Kansalaistieteen päivä

Transkriptio

1 Kansalaistieteen päivä Perjantai Joensuu Ilmoittaudu täällä viimeistään 18.5: Kutsu kansalaistieteen päivään (muista ilmoittautua 18.5 mennessä) Kansalaisten vapaaehtoinen osallistuminen tieteen ja tutkimuksen tekemiseen on aihepiiri, joka yhdistää eri tieteenaloja. Kansalaisten osallistuminen ja osallistaminen osaksi tutkimusprosesseja on tuttua muun muassa luonnontieteen, ympäristöpolitiikan ja terveystieteiden aloilla. Osallistumisella ei tarkoiteta vain avustamista aineistonkeruussa, vaan se voi kietoutua osaksi tutkimuskysymysten muotoilua, yleistä ideointia, aineistojen analyysiä ja tutkimustulosten hyödyntämistä. Parhaimmillaan kansalaistiede tekee tutkimuksen tekemisestä avoimempaa, laadukkaampaa, tehokkaampaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa. Toisaalta siihen liittyy moniulotteisia eettisiä kysymyksiä. Päivän tavoitteena on keskustella ja jakaa tietoa kansalaistieteen ja -tutkimuksen eri toteutusmahdollisuuksista ja hyödyistä sekä rajoista ja haasteista. Tavoitteena on oppia eri tieteenalojen lähestymistavoista ja sovellutuksista. Käsitteellisten pohdintojen ohella päivän aikana keskitytään myös käytännön kysymyksiin. Päivään toivotetaan tervetulleeksi kaikki kansalaistieteestä kiinnostuneet, sitä tutkivat tai toteuttavat. Pyrkimyksenä on edistää monitieteistä ymmärrystä ja keskustelua kansalaistieteestä. Yleisen seminaarin ohella järjestäydymme päivän aikana keskustelemaan temaattisiin pienryhmiin, joiden vetäjät edustavat mm. ympäristö- ja kulttuurintutkimusta, terveys- ja kauppatieteitä. Tässä järjestäjien puolesta pari lukuvinkkiä aiheeseen perehtymiseksi: - Bela, G. et al. (2016): Learning and the transformative potential of citizen science. Conservation Biology, 30: doi: /cobi ( ) - Kannattaa myös katsoa vuonna 2016 perustettua julkaisua Citizen Science: Theory and Practice. ( )

2 Tilaisuuden järjestävät: - Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama hanke Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE, ja - LYY-instituutti: Luonnonvarat, ympäristö, yhteiskunta. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisen ympäristötutkimuksen verkosto Itä-Suomen yliopistossa, Yhteyshenkilö: Outi Ratamäki, outi.ratamaki@uef.fi, p Ohjelma: Sali AU206 9: Aloituspuheenvuoro Professori Lasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto Kansalaistiede Katsaus lähestymistapoihin ja terminologiaan. Erikoistutkija Taru Peltola, Suomen ympäristökeskus Kansalaistiedettä lieksalaisten maahanmuuttajien kanssa. Voiko tutkimuksella tuottaa osallistuvaa ja vaikuttavaa kansalaisuutta? Tutkijatohtori Tiina Sotkasiira, Itä-Suomen yliopisto Keskustelu Jako pienryhmiin ja ohjeistus Lounas Pienryhmä road show (Salit AU202, 203, 204 ja 205) Pienryhmien otsikot (ks. lisätietoja ryhmistä ohjelman lopusta): Kansalaisen sydämen paikat, kielet ja kulttuurit Terveyden utopiat Kansalaistiede ja psykologia Kansalaistiede ekologisen tutkimuksen välineenä Kahvi Sali AU Tiedettä lasten kanssa Tutkimusjohtaja Ilari Sääksjärvi, Eläinmuseo, Turun yliopiston biodiversiteettitutkimus Keskustelu ja päivän päätös

3 PIENRYHMÄT Pienryhmän otsikko: Kansalaisen sydämen paikat, kielet ja kulttuurit Paikat, omat kielet ja kulttuurit eivät ole menettäneet merkitystään ihmisten elämässä sitä vauhtia kuin postmoderneissa utopioissa veikattiin. Onpa jopa väitetty, että muodikas ihmisen paimentolaisuuden korostaminen liittyy tutkijoiden ja muiden tietotyöläisten omaa ryhmää korostavaan asennoitumiseen: paikan merkitystä on tapana vähätellä. Tässä ryhmässä pohditaan sitä, miten kansalainen ja kansalaiset voisivat tulevaisuudessa tutkia omia sydämen paikkojaan, kieliään ja kulttuureitaan. Miten kehittää uusia lähestymistapoja vanhojen, sinänsä oivallisten humanististen tieteellisten aineistojen keräysmenetelmien rinnalle, joissa kansalaisten aktiivisuutta on käytetty hyväksi? Millaisin menetelmin kansalaiset voisivat osallistua paitsi aineistojen keräämiseen myös niiden analyysiin ja tulkintaan? Entä kansalaiset menetelmien kehittäjinä? Mikä rooli sosiaalisella medialla on kansalaistieteen keinojen kehittämisessä ja mitä mahdollisuuksia ja riskejä sosiaaliseen mediaan liittyy? Ryhmässä kysytään myös, kuka on kansalainen. Miten mahdollistetaan niiden ryhmien tutkijuus, joille kansalaisuutta ei ole myönnetty? Helmi Järviluoma-Mäkelä, Itä-Suomen yliopisto, humanistinen osasto, SENSOTRA-hanke, Joensuu, Helka Riionheimo, Itä-Suomen yliopisto, humanistinen osasto, Joensuu, Mikko Laitinen, Itä-Suomen yliopisto, humanistinen osasto, Joensuu, Kirsi Laurén, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, Joensuu, Inkeri.Aula, Itä-Suomen yliopisto, humanistinen osasto, SENSOTRA-hanke, Joensuu, Juhana Venäläinen, Itä-Suomen yliopisto, humanistinen osasto, SENSOTRA-hanke, Joensuu, Pienryhmän otsikko: Terveyden utopiat

4 Mihin kansalaistiedettä tarvitaan, kun suunnitellaan terveyden tulevaisuutta? Mihin kansalaisilla on oikeus ja velvollisuus osallistua, kun tutkitaan tulevaisuuden terveyttä? Tarvitaanko terveyden utopioita ja ketkä niitä muotoilevat? Mitä kansalaismuotoilu (Citizen Design) tarkoittaa? Ryhmässä kuvataan esimerkkejä enemmän tai vähemmän utopistista kansalaistieteen sovelluksista tulevaisuuden terveyteen liittyen. Esimerkit liittyvät henkilökohtaiseen terveystietoon, terveyspalveluiden käyttäjäkokemuksiin, kokemusasiantuntijuuteen ja biohakkerointiin. Tämän pohjalta keskustellaan siitä, miten kansalaistiede ja kansalaismuotoilu voivat vaikuttaa terveyden tutkimuksen tulevaisuuteen. Päivi Eriksson, Itä-Suomen yliopisto, kauppatieteiden laitos, Kuopio, Ilkka Kettunen, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, Katri Pirhonen, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, Johanna Uotinen, Itä-Suomen yliopisto, Humanistinen osasto, Suomen kieli ja kulttuuritieteet, Joensuu, Pienryhmän otsikko: Kansalaistiede ja psykologia Kulttuurihistoriallisen psykologian kentällä on käsitteellistetty tutkimusprosessia metodien, käsitteiden ja tutkimustiedon yhteiskehittelynä. Työryhmässä esitellään kulttuurihistoriallisen psykologian keskeisiä käsitteitä ja metodologisia periaatteita, joilla näyttää olevan suora yhteys kansalaistieteen ideaan. Käsitteiden ja periaatteiden käsittelystä edetään ehdotukseen kansalaisia laajasti osallistavasta tutkimushankkeesta, jolla jäsennetään inhimillisen kokemisen ja toiminnan mahdollisuuksia, rajoituksia ja rajoitusten ylittämisen tapoja nyky-yhteiskunnassa. Keskustelussa ideaa konkretisoidaan mm. keskustellen osallisten kanssa siitä, minkälaisia mahdollisuuksia uusi teknologia tarjoaa tutkimuksen toteuttamiseen ja tulosten esittelyyn. Teemu Suorsa, Psykologiantutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Jussi Silvonen, Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto,

5 Pienryhmän otsikko: Kansalaistiede ekologisen tutkimuksen välineenä Mikä saa harrastajan osallistumaan tutkimukseen? Millaisia rajoitteita kansalaistieteen keinoin kerätty aineisto asettaa ja miten aineiston vinoumiin voi varautua? Keskustelemme uusista sovelluksista, niiden mahdollisuuksista ja riskeistä. Hanna Koivula, Suomen ympäristökeskus, Riitta Tegelberg, tutkimuspalvelut, Itä-Suomen yliopisto, PUHUJIEN ESITTELYT Lasse Peltonen, professori (ympäristökonfliktien ratkaisu), Itä-Suomen yliopisto. Peltosen tutkimus on suuntautunut ympäristökonflikteihin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin, paikalliseen ympäristöpolitiikkaan ja yhdyskuntien kestävään kehitykseen. Peltonen johtaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa hanketta Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa, (CORE, Taru Peltola, HT, Dosentti, työskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksen Uudistuva ympäristötieto -strategisessa tutkimusohjelmassa. Hän tutkii ympäristöpolitiikan tietokäytäntöjä erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Hän on tutkinut kansalaistieteen soveltamista ja yhteiskunnallista muutospotentiaalia susikannan arvioinnissa Suomessa ja Ranskassa sekä kaupunkihyönteisten tutkimuksessa Grenoblen kaupungissa. Tiina Sotkasiira, YTT, on Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori, joka työskentelee Joensuussa yhteiskuntatieteiden laitoksella. Sotkasiiran tutkimus kohdistuu kansainvälisin muuttoliikkeisiin, kotouttamistyöhön, väestösuhteisiin sekä hyvinvoinnin kysymyksiin erityisesti maa- ja syrjäseudulla. Hän on tehnyt kansalaistiedettä yhteistyössä Lieksassa toimivan Somaliperheyhdistyksen kanssa.

6 Tutkimusjohtaja, Ilari E. Sääksjärvi, FT, dosentti, toimii Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtajana. Hän tutkii sademetsien luonnon monimuotoisuutta erityisesti Amazoniassa. Sääksjärvi on vuosien ajan kiertänyt kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa luonnon monimuotoisuudesta. Laajan tieteellisen tuotannon lisäksi Sääksjärvi on kirjoittanut yleistajuisia tietokirjoja suurelle yleisölle. Outi Ratamäki, YTT, HTM, työskentelee ympäristöoikeuden ja -politiikan yliopistonlehtorina Itä- Suomen yliopistossa. Hän on Itä-Suomen yliopiston LYY-instituutin koordinaattori. Ratamäki on tutkinut luonnonvarojen hallintaan liittyviä haasteita. Hänen erityisalaansa on yhteiskunnallinen eläintutkimus. Ratamäki on Jälki-Trace-Spåret lehden päätoimittaja,