisuusriskin aluksille.

13 11 (13) Lähialueiden virkistyskäytön mahdollisuudet ja turvallisuus parantuvat, kun kauppamerenkulun alusliikenne keskittyy suppeammalle alueelle. Samasta syystä myös liikenteestä yleisesti aiheutuvat haitat keskittyvät aiempaa pienemmälle alueelle. Mahdollisuudet kalastaa väyläalueeksi määrätyn alueen ulkopuolella paranevat. Hanke heikentää kalastusmahdollisuuksia väyläalueeksi määrätyllä alueella. Hakijalla on oikeus hankkeen vaatimaan alueeseen. Hanke ei ole alueella voimassa olevien kaavojen vastainen. Hanke ei vaikuta haitallisesti merentai vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen, sillä hanke ei aiheuta muutoksia vesiympäristöön. Hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi heikennä Natura verkostoon kuuluvan Söderskärin ja Långörenin saariston (FI ) alueen luonnonarvoja, sillä kyseinen alue sijaitsee etäällä, noin yhdeksän kilometrin päässä hankealueesta. Väyläalueeksi määrätty vesialueen osa täyttää vaatimukset, jotka vesialueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle kohtuudella voidaan asettaa. Väyläalueella ei ole tarpeen tehdä vesialueen ruoppausta. Ennalta arvioiden Vuosaaren itäväylän määräämisestä julkiseksi kulkuväyläksi tai väylän tavanomaisesta käytöstä ei aiheudu vesilain 10 luvun 9 :ssä tarkoitettua korvattavaa edunmenetystä, jonka sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena. Vesilaissa on säädetty kulkuväylien perustamisesta julkisten kulkuväylien osalta alkaen. Siirtymäsäännöksessä todettiin muun muassa, että Merenkulkulaitoksen päätökset, joilla on ennen lain voimaantuloa vahvistettu julkisia kulkuväyliä, pysyvät voimassa ja väyliin sovelletaan, mitä julkisesta kulkuväylästä vesilaissa säädetään. Vesilain 10 luvun 4 :n 1 momentin mukaan voidaan yleistä kulkuväylää koskevaa lainvoimaista päätöstä hakemuksesta muuttaa noudattaen soveltuvin osin kulkuväyläksi määräämistä koskevia säännöksiä. Kaikki Merenkulkuhallituksen perustamat julkiset kulkuväylät on merkitty merikartoille. Merikartalle merkitseminen on edellyttänyt Merenkulkuhallituksen sisäistä päätöstä. Näin ollen, vaikka Västra Balkan Ytter Tjärhällen nro 4980 väylän perustamisesta ei ole löydetty päätösdokumenttia, kyseessä olevaan väylään voidaan tehdä vesilain 10 luvun 4 :n tarkoittama yleistä kulkuväylää koskevan päätöksen muutos. Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Vesilain (587/2011) 10 luvun 2 :n 1 momentti, 3, 4 :n 1 momentti ja 9 sekä 11 luvun 21 Aluehallintovirasto on ottanut Museoviraston vaatimuksen huomioon lupamääräyksessä 3. Muissa lausunnoissa ja muistutuksissa ei ole tuotu esiin vaatimuksia tai väyläratkaisussa huomioon otettavia asioita.

14 12 (13) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuodelle 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan julkiseksi kulkuväyläksi määräämistä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Väylävirasto Helsingin kaupunki Porvoon kaupunki Sipoon kunta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous -ryhmä Liikenne ja viestintävirasto (Traficom) Merivoimien esikunta Museovirasto Suomen ympäristökeskus Helsingin Satama Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

15 13 (13) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Yleiskartta väylistä 2) Valitusosoitus ASIAN KÄSITTELIJÄT Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Erja Tasanko ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Merilin Vartia. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

16 Liite 1 Yleiskartta väylistä

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

18 Tämä asiakirja ESAVI/13385/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAVI/13385/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Tasanko Erja :17 Esittelijä Vartia Merilin :27