*** SUOSITUS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0366/

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Istuntoasiakirja A8-0366/ *** SUOSITUS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä (07964/2018 C8-0382/ /0091(NLE)) Kansainvälisen kaupan valiokunta Esittelijä: Pedro Silva Pereira RR\ docx PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_NLE-AP_Agreement Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) PE v /15 RR\ docx

3 SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI 5 PERUSTELUT... 6 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO... 9 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO KIRJEEN MUODOSSA ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA RR\ docx 3/15 PE v02-00

4 PE v /15 RR\ docx

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä (07964/2018 C8-0382/ /0091(NLE)) (Hyväksyntä) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07964/2018), ottaa huomioon Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen (07965/2018), ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0382/2018), ottaa huomioon... 1 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä päätökseksi, ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan, ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon kirjeen muodossa (A8-0366/2018), 1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Japanin hallituksille ja parlamenteille. 1 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(0000)0000. RR\ docx 5/15 PE v02-00

6 PERUSTELUT Neuvottelut Euroopan unionin (EU) ja Japanin talouskumppanuussopimuksesta aloitettiin 25. maaliskuuta 2013 ja saatiin päätökseen 8. joulukuuta EU ja Japani allekirjoittivat talouskumppanuussopimuksen sekä strategista kumppanuutta koskevan sopimuksen 17. heinäkuuta 2018 Tokiossa pidetyssä EU:n ja Japanin välisessä huippukokouksessa. Euroopan parlamentti vahvisti neuvottelujen painopisteensä lokakuussa 2012 antamassaan päätöslauselmassa. Nämä painopisteet heijastuvat neuvottelujen tuloksissa. Euroopan parlamenttia on pidetty ajan tasalla koko prosessin ajan, ja kansainvälisen kaupan valiokunta on seurannut neuvotteluja tiiviisti valmisteluvaiheesta aina lopullisen sopimuksen allekirjoittamiseen asti. Euroopan parlamentin esittämien pyyntöjen johdosta neuvosto julkisti neuvotteluvaltuutensa syyskuussa Neuvottelut erillisestä investointisuojasopimuksesta Japanin kanssa ovat vielä kesken. Euroopan parlamentti seuraa edelleen tiiviisti neuvotteluja ja on jo tehnyt selväksi, että vanhaa, yksityistä sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumekanismia ei voida hyväksyä. EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus on strategisesti merkittävä. Kyseessä on kaikkien aikojen tärkein EU:n tekemä kahdenvälinen kauppasopimus, joka kattaa lähes kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta (BKT), lähes 40 prosenttia maailmankaupasta ja yli 600 miljoonaa ihmistä. Maailmankaupan järjestystä myllertävinä epävakaina aikoina tämä sopimus on signaali, jolla tuetaan sääntöperusteista, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa ja autetaan näin edistämään unionin arvoja ja korkeaa vaatimustasoa. EU:lla ja Japanilla on yhteisiä perusarvoja, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittaminen, sekä vahva sitoutuminen kestävään kehitykseen, monenvälisyyteen ja sääntöihin perustuvaan maailmankauppajärjestelmään. Japani on maailman kolmanneksi suurin kuluttajamarkkina, mutta unionille vasta kuudenneksi suurin kauppakumppani. Tämä sopimus vahvistaa nykyistä kahdenvälistä kauppaa ja poliittisia suhteita. Vuonna 2016 tehdyssä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa vaikutusten arvioinnissa arvioitiin, että sopimus vaikuttaisi myönteisesti sekä EU:n että Japanin BKT:hen, tuloihin, kaupankäyntiin ja työllisyyteen, ja se on älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun luomisen tavoitteen mukainen. Kansainvälisen sopimuksen todelliset hyödyt riippuvat kuitenkin siitä, että kaikki osapuolet panevat sen määräykset asianmukaisesti ja täysimääräisesti täytäntöön. Sovittujen sitoumusten täytäntöönpanon valvonta on sen vuoksi ratkaisevan tärkeää. Tavarakauppa: EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus poistaa sen voimaantulosta alkaen yli 90-prosenttisesti tullit EU:n vienniltä Japaniin. Kun sopimus on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, Japani on poistanut tullit 97 prosentista EU:sta tuotavista tavaroista, ja jäljellä oleviin tullinimikkeisiin sovelletaan osittaista vapautusta tariffikiintiöiden tai tullinalennusten kautta. Henkilöautojen osalta EU poistaa 10 prosentin tullit seitsemän vuoden aikana, kun taas traktoreiden ja bussien osalta EU:n tullit poistetaan PE v /15 RR\ docx

7 12 vuoden kuluttua. Joidenkin arvioiden mukaan EU:n viejät säästävät sopimuksen ansiosta noin 1 miljardin euron arvosta tullimaksuja vuodessa. Tullien ulkopuoliset toimenpiteet: EU:n ja Japanin välisissä neuvotteluissa käsiteltiin monia tullien ulkopuolisia toimenpiteitä, jotka ovat olleet merkittävä huolenaihe EU:n yrityksille erityisesti autoalalla, elintarvikkeiden lisäaineissa, elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä, kosmetiikassa, lääkinnällisissä laitteissa ja tekstiilituotteiden merkinnöissä. Japani suostui yhdenmukaistamaan autoteollisuutensa standardeja entisestään EU:n autonvalmistajien käyttämien kansainvälisten standardien kanssa. Sopimus sisältää 10 vuoden suojalausekkeen, jonka avulla EU voi ottaa tullit uudelleen käyttöön, jos Japani lakkaa soveltamasta E-sääntöjä tai ottaa uudelleen käyttöön poistetut tullien ulkopuoliset toimenpiteet. Maatalous ja maantieteelliset merkinnät: Tullialennukset ovat merkittävimpiä EU:n maatalousalalla, sillä sopimus suojaa kaikkein herkimpiä tuotteita. Viinistä, alkoholista ja muista alkoholijuomista poistetaan tullit välittömästi. Kovan juuston korkeat tullit poistetaan ja tuorejuustolle myönnetään tulliton tariffikiintiö. Naudanlihan tulleja vähennetään asteittain (38,5 prosentista 9 prosenttiin viidentoista vuoden aikana). EU:n jalostetulle sianlihalle myönnetään tulliton pääsy markkinoille ja tuoreelle sianlihalle lähes tulliton pääsy. Siirtymäkauden jälkeen poistetaan jalostettuja maataloustuotteita, kuten pastaa, suklaata ja keksejä koskevat tullit. Talouskumppanuussopimus suojaa myös 205:tä eurooppalaista maantieteellistä merkintää, mikä on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille (pkyritykset). Julkiset hankinnat: Japani suostui sitoutumaan 48 tärkeimmän kaupungin (noin 15 prosenttia Japanin väestöstä) sekä monien riippumattomien paikallisten virastojen (yliopistojen, sairaaloiden ja julkisten energiayhtiöiden) hankintoihin. Japani sitoutui myös poistamaan viimeistään vuosi sopimuksen voimaantulon jälkeen niin kutsutun toiminnallista turvallisuutta koskevan lausekkeen, joka on käytännössä estänyt EU:n rautatieteollisuuden toimijoita pääsemästä Japanin markkinoille. Sopimus perustuu julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen, ja sillä pyritään mahdollisimman suureen avoimuuteen julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa. Palvelukauppa: Sopimuksessa säilytetään jäsenvaltioiden viranomaisten oikeus määritellä, tarjota ja säännellä julkisia palveluja kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla huolimatta sen negatiiviseen luetteloon perustuvasta lähestymistavasta. Talouskumppanuussopimus ei estä hallituksia tuomasta yksityistettyjä palveluja takaisin julkiselle sektorille. Sopimuksessa säilytetään myös valtioiden oikeus säännellä rahoitus- ja pankkialaa vakavaraisuutta ja valvontaa koskevien syiden vuoksi. Vapauttaminen koskee sähköistä kaupankäyntiä, kansainvälistä meriliikennettä, postipalveluja ja televiestintää, mutta audiovisuaaliset palvelut on jätetty sen ulkopuolelle. Lisäksi talouskumppanuussopimuksessa otetaan käyttöön ammatinharjoittajien tilapäinen liikkuvuus rajojen yli (niin kutsuttu moodi 4), jossa molemmat osapuolet sitoutuvat yritysten sisäisiin siirtoihin noin 40 alalla ja itsenäisten ammatinharjoittajien siirtoihin noin 20 alalla. Pk-yritykset: Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU:n kauppasopimukseen sisällytetään pkyrityksiä koskeva luku. Luvussa määrätään julkisesti saatavilla olevasta verkkosivustosta ja pk-yritysten yhteyspisteistä, jotka antavat pienille yrityksille tarvittavat tiedot toistensa markkinoille pääsemiseksi. Japaniin vientiä harjoittavista EU:n yrityksistä 78 prosenttia on pk-yrityksiä. RR\ docx 7/15 PE v02-00

8 Kestävä kehitys: EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksessa vahvistetaan molempien osapuolten sitoutuminen useisiin monenvälisiin sopimuksiin työn ja ympäristön aloilla sekä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Molemmat osapuolet sitoutuvat myös panemaan tehokkaasti täytäntöön Pariisin sopimuksen ilmastonmuutoksen torjumisesta ja muut monenväliset ympäristösopimukset, kuten sopimukset, joilla pyritään suojelemaan ja hallinnoimaan kestävästi luonnonvaroja (kalatalous, luonnon monimuotoisuus ja metsätalous). Sopimuksessa määrätään erityisesti tehostetusta yhteistyöstä laittoman puunkorjuun sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi. Koska Japani ei ole valitettavasti vielä ratifioinut kahta ILO:n keskeistä yleissopimusta, sopimukseen sisältyy sitoumuksia kaikkien ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifioinnista. Luvussa vahvistetaan myös oikeus sääntelyyn ja siihen sisältyy erityinen tarkastelulauseke, jota voidaan ja pitäisi käyttää työ- ja ympäristömääräysten täytäntöönpanon ja tehokkuuden vahvistamiseen. Tietovirrat: Talouskumppanuussopimus ei sisällä tietovirtoja koskevia yleisiä määräyksiä, vaan uudelleentarkastelulausekkeen, jonka mukaan osapuolet arvioivat rajat ylittävää tiedonsiirtoa kolmen vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Sääntely-yhteistyö: Sääntely-yhteistyötä koskeva luku on vapaaehtoinen, ja siinä kunnioitetaan kummankin osapuolen täysivaltaista oikeutta säännellä omaa suojelutasoaan yleisiin poliittisiin tavoitteisiin pyrittäessä. Sopimuksessa määrätään myös rahoitusalan sääntelyä koskevan foorumin perustamisesta EU:n ja Japanin välisen yhteistyön tehostamiseksi, jotta voidaan edistää vakautta ja parantaa maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää. Sääntely-yhteistyötä koskevassa luvussa mainitaan myös selkeästi, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettuja periaatteita on noudatettava täysimääräisesti, mihin sisältyy myös ennalta varautumisen periaate. Täytäntöönpano ja kansalaisyhteiskunta: Sopimukseen sisältyy yhteinen vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan ja alakohtaisten komiteoiden, kuten sääntely-yhteistyökomitean, kanssa, johon myös kansalaisyhteiskunta voi osallistua. Kuten kaikilla muillakin viimeisimmillä EU-sukupolven kauppasopimuksilla, talouskumppanuussopimuksella luodaan kansallinen neuvoa-antava ryhmä, jolloin varmistetaan kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kestävän kehityksen luvun täytäntöönpanoon ja seurantaan. Päätelmä EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus on strategisesti erittäin merkittävä. Sopimus edustaa tasapainoista ja kattavaa tulosta, jolla on huomattavaa taloudellista arvoa EU:lle, sen kansalaisille ja yrityksille. Sopimus tarjoaa uusia markkinamahdollisuuksia erityisesti aloilla, jotka eivät yleensä ole tärkeimmät kauppasopimusten edunsaajat (kuten maatalous). Tässä talouskumppanuussopimuksessa on monia uusia osatekijöitä, kuten sitoutuminen ilmastonmuutosta koskevaan Pariisin sopimukseen sekä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja pk-yrityksiä koskevia lukuja. Sopimuksessa kunnioitetaan myös täysimääräisesti oikeutta säännellä ja suojella julkisia palveluja. Sopimuksella on mahdollista edistää kestävää kasvua ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista edistämällä unionin arvoja ja pitämällä yllä korkeita standardeja esimerkiksi elintarviketurvallisuuden, ympäristönsuojelun ja työntekijöiden oikeuksien aloilla. Esittelijä suosittaa siksi täysin tämän sopimuksen hyväksymistä. PE v /15 RR\ docx

9 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO kansainvälisen kaupan valiokunnalle esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä (07964/2018 C8-0382/ /0091(NLE)) Valmistelija: Adina-Ioana Vălean Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa suosittelemaan, että parlamentti antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskauppasopimuksen tekemisestä. RR\ docx 9/15 PE v02-00

10 ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA Otsikko Viiteasiakirjat Asiasta vastaava valiokunta Neuvoston päätös Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä 07964/2018 C8-0382/2018 COM(2018) /0091(NLE) INTA Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) Valmistelija Nimitetty (pvä) Alkuperäinen valmistelija ENVI Adina-Ioana Vălean Joëlle Mélin Valiokuntakäsittely Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) Marco Affronte, Pilar Ayuso, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Paul Brannen, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Jytte Guteland, György Hölvényi, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Peter Liese, Valentinas Mazuronis, Joëlle Mélin, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, Julia Reid, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Nils Torvalds, Adina- Ioana Vălean Cristian-Silviu Buşoi, Jørn Dohrmann, Eleonora Evi, Christophe Hansen, Norbert Lins, Tilly Metz, Younous Omarjee, Gabriele Preuß, Bart Staes Linnéa Engström, Kati Piri PE v /15 RR\ docx

11 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA 24 + ALDE ECR EFDD PPE Valentinas Mazuronis, Frédérique Ries, Nils Torvalds Jørn Dohrmann, Arne Gericke, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha Eleonora Evi Pilar Ayuso, Ivo Belet, Cristian-Silviu Buşoi, Birgit Collin-Langen, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Christophe Hansen, György Hölvényi, Peter Liese, Norbert Lins, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Adina-Ioana Vălean 11 - EFDD ENF GUE/NGL VERTS/ALE Julia Reid Sylvie Goddyn, Joëlle Mélin Lynn Boylan, Kateřina Konečná, Younous Omarjee Marco Affronte, Linnéa Engström, Tilly Metz, Michèle Rivasi, Bart Staes 10 0 S&D Biljana Borzan, Paul Brannen, Miriam Dalli, Seb Dance, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Kati Piri, Gabriele Preuß Symbolien selitys: + : puolesta - : vastaan 0 : tyhjää RR\ docx 11/15 PE v02-00

12 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO KIRJEEN MUODOSSA Bernd Lange Kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja ASP 12G205 IPOL-COM-AGRI D (2018) Arvoisa puheenjohtaja Kansainvälisen kaupan valiokunta on saanut työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan mukaisesti luvan laatia mietintöluonnos, johon sisältyy päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä (07964/2018 C8-0382/ /0091M(NLE)). Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan koordinaattorit päättivät kokouksessaan 10. heinäkuuta 2018 olla antamatta virallista lausuntoa tästä päätöslauselmaesityksestä ja esittää sen sijaan asiasta vastaavalle valiokunnalle kirjeen muodossa huomautuksia käsiteltävänä olevasta aiheesta. Valiokunnassamme käydyistä keskusteluista kävi ilmi, että valtaosa AGRI-valiokunnan jäsenistä kannattaa EU:n ja Japanin välistä talouskumppanuussopimusta, jäljempänä sopimus. Itse asiassa kaikissa käytettävissä olevissa tutkimuksissa todetaan, että EU:n elintarvikeala hyötyisi merkittävästi sopimuksesta. EU vie tällä hetkellä paljon enemmän maataloustuotteita Japaniin kuin toisin päin, mutta maataloustuotteiden osuus EU:n kokonaisviennistä Japaniin on suhteellisen pieni (5,4 prosenttia vuonna 2017). Japanin maatalousmarkkinoita suojellaan suhteellisen hyvin (yksinkertainen keskimääräinen suosituimmuustulli eläintuotteille on 10,6 prosenttia ja maitotaloustuotteille 63,4 prosenttia), mutta tämä osuus voi kuitenkin kasvaa merkittävästi sopimuksen seurauksena. EU:n keskeinen elintarvikevienti Japaniin hyötyisi merkittävistä tullinalennuksista esimerkiksi seuraavasti: sianliha (4,3 prosentista 0 prosenttiin 10 vuoden aikana), viini (15 prosentista 0 prosenttiin voimaantulon yhteydessä), naudanliha (38,5 prosentista 9 prosenttiin 15 vuoden aikana), pasta (24 prosentista 0 prosenttiin 10 vuoden aikana) ja suklaa (30 prosentista 0 prosenttiin 10 vuoden aikana). Juustojen osalta (nykyisin prosenttia) sopimus vapauttaisi täysin kovat juustot ja tarjoaisi tullittoman tariffikiintiön tuoreille, jalostetuille ja pehmeille juustoille. Vaikka jotkut arkaluonteiset tuotteet (erityisesti riisi) jäävät sopimuksen ulkopuolelle, tullitariffien ja myös tullien ulkopuolisten esteiden vähentämisestä (erityisesti terveys- ja kasvinsuojelutoimien hyväksymisen ja tullausmenettelyjen yksinkertaistaminen) koituvat yleiset hyödyt maatalouselintarvikealalle ovat selvästi myönteisiä. PE v /15 RR\ docx

13 Haluaisin lisäksi huomauttaa, että AGRI-valiokunnan jäsenet ovat erittäin tyytyväisiä eurooppalaisten maantieteellisten merkintöjen suojan korkeaan tasoon, joka saavutettaisiin sopimuksen nojalla (yli 200 EU:n elintarviketta, viiniä ja alkoholijuomaa olisi suojattu), mikä parantaisi huomattavasti EU:n tuottajien mahdollisuuksia myydä näitä korkealaatuisia tuotteita Japanin markkinoille ja sen 127 miljoonalle kuluttajalle. Suhtaudumme myönteisesti myös sopimuksen kattavaan jaksoon, jossa helpotetaan vastavuoroisesti viinin vientiä ja esitetään luettelo viininvalmistuskäytännöistä, jotka EU:n ja Japanin on hyväksyttävä kolmessa vaiheessa. Olisin kiitollinen, jos INTA-valiokunta voisi ottaa edellä esitetyt ajatukset huomioon valmistellessaan mietintöluonnosta, johon sisältyy päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön, ja sitä seuraavassa hyväksyntämenettelyssä. Lienee tarpeetonta sanoa, että olen edelleen täysin käytettävissä, jos esittelijä haluaa tai Te itse haluatte keskustella asiasta edelleen. Kunnioittavasti Czesław Adam SIEKIERSKI RR\ docx 13/15 PE v02-00

14 ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA Otsikko Viiteasiakirjat Neuvoston päätös Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen tekemisestä 07964/2018 C8-0382/2018 COM(2018) /0091(NLE) Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä) Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) INTA Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) ENVI TRAN AGRI Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) TRAN Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) Pedro Silva Pereira Valiokuntakäsittely Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Karoline Graswander-Hainz, Christophe Hansen, Heidi Hautala, Nadja Hirsch, Yannick Jadot, France Jamet, Jude Kirton-Darling, Patricia Lalonde, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Adam Szejnfeld, Iuliu Winkler Syed Kamall, Sajjad Karim, Sander Loones, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Ramon Tremosa i Balcells, Jarosław Wałęsa Georges Bach, Norbert Lins Jätetty käsiteltäväksi (pvä) PE v /15 RR\ docx

15 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA 25 + ALDE ECR EFDD NI PPE S&D Nadja Hirsch, Patricia Lalonde, Ramon Tremosa i Balcells Syed Kamall, Sajjad Karim, Sander Loones Tiziana Beghin David Borrelli Georges Bach, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Christophe Hansen, Norbert Lins, Sorin Moisă, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Adam Szejnfeld, Jarosław Wałęsa, Iuliu Winkler Bernd Lange, David Martin, Alessia Maria Mosca, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández 10 - ENF GUE/NGL NI S&D VERTS/ALE France Jamet Eleonora Forenza, Anne-Marie Mineur, Helmut Scholz Emmanuel Maurel, Maria Arena, Karoline Graswander-Hainz, Joachim Schuster Heidi Hautala, Yannick Jadot 1 0 S&D Jude Kirton-Darling Symbolien selitys: + : puolesta - : vastaan 0 : tyhjää RR\ docx 15/15 PE v02-00