LUPAPÄÄTÖS Nro 46/09/2 Dnro Psy-2008-y-133 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/09/2 Dnro Psy-2008-y-133 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan yläpuolelta tilalta Mikonmaa RN:o 13:68, Oulu Jouko Juntunen Laivurintie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Suunnitellut työt... 3 Arvio työajasta... 4 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Maankäyttö... 5 Maaperä- ja pohjavesiolot... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 Vaikutukset pohjavesioloihin... 6 Muut vaikutukset... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksen täydennykset... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan selitys... 9 Hakemuksen täydentämisen johdosta toimitetut muistutukset ja vaatimukset Hakijan selitys hakemuksen täydentämisen johdosta annetuista muistutuksista Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet sekä viimeistely- ja maisemointityöt Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus Tarkkailu- ja raportointimääräykset OHJAUS RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten ja vahinkoa estävien toimenpidevelvoitteiden perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 16

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Jouko Juntunen on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa maa-aineksen ottoon pohjavedenpinnan yläpuolelta Ylikiimingin kunnassa ( lähtien Oulun kaupungissa) sijaitsevalta tilalta Mikonmaa RN:o 13:68. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 9 luku 7 HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Ottoalue sijaitsee Isokankaan pohjavesialueen pohjoisreunassa ja osittain sen ulkopuolella Lumiaissuon länsipuolella. Maa-ainesta otetaan toimitetun tarkistetun hakemuksen mukaan m 3 kymmenen vuoden aikana noin 13,8 ha:n alueelta. Hankkeen tarkoitus Aines on pääosin hyvälaatuista hiekkaa ja osin myös soraa ja soraista hiekkaa. Osa soraisesta aineksesta soveltuu ennalta arvioiden myös betonin raaka-aineeksi. Ottoalue sijaitsee Oulun kaupungin keskusta-alueelta vain noin km:n etäisyydellä. Tällä hetkellä suuri osa maa-aineksista kaupunkialueelle tuodaan kauempaa. Suunnitellut työt toimitetun suunnitelman täydennyksen mukaan ottotaso ulotetaan alueen lounaispäässä tasolle N ,0 m, jolloin pohjavedenpinnan yläpuolelle jää pohjavesialueella vähintään neljän metrin suojakerros. Ottoalueen koillispäässä, joka on pohjavesialueen ulkopuolella ja viettää koilliseen/itään, otto ulotetaan tasolle N m ja pohjavedenpinnan yläpuolelle jätetään vähintään yhden metrin suojakerros. Hakija on hakemuksen täydennyksessä pienentänyt otettavien ainesten määrää vastaamaan uusien havaintojen mukaista pohjavedenpinnan tasoa ja siitä aiheutuvaa ottotason nostoa. Viereisiä tiloja RN:o 47:2, 47:16 ja 261:0 vasten jätetään vähintään viiden metrin suojavyöhykkeet. Muiden naapuritilojen rajojen läheisyyteen ei otto ulotu. Alueelta kuorittavat pintamaat läjitetään omiksi kasoikseen ottoalueen reunoille ja käytetään jälkitöiden yhteydessä kasvualustaksi. Kaivantojen reunoja luiskataan oton edistyessä siten, että ne mahdollisimman luontevasti liittyvät alueen luonnontilaiseen ympäristöön. Kohteen sijainti pohjavesialueen reunaosalla ja sen välittömässä läheisyydessä edellyttää, että otto-

4 alueen pohjalle levitetään kasvukerros puhtailla humuspitoisilla maaaineksilla. Kasvukerros rakennetaan siten, että ottoalueen pohjalle levitetään likaantumatonta turvetta tai humuspitoista maa-ainesta cm ja se sekoitetaan pohjamaahan. Kasvikerroksen rakentamisen yhteydessä alue metsitetään männyn/kuusen taimilla metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Luiskauksissa käytetään vaihtelevia kaltevuuksia 1:2 1:3. Alueen jälkikäyttönä tulee olemaan metsätalous ja virkistys. Maa-ainesten otto ja jälkihoitotyöt järjestetään siten, että vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään ja pohjaveteen. Työkoneita ja polttoaineita ei säilytetä ottoalueella ja polttoaineet säilytetään muutoinkin kaksoisvaipallisissa säiliöissä. Ottosuunnitelma on laadittu siten, että se käytettyjen tietojen ja laadun osalta täyttää Ympäristöministeriön Ympäristöoppaan nro 85 ohjeet ja laatukriteerit. 4 Arvio työajasta Ottoaika on 10 vuotta. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Oulun seudun ympäristölautakunta on myöntänyt Jouko Juntuselle luvan maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan yläpuolelta tilalla Mikonmaa RN:o 13:68 ottoalueilla I ja II. Ottoalueet ovat noin 1,2 km:n etäisyydellä toisistaan. Luvasta on valittanut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus tämän hakemuksen kohteena olevan ottoalueen I osalta. Ympäristökeskus on vaatinut, että ympäristölautakunnan päätös tulee kumota perustellen vaatimustaan muun muassa sillä, että ympäristölautakunnan päätökseen ei sisälly perusteluja, että ympäristölautakunta ei ole antanut lupapäätöksessään lainkaan 11 :n edellyttämiä lupamääräyksiä ja että päätyessään myöntämään ottoluvan, ympäristölautakunnan olisi tullut ottaa huomioon maa-ainesasetuksen 5, jossa säädetään, että jos ainesten ottamiseen tarvitaan maa-aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu vesilain mukainen lupa, tulee maa-aineslain mukaisen hakemuksen käsittelyä lykätä, kunnes vesiasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että ottoalue sijaitsee suurimmaksi osaksi yhdyskuntien vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulla pohjavesimuodostumalla Isokangas ( ), jolla sijaitsee Sanginjoen vesiosuuskunnan vedenottamo sekä toinen tutkittu vedenottamon paikka. Mikäli maa-ainesten ottoluvan myöntämisedellytykset täyttyisivät, olisi alueen hydrogeologiset olosuhteet tutkittava tarkemmin uudelleen ennen luvan myöntämistä. Alkuperäisessä suunnitelmassa esitettyjä asiakohtia pohjaveden korkeustiedoista samoin kuin muodostuman koillisreunan moreeniaineksesta ei alueen maaperäselvityksissä ole luotettavalla tavalla käynyt ilmi. Ympäristökeskus on viitannut asiassa lisäksi antamaansa lausuntoon ja katsonut, että ottamisalue I ja sen välitön lähiympäristö on oleellinen osa Isokankaan muodostumaa ja edustaa maa-aineslain 3 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettua kaunista maisemakuvaa ja luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Sen lisäksi Isokankaan geomorfologiset ja biologiset ominaisuudet edustavat myös maa-aineslain 3 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua erikoista luonnonesiintymää ja ottamisalue I on osa tätäkin kokonaisuutta. Ympäristökeskus on katsonut, ettei lu-

5 pamääräyksin ole mahdollista estää maa-aineslain 3 :n 1 momentin vastaisia seurauksia. Näin ollen maa-aineslain mukaiset Iuvanmyöntämisedellytykset ottamisalueen I osalta eivät täyty. Valituksen johdosta antamassaan vastineessaan Oulun hallinto-oikeudelle hakija on esittänyt muun muassa, että ottoalue I ei sijoitu luonnonsuojelualueelle ja että ottosuunnitelmassa on - suojelualueen arvo huomioiden - tarkoituksella jätetty leveä suojavyöhyke ottoalueen ja suojelualueen väliin. Valituksessa, kuten ottosuunnitelmassakin todetaan ottoalueen I sijaitsevan osittain Isokankaan tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesimuodostuman pohjavedenpintaa ei vuoden 2006 ja 2007 kairauksilla saavutettu käytetyllä kairauskalustolla. Kairausten perusteella kuitenkin tiedetään, minkä tason alapuolella pohjavedenpinta tutkimushetkillä oli. Tämän mukaisesti ottotaso pohjavesialueella on määritetty siten, että vähintäänkin 4 metrin suojakerrospaksuus pohjavedenpinnan yläpuolella säilyy. Hakija on katsonut, että ottoalue on tavanomaista kuivahkoa mäntyä kasvavaa kangasmetsää, jossa ei erityisiä geomorfologisia elementtejä ole nähtävissä. Ottoalue I ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella. Alueen eteläpuolella on Sanginjoen osayleiskaavaan merkitty luonnonsuojelualue. Entisen Oulun ja Ylikiimingin kunnanrajan tuntumaan on merkitty ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Vastaavat merkinnät ovat myös Oulun seudun yleiskaavassa YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Maankäyttö Maisemallisesti ja topografisesti ottoalue on tasaista, loivasti pohjoiseen viettävää, siemenpuuasentoon hakattua mäntymetsää, joka pohjoispäässään on taimettunut epätasaisesti. Erityisiä, kauniita tai maisemallisesti erottuvia muodostamia ei ottoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole. Alueen koillisosassa on suon reunaosaa. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 1,7 km:n päässä alueesta. Isokankaan alueella hakijan tila rajoittuu Oulun kaupungin maa-alueeseen, joka on luonnonsuojelualuetta. Aluetta sivuaa moottorikelkkailureitti. Se on merkitty kiinteistötietojärjestelmässä 5 metrin levyisenä rasitteena tilan Mikonmaa RN:o 13:68 etelärajalle. Hakija on aikaisemmin rakentanut ajoreittejä tilalle metsänhoitotöitä varten. Ottohankkeita varten on tarkoitus parantaa ajouria sekä rakentaa kulkukelpoinen tieura koko tilan pituudelta ottoalueelta II kaivettavilla maaaineksilla. Rakennettavaa kulkuyhteyttä tullaan käyttämään maa-ainesten kuljetusreittinä Oulu Ylikiiminki -tielle. Isokankaan muinaismuistot on kartoitettu. Tiedossa ei ole, että oton vaikutuspiirissä olisi suojeltavia muinaismuistokohteita.

6 6 Maaperä- ja pohjavesiolot Suunnitellulle ottoalueelle I on tammikuussa 2009 kairattu kolme pistettä auger-kalustolla. Kairausten perusteella pohjavedenpinta oli jonkin verran korkeammalla kuin kesällä 2007, mikä todennäköisesti johtuu vuoden 2008 runsassateisuudesta. On oletettavaa, että pohjavedenpinnan havainnoitu taso edustaa likimain ylintä luonnontilaista vedenpintaa. Ottoalue I on lounaaseen päin kohoava Isokankaan muodostuman rinne, jonka pintaosassa on koekuoppien perusteella noin 2 metriä hyvälaatuista kivistä hiekkaa ja sen alapuolella hiekkaa ja syvemmällä hienohkoa hiekkaa sekä itäreunassa huuhtoutuneen pintakerroksen alla moreenia. Uudet maaperätutkimukset tammikuussa 2009 pohjavesialueella on ulotettu 8 9 metrin syvyyteen. Kairaukset ulotettiin pohjavedenpinnan alapuolelle. Pohjavesialueen ulkopuolelle ei kairauksia tehty, koska siellä on aikaisemmin kaivettu koemonttuja pohjavedenpinnan alapuolelle saakka. Ottoalue I sijaitsee osittain Isokankaan pohjavesialueella ( ). Maa-ainesten otto on suunniteltu siten, että pohjavedenpinnan yläpuolelle pohjavesialueella jätetään vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros. Pohjavesialueen koillis- ja itäreunassa, soraisen pintamaakerroksen alla on moreeniainesta, joka rajaa pohjavesialueen suoalueesta. Tämän vuoksi pohjavesialueen ulkopuolella suojakerroksen paksuudeksi esitetään yhtä metriä ja pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella kaksi metriä. Augerkairausten perusteella pohjavedenpinta pisteessä P7 on noin 7 metrin ja pisteessä P6 noin kuuden metrin syvyydessä, likimain tasolla N m. Pohjavedenpinnan korkeus Isokankaan vedenottamon alueella, noin 2,1 km ottoalueen eteläpuolella samassa muodostumassa on tasolla N m. Kairaustiedot maaperän laadusta ja pohjavesihavainnot tukevat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuonna 1988 ottoalueen länsipuolella suorittamien tutkimusten havaintoja. Pohjavedenpinnan taso ottoalueen ulkopuolisella suoalueella on keskimäärin tasolla N m. Jätettävän suojakerroksen paksuus noudattaa ympäristöministeriön/suomen ympäristökeskuksen ohjeellista vähimmäissuositusarvoa pohjavesialueella, jolla ei ole pohjavedenottamoa suunnitellun ottoalueen vaikutuspiirissä. Alueella 1980-luvulla tehtyjen pohjavesiselvitysten perusteella ei ottoalueen läheisyyteen ole rakennettu tai suunniteltu pohjavedenottamoita. Isokankaan pohjavedenottamo sijaitsee noin 2,1 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta. Pohjavettä käytetään pienen kyläyhteisön vedenhankintaan. Isokankaan pohjavesialuetta ei tiettävästi ole tarkoitus hyödyntää Oulun kaupungin suunnittelemassa Viinivaaran pohjavesihankkeessa. Suunnitellusta ottotoiminnasta ei tule olemaan haitallista vaikutusta Isokankaan pohjavesialueen vedenlaatuun tai pohjavesiolosuhteisiin. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutukset pohjavesioloihin Suunnitelman mukaisesti toimittaessa ei pintavesiä purkaudu pohjavesialueelle eikä pohjavettä purkaudu ottoalueen kautta pohjavesimuodostuman ulkopuolelle. Maaperätutkimusten mukaan pohjavesialueen maaaines on hiekkaa ja syvemmällä hienoa hiekkaa, joten neljän metrin suojakerrospaksuudella voidaan varmentaa se, että maa-ainesten otto ei vaa-

7 ranna Isokankaan muodostuman pohjaveden laatua tai määrää. Öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjavedenlaatua. 7 Muut vaikutukset Koska ottotoiminta ja kuljetukset tapahtuvat syrjässä asutuksesta, ei toiminnalla ole haitallista vaikutusta asutukselle. Alueella ei ole sellaisia maisemallisia erityispiirteitä, joille toiminnasta aiheutuisi maisemallisia haittoja. Kohteessa ei maastokäyntien aikana ole tavattu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristön säilyttäminen vaarantuisi hankkeen johdosta. Ottotoiminnan seurauksena ottoalueelta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö. Ympäröivä alue huomioiden ei näiden poistumisesta ole merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille, koska ottoalue metsitetään oton jälkeen ja kasvillisuus pitkän ajan kuluessa palautuu ympäristön kasvillisuuden kaltaiseksi. Maa-ainesten ottoa ei ole suunniteltu tilan rajalta alkavaan suojelualueeseen saakka ja suojelualuetta vasten jätetään noin 160 metrin levyinen ottamaton alue. Maa-aineskuljetuksia ei tulla suorittamaan suojelualueen kautta, mikäli rakennettava kulkureitti tilaa pitkin ehditään rakentaa ennen ottotoimintaa. Suojelualueella on vanhoja, matalia hiekkakuoppia, joista on otettu maa-aineksia ilmeisestikin ennen maa-aineslain voimaantuloa. Kaivanto ei tule näkymään suojelualueelle oton aikanakaan. Maisemoitu kaivanto ei vaikuta suojelualueen maankäyttöön tai maisemaan eikä heikennä sen luontoarvoja eikä käyttömahdollisuuksia. Toiminnassa ei synny jätteitä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin. Kaivannaisjätteitä ei ottotoiminnassa synny, vaan kaikki kaivettavat ainekset käytetään maarakennuskohteisiin ja ottoalueen maisemointiin. Ottoaluetta avataan ja maisemoidaan siten, että pintamaita ei tarvitse läjittää alueelle 3 vuotta pidemmäksi ajaksi. Ottotoiminnan taloudellinen merkitys niin hakijalle kuin maa-aineksia tarvitseville urakoitsijoille ja rakentajille on merkittävästi suurempi kuin siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ympäristölle. Mahdollinen oton aikainen maisemahaitta eliminoidaan ottoalueen maisemoinnilla ja alueen metsittämisellä. Pysyvää maisemallista vauriota maisemoinnin jälkeen ei ottotoiminnasta aiheudu eikä se vaaranna Isokankaan pohjavesialueen pohjaveden määrää tai laatua, koska pohjavedenpinnan yläpuolelle jätetään käytettyjen ohjeistusten mukainen suojakerros. Ottotoiminnan hyväksymistä hakemuksen ja ottosuunnitelman mukaisena ei voida pitää ennakkotapauksena siinä merkityksessä, että viereisille tiloille tulisi ottolupa myöntää samoilla perusteilla. Viereiset tilat ovat topografialtaan pääasiallisesti suota ja niillä maa-ainesten ottoon mahdollisesti soveltuvat alueet ovat kokonaan pohjavedenmuodostumisalueella. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta muun muassa yhteystiedoilla ja selityksessään muun muassa uusilla maaperätiedoilla ja niitä vastaavalla ottomäärän supistamisella.

8 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Ylikiimingin kunnassa ja Oulun kaupungissa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi Ylikiimingin kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Ympäristölupavirastoon toimitetusta hakemuksen täydennyksestä on varattu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle tilaisuus muistutusten ja vaatimuksen tekemiseen viimeistään Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijoittuu pääosiltaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeälle Isokankaan pohjavesialueelle ( ). Pohjavesialuekartoitusten yhteydessä alueella on arvioitu muodostuvan pohja-vettä keskimäärin noin m 3 /d. Pohjavesialueella suunnitellulta otto-paikalta noin metriä kaakkoon sijaitsee Sanginjoen vesiosuuskunnan käytössä oleva pohjavedenottamo. Suunnitellulla maanottoalueella on ilmoitettu tehdyn maaperätutkimuksia vuosina 2006 ja 2007, jolloin kairaukset ovat ulottuneet pohjavesialueella 6 7 metrin syvyyteen. Tutkimuksissa ei ole tavoitettu pohjavedenpintaa, joten pohjaveden korkeustiedot ovat ainoastaan arvioituja. Suunnitelmassa mainittua pohjavesialueen koillisreunan moreeniainesta ei poikkileikkauksissa esitetyistä kairaustiedoista ole myöskään löydettävissä. Ympäristökeskus on katsonut, varsinkin kun hakemus tässä tapauksessa kohdistuu yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeään pohjavesialueeseen, että tiedot hakemuksen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista ovat siinä määrin puutteellisia, että hakemuksen asiallista käsittelyä ei voitane suorittaa. Tästä johtuen hakijan tulee edellä mainituilta osin oleellisesti täydentää hakemuksensa tietoja. Tiedoista on käytävä riittävällä tarkkuudella ilmi ainakin maanpinnan ja pohjavedenpinnan tasot sekä maalajikerrosten rajat ja paksuudet eri osissa suunniteltua ottoaluetta (leikkaus A-A). Lisäksi suositeltavaa on jo tässä vaiheessa esittää ehdotus pohjaveden tarkkailuohjelmaksi, jotta se tarvittaessa voidaan käsitellä hakemuksen pääkäsittelyn yhteydessä. Maa-ainesten ottolupahakemusten laadinnasta ja tarpeellisesta sisällöstä eri tilanteissa on saatavissa tietoa muun muassa ympäristöministeriön julkaisemasta ympäristöoppaasta: "Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito, nro 85, 2001". Ohjeen mukaan kysymyksessä oleva lupahakemus edellyttää laadittavaksi sisällöltään vaativan tason suunnitelman. Edellä esittämänsä lisäksi ympäristökeskus on todennut, että suunniteltu maa-ainesten ottaminen edellyttää vesilain mukaisen luvan lisäksi maaaineslain mukaisen ottamisluvan. Maa-aineslain ja vesilain normistot ovat materiaalisesti itsenäisiä. Maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa tarkastellaan maa-aineslain 3 :ssä säädettyjä ottamisen estäviä kieltoja (ns. joustavia oikeuskäsitteitä). Maa-aineslain mukainen ratkaisu ei ole lainvoimainen, vaan on käsiteltävänä Oulun hallinto-oikeudessa. Ympäristökeskus on katsonut, että ottamisalue I ja sen välitön lähiympäristö ovat oleellinen osa Isokankaan arvokasta muodostumaa ja edustavat maa-

9 2. Museovirasto aineslain 3 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettua kaunista maisemakuvaa ja luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Sen lisäksi Isokankaan geomorfologiset ja biologiset ominaisuudet edustavat myös maa-aineslain 3 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua erikoista luonnonesiintymää ja ottamisalue I on osa tätäkin kokonaisuutta. Museovirasto on viitannut aiempaan lausuntoonsa, joka pohjautuu hankkeen johdosta tehtyyn arkeologiseen tarkastuskäyntiin suunnitelluille ottoalueille. Tarkastuksen jälkeenkään hankealueilta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maa-ainesten ottoluvan myöntämiselle ei siten ole muinaismuistolaissa tarkoitettua estettä. 3. Oulun seudun ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on todennut muun muassa, että ottoalue I sijoittuu Isokankaan pohjavesialueella pohjoiseen viettävään rinteeseen. Hakemuksen piirrosten mukaan pohjavedenpinta laskee ottoalueella noin viisi metriä. Pohjavedenpinnan tasot on ilmaistu likimääräisesti eikä niiden määrittelytapa käy ilmi hakemuksesta. Leikkauspiirrosten mukaan vain kairauspiste P2 ulottuu pohjavedenpintaan saakka. Hakemukseen on liitetty Oulun vesi- ja ympäristöpiirin tutkimuskartta vuodelta Siinä esitetyt pohjavedenpinnan korkeustiedot (+ 66,74 71,84 m) ovat lähimmilläänkin liki kilometrin etäisyydeltä ottoalueesta I. Myöskään moreeniaineksen todentamistapaa harjumuodostuman rinteessä ei ole esitetty hakemusasiakirjassa. Hakemuksessa ei ole esitetty riittäviä hydrogeologisia selvityksiä sen varmentamiseksi, ettei suunnitelman mukaisesta maa-ainesten otosta aiheudu pohjaveden määrän ja laadun haitallista muuttumista. Osalla ottoaluetta pohjavesirajauksen sisäpuolella hakemuksessa on esitetty pohjavedenpinnan yläpuolelle jätettäväksi vain metrin suojakerros, mikä ei ole riittävä. Pohjavedenpinnan yläpuolelle on jätettävä yleisesti hyväksytty vähintään 3 4 metrin paksuinen suojakerros. Kyseinen suojakerrospaksuuden minimi on esitetty muun muassa hakijan mainitsemassa ympäristöministeriön ympäristöoppaassa nro Hakijan selitys Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on huomauttanut muun muassa, että täydennyksen kartta- ja poikkileikkauspiirroksissa on hakijan mielestä riittävän selkeästi esitetty alueen maaperätiedot sekä pohjavedenpinnan tasot tammikuussa 2009 ja niiden johdosta suunnitelman täydennyksessä tehdyt otettavien maa-ainesmäärien vähennykset. Täydennyksessä on myös esitetty tarkennuksia ottoalueen maisemoinnin käytännön suorittamiseen, jotta jälkihoitotyöt tehdään vaativan tason mukaisesti. Maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen valitusten käsittely on tällä hetkellä kesken Oulun hallinto-oikeudessa ja hakija on maaaineslain mukaisen hakemuksen käsittelyn aikana toistuvasti tuonut esiin sen, että suunniteltua ottoaluetta tai sen lähiympäristöä ei millään kriteereillä voida pitää maa-aineslain mukaisena kauniina maisemakuvana. 2. Hakijalla ei ole ollut huomauttamista Museoviraston lausuntoon. 3. Oulun seudun ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija on todennut, että ottosuunnitelmassa esitetyt Oulun vesi- ja ympäristöpiirin tut-

10 kimukset on otettu asiakirjoihin mukaan sen vuoksi, että mainittuja tutkimuksia on tehty sekä ottoalueen pohjois- että eteläpuolella ja antanevat oikeellisen kuvan Isokankaan itälaidan pohjavedenpinnan tasosta. Moreenipinnan taso on määritetty maanomistajan kaivamassa koekaivannossa. Moreeniaineksen pinnantaso ei luonnollisestikaan ole tasainen, vaan vaihtelee maastomuotojen mukaan. Tammikuussa 2009 tehdyt lisäselvitykset antavat riittävän selvyyden siitä, että Geopudas Oy:n täydennyksessä esitetyllä tavalla toimittaessa ei otosta tule olemaan haittaa pohjaveden laadulle tai määrälle Isokankaan muodostumassa. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri/pohjois-pohjanmaan ympäristökeskus on määrittänyt Isokankaan muodostuman pohjavedenmuodostumisalueen rajan ja alueella suoritettujen selvitysten mukaan pohjavedenmuodostumisalueen ulkopuolella harjuaineksen alla on hienoainespitoista moreenia. Hakijan mielestä moreenin esiintymisalueella yhden metrin paksuinen suojakerros on riittävä, koska alue ei ympäristökeskuksen rajauksen mukaan ole pohjavedenmuodostumisaluetta. 10 Hakemuksen täydentämisen johdosta toimitetut muistutukset ja vaatimukset 4. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että alue sijoittuu pääosin yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeälle Isokankaan pohjavesialueelle ( ). Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä keskimäärin m 3 /d. Suunnitellulta ottopaikalta noin metriä kaakkoon sijaitsee Sanginjoen vesiosuuskunnan käytössä oleva pohjavedenottamo. Lisäksi alueen käytössä olevasta vedenottamosta noin kilometrin päähän kaakkoon sijaitsevaa tutkittua vedenottamon paikkaa harkitaan parhaillaan otettavaksi käyttöön Oulun kaupungin sekä Muhoksen kunnan lisävedenottamoksi. Isokankaan alueen pohjoisosan vedenhankinnallista merkitystä ei ole tarkemmin tutkittu. Täydennettyihin suunnitelmakarttoihin on merkitty kaksi uutta kairanreikää, P6 ja P7, jotka on ulotettu 8 9 metrin syvyyteen ja joista on mitattu pohjavedenpinnan korkeudet. Näiden perusteella on laadittu poikkileikkauspiirros, josta ilmenee karkeasti maakerrosten rajat ja arvioitu pohjavedenpinnan korkeus. Poikkileikkauspiirrosten mukaan alueelle tehdyistä kairauspisteistä vain yksi, P6, on ulottunut moreeniin, joten kuvissa esitetty moreenin kulku perustuu oletukseen. Otto on suunniteltu ulotettavaksi siten, että pohjavedenmuodostumisalueen päälle jää neljän metrin paksuinen suojakerros, ja muodostumisalueen ulkopuoliselle pohjavesialueen osalle jää kahden metrin paksuinen suojamaakerros. Pohjavesialueen ulkopuoliselle osalle esitetään jätettäväksi yhden metrin paksuinen suojamaakerros. Ympäristökeskus on katsonut, että suunnitelman mukaan toimittaessa ei alueella aiheuteta vesilaissa tarkoitettua pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, kunhan toiminnassa huomioidaan seuraavat seikat: Alueelle on asennettava vähintään kaksi kiinteää 50 mm:n läpimitaltaan olevaa pohjavedenhavaintoputkea alueen lounais- ja keskiosaan. Putkista tulee toimittaa yksityiskohtaiset tiedot valvontaviranomaisille (putkikoodit, koordinaattitiedot, putken pään korkeudet, maanpinnan korkeudet sekä siiviläosien tasot), ja niistä tulee mitata pohjavedenpinnan korkeudet ensimmäisen vuoden aikana kuukausittain, ja sen jälkeen kuusi kertaa vuodessa parillisina kuukausina siihen asti, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on hyväksyttävästi suoritettu. Pohjavedenkorkeuden havainnointi tulee aloittaa vähintään kolme kuukautta ennen maa-aineksen oton aloittamista.

11 Maa-aineksen otto on toteutettava niin, että missään vaiheessa ei pääse syntymään maaperän eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli ottoalueella varastoidaan öljytuotteita, on varastoinnissa toteutettava riittävät vesiensuojelutoimenpiteet. Pohjavedenlaadun turvaamiseksi on ottoalueen jälkihoito tehtävä vähintään ympäristöoppaassa (Ympäristöopas 85, s. 67, YM 2001) esitetyn vaativan tason periaatteiden mukaisesti sisältäen alueen kasvittamisen ja metsittämisen. 5. Oulun seudun ympäristötoimi Oulun seudun ympäristötoimi on pitänyt hakijan esittämiä tietoja pohjavedenkorkeuksista suunnitellulla ottoalueella riittämättöminä. Pohjavedenkorkeuden vuotuisesta vaihtelusta rinteeseen sijoittuvalla ottamisalueella ei saada luotettavaa tietoa yhden talviaikaisen mittaustiedon perustella. Pohjavedenmuodostumisalueen ulkopuolisella osalla ottoalueelle on edelleenkin esitetty jätettäväksi ohuimmillaan vain noin metrin paksuinen suojakerros pohjavedenpinnan yläpuolelle eikä pohjavedenkorkeutta tai sen pinnanvaihtelua ole selvitetty riittävin maastotutkimuksin ja -havainnoin. Hakemuksessa maanpinnasta on arvioitu olevan noin 4 m pohjavedenpintaan. 11 Hakijan selitys hakemuksen täydentämisen johdosta annetuista muistutuksista Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä esittänyt seuraavaa: Hakijalla ei ole ollut huomauttamista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta. Oulun seudun ympäristötoimen muistutuksen johdosta hakija on katsonut, että muistuttaja on periaatteellisista syistä kielteisellä kannalla. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Jouko Juntuselle vesilain mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan yläpuolelta tilalta Mikonmaa RN:o 13:68 Oulun kaupungissa. Maa-ainesta otetaan noin 13,8 ha:n alueelta m 3. Ympäristölupavirasto määrää lupamääräyksistä ilmenevät vahinkoa estävät toimenpiteet. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

12 12 LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen 1. Maa-ainesten ottaminen on toteutettava ja alue on kunnostettava ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteinä olevien, päivitettyjen tai laadittujen piirustusten "Suunnitelmakartta" MK 1:3 000, "Poikkileikkaukset " MK 1:400/1:4 000 ja "Jälkitilannekartta" MK 1: osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Maa-ainesten otto saadaan ulottaa alueen lounaispäässä pohjavedenmuodostumisalueella tasolle N ,00 m kuitenkin niin, että pohjavedenpinnan yläpuolelle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros. Alueen koillispäässä pohjavesialueen ulkopuolella maa-ainesten otto saadaan ulottaa tasolle N ,00 m kuitenkin niin, että pohjavedenpinnan yläpuolelle jää vähintään metrin paksuinen suojakerros. Näiden väliin jäävällä alueella ottotaso saadaan ulottaa kahden metrin päähän pohjavedenpinnasta. Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet sekä viimeistely- ja maisemointityöt 2. Maa-ainesten otto on järjestettävä vaiheittain niin, ettei alue, jolta pintamaa on poistettu tai jota työn jäljiltä ei ole viimeistelty ja maisemoitu, ole 4 ha suurempi. 3. Maa-ainesten ottoalue on pidettävä joka suhteessa mahdollisimman puhtaana. Työkoneissa on käytettävä kasvispohjaisia tai muita pohjavettä pilaamattomia, luonnossa helposti hajoavia hydrauliikkaöljyjä. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, niiden säiliöt on sijoitettava riittävän suuriin tiivisiin, katoksellisiin suoja-altaisiin, joiden kunto on ennen niiden käyttöön ottamista tarkastettava. Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikat tulee tehdä nesteitä pidättäviksi niin, että maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja. Luvan saajan on varauduttava tarpeen mukaiseen öljyvahinkojen torjuntaan hankkimalla alueelle muun muassa imeytysturvetta. Muualta tuotavia tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 4. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Öljyvahingoista on ilmoitettava lisäksi viipymättä alueelliselle pelastusviranomaiselle. Alueella tulee näkyvälle paikalle sijoittaa taulu, jossa on yhteystiedot vahinkotapausten ilmoittamiseksi. 5. Ottoalueella ei saa olla ottoaikanakaan tarpeettomasti jyrkkiä luiskaamattomia rinteitä. Tarvittavilta osin maa-ainesten ottoalue on aidattava

13 hirvi- ja muiden vahinkojen estämiseksi. Lisäksi alueelle on asetettava riittävä määrä varoitustauluja. 6. Otto-alueen reunat on luiskattava jo ottovaiheessa suunnilleen kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Osalle aluetta voidaan tehdä jyrkempiä rintuuksia, mikäli Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo olosuhteiden sen sallivan. Luiskat on muotoiltava luontaista korkeusvaihtelua hyödyntäen vaihtelevin kaltevuuksin luiskien ylä- ja alaosat pyöristäen. Alueen tasauksessa ja muotoilussa saa käyttää ainoastaan puhdasta maaainesta. Humuspitoisen ja muun orgaanisen maan käyttö on sallittua alueen verhoiluun siten, että humusta ei pääse huuhtoutumaan pohjaveteen. Aluskasvillisuus on palautettava kylvämällä siemenseosta, joka sisältää paikallisia oloja hyvin kestäviä heinä- ja ruoholajeja. Alue on metsitettävä istuttamalla. Maa-ainesten ottamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen toteuttamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän maisemakuvan rikkoutumista. Ottoalueen ympäristöstä ei puustoa saa poistaa tarpeettomasti. 7. Ottoalueen viimeistely- ja maisemointityöt on tehtävä ympäristöoppaassa (Ympäristöopas 85, s. 67, YM 2001) esitetyn vaativan tason periaatteiden mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeita noudattaen. 13 Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus 8. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja suoritettava loppuun kymmenen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 9. Luvan saajan on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Maa-ainesten ottamisen lopettamisesta ja alueen maisemointi- ja viimeistelytöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 11. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävästi korkeusmerkkejä, joista ottamistaso voidaan aina tarvittaessa tarkistaa. 12. Luvan saajan on tarkkailtava pohjavedenkorkeuksia sekä maaainesten ottamisen vaikutuksia pohjavedenkorkeuteen ja -laatuun Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Luvan saajan on pidettävä tarkkailuun liittyvät laitteet asianmukaisessa kunnossa.

14 14 OHJAUS Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä töiden ja toimenpiteiden päättymisestä. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. Jos toiminnasta aiheutuu melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta lupamääräyksiä muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee osittain vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Hakemuksessa tarkoitetusta maa-ainesten ottamisesta lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla toimien ei ennalta arvioiden aiheudu pohjavedenlaadun haitallista muuttumista tai muita haitallisia pohjavesimuutoksia. Maa-ainesten ottamisesta saatava hyöty on huomattava toimenpiteestä aiheutuvaan vahinkoon verrattuna. Ottoalue on hakijan omistuksessa. Lupamääräysten ja vahinkoa estävien toimenpidevelvoitteiden perustelut Maa-ainesten ottamisesta aiheutuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti toimintaa koskevin lupamääräyksin. Lupamääräyksellä 2 pyritään varmistamaan, että koko alueelta ei samanaikaisesti oteta maa-aineksia ja alueen jälkihoitotöitä tehdään jo ottotoiminnan aikana, jolloin muun muassa pohjaveden pilaantumisriski pienenee. Lupamääräyksellä 6 varmistetaan, että ottoalue alkaa palautua mahdollisimman nopeasti luonnontilaa vastaavaksi ja sopeutuu ympäristöön. Muut lupamääräykset on annettu valvonnallisista syistä. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. ja 4. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista sekä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Maa-aineslain mukaisen lupaharkinnan kysymyksiin ei tässä vesilain mukaisessa lupaharkinnassa oteta kantaa. 3. ja 5. Oulun seudun ympäristölautakunnan ja Oulun seudun ympäristötoimen vaatimukset lisäselvityksistä on hylätty, koska täydennetyssä ha-

15 kemuksessa on luparatkaisu ja lupamääräykset huomioon ottaen riittävät tiedot kohteesta. Luvassa on annettu suojakerroksista asianmukaiset määräykset. 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaisiin töihin saadaan ryhtyä vasta tämän päätöksen saatua lainvoiman edellyttäen, että hakijalla on toimintaan myös maaaineslain mukainen lainvoimainen lupa. Tämä lupa ei vapauta toiminnanharjoittajaa velvollisuudesta hakea tarvittaessa ympäristönsuojelulaissa edellytettyä lupaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 12, 14a 1 ja 2 momentti ja 15 sekä 9 luku 8 1 momentti ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Perustelut Kysymyksessä on alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukainen maa-aineksen ottamista koskeva hakemusasia, jossa maaaineksen ottomäärä on yli m³. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Simo Perkkiö Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa ja ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh SP/es Liite Valitusosoitus

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.