YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 57/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-243. jälkeen Talasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kihniö ja Kuru

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 57/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-243 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Talasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kihniö ja Kuru Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tuotantoalue sijaitsee 11 kilometrin päässä Kihniön taajamasta kaakkoon Kihniön ja Kurun kuntien alueella. Se on tuotannossa oleva alue, jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 98 ha. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Talasnevan turvetuotannolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Alueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1976 ja tuotanto vuonna Hakijalla on hallussaan 162,38 ha, josta se omistaa 79 ha. Loput se on vuokrannut sopimuksilla, joiden voimassaolo päättyy

2 2 vuonna 2018 tai Pirkanmaan vahvistetussa seutukaavassa alue on varattu turvetuotantoa varten. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Talasneva sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Nerkoonjärven (35.538) ja Ison Tervajärven (35.577) valuma-alueilla. Alueen pohjoisosan (47,3 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta Mustinluomaan ja edelleen Launoslammen ja Launosluoman kautta Niskoslampeen. Lammesta vedet virtaavat Niskosjokea (valuma-alue 38,1 km 2) pitkin Nerkoonjärven Viinamäenlahteen. Nerkoonjärven valuma alue on 161,53 km 2. Laskuojien 2 ja 3 (50,6 ha) vedet laskevat Talasojaan ja edelleen Myllyluoman, Tervajoen ja Ruuppalammen kautta Isoon Tervajärveen (valuma-alue 23,8 km 2 ), joka sijaitsee noin 4 km Talasnevan alapuolella ja siitä edelleen Aurejärveen. Launosluoman keskivirtaama on 0,11 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,01 m 3 /s. Niskosjoen keskivirtaama on 0,32 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,03 m 3 /s. Ison Tervajärven luusuassa keskivirtaama on 0,22 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,02 m 3 /s. Niskoslammen pinta-ala on noin 0,4 km 2, suurin syvyys 2 m ja veden viipymä vain muutamia päiviä. Vesi on humuspitoista ja rehevää ja käyttökelpoisuudeltaan välttävää tai huonoa. Nerkoonjärven pinta-ala on 15,39 km 2 ja keskisyvyys noin 4 m. Järveä säännöstellään Ylisenkosken niskalla olevalla padolla. Järven vesi on humuspitoista, kohtalaisen rehevää ja hieman hapanta. Alusvesi on ajoittain hapetonta. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä tai tyydyttävä. Järven kunnostamiseksi on vireillä hanke, jossa nostettaisiin ali- ja keskivedenkorkeuksia siten, että virkistys- ja kalastusmahdollisuudet paranisivat. Järven valuma-alue on pääosin metsää ja siinä on jonkin verran peltoa. Turvetuotantoalueiden osuus valuma-alueesta on noin 2 %. Nerkoonjärven tärkeimmät saalislajit ovat olleet hauki ja ahven, nykyisin myös kuha ja muikku. Järveen on istutettu kuhaa, siikaa, kirjolohta ja muikkua. Nerkoonjärvellä kalastaa noin 45 taloutta lähinnä vapapyydyksillä, katiskoilla ja verkoilla. Kalastusta haittaavat veden likaantuminen, pohjan liettyminen ja pyydysten limoittuminen. Haukien keskimääräinen elohopeapitoisuus on tutkimusten mukaan alle 1 mg/kg ja niitä siten voidaan käyttää elintarvikkeena. Ison Tervajärven pinta-ala on 0,18 km 2 ja suurin syvyys noin 9 m. Järven rannalla on jonkin verran asutusta. Talasnevan eteläosan turvetuotantoalue on noin 2,5 % järven valuma-alueesta. Yhden näytteenottokerran tietojen perusteella järven vesi on hapanta, humus- ja ravinnepitoista ja siinä on happivajausta. Kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven ja made. Järven pohjoispäässä samoin kuin

3 3 sen yläpuolisessa Ruuppalammessa ja alapuolisessa Aurejärven pohjoispäässä on havaittu liettymiä. Isossa Tervajärvessä ja Ruuppalammessa kalastaa vuosittain henkilöä lähinnä katiskoilla ja ongilla. Saaliiksi saadaan lähinnä ahvenia ja haukia. Rapuja ei ole tavattu 15 vuoteen. Kalastusta haittaavat pohjan liettyminen, pohjassa oleva levä ja pyydysten limoittuminen. Suojeltavat kohteet Tuotantoalueen koillispuolella, noin 3 km:n päässä on Närhineva- Koroluoman Natura alue. Alue on laaja ja monipuolinen aapasuo. Lisäksi Koroluoma on arvokas pienvesi, jonka rannat ovat tulvaniittyjä. Alueella on useita luontodirektiiviin sisältyviä luontotyyppejä ja siellä tavataan viisi lintudirektiivissä mainittua lajia. Aurejärven pohjoisosa, joka sijaitsee noin 4 km:n päässä tuotantoalueelta ja jonne johdetaan sen eteläosan kuivatusvedet, on Natura aluetta. Aurejärvi edustaa humuspitoisia järviä. Sen rannat ovat karuja ja siellä elää mm. lintudirektiivissä mainittu kuikka. Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueen ympäristö on pääosin suota ja metsää. Tuotantoalueesta lähimmillään 500 m:n päässä on Talasjärvi, jonka rannalla ei ole asutusta ja johon ei johdeta tuotantoalueen vesiä. Tuotantoalueen itäpuolella on useita turvetuotantoalueita. Tuotantokentästä enintään 500 m:n päässä on seitsemän asuntoa, joista lähin on noin 200 m:n etäisyydellä. Tuotantoalueen pohjoispuolella kulkee tie ja pohjoisosaa sivuaa käytöstä poistettu rautatie. Alueen lähiympäristössä ei ole ulkoilu- tai virkistysalueita. TURVETUOTANTO Talasnevalla tuotetaan nykyisin jyrsinpolttoturvetta HAKUmenetelmällä. Tuotantopäiviä on kesän aikana Keskimääräiseksi vuosituotannoksi arvioidaan m 3. Turvekerroksen paksuus on keskimäärin 0,8-1 m. Tuotannosta on poistettu 44,1 ha, joka on tuotannon tukialueena lukuun ottamatta 5 ha:n aluetta, joka on luovutettu muuhun käyttöön. Jos tuotannosta poistuu muita alueita, jotka voidaan ojitusjärjestelyillä erottaa tuotantoalueesta, hakija tekee niistä suunnitelman Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Todennäköisimmät jälkikäyttömuodot ovat metsätalous ja viljely. Vuokratun alueen osalta jälkikäytöstä päättää maanomistaja.

4 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Talasnevan kuivatusvedet puhdistetaan seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset ja sarkaojapidättimet - päisteputket ja päisteputkipidättimet - 5 laskeutusallasta Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien ja veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin, joista vedet johdetaan laskuojaan. Laskeutusaltaat on rakennettu vuosina ja niitä on saneerattu vuonna Hakija on esittänyt vesienkäsittelyn tehostamista viidellä virtaamansäätöpadolla. Lähiympäristössä ei ole pintavalutukseen sopivia alueita. Talasnevan eteläosaan tuotannosta poistuneelle alueelle voidaan rakentaa pengertämällä 5,0 ha:n suuruinen kosteikko/lintujärvi, johon vedet pumpattaisiin sulan maan ajan. Kosteikko on 4,3 % yläpuolisesta valuma-alueesta ja sille johdettaisiin vedet 50,6 ha:n tuotantoalueelta. Alueen vesisyvyys olisi enintään 1,0 m ja sen puhdistusteho perustuu pitkään viipymään, kiintoaineen laskeutumiseen, kasvien ravinteiden sitomiseen ja haihtumiseen. Hakijan mukaan Talasnevan pohjoisosan vesienkäsittelyn tehostamiseen virtaamansäädön lisäksi ei ole muita mahdollisuuksia kuin laskeutusaltaiden suurentaminen. Hakemuksessa esitetään laskeutusaltaan 1 suurentamista noin kaksinkertaiseksi ja laskeutusaltaan 2 suurentamista noin kolminkertaiseksi veden viipymän pidentämiseksi ja kiintoaineen laskeutumisen tehostamiseksi. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija esittää, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja tuotannosta poistuneille alueille rakennettavia vesienkäsittelymenetelmiä. Tuotantoalueen valumavesiä on tutkittu vain vuonna Hakija on käyttämällä Vapo Oy:n Länsi-Suomen tulosyksikön alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästötarkkailussa määritettyjä ominaiskuormitusarvoja ja vähentämällä luonnonhuuhtoutuman arvioinut vuotuiset ravinne- ja kiintoainepäästöt keskimäärin seuraaviksi:

5 5 Nerkoonjärveen Isoon Tervajärveen Kokonaisfosfori (kg) Kokonaistyppi (kg) Kiintoaine (kg) Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääoloista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta. Tuotantopäivinä ja turpeen kuljetusaikoina melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Turve kuljetetaan talven aikana noin 235 rekkakuorman suoritteena valtatie 23:n kautta Tampereelle tai Mänttään. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään urakoitsijoiden farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Yksittäisiä säiliöitä tuotantoalueella on kpl. Tuotantoalueelta kertyy vuosittain jäteöljyjä 190 l, kiinteitä öljyisiä jätteitä 30 kg, akkuromua 10 kg, romurautaa 130 kg, aumamuoveja kg ja sekajätettä 1 m 3. Tuotantoalueelle on tehty jätehuoltosuunnitelma. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Ongelma- ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijäte paalataan ja toimitetaan myöhemmin hyötykäyttöön. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettaviksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Alueella voi metsästää tuotantokauden ulkopuolella. Tuotantoalueella ei voi marjastaa, mutta lähiympäristössä on siihen sopivia alueita. Ottaen huomioon tuotantoalueen etäisyyden suojelualueesta ja alueiden välisen maaston hakija arvioi, ettei tuotannolla ole vaikutusta Närhineva-Koroluoman suojeluarvoihin. Vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan Niskoslampeen tulevista typen ja fosforin ainevirtaamista hakijan tuotantoalueiden (Aitoneva ja osa Talasnevaa) turvetuotannon osuus on % ja päästöistä %. Nerkoonjärveen tulevista fosforin ja typen ainevirtaamista

6 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 6 hakijan turvetuotantoalueiden osuus on 5-7 %. Järveen tulevista ravinnepäästöistä turvetuotannon osuus on 7-12 %. Aitonevan ja Talasnevan kuivatusvesien arvioidaan lisäävän Niskoslammen veden fosforipitoisuutta 5,4 µg/l, typpipitoisuutta 190 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,6 mg/l. Aitonevan, Talasnevan, Hirvinevan, Kirjasnevan ja Hakonevojen kuivatusvesien arvioidaan lisäävän Nerkoonjärven veden fosforipitoisuutta 2,8 µg/l, typpipitoisuutta 93 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,3 mg/l. Talasnevalta tulevat kuivatusvedet lisäävät Ison Tervajärven veden fosforipitoisuutta 2,5 µg/l, typpipitoisuutta 88 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,2 mg/l. Hakemuksen mukaan vesistöt soveltuvat vain rajoitetusti talousvesikäyttöön lähinnä kastelu- ja pesuvedeksi. Turvetuotannon vaikutukset vesien käyttöön ovat niin vähäisiä, ettei hakijan käsityksen mukaan korvattavaa haittaa aiheudu. Talasnevan alapuolisilla luomilla ei ole kalataloudellista merkitystä. Turvetuotanto voi ylläpitää Niskoslammen ja Nerkoonjärven rehevyyttä ja siten vaikuttaa kalastoon ja kalastukseen. Vaikutus on hakemuksen mukaan kuitenkin niin vähäinen, ettei korvattavaa vahinkoa aiheudu. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hakemuksen mukaan turvetuotannolla ei ole ollut eikä todennäköisesti tule jatkossakaan olemaan vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai määrään. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 m:n ja pienhiukkasia noin m:n päässä tuotantoalueesta. Tuulitietojen perusteella todennäköisin pölyn leviämissuunta kesäisin on koilliseen. Pölyn leviämistä vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueiden ympärillä. Turvepöly voi tuotannon olleessa käynnissä ja sopivilla tuulilla aiheuttaa viihtyvyyshaittaa lähiasutukselle. Turvepölyä voi tulla Talasjärven pinnalle, jolloin se voi aiheuttaa esteettistä haittaa ja kasautuessaan rantaan ohimenevää viihtyvyyshaittaa. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Hakijalle ei ole valitettu turvepölystä. Hakija katsoo, ettei sellaisia pölyvaikutuksia ole, jotka aiheuttaisivat korvausvelvollisuutta tai tarvetta antaa toimintatapoja koskevia lupamääräyksiä tai tarkkailuvelvoitetta. Tuotantokentän kunnostus voi aiheuttaa ohjearvot ylittävää melua lähellä sijaitsevien kiinteistöjen kohdalla. Kunnostustöitä ei yleensä ole tarpeen tehdä joka vuosi. Häiritsevien meluhaittojen arviointi on vaikeaa. Melun määrä ei tule lisääntymään. Hakijalle ei ole valitettu tuotantotoiminnan melusta.

7 7 Ympäristöriskit Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Hakijalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakemuksessa on esitetty, että alueella jatketaan käyttötarkkailua ja Nerkoonjärven valuma-alueelle perustetaan yksi päästötarkkailupiste, joka varustetaan mittapadolla, jossa mitataan veden virtaama jatkuvatoimisesti ja vesinäytteitä otetaan ympärivuotisesti. Säätietojen seurantaa varten perustetaan sääasema. Muiden alueiden päästöt lasketaan hakijan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailun antamista ominaiskuormitustiedoista. Lisäksi esitetään, että muilta alueilta otetaan kahtena vuonna suolta lähtevästä vedestä touko-elokuussa vesinäytteet, joista määritetään mm. kiintoaine-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä ph. Hakemuksessa on esitetty, että alueella tehdään vesistö- ja kalataloustarkkailua. Hakija ei pidä tarpeellisena pölyn ja melun vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Parkanon kaupungissa sekä Kurun ja Kihniön kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Parkanon, Kurun ja Kihniön ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Parkanon kaupungilta ja Kihniön ja Kurun kunnilta. 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa Talasnevan eteläosan vesienkäsittelyyn esitetty kosteikko on valuma-alueen kokoon nähden riittävä. Sen sijaan pohjoisosan vesienkäsittely laskeutusaltaita suurentamalla ei vastaa nykypäivän vaati-

8 8 muksia ja hakijan on varauduttava tarvittaessa alapuolisen vesistön kunnostamiseen ja mahdollisiin korvauksiin. Tuotantoalue on suhteellisen etäällä Natura 2000-alueista, joten toiminnan jatkamisella ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta suojelualueiden luonnonarvoihin tai hydrologiaan. Nerkoonjärven tarkkailua tulee jatkaa esitetyllä tavalla ja sen valuma-alueelle sijoittuva kuormitustarkkailupiste on sijoitettava siten, että se mahdollisimman hyvin ilmentää järveen tulevaa turvetuotannon kuormitusta. Niskoslammen tarkkailua tulee jatkaa ja Iso Tervajärvi ottaa tarkkailuun mukaan. Vesinäytteet tulee ottaa myös kesällä. Kosteikon toimivuutta tulee seurata. Hakijan tulee selvittää ja tarvittaessa poistaa mahdolliset liettymät tuotantoalueiden alapuolisissa ja läheisissä vesistöissä. Lietettä on voinut kertyä erityisesti Niskoslampeen sekä tuotantoalueen lähellä sijaitsevaan Talasjärveen, jonka veden laatua tulisi myös selvittää. Kaivojen vesipintojen tarkkailu voisi olla aiheellista. Jos tuotantoalueella säilytetään polttoainetta yli 10 m 3 yksi nykypäivän vaatimukset täyttävä, kaikkien urakoitsijoiden käyttämä polttonesteiden varastosäiliö olisi asiallinen. Polttonesteiden säilytyksessä tulee soveltaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä 415/1998, jota sovelletaan myös yksityiskäytössä oleviin jakelupisteisiin, joissa säiliöiden kokonaistilavuus on yli 10 m 3. Jätehuolto on järjestetty riittävällä tavalla, jos muovijätteet kuljetetaan tuotantoalueelta asianmukaiseen käsittelyyn. Talasnevalla on 7 asuntoa enintään 500 m:n etäisyydellä tuotantokentästä. Pölyämisen estämiseksi on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa siten, että valtioneuvoston antamat ohjearvot (VNp 480/96) eivät ylity. Melu ei saa ylittää valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 993/92) ja melua tulee mitata tuotantoalueen läheisyydessä. Poikkeustilanteista tulee ilmoittaa viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tuotannosta, tarkkailuista ja poikkeustilanteista tulee toimittaa ympäristökeskukselle seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. 2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa turvetuotantoon voidaan myöntää, jos vesiensuojelua tehostetaan mahdollisuuksien mukaan. Lupaan tulee sisällyttää seuraavat määräykset: - Luvansaajan on tarkkailtava turvetuotannon kuivatusvesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. - Luvansaajan on vuodesta 2005 alkaen maksettava Hämeen TEkeskukselle koskien Aitonevan, Talasnevan, Kirjasnevan, Hirvinevan ja Hakonevojen tuotantoalueita kalatalousmaksua yhteensä

9 euroa vuodessa. Maksua voidaan käyttää haitta-alueella hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä hoidon tulosten seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Em. turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä on luontaisesti lisääntyviä taimenkantoja ja alueiden virtavesiä mm. Aurejoki on kunnostettu kalataloudellisesti. 3) Parkanon ympäristölautakunta on todennut, että vesistöjen suojelemiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Polttonesteitä ja kemikaaleja ei saa varastoida alueilla, joilla voi aiheutua vaaraa pohjavesille tai vesistöille. Jos niitä kuitenkin pääsee maaperään, vesistöihin tai pohjavesiin, on tehtävä ilmoitus palo- ja pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan suojapuustoa. Pölyn ja melun kulkeutumista tulee vähentää laiterakenteilla ja työn rajoittamisella silloin, kun tuulee häiriintyviin kohteisiin päin. Pohjaveden saantia ja laatua ei saa vaarantaa ja mahdolliset haitat vedenhankinnalle tulee korvata. Turvetuotannon päätyttyä tulisi alueen vesitalous palauttaa mahdollisuuksien mukaan ennen tuotannon aloittamista vallinneelle tasolle. Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettuja laitteita. 4) Parkanon kaupunki on vaatinut, että vesistöjen suojelemiseksi on suositeltavaa käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on syytä suunnitella niin, ettei niistä aiheudu vaaraa pohjavesille tai vesistöille. Jos niitä kuitenkin pääsee maaperään, vesistöihin tai pohjavesiin, on tehtävä ilmoitus palo- ja pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Yleinen ja yksityinen pohjaveden saanti ja laatu tulee turvata. Meluja pölyhaittojen ehkäisemiseksi tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan suojapuustoa. Pölyn ja melun kulkeutumista tulee vähentää laiterakenteilla ja työn rajoittamisella silloin, kun tuulee häiriintyviin kohteisiin päin. Ongelma- ym. jätteiden käsittely tulee järjestää säännösten mukaisesti ja alueet tulee siistiä tuotannon päätyttyä. 5) Kurun kunta on todennut, että Talasnevalta on kulkeutunut lietettä vesistöihin, mikä on vuosien kuluessa aiheuttanut ongelmia. Suunitelman mukaisesti toimittaessa ongelmien tulee vähentyä. 6) AA (RN:o 16:41M, Nerko, Kihniö) on todennut, että Nerkoonjärven tila heikkeni nopeasti Aitonevan ojituksen ja turvetuotannon aloittamisen jälkeen ja Talasnevan tuotanto on pahentanut asiaa. Vesi muuttui ruskeaksi ja arvokalat hävisivät. Järven pohjassa on edelleen paljon turvemoskaa, joka lisää järven rehevöitymistä. Järven pohjaa on jouduttu puhdistamaan turpeesta ja kiintoaineesta. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytössä. Ojituksia ja turvetuotantoa ei saa lisätä ja esitetty kuivatusvesien käsittely on riittämätöntä. Jos lupa myönnetään, hakijan on korvattava kuormituksen vaikutukset veden laatuun, vesistöjen virkistyskäyttöhaitat ja kalastukselle aiheutuvat vahingot.

10 10 7) BB (RN:ot 2:156, 2:151 ja 2:152 Nerko, Kihniö) on ilmoittanut, ettei hyväksy hanketta. Järven kunnostusohjelma ja rantaasukkaiden halu virkistäytyä puhtaassa ja kirkkaassa Nerkoonjärvessä on otettava huomioon. Turvetuotanto on lisännyt alapuolisten vesien sameutta ja väriä sekä humus-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuutta. 8) CC, DD ja EE ovat esittäneet, että varsinkin talvella ja keväällä, jolloin laskeutusaltaat eivät pysty suodattamaan vesiä, on vaarana, että järviin johdetut vedet eivät ole riittävän puhtaita. Nerkoonjärven vesi sameni ja valumavedet vaikuttivat kalakantaan 1970-luvulla ja nyt on pelättävissä, että sama toistuu. Jos tuotannosta aiheutuu haittoja veden laatuun, vesistön virkistyskäyttöön, kalastukseen ja kalakantaan tai pöly- ja meluhaittoja, hakija on velvollinen ne korvaamaan. 9) FF (RN:o 9:96, Nerko, Kihniö) on ilmoittanut, että heidän kesämökkinsä on vuodesta 1986 sijainnut Nerkoonjärven Hirvilahdessa ja esittänyt seuraavat vaatimukset: - Tuotantoalueen valumavedet tulee käsitellä kemiallisesti. - Suurten valumien aikana osa valumavesistä tulee ohjata ylivuotokentälle. - Tuotannosta poistettavalle alueelle on oltava suunnitelmat alueen jälkikäytöstä. 10) Kihniön kalastusalue on esittänyt, että hakijalle on määrättävä velvoite turpeiden poistamiseksi vesistöistä. Lupaa myönnettäessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että turpeen pääsy järviin estetään. Vesiin tulevan turpeen määrää on seurattava ja selvitettävä, miten se vaikuttaa kalastoon ja niihin sitoutuviin haitallisiin aineisiin kuten elohopeaan. Vesistötarkkailua on jatkettava ainakin nykylaajuudessa. 11) GG (RN:ot 7:7, 7:8 ja 95:0, Aurejärvi, Kuru) on vaatinut, ettei hankkeesta saa tulla lietettä alajuoksulle, koska se pilaa uimarannat ja kalojen kutupaikat. 12) HH ja II (RN:o 17:4, Niskosperä, Kihniö) ovat todenneet, että Niskoslammessa on turvelietettä 0,5-1,5 m. Hakijan on sitouduttava maksamaan 80 % turvelietteen poiston kustannuksista ennen kuin nostolupa myönnetään. Lammen virkistyskäyttö on terveysriski, koska liete aiheuttaa kutinaa ja ihottumaa. 13) JJ ja KK (RN:ot 6:4 ja 876:1 Niskosperä, Kihniö) sekä 33 Niskoslammen, Niskosjoen ja Nerkoonjärven Viinamäenlahden vesialueiden käyttäjää ja ranta-asukasta ovat esittäneet, että hakija on velvoitettava puhdistamaan em. vesistöt ennen kuin lupa myönnetään. Niskoslampi, Niskosjoki ja Nerkoonjärven Viinamäenlahti ovat liettyneet, kalat maistuvat mudalta eikä uinti ole mahdollista. Kiinteistöjen arvo on laskenut. Ennen turvetuotannon aloittamista Niskoslammen

11 11 vesi oli uimakelpoista, kalat eivät maistuneet mudalta ja lietettä oli vähän. 14) LL, MM, NN ja OO (RN:ot 3:87, 3:92 ja 3:131 Nerko, Kihniö) ovat vaatineet, että hakija velvoitetaan ennen luvan myöntämistä ruoppaamaan ja puhdistamaan Launoslammesta ja Niskoslammesta saasteet, jotka aiheuttavat valumaa Nerkoonjärven vesistöön ja haittaa muistuttajien rantatonttien virkistyskäytölle. 15) PP ja QQ (RN:o 17:8, Niskosperä, Kihniö) ja 13 kiinteistönomistajaa ovat vaatineet, että hakija velvoitetaan puhdistamaan Niskoslampi, Niskosjoki ja Nerkoonjärven Viinamäenlahti ennen kuin lupaa myönnetään. Hakijan toiminta on täyttänyt vesistöt turvelietteellä. Em. vesialueiden virkistysarvo on romahtanut ja rantakiinteistöjen arvo on laskenut. Jos uusi lupa myönnetään lietettä ei enää saa päästä vesistöihin. 16) RR (RN:o 8:31K, Niskosperä, Kihniö) on todennut, että hakijan vesiensuojelu on parantunut, mutta Niskoslampi on täynnä mutaa ja sitä on Niskosjoessa ja Viinamäenlahdessa. Lupa voidaan myöntää vasta, kun Niskoslampi, Niskosjoki ja Viinamäenlahti ruopataan ja kunnostetaan. 17) SS ja TT (RN:o 76:1, Nerko, Kihniö) ovat vaatineet, että hakija on velvoitettava osallistumaan merkittävällä panoksella Nerkoojärven vireillä olevaan kunnostushankkeeseen ja kalastuskunnan vuosittaisiin kalanistutuksiin. Järven vesi on happamoitunut, sameus on lisääntynyt ja pohjaan on kertynyt runsaasti lietettä, minkä vuoksi kalanpyydykset sotkeutuvat ja järven virkistyskäyttö on huonontunut. Turvetyömaiden jätevedet ovat vaikuttaneet haitallisesti kalakantaan. Hakijan vastine Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että se on esittänyt Talasnevan pohjoisosalle parasta käyttökelpoista tekniikkaa laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön tehostamisella eikä muun käsittelyn puuttuminen ole suora peruste vesistön kunnostusvelvoitteelle tai korvausvelvoitteille. Lisäksi on todettu, että polttoaineiden varastointi liittyy urakointiin ja säiliöt ovat urakoitsijoiden omistamia. Urakoitsijat käyttävät niitä myös muussa toiminnassaan ja niitä siirretään tuotantoalueiden välillä. Ympäristöluvissa on sovellettu KTM:n päätöstä /313. Tuotantoalueille ei perusteta jakeluasemia. Ympäristökeskus viittaa pölyn mittaamista koskevassa vaatimuksessaan valtioneuvoston päätökseen 480/96, joka koskee leijuvan pölyn raja-arvoja. Hakija katsoo, että turvepölyn mittaaminen on mahdollista tehdä laskeumamenetelmällä. Leijuvan pölyn mittaaminen edellyttää järjestelyjä, jotka eivät sovellu tai ovat työläitä ja hyvin kalliita käytettäväksi turvetuotantoalueilla. Ohje- ja raja-arvot on määritelty siten, että mittauksia pitäisi tehdä vähintään kuukauden jopa vuoden ajan, jotta keskiarvot ja ns. sallitut ylitykset voitaisiin selvittää. Mitta-

12 12 uspisteitä pitäisi olla lukuisia ja tuloksista ei voitaisi erottaa leijuman alkuperää. Ison Tervajärven sedimenttiselvitystä ei ole tarkoituksenmukaista määrätä yksinomaan hakijan velvoitteeksi, koska järveen kohdistuu muutakin kuormitusta. Hakijalla ei ole huomauttamista Hämeen TE-keskuksen, Parkanon ympäristölautakunnan, Parkanon kaupungin ja Kurun kunnan lausunnoista. Kihniön kalastusalue on vaatinut, että turpeen pääsy vesistöön estetään ja sinne jo joutunut turve poistetaan. Hakija on todennut, että Pirkanmaan ympäristökeskus on pitänyt esitettyjä vesiensuojelutoimia pääsääntöisesti riittävinä. Kunnostuksen osalta hakija on viitannut Pirkanmaan ympäristökeskuksen kohdalla esitettyyn. PP ja QQ:n ym., SS ja TT:n, RR:n, LL:n, MM:n, NN:n ja OO:n, HH:n ja II:n, BB:n sekä JJ ja KK:n ym. muistutusten osalta hakija on todennut, että on kohtuutonta vaatia hakijaa yksinään kunnostamaan Niskoslampea, Niskosjokea ja Nerkoonjärveä. Jos alueella käynnistetään kunnostushanke, hakija on valmis osallistumaan siihen kuormitusosuutensa suhteessa. Vesistökuormituksen vähentäminen tullee huomioiduksi hakijan esittämän vesiensuojelun tehostamisen myötä. HH:n ja II:n muistutuksesta hakija toteaa lisäksi, että turve sinänsä ei muodosta terveysriskiä eikä aiheuta ihottumaa. Vesistöissä voi esiintyä erilaisia leviä tai järvisyyhyä, jotka voivat aiheuttaa iho-oireita. AA:n vaatimukset tulevat huomioiduiksi esitettyjen vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisen ja tarkkailuvelvoitteiden myötä. Luvan myöntämisestä ei hakijan mukaan aiheudu korvattavaa haittaa rantakiinteistöjen käytölle ja kalataloudellinen haitta voidaan estää kalatalousmaksun käytöllä. FF:n ja GG:n vaatimukset tulevat huomioiduiksi esitettyjen vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisen ja tarkkailuvelvoitteiden myötä. CC:n, DD:n ja EE:n osalta hakija on todennut, että esitetyt vesiensuojelutoimet tulevat vähentämään vesistökuormitusta. Korvausvaatimusten osalta viitataan AA:n kohdalla lausuttuun ja pöly- ja meluhaittojen osalta Pirkanmaan ympäristökeskukselle vastattuun. Tarkastus Hakemuksen täydennykset Ympäristölupavirasto teki tarkastuksen, jonne oli kutsuttu viranomaiset ja muistuttajat. Tarkastuksessa GG vaati myös Ruuppalammen, Ison Tervajärven ja Aurejärven pohjoisosan tutkimista. Tarkastuskertomus on asiakirjojen liitteenä. Hakija on toimittamassaan täydennyksessä todennut, että Niskoslammen ja Nerkoonjärven Viinamäenlahden ilmakuvien pe-

13 13 rusteella vesistössä ei ole havaittavissa muutoksia ja liettymiä turvetuotantoalueiden purku-uomien edustoilla. Lisäksi hakija on esittänyt, että Nerkoonjärven valuma-alueella ympärivuotista päästötarkkailua tehdään Hirvinevan tuotantoalueella, jonne rakennetaan mittausasema. Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä toimittamassaan täydennyksessä todennut, ettei se esitä suunnitelmaa Talasnevan pohjoisosan vesienkäsittelyn tehostamisesta kasvillisuuskentällä tai kosteikolla. Hakijan käsityksen mukaan esitetty laskeutusaltaiden koon suurentaminen on riittävä suhteessa tuotantovuosien määrään ja tuotantoalojen pienemiseen. MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nro 56/2005/4, 58/2005/4 ja 59/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Aitonevan, Kirjasnevan ja Hirvinevan sekä Hakonevojen turvetuotantoon Kihniössä, Kurussa ja Parkanossa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Talasnevan turvetuotantoon Kihniön ja Kurun kunnissa hakemuksen mukaiselle hankealueelle hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkolla 4. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

14 14 Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa lohkoilta 5 ja 6 enintään 51 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja kosteikon kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä lukuun ottamatta kosteikkoa, joinka on oltava valmis viimeistään Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kihniön ja Kurun kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet-

15 15 tava etukäteen Kihniön ja Kurun kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Kihniön ja Kurun kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

16 16 Tarkkailut Kunnossapitovelvoite 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Kihniön ja Kurun kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailuohjelmaan voi sisältyä myös tuotantoalueen läheisten järvien tarkkailu. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kihniön ja Kurun kuntien sekä Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta vuodelta ) Luvan saajan on osallistuttava 2 %:n osuudella Nerkoonjärven kunnostuskustannuksiin Talasnevan turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. Luvan saajan on tehtävä suunnitelma Launoslammen, Niskoslammen ja Nerkoonjärven Viinamäenlahden sekä

17 17 Ruuppalammen ja Ison Tervajärven kunnostamisesta turvetuotannon aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Suunnitelma on toimitettava mennessä Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon hakemusasiana käsiteltäväksi. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Talasneva on jo toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Hakijan lohkoille 5 ja 6 esittämä vesienkäsittely kosteikossa on riittävä menetelmä jo tuotannossa olevan alueen vesienkäsittelyn tehostamiseen. Lohkolle 4 esitetty vesienkäsittely ei ole riittävä eikä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen, minkä vuoksi lohkolta ei saa nostaa turvetta. Alueella olisi mahdollisuus tehostettuun vesienkäsittelyyn esimerkiksi kasvillisuuskentällä tai kosteikolla, mutta hakija ei ole halunnut sellaista esittää. Tuotanto päättyy 2010-luvun alkupuolella, jonka vuoksi lupa annetaan määräaikaisena. Kalataloudelle ja vesistölle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun ja hakijalle asetetun kunnostusvelvoitteen avulla. Kun otetaan huomioon Talasnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää.

18 18 Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Etäisyysmääräyksellä on turvattu riittävä minimietäisyys asutukseen. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Haittoja arvioitaessa on otettu huomioon myös tuotannosta poistetut alueet, jotka ovat tuotannon tukialueina. Turvetuotanto on heikentänyt Nerkoonjärven tilaa ja sen vuoksi lupamääräyksessä 17) luvan saaja määrätään osallistumaan Nerkoonjärvessä mahdollisesti toteutettaviin kunnostuksiin vesistön tilan parantamiseksi. Hakijan toiminnasta on aiheutunut haittaa Launoslammessa, Niskoslammessa ja Nerkoonjärven Viinamäenlahdessa sekä Ruuppalammessa ja Isossa Tervajärvessä. Hakija on velvollinen omalta osaltaan toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Asia vaatii lisäselvityksiä, minkä vuoksi luvan saaja määrätään tekemään kunnostussuunnitelma. Suunnitelma voidaan tehdä yhdessä merkintäkohdassa mainituissa päätöksissä määrättyjen vastaavien suunnitelmien kanssa. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pirkanmaan ympäristökeskuksen vaatimukset tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14) sekä pöly- ja meluhaittojen ehkäisemisestä, kunnostuksista ja polttoaineiden säilytyksestä lupamääräyksistä 6), 7), 17) ja 9) ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskuksen kannanotto alueen pohjoisosan vesienkäsittelyn tehostamisesta on otettu huomioon ratkaisussa. Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset tarkkailusta ja kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 14) ja 16). Parkanon kaupungin ja ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä, pöly- ja meluhaittojen ehkäisemisestä sekä polttoaineiden säilytyksestä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 6), 7), 9) ja 14). Kurun kunnan huomautus lietteen kertymisestä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 17). AA:n vaatimus kuivatusvesien käsittelyn tehostamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). AA:n sekä CC:n, DD:n ja EE:n korvauksia koskevista vaatimuksista on todettu, ettei kuormituksen

19 19 arvioida aiheuttavan korvattavaa vahinkoa, mutta haittojen ehkäisemiseksi on määrätty kalatalousmaksu ja kunnostusvelvoite lupamääräyksissä 16) ja 17). FF:n vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla ja tuotannosta poistettavista alueista päätöksen ao. kohdassa. Kihniön kalastusalueen vaatimukset turpeen poistamisesta vesistöstä, turpeen vesistöön pääsyn estämisestä ja tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 17), 2) ja 14). GG:n vaatimus siitä, ettei lietettä saa päästä alapuoliseen vesistöön on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). BB:n, HH:n ja II:n, JJ ja KK:n ym., LL:n, MM:n, NN:n ja OO:n, PP ja QQ:n ym., RR:n sekä SS ja TT:n vaatimukset Launoslammen, Niskoslammen, Niskosjoen tai Nerkoonjärven kunnostuksesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 17). SS:n ja TT:n vaatimus kalanistutuksiin osallistumisesta on otettu huomioon lupamääräyksestä 16) ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lohkon 4 jälkihoitotoimet on tehtävä kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

20 20 Pirkanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja niiden tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Juha Helin Pertti Seppänen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä

23 Liite 2

24 TALASNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syyslokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan Hirvinevan mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena sen mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan laskuojaan 3 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkokäsittelyä ja sen jälkeen.