YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 154/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 302 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 154/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 302 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Järvisalonnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Soini Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Järvisalonneva sijaitsee Soinin kunnan alueella. Tähän hakemusasiaan liittyvä Savonnevan turvetuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungin sekä Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien alueella. Heiniahonnevan, Lypsinnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Soinin kunnan alueella. Tuotantoalueiden kuntoonpano on aloitettu vuonna 1975 ja tuotanto vuonna Tuotantokelpoinen pinta ala oli vuonna 2006 Savonnevalla 604,2 ha, Järvisalonnevalla 81,0 ha, Heiniahonnevalla 36,9 ha, Lypsinnevalla 43,3 ha ja Koirasuolla 351,2 ha eli yhteensä 1 116,7 ha. Tästä tuotantokunnossa on 804,4 ha, valmistelussa 93,2 ha ja kokonaan valmistelematta 219,0 ha. Vapo Oy on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja , , , sekä täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueelle sijoittuvan osan turvetuotannolle. Vapo Oy on Itä Suomen ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella, jota on täydennetty , pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Vahankajoen vesistöalueelle sijoittuvan laskevan osan turvetuotannolle. Itä Suomen ympäristölupavirasto on tekemällään päätöksellä siirtänyt hakemuksen Länsi Suomen ympäristölupavirastolle käsiteltäväksi. Molempia hakemuksia käsitellään tämän päätöksen yhteydessä. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on jakanut hakemukset viideksi asiaksi; Savonnevan (LSY 2004 Y 402), Järvisalonnevan (LSY 2005 Y 302), Heiniahonnevan (LSY 2005 Y 303), Lypsinnevan (LSY 2005 Y 304) ja Koirasuon (LSY 2005 Y 305) turvetuotantoalu

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 eita koskeviksi ympäristölupahakemuksiksi, joita kaikkia käsitellään samanaikaisesti, mutta joista annetaan erilliset päätökset. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueella sijaitsevat turvetuotantoalueet on voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 :n edellyttämällä tavalla ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä ja myöhempää lupatarveharkintaa varten sekä merkitty siihen Savonnevan Vahankajoen vesistöön laskevalla osalla on Itä Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 23/97/3 myöntämä lupa, jota vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 157/1998 osittain muuttanut. Päätöksen mukaan, mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2005 jälkeen, on hakijan pantava viimeistään vireille hakemus vesien johtamista turvetuotantoalueilta vesistöön koskevien lupaehtojen tarkistamiseksi. Savonnevan Kyyjärveen laskevilla lohkoilla 1 4 on Itä Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 14/03/1 myöntämä ympäristölupa. Nämä alueet eivät sisälly tässä päätöksessä käsiteltävään hakemukseen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa Savonnevan Soinin ja Alajärven puolella sijaitseva alue on merkitty turvetuotantoalueiksi. Keski Suomen seutukaavassa Kyyjärven alueella oleva osa Savonnevasta on varattu turvetuotantoon. Myös maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski Suomen maakuntakaavassa Savonnevan Kyyjärvellä sijaitsevat alueet on merkitty turvetuotantoalueiksi (EO/Tu). Kyseessä on useista eri lohkoista muodostuva turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta ala on yhteensä 1 116,7 hehtaaria. Järvisalonnevan tuotantokelpoinen pinta ala on 81,0 ha, joka on kokonaan valmistelematonta. Lohkosta 27 on luonnontilaista suota, 14,9 ha ja loput metsäojitettua. Lohkosta 281 (33,9 ha) on luonnonti

3 3 laista suota 33,0 ha. Lohkosta 282 (20,3 ha) on luonnontilaista suota 17,1 ha. Muut osat lohkoja 281 ja 282 on metsäojitettu. Asutus ja maankäyttö Turvetuotantoalueiden lähiympäristöt ovat pääasiassa metsäojitettua metsää ja suota. Järvisalonnevan eri lohkojen keskellä sijaitsee yksi loma asunto Järvisalonlammen rannalla. Suojelukohteet Järvisalonnevan lounaispuolella sijaitsee kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, Mäntykangas (FI ). Alueen pinta ala on noin 53 ha ja se on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Alueen nykyinen puusto on saanut kehittyä täysin luonnontilaisesti yli 120 vuotta. Vesistön tila ja käyttö Järvisalonneva sijaitsee pääosin Toraspuron valuma alueella (47.057), joka kuuluu Kuninkaanjoen valuma alueeseen (45.05). Kyseiset valuma alueet kuuluvat Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47). Järvisalonnevan alueelta kuivatusvedet johdetaan laskuojilla 3 ja 4 Tipakanpuroa ja Valkeispuroa pitkin pintavalutuskentille ja niiltä laskuojaa 51 pitkin Pohjoisjokeen, joka laskee Torasjärven kautta Toraspuroa Kuninkaanjokeen ja Alajärveen. Valkeispuro ja Tipakanpuro Pohjoisjoki Torasjärvi Valkeispuro ja Tipakanpuro ovat pieniä suopuroja, joiden vedet päätyvät Pohjoisjokea Torasjärveen. Purot virtaavat Savonnevan valmistelemattomien lohkojen vieritse. Purojen vedenlaatua ei ole tutkittu. Torasjärveen laskevan Pohjoisjoen valuma alueella on runsaasti suo ja metsämaita. Näytetulosten perusteella joki on lievästi rehevä/rehevä ja erittäin humuspitoinen. Rautapitoisuus on korkea ja pharvo on vaihdellut lievästi happaman ja happaman välillä. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut voimakkaasti, ollen keväisin selvästi korkeampi kuin loppukesäisin. Torasjärven pintaa on laskettu 1800 luvulla lähes metrillä. Järvi on pahoin liettynyt ja osittain umpeenkasvanut. Järveä on kunnostettu vuonna 1998 helmi maaliskuussa ruoppaamalla rantaa 700 metrin matkalta ja nostamalla vedenpintaa kesällä 20 cm:llä Toraspuron suulle rakennetun pohjapadon avulla.

4 4 Torasjärven pinta ala on 41 hehtaaria ja vesitilavuus 0,54 milj.m 3. Järven valuma alue on luusuassa 17,5 km 2. Hakemuksen mukaisten tuotantoalojen osuus valuma alueesta on 10,7 %. Järven syvin kohta on 3,3 m, mutta keskisyvyys jää 1,3 metriin. Valtaosa järveen päätyvistä vesistä tulee Pohjoisjokea pitkin luvulla Torasjärven vesi on ollut hieman Pohjoisjokea parempilaatuista ollen kuitenkin selvästi humuspitoista ja ravinteikasta. Rautapitoisuudet ovat olleet korkeita ja vesi on väriltään ruskeaa. ph arvot ovat vaihdelleet välillä 5,1 6,3 eli kyseessä on hapan/lievästi hapan järvi luvun lopulla järven vedenlaatu näyttää olleen hieman 1980 lukua parempi; väriluku sekä ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaisemmat ja ph arvo korkeampi. Toraspuro Kuninkaanjoki Lappajärvi Toraspuro on noin 3 km pitkä puro, joka saa alkunsa Torasjärvestä ja laskee Kuninkaanjokeen. Toraspurossa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta. Toraspurosta ei ole olemassa vedenlaatutietoja. Kuninkaanjoen valuma alueesta maatalousmaiden osuus on noin 12,7 % ja turvetuotantoalueiden noin 1,4 %. Savonnevan turvetuotantoalueiden osuus Kuninkaanjoen valuma alueesta on noin 0,7 %. Kuninkaanjoen veden laatua hankealueen yläpuolella on Soinin kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan vuoksi tarkkailtu säännöllisesti. Puhdistamon vaikutus on selvästi havaittavissa veden laadussa. Hankealueen alapuolisen Kuninkaanjoen veden laadusta on niukasti vedenlaatutietoja. Veden alkaliniteetti on vaihdellut välillä 0,05 0,48. Vedessä on runsaasti ravinteita. Kuninkaanjoen keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 98 µg/l. Myös typpipitoisuuksien mukaan joki on erittäin rehevä. Vden ph arvot ovat olleet korkeita, eliöstölle haitallisia arvoja ei ole esiintynyt. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriarvon perusteella joen vesi on ollut hyvin humuspitoista, kuten suovaltaisen valuma alueen vesistöille on tavanomaista. Lappajärvi on Pohjanmaan suurin järvi, jonka pinta ala on 142 km 2, keskisyvyys 7,5 metriä ja suurin syvyys 38 metriä. Järven valumaalueesta peltoa on noin 20 % ja metsää ja suota noin 68 %. Järvi laskee Ähtävänjokea pitkin Luodon Öjanjärveen. Lappajärven fosforipitoisuus on kolminkertaistunut viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Vuosina toteutetussa Lappajärvi Life hankkeessa rehevöitynyttä järveä ja sen valuma aluetta kunnostettiin. Lappajärven sisäistä kuormitusta pyrittiin vähentämään mm. hoitokalastuksella ja hapetuksella.

5 5 MUU VESISTÖKUORMITUS TURVETUOTANTO Kuninkaanjoen valuma alueella kuormittaa hankealueen lisäksi Vapo Oy:n Kuninkaansuon tuotantoalue sekä yksityinen Taatinneva. Lisäksi valuma alueella sijaitsee Soinin kunnan jätevedenpuhdistamo. Turvetuotantoalueiden lisäksi vesistöalueita kuormittaa maa ja metsätalous sekä haja ja loma asutus. Savonnevalla, Järvisalonnevalla, Heiniahonnevalla, Lypsinnevalla ja Koirasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta HAKUmenetelmällä sekä imuvaunu ja mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä. Palaturvetta tuotetaan palaturvemenetelmällä. Kaikkien tuotantoalueiden keskimääräinen vuosituotantomäärä, kun koko tuotantokelpoinen pinta ala on käytössä, on yhteensä noin m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Tuotantoalueella vesienkäsittelymenetelminä tulee olemaan laskeutusaltaat, sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet sekä kaksi pintavalutuskenttää. Laskeutusaltaat varustetaan vettä padottavalla patorakenteella ja pintapuomilla. Vesien johtaminen pintavalutuskentille vaatii pumppausta, jota tehdään sulan maan aikana. Täydennyksessään hakija on esittänyt, että Järvisalonnevan lohkoille 27 ja 28 on laadittu uusi vesienkäsittelysuunnitelma, missä pintavalutuskentät tulevat kauemmas suon alapuolelle. Järvisalonnevan kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä 9 ja 10. Pintavalutuskentän 9 suunniteltu ala on noin 4,6 % valuma alueesta (63,1 ha). Valuma alueesta on tuotantokelpoista aluetta 56,6 ha, joka on kokonaan valmistelematonta. Pintavalutuskentän 10 suunniteltu ala on noin 5,1 %valuma alueesta (33,1 ha). Valuma alueesta on tuotantokelpoista aluetta 24,4 ha, joka on kokonaan valmistelematonta. Laskennallinen huuhtouma tuotantoaikana Ähtävänjoen vesistöalueelle Kuninkaanjoen suuntaan Järvisalonnevan ja Koirasuon tuotantoonoton ja tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien käyttöönoton jälkeen (pintavalutus laskuojat 3 6) on seuraava:

6 6 Kuninkaanjokeen Laskuoja Tuotantokelpoinen pinta ala (ha) Kiintoaine kg Typpi kg Fosfori kg Järvisalonneva LO 3 ja Koirasuo LO 5 ja yhteensä Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Savonnevan kaikilta viideltä turvetuotantoalueelta turve kuljetetaan yhteensä noin rekkakuormalla vuorokaudessa noin vuorokautena vuodessa. Turvetuotantoalueilta kuljetusreitit ovat itäänpäin reitti työmaantie Vehkaperäntie valtatie nro 16, länteen: työmaantie Niskakankaantie valtatie nro 16 ja etelään: Ryöstejärventie maantie nro 697. Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueilla siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain kaikilta viideltä turvetuotantoalueelta yhteensä noin l, kiinteää öljyjätettä noin 420 kg, paristoja ja akkuja noin 130 kg, metalleja kg, sekajätettä 13 m 3 ja aumamuoveja kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kasataan. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Turvetuotantoalueiden vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat kaikilta viideltä alueelta yhteensä noin 146 henkilötyövuotta. Tuotantoalueilla ei voi metsästää tuotanto ja kunnostustoimien aikana. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäristössä on suo ja metsäalueita, joissa marjastusta voi

7 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 7 harrastaa esteettä. Tuotantoalueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Järvisalonnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset Ähtävänjoen vesistöalueella kohdistuvat ensisijaisesti Tipakanpuroon, Pohjoisjokeen, Torasjärveen ja Toraspuroon. Kuninkaanjokeen aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisempiä. Laskennallisesti Järvisalonnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueiden turvetuotanto nostaisi Torasjärven veden ravinnepitoisuuksia noin %. Torasjärven rannoilla on kymmenisen rantakiinteistöä ja Niemen kylässä, jossa järvi sijaitsee, on noin 30 vakinaista asukasta. Torasjärvi on ennestään ravinteikas ja hakija on katsonut, ettei turvetuotannon aloittaminen uusilla lohkoilla tule merkittävästi vaikuttamaan järven veden laatuun ja sen käyttökelpoisuuteen virkistyskäyttötarkoituksiin. Tipakanpuro ja Pohjoisjoki ovat vähävetisiä metsäpuroja, joilla ei ole kalataloudellista tai virkistyskäyttöarvoa. Hakijan tietojen mukaan soiden alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Ähtävänjoen vesistöalueella kuivatusvesien vaikutukset kalastoon ja kalastukseen kohdistuvat voimakkaimmin Tipakanpuroon, Pohjoisjokeen, Torasjärveen ja Toraspuroon. Näistä kalataloudellista merkitystä on vain Torasjärvellä ja Toraspurolla. Toraspurossa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta. Purotaimentiheys oli vuoden 1999 koekalastuksissa 2 kpl/100 m 2. Myös Kuninkaanjoessa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta, joka kuitenkin keskittyy joen yläjuoksulle, Puntalankosken sillan yläpuolelle. Järvisalonnevan ja Koirasuon laajennusalueiden käyttöönotosta aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi hakija on esittänyt Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle maksettavaa vuotuista 300 euron kalatalousmaksua käytettäväksi haittoja estäviin toimenpiteisiin Torasjärvessä ja Toraspurossa. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueiden lähiympäristössä on yksi loma asunto. Tällä tilalla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa tuotantokauden niinä päivinä kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on asutukseen päin. Pölyhaitta ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voi

8 8 daan vaikuttaa menetelmävalinnan ja auma alueiden sijoittamisen avulla sekä huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Tuotantoaluetta rajoittava metsävyöhyke rajoittaa työkoneista syntyvän melun leviämistä. Ympäristöriskit Alueille on laadittu palosuojelusuunnitelmat. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueiden toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailut Vaikutustarkkailut Alueella noudatetaan Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskevaa tarkkailuohjelmaa, joka sisältää ohjeet käyttö, päästö ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta. Savonneva on yksi ns. intensiivitarkkailussa olevista alueista, joilta valumia mitataan ympärivuotisesti ja jatkuvatoimisesti. Päästötarkkailupiste sijaitsee Mustapuron valuma alueella lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolella. Käyttötarkkailua on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan ja päästötarkkailua jatketaan Savonnevan lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolella voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Savonnevan Lappajärveen laskevalle osalle perustetaan ympärivuotisesti toimiva tarkkailuasema esim. Järvisalonnevan pintavalutuskentän alapuolelle. Lisäksi muista laskuojista otetaan lisänäytteitä veden laatutiedon varmistamiseksi ja kuormituslaskennan tarkentamiseksi kahtena vuotena lupakaudella touko syyskuun aikana kerran kuukaudessa. Vesistötarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti Mustapurossa, Kortejärvessä, Iso Punsassa ja Vahangassa. Torasjärveen perustetaan pysyvä tarkkailupiste. Hakija on vuodesta 1999 lähtien tarkkaillut hankealueiden kalataloudellisia vaikutuksia Vahankajoen vesistöalueella Keski Suomen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna. Ähtävänjoen vesistöalueen puolella hakija esittää kalataloudellisen tarkkailun toteuttamista Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voi sisältää määrävälein tehtäviä kalastustiedusteluja sekä koekalastuksia Torasjärvellä, Savonjoelle ja Toraspurolla. Suon sijainti huomioon ottaen hakija on katsonut, ettei muuta velvoitetarkkailua ole tarpeen järjestää alkavalla lupakaudella.

9 9 KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on katsonut, että hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät ole niin suuria, että ne antaisivat perustetta korvausvelvoitteille. Kuulutus Itä Suomen ympäristölupaviraston siirrettyä sen käsiteltävänä olleen osan hakemusta Länsi Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi on hakijalta pyydetty täydennystä muun muassa tuotantoalueiden nykytilasta, melu ja pölyhaitoista, ympäristövaikutusten arviointilain mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta, uusista pintavalutuskentistä ja muista vesiensuojelurakenteista sekä virtamaansäädön sisältävää perustasoa tehokkaammasta vesienkäsittelystä eräille lohkoille. Hakijan toimitettua pyydetyt täydennykset Länsi Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla Savonnevan, Järvisalonnevan, Heiniahonnevan, Lypsinnevan ja Koirasuon ympäristölupahakemuksia koskevista asioista ympäristölupavirastossa ja Alajärven kaupungissa sekä Soinin, Karstulan ja Kyyjärven kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemusten johdosta välisenä aikana. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ja Keski Suomen ympäristökeskuksilta, Keski Suomen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksilta, Alajärven kaupungin ja Soinin, Karstulan ja Kyyjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Alajärven kaupungilta ja Soinin, Karstulan ja Kyyjärven kunnilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Viiden Kunnan Sanomat ja Järviseutu lehdissä. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että Järvisalonnevan tuotantoalueiden L 281 ja L 282 vedet laskevat pintavalutuskentälle 9, jolla on todettu olevan erittäin suuria metsäojia. Ympäristökeskus on epäillyt alueen toimimista hyvänä vesiensuojelurakenteena. Kyseisellä alueella on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada vedet jakaantumaan kentälle tasaisesti ilman, että ojastot aiheuttavat oikovirtauksia. Ympäristökeskus ei ole puoltanut alueiden ottamista tuotantoon. Ympäristökeskus on todennut, että Kuninkaanjoen valuma alue kuuluu vahvistetun Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräykseen IV. Määräyksen mukaan turvetuotanto on suunniteltava siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Kuninkaanjokeen laskevat Järvisalonneva (uusi alue) sekä Koirasuon lohkot L 26 (uusi alue), 22 ja osa lohkosta 21. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan nykyisen hakemuksen mukainen toiminta lisää kokonaiskuormitusta.

10 10 Tuotantotoiminta ei vaikuta läheisten Natura alueiden luontoarvoihin eikä Natura arviointia siten tarvita. Koirasuon lohko 26 on luonnontilainen ja Lypsinneva, Heiniahonneva ja Järvisalonneva ovat osin luonnontilaista ja osin metsäojitettua. Hakijan tulee täydentää hakemusta selvityksellä luonnontilaisten soiden luontoarvoista. Ympäristökeskus on katsonut, että päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisessa siten, että asutukselle on siitä mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Savonnevan, Järvisalonnevan, Heiniahonnevan, Lypsinnevan ja Koirasuon alueilta tuleva ravinne ja kiintoainekuorma on valtava. Työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei Savonnevan turvetuotannon laajennukselle tulisi myöntää lupaa. Olemassa olevilla tuotantoalueilla ehdottomana edellytyksenä luvan myöntämiselle on se, että vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan välittömästi ja että kuivatusvedet kaikilta alueilta käsitellään pintavalutuksella tai muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. TE keskus on vaatinut myös, että tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä käytetään ympärivuotisesti, koska merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistökuormituksesta syntyy tuotantokauden ulkopuolella loppusyksyllä, talvella ja alkukeväällä. Vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta turvetuotantoalueilta lähtevää kuormitusta ja näin ollen tuotantoalueiden haittavaikutuksia kalastoon ja kalastukseen ei voida estää. Sen takia TE keskus on katsonut, että luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lisäksi luvan saajan on suoritettava euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Mikäli uusille tuotantoalueille ei myönnetä lupaa ja vanhoilla alueilla otetaan käyttöön tehostetut vesiensuojelutoimenpiteet, esitettyä kalatalousmaksun minimiä (6 500 ) voidaan pitää riittävänä. Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. Lupaehtojen tarkistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien, ainakin Vapo Oy:n omistuksessa olevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa. 3) Vimpelin kunnan ympäristölautakunta on katsonut, että turvetuotannon melu ja pölyhaitat lähellä asutusta tulee minimoida ja turpeen nostoa tulisi välttää tuulen osuessa voimakkaana asutukseen

11 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 11 päin. Turveaumat tulee sijoittaa mahdollisimman kauaksi asutuksesta pölyhaittojen ehkäisemiseksi ja paloturvallisuuden parantamiseksi. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa ja huolehtia siitä, että vesienkäsittelyrakenteet ovat kunnossa ja toimivat asianmukaisesti. Laskeutusaltaat ja ojat lietesyvennyksineen on tyhjennettävä riittävän usein. 4) Ähtärinreitin kalastusalue / Kuninkaanjoenkylän osakaskunta on katsonut, ettei lisäalueiden käyttöönottoon tule myöntää uusia lupia. Lisäksi nykyisiltä alueilta tulevien pintavesien tehokkaaseen puhdistukseen tulee ympäristölupapäätöksessä kiinnittää suurta huomiota. 5) Järviseudun kalastusalue on edellyttänyt Vapo Oy:ltä koko nyt haettavan alueen jätevesien käsittelyä pintavalutuskentillä sekä hakemuksessa mainitulla ruokohelpikosteikolla. Koska nyt haettavan ympäristöluvan vaikutus ulottuu vuoteen 2030 asti ja hakijankin myöntämät haitat kalastolle ja kalastukselle ovat ilmeiset, kalastusalue on lisäksi vaatinut euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua, joka on sidottava elinkustannusindeksiin. 6) Niemi Vuorenmaan kylätoimikunta ja AA (Suviranta RN:o 18:47, Kuninkaanjoki, Soini) ovat vastustaneet hanketta ja ilmaisseet huolensa Torasjärveen veden mukana tulevan humuksen ym. aineiden ja tuulen mukana tulevan turvepölyn johdosta. Muistuttajat ovat katsoneet, että Torasjärven vesi on likaantunut merkittävästi aikaisempina turvetuotantokesinä, jolloin veden ja tuulen mukana on tullut turvepäästöjä Torasjärveen. Kalanpyydykset ovat likaantuneet ja uinti vaikeutunut. Muistuttajien käsityksen mukaan puhdistusaltaat eivät ole toimineet riittävän hyvin tai niitä ei ole puhdistettu riittävän usein. Myöskään turpeen noston ja käsittelyn synnyttämää pölyä ei ole sidottu riittävästi. Muistuttajat ovat pitäneet hakemuksessa esitettyjä selvityksiä riittämättöminä ja hakemuksen kuulutuksen yhteydessä saamiaan tietoja puutteellisina. Vastine Vapo Oy on todennut Vimpelin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta, että Savonjoen alaosan ja Lappajärven itäosan, jotka sijaitsevat Vimpelin kunnan alueella, osalta lautakunnan vaateet ovat tulleet huomioiduksi hakemussuunnitelmassa ja sen täydennyksissä. Ähtärinreitin kalastusalueen vaatimusten johdosta hakija on lausunut, että Torasjärven ja Kuninkaanjoen suuntaan laskeville uusille alueille on suunniteltu pintavalutus. Niemi Vuorenmaan kylätoimikunnan ja AA:n vaateet hakija on katsonut aiheettomiksi, koska Torasjärven suuntaan vastaisuudessa johdettaville kuivatusvesille on tulossa pintavalutus ja lisäksi Torasjärvi sijaitsee noin 2,5 km päässä suunnitelluista uusista ja noin 3,5 km päässä tuotannossa jo olevista alueista.

12 12 Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, ettei luvan epääminen uusien alueiden osalta ole perusteltua, koska Kuninkaanjoen suunnalla osan Koirasuota ja Järvisalonnevan tuotantoala on 193,6 ha eli jokseenkin vähäinen ja kuivatusvesien puhdistus on em. alalla suunniteltu suoritettavaksi pintavalutuksella. Hakijan käsityksen mukaan suunniteltu kuivatusvesien puhdistus on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. TE keskuksen kalatalousmaksuvaatimus euroa vuodessa ei hakijan mielestä voi samalla tuotantoaluekokonaisuudella olla eri suuruinen johonkin toiseen purkusuuntaan eikä mitenkään riippuvainen TE keskuksesta. Maksun on oltava samaa tasoa kuin Vahanganjoen vesistöalueelle kaatuvalla osalla. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on Järvisalonnevan osalta todennut, että 2,9 ha suuruiselle pintavalutuskentälle nro 9 on suunniteltu 54,2 ha tuotantoalaa ja loppuosa 8,9 ha on "väkisin" tulevaa ulkopuolista aluetta. Maakuntakaavassa oleva suunnittelumääräys ei voi hakijan mielestä olla ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu luvan myöntämisen este. Pintavalutuskenttä voidaan toteuttaa tukkimalla ojastoja suunnitelmallisesti. Ojitus on samansuuntainen kuin kentän kaltevuus, mikä mahdollistaa ojien tukkimisen tarkoituksenmukaisista paikoista. Kentän huomattava turvepaksuus mahdollistaa kentän tasaamisen tarvittaessa. Periaatteessa kentän voi rakentaa myös ruokohelpikentäksi, mutta silloin menetetään ympärivuotisuus. Veden jakaantuminen koko pintavalutuskentälle voidaan tarvittaessa varmistaa vielä pengerryksin. Toimivuutta parantaa mitoitusohjetta suurempi 4,6 %:n koko. Lypsinnevan, Heiniahonnevan ja Järvisalonnevan luontoarvojen selvittämisvaatimuksesta hakija on todennut, että korkein hallintooikeus on antamassaan vuosikirjapäätöksessä katsonut, että turvetuotantotoiminta merkitsi itse toimialueen fyysistä muuttamista, mutta tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan olleet seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Hakija ei näe selvitykselle olevan perusteita. TARKASTUS Länsi Suomen ympäristölupavirasto on suorittanut asioissa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. LISÄSELVITYKSET Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastolle selvityksen tuotantoalueiden poistumista ja laajennuksista lohkoittain vuoteen 2015 mennessä sekä tähän liittyvät ajantasaiset lohkokohtaiset kartat. Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen täydennyksenä arvion luonnontilaisten soiden luonnonarvoista. Arviossa todetaan, että Järvisalonneva on reunaosiltaan kauttaaltaan ojitettu suo. Keskustassa on ojittamatonta suota lohkol

13 13 la ,9 ha ja lohkolla ,3 ha. Ojituksen vaikutus näkyy selvänä puuston kasvun lisäyksenä noin metrin etäisyydelle ojasta. Lohkolla 281 puusto on laajoilla alueilla harvaa, pienikokoista, mättäillä kasvavaa männikköä. Puuston korkeus on reunoja lukuun ottamatta noin 1 4 metriä. Alue on suotyypiltään lyhytkorsirämettä. Mätäspintojen suotyyppi on rahka tai isovarpurämettä. Välikköpinnat ovat lyhytkorsinevaa. Lyhytkortisuuden ilmentäjälajeina kenttäkerroksessa ovat tupasvilla (vallitseva) ja paikoin, erityisesti kosteammilla paikoilla, tupasluikka. Paikoin tavataan myös suursaroja (pullosara ja jouhisara) lähinnä yksittäisinä. Järvisalonlammen pohjoisrannalla suunnitellun tuotantoalueen ulkopuolella on kapea kaistale sararämettä, jolla suursaroja kasvaa yhtenäisempänä kasvustona. Lohkon 282 luoteisosassa on muutaman hehtaarin suuruinen yhtenäisempi lähes puuton, muuta aluetta kosteampi lyhytkorsinevaalue. Muutoin lohkolla 282 puusto on laajoilla alueilla harvaa, pienikokoista, mättäillä kasvavaa 1 4 metriä korkeaa männikköä, suotyypiltää lyhytkorsirämettä. Mätäspintojen suotyyppi on rahka tai isovarpurämettä. Paikoin on selvempiä välikköpintoja, jotka ovat lyhytkorsinevaa. Lyhytkortisuuden ilmentäjälajeina kenttäkerroksessa on vallitsevana tupasvilla. Järvisalonnevan lohkolla 27 (kaakkoon pistävä osa) ojittamatonta aluetta on 14,9 ha. Tälläkin lohkolla suon laidoille on kaivettu metsäojat, joiden vaikutus näkyy puuston kasvun elpymisenä 5 10 metrin etäisyydelle ojasta. Lohkon puusto on koko alueella melko yhtenäisesti 1 5 metrin korkuista ja harvahkoa. Suotyyppi on tupasvillarämettä. Ainespuustoa on poistettu alueelta vuotta sitten, mikä ilmenee kannoista ja joistakin latvusten jäänteistä. Aivan lohkon kaakkoiskulmassa lähellä metsäautotietä puusto on muuta osaa vähäisempää ja pienempää Hakija on katsonut, että ojittamattomat alueet edustavat karuja, alueella tavanomaisia kasvillisuustyyppejä. Merkkejä rauhoitettujen kasvilajien esiintymisestä ei ole havaittu. Muutoinkaan hakijan tiedossa ei ole rauhoitettujen lajien esiintymiä alueella. Alueella ei ole havaittu petolintujen, esimerkiksi kalasääsken pesiä, eikä niiden esiintyminen vähäpuustoisella suoalueella ole todennäköistä. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 153/2007/4, 155/2007/4, 156/2007/4, 157/2007/4 myöntänyt ympäristöluvan Savonnevan (LSY 2004 Y 402), Heiniahonnevan (LSY 2005 Y 303), Lypsinnevan (LSY 2005 Y 304 ja Koirasuon (LSY 2005 Y 305) turvetuotannolle ja päätöksellä nro 154/2007/4 hylännyt Järvisalonnevan (LSY 2005 Y 302) ympäristölupaa koskevan hakemuksen. Kaikkien lupahakemusten asiakirjat ovat olleet samanaikaisesti esillä.

14 14 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupavirasto hylkää ympäristölupahakemuksen. Järvisalonneva on uusi turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta ala on 81 ha ja jonka tuotanto kestäisi ainakin vuoteen 2030 asti. Alue on tällä hetkellä turvetuotantoon valmistelematonta pääosin luonnontilaista suota. Kuivatusvesien käsittelyyn on suunniteltu kaksi pintavalutuskenttää, joiden osuudet valuma alueista ovat 4,6 ja 5,1 %. Kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Pohjoisjokea pitkin Torasjärveen, joka laskee Toraspuron kautta Kuninkaanjokeen, joka laskee Alajärveen. Pohjoisjoki on hakemuksen mukaan rehevähkö ja erittäin humuspitoinen. Torasjärven vesi on humuspitoista, ravinteikasta, ruskeaa ja hapanta tai lievästi hapanta luvun lopulla veden laatu on ollut hieman 1980 lukua parempi. Järveä on kunnostettu vuonna 1998 ruoppaamalla ja nostamalla kesäaikaista veden pintaa 20 cm pohjapadolla. Järven rannoilla on vapaa ajan asutusta ja lähistöllä kylämäistä vakituista asutusta. Kuninkaanjoki on erittäin rehevä ja humuspitoinen. Toraspurossa ja Kuninkaanjoessa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta. Kuninkaanjoki on luokiteltu kalatalouden kannalta merkittäväksi ja kehityskelpoiseksi latvavesistöksi. Ympäristölupavirasto katsoo ottaen huomioon tuotantoalueen osuuden valuma alueista sekä vastaanottavan vesistön tilan, kalataloudellisen merkityksen ja huomattavan suuren virkistyskäyttöarvon, että Järvisalonnevan turvetuotannon aiheuttamat vesistöön johdettavat päästöt siitä huolimatta, että kuivatusvesien käsittelyssä noudatettaisiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa, heikentäisivät yhdessä Koirasuon lohkojen 26, 22 ja 21 länsiosan kuivatusvesien päästöjen kanssa Torasjärven, Toraspuron ja Kuninkaanjoen tilaa niin merkittävästi, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle ole. Lisäksi suunniteltujen tuotantolohkojen välissä sijaitsee yksi vapaa ajanasunto, jolle pölystä ja melusta aiheutuvia haittavaikutuksia ei voitaisi ehkäistä toimenpiderajoituksin. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Koska hakemus on hylätty, lausunnon antaminen muistutuksista ja vaatimuksista raukeaa.

15 15 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 41 ja 42 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on euroa Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 :ään ja asetuksen liitteen maksutaulukon kohtaan: turvetuotanto, tuotantoalue hehtaaria.

16 16 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Sinikka Laitakari Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) sekä Juha Helin. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

18 Kartta Liite 2