SUOM EN VIRALLINEN TILASTO. KERTOMUS KOULUHALLITUKSEN JA OPPIKOULUJEN TILASTA JA TOIMINNASTA L U K U V U O SIN A

Transkriptio

1 SUOM EN VIRALLINEN TILASTO. IX KERTOMUS KOULUHALLITUKSEN JA OPPIKOULUJEN TILASTA JA TOIMINNASTA L U K U V U O SIN A KOULUHALLITUKSEN JULKAISEMA HELSINKI 930 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

2 Siv. Johdanto... Kouluhallituksen oppikouluosasto sekä oppikoulut Kouluhallituksen oppikouluosaston ja ruotsinkielisen osaston yhteiset asiat sekä oppikouluosaston erikoiset asiat ynnä suomenkieliset ja vieraskieliset oppikoulut Kouluhallitus. Sisällysluettelo. 50-vuotis-juhla... 9 Ruotsinkielisen osaston perustaminen kouluhallitukseen... 9 Kouluhallituksen tilastotoimiston yhdistäminen tilastolliseen päätoimistoon... 9 Kysymys kouluhallituksen uudestaan järjestämisestä... 0 Asetus Erinäisten määrärahojen siirtäminen kouluhallituksen käytettäväksi... 2 Kouluhallituksen vinttikerroksen osittainen sisustaminen... 3 Kouluhallituksen viisivuotiskertomukset 3 Virastoaika... 3 Virkamiesnimikirja... 3 Retkeilylautakunta... 3 Kouluhallituksen ylijohtajan virka... 4 Kouluhallituksen kamreerikonttorin ja tilitoimiston virkailijat... 4 Haijotusaineiden tarkastajain virat... 5 Kouluhallituksen tilastotoimiston virat... 5 Oppikouluosaston virat... 5 Opettajaneuvosto... 7 Yleinen opettajakokous... 9 Oppikoulun järjestysmuodon perusteet Siv. Jatko-opistot Helsingin suomenkieliset tyttökoulun yliopistoon johtavat jatkoluokat Kurssiennätykset ja yksityisten aineiden opettor mistä koskevia seikkoja. Tyttökoulujen ja tyttölyseoiden kurssiennätykset Lukioluokkien kurssiennätykset luonnonhistoriassa ja maantieteessä Kreikkalais-katolinen uskonnonopetus Äidinkielen opetusta koskevia asioita 26 Esperanton opetus Ranskan kielen opetus Matematiikan opetus Voimistelun, terveysopin ja raittiusopin opetus 26 Piirustuksen ja kaunokirjotuksen opetus 27 Laulun ja musiikin opetus Veiston opetus Käsityöopetus Kotitalousopetus Koulujen sisäisiä oloja tcoskevia seikkoja. Rehtorintoimi ja opettajakollegion kokoonpano 29 Valitusoikeus nimitysasioissa Oppilaiden terveydellisiä oloja koskevia kysymyksiä Koulujen taloutta koskevia kysymyksiä Koulutalojen käyttäminen asuntopulan lieventämiseksi Rinnakkaisluokat ja oppilasluku... 3 Oppilasluku vapaaehtoisissa aineissa... 3 Tyttökouluihin otettavien oppilaiden ikä.. 3 Päivittäinen lukuaika... 3 Loma-aikojen ja lukukausien p itu u s Koulujen vuosikertomukset Oppikoulutilasto Päästö- ja erotodistukset Eri koulumuodot. Kaksoislyseot... Luokan ulkopuolella suoritettavan työn laskeminen Koelyseot... 2 Lakkautuspalkkalaiset Tyttöoppilaiden ottaminen poikakoulujen lukioluokille Erinäiset opettajanvirat... Uusia virkoja

3 IV Siv. Virkasyytteitä Suomen kouluviraston eläkekassa Uudet oppikirjat Tekijäpalkkioita Ylioppilastutkinto Kielilaki Uudet valtion koulut. Vuosina 98, 99 ja 920 valtion huostaan otetut yksityiskoulut ja uudet valtionkoulut 37 Kouluihin ilman hakemusta nimitetyt opettajat 38 Uusien koulujen lukusuunnitelmat Kajaanin yhteislyseo Oulun yhteislyseo Viisivuotissuunnitelma Lahden lyseo Käkisalmen keskikoulu Helsingin toinen suomalainen tyttökoulu Porvoon, Kristiinankaupungin ja Rovaniemen keskikoulut Viisivuotisohjelma Rakennusasioita. Yleiset rakennusohjelmat Uudenmaan läänin oppikoulujen rakennukset 43 Turun ja Porin läänin oppikoulujen rakennukset Hämeen läänin oppikoulujen rakennukset.. 45 Viipurin läänin oppikoulujen rakennukset.. 46 Mikkelin läänin oppikoulujen rakennukset.. 47 Kuopion läänin oppikoulujen rakennukset.. 47 Vaasan läänin oppikoulujen rakennukset 48 Oulun läänin oppikoulujen rakennukset Palkkausasioita. Kalliinajanpalkkaus Kalliinaianpalkkauksen järjestelyjä syysk. 99 tammik Kertakaikkinen kalliinajanlisäys joulukuussa Kalliinajanlisäys vuodelle Palkkau stasottelut kesäk. 920 maalisk Kertakaikkinen kalliinajanlisäys vuodelle Kalliinajanlisäys vuodelle Korotettu kalliinajanlisäys vuodelle 92 ja kalliinajanlisäys vuodelle Ö Tuntipalkkioista v. 92 annetut määräykset 54 Palkantasotukset huhtik. 92 tammik Kertakaikkinen kalliinajanlisäys vuodelle Palkkausasioita Kouluhallituksen lausunto palkkauskomitean ehdotuksesta Siv. Kertakaikkinen kalliinajanlisäys vuodelle Kalliinajanlisäys vuodelle Kalliinajanpalkkauksen järjestelyjä maalisk. jouluk Palkkauslaki Palkkausasetus Palkkauslain ja -asetuksen aiheuttamia toimenpiteitä Opetusvelvollisuus ja virantoimituspalkkiot.. 63 Lakkautuspalkkalaiset ja eläkettä nauttivat.. 65 Yksityiskoulut. Valtioapujen kalliinajanlisäykset Vuoteen 99 kohdistuva ylimääräinen kalliinaj anlisäys sekä vuoteen 920 kohdistuva kailiinajanavustus Vuoteen 920 kohdistuva ylimääräinen kalliinajanlisäys Vuoteen 92 kohdistuva kalliinajanavustus 66 Vuoteen 92 kohdistuva ylimääräinen kalliinajanlisäys Vuoteen 922 kohdistuva kalliinajanlisäys.. 67 Vuoteen 922 kohdistuva ylimääräinen kalliinajanavustus Vuoteen 923 kohdistuva kalliinajanlisäys.. 67 Vuoteen 923 kohdistuva ylimääräinen kalliinajanlisäys Vuoteen 924 kohdistuva kalliinajanlisäys.. 69 Bäckin lahjotusrahasto Selitys yksityiskouluasetukseen Yksityiskouluja koskevia kiertokirjeitä Yksityiskoulujen eläkerahasto... 7 Rakennuslainoja yksityiskouluille... 7 Viisivuotiskaudella perustetut ja lakanneet yksityiskoulut Maanviljelyslyseoiden yliopistonpäästöoikeus 73 Vieraskieliset k oulut Määrärahat. Vuokramääräraha Määräraha koulukaluston hankkimista varten 76 Määräraha kehotukseksi eteville opettajille ja opettajattarille Matka-apurahat oppikoulujen opettajille ulkomaisia opintomatkoja varten Määräraha stipendeiksi normaalilyseoiden opettajille ja auskultoimisstipendeiksi oppikoulujen opettajille Määräraha veistonopetusta v arte n Määräraha opettajille järjestettäviä kursseja varten Erinäisiä muita m äärärahoja Tarkastukset... 79

4 V Kouluhallituksen ruotsinkielinen osasto ja ruotsinkieliset oppikoulut Kouluhallituksen ruotsinkielinen osasto ja sen erikseen käsittelemät oppikouluasiat. Siv. Ruotsinkielinen osasto Ruotsinkielisen osaston v ir a t Määräraha kanslian sisustamiseksi Lahja ruotsinkieliselle osastolle Ahvenanmaan maakunnan koululaitos. Ahvenanmaan laki Valmistuksia Ahvenanmaan koululaitoksen erottamiseksi Asetus opetustoimen järjestämisestä Ahvenanmaan maakunnassa Maakuntalautakunta tutustuu asioiden käsittelytapaan kouluhallituksessa Maakuntalautakunta ilmottaa ottaneensa hoitoonsa koululaitoksen Erikoiset koulumuodot. Ruotsalaisen jatko-opiston lakkauttaminen.. 86 Ruotsalaisten koulujen sisäisiä oloja koskevia asioita. Lakkautuspalkalle asetettu opettaja Uusia virkoja Virkasyytteitä Uusia oppikirjoja Ylioppilastutkinto Rakennustöitä ruotsalaisissa oppikouluissa. Rakennustöitä Uudenmaan läänin ruotsalaisissa oppikouluissa Siv. Rakennustöitä Turun ja Porin läänin ruotsalaisissa oppikouluissa Rakennustöitä Ahvenanmaan maakunnan oppikoulussa... 9 Rakennustöitä Viipurin läänin ruotsalaisissa oppikouluissa Rakennustöitä Vaasan läänin ruotsalaisissa oppikouluissa... ; Ruotsaläiset yksityiskoulut. Viisivuotiskauden aikana perustetut tai toimintansa lopettaneet ruotsalaiset yksityiskoulut Liitteet. Tarkastukset Liite N:o. Kouluhallituksessa palvelevien virkailijoiden ja palvelusmiesten palkkaukset , lukuunottamatta kertakaikkisia kailiinajanlisäyksiä. Kouluhallituksen alaisten virka- ja palvelusmiesten palkkaukset , lukuunottamatta kertakaikkisia kalliinajanlisäyksiä Liite N:o 2. Valtion oppikoulujen synty, oppilasmäärä ja luokkaluku sekä niiden ylläpitokustannukset Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut... 8 Liite N:o 3. Opettajavaihdokset valtion oppikouluissa Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Liite N:o 4. Yksityisoppikouluja koskevia tietoja Suomenkieliset (ja vieraskieliset) koulut Ruotsinkieliset koulut... 80

5 J ohdanto. Kouluhallituksesta maaliskuun 0 päivänä 924 annetun asetuksen mukaan kouluhallituksen on joka viides vuosi annettava valtioneuvostolle kertomus oppikouluosaston, kansanopetusosaston ja vapaan valistustyön kehityksestä, niin myös omasta toiminnastaan. Tämän johdosta kouluhallitus päätti, että kunkin osaston tuli laatia kertomus omasta toiminnastaan, jota paitsi oppikouluosaston tehtäväksi annettiin valmistaa kertomus kouluhallituksen omasta toiminnasta, mikäli se ei kohdistu jonkin erikoisen osaston alaan. Näin ollen n yt ilm estyvä kertomus käsittää kouluhallituksen ja oppikouluosaston toiminnan viisivuotiskaudella samoinkuin ruotsinkielisen osaston toiminnan, sikäli kuin se koskee oppikouluja. Tärkeimmät viisivuotiskauden aikana toimeenpannuista uudistuksista kohdistuvat kouluhallitukseen, joka kaksi eri kertaa tällä aikakaudella jäljestettiin. uudelleen, ensi kerran asetuksella , jolloin perustettiin erikoinen ruotsinkielinen osasto, ja toisen kerran asetuksella , jolloin kouluhallitus kokonaisuudessaan järjestettiin uudestaan. Viisivuotiskauden kuluessa ryhdyttiin myös toim iin oppikoulun järjestysmuodon perusteita koskevan lain aikaansaamiseksi. Kouluh. laati asiasta jo ehdotuksen , mutta se ei johtanut tällä viisivuotiskaudella tuloksiin. Niinikään käsiteltiin tällä aikakaudella kysymystä uusimallisten kuusiluokkaisten yliopistoon johtavien kansakoulun koko oppimäärälle rakentuvien oppikoulujen perustamisesta. Tämän asian selvittämiseksi järjestettiin kaksi suomenkielistä koelyseota, jotka alottivat toimintansa viisivuotiskauden alkaessa. Edelleen on m ainittava, että ensimmäiset tyttölyseot, jotka perustettiin jo edellisellä kaudella, tulivat täysiluokkaisiksi ja että tyttökoulujen muodostaminen 6-luokkaisiksi toteutui 920. Tällä ajanjaksolla perustettiin nimikään ensimmäiset kaksoislyseot. Lopuksi on mainittava, että julkaistiin uusi asetus ylioppilastutkinnosta. Puheena olevan viisivuotiskauden kukuluessa haittasi rauhallista työskentelyä kouluissa kuten m uillakin aloilla maailmansotaa seurannut taloudellinen pulma ja rahan arvon aleneminen. Sitä mukaa kuin raihan arvo laski, oli virkamiesten palkkoja korotettava. Tämä suoritettiin kalliinajanavustusten muodossa, jotka vuosi vuodelta vaihtelivat ja joiden selvittely on vaatinut kertomuksessa paljon tilaa. Myös yksityiskoulujen avustuksia oli samasta syystä ja yhä uudestaan korotettava. Huonot raha-ajat saattoivat, aluksi rakennustoiminnan lamaan, mutta ennen pitkää oli pakosta ryhdyttävä monellekin koululle hankkimaan omaa taloa tai korjaamaan aikaisemmin käytettyä rakennusta. Uusien koulu

6 2 jen perustamisessa ja yksityiskoulujen sillä oppilasmäärä kasvoi voimakkaasti valtion liuostaan ottamisessa on samoin ha- vuosi vuodelta. Vuodesta 920 vuoteen väittävissä taloudellisen pulan aiheuttamaa 924 oppilaiden luku oppikouluissa lisäänhapuilua ja säännöttömyyttä. tyi 33.6 %:lla eli siis noin kolmanneksellä. Vaikka oppikoulut juuri esitetyistä syistä Valtion koulujen lukumäärä kasvoi vain joutuivat varsin vaikeaan asemaan, niiden kolmella, jota vastoin yksityisten lisääntyi oli lakkaamatta laajennettava toimintaansa, 7:llä, mutta silti oppilasluku kummassa 3 kin ryhmässä suureni osapuilleen yhtä voimakkaasti. Suomenkielisten oppilaiden lukumäärä lisääntyi aikakauden kuluessa suhteellisesti paljon enemmän kuin ruotsinkielisten koulujen, mikä näkyy siitä, että edellisiä ajanjakson alussa oli 70 9 % kaikista oppilaista, mutta aikakauden päättyessä 75.6 %. Puheenaolevat seikat näkyvät yksityiskohtaisesti ohellisesta taulukosta. Toisessa taulukossa taas esitetään opettajien lukumäärä valtion ja yksityisissä oppikouluissa. Koulum uoto Valtion koulut. Suom. Koulujen luku Ruots. 7, 920 7ä 92 Yht. Suom. Oppilasmäärä Ruots. Yht. Koulujen luku Suom. Ruots. Yht. Suom. Oppilasmäärä. Norm aalilyseot , , Lyseot linjajakoisine lukioluokkineen ,826,93 5, ,094,279 5, luokkaiset lyseot linjajakoisine lukioluokkineen Klassilliset lvseot Yhteislyseot luokkaiset yhteislyseot Tyttölyseot , ,74 3 4,370 57,94 8. Keskikoulut , , ,8 689, Tyttökoulut , , , , Jatko-opistot Summa ,990 4, ,553 4,248 5,80 Kimnalliset ja yksityiset koulut.. Yliopistoon johtavat täysiluokkaiset poika-, ty ttö ja yhteisk o u lu t ,038 3,805, ,875 3,885 2, Yhteis- jatyttökeskikoulut , , , , Yliopistoon johtavat jatkooppilaitokset Muut jatko-oppilait, (kaksikiel) » Summa 747* 30V. 05,238 4,930 6, ,050 5,044 7,094 Kaikkiaan U 9 /. 487, 68 2,466 8,920 30, ^70 23,603 9,292 32,895 Ruots. Yht. Koulujen luku Suom. i Ruots. Yht. 7a Suom. Oppilasmäärä Ruots. Yht. Koulujen luku Suom. Ruots. Yht. I ,055 2 Suom. Oppilasmäärä Ruots. Yht.! Koulujen luku Suom ,59 Ruots. j Yht. Oppilasmäärä j j Suom. Ruots. Yht ,82 5! ,457,304! 5, ,756,357 6, ,954,398 6,352 _ 83 _ 83 _ 05 _ 05 _! 36 _ 36 3 i i , , _ 38 3 i 4, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,399 4,40 6, ,293 4,562 7, ,583 4,65 9, ,446 4,060 3, ,03 4,55 4, ,40 4,27 4,537 ' ,629,063 4, ,376,23 5, ! 4, , V ! 847, ,603 5,283 8, a ,05 5,448 20, «22 6,03 I 5,25 2,264 i 37, l 26,002] 9,684, 35, ,'487, 82 28,308;' 0,00 38,38 397a '4872 l88 30,596 9,866 40,462

7 i l O p e tta ja v irk o je n la a tu S u o m en k ie l. o p p ik o u lu t R u o ts in k ie l. o p p ik o u lu t K a ik k i o p p ik o u lu t S u o m en k ie l. o p p ik o u lu t R u o tsin k ie l. o p p ik o u lu t K a ik k i o p p ik o u lu t S u o m en k ie l. o p p ik o u lu t R u o tsin k ie l. o p p ik o u lu t K a ik k i o p p ik o u lu t S u o m en k ie l. o p p ik o u lu t R u o tsin k ie l. o p p ik o u lu t K a ik k i o p p ik o u lu t S u o m en k ie l. o p p ik o u lu t R u o tsin k ie l. o p p ik o u u t K a ik k i o p p ik o u lu t Y h t. N ais. M ieh. Y h t. N ais. Mieh. I Y h t. M ieh. Y h t. N ais. M ieh. Y h t. N ais. M ieh. Y h t. N ais. j M ieh. Y h t. N ais. M ieh. Y h t. N ais. M ieh. J Y h t. N a is. J M ieh. j Y h t. N ais. I I j Mieh. Y h t. j N ais. j M ieh. j Y h t, N ais. j M ieh. Y h t. ; N ais. M ieh. : Y h t. N ais. M ieh. Y h t. I N ais. Mieli, j Valtion oppikoul. Vakinaisia opettajia S ijaiso p ettajia C Tuntiopettajia Kunnalliset ja yksityiset koulut. Yhteensä Vakinaisia opettajia S ijaiso p ettajia Tuntiopettajia K aikki oppikoulut. Yhteensä Vakinaisia opettajia '49, , Sijaisopettajia Tuntiopettajia , Yhteensä , ,247,87 2, , ,287,93 2, , , , , , , , , , , , , , [ , , i 87,344,273 2, , ,403,297 2,700, , ]836,460,359 2,89 Opettajien lukumäärä ei siis ole kasvanet yhtä paljon kuin oppilaiden. Edellisiä oli viisivuotiskauden päättyessä vain 7. % enemmän kuin sen alussa, mikä osottaa, että kutakin opettajaa kohti tulevien oppilaiden määrä on melkoisesti lisääntynyt; toisin sanoen: luokat ovat käyneet entistä suuremmiksi. Vakinaisten ja. tuntiopettajien keskinäinen suhde on aikakauden kuluessa pysynyt miltei muuttumattomana ; erotus on vain runsas puoli prosenttia, jälkimäisten eduksi. Samaten on mies- ja naisopettajiin suhde pysynyt jotenkin entisellään. Siihen nähden, että kultakin lukuvuodelta on julkaistu koululaitosta koskevia tilastollisia tiedonantoja ja että tähän viisivuotiskertomukseen liittyvissä taulukoissa on oppikoululaitoksen kehitystä valaisevia tietoja, ei laajempi tilastollinen valaisu tässä kohdassa liene tarpeellinen.

8 KOULUHALLITUKSEN OPPIKOULUOSASTO SEKÄ OPPIKOULUT KOULUHALLITUKSEN OPPIKOULUOSASTON JA RUOTSIN* KIELISEN OSASTON YHTEISET A SIA T SEKÄ OPPIKOULU* OSASTON ERIKOISET A SIA T Y N N Ä SUOMENKIELISET JA VIERASKIELISET OPPIKOULUT

9 K ouluhallitus. 50-vuotis-juhla. Vuonna 920 oli 'kulunut 50 vuotta kouluh:n perustamisesta. Tapauksen muistoksi pidettiin heinäkuun päivänä juhlaistunto, jolloin v. t. ylijohtaja E. J. Tammio piti juhlapuheen. Ruotsinkielisen osaston perustaminen kouluhallitukseen. Pian sen jälkeen, nimittäin elokuun p:nä 920 alotti 'kouluhallituksen ruotsinkielinen osasto toimintansa. Jo kirkollis- ja opetusministeriö oli kehottanut kouluh:ta ryhtymään valmistaviin toim enpiteisiin ruotsinkielisen jaoston perustamiseksi kouluh:een ja kouluh:s oli asiassa antanut lausunnon, mutta vasta huhtikuun 30 p : n ä 920 annettiin ruotsinkielistä osastoa koskeva asetus, joka astui voimaan 'kuten mainittiin. S Asetuksen mukaan Valtioneuvoston tuli määrätä oppikoulu- ja kansatopetusosastolta kummaltakin kaksi kouluneuvosta ruotsinkielisen osaston jäseniksi sekä yhden heistä olemaan osaston päällikkönä. Ruotsinkieliseen osastoon tuli sitäpaitsi kuulua lainoppinut kouluneuvos. Ylijohtaja oli oikeutettu, milloin halusi, ottamaan osaa asiain käsittelyyn tällä osastolla. Tarpeen vaatiessa saattoi osasto kutsua kouluh:n muita jäseniä apujäsenilksi. Niin kauan kuin kouluh:n kansanopetusosastolla ei ollut riittävää määrää moteinlkialiselle osastolle soveltuvia kouluneuvoksia, voitiin tälle osastolle määrätä yksi tai kaksi apulaiskouluneuvosta. Ruotsinkielisellä osastolla oli käsiteltävä n iitä asioita, jotka koskivat yksinomaan ruotsinkielistä opetustoimta, miikäli ne eivät tarkoittaneet opetuksen järjestämisen yleisiä perusteita tai niillä ei ollut periaatteellista merkitystä. Uuteen osastoon kuuluvien kouluneuvosten ei pitänyt ottaa osaa suomenkielisiä kouluja koskevien asioiden käsittelyyn paitsi tarpeen vaatiessa heidän edustamiaan aineita käsiteltäessä. Sittenkuin kouluh:s ' oli tehnyt ehdotuksen jäsenistä ruotsinkieliselle osastolle, Valtioneuvosto kesäkuun 0 p:nä 920 määräsi kouluneuvokset Vilhelm 'Teodor Rosenqvistin ja Ralf Eino Saxénin osaston vakinaisiksi jäseniksi sekä Tammisaaren seminaarin lehtorin Gustaf A dolf Alfons Takolanderin ja Porvoon lyseon rehtorin Ernst Gustav Tegengrenin apujäsenilksi, jota paitsi kouluneuvos Rosenqvist nim itettiin osaston päälliköksi. Osaston lainoppineeksi kouluneuvokseksi nim i tettiin varatuomari Carl Axel Birger af Forselles. Kouluhallituksen tilastotoimiston yhdistäminen tilastolliseen päätoimistoon. Sittenkuin opetusministeriö oli vaatinut kouluh:n lausunnon koulutilaston laatim isen siirtämisestä tilastolliseen päätoimistoon ja kouluh:s oli ehdotusta puoltanut, annettiin asetus kouluhan tilastotoimiston siirtämisestä tilastolliseen päätoimistoon. Asetuksen mukaan lakkautettiin tilitoim iston aktuarin virka. Samalla Valtioneuvosto siirsi kaksi toimiston laskuapulaista tilastolliseen päätoimistoon ja lakkautti yhden laskuapulaisen toimen

10 0 Kysymys kouluhallituksen uudestaan järjestämisestä. N. s. virastokomitea, joka oli asetettu virastojen yksinkertaistuttamista varten, lähetti kouluh:lle ehdotuksen kouluhallituksen virastokoneiston väliaikaiseksi uudistamiseksi siten, että virkojen, varsinkin ylimääräistä laatua olevien, lukumäärää supistettaisiin. Käsitellessään istunnossa tältä/ kysymystä, kouluh:s asettui sille kannalle, että sen virkamiesten lukumäärää ei voitaisi vähentää. Jotta oppikouluosasto voisi täysin vastata tarkotustaan, tulisi sen välttämättömästi olla kokoonpantu eri oppiaineryhmiä edustavista jäsenistä, koska varsinkin tarkastustyö kouluissa on siksi erikoistietoja vaativa, että ainoastaan ammattimies voi liikkua näissä asioissa tarpeellisella taidolla ja varmuudella. Kansanopetusosastolla taas työmäärä vuosi vuodelta oli kasvanut ja oli aivan arvaamatonta, mihin määrään se kasvaisi, kun oppivelvollisuuslaki ja kansakoulujen kustannuslaki astuisivat voimaan. Tällä välin virastokomitea oli laatinut suunnitelman sosialisen keskushallinnon uudestaan järjestämisestä maassamme ja opetusministeriö vaati kouluh:n lausunnon asiasta. Lausunnossaan, jonka koululuh : s antoi , se kiinnitti huomionsa siihen, että suunnitelman m u kaan lastensuojeluosasto siirrettäisiin koul u i s t a lastensuojelutoimistona sosialiministeriön yhteyteen. Kouluh:n enemmistö ei voinut tätä järjestelyä hyväksyä, koska se katsoi, että lastensuojelutoiminta ennen kaikkea on kasvatuksellista työtä ja myös siitä syystä että kasvatuslaitoksissa ja aistivialliskouluissa annetaan' kansakoulutiedot, jotka tuottavat samat oikeudet kuin varsinaisten kansakoulujen oppimäärä. Kun sitten virastokomitean lopullinen ehdotus kouluh:n uudestaan järjestämisestä valmistui, vaati opetusministeriö kouluh:n lausunnon asiasta. K ouluh:s puolestaan katsoi suotavaksi, että maamme opettajaneuvostolle valm istettaisiin tilaisuus lausua mielipiteensä siitä, eritoten kun ehdotus tarkotti muun muassa neuvoston lakkauttamista. Pyydettyään määrärahan opettajaneuvoston kokoonkutsumista varten ja saatuaan esitykseensä hylkäävän vastauksen, kouluh:s antoi neuvostolle tilaisuuden kokoontua jäsenten omalla kustannuksella. Sittenkuin opettajaneuvosto oli käsitellyt asiaa ja kouluhm keskuudestaan asettama valiokunta oli sitä edelleen valmistanut, otti kouluh:s sen lopullisen käsittelyn alaiseksi yhteisistunnossa Tällöin kouluhrs kiinnitti päähuomionsa siihen, että lastensuojelusosasto virastokomitean lopullisen ehdotuksen mukaan tulisi yhdistettäväksi sosialiministeriöön. Kouluhallituksen enemmistö vastusti tätä ehdotuksen kohtaa, mutta jos osasto siitä huolimatta lohkaistaisiin, olisi se koriluh :n m ielestä siirrettävä opetusministeriön eikä sosialiministeriön yhteyteen. Muitakin huomautuksia virastokomitean ehdotusta vastaan tehtiin; niinpä kouluh:s arveli, ettei se voisi riittävän tarmokkaasti ylläpitää, tarkastustointansa, jos virkoja lakkautettaisiin komitean ehdottama määrä ; edelleen ehdotettiin ruotsinkieliselle osastolle itsenäisempää asemaa kuin mitä virastokomitea oli suunnitellut; niinikään vastustettiin opettajaneuvoston lakkauttamista. Asetukset Maaliskuun 0 päivänä 924 tasavallan presidentti vihdoin vahvisti viisi kouluihin uudistam ista koskevaa asetusta: ) asetuksen kouluh:sta, 2) asetuksen lastensuojeluosaston lakkauttamisesta ja sen toiminnan siirtämisestä sosialiministeriöön, 3) asetuksen erinäisten kouluh:n virkain lakkauttamisesta ja uudestaanjärjestämisestä, 4) asetuksen eräistä kouluhm viroista ja toimista suoritettavasta palkkauksesta sekä

11 5) asetuksen vanhempain neuvostoista ja opetta j aneuvostosta. K ouluh:ta koskevassa asetuksessa säädetään, että kouluh:s toimii suomenkielisenä kouluhallituksena käsittäen kaksi osastoa, oppikouluosaston ja kansanopetusosaston, sekä ruotsinkielisenä, kouluhallituksena käsittäen ruotsinkielisen osaston. Oppikouluosastoon ja kansanopetusosastoon kuuluvat osastopäällikkö ja neljä muuta kouluneuvosta isekä lainoppinut kouluneuvos, kansanopetusosastoon sitäpaitsi vapaan valistustoiminnan tarkastaja. Kansanopetusosastolla on eräs kouluneuvoksista apulaisosastopäällikkönä ; osasto voi jakautua kahteen jaostoon, jotka kumpikin ratkaisevat asiat osaston nimessä. Ruotsalaiseen osastoon kuuluu osastopäällikkö ja kolme muuta kouluneuvosta sekä lainoppinut kouluneuvos; osaston jäsenistä kahden tulee edustaa oppikoulun ja kahden kansanopetuksen alaa. Osastot voivat tarpeen m u kaan kutsua apujäseniksi sekä käyttää erikoisaineiden tarkastukseen toisen osaston jäseniä^ K aikille osastoille yhteisiä virkamiehiä ovat voimistelun ja terveysopin mies- ja naistarkastajat, piirustuksen ja poikien käsitöiden tarkastaja sekä tyttöjen käsitöiden ja kotitalouden opetuksien tarkastaja. Kouluhallituksen avuksi voi valtioneuvosto määrätä tilapäisiä tarkastajia. Kouluh:n tilitoimistossa on ylikamreeri, yksi ylemmän ja kaksi alemman palkkausluokan kamreeria sekä pääkirjanpitäjä ja kirjanpitäjänapulainen. K ouluh:n kansliassa on kolme kirjaajaa ja puhtaaksikirjotustoimisto. Kouluh:n kaikki osastot käsittelevät yleisistunnossa tai kaksi osastoa yhteisistunnossa ) asiat, jotka välittömästi koskevat kaikkien osastojen tai kahden osaston toimialoja, 2) ne muut asiat, jotka, kuuluen lähinnä jonkin osaston toimialaan, kuitenkin ovat sen luontoisia, että ne jossakin tärkeässä kohdassa vaikuttavat toisen tai toisten työhön, 3) asiat, joiden ratkaisussa yhdenmukaisuus on p i dettävä suotavana, kuitenkin niin että ruotsinkieliseen osastoon kuuluvista asioista vain eräät erikoisesti luetellut voidaan siirtää yleis- tai yhteisistuntoon. Muista asioista käsitellään tärkeimmät osastoilla, mutta vähemmän tärkeät ratkaisee kunkin osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö. Yleis- ja yhteisistuntoihin ottavat osaa ylijohtaja, kysymykseen tulevat osastopäälliköt sekä yksi jäsen kultakin edustetulta osastolta. Osastoistuntoon ottavat osaa ylijohtaja ja osaston kouluneuvokset, mutta ruotsalaisella osastolla ylijohtaja. ei voi olla läsnä. Asetus astui voimaan K ouluh:n lastensuojeluosaston lakkauttamisesta annetussa asetuksessa säädettiin, että lastensuojeluosastolle kuuluneet tehtävät siirretään sosialiministeriöön, kuitenkin niin että kuuromykkäin- ja sokeainkoulut edelleen jäävät kouluhm alaisiksi. Asetuksessa erinäisten kouluh:n virkain lakkauttamisesta ja uudestaan järjestäm i sestä säädettiin seuraavat kouluh:n virat stä lakkautettaviksi, nim ittäin: yksi kouluneuvoksen virka oppikouluosastolla, kaksi kouluneuvoksen virkaa kansanopetusosastolla, osastopäällikön virka ja kaksi kouluneuvoksen virkaa ynnä lainoppineen kouluneuvoksen virka lastensuojeluosastolla, sihteerin virka kansanopetusosastolla, laulunopetuksen tarkasta jän virka, kolme apukamreerin virkaa, kaksi kasvitarhamneuvojan virkaa, lastensuojeluosaston kirjaajan virka, yksi ylemmän palkkausluokan kirjaajan virka, kolme notaarin virkaa ja kaksi kanslistin virkaa. Samasta ajankohdasta- siirrettiin kaksi apukamreeria kouluh:n alemman palkkausluokan kamreerinvirkoihin. Tähän asetukseen liittyy asetus eräistä kouluh:n viroista ja toimista suoritettavasta palkkauksesta, joka säilytti paikkaukset sellaisina kuin ne palkkausa.setuksessa jo oli määrätty. Lisäyksinä mainittakoon, että apulaisosastopäällikön virantoimitusrahat vahvistettiin,500 mar

12 2 kaksi, että alemman palkkausluokan kirjaajan palkka määrättiin 2,000 markaksi ja että kirjanpitäjänapulaisen palkka tuli olemaan 8,000 mk. Asetus vanhempainneuvostosta ja opettajaneuvostosta sisälsi säädöksiä molemmista m ainituista laitoksista. Vanhempainneuvostosta säädettiin, että sellainen on oleva kutakin oppikoulua varten ja siihen valitsee asianomainen kunta kolmeksi lukuvuodeksi erältään viisi jäsentä. Opettajaneuvosto taas edustaa maan oppikoulujen ja kansanopetuslaitosten opettajia..sen jä senet valitaan neljäksi vuodeksi. Se kokoontuu joka toinen vuosi H elsinkiin v iideksi päiväksi. Op et t a j a n eu v os toss a on kolme osastoa, nimittäin suomenkielisiä oppikouluja varten, suomenkielisiä kansanopetus] ait oksi a varten ja ruotsinkielisiä opistoja varten. Osastot kokoontuvat erikseen, mutta voivat myös pitää yhteisiä istuntoja. Lälhettäessään ylläm ainitut viisi asetusta kouluh:lle opetusministeriö kehotti fcoumhsta.laatimaan, ehdotuksen ) kouluihin ohjesäännöksi ja 2) opettajaneuvoston edustajain lukumäärästä ja valitsemistavasta ynnä muista opettajaneuvoston uudelleenjärjestämisen yhteydessä olevista seikoista. Kouluh:s asetti istunnossaan lainopillisten kouluneuvosten muodostaman valiokunnan asiaa valm istamaan, m utta sitä ei käsiteltävän viisivuotiskauden aikana saatu loppuunkäsitellyksi. Yhteisistunnossa koulutus teki erinäisiä uusien asetusten aiheuttamia päätöksiä. Ylemmän palkkausluokan kirjaajaksi m äärättiin kansan opetusosaston 'kirjaaja A ino Suppanen. Kanslisti Lempi S a vonen määrättiin alemman palkkausluokan kirjaajaksi oppikouluosastoa varten. Lainoppinut kouluneuvos Lauri Puupponen määrättiin toistaiseksi kansliapäälliköksi. Lopuksi päätettiin pitää eri diario yleisiä asioita varten ja eri diariot osastoasioita varten; yhtesistuntoasiat taas päätettiin merkitä osastodiarioihin molemmilla kulloinkin kysymyksessä olevilla osastoilla. Erinäisten määrärahojen siirtäminen kouluhallituksen käytettäväksi. Kun n. s. virastokomitea oli kellottanut kouluh:ta antamaan lausuntonsa siitä, mitkä vähemmän tärkeät asiat voitaisiin siirtää kouluh:n päätettäviksi, lähetti kouluh:s komitealle seikkaperäisen luettelon tällaisista,.asioista. K oululasta annetussa asetuksessa olikin sitten sellainen määräys, että kouluh:s saa päättää kaikkien niiden määrärahojen käyttämisestä, joita ei valtioneuvosto tai opetusministeriö ole itselleen p i dättänyt. Erikoisesti asetus jätti kouluh:n päätettäväksi m. m. rinnakkaisosastojen perustamisen oppikouluihin, matka- ja kuuntölurahojen myöntämisen ja opetuksen. järjestäm isen ylimääräisissä aineissa. Sittemmin - opetusministeriö ilmoitti siirtäjvänsä kouluh :n käytettäväksi, ehdolla ettei asianomaisia, momentteja ylitetä ja allamainituin rajotuksin seuraa-, vat määrärahat : ) määrärahan kaluston hankkimista varten oppi kouluihin, milloin kouluh: n tarpeelliseksi harkitsema erä ei nouse '8,000 tmk suuremmaksi koulua koihti, 2') määrärahan koulujen satunnaisia tarpeita varten, 3) määrärahan ylimääräisten aineiden opetusta varten, ehdolla etteivät tästä opetuksesta annettavan korvauksen perusteet poikkea, siitä, m itä vakinaisesta opetuksesta suoritetaan, 4) m äärärahan veistonopetusta varten 'lyseoissa ja keskikouluissa sekä naisfcäsitömen opetusta varten, keskikouluissa ja yhteislyseoissa, sen jälkeen kuin opetusm inisteriön suostumuksella tällaista opetusta on ruvettu jossain koulussa antamaan sdkä huomioon ottaen edellisessä kohdassa m ainitun ehdon ja 5) määrärahan kotitalousopetusta varten, huomioon ottaen että, jos niitä perusteita, joiden mukaan tätä ope

13 3 tusta paraillaan annetaan, tahdotaan m uuttaa, asia on alistettava opetusministeriön harkintaan. Kouluhallituksen vinttikerroksen osittainen sisustaminen. Yhteisistunnossa kouluh: esitti, että saman vuoden lisämenoarvioon otettaisiin 275,000 mk. kouluh:n virastotalon vinttikerroksen osittaista sisustamista varten, koska kouluh :een, sittenkuin se 98 järjestettiin uudelleen, oli muodostettu lastensuojeluosasto ja ruotsinkielinen osasto. Kirjeessä kirkollis- ja opetusministeriö sittemmin: ilmi»iti. että hallitus vuoden 92 menoarvioon oli ottanut tarkotukseen 275,000 mk., m utta että eduskunta oli myöntänyt 250,000 edellyttäen, että rakennuskustannukset huojentuisivat. Seuraavan kesän aikana suoritettiin sisustustyöt, joiden kautta kouluh:s sai 5 uutta virastohuonetta. Kouluhallituksen viisivuotiskertomukset. Sittenkuin kirkollis- ja opetusministeriö oli vaatinut kouluh:n lausunnon virastokomitean ehdotuksesta, että m. m. virastojen viisivuotiskertomuksia ei enää julkaistaisi ja kouluh: s oli esittänyt, että kertomus painettaisiin entistä lyhempänä, päätti valtioneuvosto , ettei tällaisia kertomuksia toistaiseksi ole julkaistava. Kouluh:n tekemän uudistetun esityksen johdosta valtioneuvosto kuitenkin antoi suostumuksensa oppikouluosaston jo valmiiksi kirjoitetun viisivnotisfcertoimuksen julkaisemiseen. K ouluh:sta annetun asetuksen mukaan kouluh :n on joka viides, vuosi annettava valtioneuvostolle kertomus oppikouluosaston, kansanopetusosaston ja vapaan valistustoiminnan kehityksestä, niin myös omasta toiminnastaan. Virastoaika. Kouluh:n tekemän esityksen johdosta valtioneuvosto määräsi, että kouluh:n virastoaika oli oleva sama kuin valtioneuvoston eli / 2 4, paitsi lauvantaisin ja juhlapäivien' aattona, jolloin se oli oleva / 2 2 sekä että kanslian auki oloaika ja virkamiesten puhutteluaika oli ylijohtajan määrättävissä. S ittemmin v. t. ylijohtaja Tammio määräsi että kanslian aukioloaika oli oleva / 2 3 ja vastaavasti / 2, että virkamiesten puhutteluaika oli / 2 V 2 ja että fataljiaika käsitti kanslian koko aukioloajan, milloin eivät asetukset toisin säätäneet. Seuraavina vuosina kaikki aikamääräykset kesäkuukausiksi siirrettiin tuntia varhaisemmaksi, koska valtioneuvostossakin niin meneteltiin. Virkamiesnlmikirja. K ouluh:s päätti ottaa seuraavan kalenterivuoden alusta käytäntöön asetuksen edellyttäm ät nimikirjat. Kussakin kouluh:n osastossa oli pidettävä eri nimikirja sen varsinaisista ja ylimääräisistä virkamiehistä. Sitäpaitsi oli pidettävä eri nim ikirjat kaikkien osastojen yhteisistä virkamiehistä ja kouluh :n pailveluskunnasta. Kussakin kouluh:n alaisessa oppikoulussa ja muissa opistoissa oli pidettävä omat nimikirjansa jdhon oli merkittävä vakinaiset ja ylimääräiset opettajat sekä palvelusmiehet, mutta ei viransijaiset eikä tuntiopettajat, Asian järjestämiseksi valtioneuvosto myönsi 8,850 mk. Koulutus antoi kiertokirjeellään lähempiä määräyksiä oppikouluissa pidettävistä nimikirjoista. Retkeilylautakunta. Tehdessään päätöksen erioikeutetuista kuljetuksista 'Suomen: valtionrautateillä valtioneuvosto oikeutti kirkollisia opetusministeriön käsittelemään oppi-, kasvatus- ja kansanvalistuslaitosten sekä yhdistysten opintomatkoja ja retkeilyjä koskevia asioita. Sen johdosta viimeksimain ittu m inisteriö yhdessä kulkulaitosminis-

14 4 teriön kanssa katsoi tarpeelliseksi asettaa erikoisen pysyväisen retkeilylautakunnan' käsittelemään näitä asioita. Tämän puheenjohtajaksi määrättiin esittelijäneuvos Y. Loimaranta ja. jäseniksi toim istopäällikkö A xel Lindfors, konttoripäällikkö A lex. Feodoroff, prof. E. J. Rosberg, tohtori Ernst Häyrén sekä kouluneuvos S. S. Salmensaari. Näistä toimenpiteistä ilmotettiin kouluhille. Retkeilylautakunta johti ja kannatti seuraavina vuosina koululaitoksen oppilaiden opintomatkoja ja retkeilyjä, hankkien m. m. osanottajille 50 % alennuksen rautatiepilettien hinnasta. Kouluhallituksen ylijohtajan virka. Viisivuotiskauden alkaessa kouluh:n y lijohtaja professori Mikael Soininen nim i tettynä kirkollis- ja opetusasiain m inisteriksi, nautti virkavapautta. Valtioneuvoston antamalla määräyksellä oppikouluosaston osastopäällikkö E rik Johan Tammio sillä aikaa hoiti ylijohtajan virkaa. M inisterikautensa päättyessä y lijohtaja Soininen sai edelleen virkavapautta valtioneuvoston päätöksellä Eduskunnan kevätistuntokauden loppuun, jolloin virkaa oman toimensa, ohessa hoiti osastopäällikkö Tammio. Sittem m in valtioneuvosto myönsi ylijohtaja S oiniselle osittaista virkavapautta valtiopäivien syysistuntokaudeksi, osittaista virkavapautta vastaiseksi valtiopäivätöiden takia, osittaista virkavapautta vuoden loppuun eduskunta- ja komiteatöitä sekä kongressimatkaa varten, sijaisina osastopäälliköt, täydellistä virkavapautta, tammikuun 24 p:stä vuoden 92 valtiopäivien loppuun, sijaisena oman virkansa ohessa osastopäällikkö Tammio, osittaista virkavapautta komiteatöiden vuoksi maalis-, huhti- ja syyskuun ajaksi, sijaisina osastopäälliköt, täydellistä virkavapautta sairauden takia kesäkuun 25 pistä enintään heinäkuun loppuun, sijaisena kansakouluosaston osastopäällikkö A. J. Tarjanne ja täydellistä, virkavapautta sairauden takia helmikuun 5 pistä kahden kuukauden ajaksi, sijaisena oman virkansa ohessa osastopäällikkö Tammio. Ennenkuin viimeksimainittu virkavapaus mieni umtpeen, ylijohtaja Soininen kuoli 2 pinä maalisk Kaikkiaan hän nautti täydellistä virkavapautta tämän viisivuotiskauden kuluessa , , ja sekä osittaista virkavapautta il, , 92, ja Hutikuun päivänä 924 tasavallan presidentti nim itti oppikouluosaston kouluneuvoksen Oskari Mantereen kouluhallituksen ylijohtajaksi. Kouluhallituksen kamreerikonttorin ja tilitoimiston virkailijat. Valtioneuvosto nim itti kouluhm apukamreerin Väinö V ilho Björkmanin sosialihallituksen kamreerin virkaan. Seuraavan vuoden alussa tasavallan presidentti vahvisti asetuksen yhden apukamreerin viran perustamisesta kouluilleen. M uutamia päiviä myöhemmin kirkollis- ja opetusministeriö ilmettä, että Eduskunta lisäksi oli m yöntänyt määrärahan kahden ylimääräisen apukamreerin palkkaamiseksi. Apukamreerinvirat kouluhis täytti nimittäin niihin nimismies Johannes Karvosen ja lääninkirjuri N iilo Kustaa. Timosen. Y limääräisiksi apukamreereiksi kouluhis määräsi senaatin ylimääräisen kopistin Onni W ilhelm Ritoniemen ja lakitieteen ylioppilaan Väinö Aleksanteri Kurkelan. H oidettuaan elokuusta 920 alkaen valtiovarainministeriön toista apukamreerin virkaa kouluhin apukamreeri Valdemar Jonas Peltonen nim itettiin ensinm ainittuun toimeen. H änen jälkeensä

15 5 vapautuneeseen kouluh:n apukamreerin virkaan koulutus nim itti ylim ääräisen apukamreerin Väinö Aleksanteri Kurkelan, jonka aikaisempaa tointa samana päivänä m äärättiin hoitamaan y lioppilas Arno Vilhelm Salervo. K un Opetusministeriö nim itti viim eksimainitun ylimääräisen' apukamreerin kansakouluntarkastajaksi Lapin piiriin, määräsi kouluh:s hänen seuraajakseen ylioppilas H illel Fredrik Liljebladin, joka jo sitä ennen Salervon nauttiessa virkavapautta ssta oli tointa hoitanut. Sittenkuin Valtioneuvosto oli nim ittänyt kouluh:n ylimääräisen apukamreerin Onni W ilhelm Ritoniemen revisionilaitoksen alemman palkkausluokan ylireviisoriksi, koulutus määräsi fil. kand. Erkki Juho Liljan toistaiseksi hoitamaan hänen jälkeistään tointa. Kun annetulla asetuksella kolme apulaiskamreerin virkaa kouluh :ssa lakkautettiin, m utta sensijaan perustettiin kaksi alemman palkkausluokan kamreerin virkaa, joihin kaksi apukamreeria oli siirrettävä, nim itti kouluh:s sanottuihin kamreerinvirkoihin apukamreerit Johannes Karvosen ja Väinö Aleksanteri Kurkelan, jota vastoin apukamreeri Niilo Kustaa Timonen asetettiin lakkautuspalkalle. Tilitoimistoon järjestettyyn kahteen apulaisen virkaan kouluh:n v. t. ylijohtaja määräsi ylempään palkkausluokkaan ylioppilas H illel Fredrik L iljebladin ja alempaan palkkausluokkaan f il. kand. Erkki Juho Liljan. Kamreeri Heikki Vilho Lehtoniemen nauttiessa virkavapautta , hoiti 'hänen virkaansa ylioppilas Arno Vilhelm Salervo. Harjoitusaineiden^ tarkastajaan virat. Kouluh:n yhteisistunto vahvisti ohjesäännön tarkastajia varten, jossa ohjesäännössä rajotettiin kunkin tarkastajan työala ja annettiin ohjeita tarkastuskertomusten laatimisesta. Puheenalaisen viisivuotiskauden aikana toimivat tarkastajina samat henkilöt -kuin aikaisemmin. Poikien voim istelun tarkastajalle lehtori Ivar W ilskmanille annettiin professorin arvonimi. Virkavapautta nauttivat puheenaolevana aikana seuraavat tarkastajat: tarkastaja Toivo August Salervo , sijaisena tarkastaja L illi Törnudd oman virkaansa ohessa, tarkastaja A xel Olof Törnudd , sijaisena laulunopettaja Frans Altfred Iliiilm an, ja tarkastaja L illi Törnudd , sijaisena tarkastaja T. A. Salervo oman virkaansa ohella. K un laulun tarkastaja Aksel Olof Törnudd kuoli heinäkuun 9 päivänä 923, päätti kouluh:s yhteisistunnossa , että laulun tarkastajan viran sijaisuutta ei julisteta haettavaksi. Sittem m in kun koulutus järjestettiin uudestaan huhtikuun alusta 924, lakkautettiin tämä virka kokonaan. Kouluhallituksen tilastotoimiston virat. K ouluh:n aktuari Carl Oscar Roos nautti virkavapautta , sijaisena tilastollisen päätoimiston amanuenssi Lauri Lehmus. K un kouluh:n tilastotoimisto elokuun päivästä 923 siirrettiin tilastollisen päätoimiston yhteyteen, pantiin aktuari Roos lakkautuspalkalle lukien seuraavan kalenterivuoden alusta, jota paitsi :sta laskuapulaiset Synnöve Roos ja Barbro Strömberg siirrettiin tilastolliseen päätoimistoon, m utta lasku-apulaisen Eva Chmelewskin toimi lakkautettiin. Oppikouluosaston virat. Oppikouluosaston osastopäällikkö Erik Johan Tammio nautti virkavapautta , sijaisina osaston muut

16 6 kouluneuvokset, sekä , jona aikana kouluneuvos E. J. Buddén määrättiin hoitamaan osastopäällikön tehtäviä. Historiallisia aineita edustava kouluneuvos Artturi Heikki Virkkunen sai virkavapautta yhdeksi vuodeksi sijaisena fil. toht. Kaarle Juhana Jaakko Forsman. Sittem min hän sai jatkettua virkavapautta aina toukokuun loppuun 92, sijaisena Kuopion lyseon rehtori fil. toht. Karl Onni Gerhard Hannikainen. Tämän jälkeen kouluneuvos Virkkunen nautti virkavapautta , sijaisenaan tohtori Hannikainen'. Toukokuun 29 päivänä 922 tasavallan presidentti myönsi lukien :sta kouluneuvos Virkkuselle, joka oli siirtynyt Turun y liopiston rehtoriksi, hänen anomansa virkaeron. Avonaista virkaa, hoiti tohtori Hannikainen sekä normaalilyseon lehtori fil. toht, Väinö Gunnar Sarva. Määrätessään tohtori Hannikaisen hoitamaan kouluneuvos Wirkkusen jälkeen avoimeksi joutunutta virkaa opetusministeriö kehotti kouluh :ta valtioneuvostolle antamaan lausuntonsa siitä, voidaanko oppikoulun työalaa yleensä edustava kouluneuvoksen virka lakkauttaa, ja vaatimaan kouluneuvos Oskari M antereelta ilmotuksen, olisiko hän halukas siirtymään 'historiallisia aineita edustavan kouluneuvoksen virkaan. Sittenkuin kouluneuvos Mantere oli tähän järjestelyyn antanut suostumuksensa, esitti :kouluh:s hänet siirrettäväksi puheenalaiseen virkaan; täten avoimeksi joutunut virka ei kouluh:n mielipiteen mukaan kuitenkaan ollut lakkautettava, vaan oli se täytettävä äidinkieltä edustavan kouluneuvoksen virkana. Kouluh:n uudelleen järjestämisen yhteydessä :stä, lakkautettiin sitten yksi kouluneuvoksen virka, m utta sittemmin määrättiin kuitenkin tohtori Sarva huhtikuun aikana työskentelemään oppikouluosastolla. Matemaattisia aineita edustava kouluneuvos Frans H enrik Koskinen nautti sairauden takia virkavapautta valtioneuvoston päätösten mukaan , , ja , joka virkavapaus käsitti ajan Sijaisena toimi koko ajan vanhempi lehtori, fil. toht. Uno A lfons isaxén. Joulukuun 30 p a iä 92; valtioneuvosto myönsi kouluneuvos Koskiselle hänen pyytämänsä virkaeron sekä määräsi tohtori Saxénin toistaiseksi (hoitamaan v i r k a a, j& tasavallan presidentti nim itti viim eksimainitun viran vakinaiseksi haltijaksi. Oppikoulun työalaa yleensä edustava kouluneuvos Oskari Mantere nautti valtiopäivätöiden takia virkavapautta , - sijaisena Tampereen yhteiskoulun rehtori Kaarlo Tiililä, sekä sittemmin valtioneuvoston päätösten perusteella eduskunnan syysistuntokauden aikana ( ), kevätistuntokauden loppuun ( ) ja syysistuntokauden loppuun ( ), sijaisena tohtori Gunnar Sarva, ynnä edelleen Valtioneuvoston päätösten perusteella ja eduskuntatöiden ja ministerinä olon takia , sijaisina oppikouluosaston muut kouluneuvokset. Tohtori Mantere siirtyi historiallisia aineita edustavaksi kouluneuvokseksi. Kun hän sittemmin oli nim itetty kouluh:n ylijohtajaksi, määräsi valtioneuvosto tohtori Sarvan toistaiseksi hoitamaan avoimeksi joutunutta virkaa, ja tasavallan presidentti nim itti viimeksimainitun äidinkieltä ja (historiallisia aineita edustavaksi kouluneuvokseksi. Luonnonhistoriaa ja. maantiedettä edustava kouluneuvos Em il Johannes Buddén nautti sairauden takia virkavapautta , sijaisena vanhempi lehtori, fil. toht, Einar Fieandt, ja samoin

17 , sijaisena v. t. kouluneuvos Sarva oman toimensa ohessa. Uusia kieliä edustava kouluneuvos Urban Solm u Nyström nautti virkavapautta , sijaisena vanhempi lehtori Aarne Uuno Honka. Oppikouluosaston lainoppineeni kouluneuvoksen virka oli avoinna viisivuotiskauden alkaessa ja sitä hoiti ent. senaattori Ernesti Rikard Rainesalo. Tähän virkaan tasavallan presidentti nimitti lakit. kand. Lauri Puupposen. Kouluneuvois Puuppinen nautti sairauden takia virkavapautta, sijaisena hovioikeudenauskultantti Armas Rafael Taipale. Kouiuli is määräisi kouluneuvos Puupposen hoitamaan kansliapäällikön tehtävät. Oppikouluosaston kirjaaja Lydia Leontin e Reuter nautti sairauden takia virkavapautta , ja H änen sijaisinaan toim ivat rouva Aina Nymalm, ylioppilas Elm a Aalto, ja jälleen rouva A ina Nymalm, yhteisesti rouva Nymalm ja kanslisti Lempi Savomen isekä viimeksimainiitubita päivästä edelleen rouva Nymalm yksin. Kirjaaja Reuter kuoli ja kouluhis määräsi kaiusi ia-apulaisen Aina Nymalmin oman virkansa ohessa toistaiseksi hoitamaan tointa sekä neiti Lempi Thyra Savosen sitä edelleen hoitamaan. Viimeksimainitun kouluhis nim itti oppikouluosaston kirjaajaksi. Sittenkuin oppikouluosaston notaari Varm a Ihanelma Takanen oli tullut nim itetyksi toiseen virkaan, määräsi kouluhis ylioppilas Elma Aallon hoitamaan notaarin virkaa, joka lakkautettiin K ouluhin esitettyä , että oppikouluosastolle asetettaisiin kanslia-apulainen, myönsi valtioneuvosto tarpeellisen' määrärahan tämän toimen ylläpitämiseksi marras- ja joulukuussa 99, ja kirkollis- ja opetusministeriö ilm otti valtioneuvoston suostuneen m ainitun viran perustamiseen lukien.kalenterivuoden 920 aluista. Kouluhis määräsi virkaan rouva A ina Nymalmin kanslia-apulainen Nymalm nautti virkavapautta omasta virastaan hoitaakseen kirjaajan tehtäviä; hänen sijaisenaan toimi ylioppilas Elma Aalto. Kanslia-apulaisen virka lakkautettiin Lopuksi on mainittava, että opetusm inisteriö myönsi lakkautuspalkalla olevalle venäjän kielen nuoremmalle tarkastajalle A lfred T h illo flle hänen p yytämänsä virkaeron. Opettajaneuvosto. Viime viisivuotiskertomuksessa on mainittu vuosiksi valittujen opettaj ane uv osto n jäsenten nimet. Kolmivuotiskaudeksi tulivat neuvostoon valituiksi lyseoiden ja keskikoulujen edustajina vanh. leht. Ernst Lampén, rehtori, vanht. leht. Ernst Gustav Tegengren, y liopettaja Lauri Pohjala, rehtori, nuor. leht. Artur W illiam Relander, rehtori, nuor. leht. Fredrik W illiam Pesonen, rehtori, nuor. leht, Sakari A dolf W esterlund ja vanh. leht: Frans Johan Pontan, tyttökoulujen ja jatkoluokkien edustajina nuor. leht, Erosit W alter Lundström, opettajatar Dagmar Irene Emeléus, johtajatar Ingrid Margaretha Borenius ja nuor. lehtori Alku Artur Johannes Siegberg sekä kunnallisten ja yksityisten koulujen edustajina johtaja Kaarlo Tiililä, johtajatar Armo Rauha Elo, johtaja Aksel Anshelm Koskenjaakko ja johtajatar Hanna. Maria Kullhem. Opettajaneuvosto oli viisivuotiskauden aikana koolla tammik p. 920, tammik. 0 3 p. 92, tammik. 9 4 p. 922, tammik. 8 3 p. 923, toufcok. p. 923 ja tammik. 7 p Puheenjohtajana toimi kouluhin määräyksestä kouluneuvos Rolf Saxén vuosina 920 ja 92 sekä 923 ja 924 ynnä kouluneuvos 3

18 8 Oskari Mantere vuonna 922, varapuheenjohtajana kouluneuvos Oskari Mantere vuosina 920 ja 92, kouluneuvos Rolf Saxén vuonna 922, kouluneuvos Uno Saxén vuonna 923 ja kouluneuvos Solmu Nyström vuonna 924. Sihteeriksi kutsuttiin van h. lehtori Rolf Krogerus 920 ja 92, sekä 923 ja 924 ynnä ylim. lehtori F. J. Lindström 922. E ri vuosina seuraavat kouluneuvoston jäsenet olivat estetyt ottamasta osaa neuvoston kokouksiin, jolloin varajäsen kutsuttiin tilalle, nim. 920 rehtori Sadenius vainaja (tilalla piirustuksenopettaja Rurik Lindqvist), lehtori Saxén (tilalla nuor. leht. Artur Siegberg) ja lehtori Ensio (tilalla vanh. lehtori Jakob Einar M einander), 92 lehtori Saxén (tilalla nuor. lehtori Artur Siegberg) ja 924 lehtori Lampén (tilalla rehtori Aaro Markkanen), lehtori Einar Pontan (tilalla lehtori Kl. U. Suomela) sekä maisteri Irene Emeleus (tilalla johtajatar Toini Alopaeus). Opettajaneuvoston kokouksissa 920 käsiteltiin seuraavat asiat: kouluh:n osottamina ) Kysym ys maamme oppikoulujen opettajien yleisestä kokouksesta, 2) Ovatko valitukset liian lukuisista oppikirjoista ja niitten uusista painoksista oikeutetut?. Jos niin on, mihin toimenpiteisiin olisi sen johdosta ryhdyttävä? 3) Onko mitään toivomuksia valtion oppikoulujen rehtorien ja johtajattarien virkaan nimittämiseen nähden? ; edellisestä opettajaneuvoston kokouksesta lykättyinä ) Elävien kuvien käyttö opetusvälineinä, 2) Loma-aikojen pituus, 3) Luokanesimiesten muistiinpanot ja 4) Opettajaneuvoston ohjesäännöt; neuvoston jäsenten nostamina: ) Oppikirjat valtion monopoliksi, 2) Laulunopetuksen uudistus, 3) Äidinkielen opetuksen jakautumisesta tyttökouluissa äidinkielen ja historian lehtorien kesken, 4) Luokanjohtajain tehtävät ja palkkiot, 5) Ulkokuraattorin asettamisesta kouluihin, 6) Koulukirjastojen käyttäminen, 7) Opettajasivistyksen kohottaminen, 8) Tyttökoulujen opettajattarenvirat, 9) Jatko-opistojen uudestaan järjestely. Vuoden 92 kokouksessa käsiteltiin seuraavia kysymyksiä, nim ittäin kouluh:n osottamina: ) Miten olisi koululääkärikysymys ratkaistava? 2) Kysym ys opet-* tajäkollegion kokoonpanosta ja tehtävistä, 3) Onko päivittäinen luku aika kouluissa järjestettävä yhdenjaksoiseksi vaiko kahdessa eri sarjassa tapahtuvaksi? ja 4) Minkä periaatteen mukaan olisi korvaus opettajien kotityöstä laskettava?; tarkastaja Törnuddin esittämänä esitelmä: Mihin suuntaan laulunopetus oppikouluissa olisi ohjattava ; opettajaneuvoston jäsenten ehdottamina: I) Mikä lukuaineiden edistysarvolauseiden keskimäärä olisi alin, joka oppikouluissa oikeuttaisi pääsemään luokalta seuraavalle, ja olisiko jotakin luokalta siirtoa varten joissakin aineissa vaadittava välttävää parempi arvosana?, '2) Sijaisen palkkaaminen sairaustapauksissa, 3) K irjanpidonopetus, 4) Nuoremman ja vanhemman lehtorin v i rat, 5) Opettajain valitusoikeus, 6) Oikeus valittaa saadusta varotuksesta, 7) N. s. laiskanläksyistä, 8) Opettajien ja johtajien opetusvelvollisuus, 9) Y lituntien korvaus, 0) Tyttölyseoiden lukioluokkien linjajako, I I) Kasvatusopilliset matka-apurahat. Vuoden 922 kokouksessa olivat seuraavat kysymykset käsiteltävinä, nim ittäin kouluh: n osottamina: ) Kysym ys linjajaon yksityiskohtaisesta järjestelystä poika-, yhteis- ja tyttölyseoitten lukioasteella, 2) Onko yksityiskoulujen edun kannalta katsottava suotavaksi, että erivapaus yksityisoppikouluista maaliök. 8 p. 99 annetun asetuksen 3 :n f-kohdan vaatimuksista suuressa määrin myönnetään yksityisille opettajille, 3) Onko mitään toivomuksia oppikoulujemme raittiusopetukseen nähden?; opettajaneuvoston jäsenten ehdottamina: ) Opettajain palkat, 2) Lukukausitodistukset, 3) Voimistelunopettajain palkat, 4) Ranskan kieli klassillisissa lyseoissa, 5) Ko-

19 titalousopetus, 6) Lupapäivien määrääminen, 7) Lukujen lopettaminen viimeisellä luokalla. Vuoden 923 varsinaisessa kokouksessa käsiteltiin seuraavat asiat, nim ittäin kouluh: n osottamina: ) Onko kokemus osottanut, että vilpin harjottaminen kirjotuksissa ja yleensä vilpillisyys kouluissa ja varsinkin ylioppilaskirjotuksissa on viime aikoina lisääntynyt? Mitä voi koulu tehdä sellaisen epärehellisyyden ehkäisemiseksi? 2) Noudatetaanko oppikouluissa tarpeellista tarkkuutta uusia oppilaita kouluun otettaessa ja korkeammalle luokalle siirrettäessä? Onko tässä suhteessa joitakin toivomuksia esitettävänä?; opettajaneuvoston jäsenten ehdottamina: ) Oppilaiden siirtäminen koulusta toiseen, 2) Mitä osottaa tilastollinen vertailu valinnaisista aineista? 3) Koulujärjestyksen 24 sn määräys sisarusten lukukausimaksuista, 4) Tammikuun 20 päivänä 874 annetun keisarillisen kuulutuksen määräys oppilaan karkottamisesta opistosta,, 5) Ranskan asemasta valtion tyttökouluissa, 6) V ieraiden kielten virat oppikouluissamme ty t töjä varten, 7) Oppilaiden kehitystä valaisevia lomakkeita koskevat ohjeet, 8) V astaako koulujärjestyksen tupakanpolttoa koskeva määräys tarkotustaan? Ellei se sitä tee, niin mihin suuntaan se olisi muutettava? 9) Sopiiko käytösarvosana, joka väliarvostelussa on alennettu, korottaa lukukausiarvostelussa, 0) Aamu- ja iltarukousten pito, ) Koululain määräämä 35 vuoden palvelusaika, joka oikeuttaa täyden eläkkeen saantiin, on alennettava 30 vuoden ajaksi, 2) Ylioppilaskokelaiden! säännöllisen koulunkäynnin pitäisi loppua helmikuun lopussa, koska muuten ei ole kyllin aikaa suullisten tutkintojen suorittamiseen. Vuoden 923 ylimääräisessä kokouksessa oli käsiteltävänä yksinomaan kysym ys kouluh uudistamisesta ja opettajaneuvostojen lakkauttamisesta. 9 Vuoden 924 kokouksessa käsiteltiin seuraavat asiat, nim ittäin kouluh:n osottamina: ) M itä kokemuksia on saatu koulujen välisistä konventeista, 2) -Onko suotavaa, että koulun oppilaiden sallitaan ottaa osaa kokouksiin ja ruveta jäseniksi yhdistyksiin, jotka eivät ole koulun valvonnan alaisina, ja onko erittäinkin koulun kannalta katsottuna suotavaa, että he lukukausien aikana saavat matkustaa muille paikkakunnille ottamaan osaa urheilukilpailuihin, 3) Koulusäästökassoista ; opettajaneuvoston jäsenten ehdottamina: ) Määräraha kirjoja ja opetusvälineitä varten, 2) Liikarasitus oppikouluissamme, 3) Kerkkosen käsikirjan täydentäminen ja ruotsalaisen laitoksen toimittam inen siitä, 4) Opettajain palkkausasia, 5) Vanhempainneuvostot ja koulujen elämä, 6) Vapaaoppilaat, 7) Kouluhallituksen uudestaan järjestely, 8) Eläkelakiehdotus, 9l) (Luku- ja loma-ajat sekä opettajien opetusvelvollisuus. Opettajaneuvostossa esillä olleet asiat joutuivat sittemmin kouluh:n edelleen käsiteltäviksi ja useat niistä johtivat tuloksiin, joista tehdään lähemmin selkoa toisissa kohdissa tätä kertomusta. Yleinen opettajakokous. Opettajaneuvoston 99 pitämässä kokouksessa lausuttiin toivomus, että kutsuttaisiin kokoon yleinen opettajakokous. Tämän johdosta kouluh:s esitti valtioneuvostolle, että tällainen kokous kutsuttaisiin koolle jo seuraavaksi kesäksi. Kokouksen pitäisi itse valita puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa, m utta kouluh. laatisi sille ohjelman. Osanottajiksi saisivat ilmottautua kaikki ne opettajat, jotka ottavat osaa oppikoulujen opettajaneuvoston vaaliin. Lisäksi saisivat kokouksessa olla läsnä kouluh:n jäsenet ja y liopiston kasvatusopin edustajat. Asianomainen lupa kokouksen järjestämiseen kouluh :n ehdotuksen mukaisesti annettiin

20 Sittem m in kouluh lähetti kouluille kiertokirjeen, jossa se ilmotti, että kokous pidetään 7 9 p:nä kesäkuuta H elsingin ruotsalaisen tyttökoulun rakennuksessa ja että osanottajat saavat 50 %:n alennuksen rautatiepilettien hinnassa. Kokouksen sihteeriksi kouluh määräsi suom. normaalilyseon lehtorin Gunnar Sarvan. Kokous pidettiin mainittuina päivinä. Sera puheenjohtajaksi valittiin yliopettaja Lauri Pohjala sekä varapuheenjohtajiksi rehtorit Sakari W esterlund ja Jeja Roos. Ohjelmassa oli kaikkiaan 40 kysymystä. Eräitä kysymyksiä käsiteltiin kokouksen täysistunnoissa, mutta toiset tulivat käsittelyn alaiseksi vain jossakin kokouksen kahdeksasta jaostosta. Muutamia kysymyksiä ei ehditty lainkaan ottaa keskusteltavaksi. Kouluh:s esitti , että kokouksen pöytäkirjat saataisiin painattaa. V altioneuvosto antoi tähän suostumuksensa, ehdolla ettei julkaisu saanut kohota yli 20 painoarkin. Kun painatus oli suoritettu, määräsi kouluh , että kuhunkin valtionkouluun oli hankittava kappale pöytäkirjaa. Mainittakoon tässä, että seuraavana vuonna H elsingissä pidettiin yhteissuomalainen koulukokous, jonka avustamiseksi valtioneuvosto myönsi 30,000 mk. O ppikoulun järjestysm uodon perusteet. Suomen tasavallalle heinäkuun 7 päivänä 99 hyväksytyn hallitusmuodon 79 :n mukaan valtion oppilaitosten järjestysmuodon perusteista säädetään lailla. Kesti kuitenkin pari vuotta, ennenkuin hallitus saattoi käydä tähän lainsäädäntötyöhön käsiksi, mutta vuonna 92 niin hyvin lakiehdotus kansakoulutoimen kuin lakiehdotus oppikoulun lainsäädännön yleisistä perusteista tuli laadittavaksi. Ensinmainituksi laiksi K ouluhallitus laati ehdotuksen jo helmikuussa, mutta se ei tule tässä yhteydessä käsiteltäväksi. Mitä oppikoulujen lainsäädännön yleisiin perusteihin tulee, kehotti kirkollis- ja opetusministeriö toukok. 2 p:nä 92 kouluh :ta asiasta laatimaan ehdotuksen, joka voitaisiin panna Eduskunnalle annettavan esityksen pöhjaksi. Aluksi kouluh:n y lijohtaja M. Soininen laati luonnosehdotuksen niin hyvin kysymyksessä olevaksi laiksi kuin sen perusteluiksi. Asian jatkokäsittelyn helpottamiseksi oppikouluosasto asetti keskuudessaan valiokunnan, johon kuuluivat ylijohtaja Soininen, osastopäälliköt Tammio ja Rosenqvist, lainoppinut kouluneuvos Puupponen sekä v. t, kouluneuvos Hannikainen ja joka puolestaan laati uuden ehdotuksen sekä perusteluiksi että laiksi. Koska ehdotuksessa muutamat kohdat olivat senlaatuisia, että ne läheisesti koskivat myös kansanopetuslaitosta, ja eräät toiset taas olivat luonteeltaan yleisperiaatteellisia, määräsi ylijohtaja nämä kohdat käsiteltäviksi yhteisistunnossa, joka pidettiin marraskuun 7 p. 92. Puheenalaiset kohdat koskivat osittain kysymystä siitä, missä laajuudessa kansakoulu oli saatettava pohjakouluksi jatkuvaa opiskelua varten, osittain taas kysymystä erikoisen siveysopin oppikurssista. Muut ehdotuksen kohdat käsiteltiin oppikouluosaston erikoisistunnossa. Kouluhallituksen enemmistön hyväksymän lakiehdotuksen tärkeimmät kohdat olivat seuraavat. V altion oppikoulut ovat joko poikakouluja tai tyttökouluja taikka yhteiskouluja. Luonteeltaan ne ovat joko keskikouluja tai kaksijaksoisia lyseoita taikka yksijaksoisia klassillisia lyseoita.