YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 95/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 336 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 95/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 336 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Korpiojannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Halsua Keski Pohjanmaan Turvetuotanto Oy Lestintie LESTIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ALUEEN OMISTUS JA KAAVOITUSTILANNE Korpiojanneva sijaitsee Lestin kylässä Halsuan kunnassa noin 12 km kirkonkylästä koilliseen. Tuotantoalue on jo toiminnassa ja sen pinta ala on 38,5 ha. Koko hankealueen pinta ala on 41,5 ha. Keski Pohjanmaan Turvetuotanto Oy on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksellaan pyytänyt ympäristölupaa Korpiojannevan turvetuotantoalueen turvetuotantoon Halsuan kunnassa. Länsi Suomen ympäristökeskus oli antamallaan päätöksellä kehottanut toiminnanharjoittajaa hakemaan Korpiojannevan tuotantoalueelle ympäristölupa Länsi Suomen ympäristölupavirastolta mennessä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta Hakija omistaa hankealueen.

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö, sen tila ja käyttö 2 Halsuan kunnassa hyväksytyssä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa hankealue on merkitty EO 1 merkinnällä (maaainesten ottoalue). Korpiojannevan turvetuotanto on aloitettu vuonna 1981, mutta tuotanto on ollut keskeytettynä vuodesta 1999 lukien. Korpiojannevan alkuperäinen suokasvillisuus on hävinnyt turvetuotantoalueen valmisteluvaiheen aikana. Kasvillisuuden poisto on vähentänyt suon merkitystä eläinten pesimis ja ruokailuympäristönä. Korpiojannevan yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja savi. Korpiojannevan nykyistä linnustoa ei ole selvitetty. Havaintojen mukaan teeret viihtyvät avoimella turvetuotantoalueella ja eräät sorsat ruokailevat sekä mahdollisesti pesivät laskeutus ja sammutusvesialtaiden läheisyydessä. Nisäkkäistä ainakin kettuja, hirviä ja Perhon siirtoistutuksista peräisin olevia metsäpeuroja liikkuu turvetuotantoalueella säännöllisesti. Korpiojannevan lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 2,6 km turvetuotantoalueelta etelälounaaseen Kanalan kylässä. Tuotantoalueen lähiympäristössä harjoitetaan maa ja metsätaloutta. Viljelykäytössä olevat yhtenäiset peltoalueet keskittyvät Pahkajoen varsille ja niiden etäisyys hankealueesta on vähimmillään noin 2,5 km. Korpiojannevan lounaispuolella noin 1,6 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta on pienehkö erillinen peltoalue. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä erityisiä luontoarvoja. Lähin luonnonsuojelualue (Kotkanneva ja Pikku Koppelon metsät, FI ), sijaitsee 3 km Korpiojannevalta luoteeseen. Korpiojannevan tuotantoalue sijaitsee Perhonjoen vesistöalueeseen (49) kuuluvan Venetjoen (49.07) ja Korpiojan (49.074) valumaalueilla. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Korpiojan yläosalle ja edelleen Venetjoen tekoaltaaseen. Korpioja on 8 km pitkä ja sen valuma alue on 39,18 km 2. Turvetuotantoalueen osuus siitä on 1,0 %. Korpioja saa alkunsa Korpiojannevan länsiosista ja laskee Venetjärven tekojärven kaakkoisosaan. Valuma alueella 1960 luvulla tehtyjen laajojen ojitushankkeiden johdos

3 3 ta oja ei ole enää luonnontilainen. Venetjoen valuma alueella sijaitsevan Pahkaojan vuosien valuma arvojen perusteella arvioidut virtaama arvot ovat Korpiojan suuosalla seuraavat: Ylivirtaama (HQ) 9, 0 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 0,41 m 3 /s Alivirtaama (NQ) 0,0 m 3 /s Korpiojan veden laatua ei ole tutkittu. Venetjoen tekojärven valuma alue on 183,99 km 2. Turvetuotantoalueen osuus siitä on 0,2 %. Altaan pinta ala on avovesikaudella 18,1 km 2 ja lopputalven tyhjennyksen jälkeen huomattavasti pienempi. Altaan kokonaistilavuus on 27,2 milj.m 3 ja keskisyvyys 1,5 m. Venetjoen tekojärven vesi on hyvin tummaa ja ravinteikasta. Keskija lopputalvella alusvesi on ajoittain lähes hapetonta. Toisinaan myös pintaveden happipitoisuus on laskenut alle 2 mg/l. Venetjoen tekojärven kalastoon luontaisesti kuuluvia lajeja ovat hauki, ahven, särki, lahna ja made. Lisäksi altaaseen on viime vuosina istutettu kuhaa ja harmaanieriää. Korpiojan kalastoa ei ole selvitetty, mutta todennäköisesti ainakin hauki nousee Venetjoen tekojärvestä Korpiojaan kudulle. Venetjoen tekojärvi on alueellisesti tärkeä virkistyskalastusalue. Avovesikaudella suosituimpia kalastusmuotoja ovat viehekalastus (noin 10 venekuntaa päivässä) ja onkiminen (noin 10 ruokakuntaa päivässä). Talviaikana järvellä harjoitetaan pilkki ja koukkukalastusta (vähintään 30 ruokakuntaa). Vuotuiseksi haukisaaliiksi on arvioitu noin kg ja ahvensaaliiksi noin kg. TURVETUOTANTO Turvetuotantoalueen pinta ala on 38,5 ha. Varasto ja tukialueineen hankealueen pinta ala on 41,5 ha. Alueella on tuotettu jyrsinturvetta vuodesta 1981 lukien ja myös palaturvetta 1980 luvun alussa muutaman vuoden ajan. Tuotantotoiminta on ollut keskeytyksissä vuodesta 1999 lukien. Turvetuotannon arvioidaan jatkuvan enintään viiden tuotantokauden ajan. Vuosittainen tuotantomäärä on ollut ja tulee jatkossa olemaan keskimäärin m 3. Tuotantomenetelmänä käytetään haku menetelmää. Turvetuotannon päättymisen jälkeen alue otetaan viljelykäyttöön. Hakijalla ei ole käytössään ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Vesienkäsittelyrakenteina ovat laskeutusallas ja siihen kuuluvat pintapuomi ja virtausta ohjaavat rimasäleiköt. Altaan yhteydessä on ohitusoja, jonka kautta mitoitusvaluman ylittävät tulvavedet voidaan joh

4 4 taa altaan ohi. Kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan tuotantoalueen länsiosaan rajoittuvalle ojittamattomalle suoalueelle rakennettavalla 1,3 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä, jonne kuivatusvedet pumpataan jako ojan kautta. Päästöt vesistöön Korpiojan valuma alueelta aiheutuva nykyinen kuormitus vuodessa ilman turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta arvioidaan seuraavaksi: Kokonaisfosfori 440 kg Kokonaistyppi kg Kiintoaine kg Turvetuotantoalueen bruttokuormitus vuodessa pintavalutuksella tehostetulla vesienkäsittelyllä arvioidaan seuraavaksi: Kokonaisfosfori 1 kg Kokonaistyppi 58 kg Kiintoaine 360 kg Venetjoen tekoaltaan valuma alueelta aiheutuva nykyinen kuormitus vuodessa arvioidaan seuraavaksi: Kokonaisfosfori kg Kokonaistyppi kg Kiintoaine kg Varastointi ja jätteet Turvetyömaalla käytettävä polttoaine säilytetään liikuteltavissa litran farmarisäiliössä moreenialustalla. Voiteluaineita ei säilytetä työmaalla. Korpiojannevalla syntyy toiminnan vähäisyydestä johtuen vain pieni määrä (alle 5 kg/vuosi) lähinnä jätepaperista koostuvaa talousjätettä. Tuotantoalueelle perustetaan jätehuoltopiste, jossa on keruuastia talousjätteille. Jätehuoltopisteestä jätteet kuljetetaan turvetuottajan kotiin ja edelleen kunnallisen jäteyhtiön toimesta joko kaatopaikalle tai jätteidenkäsittelylaitokselle. Turvetuotantoalueella ei synny konehuoltoon liittyviä jätteitä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Tuotantovaiheen aikana alueen kasvillisuudessa, eläimistössä tai maisemassa ei todennäköisesti enää tapahdu merkittäviä muutoksia. Korpiojannevan tuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita. Turvetuotanto alueella on aloitettu jo vuonna 1981.

5 5 Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu vahinkoa ympäristölle. Alueella harjoitetaan maa ja metsätaloutta, johon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutusta. Pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen turvetuotantoalueen kuormituksen arvioidaan ilmenevän vähäisenä Korpiojan ravinne ja kiintoainepitoisuuksien kasvuna alivirtaamakausien aikana. Keski ja ylivirtaamatilanteissa pitoisuusmuutokset eivät poikkea ojan luontaisista pitoisuusvaihteluista. Kuormitusvaikutusten ei arvioida ulottuvan Venetjoen tekojärveen asti. Korpiojannevalta aiheutuva ravinnepitoisuuslisä Korpiojaan pintavalutuksella tehostetun vesienkäsittelyn jälkeen: Korpiojan virtaama Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine (m 3 /s) (µg/l) (µg/l) (mg/l) 0, ,6 0,41 (MQ) <1 5 <0,1 2,0 <1 2 <0,1 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Korpiojassa ei todennäköisesti ole pysyvää kalakantaa eikä rapuja. Venetjoen tekojärvellä on huomattava merkitys virkistyskalastuksen kannalta. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan kalataloudellista haittaa tai vahinkoa. Korpiojannevan lähiympäristössä ei ole pohjavedenottamoita eikä suojeltavaksi esitettyjä pohjavesialueita. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle (kesä elokuu). Turvepöly voi yksinään muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä enintään 300 m:n etäisyydellä turvetuotantoalueen reunasta. Lisäksi näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa vielä noin 500 m:n etäisyydellä ja silmälle näkymättömiä pienhiukkasia saattaa esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin m:n säteellä turvetuotantoalueen reunasta. Korpiojanneva sijaitsee niin etäällä asutuksesta ja viljelykäytössä olevista peltoalueista, ettei pölyhaittoja arvioida esiintyvän. Pölyhaittaa aiheuttavat työt lopetetaan, mikäli tuulen nopeus ylittää 10 m/s.

6 6 Korpiojannevan sijainnista johtuen melulle annetut ohjearvot eivät todennäköisesti ylity yhdessäkään lähiympäristön asuinrakennuksessa. Turvekuljetuksia on harvoin, joten kuljetustenkaan meluhaittojen ei arvioida muodostuvan kohtuuttomiksi. Liikenne keskittyy varsin harvaan asuttujen alueiden läpi kulkevan maantien läheisyyteen. Ympäristöriskit Turvetuotantoajankohta ajoittuu kuivaan kesäkauteen, jolloin työn luonteesta johtuen merkittävin riski on tulipalo. Korpiojannevan turvetuotantoalueella toimitaan Sisäasiainministeriön turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta antaman ohjeen mukaisesti. Tuotantoalueen länsiosassa on paloallas ja turvetuotantoalueen reunaosiin on kaivettu syvänteitä, joita voidaan tarvittaessa käyttää sammutusveden lähteinä. Poikkeuksellisen runsaiden sateiden tai suurtulvien aiheuttamat hätätilanteet eivät Korpiojannevalla ole mahdollisia, koska alueella ei ole suurtulville herkkiä vesistöjä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö päästötarkkailu Vaikutustarkkailu HAITAT JA VAHINGOT LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on tehnyt esityksen käyttö ja päästötarkkailuohjelmaksi. Hakija on esittänyt suoritettavaksi vesistö ja kalataloustarkkailua Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön hyväksyttäviksi toimitettavien erillisten ohjelmien mukaisesti. Ohjelmat toimitetaan mainituille viranomaisille ympäristöluvan saatua lainvoiman. Hakija ei ole arvioinut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Halsuan kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ

7 7 voima ja elinkeinokeskukselta, Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Halsuan kunnalta. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että lupa hankkeelle voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen mukaan hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Kotkannevan kohde on liitetty Natura 2000 verkostoon. Hankkeesta ei tarvitse tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura arviointia. Ympäristökeskuksen mukaan käyttötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Päästötarkkailuun on lisättävä yksi ajankohta talvella alivaluman aikana, mikäli näyte voidaan ottaa. Kesällä näytteet on otettava huhti elokuun aikana kerran kuukaudessa. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta voidaan määrittää kaksi kertaa kesässä. Näytteiden analysoinnista vastaavan laboratorion on sovittava hälytysrajasta. Ympäristökeskus on esittänyt edellytykset tarkkailun suorittavan laboratorion, henkilöstön ja määritysmenetelmän kelpoisuudesta. Mikäli vesistötarkkailu suoritetaan osana yhteistarkkailuohjelmaa, tarkkailuohjelma on päivitettävä ja toimitettava ympäristökeskukselle tiedoksi. Turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla sellaisia pölyhaittoja, että voimassa olevat valtioneuvoston (VNp 480/96) ohjearvot ylittyvät. Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriytyvässä kohteessa valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 993/92). Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti TYVIpalvelimen kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Hakijan esittämä pintavalutuskenttä on hieman liian pieni, koska pintavalutuskentän koon tulisi olla vähintään 3,8 % valuma alueesta eli 1,4 ha. Ympäristökeskus on katsonut, että tuotantoala huomioon ottaen pintavalutuskentän aluetta voidaan pitää riittävänä. Pintavalutuskenttä on suunniteltava Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaisesti. Poltto ja voiteluaineet on sijoitettava katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan ja jäteöljyjen säilyttämiseen käytetty katettu tila on varustettava reunallisella suojarakenteella. Sekajätteiden lisäksi ongelmajätteille on järjestettävä asianmukaiset säiliöt.

8 8 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa hankkeelle voidaan myöntää. Kuivatusvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on kuitenkin pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla, mikä edellyttää hakemuksen mukaisten tehostettujen vesienkäsittelytoimenpiteiden käyttöönottoa ja ympärivuotista käyttöä. Sarkaojat on pidettävä puhtaana sekä lietesyvennykset ja altaat tyhjennettävä ja vesiensuojelurakenteet pidettävä kunnossa. Toimintaa on tarkkailtava ja havaittuihin puutteisiin on puututtava välittömästi. Luvan saajan on selvitettävä hankkeen vaikutusalueen kalastoa Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailutarve jatkossa. 3) Halsuan kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Lautakunta on todennut, että hankealue sijaitsee yleiskaavassa maa ainesten ottoalueeksi (EO 1) varatulla alueella eikä turvetuotannon jatkamiselle ole maankäytöllistä estettä. Hanke ei vaikeuta Kotkannevan ja Pikku Koppelon metsät nimisen suojelualueen suojelutavoitetta eikä aiheuta vaaraa tärkeiden pohjavesien suojelulle. Suunnitelman mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet ovat olosuhteisiin ja tuotannon suunniteltuun kestoon nähden riittävät. Toiminnasta ei aiheudu pöly tai meluhaittaa asutukselle tai muulle toiminnalle. Näätänmaan metsäautotielle aiheutuvasta erityisliikenteestä on sovittava tiekunnan kanssa. Hakijan vastine Hakija on pitänyt Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimusta myös talviaikaisesta pintavalutuksesta kohtuuttomana ottaen huomioon tuotantotoiminnan epäsäännöllisyyden ja jäljellä olevan toiminta ajan lyhyyden. Korpiojannevan kuivatusvesien määrä on talvella pieni ja Korpiojan virtaama alivirtaamakaudella on alle 0,1 l/s. Kuormitus alapuolisiin vesistöihin on sen vuoksi niin vähäinen, ettei pumppausrakenteiden talvikäytön edellyttämiä taloudellisia investointeja voida pitää perusteltuina. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) eikä Halsuan kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan 3) lausunnoista.

9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 9 Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Keski Pohjanmaan Turvetuotanto Oy:lle ympäristöluvan Korpiojannevan tuotantoalueen turvetuotantoon hakemukseen liitetyn suunnitelman ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Hankealueen pinta ala on 41,5 ha. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 38,5 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ympärivuotisesti sekä suunnitelman mukaisen vähintään 1,3 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta sulan maan aikana. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Suunnitelman mukainen pintavalutuskenttä on rakennettava vuoden 2008 huhtikuun loppuun mennessä ja se on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja

10 10 saatettava tiedoksi Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan 6) Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde,

11 11 josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.

12 12 Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Turvetuotanto on aloitettu Korpiojannevan turvetuotantoalueella jo vuonna Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, mikä tuotannossa olevan alueen vesienkäsittelyssä merkitsee ympärivuotista pintavalutusta tai muuta tehokasta laskeutuksen jälkeistä käsittelyä. Lupamääräyksessä 2) kuivatusvesien käsittelyä on määrätty tehostettavaksi siten, että kuivatusvedet johdetaan sulan maan ajan vähintään 1,3 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta vesistöön. Pintavalutuskentän koko on hieman mitoitusarvoa pienempi. Ottaen kuitenkin huomioon jäljellä olevan tuotantoajan pituus, tuotantoalueen koko ja talviajan vähäinen kuivatusvesimäärä ympäristölupavirasto katsoo, että määrätty vesienkäsittely vastaa tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen lähietäisyydellä ei ole asutusta ja lähiympäristössä maa ja metsätalouteen käytettävät alueet sijaitsevat hankealueesta pääosin vähintään 2,5 km:n etäisyydellä. Kun otetaan huomioon Korpiojannevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Kotkanneva ja Pikku Koppelon metsät niminen alue on liitetty Natura 2000 verkostoon.

13 Lupamääräysten perustelut 13 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6). Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 12) ja 13) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) kuivatusvesien käsittelyä koskevan vaatimuksen lupamääräyksessä 2) ilmenevällä tavalla, vaatimuksen velvoittaa luvan saaja toimittamaan ympäristökeskukselle vuosiraportit tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista lupamääräyksissä 9), 12) ja 13) sekä vaatimuksen velvoittaa luvan saaja ilmoittamaan vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle lupamääräyksessä 3) ilmenevällä tavalla. Poltto ja voiteluaineiden sijoittamista ja jäteöljyjen säilyttämistä koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksessä 8). Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden ympärivuotisesta käytöstä ja vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta huomioon lupamääräyksistä 2) ja 5) ilmenevällä tavalla. Työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimus kalaston selvittämisestä voidaan ottaa huomioon kalataloustarkkailussa, josta ympäristölupavirasto antaa lupamääräyksen 13). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

14 14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

15 15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Anne Valjakka Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 Liite 2 Kartta

18 Liite 3 KORPIOJANNEVAN TUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa (toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

19 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.