Suomi 100 alueverkoston loppuraportti. 1. Yhteystiedot. Suomi 100 alueverkoston loppuraportti :24. Maakunnan tai kaupungin nimi

Transkriptio

1 Suomi 100 alueverkoston loppuraportti 1. Yhteystiedot Maakunnan tai kaupungin nimi Yhteyshenkilö n nimi Yhteyshenkilön puhelinnumero Etelä-Karjala Salla Airaksinen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite salla.airaksinen@ekarjala.f i Maakunnan tai kaupungin verkkosivut

2 2. Maakunnan tai kaupungin nimi Etelä-Karjala

3 3. Yhteyshenkilön nimi Salla Airaksinen

4 4. Yhteyshenkilön puhelinnumero

5 5. Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

6 6. Maakunnan tai kaupungin verkkosivut

7 7. Lyhyt kuvaus maakunnan tai kaupungin Suomi 100 -viestinnän toimenpiteistä ja päälinjoista Maakunnalliseen ekarjala-portaaliin rakennettiin Etelä-Karjalan Suomi 100 -sivut (ekarjala.fi/suomi100). Sivuille koottiin muun muassa tiedotteita (yht. 54 kpl), perustietoa maakunnallisesta Suomi 100 -organisoinnista, rahoituksen hakemisesta sekä linkkejä tärkeisiin lähteisiin. Etelä-Karjalan liitto hallinnoi Suomi 100 Etelä-Karjalassa -Facebook-sivua ( jonne myös kuntien Suomi 100 -yhteyshenkilöillä oli oikeus julkaista tietoja. Etelä-Karjalan liiton Twitter-tiliä käytettiin Suomi 100 -viestinnässä (twitter.com/etelkarjalanlii?lang=fi). Kesällä 2017 otettiin Etelä-Karjalan liitossa aktiiviseen käyttöön Instagram-tili (southkarelia), jossa julkaistiin paljon juhlavuoteen liittyviä kuvia. Sosiaalisessa mediassa käytettiin muun muassa aihetunnisteita #suomi100, #suomi100ekarjala ja #yhdessä. Mediatiedotteita julkaistiin yhteensä 25 kappaletta. Erilaisia info- ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin hankkeen aikana Etelä-Karjalan liiton toimesta kaksi ( ja ). Lisäksi aluekoordinaattori oli mukana Suomi 100 -infotilaisuuksissa vuonna 2016 Luumäellä (8.3.), Rautjärvellä (6.4.), Ruokolahdella (20.4.), Parikkalassa (25.4.), Savitaipaleella (25.8.) ja Imatralla (6.9). Lappeenrannan kaupunki järjesti mediatilaisuuden juhlavuoteen liittyen Paikallismediat uutisoivat tilaisuuksista näyttävästi. Vuonna 2017 aluekoordinaattori oli mukana Yhdessä -päivään liittyvissä tiedotustilaisuuksissa Imatralla (17.8.) ja Lappeenrannassa (21.8.). Yhteistyötahojen kanssa järjestettiin tiedotustilaisuus Lappeenrannassa Itsenäisyyspäivään liittyen. Lisäksi aluekoordinaattori esitteli Suomi 100 -asioita muun muassa Luonnon päivät -työpajassa , maakunnallisen viestintäverkoston kokouksissa (vuonna 2016: 27.1., 10.5., 7.9. ja vuonna 2017: 21.1., ja 21.9.) sekä monissa muissa maakunnallisissa tilaisuuksissa hankkeen aikana. Aluekoordinaattoria haastateltiin vuoden 2016 aikana kolme kertaa YLEn radiolähetyksiin Suomi 100 -juhlavuoteen liittyen. Vuoden 2017 keväällä aluekoordinaattori antoi haastattelun YLEn radiolähetykseen Etelä-Karjalan lasten ja nuorten Suomi 100 -päivästä. Kyseisen päivän aikana (6.4.) media kiersi kouluilla tekemässä lähetyksiä ja juttuja päivästä. Etelä-Karjalan liiton järjestämään juhlavuoden avaustilaisuuteen kutsuttiin mukaan median edustajia, jotka tekivät tapahtumasta juttuja omiin medioihinsa. Etelä-Karjalan liitto järjesti Tuntematon sotilas -elokuvan ennakkonäytökseen Lappeenrannassa, jonne kutsuttiin Maasotakoulun sekä Raja- ja merivartiokoulun opiskelijoita sekä johtoa. Paikalle kutsuttiin myös median edustajia, joista paikalla olivat Ruotuväki -lehti, Rajamme Vartiat -lehti, Etelä-Saimaa sekä YLE. Etelä-Karjalan liitto aloitti Ainaskii sata -kampanjan, jossa nostettiin julkisuuteen maakunnassa tapahtuvia kaikenkokoisia ja -näköisiä ilahduttavia tapahtumia, asioita, innovaatioita ja edistysaskelia. Viikoittain ilmestyneitä julkaisuja kertyi kampanjan aikana yhteensä 104, joista viimeinen julkaistiin Kuka tahansa pystyi lähettämään oman ehdotuksensa verkkosivujen kautta ( Ainaskii sata -kampanjalle luotiin omat Facebook-sivut ( Kampanjan lanseeraus näkyi myös valtakunnallisessa Suomi 100 mediaseurannassa. Maakuntalehti Etelä-Saimaa toimi yhteistyökumppanina Ainaskii sata kampanjassa, ja lehden verkkosivuilla oli kampanjan kuvabanneri hankkeen keston ajan. Lisäksi jokaisesta teosta lähetettiin ennakkoon tiedote lehden toimitukseen. Etelä-Karjalan yhteiseen tapahtumakalenteriin (tapahtumat.ekarjala.fi) lisättiin Suomi 100 -kategoria, jonka alta löytyivät kaikki kalenteriin syötetyt juhlavuoden tapahtumat. Lisäksi Etelä-Karjalan kuntien Suomi 100 -yhteyshenkilöiden käyttöön rakennettiin Sharepoint-alustalle sisäinen suunnittelukal

8 8. Maakunnan tai kaupungin hyödyntämät viestintäkanavat Suomi 100 -hankkeessa 100% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 90% 80% 70% 60% Prosentti 50% 40% 30% 20% 10% 0% Instagram Facebook Twitter Verkkosivut Paikallislehdet Muu, mikä? Nimi Prosentti Instagram 100,0% Facebook 100,0% Twitter 100,0% Verkkosivut 100,0% Paikallislehdet 100,0% Muu, mikä? 100,0% N 1

9 9. Viestintäkanavie n kävijämäärät 2017 Alueen verkkosivut Instagra m 297 seuraajaa Facebook Twitter Printtimedia Suomi 100 Etelä- Karjalassa 445 seuraajaa ja Ainaskii sata 522 seuraajaa, yhteensä 967 seuraajaa 1350 seuraajaa E-Saimaa (levikki ), Uutisvuoksi (levikki ), LPR uutiset & Imatralainen (levikki ), Vartti (levikki ), Parikkala-Rautjärven sanomat (levikki 4790), Luumäen lehti (levikki 3502), Länsi-Saimaan sanomat (levikki 7400), Joutseno lehti (levikki 2965). Yhteensä

10 10. Alueen verkkosivut

11 11. Instagram 297 seuraajaa

12 12. Facebook Suomi 100 Etelä-Karjalassa 445 seuraajaa ja Ainaskii sata 522 seuraajaa, yhteensä 967 seuraajaa

13 13. Twitter 1350 seuraajaa

14 14. Printtimedia E-Saimaa (levikki ), Uutisvuoksi (levikki ), LPR uutiset & Imatralainen (levikki ), Vartti (levikki ), Parikkala-Rautjärven sanomat (levikki 4790), Luumäen lehti (levikki 3502), Länsi-Saimaan sanomat (levikki 7400), Joutseno lehti (levikki 2965). Yhteensä

15 15. Maakunnan tai kaupungin kolme Suomi 100 -hankkeen tavoitetta ja lyhyt kuvaus niiden toteutumisesta Etelä-Karjalan kolme Suomi 100 -hankkeen tavoitetta olivat: yhdessä, karjalaisuus sekä juhlavuosi taitekohtana, josta jää eteläkarjalaisille pysyvä muistijälki ja on ainutlaatuinen kokemus tekijöilleen. Kaikki maakunnassa toteutetut hankkeet ja tapahtumat ilmensivät jollakin tavalla Suomi 100 -hankkeen valtakunnallistakin teemaa Yhdessä sekä Etelä-Karjalan omaa Suomi 100 teemaa Karjalaisuus. Yhdessä ja karjalaisuus olivat teemoja, joiden ilmentymistä vaadittiin myös aluetukea saaneilta Suomi 100 -hankkeilta. Teemat toteutuivat näin ollen kaikissa hankkeissa, joille Etelä-Karjalan liitto myönsi Suomi aluetukea. Lisäksi teemat toteutuivat myös Etelä-Karjalan liiton omissa tapahtumissa. Esimerkiksi juhlavuoden avaustilaisuuteen kutsuttiin laaja kirjo eri alojen edustajia juhlimaan yhdessä juhlavuoden alkamista maakunnassamme, lasten ja nuorten päivänä laulettiin maakunnan kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa Karjalaisten laulu, joka tuli näin tutuksi kaikille maakunnan lapsille. Yhdessä -päivänä Etelä-Karjalan liitto järjesti kaikille avoimen piknik-tapahtuman sekä Imatralla että Lappeenrannassa. Tapahtuma järjestettiin yhdessä ja yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa. Lisäksi piknik-tapahtuman ajatuksena oli yhdessä oleminen. Maakunnallinen itsenäisyysjuhla järjestettiin myös yhdessä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Juhla oli kaikille avoin ja siellä esiintyi solistien (Johanna Rusanen Kartano ja Jyrki Anttila) lisäksi yhteiskuoroja, jotka esittivät karjalaisia lauluja. Yhteistapahtumat sopivat erityisen hyvin karjalaisuus -teemaan, jonka tavoitteena oli muun muassa nostaa yhteisöllisyyden tunnetta sekä maakuntahenkeä Etelä-Karjalassa ja vahvistaa asukkaiden identiteettiä. Etelä-Karjalan liitto aloitti Ainaskii sata -kampanjan, jossa nostettiin julkisuuteen maakunnassa tapahtuvia kaikenkokoisia ja - näköisiä ilahduttavia tapahtumia, asioita, innovaatioita ja edistysaskelia. Julkaisut ilmensivät kansallista Suomi 100 -teemaa Yhdessä sekä Etelä-Karjalan Suomi 100 teemaa Karjalaisuus. Kampanjan tavoitteena oli nostaa yhteisöllisyyden tunnetta sekä maakuntahenkeä Etelä- Karjalassa ja vahvistaa asukkaiden identiteettiä. Nämä tavoitteet sopivat myös erinomaisesti yhteen Yhdessä-teeman sekä Karjalaisuusteeman kanssa. Juhlavuoden tavoitteena oli muodostaa taitekohta, joka jättää eteläkarjalaisiin pysyvän muistijäljen ja on ainutlaatuinen kokemus myös tekijöilleen. Juhlavuonna maakunnassa järjestettiin paljon erilaisia tapahtumia ja ohjelmaa, joten kaikki halukkaat löysivät varmasti itselleen sopivan tavan juhlia itsenäisyyttä ja näin ollen juhlavuodesta tuli vaikuttava kokonaisuus.

16 16. Lyhyt kuvaus maakunnan tai kaupungin päätöksentekoprosessista Suomi 100 -ohjelmahankkeiden tukemisessa Hankkeen ohjausryhmänä toimi Etelä-Karjalan maakuntahallituksen nimeämä kulttuurityöryhmä, jota edustivat seuraavat tahot: Juha Iso-Aho (puheenjohtaja)lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Imatran TKI-keskus (Voima) Johanna Vuolasto, erityisasiantuntija, Kaakkois-Suomen ja Hämeen Taiteen edistämiskeskus Anna Vilkuna, taidejohtaja, Kaakon taide ry Päivi Partanen ( asti), museotoimenjohtaja, Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimi Leena Räty ( alkaen), vs. museotoimenjohtaja, Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimi Eeva Paakkinen, kulttuuripäällikkö, Parikkalan kunnan vapaa-aikapalvelut Eija Mustonen, kuvataiteen koulutuspäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja kulttuuri Pertti Kolari ( asti), johtaja, Etelä-Karjala-instituutti, LUT Liisa-Maija Sainio ( alkaen), provost, LUT Ulla Särkinen ( asti), vapaa-aikapalveluiden päällikkö, Imatran kaupungin hyvinvointipalvelut Harri Valtasola ( alkaen), elämänlaatupalvelujen johtaja, Imatran kaupunki Anu Talka (sihteeri), maakuntasuunnittelija, Etelä-Karjalan liitto Virve Lindström (esittelijä, asti), projektipäällikkö, Etelä-Karjalan liitto Salla Airaksinen (esittelijä, alkaen), projektipäällikkö, Etelä-Karjalan liitto Vuotuisella kiertoperiaatteella Luumäen, Lemin, Savitaipaleen, Taipalsaaren, Ruokolahden ja Rautjärven kuntien edustaja: 2016 Kaisa Myllymäki, kirjastonhoitaja, Rautjärven kunta 2017 Sanna Halttunen, vs. kirjastonjohtaja, Ruokolahden kunta 2018 Kimmo Kainulainen, kunnanjohtaja, Savitaipaleen kunta Vuotuisella kiertoperiaatteella taiteen perusopetusta maakunnassa antavien oppilaitosten edustaja: 2016 Maija-Liisa Hallikainen, taideaineiden vastuuopettaja, Imatran työväenopisto 2017 Hanne Kärki, rehtori, Lappeenrannan kuvataidekoulu 2018 Niku Martikainen, lehtori, Lappeenrannan musiikkiopisto Vuotuisella kiertoperiaatteella maakunnan kulttuurijärjestöjen edustaja: 2016 Mikko Europaeus, hallituksen jäsen, Etelä-Karjalan Kärki-LEADER 2017 Reijo Rinkinen, aluejohtaja, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry 2018 Liisa Marsio, toiminnanjohtaja, Imatran kaupunkikeskusta ry Ohjausryhmä linjasi, että aluetukea voidaan myöntää Etelä-Karjalan alueella toteutuville hankkeille ja aluetuki voi muodostaa korkeintaan 50 % hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista ja se voi olla korkeintaan Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tuli olla liitetty Suomi 100 -ohjelmaan ennen hakemuksen käsittelyä. Aluetukea myönnettiin yhteensä euroa kolmessa haussa, yhteensä 31 hankkeelle. Aluetuen ensimmäinen hakukierros oli avoinna ja toinen haku Kolmas ja samalla viimeinen haku oli auki Hakemuksia tuli yhteensä 88 kappaletta. Ensimmäisessä haussa tukea myönnettiin yhdeksälle hankkeelle yhteensä , toisessa haussa 11 hankkeelle yhteensä ja kolmannessa haussa 11 hankkeelle yhteensä Korkein myönnetty summa oli ja alhaisin Hakemukset käsiteltiin Etelä-Karjalan liiton arviointityöryhmässä, minkä jälkeen Etelä-Karjalan Suomi 100 -ohjausryhmä antoi lausuntonsa hakemuksista. Maakuntajohtaja teki lopullisen päätöksen rahoitettavista hankkeista. Hankkeiden arvioinnissa käytettiin kriteereinä seuraavia tekijöitä: Suomi 100 -ohjelman edellytysten täyttyminen ja hankkeen lisäarvo juhlavuodelle Hankkeen vaikutus alueelliseen elinvoimaan Hankkeen kohderyhmän suuruus Karjalaisuus-teeman korostuminen Hakemukset pisteytettiin yllä mainittujen kriteerien perusteella. Hankkeille maksettiin aluetukea yhteensä Hankkeista kolmelle ei maksettu ollenkaan myönnettyä aluetukea tai ennakkoon maksettu aluetuki perittiin takaisin (hanke ei toteutunut tai hankkeella ei ollut hyväksyttäviä kustannuksia). Seitsemälle hankkeelle maksettiin pienempi aluetukisumma, kuin mitä aluetukea oli myönn

17 17. Maakunnan tai kaupungin merkittävimmät sidosryhmät ja lyhyt kuvaus niiden roolista Suomi hankkeessa alueellanne Etelä-Karjalan Suomi 100 -ohjausryhmänä toimi Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmä (kulttuurityöryhmän kokoonpanot edellisessä vastauksessa). Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä kahdeksan kertaa ja vuoden 2017 aikana seitsemän kertaa pidettiin kulttuurityöryhmän kokous, jossa käsiteltiin vielä Suomi 100 -hankkeen loppuraportti. Ohjausryhmän tehtävänä oli huolehtia siitä, että hanke toteutettiin sovitun hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Ohjausryhmä ohjasi hankkeen toteuttamista ja valvoi, että toimenpiteet olivat tarkoituksenmukaisia ja asetettuihin tavoitteisiin tähtääviä. Etelä-Karjalan maakunnan yhdeksässä kunnassa on ollut hankkeen ajan nimettynä Suomi 100 -yhteyshenkilö, joka on vastannut juhlavuoden vietosta kunnissa. Yhteyshenkilöiden kanssa on pidetty tiiviisti yhteyttä ja aluekoordinaattori on jakanut heille tietoa valtakunnan tasolta. Lappeenrannassa ja Imatralla kokoontui säännöllisesti Suomi 100 -juhlatyöryhmä, jonka kokouksiin aluekoordinaattori osallistui. Aluekoordinaattori osallistui maakunnallisen viestintäverkoston kokouksiin, joissa hän piti tilannekatsauksen Suomi 100 -hankkeen ajankohtaisista asioista. Maakunnallinen viestintäverkosto kokoontui vuosien aikana yhteensä kuusi kertaa (kokouspäivät listattu kysymykseen 2). Maakunnallinen viestintäverkosto oli muun muassa tiiviisti mukana Yhdessä -päivän suunnittelussa. Maakunnalliseen viestintäverkostoon kuuluu edustajia muun muassa kunnista, oppilaitoksista ja kehitysyhtiöistä. Aluekoordinaattori oli tiiviisti yhteydessä maakunnan eri toimijoiden kanssa koko hankkeen ajan. Aluekoordinaattori toimi yhteyshenkilönä sekä hanketoimijoiden että Suomi 100 -sihteeristön suuntaan.

18 18. Omarahoitusosuuden jakautuminen, Maakunnan tai kaupungin oma suora rahoitus Ulkopuolinen hankkeelle kohdistettu rahoitus Suomi 100 -hankkeiden omarahoitus (kuntarahaa) Omarahoitusosuus yhteensä

19 19. Maakunnan tai kaupungin oma suora rahoitus 48037

20 20. Ulkopuolinen hankkeelle kohdistettu rahoitus (kuntarahaa)

21 21. Suomi 100 -hankkeiden omarahoitus 0

22 22. Omarahoitusosuus yhteensä 93037

23 23. Myönnetyn valtionavustuksen käyttö vuosina , Aluekoordinaatiotyön palkkakustannukset sivukuluineen Muut palkkakustannukse t Viestintäkulut Markkinointikulu t Matkakulu t Suomi ohjelmahankkeill e maksettu tuki M ku

24 24. Aluekoordinaatiotyön palkkakustannukset sivukuluineen 31616

25 25. Muut palkkakustannukset 1087

26 26. Viestintäkulut 0

27 27. Markkinointikulut 2390

28 28. Matkakulut 1317

29 29. Suomi 100 -ohjelmahankkeille maksettu tuki 40321

30 30. Muut kulut 13269

31 31. Alueen oman suoran rahoituksen käyttö , Aluekoordinaatiotyön palkkakustannukset sivukuluineen Muut palkkakustannukse t Viestintäkulut Markkinointikulu t Matkakulu t Suomi hankkeille maksettu tuki Muut kulut

32 32. Aluekoordinaatiotyön palkkakustannukset sivukuluineen 34653

33 33. Muut palkkakustannukset 1087

34 34. Viestintäkulut 0

35 35. Markkinointikulut 2390

36 36. Matkakulut 1317

37 37. Suomi 100 -hankkeille maksettu tuki 40321

38 38. Muut kulut 13269

39 39. Arvio omarahoituksen lisäksi toteutuneesta henkilötyökuukausien arvosta Suomi 100 -hankkeen aikana , 25000

40 40. Kerro kolmesta Suomi ohjelmahankkeest a alueellanne Hankkeen nimi Toteutusaika Lyhyt kuvaus Itä-Länsi Imatran Itä-Länsi tapahtumassa juhlistettiin Suomi juhlavuotta ja Tahko Pihkalan kehittämän kansallispelimme 95- vuotisjuhlavuotta. Viikonlopun teemoja olivat: Karjalaisuus, Suomi 100 ja Yhdessä. Miesten ja naisten Itä Länsi -ottelut pelattiin erityisissä peliasuissa, kun Itä pelasi punamustissa (karjalaisuus) asuissa ja Länsi sini-valkoisissa asuissa (Suomi 100). Miesten peliin kutsuta kaikki Etelä- Karjalan sotaveteraanit kunniavieraiksi. Veteraanien isäntänä toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Arvio osallistujamäärästä Hankkeen nimi Toteutusaika Lyhyt Hiitolanjoki Haarikko - luontohelmiä Suomen luonnons juhlisti ju nimeämä luontohe erityisen luontoko puolilla m Karjalasta valtakunn luontoko valikoitui Haarikon Luontohe järjestett kolme (4. Haarikko retki, 20. retki Haa Koululais Hiitolanjo venäläine Luontohe n päätavo yhdessä e järjestöje kanssa, m tarpeita H Haarikon kohdistuu siellä koe millaisen jättää tul sukupolv alueen ke tulisi ede Luontohe keräsivät ihmisiä ke ja tutustu Hiitolanjo alueesee

41 41. Hankkeen nimi Itä-Länsi

42 42. Toteutusaika

43 43. Lyhyt kuvaus Imatran Itä-Länsi tapahtumassa juhlistettiin Suomi 100 -juhlavuotta ja Tahko Pihkalan kehittämän kansallispelimme 95- vuotisjuhlavuotta. Viikonlopun teemoja olivat: Karjalaisuus, Suomi 100 ja Yhdessä. Miesten ja naisten Itä Länsi -ottelut pelattiin erityisissä peliasuissa, kun Itä pelasi puna-mustissa (karjalaisuus) asuissa ja Länsi sini-valkoisissa asuissa (Suomi 100). Miesten peliin kutsuta kaikki Etelä- Karjalan sotaveteraanit kunniavieraiksi. Veteraanien isäntänä toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

44 44. Arvio osallistujamäärästä 14311

45 45. Hankkeen nimi Hiitolanjoki Haarikko -luontohelmiä

46 46. Toteutusaika

47 47. Lyhyt kuvaus Suomen luonnonsuojeluliitto juhlisti juhlavuotta nimeämällä 100 luontohelmeä eli erityisen arvokasta luontokohdetta eri puolilla maata. Etelä- Karjalasta valtakunnalliseksi luontokohteeksi valikoitui Hiitolanjoki Haarikon alue. Luontohelmitapahtumia järjestettiin yhteensä kolme (4.2. Hiitolanjoki Haarikko -seminaari ja retki, Opastettu retki Haarikon metsiin, Koululaisjuhlat Hiitolanjoella, vieraana venäläinen ryhmä). Luontohelmitapahtumien päätavoite oli ideoida yhdessä eri ihmisten, järjestöjen ja toimijoiden kanssa, mitä toiveita ja tarpeita Hiitolanjoki Haarikon alueeseen kohdistuu, mitkä arvot siellä koetaan tärkeiksi, millaisena alue halutaan jättää tuleville sukupolville ja kuinka alueen kehittämisessä tulisi edetä. Luontohelmitapahtumat keräsivät eri-ikäisiä ihmisiä keskustelemaan ja tutustumaan Hiitolanjoki Haarikon alueeseen.

48 48. Arvio osallistujamäärästä 565

49 49. Hankkeen nimi VOLTTI 2017

50 50. Toteutusaika

51 51. Lyhyt kuvaus Lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma VOLTTI 2017 yhdisti monitaiteisen Lasten Kalenat -tapahtuman, Nurtsi -nuorisosirkusfestivaalin ja Väliverho -lapsiteatteritapahtuman. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio toimivat tapahtuman suojelijoina. Yhteistapahtuman tavoitteena oli vahvistaa lasten ja nuorten harrastustoimintaa, tutustuttaa uusiin harrastuslajeihin sekä edistää eri puolilta maata saapuvien lasten ja nuorten tutustumista ja ystävystymistä. Ohjelmassa oli useita tanssi-, sirkus- ja teatteriesityksiä sekä yhteistä tekemistä sisältäviä tilaisuuksia. Eri harrastusaloihin tutustuttiin tapahtuman työpajoissa sekä yhteisissä illanvietoissa.

52 52. Arvio osallistujamäärästä 1100

53 53. Lataa 3-4 kuvatiedostoa kustakin merkittävästä Suomi 100 -ohjelmahankkeesta E_karjala_VOLTTI_080617_JohannaHoppu.jpg

54 54. Liitä excel-muodossa lista tuetuista Suomi 100 -hankkeista Tuettavat Suomi 100 -ohjelmahankkeet_e_karjala.xlsx