Jaksot 1. jakso jakso jakso jakso jakso jakso

Transkriptio

1

2 1 SISÄLLYS: YHTEYSTIETOJA...2 LUKUVUODEN AIKATAULUT...2 RYHMÄNOHJAAJAT...3 OPETTAJAT...3 KALAJOEN LUKION OPPILASKUNTA...4 TOIMINTA-AJATUS...5 SUORITUSOHJEET...5 ARVIOINTI...7 TUNTIJAKO...11 KALAJOEN LUKION KURSSIT...12 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...12 RUOTSI A1-KIELI...13 RUOTSI B1-KIELI...15 ENGLANTI A1-KIELI...16 RANSKA B2-KIELI...18 RANSKA B3-KIELI...19 SAKSA B2-KIELI...22 SAKSA B3-KIELI...22 MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ...23 MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ...26 BIOLOGIA...28 MAANTIEDE...29 FYSIIKKA...31 KEMIA...33 USKONTO...34 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO...35 FILOSOFIA...36 HISTORIA...37 YHTEISKUNTAOPPI...38 PSYKOLOGIA...39 MUSIIKKI...40 KUVATAIDE...42 SYVENTÄVÄT KURSSIT...42 LIIKUNTA...45 TERVEYSTIETO...46 OPINTO-OHJAUS...47 TIETOTEKNIIKKA...47 MATKAILU...48 DRAAMA JA TEATTERI...49 TEKSTIILITYÖN KURSSI...49 LUKION ULKOPUOLELTA HYVÄKSYTTÄVÄT KURSSIT...49 KÄYTÄNNÖN OHJEITA...50

3 2 YHTEYSTIETOJA Kalajoen lukio Pohjankyläntie Kalajoki Puh. opettajien huone Fax lukio@edu.kalajoki.fi Rehtori Koulusihteeri Riku Saksholm Raija Ylikoski puh puh riku.saksholm@edu.kalajoki.fi raija.ylikoski@edu.kalajoki.fi Apulaisrehtori Opinto-ohjaaja Päivi Ojala Timo Ylikoski puh puh puh paivi.ojala@edu.kalajoki.fi timo.ylikoski@edu.kalajoki.fi Lukion ja yläasteen terveydenhoitaja Iiris Manninen puh iiris.manninen@kalajoki.fi Vastaanottoajat: ma klo , ke-to klo ja pe klo Oppituntien alkamisajat 1. klo klo klo klo klo klo klo klo Jaksot 1. jakso jakso jakso jakso jakso jakso Syysloma vk Itsenäisyyspäivä Pääsiäisloma Syyslukukausi päättyy Projektiviikko Joululoma Vappu Kevätlukukausi alkaa Helatorstai Urheiluloma vk Koulu päättyy

4 3 RYHMÄNOHJAAJAT 06A Päivi Kovalainen 06B Jouko Toskala 06C Lotta Isopahkala 05A Päivi Karhula 05B Nina Westman 05C Päivi Aarnio-Laukkanen 04A Sirpa Huotilainen 04B Harri Kotiaho 04C Minna Kaila 03* Timo Ylikoski OPETTAJAT (puh. opettajien huone ) puhelin Aarnio-Laukkanen Päivi biologia maantiede Erkkilä Kauko musiikki , Huotilainen Sirpa englanti Isopahkala Lotta liikunta, terveystieto Joenväärä Vesa liikunta , Kaila Minna matematiikka, tietotekniikka Karhula Päivi liikunta ja terveystieto Kotiaho Harri matematiikka, fysiikka, tietotekniikka Kovalainen Päivi englanti, ranska Myllylahti Terttu äidinkieli ja kirjallisuus Ojala Päivi kemia, matematiikka Outila Markku äidinkieli ja kirjallisuus Pekuri-Nenonen Pirkko saksa Remes Pertti historia, yhteiskuntaoppi, filosofia Saksholm Marja draama ja teatteri Salmu Päivi ruotsi Saunanen Riitta uskonto, psykologia, filosofia Siirilä Päivi biologia, maantiede Sydänmetsä Marja kuvataide Toskala Jouko psykologia Utriainen Oiva fysiikka , Westman Nina ruotsi Ylikoski Timo opinto-ohjaus

5 4 KALAJOEN LUKION OPPILASKUNTA Oppilaskunta - välittää tietoa oppilailta opettajille ja päinvastoin - toimii oppilaiden äänitorvena - huolehtii oppilaiden asioista ja oikeuksista - ottaa selvää oppilaita askarruttavista asioista - järjestää nälkäpäiväkonsertin ym. tapahtumia - voi myöntää varoja oppilaiden yhteisiin tapahtumiin, kuten penkkareihin ja vanhojenpäiviin - järjestää valokuvauksen - hoitaa yhteistyön jaksojen alussa oppikirjoja myyvien paikallisyritysten kanssa - hoitaa koululle tulevat oppilaita koskevat postit - hoitaa kahviautomaattia - voi ottaa kantaa oppilaita koskeviin asioihin, kuten koeviikkojärjestelmään - puheenjohtaja osallistuu lukion ja yläasteen johtokunnan kokouksiin, jossa hänellä on puheoikeus Oppilaskunnan jäsenet - joka ryhmästä valitaan 1-2 aktiivista ja tehtävään sopivaa jäsentä, jotka voidaan valita joko koko lukion ajaksi tai vaihtaa tarvittaessa - oppilaskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Puheenjohtajana on yleensä 2. luokan oppilas, joka on aiemmin toiminut oppilaskunnassa, koska hänen tulisi tuntea sekä lukion että oppilaskunnan tavat - kokouksia pidetään tarvittaessa ja ne ovat vapaamuotoisia. Puheenjohtaja esittelee käsiteltävät asiat ja jäsenet saavat ottaa kantaa niihin Jäsenet Puheenjohtaja: Jaakko Gummerus Sihteeri/Rahastonhoitaja: Oona Uunila 06A Satu Alasuvanto ja Tiia Hurnasti 06B Mira Vähäsarja ja Mikko Rahkola 06C Oona Uunila ja Juho Kauro 05A Ari-Pekka Koutonen, Saara Ojala 05B Jaakko Gummerus, Pyry Törnvall 05C Anu Lehtomäki, Eveliina Tiainen 04A Petri Luoto, Lea Liias 04B Johanna Petäistö, Juha-Matti Kallijärvi 04C Annina Koivusipilä, Tiina Pirttijärvi Uudella oppilaskunnalla on monenlaisia hienoja suunnitelmia tulevan lukuvuoden varalle, mutta suunnitelmat jäävät vain suunnitelmiksi ilman aktiivisia ja innokkaita oppilaskunnan jäseniä. Olisi hienoa, jos juuri sinä voisit olla mukana. Oppilaskunnasta saa lisäksi hyvää kokemusta tulevaisuutta varten. Kannattaa tulla toimintaan mukaan!

6 5 TOIMINTA-AJATUS ÄLLIÄ PÄÄHÄN JA PAPEREIHIN SUORITUSOHJEET Lukio toimii luokattomana. Sen oppimäärän voi suorittaa 2-4 vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää pidennyksen suorittamisaikaan. Lukuvuosi jaetaan kuuteen jaksoon. Lukion oppiaineet on jaettu kursseihin. Kurssien suoritusjärjestys määritellään ainekohtaisesti. Kurssin kesto on noin 38 oppituntia. Eri aineissa on eri määrä kursseja. Ne jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin. Suoritetun kurssin jälkeen annetaan kurssiarvosana. Lukion suorittaminen normaalissa kolmessa vuodessa edellyttää opiskelijalta n kurssin valintoja lukuvuodessa. Mikäli kurssien määrä ylittyy tästä huomattavasti, opiskelija joutuu opiskelemaan osan aineista itsenäisesti. Lukioaikana opiskelijan on suoritettava vähintään 75 kurssia. Näistä pakollisia kursseja on oltava matematiikan lyhyen oppimäärän valinneilla 45 (syksyllä 2005 aloittaneilla 47) ja pitkän oppimäärän valinneella 49 (syksyllä 2005 aloittaneilla 51). Syventäviä kursseja tulee lukioaikana suorittaa vähintään 10. Muuten kurssit ovat vapaasti valittavissa eikä valinnoille ole ylärajaa. Opiskelija voi suorittaa kursseja joko osallistumalla opetukseen tai opiskelemalla itsenäisesti. Opiskelija voi sisällyttää opintoohjelmaansa kursseja myös muista oppilaitoksista, mikäli koulu ne hyväksyy. Kalajoen lukio ja Artema tarjoavat mahdollisuuden ns. kaksoistutkinnon suorittamiseen. Itsenäinen opiskelu Luvan kurssin tai sen osan itsenäiseen opiskeluun antaa aineen opettaja. Kurssit, joita ei voi suorittaa itsenäisesti, määritellään erikseen. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta tehdään kirjallinen sopimus. Itsenäisesti opiskeltu kurssi pitää suorittaa hyväksytysti. Jos opiskelija suorittaa itsenäisesti koko kurssin tai osan kurssia osallistumatta opetukseen, hänen on tehtävä kaikki kurssiin kuuluvat, kurssikokeeseen verrattavat osiot kurssin opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Osioita voivat olla esim. kurssikoe, kurssiin liittyvä kuullun ymmärtämiskoe, näyttö suullisesta kielitaidosta, kirjoitelma tai esitelmä. Kurssia itsenäisesti opiskeleva voi osallistua ohjaukseen. Opiskelija voi ottaa opintosuunnitelmaansa soveltuvia kursseja myös muista oppilaitoksista, esimerkiksi Kalajoen kansalaisopistosta tai Ylivieskan seudun musiikkiopistosta. Kurssien hyväksymisestä opinto-ohjelmaan päättävät rehtori ja aineenopettajat. Projektiviikko ja poissaolot Keväisin pidettävällä projektiviikolla opiskelija voi valita kursseja myös Kalajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta ja Kalajoen kristillisestä kansanopistosta. Jokaisen oppilaan on osallistuttava projektiviikkoon valitsemalla itselleen sopiva kurssi. Ilman hyväksyttävää syytä projektiviikolta ei voi olla poissa. Jotta projekti-

7 6 viikon kurssin pääsee läpi ja saa suoritusmerkinnän, kaikkien tehtävien ja suoritusten on oltava valmiina määräaikaan mennessä. Opiskelun seuranta Luokattomassa lukiossa korostuu oppilaan oma vastuu opiskelun suunnittelussa ja etenemisen seurannassa. On tärkeää tarkkailla sekä kurssisuorituksia että jaksotodistuksen merkintöjä niin, että kaikki arvosanat korotuksineen ovat heti nähtävissä. Näin lukion kokonaiskurssimäärä on varmasti ajan tasalla. Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja, ja hänen johdollaan on alkavan jakson ensimmäinen oppitunti ja yksi viikoittainen ryhmätuokio. Opintojen ohjaus Rehtori antaa yleisinformaation ja hyväksyy lupaa edellyttävät menettelyt, tekee kurssimuutoksia ja hyväksyy muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit. Opinto-ohjaaja ohjaa ja organisoi ohjaustoiminnan työnjakoa ja kokonaisuutta. Yleisen ohjauksen lisäksi hän antaa jatko-opiskeluun ja uranvalintaan liittyviä tietoja. Opintoohjaaja opastaa henkilökohtaisesti ja pienryhmissä sekä hoitaa koulun yhteyksiä muihin oppilaitoksiin, elinkeinoelämään ja muihin ohjaukseen liittyviin koulun ulkopuolisiin tahoihin. Tekee kurssimuutokset. Ryhmänohjaajan tehtävänä on huolehtia ryhmänsä opiskelijoiden opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Hän tiedottaa ryhmälleen koulun sisäisistä asioista ja käytänteistä, suunnittelee ryhmänsä yhteistä toimintaa sekä pitää yhteyttä oppilaiden vanhempiin. Tarvittaessa hän ohjaa opiskelijan opinto-ohjaajan, rehtorin tai koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden vastaanotolle. Aineenopettaja perehdyttää oman opetusaineensa opiskeluun ja opetustekniikkaan, antaa muuta opetusaineeseen liittyvää ohjausta ja ohjaa omaa opetusainetta koskevia kurssimuutoksia. Poissaolot Opiskelijoiden poissaoloja seurataan. Opiskelija voi olla poissa enintään 5 tuntia kurssilta syitä ilmoittamatta. Opiskelijan pitää ottaa itse selvää, mitä tunnilla on tehty, ja tehdä vaadittavat tehtävät. Jos poissaoloja tulee yli 5 tuntia kurssia kohden, kurssi jää arvostelematta. Jos opiskelija on poissa sairauden vuoksi, joka kestää yli 5 tuntia / kurssi, hänen täytyy hankkia terveydenhoitajan tai lääkärin todistus, joka esitetään ryhmänohjaajalle. Rehtori voi myöntää vanhempien pyynnöstä luvan esimerkiksi matkaa varten. Se edellyttää ennakkoilmoitusta ja annettujen tehtävien suorittamista. Rehtorin myöntämä poissaololupa voi ylittää 5 tunnin poissaolokiintiön.

8 7 ARVIOINTI 1. Kurssien arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvostellaan sen päätyttyä. Arvostelun tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja aineen opiskelun etenemisestä. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteidensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saisivat tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät ole vielä täysi-ikäisiä. Arvostelu perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Kurssin arvosteluperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Jos kurssi jää kesken, esimerkiksi kurssin eri osioita on tekemättä, kurssi pitää suorittaa loppuun seuraavan jakson aikana tai opettajan kanssa sovittuun aikaan mennessä. Jatkuvaan näyttöön kuuluvat: - Säännöllinen osallistuminen oppitunneille - Annettujen tehtävien suorittaminen ohjeiden mukaisesti - Opetuksen seuraaminen - Esitelmät, alustukset, tiivistelmät, kotiaineet yms., jotka voidaan arvostella numeroin tai sanallisesti. Niiden vaikutus kurssiarvosanaan sovitaan kurssikohtaisesti - Opiskeltavan aineen omaksuminen ja aktiivinen osallistuminen opetukseen. - Yleinen aktiivisuus ja harrastuneisuus koulussa annetun näytön perusteella. Jatkuvan näytön arvosanaa alentavat: - Liian vähäinen näyttö esim. poissaolojen vuoksi - Oppitunnin häiritseminen - Myöhästelyt - Tunnin kulkuun kuulumaton toiminta. Kurssi voidaan arvostella lukioasetuksessa määritellyin numeroin 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) tai suoritusmerkinnällä S (suoritettu) ja sanallisella arvioinnilla. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Arvostelematta jättäminen Kurssi jätetään arvostelematta esim. liian vähäisen näytön, vilpin tai liiallisten poissaolojen vuoksi. Tällöin opiskelija ei voi lukea kurssia kokonaiskurssimääräänsä. Hylätyn arvosanan uusiminen Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan, hänellä on oikeus yrittää arvosanan korotusta kerran uusintakuulustelussa. Jos korottaminen ei onnistu, kurssin suoritus on mahdollista osallistumalla uudelleen opetukseen tai opiskelija voi sopia aineenopettajan ja rehtorin kanssa kurssin suorittamistavasta. Uusintakoetilaisuuksia järjestetään joka jakson päätteeksi. Ilman hyväksyttävää syytä tentistä poisjääminen katsotaan osallistumiskerraksi.

9 8 Hyväksytyn arvosanan uusiminen Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kerran myös hyväksytyn kurssin uusintakuulusteluun tätä varten järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuudet ovat elokuussa, tammikuussa ja huhtikuussa. Tällaiseen uusintakuulusteluun osallistumisesta on neuvoteltava etukäteen ao. opettajan kanssa. Opiskelijalla on mahdollisuus kerran osallistua jo hyväksytyn kurssin opetukseen. Voimaan jää parempi suoritus. Ilman hyväksyttävää syytä sovitusta kokeesta poisjääminen katsotaan osallistumiskerraksi. Etenemiseste Kaksi hylättyä kurssisuoritusta samassa oppiaineessa aiheuttaa oppiaineen opiskelun tilapäisen keskeytymisen. Opiskelija saa jatkaa kyseisen aineen opintoja korotettuaan hyväksytyksi ainakin toisen hylätyn arvosanan. Oppiaineen 1. kurssin hylätty suoritus ei kuitenkaan estä seuraavan kurssin opiskelua. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua, vaikka joissakin aineessa olisikin etenemiseste. 2. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppimäärän arvostelussa käytetään suoritusmerkintää (S) seuraavissa tapauksissa: - opinto-ohjaus - soveltavat kurssit - liikunta, yhden kurssin käsittävät oppiaineet sekä vieraat kielet, jos suoritetaan vain 1-2 kurssia ja opiskelija sitä pyytää. Matematiikan pitkän oppimäärän voi vaihtaa lyhyeen kuuden ensimmäisen kurssin aikana aina kurssin päättyessä. Tällöin opiskelijan ei tarvitse ottaa opinto-ohjelmaansa kaikkia lyhyen matematiikan kursseja: - pitkän matematiikan kurssi MA9 korvaa lyhyen matematiikan kurssin MB1 - pitkän matematiikan kurssi MA1 korvaa lyhyen matematiikan kurssin MB2 - pitkän matematiikan kurssi MA3 korvaa lyhyen matematiikan kurssin MB3 - pitkän matematiikan kurssi MA2 korvaa lyhyen matematiikan kurssin MB4. Matematiikan loppuarvosana määräytyy tällöin lyhyen matematiikan opintojen perusteella. Jos opiskelija on suorittanut hyväksyttävästi muita pitkän matematiikan kursseja kuin MA1, MA2, MA3, ne merkitään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. (Vuoden 2005 syksyllä aloittaneilla matematiikan oppimäärää pitkästä lyhyeen vaihdettaessa luetaan hyväksi pitkän matematiikan kursseja seuraavasti: - pitkän matematiikan kurssi MAA1 korvaa lyhyen matematiikan kurssin MAB1 - pitkän matematiikan kurssi MAA3 korvaa lyhyen matematiikan kurssin MAB2 - pitkän matematiikan kurssi MAA6 korvaa lyhyen matematiikan kurssin MAB5 - pitkän matematiikan kurssi MAA7 korvaa lyhyen matematiikan kurssin MAB4

10 9 - pitkän matematiikan kurssi MAA8 korvaa lyhyen matematiikan kurssin MAB3 Jos opiskelija on suorittanut hyväksytysti muita pitkän matematiikan kursseja, ne merkitään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi.) Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja joista voi olla hylättyjä pakollisia ja syventäviä kursseja kurssiarvosanoja enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen tai syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa. Oppimäärä voi päättyä kahteen hylättyyn arvosanaan. 3. Lukion ulkopuolelta hyväksyttävät kurssit: Rehtorilla on oikeus hyväksyä lukion ulkopuolella suoritettuja opintoja lukion kursseiksi. Lukion ulkopuolella suoritetun kurssin hyväksyminen lukion kurssiksi edellyttää: - Kurssilla on selvä ohjelma ja pituus, joka vastaa joko lukion puolta tai koko kurssia. - Kurssi on hyväksytty joko suoritusmerkinnällä tai numerolla. - Kurssin hyväksymistä suosittelee ko. aineen lehtori tai kurssi on muutoin hyväksyttävissä (esim. kansalaisopiston ensiapukurssi). - Kurssin hyväksymisestä lukion kurssiksi on neuvoteltava ennen sen suoritusta etukäteen, jos se suinkin on mahdollista. - Kurssin ohjelmasta ja arvioinnista on jäätävä kansliaan jäljennökset. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 4. Lukion oppimäärän suorittaminen Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti opinto-ohjelmaansa kuuluvien aineiden oppimäärät niin, että lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion oppimäärässä ovat siis mukana kaikki opiskelijan arvioidut kurssit, eikä mitään voi enää jälkikäteen poistaa. Soveltavista

11 10 kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Opiskelijalla on oikeus tarkistaa opinto-ohjelmaansa lukion aikana. Oppilas valitsee seuraavan lukuvuoden kurssit edellisenä keväänä. Opiskelijalla on mahdollisuus ennen päättötodistuksen saamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Opiskelijoita kehotetaan käyttämään suullisia kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkintoon valmistauduttaessa. Mikäli opiskelija osoittaa erillisissä kuulusteluissa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssin arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan. 5. Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa koko maassa yhtä aikaa. Tutkinnon saa suorittaa enintään kolmena perättäisenä suorituskertana. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Pakollisia kokeita on neljä. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen, kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka tai reaali. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa sekä vieraassa kielessä voidaan järjestää vaativuudeltaan kahden tason mukaiset kokeet. Vähintään yhdessä oppiaineessa on suoritettava vaativampi koe. Ylimääräisten kokeiden lukumäärää ei rajoiteta. Kokelas on itse vastuussa siitä, että on selvillä ylioppilastutkintoon liittyvistä määräyksistä ja ylioppilastutkintokokeiden suoritusohjeista sekä noudattaa niitä. Tarvittava informaatio annetaan asianomaisten aineiden oppitunneilla, opinto-ohjauksessa sekä erikseen järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa. Ylioppilastodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet sekä lukion oppimäärän (vähintään 75 kurssia). Osana ylioppilastutkintoa opiskelija voi suorittaa suullisen kokeen äidinkielessä ja vieraissa kielissä sekä diplomikokeen kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa. 5. Koulun itsearviointi Kalajoen lukiossa tehdään opetukseen, oppimiseen, yhteistyöhön, resursseihin ja työyhteisöön kohdistuvaa itsearviointia arviointisuunnitelman mukaisesti. Joka syksy valitaan arvioinnin painopistealueet, joita seurataan lukuvuoden aikana.

12 11 TUNTIJAKO Oppiaine Pakolliset Syventävät Soveltavat Äidinkieli Ruotsi A Ruotsi B Englanti Saksa B Saksa B Ranska B Ranska B Matematiikka - pitkä lyhyt Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus 1 2 Tietotekniikka Matkailu 1 2 Draama ja Teatteri 1 2 Tekstiilityön kurssi 1

13 12 KALAJOEN LUKION KURSSIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja taito lukea tekstejä kehittyy. Opitaan jäsentämään viestintäympäristöä sekä tunnistamaan omia taitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että oma viestijäkuva tarkentuu. Oppikirja: Mikkola ym., Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja, Kurssivihko 1 sekä Kielenhuollon vihko (kaikista uudistettu painos 2004 tai myöhempi) ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Eritellään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä. Harjoitellaan kirjoitelman laatimista prosessin omaisesti ja tuotetaan erilaisia tekstejä. Syvennetään tekstilajituntemusta. Kerrataan oikeakielisyysseikat. Oppikirja: Käsikirja. Kurssivihko 2. Kielenhuollon vihko (uud. painos 2004 tai myöhempi). ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Syvennetään kaunokirjallisuuden lajien tuntemusta, analysoidaan ja tulkitaan erityisesti kaunokirjallisia tekstejä. Käsitys kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Oppikirja: Käsikirja. Kurssivihko 3. Kielenhuollon vihko (uudet painokset). ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Tarkastellaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Perehdytään argumentointiin ja syvennetään siihen liittyviä tietoja. Opitaan analysoimaan ja tuottamaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä. Oppikirja: Käsikirja. Kurssivihko 4. (uudet painokset). ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Opitaan tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että osataan ottaa huomioon kontekstin merkitys tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Tutustutaan maailmankirjallisuuden tyylisuuntiin ja merkittäviin teoksiin. Oppikirja: Käsikirja. Kurssivihko 5. Kielenhuollon vihko (uudet painokset). ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Luodaan yleiskuva suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Oppikirja: Käsikirja. Kurssivihko 6. (uudet painokset). SYVENTÄVÄT KURSSIT ÄI7 Puhumalla paras Pelkäätkö esiintymistä? Haluaisitko päästä pelkojesi herraksi? Tiedätkö, että hyvää puhujaa ja kuuntelijaa arvostetaan? Uskotko, että puhuminen on hauskaa? Tule oppimaan ja viihtymään puhumisen kurssille? Etsitään yhdessä keinoja jännityksen hallintaan. Harjoitellaan erilaisia puhumisen taitoja. Kurssi valmentaa tehokkaasti myös

14 13 abiturienttien vapaaehtoiseen puheviestinnän kokeeseen, josta saatavaa todistusta voi käyttää jatko-opintoihin pyrittäessä tai työpaikkaa haettaessa. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä. Vahvistetaan taitoa lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä. Kerrataan tekstitietoa ja keskeisiä kieli- ja tyyliseikkoja. Harjoitellaan yo-kokeen tyyppisiä tehtäviä. Kurssi on tarpeellinen kaikille yo-kirjoituksiin (erityisesti tekstitaidon kokeeseen) valmentavana kurssina. Oppikirja: Tekstitaidon vihko ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Pyritään ajattelutaidon kehittymiseen ja kirjallisen ilmaisun kypsymiseen kohti lukion päättötason vaatimuksia (erityisesti essee kokeeseen valmentava kurssi). Oppikirja: ilmoitetaan myöhemmin SOVELTAVAT KURSSIT. ÄI10 Kirjallisuusdiplomi Lukion kirjallisuusdiplomin tavoitteena on innostaa ja tukea opiskelijan lukuharrastusta ja lisätä hänen tietämystään kirjallisuuden eri lajeista, kirjallisuuden aihepiireistä ja teemoista eri aikakausina. Tavoitteena on tutustua sekä klassikoihin että nykykirjallisuuteen. Opiskelija valitsee annetusta kirjallisuusluettelosta 18 teosta (romaaneja, runoja, näytelmiä), joiden lukemisen opettaja kontrolloi kirjallisesti tai suullisesti heti teoksen lukemisen jälkeen. Kurssi suoritetaan itsenäisesti ja se kannattaa aloittaa heti lukion alussa. Sitä voi suorittaa koko lukio-opiskelun ajan. ÄI11 Kielitiedosta kielitaitoon Kurssi auttaa löytämään unohtuneet kieliopin termit sanaluokista lauseenjäseniin. Kerrataan kaikki peruskoulussa opittu kielioppiasia joiltakin osin tietoja syventäen. Voidaan tehdä vertailuja vieraiden kielten kielioppiin. Kurssi on hyvä käydä heti ensimmäisen vuoden aikana, voi ottaa myöhemminkin. Auttaa vieraiden kielten opiskelussa. RUOTSI A1-KIELI PAKOLLISET KURSSIT RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit käsittelevät ystävyyttä, koulua ja vapaa-aikaa. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Oppikirja: Määttä, Nordgren et.al., Dags 1 (uudistettu painos 2005 tai myöhempi) RUA2 Ihmiset ympärillämme Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat nuoren elämä, ihmissuhteet, erilaisuus, ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat sekä Tukholma. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia

15 14 kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Oppikirja: Määttä et.al., Dags 2 (uudistettu painos 2005 tai myöhempi) RUA3 Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Aihepiirinä on kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Oppikirja: Määttä et.al., Dags 3 (uudistettu painos 2005 tai myöhempi) RUA 4 Elinympäristömme Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiirinä on luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Oppikirja: Määttä et.al., Dags 4 (uudistettu painos 2005 tai myöhempi) RUA 5 Opiskelu ja työ Aihepiireinä ovat muuttuva elin- ja työympäristö, luonto, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Oppikirja: Määttä et.al., Dags 5 (uudistettu painos 2005 tai myöhempi) RUA 6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Oppikirjat: Määttä et.al., Dags 6-7 Framtider, Määttä et.al., Dags Grammatik SYVENTÄVÄT KURSSIT RUA7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueena ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Oppikirjat: Määttä et. al., Dags 6-7 Framtider, Määttä et. al., Dags Grammatik. RUA8 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Oppikirjat: Määttä et. al., Dags 6-7 Framtider, Määttä et. al., Dags Grammatik.

16 15 SOVELTAVAAT KURSSIT RUA0 Ruotsin tukikurssi lukion aloittaville Kertaava kurssi, joka antaa valmiuksia lukion ruotsin kielen opiskeluun. Kurssilla kerrataan ruotsin keskeistä sanastoa ja kielioppia sekä harjoitellaan tekstin ja kuullunymmärtämistä. RUA9 Ruotsin kielen kertauskurssi abeille Kertauskurssi abeille, jossa harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten eri osa-alueita: kuullun ja tekstinymmärtämistä sekä ainekirjoitusta ja sanastoa. RUOTSI B1-KIELI PAKOLLISET KURSSIT RUB1 Koulu ja vapaa-aika Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat harrastukset, liikunta, ruokailu, raha-asiat ja koulunkäynti. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla harjoitellaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Oppikirja: Boström et.al., Helt okej 1 (uudistettu painos 2005 tai myöhempi) RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja harjoitellaan puheviestintää sekä kirjoittamista. Kurssin aihepiireinä ovat matkustelu, musiikki, asuminen sekä vaatteet ja ulkonäkö. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa. Oppikirja: Boström et.al., Helt okej 2 (uudistettu painos 2005 tai myöhempi) RU3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Aihepiirinä on kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Oppikirja: Boström et.al., Helt okej 3 (uudistettu painos 2005 tai myöhempi) RU4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiirinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. Oppikirja: Boström et.al., Helt okej 4 (uudistettu painos 2006 tai myöhempi) RU5 Elinympäristömme Aihepiirinä ovat luonto ja muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Vahvistetaan eri viestintästrategioita. Oppikirja: Boström et.al., Helt okej 5 (uudistettu painos 2006 tai myöhempi)

17 16 SYVENTÄVÄT KURSSIT RU6 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihepiireinä ovat jatko-opinnot, kuvataide ja arkkitehtuuri sekä Pohjoismaat. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Kurssilla kerrataan ja syvennetään keskeistä sanastoa ja kielioppia, harjoitellaan tekstinymmärtämistä ja tiivistelmän laatimista. Kurssi on tärkeä ylioppilaskirjoituksia ajatellen. Oppikirja: Boström et.al., Helt okej 6 (Kurssi 6), Tammi (uudistettu painos 2007 tai myöhempi) RU7 Laajeneva maailmankuvamme Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Aihepiireinä ovat kulutusyhteiskunta ja mainonta, henkiset harrastukset, kansain-välisyys ja globalisaatio. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssin aikana harjoitellaan tekstin- ja kuullunymmärtämistehtäviä sekä kerrataan kielioppirakenteita ja sanastoa. Kurssi on tärkeä ylioppilaskirjoituksia ajatellen. Oppikirja: Boström et.al., Helt okej 7 (uudistettu painos 2007 tai myöhempi) SOVELTAVAT KURSSIT RU8 Ruotsin kielen kertauskurssi abeille Kertauskurssi abeille, jossa harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten eri osa-alueita: kuullun ja tekstinymmärtämistä sekä ainekirjoitusta ja sanastoa. RU0 Tukikurssi lukion aloittaville Kertaava kurssi, joka antaa valmiuksia lukion ruotsin kielen opiskeluun. Kurssilla kerrataan ruotsin keskeistä sanastoa ja kielioppia sekä harjoitellaan tekstin ja kuullunymmärtämistä. ENGLANTI A1-KIELI PAKOLLISET KURSSIT ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssin aiheena on nuorten vapaa-aika ja harrastukset sekä ihmissuhteet ja värien merkitys lähiympäristössä ja ihmisten välisessä viestinnässä. Kurssilla vahvistetaan sanastoa ja perusrakenteita rohkaisten oppilaita kirjoittamaan ja erityisesti puhumaan englantia. Oppikirja: Davies, Kalliovalkama, Lehtonen, Nikkanen, Sutela, Säteri ja Vuorinen; In Touch. Up close and personal. Course 1. WSOY. Kielioppi: Silk, Mäki ja Kjisik; Grammar Rules! + Key. Otava. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssin aiheena on matkailu ja siinä käsitellään Amerikkaa, Australiaa ja Suomea. Kieliopissa keskitytään substantiiveihin, artikkeleihin ja passiiviin. Viestinnän painopiste on kielen suullisessa tuottamisessa. Kurssille voi osallistua suoritettuaan kurssin 1. Oppikirja: Davies ym.; In Touch. Been there, done that. Course 2. WSOY.

18 17 ENA3 Opiskelu ja työ Kurssilla käsitellään koulutusta, työelämää ja tulevaisuuden toiveita ja unelmia. Viestintä keskittyy vaativampiin kirjallisiin tuotoksiin, esim. työhakemus ja CV. Kieliopissa käsitellään adjektiivit, adverbit, indefiniittipronominit ja epäsuora esitys. Kurssille voi osallistua suoritettuaan kurssit 1 ja 2. Oppikirja: Davies ym.; In Touch. Get a life! Course 3. WSOY. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Vaativampaa viestintää. Kurssin aiheena ovat yhteiskunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt ja yksilön valinnat. Kieliopissa keskitytään modaaliapuverbeihin, relatiivipronomineihin, paljoussanoihin ja linkkisanoihin. Harjoitellaan mm. suomenkielisen tiivistelmän laatiminen. Kurssille voi osallistua suoritettuaan kurssit 1-3. Oppikirja: Davies ym.; In Touch. A world of difference. Course 4. WSOY. ENA5 Kulttuuri Kurssi käsittelee kulttuurin eri osa-alueita Shakespearesta nykypäivään, Mozartista musikaaliin, gladiaattoreista Spider-Maniin ja Mona Lisasta moderniin taiteeseen. Viestintää ja mediaosaamista harjoitellaan pitämällä suullinen esitys laajahkon kirjoitetun tuotoksen perusteella. Kieliopissa käsitellään erityisesti artikkeleita ja lauseenvastikkeita. Kurssille voi osallistua suoritettuaan kurssit 1-4. Oppikirja: Davies ym.; In Touch. Just imagine. Course 5. WSOY. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssin aiheena ovat arkipäivän ilmiöt ja huipputeknologia, ihminen keksintöjen maailmassa ja media sekä mainonta ja moderni yrittäjyys. Vahvistetaan vaativien tekstien ymmärtämistä ja laajennetaan tieteisiin, teknologiaan ja talouselämään liittyvää sanastoa. Kielioppi käsittelee numeraaleja, prepositioita, infinitiivin ja ingmuodon käyttöä sekä poikkeuksellisia monikkomuotoja. Kurssille voi osallistua suoritettuaan kurssit 1-5. Oppikirja: Davies ym.; In Touch. Days of miracle and wonder. Course 6. WSOY. SYVENTÄVÄT KURSSIT ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi keskittyy luontoon, luonnontieteisiin ja kestävään kehitykseen liittyvien tekstien ymmärtämiseen ja valmentaa näiltä osin opiskelijoita päättökokeeseen. Syvennetään kielen osa-alueiden hallintaa ja kerrataan verbirakenteet. Harjoitellaan päättökokeeseen tulevia erilaisia kuullunymmärrys- ja tekstinymmärrystehtäviä sekä kirjoittamista. Oppikirja: Davies ym.; In Touch. A walk on the wild side. Course 7. WSOY. ENA8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla käsitellään kestävää kehitystä, turvallisuutta ja hyvinvointia, kulttuuriidentiteettiä ja kulttuurien tuntemusta. Syvennetään aihepiirin ymmärrystä ja sanastoa sekä kerrataan kieliopista substantiivi- ja pronominioppia, infinitiivi- ja ing-muoto sekä yhdisteverbit. Harjoitellaan päättökokeeseen tulevia erilaisia kuullunymmärrysja tekstinymmärrystehtäviä sekä kirjoittamista. Kurssiin kuuluu myös englannin preliminäärikoe. Oppikirja: Davies ym.; In Touch. Earthbeat. Course 8. WSOY.

19 18 SOVELTAVAT KURSSIT ENA0 Englannin tukikurssi lukion aloittaville Kurssilla kerrataan peruskoulun englantia kielioppiharjoitusten avulla ja laajennetaan sanastoa. Kurssiin kuuluu myös kuullunymmärtämistä, tekstinymmärtämistä ja kirjoittamista. Suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuonna. Oppikirja: Ikonen, Suurpää ja Woods; Back-up English. In Touch. WSOY. ENA9 Englannin kielen kertauskurssi abeille Kurssilla kerrataan keskeisiä kielioppiasioita ja harjoitellaan päättökokeen kaikkia osioita: kuullun- ja tekstinymmärtämistä, sanaston ja rakenteen harjoittelua sekä kirjoittamista. Tärkeä ylioppilaskirjoituksia ajatellen. RANSKA B2-KIELI alkanut vuosiluokilla 7 9 (B2) SYVENTÄVÄT KURSSIT B2R1 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 1 Otava B2R2 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Oppikirja: Bärlund- Jokinen, Voilà, kurssi 2 Otava B2R3 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 3 Otava B2R4 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 4 Otava B2R5 Kulttuuri Kurssin aihepiirinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 5 Otava

20 19 B2R6 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 6 Otava B2R7 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Oppikirja: Bärlund ym. Sur le vif 2B Otava B2R8 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Oppikirja: Bärlund ym. Sur le vif 3A Otava SOVELTAVAT KURSSIT B2R9 Kertauskurssi Palautetaan mieleen keskeiset kielioppiasiat ja harjoitellaan niitä lähinnä ylioppilastehtävien rakenne- ja sanasto-osioiden avulla. Tehdään myös ylioppilastehtävien tekstin- ja puheenymmärtämisharjoituksia ja hiotaan kirjoitustaitoja. Kurssiin liittyy myös suullisen ilmaisun osio, jossa opiskelijat kertovat ranskaksi itsestään ja maastaan sekä harjoittelevat mielipiteen ilmaisua ja väittelyä. RANSKA B3-KIELI lukiossa alkava SYVENTÄVÄT KURSSIT B3R1 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 1 Otava B3R2 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 1 Otava B3R3 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

21 20 Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 2 Otava B3R4 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 2 Otava B3R5 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 3 Otava B3R6 Opiskelu ja tulevaisuus Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Oppikirja: Bärlund-Jokinen, Voilà, kurssi 4 Otava B3R7 Kulttuuri Kurssin aihepiirinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Oppikirja: Bärlund ym. Sur le vif 2B Otava B3R8 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Oppikirja: Bärlund ym. Sur le vif 3A Otava SOVELTAVAT KURSSIT B3R9 Kertauskurssi Palautetaan mieleen keskeiset kielioppiasiat ja harjoitellaan niitä lähinnä ylioppilastehtävien rakenne- ja sanasto-osioiden avulla. Tehdään myös ylioppilastehtävien tekstin- ja puheenymmärtämisharjoituksia ja hiotaan kirjoitustaitoja. Kurssiin liittyy myös suullisen ilmaisun osio, jossa opiskelijat kertovat ranskaksi itsestään ja maastaan sekä harjoittelevat mielipiteen ilmaisua ja väittelyä. SAKSA B2-KIELI alkanut vuosiluokilla 7 9 (B2) SYVENTÄVÄT KURSSIT B2S1 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

22 21 palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Oppikirja: Dahlmann, Halsti, Liljeberg-Thronickn, Sairanen, Tiala: Gute Idee! 1 B2S2 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Oppikirja: Dahlmann, Halsti, Liljeberg-Thronickn, Sairanen, Tiala: Gute Idee! 2 B2S3 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Oppikirja: Dahlmann, Halsti, Liljeberg-Thronickn, Sairanen, Tiala: Gute Idee! 3 B2S4 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Oppikirja: Dahlmann, Halsti, Liljeberg-Thronickn, Sairanen, Tiala: Gute Idee! 4 B2S5 Kulttuuri Kurssin aihepiirinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Oppikirja: Dahlmann, Halsti, Liljeberg-Thronickn, Sairanen, Tiala: Gute Idee! 5 B2S6 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Oppikirja: Dahlmann, Halsti, Liljeberg-Thronickn, Sairanen, Tiala: Gute Idee! 6 B2S7 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Oppikirja: Dahlmann, Halsti, Liljeberg-Thronickn, Sairanen, Tiala: Gute Idee! 7 B2S8 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Oppikirja: Dahlmann, Halsti, Liljeberg-Thronickn, Sairanen, Tiala: Gute Idee! 8

23 22 SAKSA B3-KIELI lukiossa alkava SYVENTÄVÄT KURSSIT B3S1 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Oppikirja: Glause, Kellas, Koistinen, Snellman, Antenne, Kurse 1-2, TAMMI B3S2 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Oppikirja: Glause, Kellas, Koistinen, Snellman, Antenne, Kurse 1-2, TAMMI B3S3 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Oppikirja: Glause, Kellas, Koistinen, Snellman, Antenne, Kurs 3, TAMMI B3S4 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Oppikirja: Glause, Kellas, Koistinen, Snellman, Antenne, Kurs 4, TAMMI B3S5 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Oppikirja: Glause, Kellas, Koistinen, Snellman, Antenne, Kurs 5, TAMMI B3S6 Opiskelu ja tulevaisuus Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Oppikirja: Glause, Kellas, Koistinen, Snellman, Antenne, Kurs 6, TAMMI B3S7 Kulttuuri Kurssin aihepiirinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Oppikirja: Glause, Kellas, Koistinen, Snellman, Antenne, Kurs 7, TAMMI