Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Kaupunginhallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-16:50 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Antti Kivelä, puheenjohtaja Pekka Kantanen, 1. varapuheenjohtaja Jaakko Kosunen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Tiina Kaartinen Minna Reijonen Leila Savolainen Tapio Tolppanen Erkki Virtanen Leila Saramäki, varajäsen Hanna Nevala, varajäsen Muut saapuvilla olleet Jarmo Pirhonen, kaupunginjohtaja esittelijä Jari Saarinen, vs. apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen, apulaiskaupunginjohtaja Markku Rossi Tuula Väätäinen Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja Emilia Rönkkö, hankesuunnitteluarkkitehti klo: valtuuston 1. varapuheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja Tanja Karpasto, tilahallintapäällikkö klo: Heikki Vienola, hallintojohtaja pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Antti Kivelä puheenjohtaja ( :t ja ) Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pekka Kantanen puheenjohtaja ( 262)

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, Tiina Kaartinen Erkki Virtanen Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin verkkosivuilla Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 136 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , 262 ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 261 ja 263, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 261 ja 263 osalta liite A

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Läntisen maaseutualueen koulun ja päiväkodin hankesuunnitelma Taitopajat kehityshanke Kuopio Living Lab -kehittämishanke (Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma) Puijo Symposium Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välinen yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta Kaupunginvaltuuston täytäntöönpanot Kh:n tiedonantoja 20 Muutoksenhaku 261 ja 263 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus 22 Sivu 13 17

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Leila Savolainen ja Pekka Kantanen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Tiina Kaartinen ja Erkki Virtanen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 260 Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 6311/ /2018 Läntisen maaseutualueen koulun ja päiväkodin hankesuunnitelma Päätöshistoria Kasvun ja oppimisen lautakunta Tilahallintapäällikkö Tanja Karpasto Kasvu ja oppiminen / tila- ja hankintapalvelut Hankesuunnittelun taustaa Kaupunginjohtaja asetti työryhmän laatimaan Läntisen maaseutualueen uuden koulun ja päiväkodin hankesuunnitelman hyväksytyn tarveselvityksen perusteella, joka valmistui vuoden 2016 lopussa. Hirvilahden, Kaislastenlahden ja Rytkyn koulut muodostavat tarveselvityksen esityksen mukaisesti tulevaisuudessa yhden koulun ja päiväkodin. Uusi lähipalvelukeskus mitoitetaan 160 oppilaalle (lk 0-6) ja 2-3 päiväkotiryhmälle. Sijaintipaikaksi esitetään nykyisen Kaislastenlahden koulun tonttia tehtyjen selvitysten sekä verkostoselvitystyön ohjausryhmän linjauksen mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena uuden lähipalvelukeskuksen suunnittelussa on tarkastella varhaiskasvatus- ja koulutoiminnan ohella myös ilta- ja muun vapaa-ajan käytön tarpeita koko palveluverkosto huomioon ottaen. Vapaa-ajankäyttöön sekä harrastustoimintaan soveltuvien yhteiskäyttötilojen toivotaan olevan alueen asukkaitten kohtaamispaikka. Nuorisopalvelujen potentiaalisia käyttäjiä ovat sekä kyseisen alueen että läheisten maaseutualueiden lapset ja nuoret. Myös järjestöjen ja yhdistysten mahdolliset tilankäytön tarpeet otetaan huomioon hankkeessa. Hankesuunnitteluryhmä on esitellyt hankesuunnittelun vaiheita tila- ja palveluverkoston työryhmässä sekä verkostotyön ohjausryhmässä. Hankesuunnitteluarkkitehti Emilia Rönkkö ja tilahallintapäällikkö Tanja Karpasto kävivät esittelemässä hankesuunnittelun lähtökohtia ja prosessia käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin näkökulmasta läntisen maaseutualueen koulujen ja päiväkodin käyttäjille keväällä Lisäksi järjestettiin opintomatka Iisalmen Kauppis-Heikin uuteen hirsikouluun. Matkalle osallistui sekä palvelualueen että tilahallinnon edustajia. Hankkeen laajuus ja laatutavoitteet Koulun ja päiväkodin mitoituksen lähtökohtana on tiloissa samanaikaisesti olevien lasten enimmäismäärä 230 (tilapaikkaluku). Tilaohjelman hyötyala 2256 hym 2 muodostuu koulun opetustiloista ja oppilasauloista, päiväkodin tiloista sekä yhteiskäyttötiloista, hallinnollisista tiloista ja aputiloista. Lisäksi

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 260 kokonaisuuteen kuuluvat oppilashuollon/terveydenhuollon tilat. Erillisessä huoltorakennuksessa sijaitsee teknisiä tiloja sekä varastotilaa. Yhteiskäyttöä varten on parhaiten hyödynnettävissä liikuntasali auloineen ja pukuhuoneineen. Tilojen hyödyntäminen onnistuu normaalia kulunvalvontatekniikkaa käyttäen. Viitesuunnitelman mukainen alustava hankekoko n brm². Läntisen maaseutualueen uuden koulun oppimisympäristön tilaohjelmassa sovelletaan Kuopion kaupungin uusimpien koulu- ja päiväkotihankkeitten suunnittelun periaatteita ja uuden opetussuunnitelman (OPS2016) tavoitteita. Tavoitteena on kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö, joka ohjaa vuorovaikutteiseen oppimiseen, leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Lähipalvelukeskus on julkisena rakennuksena selkeästi alueen toiminnallinen keskus, ja uudisrakennuksen arkkitehtonisten laatutavoitteiden osalta on huomioitava paitsi rakennuksen julkinen luonne, myös sen sopivuus maaseutumaiseen miljööseen. Hankesuunnitelmassa esitetään rakennuksen toteuttamista hirsirakennuksena. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa Kuopion yleiskaava (Kaislastenlahti, 1993/2015). Kaavassa koulun tontti on osoitettu merkinnällä PY, julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Kaislastenlahden koulun nykyinen rakennuspaikka on kaupungin omistamalla maa-alueella. Uuden koulun mitoitus edellyttää kuitenkin tontin laajentamista, jotta koulun tarvitsemat tilat piha-alueineen voidaan sijoittaa alueelle. Tämä edellyttää myös koulun pihan läpi kulkevan tien siirtämistä. Siirron myötä mahdollistuu sekä koulun että viereisten asuinrakennusten liikenteen jäsentyminen ja liikenneturvallisuuden parantuminen. Alustava uusi tielinjaus on esitetty viitesuunnitelmassa. Maanhankinnan mahdollisuudet on selvitetty hankesuunnittelun aikana. Maanhankinnasta ja kiinteistöjen vaihtokaupasta on laadittu esisopimukset maanomistajien kanssa. Toteutusvaihtoehdot ja arvioitu aikataulu Tilakeskuksen laatimien viitesuunnitelmien avulla on tutkittu vaihtoehtoisten toteutusratkaisujen edullisuutta, ja selvitetty mahdollisuuksia toteuttaa koulu- ja päiväkotihanke hirsirakennuksena pohjautuen Valtioneuvoston asetukseen rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017. Suunnitelmien pohjalta Tilakeskus pyysi ennakkolausunnot rakennusluvan myöntävältä viranomaiselta sekä pelastusviranomaiselta. Paloteknisen selvityksen ja lausuntojen pohjalta todettiin, että hanketta ei voida toteuttaa ilman automaattista sammutuslaitteistoa. Hankesuunnittelussa tutkittiin kohteen toteutusmahdollisuuksia sekä kustannusvaikutuksia kahden eri hirsirunkoisen vaihtoehdon pohjalta, ja verrattiin näitten kustannuksia ns. normaaliin puurunkoiseen vastaavanlaajuiseen rakennukseen (paloluokka P2). Vaihtoehtoiset toteutustavat olivat hirsirunkoinen rakennus (paloluokka P2), sisältäen vaaditun sisäpintojen palonsuojauskäsittelyn ja rakennuksen varustamisen automaattisella sammutuslaitteistolla, sekä toisena vaihtoehtona hirsirunkoinen automaattisella sammutuslaitteistolla varustettu rakennus (paloluokka P3). Tarkastelun perusteella on päädytty esittämään rakennuksen toteutusta jälkimmäisen vaihtoehdon mukaisesti hirsirunkoisena P3 -paloluokan raken-

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 260 nuksena varustettuna automaattisella sammutuslaitteistolla. Kustannusvaikutukset ovat tässä vaihtoehdossa noin 4,6% korkeammat verrattuna normaaliin puurunkoiseen rakennukseen. Toisessa vertailutapauksessa kustannukset ovat noin 6% korkeammat. Koska kyseisellä alueella on vain hajaasutusalueen vesiosuuskunnan vesijohtoverkko, on automaattinen sammutuslaitteisto varustettava mitoituksen vaatimuksen mukaisilla vesisäiliöillä, jotka osaltaan vaikuttavat sammutuslaitteiston hankinta- ja käyttökustannuksiin. Tavoitehinta-arvion mukainen kokonaiskustannus esitetylle ratkaisulle on (alv. 0%). Hankesuunnitelmassa esitetään, että hanke toteutetaan kaupungin omana investointina hyödyntäen KVR-urakkamuotoa, jossa urakoitsija huolehtii toteutuksesta alusta loppuun asti ns. avaimet käteen periaatteella. KVR-mallissa toteutusvaihe päästään aloittamaan nopeasti ilman erillistä kilpailutusvaihetta suunnittelun ja toteutuksen välissä. Tilaajan tavoitteiden ja käyttäjien näkökulman toteutuminen varmistetaan sitouttamalla toteutusratkaisu hankesuunnittelun aikana käyttäjälähtöisesti laadittuun viitesuunnitelmaan ja tilaohjelmaan. Mikäli hankesuunnitelma hyväksytään elokuussa 2018, on hankkeen toteutussuunnittelu alustavan arvion mukaan mahdollista aloittaa kvrkilpailutuksen (1/2019) ja lainvoimaisen rakentamispäätöksen jälkeen 3/2019. Rakennuslupasuunnitelmat valmistuisivat 6/2019 ja rakennustyöt käynnistyisivät nykyisten rakennusten purkutöillä sekä tie- ja maarakennustöillä 6/2019. Hankkeen valmistumisajankohta olisi 11/2020. Läntisen maaseutualueen uusi koulu ja päiväkoti voisi aloittaa toimintansa vuoden 2021 alussa. Vaikutusten arviointi - Esitys Esitän, että kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy hankesuunnitelman. Liitteet 6311/2018 Hankesuunnitelma-asiakirja liitteineen (1-4) Viiteaineisto Valmistelija Emilia Rönkkö Tanja Karpasto puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy tilahallintapäällikön esityksen ja esittää hankesuunnitelman edelleen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle. Päätös Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 260 Emilia Rönkkö ja Tanja Karpasto poistuivat kokouksesta klo tämän pykälän käsittelyn aikana. Vaikutusten arviointi - Liitteet /2018 Hankesuunnitelma-asiakirja liitteineen (1-4) Tilahallintapäällikkö Tanja Karpasto ja hankesuunnitteluarkkitehti Emilia Rönkkö esittelevät asiaa kokouksessa. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy hankesuunnitelman. Päätös Hankesuunnitteluarkkitehti Emilia Rönkkö ja tilahallintopäällikkö Tanja Karpasto olivat kokouksessa kuultavina asiakohdassa. Rönkkö ja Karpasto poistuivat kokouksesta kuulemisen jälkeen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Asianro 7728/ /2018 Taitopajat kehityshanke Työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen Työllisyyspalvelu Kuopion kaupungin strategian mukaisesti työllisyyspalvelun tehtävänä on hakea työllisyystoimia, joiden avulla voidaan vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja ehkäistä nuorten työttömyyttä. Strategian päämäärien toteuttamiseksi työllisyyspalvelussa on valmisteltu Taitopajat 2020 kehityshankkeen hakemista yhdessä viiden hankkeen osatoteuttajien kanssa. Haettava hanke on tuotekehityshanke, jonka päätavoitteena on luoda uudenlaista työllistymiseen tarvittavia taitoja vahvistavaa taitopajatoimintaa. Hankkeen osatavoitteina on kehittää asiakaslähtöiset ja vaikuttavat toimintamallit 1. työelämässä tarvittavien digitaalisten taitojen vahvistamiseen (ns. digitaitopaja) 2. itsensä työllistämiseen tarvittavien taitojen vahvistamiseen (ns. yrittäjyystaitopaja) 3. valmentavaan työhön Kuopion kaupungin konserniyhteisöissä (ns. työtaitopaja) 4. suomen kielen ja työllistymisvalmiuksien rinnakkaiseen vahvistamiseen (ns. kielitaitopaja) Hankkeen aikana toimintamallit pilotoidaan käytännössä. Tavoitteena on, että asiakkaita ohjautuu hankkeeseen yhteensä koko hankeajalla. Näistä ohjautuu 1. Digitaitopajalle asiakasta 2. Yrittäjyystaitopajalle asiakasta 3. Työtaitopajalle asiakasta 4. Kielitaitopajalle asiakasta Hankkeen lopputuloksena syntyvät toimintamallit ovat toimijoiden tuotteistettavissa ja niille voidaan hakea jatkototeutusta ostopalveluna esimerkiksi maakunnan tai kuntien yhteistyön kautta. Pitkäaikaistyöttömät ja rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömät muodostavat hankkeen pääasiallisen kohderyhmän. Hankkeeseen ei sisälly kuntouttavia palveluja, joten hankkeen palveluihin osallistuvalla tulee olla työllistymiseen vaadittava työkyky. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin voidaan ottaa työttömiä nuoria, joiden työllistymis- tai koulutuspolku voidaan rakentaa työtaito- tai yrittäjyyspajan avulla sekä valmistumassa olevia tai vastavalmistuneita nuoria, joilla on koulutuksessaan ollut vaikeuksia selvitä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta tai näytöistä ja jotka tarvitsevat työllistyäkseen lisäsparrausta työtaitopajalla.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 261 Yrittäjyystaitopajan kohderyhmään valikoidaan em. laajasta kohdejoukosta ne, joilla on halua ja kykyä lähteä suunnittelemaan itsensä työllistämistä erilaisten yrittäjyyspolkujen kautta. Kielitaitopajan kohderyhmään valikoidaan puolestaan kohdejoukosta ne Suomessa pitempään olleet ja kotoutumisajan ohittaneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joiden kehittymätön kielitaito on este päästä kiinni työllistymisen polulle. ESR-rahoitusta haetaan hankkeelle ajalle Hankkeen hakemisesta ja hallinnoinnista vastaa Kuopion kaupungin työllisyyspalvelu. Työllisyyspalvelu myös tuottaa itse yrittäjyystaitopajan asiakkaiden valmennusosiot. Hankekumppaneiden roolit hankkeen osatoteuttajina muodostuvat niin, että - digitaitopajan toiminnasta vastaa kokonaisuudessaan Kuopion kansalaisopisto - työtaitopajan toiminta rakentuu Mestarille, Servicalle ja Niiralan Kulmalle - kielitaitopajan toiminnasta vastaa kokonaisuudessaan Tukevatyövalmennussäätiö sr - yrittäjyystaitopajan koulutusosiot sekä työtaitopajan henkilöstön koulutukset hankitaan ostopalveluina Hankkeen kustannusarvio on esitetty taulukossa1 ja rahoitussuunnitelma taulukossa 2. Taulukko 1. Kustannusarvio

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 261 Taulukko 2 Rahoitussuunnitelma Hankkeen kuntarahoitusosuus katetaan kokonaisuudessaan työllisyyspalvelun käyttösuunnitelman sisältä. Liitteet /2018 Taitopajat 2020 Hankehakemus /2018 Vaikutusten ennakkoarviointi Taitopajat hanke Valmistelija Pirjo Oksanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy Taitopajat 2020 kehityshankkeen hankehakemuksen ja valtuuttaa työllisyyspalvelujohtajan tekemään siihen tekniset korjaukset ja mahdolliset kustannusarvion tarkennukset esitetyn kustannuskehyksen puitteissa. Päätös Merkittiin, että jäsen Leila Savolainen poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Asianro 7737/ /2018 Kuopio Living Lab -kehittämishanke (Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma) Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Strategia ja kehittäminen Kuopion kaupungin elinvoimapalvelut on jättämässä EAKR - rahoitushakemusta Kuopio Living Lab hankkeesta Pohjois-Savon liittoon syyskuun hakuun. Hankkeen päätoteuttajana toimii Kuopion kaupunki ja osatoteuttajina Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri sekä Savonia ammattikorkeakoulu. Hankkeen keskeinen toiminta-ajatus on yhteiskehittäminen: julkinen sektori, akateeminen maailma, elinkeinoelämä ja loppukäyttäjät yhdessä luovat uusia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin aidoissa ympäristöissä. Hanke täydentää Kuopio Health ekosysteemiä asiakasrajapintaan toteutetuilla testialustoilla ja toimii startup- ja kasvuyritysten kumppanina tutkimus- ja kehittämisprosesseissa. Hanke on osittain jatkoa jo päättyneelle Terveysteknologian kehittämishankkeelle (TeKe-hanke), jossa Living Lab toimintaa testattiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa. Kokemukset toimintamallista olivat hyviä. Hankkeen tavoitteena on 1) kehittää ja laajentaa Living Lab toimintoja. Kaupunki kumppaneineen toimii innovaatioalustana, jossa yritykset voivat testata ja yhteiskehittää tuotteitaan kaupungin, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sekä Savonia ammattikorkeakoulun palveluissa. Lisäksi hankkeessa 2) tunnistetaan alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä avainkumppanuuksia ja edistetään yhteistoimijuutta verkoissa. 3) Fyysisten toimintaympäristöjen lisäksi hankkeessa hyödynnetään ja kanavoidaan myös dataa (ml. avoin data) yrityksille tulevaisuuden palvelujen kehittämiseksi (alustatalous). 4) Hankkeessa edistetään myös innovaatiokumppanuutta julkisen ja yksityisen välillä kytkemällä Living Lab yhteiskehittämiseen innovatiivisten hankintojen prosessi sekä luomalla yritysten käyttöön referenssimerkki co-created with Kuopio Living Lab. Lähtökohtana on, että hankkeen päätyttyä Living Lab toiminnoista tulee pysyvä osa tulevaisuuden elinvoimaisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden palvelukokonaisuutta. Hankkeen varsinainen kohderyhmä on yritykset startup-yrityksistä suurempiin yrityksiin (uudet tuotteet, paremmat tuotteet). Välillisesti hankkeen kohderyhmänä on alueen väestö ja henkilöstö (palvelujen kehittyminen, kehittyneemmät työvälineet ja toimintatavat). Living Lab -toiminnasta tulee tiivis osa Suomen Testbed-verkostoa, joka on yrityksiä, terveydenhuoltoa ja potilasta palveleva, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu hyvinvointi- ja terveysteknologiatuotteita sekä palveluita autenttisessa ympäristössä kehittävä ja testaava verkosto. Kuopio Living Lab hankkeen kokonaiskustannukset hankeaikana ( ) ovat yhteensä , josta Kuopion kaupungin (päätoteutta-

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 262 jan) hankekokonaisuus on , Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin kokonaisuus ja Savonia ammattikorkeakoulun kokonaisuus Hankkeeseen haetaan EAKR-rahoitusta (70-75%), jolloin toteuttajien omarahoitus on 30-25%. Kuopion kaupungin osalta omarahoitus on enintään ( /vuosi). Liitteet /2018 EURA2014 hakemus Kuopio Living Lab -hanke /2018 Aiesopimus Kuopio Living Lab /2018 Kuopio Living Lab -hanketiivistelmä /2018 Vaikutusten ennakkoarviointi 2018 Valmistelija Sirpa Lätti-Hyvönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen Kuopion kaupunki päättää hakea rahoitusta Kuopio Living Lab hankkeeseen Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja varautuu hankkeen omarahoitusosuuteen (enintään 30% Kuopion toteutushankkeen kokonaiskustannuksista) yleishallinnon kehittämisrahoituksessa. Päätös Merkittiin, että puheenjohtaja Antti Kivelä, jäsen Harri Auvinen ja varajäsen Hanna Nevala poistuivat kokouksesta esteellisinä (palvelussuhdejäävi) asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana asiakohdassa toimi puheenjohtajan poissa ollessa varapuheenjohtaja Pekka Kantanen. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Asianro 8740/ /2017 Puijo Symposium 2019 Yhteistyökoordinaattori Markku Lind Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelu Kansainvälinen 23. Puijo Symposium Physical exercise in health promotion and medical care translation of research evidence to everyday practice järjestetään Kuopiossa Kokouksen teeman mukaisesti viisipäiväisessä tapahtumassa käsitellään laajasti tieteelliseen näyttöön perustuvia liikunnan terveysvaikutuksia. Puijo Symposiumin pääsihteeri hakee kaupungilta euron avustusta vuodelle 2019 käytettäväksi tapahtuman järjestämiskustannuksiin. Kaupungin päätöstä tuesta pyydetään jo vuoden 2018 puolella, koska tapahtuman markkinoinnin kannalta päätös on tärkeä. Puijo Symposium on alan kansainvälisesti arvostettu tapahtuma, jota on järjestetty Kuopiossa vuodesta 1976 lähtien. Symposium järjestetään Finnkinon tiloissa ja viisipäiväisen tapahtuman odotetaan tuovan kuopiolaisille hotelleille arviolta 2000 majoitusvuorokautta. Puijo Symposiumin budjetti on noin euroa. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta on myöntänyt tapahtumalle euron valtionavustuksen. Taloudellista tukea haetaan myös yksityisiltä säätiöiltä ja liike-elämältä. Vuoteen 2014 saakka Puijo Symposiumin järjestäminen sisältyi kaupungin Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiölle myöntämään toiminta-avustukseen. Viime vuosina on kaupungin avustus säätiölle olennaisesti pienentynyt eikä se enää riitä symposiumista aiheutuvien kulujen kattamiseen. Vuoden 2018 toiminta-avustus säätiölle on euroa. Hakija haluaa painottaa, että nyt haettava euron avustus on tapahtuman järjestämisen kannalta välttämätön. Tapahtuma-avustusten arviointikriteerit Kaupunki myöntää tapahtumille avustusta perustuen kaupunginhallituksen hyväksymään tapahtumien vaikuttavuuden arviointimalliin. Arviointimallissa vaikuttavuuden osa-alueina ovat hyvinvointivaikutukset, imagovaikutukset, tapahtuman aluetaloudellinen merkitys sekä tapahtumajärjestäjän taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä toimintatapa. Puijo Symposium on kansainvälisesti merkittävä asiantuntija konferenssi, joka tuo kaupungille imagohyötyä hyvinvointialan osaajana alan valikoidun asiantuntijajoukon keskuudessa. Konferenssin yhteydessä tuotettavan uutisnäkyvyyden osalta on mahdollista saada myös laajempaa näkyvyyttä ainakin kotimaan mediassa. Tämä edellyttää tapahtumajärjestäjän aktiivisuutta viestinnässä tapahtuman yhteydessä. Tapahtuman hyvinvointivaikutukset ovat välillisiä ja toteutuvat alan asiantuntijatiedon, alan osaamisen ja uuden tiedon lisääntymisen kautta.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 263 Tapahtumalla on aluetaloudellista merkitystä kongressivieraiden majoitusvuorokausien sekä tapahtuman aikana alueella käytettävien ostopalveluiden kautta. Hakijan ilmoituksen mukaan kongressin myötä tulee 2000 majoitusvuorokautta. Tämä edellyttää, että Kuopion hotelleissa majoittuisi 400 vierasta viiden tapahtumavuorokauden ajan. Tapahtumabudjettiin on varattu kutsuttujen esitelmöitsijöiden kohdalle maksettavia majoituskuluja euroa sekä muihin kuluihin matka -ja majoitusavustuksiin euroa. Neljäs keskeinen arviointikriteeri on tapahtumajärjestäjän taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä toimintatapa. Tätä voidaan arvioida mm. tapahtuman talousarvion perusteella. Tapahtuma kokonaisbudjetti on euroa, josta suurin osa on suunniteltu rahoitettavaksi osallistumismaksuilla euroa. Tieteellisten Seurain valtuuskunta on myöntänyt symposiumille euron avustuksen. Loput kustannuksista esitetään katettavaksi muilla avustuksilla ( euroa). Tästä kaupungin osuus olisi euroa. Merkittävimmät menoerät tapahtumassa ovat kutsuttujen esitelmöitsijöiden matka ja majoituskulut ( euroa) sekä hallintokulut ( euroa). Yhteenveto tapahtuman arvioinnista Yhteenvetona voidaan todeta, että Puijo symposium on merkittävä asiantutijakongressi, jota on perusteltua tukea myös kaupungin toimesta. Sen tuottamat hyödyt ovat monipuoliset ja siksi kaupungin on perusteltua olla tukemassa tapahtumaa. Kaupunki voi myös tukea tapahtumaa viestinnässä jakamalla tietoa tapahtumasta kaupungin viestintäkanavissa. Kuopio Convention Bureau, jota kaupunki rahoittaa, voi myös tarjota kongressin järjestäjälle tukipalveluita. Liitteenä jaetaan avustushakemus ja tapahtuman kustannusarvio. Esitys Esitän, että kansainväliselle 23. Puijo Symposiumille myönnetään euron avustus vuodelle Avustussumma huomioidaan vuoden 2019 tapahtuma-avustuksissa. Liitteet /2017 Hakemus /2017 Puijo symposiumin talousarvio Valmistelija Petri Kervola puh Markku Lind puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen hyväksyy yhteistyökoordinaattorin esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 264 Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 2832/ /2016 Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välinen yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta Päätöshistoria Perusturva- ja terveyslautakunta Kuopion kaupungilla ja Tuusniemen kunnalla on ollut yhteistoimintasopimus kunnan perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vuoden 2009 alusta lukien. Nykyisen voimassaolevan sopimuksen Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan :ssä 28. Sopimus on voimassa välisen ajan. Sopimuksen mukaan sopimuksen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Tuusniemen kunta haluaa jatkaa sopimuksen voimassaoloaikaa vähintään kahdella vuodella. Myös Kuopion kaupungin taholta nähtiin, ettei sopimussuhteen jatkamiselle ole estettä. Neuvottelujen pohjalta osapuolet päätyivät yksimielisesti esittämään valtuustoille, että sopimusta jatketaan vuoden 2020 loppuun saakka. Neuvottelujen lähtökohtana oli nykyinen voimassa oleva yhteistoimintasopimus, johon on tehty lähinnä päivitysluontoisia täsmennyksiä ja muutoksia. Sopimukseen tulevat muutokset on tehty kohtiin 3, 5,16 Kohta 4: päivitetty seurantaryhmän jäsenet Kohta 5: tehty tarpeelliset päivämääräkorjaukset. Kohta 16: sopimuksen voimassaoloajaksi kirjattu tai enintään Sote- ja maakuntauudistukseen saakka. Esitys Vs. terveysjohtaja Pertti Lipponen Perusturva- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välisen yhteistoimintasopimuksen terveydenhuollosta, joka on voimassa ajalla tai enintään Sote- ja maakuntauudistukseen saakka. Liitteet Yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta_tuusniemi.pdf Valmistelija Pertti Lipponen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 264 Päätösehdotus Vs. apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy vs. terveysjohtajan esityksen. Päätös Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti vs. apulaiskaupunginjohtajan esityksen. Liitteet /2016 Yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta Tuusniemi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välisen yhteistoimintasopimuksen terveydenhuollosta, joka on voimassa ajalla tai enintään Soteja maakuntauudistukseen saakka.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Asianro 5096/ /2017 Kaupunginvaltuuston täytäntöönpanot Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen toteaa, että kaupunginvaltuuston tekemät päätökset ovat syntyneet lainmukaisessa järjestyksessä ja valtuuston toimivallan puitteissa ja ehdottaa, että ne saataisiin välittömästi panna täytäntöön, mikäli kysymys ei ole pöydälle pannuista asioista, tai sellaisista asioista, joissa täytäntöönpano tekisi mahdollisen valituksen mitättömäksi, sekä viimeksi mainittujen asioiden osalta sen jälkeen, kun ne ovat saavuttaneet lainvoiman. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Asianro 9856/ /2017 Kh:n tiedonantoja Kh:lle saapuneet kirjeet yms.: 509/2012 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (dnro 5237/1/17) yleiskaavaa koskevassa valituksessa. Kuopion kaupunginvaltuusto on tekemällään päätöksellä ( 41) hyväksynyt Pienen Neulamäen osayleiskaavan. Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylännyt valituksen. Jälj. kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut. 5568/2018 Kuopion kaupunki on antanut Valtiovarainministeriölle lausunnon hallituksen esitykseksi kuntien ja maakuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. 7485/2018 Apulaiskaupunginjohtaja Kyllönen on hyväksynyt seuraavan täyttölupaesityksen - tiedottaja viestintäsuunnittelija, Seuraavien kokousten pöytäkirjat: - kaupunkirakennelautakunta , - Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta 8/ , - Pohjois-Savon pelastuslautakunta 6/ Seuraavat elinvoima- ja konsernipalvelujen viranhaltijoiden päätökset ajalta : Asiakirjan Päätöksentekijä / vuosi Päätöspvm Otsikko nro 717/ Hallintojohtaja 33 / Kaupungintalon juhlasalin vuokravapaus / Syöpäjärjestöjen Järjestöpäivät 2019, / Henkilöstöjohtaja 242 / Tehtäväkohtaisen palkan määräaikainen korottaminen (lisävastuupalkkio)/palvelukoordinaattori 7329/ Henkilöstöjohtaja 2 / FCG:n tarjous / KVTES-sopimuskoulutus / Kuopion kaupunki / Henkilöstöjohtaja 241 / Yhteistyökoordinaattorin tehtävän vaativuus ja tehtäväkohtainen palkka 5923/ Lakimies 47 / Vahingonkorvaushakemus/ auton vaurioituminen 3139/ Lakimies 48 / Vahingonkorvaushakemus / auton vaurioituminen 5831/ Lakimies 40 / Vahingonkorvaushakemus / kaatuminen 3829/ Lakimies 39 / Vahingonkorvaushakemus / liukastuminen 2154/ Talousjohtaja 9 / Pörssiosakkeiden myyminen / UPM-Kymmene Oyj ja Valmet Oyj 2457/ Tietohallintojohtaja 22 / G kaupunkien kirittäjänä - osallistuminen verkostohankkeeseen 2457/ tietohallintojohtaja - ELKO Tietohallintojohtaja 21 / Palkkatietojärjestelmän raportointimuutos 7418/ Työllisyyspalvelujohtaja 34 / Korttikoulutusten hankinta / hygieniaosaamiskorttikoulutus Traffica Oy

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) 266 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen merkitsee edellä olevat asiat tiedoksi ja päättää, etteivät ne anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja ettei edellä mainituissa pöytäkirjoissa olevia päätöksiä oteta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (22) Muutoksenhakuohje Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus (261 ja 263 ) Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Postiosoite PL 228, KUOPIO Käyntiosoite Tulliportinkatu 31 Puhelin Sähköposti kirjaamo(at)kuopio.fi Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Kuopion kaupungin verkkosivuille Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, kolmen päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä tai mikäli määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.