Laukaan. seurakunta. rippikoulun paikallissuunnitelma
|
|
- Marika Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laukaan seurakunta rippikoulun paikallissuunnitelma
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohtia 1.2 Laukaa nuoren näkökulmasta Paikalliset erityispiirteet ja nuoren hyvinvointi Yhteydet kouluihin ja muihin paikallisiin yhteistyötahoihin Toimintaympäristö ja sen muuttuminen 2 OPETUS JA OPPIMINEN 3 TIIMITYÖ 4 ALOITUS-, SEURAKUNTAYHTEYS- JA PÄÄTÖSJAKSO 5 YHTEYDET VANHEMPIIN JA KOTEIHIN 5.1 Alkuinfo 5.2 Vanhempaintapaaminen ennen leiriä 5.3 Vierailupäivä 5.4 Konfirmaatio 6 LÄPÄISYPERIAATE RIPPIKOULUSSA 6.1 Spiritualiteetti ja sen tukeminen rippikoulussa Hiljaisuus ja spiritualiteetti opetuksessa 6.2 Musiikin näkökulma rippikouluun 6.3 Diakonian näkökulma rippikouluun 6.4 Lähetyksen näkökulma rippikouluun 6.5 Vihreät riparit 7 ERILAISET OPPIJAT
3 1 JOHDANTO Laukaan seurakunnan rippikoulun paikallissuunnitelma on laadittu piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman (2001) mukaisesti. Malliohjesääntöä noudattaen Laukaan seurakunnan ohjesääntö seuraa rippikoulun kolmitasoista suunnittelua: 1) Laukaan seurakunnan rippikoulun paikallissuunnitelma 2) rippikoulun vuosisuunnitelma sekä 3) rippikoulujen yksittäiset suunnitelmat. Edelleen ohjesäännön mukaisesti kirkkoneuvosto hyväksyy rippikoulutyön toiminnan perusteet, paikallissuunnitelmat ja vuosisuunnitelmat. Olemassa oleva rippikoulusuunnitelma (2001) edellyttää, että seurakunnat pohtivat rippikoulujen suunnittelua ja toteutusta paikallisista lähtökohdista käsin. Suunnitelmassa alleviivataan mm. paikallisia olosuhteita, yhteyttä rippikoululaisten vanhempiin sekä muihin yhteistyö tahoihin sekä arvioinnin tärkeyttä. Juuri näitä keskeisiä teemoja pyritään myös tässä paikallissuunnitelmassa huomioimaan ensisijaisesti Laukaan seurakunnan mutta osittain myös Laukaan kunnan näkökulman kautta. Tämän paikallissuunnitelman tehtävänä on kuvata Laukaan seurakunnan (& Laukaan kunnan) erityisiä haasteita, vahvuuksia sekä myös heikkouksia rippikoulujen näkökulmasta. Erityisesti suunnitelma suunnataan Laukaan seurakunnassa rippikoulutyössä mukana olevien työntekijöiden käyttöön. Peruslähtökohtana on, että Laukaan seurakunnan rippikouluja suunnitellaan ja pyritään kehittämään koko ajan. Yhteisen työskentelyn pohjalta paikallissuunnitelma tullaan päivittämään säännöllisesti, noin kolmen vuoden välein. 1.1 LÄHTÖKOHTIA Laukaan seurakunnan rippikoulujen opetus kumpuaa lähtökohtaisesti Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen kasteopetuksesta: sen tehtävänä on auttaa nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskon lahjaa ja todellisuutta, mistä hän on pyhässä kasteessa tullut osalliseksi. Tästä lähtöajatuksesta käsin nuorella taataan mahdollisuus pohtia elämäänsä Jumalan luomana ja armahtamana ihmisenä ja elää uskoaan todeksi käytännön elämässään kristittynä. Nuorta kannustetaan hoitamaan spiritualiteettiaan rukoilemalla, lukemalla Raamattua ja osallistumalla seurakunnan toimintaan, erityisesti jumalanpalveluselämään ja nuorten toimintaan. Lisäksi pyritään tukemaan, että nuori voisi rakentaa kristillisen uskon perusteista sellaisen kokonaiskuvan, joka auttaa ja vaikuttaa edelleen hänen henkilökohtaisen elämänkatsomuksen ja maailmankuvan luomisessa.
4 1.2 LAUKAA NUOREN NÄKÖKULMASTA PAIKALLISET ERITYISPIIRTEET JA NUOREN HYVINVOINTI Laukaan kunta on keskikokoinen, jatkuvasti kasvava ja kehittyvä muuttovoittoinen maalaispitäjä Keski-Suomessa. Väkiluvun kasvua edistävät kunnan hyvä sijainti, toimivat liikenneyhteydet, kasvava yrityskanta sekä mainio tonttitarjonta. Laukaa on pinta-alaltaan laaja pitäjä. Yli kuntalaista asuttavat kirkonkylän, Leppäveden, Lievestuoreen ja Vihtavuoren taajamien lisäksi lukuisia maaseutukyliä. Lapsiperheitä ja niiden mukana myös nuoria muuttaa Laukaaseen selvästi aiempaa enemmän. Laukaan seurakunta on jäsenmäärältään viidenneksi suurin seurakunta Lapuan hiippakunnassa, seurakuntalaisia oli vuoden 2012 lopussa Tämä merkitsee, että myös rippikouluikäisten ja toteutettujen rippikoulujen vuosittainen lukumäärä on korkea (230, 2015). Seurakunta on jaettu alueellisesti Pohjois-Laukaan, Vihtavuori-Leppäveden ja Lievestuoreen seurakuntapiireihin. Nuorisosta valtaosa asuu näissä taajamissa tai niiden lähistöllä, mutta osa myös pienissä maaseutukylissä hyvinkin kaukana taajamista. Toisaalta rippikoulun näkökulmasta laajassa haja-asutusalueessa on myös myönteistä, koska tällöin kaikki nuoret eivät tunne toisiaan tullessaan rippikouluun eivätkä ole tällöin niin selkeästi sidottuja rooleihinsa, vaan voivat olla enemmän omia itsejään. Monipuoliset vapaa-ajan palvelut sekä vaihteleva luonto mm. monet luonnonvaraiset kosket, Multamäen leirikeskus, Hyyppäänvuoren jylhät maisemat ja valtakunnallisestikin arvokkaat Saraakallion kivikautiset kalliomaalaukset tarjoavat erinomaisia virkistysmahdollisuuksia ja retkeilykohteita. Varsinaisia nuorten kokoontumispaikkoja Laukaassa on kuitenkin aivan liian vähän. Seuraavassa on koottu nuorison suosimat keskeisimmät tilat/kokoontumispaikat Laukaassa ja arvioitu lyhyesti niiden riittävyyttä: Laukaan kirkonkylä: - nuorisotalo/piha - keskustan suurimpien vähittäiskauppojen sisätilat ja ympäristö - koulut ja ympäristö - seurakuntatalon alakerta ym. Laukaan keskustassa on melko vähän nuorille tarkoitettuja ajanviettopaikkoja Leppävesi: - liikuntahalli ja ympäristö - reppulan tilat - urheilukenttä - kirjasto, seurakuntakoti. Leppävedellä on ilmennyt nuorison häiriökäyttäytymistä osittain juuri mielekkäiden kokoontumistilojen puutteen vuoksi.
5 Vihtavuori: - nuorisotalo - koulut ja ympäristö - urheilukenttä ja seurakunnan kappeli. Lievestuore: - koulu/ympäristö - kunnan nuorten tilat ym. Lievestuoreella tilanne ei nuorten harrastus-/kokoontumismahdollisuuksien osalta ei ole muita taajamia parempi Sivukylät: - kylien koulut ja mahdolliset liikuntapaikat. Seurakunnan leirikeskus Papinniemi (Uuraisjärven rannalla n. 20 km Laukaan keskustasta) tarjoaa rauhalliset ja toimivat tilat rippikoulujen pitoon ja on suosittu paikka myös monien muiden tahojen (kunta, eri yhdistykset jne.) leiri-, virkistys- ja koulutuspaikkana. Yhteiskunnassa yleisesti lisääntyneen kiireen ja tehokkuuden asettamat vaatimukset sekä erityisesti ulkonäköön liittyvät vääristyneet paineet ja odotukset näkyvät myös nuorten elämässä ja hyvinvoinnissa. Moni nuori kokee yksinäisyyttä koulussa ja kotona sekä epävarmuutta suhteessa itseensä ja kavereihin. Liialliset odotukset ja paineet saattavat uuvuttaa, ahdistaa tai masentaa. Moni panostaa paljon koulunkäyntiin ja harrastuksiin, niin ettei aikaa tahdo enää riittää muille elämänalueille. Toisaalta taas on niitä, joilla ei ole lainkaan harrastuksia ja jotka alisuoriutuvat myös koulussa. Eriarvoisuuden kuilu näyttää kasvavan, ei vain aikuisten ja perheiden, vaan myös nuorten keskuudessa. Rippikoulussa ja siihen liittyvissä valmistautumisjaksoissa onkin yhä suurempana haasteena huomioida erityisesti nk. erilaiset oppijat, hiljaiset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Huolellisella suunnittelulla, moni ammatillisella yhteistyöllä ja mm. aloitusjaksojen ryhmäytyksellä on ratkaiseva rooli onnistuneen ja turvallisen yhteyden ja yhteistyön aikaansaamiseksi YHTEYDET KOULUIHIN JA MUIHIN PAIKALLISIIN YHTEISTYÖTAHOIHIN Onnistunut rippikoulun toteutus edellyttää huolellista ja monipuolista suunnittelua sekä työntekijöiden että muiden yhteistyötahojen kanssa. Erityisesti lisääntyneiden oppimis- ja keskittymisvaikeuksien vuoksi yhteistyö koulujen kanssa ennen rippikoulua on ensiarvoisen tärkeää. Laukaan seurakunnan ja kunnan yhteisenä hankkeena toteutunut koululähtöinen nuorisotyö on helpottanut ja lisännyt seurakunnan, koulujen ja kotien välistä yhteistyötä. Yhteyksiä koteihin on pidetty yllä rippikouluihin liittyvien infotilaisuuksien, rippikoulukirjeiden sekä henkilökohtaisten keskustelumahdollisuuden kautta.
6 Nykyisen rippikoulusuunnitelman edellyttämä aiempaa tarkempi turvallisuusnäkökohtien huomioiminen ja suunnittelu mahdollistaa monipuolisen ja moni ammatillisen yhteistyön mm. palolaitoksen, poliisin sekä kunnan terveysviranomaisten kanssa. Kesän rippikoululeireillä on hyödynnetty myös muiden ulkopuolisten yksittäisten vierailijoiden sekä ryhmien osaamista TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTTUMINEN Laukaan seurakunnan perusopetustilat (leirikeskus, kirkot, seurakunnan muut tilat sekä Hartikan kirkkomaa) tarjoavat tällä hetkellä riittävän toimintaympäristön rippikoulujen järjestämiselle. Kasvavana ja kehittyvänä maalaispitäjänä Laukaa edellyttää kuitenkin rippikoulujen järjestelyn kannalta jatkuvaa resurssien ja tilojen riittävyyden ja toimivuuden arviointia. 2 OPETUS JA OPPIMINEN Laukaan seurakunnan rippikoulujen opetuksen sisältöä ammennetaan siis kirkon kahden vuosituhannen mittaisesta perinteestä ja raamatullisesta perustasta, kaste- ja lähetyskäskystä. Lähtökohta on kasteopetuksessa, minkä tehtävänä on nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskon todellisuutta, mistä hän on pyhässä kasteessa tullut osalliseksi. Laukaan seurakunnan rippikouluissa pidetään tärkeänä myös kolmen korin periaatteen toteutumista, jossa nuoren omat elämän kysymykset, kirkon usko ja rukouselämä kulkevat rinnakkain toisiaan tukien. Laukaan seurakunnan rippikouluissa pyritään antamaan korkeatasoista ja oppimista edistävää opetusta. Opetusmenetelmien on tarkoitus edistää oppimista ja auttaa oppijaa itse prosessoimaan asioita ja jäsentämään ne aikaisemmin oppimaansa. Oppimista tapahtuu koko ajan. Laukaassa on yhteisesti sovittu, että rippikoulussa opetellaan ulkoa uskontunnustus, Isä meidän -rukous, Herran siunaus, pienoisevankeliumi (Joh. 3:16), kymmenen käskyä, kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky sekä kaste- ja lähetyskäsky. RKS 2001:n mukaisesti rippikouluissa on siirrytty oppituntiajattelusta laajempiin oppimiskokonaisuuksiin. Ne mahdollistavat aiheen laajan ja monipuolisen työstämisen. Oppimiskokonaisuudet ovat seuraavat: Jumala ja luominen, oikea ja väärä, musiikki kirkossa, Jeesus Nasaretilainen ja Jeesus Kristus, kärsimys ja kuolema, rakkaus, Pyhä Henki, usko ja rukous, Sakramentit, lähetys, diakonia sekä Raamattu. Se, miten edellä mainittuja oppimiskokonaisuuksia käsitellään, on kunkin ohjaajatiimin päätettävissä. Lähtökohtana on, että rippikoululaiset osallistuisivat kaikkiin tapaa-
7 misiin. Kaikki poissaolot tulee korvata. Korvaava tehtävä liittyy aina käsiteltyyn asiaan. Messukäynnit voi korvata toisella messukäynnillä. Laukaan seurakunnassa jokainen rippikoululainen saa seurakunnan lahjana Raamatun ja oppikirjan. Rippikoulussa käytettävä kirja on Ihan sama - eilen tänään ja ikuisesti. Musiikin osalta rippikouluissa on käytössä virsikirja ja Nuoren seurakunnan veisukirja. 3 TIIMITYÖ Ohjaajatiimi vastaa yksittäisen rippikoulun suunnittelusta ja toteutuksesta. Rippikoulutyöhön osallistuvat kuusi pappia, kolme nuorisotyönohjaajaa, kasvatussihteeri, kolme kanttoria, kaksi diakoniatyöntekijää, lähetyssihteeri, kausityöntekijä(t) sekä mahdollisuuksien mukaan myös muut seurakunnan työntekijät. Vastuiden ja tehtävien jakautuminen esim. rippikoulun johtajan ja turvallisuusvastaavan sekä muiden työntekijöiden osalta on sovittu siten, että turvallisuusvastaavana voi olla vain sellainen henkilö, jolla on voimassa oleva ensiapukoulutus. qlisäksi on sovittu, että ohjelma- ja turvallisuusvastuulisän nostava henkilö hoitaa leirin paperityöt (turvallisuusasiakirjan laatiminen, leirikirjeiden postittaminen yms.) lukuun ottamatta rippikoulun päiväkirjaa, joka on aina leirin teologin täytettävä. Neuvosto nimeää vuosittain rippikoulujen ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevat työntekijät. Isosilla on rippikoulussa iso merkitys kristityn nuoren malleina ja ryhmänohjaajina. Isoset saavat kaksivuotisen koulutuksen, jonka sisältö pyrkii antamaan isosille mahdollisimman hyvät valmiudet isosena toimimiseen ja isosen rooliin kasvamiseen. Koulutuksessa korostetaan positiivisen asenteen merkitystä kristinuskoa ja kirkkoa kohtaan, solidaarisuutta opettajatiimille ja isosen tärkeää ja vastuullista roolia suhteessa rippikoululaisiin. Isosvalinnoissa pyritään muodostamaan isosista monipuolisia ja ryhmädynamiikaltaan toimivia tiimejä. Leireille palkataan myös täysi-ikäinen yövahti.
8 4 ALOITUS-, SEURAKUNTA- YHTEYS- JA PÄÄTÖSJAKSO Aloitusjakso Aloitusjakso sisältää vähintään seuraavat kokoontumiset: - ryhmän aloitustapaaminen - kirkkopäivä Ryhmän aloitustapaaminen aloittaa varsinaisesti nuoren rippikouluvuoden. Tämä tapaaminen järjestetään lokakuun aikana. Tapaaminen sisältää tutustumisen lisäksi riparipäivyrin läpikäymisen ja riparipassien jakamisen. Muualla kuin Laukaan seurakunnassa rippikoulunsa suorittaville järjestetään oma tapaaminen. Rippikoulun kirkkopäivä on talven aikana yksi sunnuntai. Rippikouluryhmä osallistuu messuun ja sen jälkeen päivä jatkuu noin klo asti ruokailua ja päiväkahvia unohtamatta. Ohjaajatiimi on rakentanut päivän, jonka aikana ryhmä perehtyy jumalanpalveluksen eri osiin, kirkkomuseoon ja urkuihin. Kirkkopäivässä valmistellaan myös jumalanpalvelus, jonka ryhmä tulee toteuttamaan mahdollisimman pian kirkkopäivän jälkeen. Seurakuntayhteysjakso Seurakuntayhteysjakso sisältää vähintään seuraavat kokoontumiset: - rippikoulukonsertin - kolme messukäyntiä - kolme muuta tapahtumaa 2. merkintä Jumalanpalvelus joulun tai pääsiäisen aikaan. Tähän kohtaan saa merkinnän osallistumalla Laukaan seurakunnan tai jonkin muun luterilaisen seurakunnan joulun- tai pääsiäispyhien jumalanpalvelukseen. 3. merkintä Ryhmän yhteinen jumalanpalveluskäynti kirkkopäivän jälkeen. Rippikouluryhmä valmistelee kirkkopäivässä jumalanpalveluksen, jonka he toteuttavat yhdessä. Jumalanpalvelukseen kutsutaan myös rippikoululaisten vanhemmat/huoltajat. 4. merkintä Ryhmän yhteinen jumalanpalveluskäynti intensiivijakson jälkeen. 5. merkintä Nuoren itsensä valitsema vapaavalintainen tilaisuus.
9 6. merkintä Rippikoulukonsertti. Tämän merkinnän korvauksen saa vain Laukaan seurakunnan musiikkitilaisuudesta. 7. merkintä Kirkkopäivä, jossa rippikouluryhmän työntekijät esittelee nuorille heidän rippikirkkonsa paikkoja, historiaa ja symboliikkaa. Samalla katsellaan liturgista esineistöä ja vaatetusta sekä annetaan jumalanpalvelusopetusta. Seurakunnan yhteisen jumalanpalveluksen valmistellaan myös kirkkopäivässä. Ajatuksena on, että rippikouluryhmä osallistuu seurakunnan yhteisen jumalanpalveluksen valmisteluun ja toteutukseen. Tämä tapahtuu luontevimmin silloin, kun ryhmästä vastaava pappi on jumalanpalvelusvuorossa. Nuoret voivat osallistua esim. virsien valintaan, tekstien lukuun, rukouksen valmistamiseen ja lukuun, saarnan valmistamiseen (mahdollisesti myös toteutukseen), käsiohjelman tekoon ja jakoon. Ryhmän valmistamaan jumalanpalvelukseen on mahdollista kutsua myös vanhemmat. 8. merkintä Ryhmänohjaajien valitsema tilaisuus Päätösjakso Päätösjakso sisältää vähintään seuraavat kokoontumiset: - konfirmaatioharjoitus - konfirmaatio Intensiivijakson jälkeiselle ajalle seurakuntayhteysjaksosta jää ryhmän yhteinen jumalanpalveluskäynti ennen konfirmaatioharjoitusta. Konfirmaatiota edeltävällä viikolla on konfirmaatioharjoitus. Konfirmaatio on elokuun lopussa tai syyskuun alun aikana. Siirtämällä konfirmaatio syksyyn on haluttu helpottaa nuorten sukulaisten pääsyä juhlaan, kun kesän jälkeen on asetuttu normaaliin elämän rytmiin. Toisaalta unohdus ja innon laimistuminen eivät pure niin tehokkaasti, kun rippikoulu jatkuu vielä kesän jälkeen. Kirkollisten toimitusten kirja tuntee kaksi konfirmaatiomessun kaavaa. B-kaava pohjautuu viikkomessuun. Konfirmaatiossa jos koskaan on syytä mennä mieluummin lyhyesti ja suoraan asiaan kuin rikkaasti ja monipuolisesti kaikki toimitusten kirjan antamat vaihtoehdot ja sisennykset huomioiden. Messu ei saisi venyä yli puolentoista tunnin. Kestoon voidaan vaikuttaa mm. siten, että ehtoollisen jakajia on riittävästi. Rippikoulun kokonaisuus rakentuu tiimityön varaan. Tämän tulisi kantaa konfirmaatioon asti. Kummien kristillisen kasvatustehtävän kannalta osallistuminen kummilapsen siunaukseen on kummisuhteen tähtihetkiä. Konfirmaatiomessun siunausosuus on suunniteltava huolella, jotta käytännön toteutus olisi rauhallinen ja levollinen.
10 5 YHTEYDET VANHEMPIIN JA KOTEIHIN 5.1 ALKUINFO Tuleville rippikoululaisille lähetetään postitse kirje jossa häntä kutsutaan rippikouluun. Tiedot rippikouluikäryhmästä saadaan kirkonkirjojen perusteella ja lisäksi joillekin yksittäisille nuorille, jotka eivät kuulu kirkkoon, kirje toimitetaan erillisestä pyynnöstä. Kirje sisältää huoltajille ja nuorille yleistä tietoa rippikoulusta ja sen merkityksestä, esitellään alkavan rippikouluvuoden tarjolla olevat rippikouluvaihtoehdot sekä niiden tarkat ajankohdat. Ohessa seuraa myös oma kirjeensä rippikoululaisen huoltajille. Varsinainen ilmoittautuminen tapahtuu netin välityksellä seurakuntamme kotisivuilla. Ilmoittautuessa rippikoululaisen tulee laittaa sopivuusjärjestyksessä kolme rippikouluvaihtoehtoa, niille varattuun kohtaan. Erityistoiveet ja huomioitavat asiat saa myös tuoda julki ja ne luvataan ottaa huomioon mahdollisuuksien rajoissa ryhmiä muodostettaessa. Ilmoittautumisajan päätyttyä tieto rippikouluryhmästä lähetetään sähköpostitse kotiin. Samassa yhteydessä selviää omien ryhmäläisten nimien lisäksi ryhmien jakoperusteet sekä valitusaika ja puhelinnumero, johon soittamalla voi esittää muutostoiveensa. Kirjeen mukana menee myös ryhmän riparipäivyri, josta selviää kaikki kyseisen rippikouluryhmän yhteisten tapaamisten päivämäärät. Kunkin ryhmän riparipäivyrit ovat nähtävissä myös seurakunnan kotisivuilla osoitteessa VANHEMPAINTAPAAMINEN ENNEN LEIRIÄ Jokaisen rippikoululeirin ohjaajatiimi päättää itsenäisesti, että järjestävätkö he kyseiselle leirille tulevien rippikoululaisten vanhemmille vanhempaintapaamisen ennen leiriä. Vanhempaintapaamisissa voidaan käydä lyhyesti läpi rippikoulun sisältöä, pohtia menettelytapoja jos on kyseessä esimerkiksi erityistä huomiota tarvitseva nuori, kuullaan vanhempien toiveita ja odotuksia, keskustellaan sekä ohjeistetaan mahdollisista muista tärkeistä rippikoulua koskevista asioista. Jokaisen leirin ohjaajatiimi lähettää vanhemmille kotiin kirjeen mahdollisuudesta vanhempaintapaamiseen.
11 5.3 VIERAILUPÄIVÄ Rippikoululeirillä järjestetään vierailupäivä rippikoululaisten vanhemmille ja muille läheisille. Vierailupäivä kestää muutaman tunnin, jonka aikana vierailijat voivat tulla tutustumaan leiripaikkaan ja tapaamaan nuoria. Jokainen tiimi päättää itse vierailupäivän ohjelmasta. Ohjelmaan voi sisältyä mm. lyhyt leirijumalanpalvelus, pientä kisailua tai leikkimistä, tutustumista leiriympäristöön sekä kahvitus. 5.4 KONFIRMAATIO Konfirmaatio on koko perheen yhteinen juhla ja sinne ovat kaikki tervetulleita. Vanhemmat saavat leirikirjeen mukana ohjeistusta konfirmaatiosta ja ryhmäkuvauksesta. Ennen konfirmaatiota otetaan ryhmäkuva rippikoululaisista, ohjaajista ja isosista kirkon etuosassa. Ennen konfirmaatiomessun alkua rippikoululeirin pappi kertoo hieman tapahtumien kulusta ja ohjeistaa myös siunaamaan tulevia kummeja tai muita läheisiä. Konfirmaatiomessun lopuksi jokaiselle rippikoululaiselle jaetaan rippikoulutodistus ja tämän jälkeen jokainen on vapaa lähtemään kotiin. Kotikäyntejä konfirmaatiopäivänä tehdään pyydettäessä. Papiston osalta on kuitenkin sovittu, että toimitukset menevät näiden kotikäyntien edelle. 6 LÄPÄISYPERIAATE RIPPIKOULUSSA 6.1 SPIRITUALITEETTI JA SEN TUKEMINEN KOULUSSA Aluksi on hyvä määritellä sana spiritualiteetti ja mitä sillä tässä tarkoitetaan. Hyvä suomennos sanalle voisi olla hengellinen elämä. Netistä Googlen kautta tietoa etsittäessä spiritualiteetin merkitys oli määritelty seuraavasti: herkkyyttä nähdä asioiden syvempiä merkityksiä. Samassa yhteydessä oli lainattu myös englantilaisen uskonnonpedagogi David Hayn määritelmää spiritualiteetista tietoisuudeksi siitä, että on olemassa muutakin kuin arkitodellisuus.
12 Tietoisuus, joka liittyy spiritualiteettiin, ei tarkoita herkkyyttä epäluonnolliselle. Ennemminkin herkkyys tarkoittaa aistia jokapäiväisten asioiden syvemmät merkitykset. Samoin spiritualiteetti tulee ilmi hekkyytenä uskonnollisille symboleille ja riiteille. Toisin sanoen tämä tarkoittaa rippikoulun kohdalla sitä, että hiljentymisen harjoituksessa apuna on hyvä käyttää selkeästi kristilliseen symboliikkaan, käytäntöön ja riittiperinteeseen kuuluvia elementtejä. Jälleen Hayn mukaan spirituaalinen herkkyys voidaan tiivistää kolmeen luokkaan: tietoisuuden, mysteerin ja arvojen kokemiseen. Lisäksi spiritualiteetti voi käsittää myös yhteisöllisen ulottuvuuden (Kirsi Tirri ) HILJAISUUS JA SPIRITUALITEETTI OPETUKSESSA Rippikoulu on hyvä mahdollisuus opettaa nuoria keskittymään hiljaisuuteen. Hiljentymisen ja hiljaisuuden merkitys yhtenä hengellisyyden osana on hyvä oppia tiedostamaan. Erityisesti nykyisin niin nuoria kuin kaikkia muitakin ympäröi lähes jatkuva musiikki tai jokin muu ääni. Rippikoulu on siis hyvä mahdollisuus hiljaisuuden merkityksen oppimiseen nuorilla ja sen tukemiseen ohjaajien puolelta. Leiriolosuhteissa hiljentymistä varten voidaan varata esimerkiksi hiljentymishuone. Päivän aikana on mahdollista järjestää joko yhteisiä hiljentymishetkiä tai mahdollisuus jokaiselle käyttää jokin osa päivästä yksityiseen hiljentymishetkeen. Näiden hiljentymishetkien tukena voivat olla erilaiset meditaatiot, joissa käytetään apuna muun muassa rukoushelmiä, musiikkia, tekstejä ja esimerkiksi piirtämistä. Hiljaisuutta ja hiljentymistä tukevat samoin päivittäiset leirijumalanpalvelukset sekä hartaudet. Näiden ajankohdan ja muodon vetäjät voivat vapaasti päättää. Hartausvuoroja olisi hyvä kuitenkin antaa myös isosille. Toiveena on myös se, että leirijumalanpalvelusten valmistelu tapahtuu pääsääntöisesti vetäjien johdolla ryhmissä. Varsinkin kesän leireillä hartaudenharjoittamisen apuna luonnon hyödyntäminen on helppoa. Papinniemessä Kasvun kappeli tarjoaa erinomaiset puitteet leirien jumalanpalvelus- ja hartauselämälle. Opetuksessa spiritualiteetti voidaan ottaa mukaan esimerkiksi Katekismusmeditaation tai jonkin muun meditaation muodossa. Apuna näissä voivat olla jälleen rukoushelmet. Rippikoulun puitteissa voidaan melko helposti järjestää myös pieni muotoinen retriitti esimerkiksi puoleksi päiväksi. Retriitin kohdalla tarvitaan luonnollisesti paljon esivalmisteluja sekä koko leirihenkilöstön mukana olon. Lähteet: id=16
13 6.2 MUSIIKIN NÄKÖKULMA RIPPIKOULUUN Rippikoulumusiikin opetussuunnitelmassa on viime vuosina esiintynyt sana läpäisyperiaate. Sillä tarkoitetaan sitä, että musiikki olisi kokemuksellisena ja kokonaisvaltaisena rakennusaineena läsnä rippikoulussa koko ajan. Tämän toteutuminen myös Laukaan seurakunnassa edellyttäisi sekä työntekijäresurssien parantamista että musiikin merkityksen laajempaa ymmärtämistä. Nykyisellään jokaisessa Laukaan seurakunnan rippikoulussa toteutuu ns. kanttorin tunti, joka yleensä tarkoittaa yhtä opetuskokonaisuutta. Opetusaiheena kanttorilla on ollut virsikirja sekä mahdollisuuksien mukaan myös kirkollisten toimitusten musiikki, ainakin suppeana katsauksena. Toisaalta jokainen seurakuntamme viranhaltijoista on voinut rakentaa tuntikokonaisuudestaan hyvinkin vapaan ja itsensä näköisen, mitä ainakin tiettyyn rajaan saakka voidaan pitää rikkautena. Kanttorit ovat mahdollisuuksiensa mukaan osallistuneet myös leirijumalanpalvelusten pitämiseen. Edellä kerrottu vähäinen läsnäolo rippikoulussa johtaa kuitenkin siihen, että kirkkomuusikko - ja hänen toimialansa - jää nuorille vieraaksi. Hänen mahdollisuutensa rajoittuvat välttämättömimmän perustiedon kertomiseen ja hänen roolissaan korostuu tietynlaisen musiikin suorittaminen. Aikaa ja mahdollisuuksia ei jää sille, että musiikin merkitys seurakunnan elämässä ja Jumalan luomistekona välittyisi nuorille asiaa yhdessä todeksi eläen. Läpäisyperiaatteen toteutuessa musiikki ei jää erilliseksi saarekkeeksi tai kanttorin sooloksi, vaan musiikin yhdessä kokeminen kantaa elämyksenä läpi rippikoulun ja tukee myös muita oppiaineita. Ihanteena tulisi olla, että kirkkomuusikon välittämä kokemus musiikista ei rajoittuisi edellä mainittuun suorituskeskeisyyteen, vaan se olisi luontevasti läsnä koko ajan, yhteisellä matkalla nuorten kanssa. Useissa seurakunnissa kanttorin läsnäolo leireillä koetaan yhtä perustelluksi kuin muunkin henkilöstön. Tällöin kanttorin rooli on myös laajempi kuin vain ahtaasti ajateltu laulujen säestäjän tehtävä olisi. Silloin, kun tämä on Laukaan seurakunnassa toteutunut, on leirin opetustunnit voitu jakaa koko opetustiimin kesken, kunkin opettajan vahvuuksia hyödyntäen. Suurempi läsnäolo leirillä parantaa myös työntekijän mahdollisuuksia luoda kontakteja nuoriin ja parhaassa tapauksessa tuo asia kantaa satoa seurakunnan musiikkityössä myöhemmin. Toteutuakseen täysimääräisenä asia vaatii kuitenkin työnantajan resursseja kokoaikaisen kesäkanttorin käyttöön, jolloin useammalla leirillä mahdollistuisi kanttorin läsnäolo kokoaikaisena opettajana ja opetustiimin jäsenenä. Nuoriso elää arkeaan viihteellisen ja usein kaupallisen musiikkikulttuurin ympäröimänä. Seurakunnan tarjoama musiikkimaailma ei voi kilpailla nuorten suosiosta samoin keinoin ja edellytyksin, mutta kirkon vahvuutena ovat musiikin ajattomuus, kauneus ja sisällöllisyys. Kirkon musiikki ammentaa musiikin historian parhaista perinteistä, mutta liikkuu myös tämän päivän ihmisen kokemusmaailmassa. Se tarjoaa toisenlaista toivoa, iloa ja lohdutusta. Musiikki Jumalan luomistekona on kuitenkin äärettömän paljon enemmän kuin se tieto, jon-
14 ka aiheesta pystymme opetuksessa nuorille välittämään, tai se informaatio, minkä esimerkiksi nuottikuva meille kertoo. Nuorten kanssa yhdessä musiikkia kuunnellen ja käyttäen, niin jumalanpalveluselämässä kuin myös rippileirien monissa tilanteissa, voimme aavistella tuon luomistyön salattuja syvyyksiä. Siinä vuorovaikutuksessa tarvitaan kirkkomuusikoita, joilla on riittävästi ammatillista osaamista ja työnäkyä, mutta myös ajatuksen avaruutta ja ennakkoluulottomuutta. 6.3 DIAKONIAN NÄKÖKULMA RIPPIKOULUUN Diakonia kuuluu kaikille seurakuntalaisille ja näin ollen myös rippikoululaisille. Koko ihmisen elämä on opettelua olemaan toisten ihmisten kanssa. Diakoniatuntien tarkoituksena on auttaa miettimään toisten arvostusta ja itsensä arvostusta. Jokainen rippikoululainen oppisi näkemään toiset ihmiset ja itsensä Jumalan kuvana. Diakoniatyöntekijät osallistuvat rippikoulutyöhön leireillä koko aikaisesti tai käymällä pitämässä diakoniatunnit. Ollaan myöskin mukana miettimässä erityisryhmien rippikoulujärjestelyjä. Diakoniatunneista on laadittu oma materiaali, jota käytetään leireillä. Rippikoulun isoset koulutetaan isoskoulutusvaiheessa laaditun materiaalipaketin avulla; he toimivat diakoniarasteilla avustustehtävissä. Isoset osallistuvat seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen. (Mahdollisuuksien mukaan myös päivärippikouluryhmät.) Diakoniatuntien ja rastitehtävien tarkoituksena on perehdyttää rippikoululaiset sisäistämään, mitä diakonia on ja näyttää myös, miten teoriaa sovelletaan käytäntöön. Diakoniatunnit sisältävät teoriaosuuden, jossa käydään läpi Raamatun perusteet diakonialle sekä yleisesti diakoniasta. Laukaan diakoniatyön työnjakoon ja resursseihin tutustutaan. Diakoniaan käytännössä perehdytään rastiradan välityksellä, missä isoset ovat tärkeässä roolissa rastihenkilöinä. Tuntien lopuksi käydään rastit läpi yhdessä ja puretaan mahdolliset esille tulleet asiat. Rastien toteutus vaihtelee ryhmien ja isosten määrän mukaan. Diakoniarastit: 1. Laaditaan ryhmittäin tervehdyskortti, joka lähetetään oikeasti vanhainkotiin, terveyskeskukseen, päiväsairaanhoitoon, kehitysvammaisten palvelutaloihin tai vaikka yksittäiselle vanhukselle. Tavoite: Muistamisella muistutetaan muistakin vanhuksista kuin omat isovanhemmat. Ilon tuominen ja välittäminen ja huomioiminen. 2. Laiva on haaksirikkoutunut ja erilaiset ihmiset joutuneet autiolle saarelle. Pelastusveneeseen eivät mahdu kaikki. Ryhmissä mietitään, kuka jätettäisiin saarelle odottamaan. Tavoite: Miettiä arvoja ja kristillistä etiikkaa käytännössä. Jokainen on tärkeä, onko joku arvokkaampi kuin toinen?
15 3. Sidotaan silmät ja talutetaan sokeaa esteradalla. Voi kokeilla istumista pyörätuolissa. Jokainen saa olla taluttaja ja jokainen sokko tai istua pyörätuolissa. Tavoite: Antaa valmiuksia vammaisen kohtaamiseen ja voi itse kokeilla, miltä tuntuu olla toisen autettavana. 4. Diakonian budjetin laatiminen. Tavoite: Mietitään auttamisen taloudellista puolta ja eri diakonityön työmuotoja sekä niiden välistä arvostusta. 5. Ryhmä tulee kuvitteelliseen vastaanottotilanteeseen, jossa puolet tulijoista saa näkkileipää ja puolet jotain herkkua. Tavoite: Jokainen nuori kohdataan ja jokainen voi sanoa, miltä tuntuu saada herkkuja, kun toinen saa vain kuivaa näkkileipää. Voidaan keskustella arvoista, yhteiskunnan ja maailman eriarvoisuudesta sekä omastaan luopumisesta, Yhteisvastuukeräyksestä. 6. Apuvälineen pienoismallin teko jollekin vammaisryhmälle eri materiaaleista. Tavoite: Diakonia on myös käytännön työtä ja rastilla voi miettiä käytännön ratkaisuja vammaisen auttamiseksi ja myös omaa asennetta. Diakonia on myös eri ideoita ja uusilla ideoilla voi myös ilahduttaa ja vähän antaa mielikuvitukselle sijaa. 6.4 LÄHETYKSEN NÄKÖKULMA RIPPIKOULUUN Rippikoulu sinällään on yksi Jeesuksen lähetyskäskyn toteuttamisympäristö. Opettakaa heitä noudattamaan toteutuu. Näin ollen koko rippikoulua voi ajatella lähetystyön kautta, ei ainoastaan nimettyjä lähetystunteja. Rippikoulun lähetysopetuksessa rippikoululaisten kanssa käydään läpi: - lähetyskäsky - kirkon lähetysjärjestöt - miten lähetystyöhön kentälle pääsee - oman seurakunnan nimikkolähetit - avarretaan näkemystä omasta paikasta lähetystyössä, lähetyskäsky koskee jokaista seurakuntalaista Opetus toteutetaan oppituntina ja rastimuotoisena kokemuksellisena tehtävänä. Rasteista on tarkoitus tehdä helposti käyttöönotettavat ja kestävät, jotta kuka tahansa rippikoulun opettaja voi niitä käyttää. Lähetysopetuksen voi toteuttaa lähetyssihteeri tai muu opettaja. Lähetystyö tuodaan mukaan esimerkiksi rippikoulun jumalanpalvelus- ja hartauselämään ottamalla se huomioon esirukouksissa, hartauksiin voi ottaa mukaan kuulumisia lähetyskentiltä. Musiikkivalinnoissa voidaan tukea teemaa.
16 6.5 VIHREÄT RIPARIT Rippikoulussa nuoria on saateltu luonnon helmaan jo vuosikymmenien ajan. Tässä mielessä nuorten luontosuhdetta on luotu ja vahvistettu ilman tietoista tai tavoitteellista ympäristökasvatusta. Noin 84 % rippikouluikäisistä suomalaisista nuorista tavoittava Kirkkohallituksen Vihreät riparit -hanke, jossa myös Laukaan seurakunta on mukana. Vihreät riparit -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kristillistä ympäristökasvatusta ja ekoteologiaa rippikoulussa ja isostoiminnassa. Työskentelemme ja vaikutamme hankkeessa siten, että rippikoulussa ja isostoiminnassa - rippikoulussa ja isostoiminnassa monipuolinen ja nuorilähtöinen hengellinen elämä toteutuu luonnon ja ympäristön mahdollisuuksia huomioiden - kasvattajien ja nuorten luontosuhde ja kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä osana luomakuntaa vahvistuvat - luontoa ja ulkotiloja ja niissä liikkumista hyödynnetään luontevina oppimis- ja kokemusympäristönä - ymmärrys ihmisen toiminnan ja ympäristön hyvinvoinnin yhteydestä syventyy - materialistinen maailmankuva ja kuluttamiseen perustuva identiteetti tulevat haastetuiksi Rippikoulu on riittävän vihreä silloin, kun 1. nuoret laativat 10 ympäristöpelisääntöä, joiden toteutumisesta huolehditaan yhdessä 2. ympäristöteema on läsnä leirin ohjelmassa (hartaus, oppimistilanne, iltaohjelma ja isosryhmä) 3. leirijaksolla järjestetään ainakin yksi kasvisruokapäivä 4. nuoret osallistuvat alttareiden rakentamiseen ja muutoinkin hartauselämän toteuttamiseen luomakunnan antimia hyödyntäen 5. liikutaan ja vietetään aikaa luonnossa (retkiä jalkaisin tai polkuryörällä, iltaohjelma nuotion äärellä) 6. henkilökunta yhdessä suunnittelee ja toimii ympäristövastuullisesti 7. yhteistyökumppaneiden, palveluiden ja tuotteiden valinnassa suositaan ympäristövastuullisuutta.
17 7 ERILAISET OPPIJAT Rippikoululainen voi jo rippikouluun tullessaan olla erilainen oppija, tai erilaiseksi oppijaksi voidaan havaita rippikoulun aikana. Erilainen oppija voi olla kuka tahansa. Tyypillistä erilaiselle oppijalle on erilainen tapa opiskella tai hahmottaa oppimista. Monet erilaiset oppijat selviävät opiskeluista sujuvasti, toiset taas tarvitsevat aika ajoin erilaista tukea. Usein erilaisella oppijalla on monenlaisia ja monenasteisia haasteita kohdattavanaan sekä opiskelussa että elämässä yleensä. Oppiminen on aina yksilöllistä. Rippikoululaisista noin joka neljännellä on jonkinasteisia luki- tai oppimisvaikeuksia. Monilla oppimiseen liittyy sellaista erilaisuutta, että on välttämätöntä ottaa se huomioon rippikoulun organisoinnissa ja toteutuksessa. Jotkut oppimisen esteet edellyttävät erityis- ja pienryhmien järjestämistä, jotta nuoren rippikoulutyöskentely olisi mahdollista ja mielekästä. Yhtä tärkeää on etsiä sellaisia käytäntöjä, joissa jokainen nuori omine erilaisine lähtökohtineen on osallinen seurakuntayhteydestä ja voi osallistua seurakunnan yhteiseen rippikoulutoimintaan jonkin ryhmän jäsenyydessä. Kirkkojärjestys (KJ 3:3) velvoittaa seurakunnat pitämään rippikoulua. Rippikoulusuunnitelma 2001 korostaa, että seurakunnan on tarjottava kaikille nuorille mahdollisuus käydä rippikoulu. Kirkko kaikille -ohjelman ( mukaan päämääränä on seurakunta, joka ottaa huomioon tasavertaisesti kaikkien jäsentensä tarpeet. Kehitysvammaisille on järjestetty jo vuosikymmenien ajan erityisrippikouluja. Kuuroille ja huonokuuloisille on ollut omat työntekijänsä, jotka ovat pystyneet järjestämään heille sopivan kielellisesti erilaisen rippikoulun. Viime vuosina on tullut kuvaan uusia rippikouluryhmiä: dysfaatikot, afaatikot, autistit, asperger-nuoret, nuoret, joilla on keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä (ADHD, ADD, MBD). Joillakin voi olla esimerkiksi paniikki- tai mielenterveysongelma, mikä estää suuressa ryhmässä työskentelyn. Aina nuoren vaikeuden taustaa ei ole edes selvitetty. RKS 2001:n mukaan erityisryhmien suositeltava ryhmäkoko on 4-8 nuorta. Opettajien ja avustavien työntekijöiden määrän on oltava suhteessa ryhmän kokoon ja luonteeseen. Riittävä työntekijämäärä on sekä nuorille että opettajille turvallisuustekijä. Kysymys on myös työntekijöiden jaksamisesta. Uudet turvallisuusohjeet asettavat myös vaatimuksia henkilöresursseille. Tarvittaessa nuorella voi olla henkilökohtainen avustaja. Laukaan seurakunnassa lähdemme liikkeelle siitä, että jokaisella nuorella lähtötilanteestaan riippumatta on oltava oikeus käydä rippikoulu. Tehtävämme onkin etsiä siihen mielekkäitä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia siten, että nuori halutessaan voi kuulua luontevalla tavalla johonkin hänelle sopivaan rippikoululaisten ryhmään joko seurakunnassa tai laajemmin kirkon piirissä. Näin osaltaan autetaan nuorta löytämään itselleen seurakuntayhteys. Laukaassa erityisryhmiin kuuluvien nuorten lukumäärä on pieni. Seurakuntana pyrimme kantamaan vastuun kaikkien jäsenten rippikoulun käymisestä. Mutta meidän on mahdotonta järjestää yksin kaikille erityisryhmille sopivaa rippikoulumahdollisuutta. Resurssimme eivät riitä haastavimpiin tapauksiin, joten me tarvitsemme alueellista yh-
18 teistyötä seurakuntien kesken esim. konsultoiden. Tarvitaan yhteistyötä rovastikunnallisesti, seurakuntien, hiippakuntien ja kokonaiskirkon eri elinten kesken. Mikäli kohtaamme haasteellisimpia tapauksia, joista emme omin avuin selviä, niin otamme yhteyttä Keski-Suomen kehitysvammaistyön pappiin Maarit Nuopposeen. Seurakuntamme tehtävä on järjestää resurssien ja voimavarojen mukaan rippikoulu kaikille. Kun olemme huomioineet rippikoululaisten erilaiset lähtökohdat, saamme aikaan mahdollisimman hyvän rippikoulun ja mahdollisuudet osallisuuteen ja seurakuntayhteyteen. Osallisuuden yhteisönä seurakunta mukautuu jäseniensä mukaan. Usein erityistä tukea tarvitseva nuori voi osallistua rippikouluryhmään tukitoimien avulla. Joskus nuoren etu on pienryhmään osallistuminen. Yhteisön mukautuminen tällä tavoin jäseniensä mukaan edellyttää etukäteissuunnittelua ja resurssointia. Käytännön järjestelyissä ovat tukena erilaiset moniammatilliset verkostot. Jokainen rippikoululainen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu, että kaikki ihmiset ovat Jumalalle tärkeitä ja samanarvoisia. Rippikoulussa on mahdollisuus löytää nuoren ainutlaatuisuus - vahvuudet ja tuen tarve. Kaikki ovat jakamassa, kaikilla on annettavaa. Erilaisuus haastaa meidät työntekijät erityiseen rakkauteen. Nuoren vahvuuksien ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen on lähtökohta onnistuneelle vuorovaikutukselle. Erilaisuuden hyväksyminen avaa tietä kohtaamiselle ja käytännön toimenpiteille.
Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat
Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa
LisätiedotHyvä rippikoululainen ja vanhemmat
Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa
Lisätiedotlaukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!
laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN!
TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla
LisätiedotTervetuloa rippikouluun. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015
Tervetuloa rippikouluun Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015 Miksi rippikouluun? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä itsenäinen
Lisätiedotlaukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!
laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi
Lisätiedot2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:
RIPPIKOULUN MALLIOHJESÄÄNTÖ Yleisperustelut Kirkkojärjestys edellyttää (KJ 3:3), että kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto hyväksyy seurakunnalle rippikoulun ohjesäännön. Päätös on alistettava tuomiokapitulin
LisätiedotLaukaan. seurakunta. tervetuloa 2017!
Laukaan seurakunta tervetuloa 2017! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2017. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi nuorista käy rippikoulun
LisätiedotPAIKALLISSUUNNITELMA 2008 1 / 12 1. JOHDANTO
1. JOHDANTO...1 1.1. Lähtökohtia...1 1.2. Laukaa nuoren näkökulmasta...1 1.2.1. Paikalliset erityispiirteet ja nuoren hyvinvointi...1 1.2.2. Yhteydet kouluihin ja muihin paikallisiin yhteistyötahoihin...3
LisätiedotRIPPIKOULUN OPETUSPÄIVIIN LIITTYVÄT SEKÄ YLEISET RIPPIKOULUN ASIAT:
RIPPIKOULUN OPETUSPÄIVIIN LIITTYVÄT SEKÄ YLEISET RIPPIKOULUN ASIAT: Nuorisotyönohjaaja Meiju Saastamoinen 044 733 5266 RYHMÄT JA OHJAAJAT Päiväkoulu (PK) Rippileiri 1 (RK1) Kirkkoherra Lauri Jäntti 040
LisätiedotTervetuloa rippikouluun!
Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.
LisätiedotAKAAN SRK:N RIPARI- VUOSI 2018
AKAAN SRK:N RIPARI- VUOSI 2018 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.
LisätiedotRIPPIKOULUN PAIKALLISSUUNNITELMA Ke-Mu-Pe-rippikoulu
RIPPIKOULUN PAIKALLISSUUNNITELMA 2019-2022 Ke-Mu-Pe-rippikoulu SISÄLLYS: 1 1. Johdanto 2. Suuri ihme rippikoulusuunnitelma, rippikoulu ja isoset, rippikoulun ryhmäjako 3. Turvallisuus 4. Yhteydet huoltajiin
LisätiedotJos osallistut jonkun järjestön (esim. SRK) järjestämään rippikouluun, sinun tulee ilmoittautua kotiseurakuntasi muualle menevien ryhmään.
Rippikoulut 2016 Vuonna 2016 rippikouluikäisiä ovat vuonna 2001 syntyneet nuoret. Rippikouluun voivat ilmoittautua myös ne, joilla rippikoulu on jäänyt käymättä tai jos on aloittanut koulun 6-vuotiaana
LisätiedotKRISTILLINEN KASVATUS
KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen
LisätiedotKirkollinen vihkiminen Kummina toimiminen Itsenäisesti ehtoolliselle Äänestäminen seurakuntavaaleissa 16v, ehdolle asettuminen 18v
Rippikoulu-info Mitä rippikoulu on? - Rippikoulu on kasteopetusta ja siellä käsitellään rippikoulun opetussuunnitelman mukaisia aiheita, joita ovat elämän, uskon ja rukouksen kysymykset - Juuret yli 2000
LisätiedotRippikoulut Ilmoittautuminen alkaa Ensimmäiset kokoontumiset ja seurakunnan toimintaan osallistuminen alkavat marraskuussa.
Rippikoulut 2017 Perinteiselle kesäriparille Niinirantaan? Retkiriparille melomaan? Päiväriparille, lasketteluriparille, riparille Viroon? Rippikouluihin ilmoittaudutaan syyskuussa. Ilmoittautuminen alkaa
LisätiedotAkaan srk:n riparivuosi 2017
Akaan srk:n riparivuosi 2017 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.
LisätiedotRippikoulu Kiipula
Rippikoulu Kiipula 3 8.-15.7.2019 Me ohjaajat toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun! Hienoa, että olet tulossa. Kevään ja kesän aikana pääsemme tutustumaan toisiimme, Raamattuun, kristillisen uskomme
LisätiedotSeurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
LisätiedotSeinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja
Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2016
TERVETULOA RIPPIKOULUUN Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2016 Miksi rippikouluun? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä itsenäinen
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2018
TERVETULOA RIPPIKOULUUN Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2018 Miksi rippikouluun? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä itsenäinen
LisätiedotOsallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa
Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä
LisätiedotKuva: SXC/S. Braswell. Näky
Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena
LisätiedotLaukaan. seurakunta. tervetuloa 2018!
Laukaan seurakunta tervetuloa 2018! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2018. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi nuorista käy rippikoulun
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotRiparille 2013 Tervetuloa rippikouluun
Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja
LisätiedotLaukaan. seurakunta. tervetuloa 2020!
Laukaan seurakunta tervetuloa 2020! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2020. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi nuorista käy rippikoulun
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN
TERVETULOA RIPPIKOULUUN RIPARI-INFO NURMIJÄRVEN SEURAKUNNAN RIPPIKOULUT 2019 MIKSI RIPPIKOULUUN? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2017
TERVETULOA RIPPIKOULUUN Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2017 Miksi rippikouluun? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä itsenäinen
LisätiedotTervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?
Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotKASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA
KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla
LisätiedotLisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä
LisätiedotKOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020
KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon
LisätiedotOmatoiminen tehtävävihko
Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset
LisätiedotLapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote
Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku
LisätiedotPäiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.
Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)
LisätiedotPäiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00-9.30 Harjoitukset 10.00 Oppitunnit 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.
Päiväohjelma 8.00-9.30 Harjoitukset 10.00 Oppitunnit 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.00 Minijumis 13.40 Oppitunnit 16.00 Välipala (huom. omat eväät!) 18.25 Kokoontuminen luokkaan
LisätiedotHELSINGIN NMKY:N RIPPIKOULUT
HELSINGIN NMKY:N RIPPIKOULUT Mitä rippikoulu on? Rippikoulu on kasteopetusta Nykyään puolen vuoden mittainen, 80 tuntia Sis. Seurakuntayhteysjakso, leirijakso, konfirmaatio Seurakunnan toimintaan osallistumista
LisätiedotTUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi
TUM-412 Luento 9.11.2017 / JP Yliopistonlehtori Sini Hulmi Jumalanpalveluselämän tehtävät harjoittelun aikana (tarkemmin ohjeita alempana) Kaksi liturgiaa Kaksi saarnaa Osallistuminen kasteen, avioliittoon
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotRIPPIKOULU 2016. Korvaamaton kokemus. Ilmoittautuminen
RIPARIT 2016 RIPPIKOULU 2016 Korvaamaton kokemus Luotettavista lähteistä on saatu tieto, että rippikoulussa on ollut jopa kivaa. Nuotioillat ystävien seurassa ovat sittenkin olleet mieleenpainuvia. Rippikoululauluja
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotRippikoulun seurakuntayhteysjakso
Rippikoulun seurakuntayhteysjakso vuoden 2011 rippikoulussa Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Ohjeita: Kynä mukaan Vastaa kysymyksiin ennen kuin tulet hakemaan merkintää seurakunnan työntekijöiltä 1.
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotOppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %
Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon
LisätiedotPAIKALLISSUUNNITELMA / JOHDANTO
1. JOHDANTO...1 1.1. Lähtökohtia...1 1.2. Laukaa nuoren näkökulmasta...1 1.2.1. Paikalliset erityispiirteet ja nuoren hyvinvointi...1 1.2.2. Yhteydet kouluihin ja muihin paikallisiin yhteistyötahoihin...3
LisätiedotANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS
ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotKesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta
Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita
LisätiedotUsko. Elämä. Yhteys.
Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!
LisätiedotHERTTONIEMEN SEURAKUNTA
RIPARIT 2019 HERTTONIEMEN SEURAKUNTA Vain kerran elämässä! TERVETULOA RIPARILLE! Eräässä laulussa kysytään: Onksua koskaan heikottanu niin et sun mahanpohjas tuntuu? Elämä on jännä juttu. Välillä mennään
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotTUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi
Tämä ja luennon alkuosuus nähtävissä kurssikotisivulla https://courses.helsinki.fi/fi/tum- 412/124268595 Materiaali myös blogipalvelussa, josta myös harjoittelunohjaajat näkevät nämä! TUM-412 Luento 5.11.2018
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotRippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu
Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotRippikoulu City
Rippikoulu City 1 5.- 12.6.2018 Tervetuloa rippikouluun! Me opettajat Kirsi Muurimäki ja Iida Tarkamo toivotamme sinut tervetulleeksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rippikouluun. Mitä on käydä rippikoulu
LisätiedotMenovinkkilista Naarila 4
Menovinkkilista 2017 2018 Naarila 4 Aloituspäivä Mahlakankareen seurakuntakodissa la 20.1. klo 10 16 Osoite on Palomäenkatu 2. Ohjelmassa tutustumista toisiimme, kasteeseen, ehtoolliseen, jumalanpalvelukseen,
LisätiedotRippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari
Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari RIPPIKOULUPASSI Rippikoulupassi on sitä varten, että tutustut seurakunnan toimintaan. Siihen keräät merkinnät: 5 jumalanpalveluksesta 5
LisätiedotRIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014
RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi
LisätiedotMäntyharjun seurakunta Tervetuloa rippikouluun
Mäntyharjun seurakunta 2017-2018 Tervetuloa rippikouluun Tervetuloa rippikouluun 2017! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2018. Tässä asiassa et ole yksin. Joka vuosi
LisätiedotHeipä hei juuri Sinä ja huoltajasi!
Heipä hei juuri Sinä ja huoltajasi! Rippikoulumme leirijakso lähestyy kovaa vauhtia ja siksi on hyvä valmistautua siihen ajoissa. Kanssasi leirille meidän työntekijöiden lisäksi lähtevät appari Linda ja
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotTAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
LisätiedotKiimingin seurakunta Rippikoulun paikallissuunnitelma
Kiimingin seurakunta Rippikoulun paikallissuunnitelma 2019-2021 0 Johdanto Rippikouluun annettiin piispainkokouksen hyväksymä uusi rippikoulusuunnitelma Suuri Ihme 2017 (liite 1). Siinä linjataan rippikoulun
LisätiedotMelontarippikoulu
Melontarippikoulu 25.6.-2.7.2018 Tervetuloa rippikouluun! Me opettajat Jyri Hakala, Sari Vikström-Kivioja ja Mika Savolainen toivotamme sinut tervetulleeksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rippikouluun!
LisätiedotOpas kastejärjestelyihin
Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän
LisätiedotVIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN
KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN
LisätiedotHELSINGIN NMKY:N RIPPIKOULUT
HELSINGIN NMKY:N RIPPIKOULUT Aloitustapahtuma 14.1. Kaikille rippikouluryhmille yhteinen Tutustumista omaan ryhmään, käytännön asioita Tutustumista namikaan, rippikouluun ja hengelliseen musiikkiin Seurakuntayhteysjakso
LisätiedotIlmoittautuminen rippikouluun tapahtuu messun yhteydessä 1. adventtisunnuntaina eli Pälkäneen tai Luopioisten kirkossa klo 10.
RIPPIKOULUT 2019 TERVE! Ensi vuonna olet sen ikäinen, että voit käydä rippikoulun. Tervetuloa! Lue tämä kirje ja mieti yhdessä perheesi kanssa eri vaihtoehtoja. Ilmoittautuminen rippikouluun tapahtuu messun
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotTervetuloa Olarin seurakunnan. Rippikouluun 2018
Tervetuloa Olarin seurakunnan Rippikouluun 2018 Minä olen suuri ihme Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Sinun
LisätiedotMelontarippikoulu
Melontarippikoulu 24.6. - 1.7.2019 Tervetuloa rippikouluun! Me opettajat Jyri Hakala, Sari Vikström-Kivioja ja Mika Savolainen toivotamme sinut tervetulleeksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rippikouluun!
LisätiedotRippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus
Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus
LisätiedotRIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen.
RIPARI...on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. Nokian seurakunnan Rippikouluinfo 2018 Lisätietoja: Rippikoulutyöstä
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotJukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?
Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,
LisätiedotRIPPIKOULU 2015. Ilmoittautuminen. Korvaamaton kokemus
Riparit 2015 RIPPIKOULU 2015 Korvaamaton kokemus Luotettavista lähteistä on saatu tietoon, että rippikoulussa on ollut jopa kivaa. Nuotioillat ystävien seurassa ovat sittenkin olleet mieleenpainuvia. Rippikoululauluja
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotKäytännöllisiä näkökulmia nuorilähtöiseen konfirmaatioon
Salla Poropudas Hiippakuntasihteeri Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli Käytännöllisiä näkökulmia nuorilähtöiseen konfirmaatioon Konfirmaation teologiasta ei kirkossamme ole täyttä yksimielisyyttä. Erilaiset
LisätiedotMateriaalin on julkaissut Nuori kirkko ry yhdessä Kirkon kasvatus ja perheasiat -yksikön kanssa.
Materiaalin on julkaissut Nuori kirkko ry yhdessä Kirkon kasvatus ja perheasiat -yksikön kanssa. Löydät tämän materiaalin osoitteesta www.nuorikirkko.fi/varityskuvia Materiaalin värityskuvia saa vapaasti
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotLeirikirjan omistajan muotokuva:
Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä
LisätiedotRIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804
RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotRIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen.
RIPARI...on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. Rippikouluinfo 2015 Rippikoulun käyminen on Sinulle ajankohtaista.
LisätiedotRippikoulujen yhteisiä menoja Naarila 2
Rippikoulujen yhteisiä menoja Naarila 2 RIPPIKOULUPASSI Ennen leirijaksoa tutustut seurakunnan toimintaan. Rippikoulupassiin keräät merkinnät: 4 jumalanpalveluksesta 2 seurakuntatilaisuudesta (esim. diakonia-
LisätiedotMuskarimessu: Hyvän paimenen matkassa
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
Lisätiedot