Talo on lämmitystä vaille valmis

Transkriptio

1 Talo on lämmitystä vaille valmis Eroon puulämmityksestä Lauantai 6. tammikuuta 2018 Kirjoitin edellisen blogini aiheesta Lämmitys on taloa vaille valmis (kts. arkisto). Siinä seurattiin, kuinka Geotalot oy rakensi demotalon Aurinkovarasto lämmitysjärjestelmänsä ympärille. Nyt katsotaan, kuinka sama moduuli taipuu vanhan talon vaatimuksiin. Talo on viihtyisä ja mainiolla paikalla, mutta iästään huolimatta se ei ole valmis ennen kuin sen lämmitysjärjestelmä kestää päivänvalon. Talo lämpeni edellisten asukkaiden aikana öljyllä ja nyt puilla. Kumpikin kuormittaa ympäristöä ja etenkin öljyn taloudellisuus on vaihdellut vuosikymmenestä toiseen. Puilla lämmittäminen on edullista, mutta siihen se sitten jääkin. Ehkä suurin syy muutoksen tarpeeseen on se, että nyt yksinkertaisesti riittää puuhommat, puusavotat, puiden ja lautojen pilkkominen, kantaminen, pinoaminen, taas kantaminen, sytyttäminen, ei syty, pahuksen matalapaine, onko ne vieläkin märkiä? Tämähän on kyllästettyä! Kuka hakee puita? Nyt ei ehdi, kun pitää sahata lavat. Ei niitä mitään sahata, lyödään ne lekalla palasiksi!...

2 Ja sitten sapettaa vielä niiden puiden hankkiminen. Hankkiminen on tosin väärä sana, koska isäni, metsätalousalan ammattilainen istutti jo varhain päähäni ajatuksen, että tässä maassa puuta riittää eikä siitä tarvitse maksaa. Vaikka kriteerinä on, että poltettavan puun tulee olla puhdasta ja mielellään jo valmiiksi kuivaa, löytyy sitä ympäriltä vinot pinot ja vielä ilmaiseksi - ei tarvitse kuin etsiä ja neuvotella. Mutta niiden kasojen kuormaaminen, kuljettaminen, purkaminen, sahaaminen ja taas pinoaminen ja taas kantaminen argh! Ilmaisen lämmitysmateriaalin kiilto silmissä asensimme heti muuton jälkeen vuonna 2002 taloomme öljykattilan tilalle kaksoiskattilan ja siirryimme puulämmittäjiksi. Öljyä on edelleen säiliössä, mutta vain pahan päivän varalle. Talvisin pönttö sytytetään aamuin illoin ja kummallakin kerralla poltetaan vähintään kaksi pesällistä. Mikäli emme ole kotona lämmityspuuhissa, napsahtaa päälle sähkövastus. Sähkön tämän hetkisillä hinnoilla olemme kuitenkin usein kotona. Kesäisin poltamme vain pari pesällistä päivässä, koska lämmitettävänä on vain käyttövesi.

3 Puuta haemme paikalliselta rakennuttajalta, puutyöverstaalta sekä eräältä ympäristöhuoltoyritykseltä. Jätepuu on ilmaista ja toinen osapuoli on vain tyytyväinen välttyessään jätemaksuilta. Sen verran olemme kuitenkin lipsuneet maksamattomuusperiaatteistamme, että vaihdamme erään kuormalavojen kierrätysfirman kanssa kiertoon kelpaamattomat lavat pussilliseen pullaa. Systeemi on säästänyt meille öljy- ja sähkölämmitykseen verrattuna paljon rahaa, mutta vienyt samalla vapaa-ajan ja työllistänyt myös isäni. Puulämmittäjien määrä on Thl:n tutkimuksen mukaan on noussut luvulla kaksinkertaiseksi verrattuna 1960 luvun tilanteeseen. Nykytavoin toteutetusta puun pienpoltosta syntyy 40% Suomen kaikista pienhiukkaspäästöistä, 55% alailmakehää lämmittävän mustan hiilen päästöistä, 80% soluille vaarallisten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä, 30% haisevien ja limakalvoja ärsyttävien haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöistä ja 25% hiilimonoksidin eli hään päästöistä. Huonosti toteutetussa puunpoltossa päästöt voivat olla monikymmen- tai jopa monisatakertaiset. Markkinoilla on puunpolttolaitteita, joissa on korkea hyötysuhde ja tuntuvasti pienemmät päästöt, mutta sitovien tehokkuus- ja päästörajojen puuttuminen hidastaa niiden yleistymistä. Puulämmitys on siis edullista, mutta - joko mainitsin - työlästä ja ympäristölle vahingollista. Tämä viimeksi mainittu saattaa yllättää monet, koska vallalla on väärinkäsitys, että puulämmitys olisi hiilineutraali ympäristöteko. Sitä se ei ole. On siis aika laskea hihat ja istua alas neuvottelemaan asiasta henkilön kanssa, joka tietää, kuinka saisimme talomme valmiiksi.

4 Sunnuntai Kuulimme tuttavalta, että eräs ilmalämpöpumppuedustaja oli ehdottanut erääseen vastaavaan kohteeseen öljyn tilalle asennettavaksi kuusi ilmalämpöpumppua. Asukkaat eivät lämmenneet ajatukselle, kuten ei oletettavasti lämpenisi myöskään talo kovilla pakkasilla. Lämmitysalalla pelataan kovaa peliä, yleensä omaan pussiin ja harvoin pysähdytään miettimään, mikä olisi asukkaalle oikeasti järkevää. Voisiko esimerkiksi jotain jo olemassa olevaa säästää ja käyttää hyväksi? Tätä mietti Geotalot oy:n toimitusjohtaja Sami Aro käydessään läpi taloamme. Kohteena on siis vuonna 1962 rakennettu, aikoinaan moderni 70-luvun tyyliä edustava omakotitalo. Talon asuinpinta-ala on 260 neliömetriä, se on pitkä kuin kiitorata ja kapea kuin sen aikainen leipä. Seinäeristeet ovat ohuemmat kuin nykyajan autotalleissa. Tila nousee kolmeen tasoon kalliorinteen mukaisesti ja sen länsipääty on kymmenen porrasaskelmaa korkeammalla kuin toinen laita, mikä tarkoittaa sitä, että lämpö jakautuu talossa epätasaisesti. Lämmitys tapahtuu käytännössä kokonaan puilla. Lämpökattilassa lämmitetään niin käyttö- kuin pattereissakin kiertävä vesi. Lämminvesivaraajan tilavuus on 1150 litraa. Systeemi on älykäs; se tunnustelee ulkolämpötilaa ja säätelee sen mukaisesti sisälämmön. Kapean talon keskikohdassa on varaava takka ja käytössä on myös kaksi ilmalämpöpumppua. Keittiössä, kodinhoitohuoneessa ja suihkutilassa on sähköllä toimiva lattialämmitys. Rakennus on kauniisti sanottuna hieman epätavallinen, mutta suoraan sanottuna äärettömän epätaloudellinen ja eikä varmasti tule antautumaan taistelutta. Mutta Aron suunnitelma onkin nerokas. Sen mukaan kaikki olemassa oleva säilytetään, mikä lämmittää niihin investoineen mieltä ja niiden rinnalle asennetaan uutta: ilmavesilämpöpumppu sekä systeemin aivot, eli aurinkovarastomoduuli. Katolle asennetaan suoraan sähköä tuottavat aurinkopaneelit. Sen sijaan, että aamulla herätessämme kömpisimme pannuhuoneeseen laittamaan pönttöön tulet, keitämmekin ensin kahvia, emmekä laita senkään jälkeen pönttöön tulia, koska ilmavesilämpöpumput korvaavat puulämmityksen. Kovilla pakkasilla on järkevää auttaa pumppua puun poltolla, jottei sen tarvitse turvautua sähkövastukseen.

5 Viimeisen 30 vuoden keskilämpötila on ollut Helsingissä 5,9 ja Sodankylässä -0,4 astetta. Näillä luvuilla ilmavesilämpöpumpun voi sanoa hoitavan homman 95 %:sesti. Aurinkopaneeleiden tuottama sähkö ohjataan suoraan kodin sähköverkkoon mittarin tälle puolelle. Paneeli tuottaa sähköä niin pakkasella kuin lämpimälläkin säällä ja toimii myös pilvisenä päivänä. Aurinkoenergialla tuotettua sähkö käytetään ja varataan ensisijaisesti ilmavesi- tai maalämpöpumpun tarpeisiin, kesäisin sitä voidaan käyttää tilojen viilennykseen. Ylimääräinen sähkö myydään valtakunnan verkkoon. Nerokasta!