Aurinkosähkövoimalan tuotannon analysointi An analysis of the production of a solar plant Jami Väisänen
|
|
- Raimo Lehtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aurinkosähkövoimalan tuotannon analysointi An analysis of the production of a solar plant Jami Väisänen Kandidaatintyö LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka
2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Sähkötekniikka Jami Väisänen Aurinkosähkövoimalan tuotannon analysointi 2017 Kandidaatintyö. 30 s. Tarkastaja: tutkijaopettaja Antti Kosonen Aurinkosähkön tuottaminen kasvaa maailmalla eksponentiaalisesti. Syinä tähän on massatuotannon ja teknologian kehittyminen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkosähkövoimalan valmistuminen on näyttänyt johtavaa esimerkkiä Suomen aurinkosähkövoimaloiden rakentamiselle. Lappeenrannan teknillisen yliopiston alueella sijaitsee 206,5 kw aurinkosähkövoimala. Tämän työn tarkoituksena on analysoida yliopiston kolmannen rakennuksen tasakatolla sijaitsevaa 51,5 kw voimalaa, vertailla voimalan ja aurinkopaneelikenttien sijaintia, sekä tarkastella voimalan aurinkopaneeleissa ikääntymisen seurauksena tapahtuvaa degradaatiota. Ikääntymistä tarkastellaan työssä kriittisesti, sillä neljän vuoden otannan perusteella ei päätelmiä voida vielä johtaa vuosien sääolosuhteiden ja muiden tekijöiden vaihteluiden takia. Yliopiston tasakattovoimalan viiden invertterin tuotantodataa käytiin läpi ja datasta jalostettiin helpommin luettavia kuvaajia ja taulukoita. Näiden avulla voimalan eri vuosien tuotantoja verrattiin keskenään, ympäristöön simuloituun tuotantoon sekä lähellä sijaitsevaan samankaltaiseen voimalaan. Tuloksista nähtiin, että vuosi 2016 oli huonoin tuotantovuosi myöhäisen lumen sulamisen takia. Tulosten perusteella arvioitiin, että voimalan sijainti ei kevät- ja syystuotantojen kannalta ole otollisin ympärillä olevien varjostavien tekijöiden takia. Invertterikohtaisia tuotantoja verrattiin myös keskenään, jonka avulla tasakattovoimalan paneelikentät saatiin varjostumisten kannalta paremmuusjärjestykseen. Työssä ei saatu selvää ikääntymisen tarkasta arvosta, mutta tulosten avulla kuitenkin pääteltiin, että aurinkopaneelikenttien paneelit ikääntyvät samaa tahtia toisiinsa verrattuna.
3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology LUT School of Energy Systems Electrical Engineering Jami Väisänen An analysis of the production of a solar plant 2017 Bachelor s Thesis. 30 p. Examiner: Associate professor Antti Kosonen Producing solar energy is increasing exponentially. The reasons for this phenomenon are the improvement of mass production and solar technology. In Finland, building bigger solar plants started to become more common after the Lappeenranta University of Technology s plant was built. Lappeenranta University of Technology s solar plant is a kw plant. In this candidate s thesis, the analysis focuses on 51.5 kw unit that is located on the roof of the third building phase. The goal is to analyze and to compare the production of the plant, to compare the locations of the solar panel fields and to analyze the degradation caused by aging in panels. Aging is evaluated critically; the four years of sampling isn t enough to make conclusions. This is because of the variation in weather and other causes during the producing years. The rooftop s five inverter s production data were processed, and the data was refined into graphs and diagrams for the ease of reading. With these the solar unit s productions were compared with each other, with simulated production in a similar environment and with productions of a solar plant nearby was the worst production year according to the results. From the results, it was evaluated that the location of the solar unit wasn t favourable for spring and autumn energy production. This was because the building shaded the solar panel fields next to the unit. The inverter s productions were also compared with each other which allowed the solar fields to be ranked in order. The aging factor was not able to be determined, but the results showed that the solar field s panels aged in unison.
4 SISÄLLYSLUETTELO Käytetyt merkinnät ja lyhenteet 1. Johdanto Työn tavoite LUT aurinkosähkövoimala Tasakattovoimala Ohitusdiodi Aurinkosähkövoimalan tuotanto Tuotannon jakautuminen Varjostukset Aurinkosähkövoimalan sijainti Aurinkopaneelikenttien erot Aurinkopaneelikenttien tuotantojen erot Aurinkopaneelikenttien sijaintien erot Sijaintien vaikutus tuotantoihin Aurinkopaneelien ikääntyminen Aurinkovoimalan tuotannon erot edellisvuosiin Syitä tuotantojen vaihteluille Degradaatio Erot vuosien olosuhteissa Aurinkopaneeleissa havaittava ikääntyminen Yhteenveto Lähteet... 29
5 KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET E Energia [Wh] f Taajuus [Hz] I Virta [A] INV Invertteri Mono-Si Yksikide piikenno P Teho [W] U Jännite [U] Poly-Si Monikide piikenno
6 6 1. JOHDANTO Aurinkosähkövoimaloiden määrä on kovassa nousussa kaikkialla maailmassa ja auringosta saatava säteily on hyvä uusiutuva energianlähde. Syitä voimaloiden määrän kasvuun on muun muassa paneelien hinnan aleneminen, jolloin niiden asentaminen on houkutteleva vaihtoehto myös yksityisille toimijoille, sekä tuotantoteknologian kehittyminen. Suomessa aurinkosähkövoimaloiden asennus lähti nousuun sen jälkeen, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto rakensi voimalansa. Tämä aiheuttaa sen, ettei yliopiston tuotannon kanssa verrattavissa olevaa dataa ole olemassa. Aurinkosähkön tuotantoon Suomi ei ole säteilyn määrältään yhtä otollinen maa verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan maihin, mutta Suomen viileä ilmasto tasapainottaa eroa; viileämmässä säässä aurinkopaneelin tuotanto kasvaa. Esimerkiksi selkeänä, mutta viileänä kesäpäivänä voimalan huipputehon tuotanto voi olla kymmenen prosenttia suurempi kuin olosuhteiltaan samanlaisena, mutta lämpimänä päivänä. (Kosonen, Ahola, Breyer. 2014). 1.1 Työn tavoite Kandidaatintyössä on tarkoituksena esitellä Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla sijaitsevaa aurinkosähkövoimalaa ja kuvata tasakatolle asennettujen aurinkopaneelien toimintaa. Tarkoituksena on kuvata tasakatolla sijaitsevien paneelien tehon tuotantoa kuluneiden vuosien ajalta, sekä selvittää, kuinka hyvä paneelien sijainti on ja kuinka aurinkopaneelien teho on heikentynyt ikääntymisen takia. Tuotantoa analysoidaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: Kuinka hyvä voimalan ja sen aurinkopaneelien sijainti on? Kuinka rakennuksen aiheuttamat varjostukset vaikuttavat tuotantoon? Onko tuotanto muuttunut vuosien kuluessa? Jos on, mistä tuotannon muutos johtuu? Onko paneeleissa havaittavissa ikääntymistä ja pystyykö datan perusteella sitä toteamaan? Jos ikääntymistä on havaittavissa, ikääntyvätkö paneelit samaa tahtia? Viisi invertteriä ovat keränneet yliopiston tasakaton aurinkovoimalan paneelien tuotantodataa vuosien ajalta ja tämän datan perusteella analysoidaan voimalan tuotantoa. Tarkoituksena on analysoida mitattua, invertterikohtaista tuotantodataa, josta ilmenee tuotannon jakautuminen eri kuukausille, sekä vuositasolla, josta nähdään, kuinka tuotanto on muuttunut vuosien kuluessa. Tuotantodataa jalostetaan Matlab-ohjelmistolla ja tuloksia verrataan vastaavien voimaloiden tuotantoihin, sekä HOMER-ohjelmistolla simuloituun samankaltaiseen, varjottoman voimalan tuotantoon. Tutkimuksen tavoitteena on vertailla paneelien sijaintien laatua invertterien keräämän tuotantodatan pohjalta. Tarkoituksena on selvittää, kuinka rakennus ja ympäristö varjostavat aurinkopaneeleita, miten varjostukset vaikuttavat aurinkopaneelikenttien tuotantoihin ja kuinka varjostukset muuttuvat vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka hyvin paneelit ovat sijoitettu toisiinsa nähden ja varjostuuko jokin kenttä toisia enemmän. Lisäksi datasta on tavoitteena selvittää mahdollista aurinkopaneeleissa tapahtuvaa ikääntymistä tuotannon vaihtelun tarkastelemisen avulla. Saatujen tulosten avulla voidaan verrata
7 7 ikääntyvätkö paneelit samaa tahtia ja vaihtelevatko niiden vuosituotannot samalla tavalla. Paneelien valmistajat ovat luvanneet tietyt rajat, joiden sisällä paneelien ikääntymisen takia johtuva tehon tuotannon heikkenemisen tulisi pysyä ja tarkoituksena on tutkia, kuinka rajat ovat toteutuneet. Ongelmiksi kuitenkin nousee suhteellisen pieni tuotannon otanta ja vaihtelu säteilyn määrässä eri vuosina, joten saatuihin tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti ja arvioitava mitä tuloksista voidaan päätellä.
8 8 2. LUT AURINKOSÄHKÖVOIMALA Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkosähkövoimala on teholtaan 206,5 kw. Sen simuloitu tuotanto on vuosittain noin 160 MWh ja voimala oli valmistuessa Suomen suurin aurinkosähkövoimala. Yliopiston sähkönkulutuksesta noin 2,2 prosenttia tuotetaan yliopiston aurinkovoimalalla. Aurinkosähkövoimala voidaan jakaa viiteen eri kokonaisuuteen: tasakattovoimalaan, autokatosvoimalaan, julkisivuvoimalaan, solar trackeriin, eli aurinkoa seuraavaan järjestelmään, ja kiinteään asennukseen, joka toimii verrokkina tuotannossa aurinkoa seuraavalle järjestelmälle. Näistä kokonaisuuksista tässä työssä käsitellään tarkemmin tasakattovoimalaa. (LUT Aurinkovoimala 2017). 2.1 Tasakattovoimala Tasakattovoimala sijaitsee Lappeenrannan teknillisen yliopiston kolmannen rakennusvaiheen katolla. Tasakatolle on asennettu yhteensä 206 aurinkopaneelia ja yhteensä niiden teho on 51,5 kw. 172 näistä aurinkopaneeleista ovat Tianwein valmistamia 60 kennoisia paneeleita, joista 70 ovat TWY250M660 mallisia mono-si tyyppisiä yksikidepaneeleita ja 102 TW250P60-FA poly-si monikidepaneeleita. Loput 34 ovat suomalaisia, Cencorpin valmistamia 60 kennoisia Cencorp Chrome 250 poly-si monikiteisiä aurinkopaneeleita. (LUT Tuotantolukemia 2017). Jokaisen tasakatolle asennetun aurinkopaneelin huipputehoksi on annettu 250 W. Hyötysuhteiksi on annettu Tianwein paneeleille 15,3 prosenttia ja Cencorpin paneeleille 17,0 prosenttia (Lavado 2015). Aurinkopaneelien asennukseen on käytetty Schletter AluGrid tasakatto alumiinitelineitä ja paneelitelineisiin on asennettu lisäpainoja kovan tuulen aiheuttaman voiman vastustamiseksi (LUT Tuotantolukemia 2017). Lappeenrannan tuotannolle optimoitu kulma olisi 40 astetta. Jotta saavutettaisiin tasainen tuotannon jakauma, on paneelit asetettu suotuisampaan 15 asteen kulmaan. 15 asteen kulma on erinomainen valinta myös tuulikuormamitoituksen, rivien varjostusten ja telinekustannusten minimoimisen takia. Lisäksi kaikki aurinkopaneelit ovat suunnattu etelään. Suurempaa kulmaa käytettäessä aurinkopaneelin aiheuttaman varjon pituus kasvaa, jolloin paneelien välillä pitää olla enemmän tilaa varjostumisien välttämiseksi. Jos paneelit olisivat asennettu suurempaan 40 asteen kulmaan, olisi katolle mahtunut vain puolet nykyisestä paneelien määrästä. (Lavado 2015). Aurinkopaneelien tuottama tasasähkö muunnetaan ABB:n 8,9 kw inverttereillä 50 Hz taajuiseksi, sähköverkkoon sopivaksi vaihtosähköksi ja yhteen invertteriin on kytketty kaksi 17 tai 18 paneelin sarjaa (Kosonen 2015). Tasakaton aurinkosähkövoimalan tuotanto on jaettu kuudelle invertterille, investointikustannuksille suotuisamman yhden invertterin sijaan. Tällä myös vähennetään varjostuksien vaikutusta tuotantoon. Näin minimoidaan sähkön kokonaistuotannolle aiheutuva vahinko invertterikohtaisen vian sattuessa (Lavado 2015). Tasakattovoimalan tuotanto on jaettu inverttereille taulukon 2.1 mukaisesti ja ne ovat kytketty yliopiston 3-vaiheen sähkökeskukseen (Kosonen 2016).
9 9 Taulukko 2.1 Aurinkopaneelien jakautuminen inverttereille sekä paneelien teho P. Invertteri Paneelien määrä Paneelityyppi Valmistaja P[kW] 1 2 2x17 Poly-Si 8,5 3 Tianwei 4 Mono-Si 5 2x18 9,0 6 2x17 Poly-Si(bc) Cencorp 8,5 Kuvassa 2.1 on esitetty yliopiston tasakattovoimalan aurinkopaneelit jaoteltuina invertterikohtaisesti. Kuvasta nähdään aurinkopaneelien sijoittuminen tasakatolle. Invertterit ovat yhdistetty SREA-50 etäluentalaitteisiin, jonka keräämät tuotantotiedot esitetään minuuttitasolla. Tuotantoa voidaan seurata minuuttitasolla reaaliaikaisesti internetin välityksellä. (Kosonen 2016). Kuva 2.1 Lappeenrannan teknillisen yliopiston tasakattovoimalan aurinkopaneelit jaoteltuina invertterikohtaisesti. (Albó 2014). Yliopiston tasakattovoimalan invertterin viisi dataa ei saatu luettua, joten kentän viisi vuosien tuotantoja ei työssä pystytä analysoimaan. Tämä tarkoittaa, että työssä puhuttaessa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tasakattovoimalasta tarkoitetaan inverttereitä 1 4 ja 6, joiden keräämää dataa työssä analysoidaan ja joiden kenttien sijainteja sekä varjostuksia työssä vertaillaan. 2.2 Ohitusdiodi Ohitusdiodit aurinkopaneeleissa vaikuttavat aurinkopaneelin tuotantoon merkittävästi pienestäkin varjostuksesta. Ne parantavat kokonaistuotantoa, jos varjostuksia osuu yksittäiselle paneelille paneelin rakenteessa olevien kennojen sarjaan kytkennän vuoksi. Tässä kappaleessa käydään läpi ohitusdiodin toimintaa ja sen vaikutusta paneelikenttien tuotantoihin. Aurinkopaneelin varjostuessa osittain varjostunut kenno voi aiheuttaa paneelin rikkoontumisen. Varjostumisen takia kenno ei pysty tuottamaan yhtä paljon virtaa kuin muut kennot, jolloin varjostuneen kennon yli muodostuu negatiivinen jännite, joka voi olla jopa 38 V suuruinen. Tyypillisesti aurinkopaneelissa kulkee vajaan 8 A suuruinen virta, jolloin yhtälön (2.1)
10 10 mukaan kenno alkaa lämmittää aurinkopaneelia jopa 300 W teholla. Useamman kennon varjostuessa lämmitysteho kasvaa, jolloin aurinkopaneeli voi helposti vioittua. (Digikey 2012). Jotta paneeliin varjostuksien aiheuttamia vikoja ei syntyisi, on kennot järjestetty 20 kennon sarjaan. Jokaisen kennosarjan yli on asennettu ohitusdiodi. Yhden tai useamman kennon varjostuessa kyseisen kennosarjan ohitusdiodi aktivoituu. Tällöin virta kulkee aktivoituneen ohitusdiodin läpi, eikä varjostuneiden kennojen läpi kulje tällöin ollenkaan virtaa. Kuvassa 2.2 on esitetty esimerkkitapaus, jossa aurinkopaneelin kenno on varjostunut ja ohitusdiodi on aktivoitunut. Kuvasta nähdään, että vaikka kennosarjassa vain yksi kenno olisi varjostunut, koko kennosarjan tuotanto tippuu nollaan. Ohitusdiodeilla aurinkopaneeli säästyy vahingoittumiselta tuotannon alenemisen hinnalla. (Digikey 2012). Kuva 2.2 Aktivoitunut ohitusdiodi varjon osuessa aurinkopaneeliin. (Digikey 2012). Yliopiston tasakatolla aurinkopaneelit ovat asennettuina vaakatasoon. Tällöin ohuet, mutta pitkät varjot voivat tiputtaa kokonaisien aurinkopaneelien tuotannot nollaan. Pitkän varjon osuessa kohdalle jokaiselta kennosarjalta vähintään yksi kenno on varjostunut, jolloin kaikki kolme ohitusdiodia aktivoituvat. Tämä aiheuttaa sen, että aurinkopaneelissa ei yhdelläkään kennolla ole tuotantoa, vaan virta kulkee turvallisesti ohitusdiodien kautta paneelin läpi.
11 11 3. AURINKOSÄHKÖVOIMALAN TUOTANTO Lappeenrannan teknillisen yliopiston tasakaton aurinkosähkövoimalan vuosituotanto on noin 31 MWh ja kuluneen neljän vuoden aikana invertterien kentät ovat tuottaneet yhteensä noin 122 MWh energiaa. Tuotannon jakautuminen eri vuosille näkyy kuvassa 3.1. Kuvasta 3.1 nähdään vuoden 2016 olleen huonompi tuotantovuosi muihin vuosiin verrattuna. Tämä johtuu vaihtelusta säteilyn määrissä eri vuosina jokainen vuosi on sääolosuhteiltaan erilainen. Pilvisten päivien määrä kuukaudessa vaikuttaa tuotantoon merkittävästi, sillä pilvisenä päivänä kaikki säteily on hajasäteilyä. Hajasäteily on maan ilmakehän, pilvien ja maasta heijastuvaa säteilyä. Hajasäteily on teholtaan paljon heikompaa suoraan säteilyyn verrattuna, mutta sen osuus kokonaissäteilyn määrästä on merkittävä, sillä Suomessa jopa puolet vuoden säteilystä on hajasäteilyä. (Motiva 2016). Kuva 3.1 Lappeenrannan teknillisen yliopiston tasakaton aurinkosähkövoimalan vuosien tuotanto. Vuosien tuotanto on lähellä aurinkosähkövoimalan asennusvaiheessa arvioitua tuotantoa. Asennusvaiheessa aurinkovoimalalle laskettiin, että tasakattovoimalan tuotannon pitäisi olla noin 30,9 MWh vuodessa (LUT aurinkovoimala 2017). Tämä vastaa hyvin todellisuutta, sillä neljän vuoden tuotantojen vuosikeskiarvo on noin 30,7 MWh. 3.1 Tuotannon jakautuminen Kuvassa 3.2 on esitetty tuotannon jakautuminen kuukausitasolla, josta voidaan nähdä tuotannon painottuminen kesäkuukausille. Esimerkiksi vuonna 2015 voimala on tuottanut toukokuun ja elokuun välisenä aikana noin 21 MWh, joka vastaa noin 68 prosenttia koko vuoden tuotannosta. Tämä on havainnollistettu kuvassa 3.2 esitetyssä kertymäfunktiossa, josta nähdään selvästi kesäkuukausille painottuva tuotanto jyrkempänä tuotannon osuuden nousuna.
12 12 Kuva 3.2 Yliopiston aurinkosähkövoimalan vuoden 2015 tuotantojen kuukausikohtainen prosentuaalinen osuus esitettynä kertymäfunktiona. Syy tuotannon kesäkuukausille painottumiselle on se, että Suomen olosuhteissa kesäkuukausina säteilyn määrä on huomattavasti suurempi päivien pituuden ja auringon suuremman kulman vuoksi. Auringon suurempi kulma vaikuttaa myös säteilyn tehokkuuteen. Kesällä auringon säteillessä korkeammalta, tulee säteily maan pinnalle kohtisuorempaa, jolloin säteilyn määrä neliömetriä kohti kasvaa (Suntekno). Kuvasta 3.3 voidaan tämän lisäksi nähdä, että joulukuun ja helmikuun välisenä aikana tuotantoa ei ole juuri ollenkaan paneelien päällä olevan lumen takia, joka estää säteilyn pääsemistä kennoille asti, sekä lyhyiden ja pimeiden päivien takia. Kuvasta voidaan myös havaita, että invertteri yksi on ollut vuonna 2016 maaliskuun ja osan huhtikuusta pois päältä. Tämä vaikuttaa tasakattovoimalan tilastoissa vuoden 2016 kokonaistuotantoon, sekä vuoden 2016 invertterin yksi kokonaistuotantoon. Kuvasta 3.3 nähdään myös, että vuoden 2016 tuotantoa madaltaa myös maaliskuun tuotantojen vähyys. Vuonna 2016 Lappeenrannassa terminen kevät, eli vuodenaika jolloin vuorokauden keskilämpötila nousee yli nollan asteen, alkoi vasta Normaalia kylmemmän lämpötilan vuoksi, myös lumi säilyi maassa pidempään. Näin ollen lumi myös peitti yliopiston aurinkopaneeleita pidemmän aikaa, heikentäen maaliskuun tuotantoa huomattavasti. (Ilmatieteenlaitos, 2016).
13 13 Kuva 3.3 Vuosien Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkosähkövoimalan invertterikohtainen energian vuosituotanto kuukausitasolla. Vuosien välisissä tuotantoprofiileissa on eroja. Vuonna 2015 kesäkuukausien tuotanto on ollut kuukausien välillä tasaista, kun taas vuonna 2016 toukokuu on tuotannon osalta ollut paras. Jokaisena vuonna kuitenkin ollaan päästy lähelle arvioitua vuosituotantoa, lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin huono maaliskuun tuotanto on laskenut vuosituotantoa merkittävästi Varjostukset Yliopiston tasakattovoimala ei sijaitse ideaalisella paikalla. Aurinkopaneelivoimalaa varjostaa ajankohdasta riippuen rakennusten, sekä ympäristön aiheuttamat varjot, joten voimalan tuotantokaan ei ole aivan ideaalista. Kuvassa 3.4 on esitetty vuosien tuotannot, joihin on lisätty vertailukohteeksi HOMER-ohjelmistolla simuloitu vuoden tuotanto ympäristössä, jota voidaan verrata hyvin Lappeenrantaan. Koska simulaatio olettaa, ettei lumi peitä paneeleita talvikuukausina, voidaan tuotanto marraskuusta helmikuuhun jättää vertailussa huomioimatta. Simulaatio ei myöskään huomioi mahdollista paneeleissa tapahtuvaa ikääntymistä, jonka vuoksi jokaisen vuoden simuloitu tuotanto on sama. Kuvasta 3.4 voidaan nähdä, kuinka aurinkovoimalan invertterin kuusi kenttien tuotanto useampien kesäkuukausien osalta ylittää simuloidun tuotannon. Toukokuussa 2016 ja 2017 jopa jokainen kenttä tuottaa paremmin kuin varjottomissa olosuhteissa simuloitu HOMER-voimala. Yliopiston voimalan toukokuun simuloidun tuotannon ylittäminen voidaan selittää keskimääräistä selkeämmällä säällä. Tuotantoon vaikuttaa myös mahdollinen päivien viileys, sillä aurinkopaneelien tuotanto heikkenee lämmön kasvaessa. Simulaatio olettaa toukokuun säteilyn saavuttavan korkeintaan tietyn määrän, mutta tuotanto voi joissain tapauksissa olla myös parempi kuin simulaation arvioiman tuotannon. Kesäkuukausilta siirryttäessä syys- ja kevätkuukausiin, simuloidun ja oikean datan ero kuitenkin nousee huomattavasti; lokakuussa jokaisen vuoden invertterikohtainen tuotanto on enää reilu puolet simuloidusta tuotannosta. Ilmiö johtuu varjojen määrän lisääntymisestä ja erilaisesta säätyypistä. Keväällä ja syksyllä matalampi auringon kulma aiheuttaa useampia
14 14 ja suurempia varjostuksia, jotka rakennus, esteet ja läheinen ympäristö aiheuttavat. Tällöin tuotantojen erot varjottomaan verrokkiin kasvavat merkittävästi. (Time and Date 2017) Kuva 3.4 Yliopiston tasakaton aurinkosähkövoimalan vuoden 2017 tuotanto invertterikohtaisesti kuukausitasolla ja HOMER-simuloitu, varjoton tuotanto vertailukohteena. Kesäkuukausina yliopiston tuotanto on hyvin verrattavissa HOMER-simuloituun varjottomaan tuotantoon, mutta kevät- ja syyskuukausilla erot simuloituun kasvavat varjojen takia suureksi. Varjojen takia invertterikohtaiset vuosituotannot jäävät reilusti HOMER-simuloidun vuosituotannon alle. Kesäkuukausien tuotantojen samankaltaisuuksien perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että yliopiston tasakattovoimalan aurinkopaneelit tuottavat niin kuin pitääkin, mutta sijainniltaan voimala ei ole ihanteellinen Aurinkosähkövoimalan sijainti Professori Jero Aholan omakotitalon tasakatolla sijaitsee 8,08 kw aurinkosähkövoimala. Voimala sijaitsee Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa samanlaisessa ympäristössä ja lisäksi voimala on ollut lähes yhtä kauan toiminnassa. Näiden syiden vuoksi se on erinomainen sijainnin ja paneelien laadun vertailukohde yliopiston aurinkosähkövoimalalle. Kuvassa 3.5 esitetään vuoden 2017 yliopiston tasakaton ja Aholan aurinkosähkövoimaloiden tuotannot. Aholan 8,08 kw voimala on kuvassa skaalattu 8,5 kw voimalaksi, jotta sitä voidaan helpommin verrata yliopiston 8,5 kw invertterikohtaisiin tuotantoihin. Kuvassa 3.5 on esitetty yliopiston ja professori Jero Aholan voimalan vuosien energiantuotannot. Vuosi 2014 on vertailussa jätetty pois, koska yliopiston voimalan elokuun ja lokakuun välinen aika on vertailukelvotonta, ja Aholan voimala ei ollut vielä käytössä ennen maaliskuuta Kuvasta 3.5 voidaan nähdä, että jokaisena vuonna huhtikuusta heinäkuuhun yliopiston voimalan invertterin kuusi kenttien tuotannot ovat samalla tasolla Aholan voimalan kanssa, kuten myös simuloidussa tilanteessa. Syy tähän löytyy varjostuksista: kesäkuukausina ympä-
15 15 ristön aiheuttamilla varjoilla ei ole yhtä suuri vaikutus tuotantoon kuin kevät- ja syyskuukausina. Muiden kenttien tuotannot jäävät Aholan voimalan tuotantoa hieman jälkeen, mutta erot eivät ole suuria. Muina kuukausina erot tuotannossa kuitenkin kasvavat. Vaikka aurinkosähkövoimalat sijaitsevat hyvin samanlaisissa ympäristöissä, Aholan voimalan tuotanto on kuitenkin huomattavasti lähempänä simuloituja arvoja kuin yliopiston aurinkosähkövoimalan tuotanto. Varsinkin kevät- ja syyskuukausina Jero Aholan voimalan tuotanto säilyy lähes simuloidussa arvoissa, yliopiston voimalan erojen simuloituun tuotantoon kasvaessa kesäkuukausilta kauemmaksi siirryttäessä. Varsinkin vuonna 2017 syksyn erot voimaloiden välillä ovat huomattavat. Vuonna 2016 maaliskuussa Aholan voimala on tuottanut merkittävästi enemmän, kuin yliopiston voimala. Syy tähän on lumi; maaliskuussa 2016 myöhäisen sään lämpenemisen vuoksi yliopiston voimalan paneeleita peittää vielä lumi Aholan puhdistaessa omat paneelinsa. Maaliskuussa auringon säteilyn määrä alkaa olla huomattava, jolloin lumi vaikuttaa tuotantoon huomattavasti. Kuva 3.5 Vuosien yliopiston ja professori Jero Aholan omakotitalon katolla sijaitsevan aurinkosähkövoimaloiden tuotannot. Taulukossa 3.1 on esitetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkosähkövoimalan ja Jero Aholan omakotitalon katolla sijaitsevan aurinkosähkövoimalan vuosien tuotantojen osuudet HOMER-simuloidusta tuotannosta. Taulukosta nähdään, kuinka Aholan voimala on jokaisena tarkasteltavana vuonna ollut erittäin lähellä ideaalista simuloitua tuotantoa. Aholan voimalan tuotanto on tarkasteltavien vuosien aikana ollut keskimääräisesti noin 96 prosenttia simuloidusta tuotannosta. Lappeenrannan voimalan tuotanto on puolestaan keskimääräisesti vain noin 81 prosenttia simuloidusta tuotannosta. Taulukko 3.1 Jero Aholan omakotitalon, sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkosähkövoimalan invertterikohtaisten tuotantojen osuudet ideaalisesta HOMER-simuloidusta tuotannosta 1. maaliskuuta ja 31. lokakuuta väliseltä ajalta. INV 1 [%] INV 2 [%] INV 3 [%] INV 4 [%] INV 6 [%] Ahola [%] ,9 83,5 89,2 83,8 93,0 99, ,1 76,9 83,2 80,4 89,4 96, ,5 73,7 77,9 74,0 83,4 93, ,8 77,2 81,4 78,8 87,9 93,8
16 16 Jero Aholan omakotitalon aurinkosähkövoimalan sijaintia voidaan saatujen tulosten perusteella pitää parempana. Kesäkuukausina erot eivät ole yhtä suuret, ja yliopiston voimalan invertterin kuusi paneelit tuottavatkin lähes yhtä hyvin, kuin Aholan voimalan paneelit. Syksyllä ja keväällä erot kuitenkin kasvavat merkittävästi. Tämä aiheuttaa, että yliopiston aurinkovoimalan invertterikohtaiset tuotannot ovat vain alimmillaan 76 prosenttia simuloidusta tuotannosta, Aholan voimalan tuotannon säilyessä kaikkina tarkasteltavina vuosina yli 93 prosentin. 3.2 Aurinkopaneelikenttien erot Lappeenrannan teknillisen yliopiston tasakaton aurinkosähkövoimalan invertterikohtaisten tuotantojen erot johtuvat eroista aurinkopaneeleissa ja niiden sijainneissa. Tässä kappaleessa vertaillaan kenttien tuotantoja keskenään ja arvioidaan niiden sijaintien laatua suhteessa toisiinsa. Sijaintien laatuihin vaikuttavat erityisesti tasakattovoimalan ympärillä olevien rakennusten aiheuttamat varjostukset. Varjostuksia vertaillaan kenttien välillä ja tavoitteena on selvittää syitä kenttien välisille tuotantojen eroavaisuuksille. Saaduilla tuloksilla paneelikentät saadaan sijaintien perusteella paremmuusjärjestykseen Aurinkopaneelikenttien tuotantojen erot Kuvassa 3.6 on esitetty vuosien invertterikohtaiset tuotannot. Kuvasta nähdään, että tuotantojen suuruusjärjestys on jokaisena vuonna sama. Tästä voidaan päätellä, ettei vuosien välillä ole tapahtunut suuria muutoksia, eikä miltään kentältä ole mennyt paneeleita rikki. Vuoden 2016 invertterin yksi tuotanto on ollut hieman poikkeava muihin vuosiin verrattuna, mutta se johtuu maalis- ja huhtikuun alun aikaisesta käyttökatkosta. Jos vuoden 2016 maaliskuu olisi tuottanut samalla tavalla kuin muinakin vuosina, ja jos invertterin yksi käyttökatkosta ei olisi ollut, olisi voimalan invertterikohtainen tuotanto ollut noin 300 kwh suurempi. Tässä tapauksessa vuoden 2016 kokonaistuotannot olisivat asettuneet tuotannon suuruudessaan vuosien 2015 ja 2017 välille, jolloin tuotanto olisi ollut suhteellisen tasaista vuosien välillä. Kuva 3.6 Vuosien yliopiston tasakattovoimalan invertterikohtaiset tuotannot. Katkoviivalla invertterin yksi käyttökatkoksen aikainen tuotanto.
17 17 Taulukossa 3.2 on eriteltynä invertteri- ja vuosikohtaiset tuotannot. Taulukosta nähdään, että invertterien kolme ja kuusi kentät ovat tuottaneet jokaisena tarkasteltavana vuotena enemmän energiaa kuin muiden invertterien kentät. Invertterin kuusi kenttien tuotanto on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin minkään muun yliopiston tasakattovoimalan invertterin invertterikohtainen tuotanto. Tuotannon eroavaisuutta voidaan selittää yliopiston aurinkosähkövoimalan sijainnilla. Mitä paremmalla sijainnilla paneelikenttä sijaitsee, sitä vähemmän kentälle muodostuu varjostuksia ja sitä parempi kentän tuotanto on. Mitä vähemmän varjostumisia kentällä on, sitä enemmän kenttä saa suoraa auringon säteilyä hajasäteilyn sijaan. Invertterien yksi, kaksi ja neljä kenttien tuotannot ovat huomattavissa määrin samanlaisia. Jokaisena vuonna kenttien tuotannot ovat olleet samalla tasolla, eikä niiden osuuksissa tuotannossa ole suuria eroja. Tässä tuotantojen samanlaisuutta voidaan puolestaan selittää samalla paneelityypillä ja erityisesti samankaltaisilla sijainneilla. Taulukko 3.2 Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkosähkövoimalan invertterikohtainen vuosituotanto, sekä invertterikohtainen osuus vuoden tuotannosta. INV 1 INV 2 INV3 INV4 INV6 Yhteensä % [MWh] [MWh] [MWh] [MWh] [MWh] [MWh] ,2 6,3 6,8 6,4 7,1 32,8 25, ,9 6,0 6,3 6,1 6,7 31,0 25, ,2 5,5 5,8 5,6 6,3 28,4 23, ,8 5,8 6,1 5,9 6,6 30,2 24,7 Yhteensä 23,1 23,6 25,0 24,3 26,7 122,4 100 % 18,9 19,3 20,4 19,6 21,8 100 Kokonaisuudessaan invertterikenttien osuudet tuotannoissa ovat pysyneet tarkasteluvuosina hyvin saman suuruisina: invertterin kuusi kenttä tuottaa jokaisena vuotena 21,6 22,2 prosenttia koko voimalan vuoden kokonaistuotannosta ja muidenkin kenttien kokonaistuotantojen osuudet vaihtelevat yhtä suurilla väleillä. Vaihtelua vuosien välillä voidaan pitää pienenä, eikä osuuden vaihtelu ole lineaarista vaan satunnaista. Tämän vuoksi tuotannon erot voidaan selittää vuosien säteilyn vaihtelulla, sen sijaan, että aurinkopaneeleissa olisi esiintynyt vikoja tai ne olisivat rikkoontuneet Aurinkopaneelikenttien sijaintien erot Kuvasta 3.7 nähdään yliopiston tasakattovoimalan kenttien kolme, neljä, viisi ja kuusi varjoja aiheuttavat esteet. Aamuisin paneelikenttiä varjostaa itäpuolella oleva korkeampi rakennus, joka aiheuttaa varjostumisia kentälle auringon noustessa. Varjon pituus pienenee auringon noustessa ja ensimmäisenä varjosta poistuu kentän länsipuolella olevat paneelit alkaen kentistä kuusi ja viisi. Merkittävä havainto on, että tällöin kenttien kuusi ja viisi tuotannot nousevat normaalille tasolle aikaisemmin aamulla. Lisäksi kuvasta 3.7 havaitaan, että aurinkopaneelikenttiä varjostaa rakennuksen lisäksi myös katolla olevat muut esteet, kuten läpivientiputket. Esteiden varjojen pituudet kasvavat verrannollisesti siihen, miten matalalta aurinko paistaa. Keväisin ja syksyisin päiväauringon
18 18 aiheuttamien varjojen pituudet kasvavat, sillä silloin aurinko säteilee matalammalta kuin kesäisin. Ilmiön aiheuttamat ohuet, mutta pitkät varjot saavat aikaan kokonaisien paneelien tuotantojen tippumisen nollaan ohitusdiodien takia. Ilta-auringossa kenttien länsipuolella ei ole esteitä, joten varjoja ei kentille kolme, neljä, viisi ja kuusi pääse iltaisin syntymään. Kuva 3.7 Yliopiston tasakattovoimalan kenttien kolme, neljä, viisi ja kuusi varjostavat esteet. Kuvassa 3.8 on esitetty voimalan kenttien yksi ja kaksi sijainti, sekä kentille varjostumisia aiheuttavat rakennukset ja muut esteet. Kenttiä varjostaa aamuisin kentän itäpuolella näkyvä rakennus. Varjostuksen kesto vaihtelee vuodenajan mukaan, sillä kesäisin aurinko nousee aikaisemmin kuin keväisin ja syksyisin. Lisäksi kentät yksi ja kaksi varjostuvat korkean rakennuksen takia aamuisin kauemmin kuin muut kentät. Katolla ei ole paljoa esteitä, jotka vaikuttavat merkitsevästi keskipäivän tuotantoihin. Koska kentällä kaksi ei ole yhtään päivän tuotantoon negatiivisesti vaikuttavia esteitä, on kentän keskipäivän tuotanto parempi kuin minkään muun kentän. Keväisin ja syksyisin auringon laskiessa hieman eri kulmassa myös kenttien länsipuolella oleva rakennus varjostaa kenttiä. Varjostuminen ei ole yhtä suurta kuin itäpuolen rakennuksen aiheuttama varjostus aamuisin, mutta se vaikuttaa kuitenkin tuotantoon ratkaisevasti.
19 19 Kuva 3.8 Yliopiston tasakattovoimalan kenttiä yksi ja kaksi varjostavat esteet. Kuvassa 3.9 pystytään näkemään tasakattovoimalan kuudes aurinkopaneelikenttä ja sen edessä olevat kaksi läpivientiputkea. Kuvassa näkyvät läpivientiputket ovat ainoat varjoja aiheuttavat esteet, jotka haittaavat kuudennen kentän tuotantoa merkitsevästi. Läpivientiputkien varjot aiheuttavat ohitusdiodien aktivoitumisen. Varjojen pituuksien kasvaessa auringon kulman mukaan yhä useampi ohitusdiodi aktivoituu. Läpivientiputket voivat tiputtaa useiden kokonaisten paneelien tuotannot nollille. Kentän kuusi ollessa läntisimmässä osassa rakennuksen kattoa, ei se varjostu aamuisin läheskään yhtä pitkäksi aikaa kuin muut kentät. Auringon noustessa idässä olevan rakennuksen takaa kuudes kenttä alkaa saada suoraa säteilyä ennen muita kenttiä. Kuudennen kentän sijainti on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tasakattovoimalalla kiistattomasti paras. Sijainnin paremmuus näkyy myös kuukausitason tuotannon kuvaajissa; kentän tuotanto on lähes jokaisena kuukautena parempi kuin minkään muun kentän. Erot korostuvat erityisesti kesäkuukausina, koska silloin paneelikentän varjostuminen on aamuisin erittäin vähäistä.
20 20 Kuva 3.9 Yliopiston tasakattovoimalan kenttää kuusi varjostavat ulosvientiputket. Kentän kuusi kokonaistuotanto on paras tasakattovoimalan aurinkopaneelikentistä vähäisten varjojen ja parhaan sijainnin vuoksi. Kentän kolme sijainti ei ole juurikaan kenttää kuusi huonompi, mutta aamuisin kenttä varjostuu hieman kuudetta kenttää pidempään. Tämä aiheuttaa tuotannon pienen eron kuudenteen kenttään verrattuna. Kentillä yksi ja kaksi keskipäivän tuotanto on suurempaa kuin muiden kenttien, koska kentillä ei ole samoissa määrin päivän säteilyä varjostavia esteitä. Aamuisin kuitenkin kentät yksi ja kaksi varjostuvat pisimpään kenttien itäpuolella olevan rakennuksen vuoksi. Näillä rakennuksen ja esteiden aiheuttamilla varjoilla voidaan selittää erot HOMER-simuloituun varjottomaan tuotantoon, sekä erot Jero Aholan omakotitalon aurinkosähkövoimalan tuotantoon Sijaintien vaikutus tuotantoihin Vuodenajalla on vaikutusta auringon noususuuntaan. Jokaisena aamuna aurinko nousee idän suunnasta, mutta talvella tämä suunta on hieman pohjoisemmassa ja kesäisin hieman etelämmässä. Tällä noususuunnalla on vaikutusta yliopiston rakennusten aiheuttamiin varjoihin, sillä pohjoisemmasta noustessaan paneelikentät varjostuvat pidempään kuin auringon noustessa etelämmästä. Tässä kappaleessa auringon suunnasta puhuessa tarkoitetaan auringon suunnan ja pohjoisen väliin jäävää kulmaa. Kulmalla puolestaan tarkoitetaan horisontin ja auringon korkeuden välistä kulmaa. Kuvassa 3.10 on esitetty vuoden 2015 tuotanto 6. heinäkuuta, joka on ollut mitattavien neljän vuoden ajalta tuotannoltaan paras heinäkuun päivä. Kyseisenä päivänä aurinko on noussut Lappeenrannassa kello 3:43 koillisesta, 34 asteen suunnasta (Time and Date.).
21 21 Kuvasta 3.10 nähdään, että invertterien yksi ja kaksi paneelikentät ovat jääneet heti aamusta kuvassa 3.8 nähtävän rakennuksen varjoon, eikä niiden tuotanto ole noussut muiden kenttien tasolle, kuin vasta noin kello 9:07. Invertterin neljä paneelikenttiä ei rakennus vielä aivan aamusta ole varjostanut auringon säteillessä suotuisasta kulmasta, mutta hieman ennen kello kahdeksaa nekin ovat jääneet kenttien yksi ja kaksi tavoin varjoon, joka haittaa tuotantoa aina kello 9:25 asti. Vaikka varjoa ei kentällä 4 aivan aamusta vielä ole ollut, on se varjostunut muita kenttiä hieman pidempään. Invertterin kolme paneelikentät ovat olleet osittain varjostuneet kuvassa 3.8 vasemmalla näkyvän, kentän itäpuolella sijaitsevan rakennuksen takia, mutta suurin osa paneeleista tuottaa kuitenkin normaalisti. Auringon saavuttaessa 38 asteen kulman kello 9:39 aikaan ja sen ollessa 112 asteen suunnassa, ovat kaikki paneelikentät poistuneet aamuauringon matalan kulman aiheuttamista varjostuksista (Time and Date.). Kuva 3.10 Lappeenrannan teknillisen yliopiston tasakaton aurinkosähkövoimalan invertterikohtainen selkeän päivän tuotanto 6. heinäkuuta vuonna Kuvassa 3.11 on puolestaan esitetty vuoden 2015 tuotanto 26. maaliskuuta. Kyseisenä päivänä on ollut mitattavien neljän vuoden ajalta suurin maaliskuinen päiväkohtainen tuotanto. Tasakattovoimala on tuottanut kyseisenä päivänä yhteensä 172 kwh. 26. maaliskuuta 2015 aurinko on noussut horisontin yläpuolelle vasta kello 5:51, 84 asteen sunnasta, eli lähestulkoon idästä (Time and Date). Kuvasta 3.11 voidaan havaita, että poiketen kesäkuukaudelta, jokainen aurinkopaneelikenttä varjostuu aamusta vaihtelevaksi ajaksi. Kello 7:48 invertterin kolme kenttien tuotannot ovat nousseet aikaisimmin, kuin minkään muun kentän. Kuitenkin osa kentän aurinkopaneeleista ovat jääneet nopeasti osittain varjoon; invertterikohtainen tuotanto ei ole tippunut kokonaan, mutta tuotannon nousu on hidastunut merkittävästi kello 10:45 asti. Ohitusdiodin takia jo pieni paneelin varjostuminen voi pienentää paneelin tuotantoa huomattavasti. Kello 8:22 invertterin kuusi kenttien paneelit ovat poistuneet rakennuksen aiheuttamasta varjostuksesta ja invertterikohtainen tuotanto on noussut nopeasti normaalille tasolle, eikä muita merkittäviä varjostumisia päivän kuluessa enää kentälle ilmaannu. Kuvasta 3.9 voidaan todeta, että invertterien yksi ja kaksi kentät ovat aamusta jääneet rakennuksen aiheuttamaan varjoon ja ne ovat varjostuneet aina kello 9:45 asti. Eroavaisuutena kuvista 3.8 ja 3.9 voidaan havaita, että myös invertterin neljä kentät varjostuvat heti aamusta. Invertterien yksi, kaksi ja neljä kenttien tuotannot saavuttavat invertterin kuusi kenttien tuotantotason vasta kello 10:08, eli kentät varjostuvat lähes puoleksitoista tunniksi.
22 22 Kuvasta 3.11 voidaan lisäksi todeta, että toisin kuin kesäpäivän tuotannon tapauksessa, keväällä myös loppupäivästä on havaittavissa varjostumista. Kello 14:48 invertterin yksi kenttien tuotannot ovat laskeneet nopeammin kuin muiden kenttien tuotannot osittaisen varjostumisen takia, jolloin aurinko säteilee 24 asteen kulmassa suunnasta 224 astetta (Time and Date). Kuva 3.11 Lappeenrannan teknillisen yliopiston tasakaton aurinkosähkövoimalan invertterikohtainen selkeän päivän tuotanto 26. maaliskuuta vuonna 2015 Kuvassa 3.12 on esitetty vertailukohteena heinäkuinen pilvinen päivä, jolloin kaikki aurinkopaneelien keräämä säteily on ollut hajasäteilyä, eikä ympäristön aiheuttamat varjostukset vaikuta tuotantoon. Kuvasta nähdään invertterikohtaisten aurinkopaneelikenttien tuotantojen erojen olleen koko päivän ajan lähes mitättömiä, ja lisäksi invertterin kuusi kenttien tuotantojen tehon olleen kuitenkin koko päivän suurempi kuin muiden aurinkopaneelityyppien, mutta vain lähes huomaamattoman verran. Korkeimmillaan tämä tuotantojen ero on ollut yhdeksän prosenttia, ja päivän erojen keskiarvokin on alle seitsemän prosenttia. Ainut merkittävä eroavaisuus tuotannossa syntyy kello 16:37 tapahtuvassa piikissä tuotannossa, jolloin aurinko on päässyt säteilemään noin viideksi minuutiksi suoraan paneeleille. Tänä aikana invertterin yksi kenttien teho on ollut jopa 850 W suurempi kuin invertterin kuusi kenttien. Syy tähän on invertterin yksi kentillä päivätuotantoon vaikuttavien, varjoja aiheuttavien esteiden puuttuminen. Kuva 3.12 Lappeenrannan teknillisen yliopiston tasakaton aurinkosähkövoimalan invertterikohtainen pilvisen päivän tuotanto 22. heinäkuuta vuonna 2015.
23 23 Taulukossa 3.3 on esitetty kuvien 3.8, 3.9 ja 3.10 päivien invertterikohtaiset energian tuotantojen osuudet kokonaistuotannoista. Taulukosta voidaan nähdä paneelikenttien sijaintien laatujärjestys, sekä päiväkohtaisen säteilyn määrän vaikutuksen tuotantojen eroihin. Maaliskuussa matalamman auringon kulman takia erot paneelikenttien tuotannoissa ovat suurimmat. Koska invertterin kuusi kentät ovat kauiten auringon suorassa säteilyssä, on kentillä myös tasakattovoimalan paras tuotanto. Sama nähdään myös heinäkuun tapauksissa, joskin tuotantojen erot eivät ole yhtä suuret. Kentän yksi tuotanto on jokaisessa esimerkkitapauksessa tasakattovoimalan huonoin. Invertterien kaksi ja neljä kenttien tuotannot ovat lähes samat toistensa kanssa jokaisena vertailtavana päivänä. Pilvisenä päivänä tuotantojen erot tasoittuvat, eikä invertterikohtaisilla tuotannoilla ole yhtä suuria eroavaisuuksia. Taulukko 3.3 Lappeenrannan teknillisen yliopiston invertterikohtaiset osuudet tuotannoista 26. maaliskuuta 2015, 6 heinäkuuta 2015, sekä 22. heinäkuuta INV 1 INV 2 INV 3 INV 4 INV 6 Maaliskuu(s) 18,3 19,6 20,1 19,6 22,4 Heinäkuu (s) 19,1 19,1 20,5 19,1 22,2 Heinäkuu (p) 19,5 19,7 19,4 20,4 21,1 Kuvista 3.10, 3.11 ja 3.12 selviää että, aurinkopaneelikentistä kenttä kuusi on tasakaton aurinkovoimalalla parhaimmalla sijainnilla. Kuudes kenttä varjostuu aamuisin ja iltaisin vähiten, mutta keskipäivällä tuotantoa haittaa ulosvientiputket ja muut katolla päivätuotantoa varjostavat esteet. Kentällä yksi ja kaksi puolestaan varjoja on aamuisin ja iltaisin eniten, mutta keskipäivällä varjoja kentillä ei ole juuri ollenkaan, aiheuttaen parhaimman keskipäivän tuotannon. Kentällä neljä ei aamuisin ole yhtä suurta varjostusta kuin kentällä yksi ja kaksi, mutta suurimmat varjostuksia aiheuttavat esteet laskevat tuotantoa keskipäivällä. Tämä aiheuttaa, että kentän neljä päiväkohtainen tuotanto on lähes samalla tasolla kentän yksi ja kaksi kanssa. Kentän kolme tuotanto on verrattavista kentistä toisiksi parasta, eikä kenttä varjostukaan aamuisin paljoa kenttää kuusi enempää.
24 24 4. AURINKOPANEELIEN IKÄÄNTYMINEN Tässä kappaleessa käsitellään invertterikohtaisten vuosituotantojen eroja ja syitä kyseisiin eroihin. Aurinkopaneeleille on tärkeää selvittää, ovatko niiden tuotantotehot laskeneet rajusti ja onko heikentyminen pysynyt aurinkopaneelien valmistajien antamien rajojen sisällä. 4.1 Aurinkovoimalan tuotannon erot edellisvuosiin Työssä on jo aikaisemmin havaittu, että vuosi 2014 on ollut invertterikohtaisten tuotantojen kannalta paras vuosi. Siitä eteenpäin vuosien kokonaistuotannot ovat laskeneet melko tasaisesti, lukuun ottamatta vuotta 2016 jolloin myöhäinen termisen kevään alku ja invertterin yksi käyttökatkos ovat laskeneet vuoden tuotantoja voimakkaasti. Vuoteen 2017 mennessä tuotanto on heikentynyt seitsemästä kymmeneen prosenttia invertteristä riippuen. Kuvassa 4.1 on esitetty invertterikohtaisten tuotantojen muutokset edellisvuoteen verrattuna. Kuvasta voidaan havaita, että vuosi 2016 on selvästi ollut epätavallisen huono tuotantovuosi normaalia suurempien tuotantojen alenemisten vuoksi. Havaintoa vahvistaa vuonna 2017 tapahtuva tuotantojen nousu edellisvuoteen verrattuna. Tämän lisäksi kuvasta nähdään, että invertterien kaksi ja kolme tuotannot ovat tarkasteluvuosina heikentyneet muita inverttereitä enemmän. Invertterin kaksi tuotanto on vuosien välillä heikentynyt 9 prosenttia ja invertterin kolme tuotanto on heikentynyt jopa 10 prosenttia. Muilla inverttereillä heikentyminen on tasaista; noin 7 prosenttia. Kuva 4.1 Yliopiston tasakattovoimalan invertterikohtaiset vuosien tuotannot ja vuosien erot edellisvuosien tuotantoihin. Kaikkiaan invertterikohtaiset tuotannot ovat pysyneet toisiinsa suhteutettuna samanlaisina. Pienet erot voidaan selittää invertterien käyttökatkoksilla ja paneelien likaantumisella, joka ei tapahdu kaikille paneeleille samalla tavalla.
25 Syitä tuotantojen vaihteluille Syitä vuosituotantojen eroavaisuuksille voi olla useita. Yhtenä esimerkkinä tuotantojen eroja aiheuttavana tekijänä on lumi, joka peittää paneeleita vaihtelevan määrän eri vuosina. Tämän lisäksi paneeleissa tai inverttereissä on voinut olla käyttökatkoksia, joiden aikana tuotantoa ei ole ollenkaan. Tärkeä syy aurinkopaneelien tuotantojen eroavaisuuksille on myös aurinkopaneeleissa luonnollisesti tapahtuva ikääntymisen aiheuttama degradaatio Degradaatio Ikääntyminen on paneeleiden kennoissa tapahtuvaa luonnollista materiaalien heikentymistä ja piikennojen heikosta rakenteesta johtuvaa säröytymistä. Kun aurinkopaneelit ovat olleet käytössä pidemmän aikaa, yhä useampi paneelin kennoista alkaa olla vahingoittunut jossain määrin. Kennoissa olevat säröt voivat vaihdella kooltaan alle millimetristä jopa selvästi silmillä havaittaviin usean sentin mittaisiin. Säröjen koon lisäksi niiden kulkusuunnalla on suuri merkitys paneelin tehon heikkenemisessä. (Paggi, 2014). Säröjen määrä ei kuitenkaan aurinkopaneelien kennoissa pitäisi olla suuri. Moduulin käyttöikä pitäisikin olla enemmän kuin 20 vuotta. Aurinkopaneelien valmistajat ovat antaneet paneelien ikääntymiselle rajat joiden sisällä ikääntymisen tulisi säilyä. Cencorpin paneeleille tämä tarkoittaa korkeintaan kolmen prosentin degradaatiota ensimmäisen käyttövuoden aikana ja 0,7 prosentin degradaatiota seuraavien käyttövuosien aikana. Tianwein paneeleille vastaavat arvot ovat korkeintaan kaksi prosenttia ensimmäisen käyttövuoden aikana, kolme prosenttia ensimmäisen kahden vuoden aikana ja siitä eteenpäin 0,7 prosenttia vuodessa Erot vuosien olosuhteissa Suurin osa tuotantojen välisistä eroista johtuu todennäköisesti kuitenkin muista tekijöistä. Koska mittaustulosten otanta on verrattain vähäinen, suuri osa vuosien kokonaistuotantojen eroista johtuu eroista vuosien, ja erityisesti kesien säissä. Selkeiden ja viileiden päivien määrä vuodessa nostaa kokonaistuotantoa huomattavasti; jos joku kesä on erityisen sateinen ja pilvinen, on sen vuoden tuotanto huomattavasti matalampi kuin selkeäkesäisen vuoden. Muita kokonaistuotantoon vaikuttavia tekijöitä ovat paneelien käyttökatkokset, talven pituus ja sen alkamis-, sekä päättymisajankohta ja paneelien likaantuminen. Esimerkiksi vuonna 2016 keväällä sattunut invertterin yksi käyttökatkos vaikutti vuoden kokonaistuotantoon merkittävästi myös lumen myöhäinen sulaminen vaikutti tuotantoon. Likaantumiseen puolestaan vaikuttaa se, että aurinkopaneelien läheisyydessä pesii kesäisin lokkeja. Lokkien jätökset likaavat aurinkopaneeleita, mikä aiheuttaa paneelien tuotantojen heikentymistä. Kuvasta 4.2 nähdään lumen vaikutus paneeleihin. Katolla ollessa vähemmän lunta, lumi pääsee valumaan paneelin edestä pois, milloin ainakin osa paneelista tuottaa energiaa. Lunta ollessa enemmän, valumista ei tapahdu, jonka takia tuotantoa paneeleilla ei ole ollenkaan.
26 26 Kuva 4.2 Yliopiston tasakattovoimala talvella ja lumen valuminen pois paneelien päältä. Kaikki edellä mainitut syyt vaikuttavat vuosituotantoihin vaihtelevalla tavalla, jolloin vuosituotantoja on haastavaa lähteä ikääntymisen kannalta analysoimaan neljän vuoden otannalla. 4.3 Aurinkopaneeleissa havaittava ikääntyminen Aurinkopaneeleissa tapahtuu luonnollista tehon heikentymistä paneelin ikääntyessä. Kuvassa 4.3 on esitetty Cencorpin ja Tianwein antamat degradaatio rajat. Kuvassa on esitetty myös puhtaasti vuosituotantojen muutosten perusteella tehdyt aurinkopaneelien tehojen muutosten käyrät. Katkoviivalla on esitetty muutoskäyrät, joissa vuoden 2016 maaliskuun tuotannot ja invertterin yksi käyttökatkos ovat kompensoituna normaalille tuotantotasolle. Kuvasta 4.3 huomataan, että mikäli paneeleissa tapahtuneet muutokset olisivat ainoastaan ikääntymisen seurausta, olisi tuottajien asettamat rajat ylitetty reilusti. Asiaa ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti näin sanoa, vaan taustalla on myös muita tekijöitä, kuten vuosittainen sään muutos. Tämän takia saatuja tuloksia ei voida suoraan verrata valmistajien antamiin rajoihin. Kuvan avulla voidaan kuitenkin tarkastella, että ikääntyvätkö paneelit yhtä paljon toisiinsa verrattuna. Kuvasta huomataan, että invertterien kolme ja kaksi aurinkopaneelien tehot ovat laskeneet muita kenttiä hieman enemmän. Invertterin kaksi paneelien tehot ovat keskimääräisesti laskeneet kaksi prosenttia enemmän kuin invertterien yksi, neljä ja kuusi paneelien. Invertterin kolme paneelit ovat puolestaan menettäneet kuvan perusteella eniten tehoa: jopa kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin muut kentät. Kuvasta havaitaan myös, että niin kuin myös tuotannossa, tässäkin tapauksessa Cencorpin paneelit näyttäisivät parhailta verrattuna muihin, sillä niiden tehot olisivat kuvan perusteella heikentyneet vähiten.
27 27 Jero Aholan aurinkosähkövoimalan paneelien vuosituotantojen perusteella lasketut degradaatiot ovat hyvin lähellä yliopiston voimalan vastaavia arvoja. Kuvan 4.3 perusteella Aholan voimalan degradaatio asettuisi lähelle yliopiston invertterien yksi, neljä ja viisi kenttien degradaatioita. Saatu tulos tukee havaintoa siitä, ettei antamia rajoja voida saatujen tulosten perusteella vielä lähteä arvioimaan. Kuva 4.3 Cencorpin, Tianwein ja Qcellin paneelien ikääntymisestä aiheutuva tehon aleneminen, sekä invertterikohtaisten tuotantojen muutosten mukaiset aurinkopaneelien degradaatiot. Katkoviivalla on esitetty degradaatiot, jossa 2016 vuoden maaliskuun tuotannot korreloituna normaalille tasolle. Mittausdataa on kuitenkin saatavilla verrattain lyhyeltä ajalta, jolloin saatuihin tuloksiin ja kuvasta tehtyihin havaintoihin on suhtauduttava kriittisesti. Kolmen eri paneelivalmistajan samankaltaiset degradaatiotulokset tukevat havaintoa vuosien välisten säiden vaihtelusta aiheutuvaa muutosta tuotannossa, sen sijaan, että kyse olisi aurinkopaneelien ikääntymisestä. Vuosien kuluessa erot paneelien tehoissa saattavat tasaantua, mutta mahdollista on myös, että ne tulevat kasvamaan. Mahdollista on myös, että saadessa useampia mittausvuosia tarkasteluun, voidaan tehdä tarkempia johtopäätöksiä valmistajien asettamien rajojen suhteen.
28 28 5. YHTEENVETO Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkosähkövoimalan tuotanto on noudattanut hyvin voimalan asennusvaiheessa arvioitua kokonaistuotantoa. Voimalan kuukausituotantojen osuudet vaihtelevat kuukausien selkeiden päivien, lumen ja ilman viileyden mukaan. Voimalan tuotanto keskittyy kesäkuukausille, eikä talvella lunta ollessa maassa ole tuotantoa merkittävästi. Tuotantodatojen perusteella tehdyistä tutkimuksista voidaan puolestaan aurinkovoimalan sijainnin suhteen todeta, ettei se ole niin suotuisa kuin vastaavien vertailukohteina käytettyjen aurinkovoimaloiden sijainnit. Syynä tähän voidaan pitää paneelikentälle yliopiston rakennusten takia aiheutuneita varjoja. Rakennukset varjostavat erityisesti aamuista tuotantoa, kun taas illalla varjostus on hieman vähäisempää. Näiden lisäksi tasakatolla on muita esteitä, jotka varjostavat keskipäivän tuotantoa. Tällaisia esteitä ovat esimerkiksi katolla sijaitsevat läpivientiputket. Esteistä aiheutuvat kapeat, mutta pitkät varjot aiheuttavat yksittäisten paneelien tuotantojen alenemisen jopa nollaan. Siirrettäessä tarkastelun kohteeksi yliopiston aurinkosähkövoimalan paneelikenttien väliset tuotantojen on erot, pystytään asettamaan invertterikohtaiset tuotannot paremmuusjärjestykseen. Tästä paremmuusjärjestyksestä ilmenee, että kentän kuusi vuosittainen tuotanto on paneelikenttien välillä paras. Kentän kolme vuosituotanto on puolestaan hieman kuudennetta kenttää huonompi, kun taas kentät yksi, kaksi ja neljä tuottavat vuodessa lähes saman verran keskenään. Kuten myös tuotannoltaan, on myös kenttä kuusi aurinkopaneelikentistä sijainniltaan paras. Sijainnilla voidaankin selittää paneelikenttien välisten tuotantojen erot. Kenttä kuusi varjostuu aamuisin kaikista vähiten, eikä kentällä ole iltaisin ollenkaan varjoja. Kentällä kuitenkin on useita esteitä, jotka vaikuttavat kentän päivätuotantoon. Tämä näkyy päiväkohtaisissa kuvaajissa hieman alempana keskipäivän huipputuotantona. Kentät yksi, kaksi ja neljä varjostuvat aamuisin kaikista eniten, mikä näkyy vahvasti invertterikohtaisissa vuosituotannoissa. Kentillä yksi ja kaksi ei kuitenkaan ole keskipäivän tuotantoa varjostavia tekijöitä ollenkaan, mikä puolestaan nähdään parhaina keskipäivän huipputuotantoina. Vuosien välillä tapahtuvat invertterikohtaiset tuotantojen muutokset ovat olleet kenttien välillä yhtäläisiä. Kaikkien kenttien invertterikohtainen vuosituotanto on säilynyt samalla tasolla toisiinsa nähden, eikä tuloksissa ole nähtävissä jonkin kentän nopeampaa ikääntymistä. Itse ikääntymisen tahdista ei ohjearvoihin verrattuna tulosten perusteella voida työn perusteella mitään sanoa, sillä muutokset vuosien olosuhteissa ovat suuria ja otannan pituus on verrattain lyhyt.
SMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA
Poveria auringosta kohteet
Lämpöyrittäjäpäivät - Poveria auringosta yritysryhmähanke 2017-2018 - 7 kpl aurinkosähköjärjestelmäinvestointia hakelämpölaitosten yhteyteen - Järjestelmät 5 21 kwp Poveria auringosta - Toiminnassa syksystä
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa
Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat
Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen
Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen Lankisen Tila Oy & Lankisen Broileri Oy Broileri-kasvattamopaikkoja 60 000 Pihvisonnien loppukasvatuspaikkoja 600 kpl. 2 aurinkovoimalaa 28,8 kw 10.6.2016
Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.
Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot
SMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa
Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012
Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa
Aurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta
Aurinkopaneelit omalle katollesi Löydä oma paikkasi auringon alta Katos vaan aurinko paistaa Tee katostasi aurinkovoimala Omilla aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö on uusiutuvaa, ilmaista ja puhdasta energiaa.
CASE: HSY Viikinmäki AURINKOSÄHKÖVOIMALA
CASE: HSY Viikinmäki AURINKOSÄHKÖVOIMALA Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 1 Auringosta sähköä jätevedenpuhdistamolle Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY hyödyntää aurinkoenergiaa kaikissa kohteissa,
Aurinkosähkö kotitaloudessa
Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö
Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa
Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto
Huomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa. Antti Kosonen
Huomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa Antti Kosonen 14.2.2017 Suomen suurimmat aurinkosähkövoimalat Suomen suurimmat verkkoon kytketyt aurinkovoimalat 1. Helsinki, Kivikko, 853 kw p 2. Loimaa,
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA
ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö
KORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ
KORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ Ostamme ylijäämäsähkösi markkinahintaan Kuva: Aurinkovirta Korpelan Energia ostohyvitys Aloimme ostaa aurinkosähkön ylijäämää joulukuussa 2017 pientuottajilta. Syyt
Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015
Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially
Kannattava aurinkosähköinvestointi
Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä
Suurten kiinteistöjen aurinkovoimalat Tuotannon ja kulutuksen yhteensovittaminen
Suurten kiinteistöjen aurinkovoimalat Tuotannon ja kulutuksen yhteensovittaminen Arttur Kulvik, CEO Solnet Group B.V. IoT enabled Smart Solar solutions Solnet Group B.V. K-citymarket Länsikeskus, Turku
MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,
MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala
Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja
1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
OPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT. Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen
OPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen Tarjoamamme aurinkosähköjärjestelmä on toimintavarma ja sinun kannaltasi vaivaton. Aurinko tarjoaa loputtomasti energiaa me tarjoamme
Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi
27.9.2017 Antti Niemi Tavoitteena edistää uusiutuvan energian käyttöä P-Karjalassa Toteutusaika 1.1.2016-30.6.2018 Toteuttajat: PIKES Oy, Suomen Metsäkeskus, Karelia AMK ja KETI Oy Palvelut yrityksille
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja
Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000
Erkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI Helsinki / Finland / /
Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen aurinkosähköjärjestelmien
Aurinkoenergiailta Joensuu
Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new
Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline
Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje
EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen
KOKEMUKSIA JA ESIMERKKEJÄ AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA
KOKEMUKSIA JA ESIMERKKEJÄ AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA WWW.FINNWIND.FI omakotitalot maatilat yritykset OFFGRID Kuvat: Finnwind Oy HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON ASIANTUNTIJA - VUODESTA 1993 FINNWIND.FI AURINKOSÄHKÖ
Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta
Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta Mynämäki 8.8.2013 Vesa-Matti Puro 1 2 Aurinkosähköä Etelä- Karjalaan -yhteistilaus Perusteet Prof Jero Aholan Aurinkosähköä Suomeen -esityksestä Sitralta
Aurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä. GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa Ville Terävä, Kymi-Solar Oy. OptiSun
Aurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa 11.5.2017 Ville Terävä, Kymi-Solar Oy OptiSun 1 Kymi-Solar Oy Kymi-Solar Oy on kansainvälisille markkinoille tähtäävä startup-yritys.
Aurinko energialähteenä
Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä
SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä
Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
Asennusohje aurinkopaneeliteline
Asennusohje aurinkopaneeliteline Sisällysluettelo 1. Kehikon kokoonpano ja kiinnitys kattoon...3 2. Aurinkopaneelien asennus...4 3. Aurinkopaneelien sähköinen kytkentä...7 3.1 Kytkentä pienjänniteverkkoon...7
Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014
Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen
Pientalon aurinkosähköjärjestelmän liittäminen verkkoon. Salo
Pientalon aurinkosähköjärjestelmän liittäminen verkkoon Salo 10.4.2019 Carunan sähkönjakeluverkossa jo yli 4000 aurinkovoimalaa 5000 4000 3000 2000 1000 0 33 MW 17 MW 7 MW 3 MW 2015 2016 2017 2018 Aurinkovoimaloiden
Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa
Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Energian primäärilähteet 2012 & 2007 - käytämmekö kestäviä energialähteitä? 2007 2012 Yhteensä Öljy (tuonti fossiili) 24 24% 92 TWh Hiili
Aurinkopaneelien asennuksen standardinmukaisuuden tarkastus Suomen lumikuormat
Ohje tarkastukseen Finnwind Oy 21.3.2018, Ver 8 Aurinkopaneelien asennuksen standardinmukaisuuden tarkastus Suomen lumikuormat Noudatettava standardi: SFS-EN 1991-1-3 + AC + A1 Eurokoodi 1: Rakenteiden
Uudet tuotteet Aurinkosähkö
Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia
Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje
Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan
Aurinkopaneelin toimintaperiaate
2 Aurinkopaneelin toimintaperiaate Auringon säde/ valo osuu paneelin pinnalle joka osaltaan tuottaa aurinkoenergia. Sähkö muunnetaan vaihtovirraksi invertterissä ja liitetään talon ryhmäkeskukseen. DC
Aurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014
Aurinkopaneelit. - sähköverkkoliittymille INNOVATIVT
Aurinkopaneelit - sähköverkkoliittymille Etsitkö luotettavaa aurinkopaneeleiden toimittajaa, joka antaa sinulle ammattitaitoista palvelua ja sekä parhaan että luotettavimman teknologian? Aurinkopaketti
Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi
Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti
Aurinkovoimala osana kiinteistöhallintaa Tuotannon ja kulutuksen yhteensovittaminen
Aurinkovoimala osana kiinteistöhallintaa Tuotannon ja kulutuksen yhteensovittaminen Arttur Kulvik, CEO Solnet Group B.V. IoT enabled Smart Solar solutions Solnet Group B.V. Solnet Group B.V Solnet on johtava
ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät
ABB Oy Domestic Sales 20.10.2015 Harri Liukku Aurinkosähköjärjestelmät Kytkennät ABB Group ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä. Potentiaalisina kasvualueina uusiutuva energia ja liikenteen
Aurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa 28.3.2017 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti Ympäristöystävällinen, päästötön
Aurinkosähköinvertterin mitoituksen teknistaloudellinen optimointi Etelä-Savon aurinkosäteilyolosuhteissa
Aurinkosähköinvertterin mitoituksen teknistaloudellinen optimointi Etelä-Savon aurinkosäteilyolosuhteissa Optimizing of solar inverter and solar panel power ratio in Southern Savonia Timo Sallinen Diplomityö
KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi
KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö
Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje
Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).
3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016
Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset
SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.
SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment
skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla
1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje
EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
Aurinkovoimaloiden paloturva Case Assi Group Oy. Markku Hokkanen
Aurinkovoimaloiden paloturva Case Assi Group Oy Markku Hokkanen 27.3.2019 ASSI VAPAUDENAUKIO Vapaudenaukio on uusi täyden palvelun toimistobla Lappeenrannan ydinkeskustassa 9000 m² nykyaikaista ja muuntojoustavaa
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa
Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,
ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan
Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy
Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö
Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa
1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen
Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi
Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina
Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa
Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari
Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen
1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat
Naps Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660
Naps Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Systems Oy Naps Systems on kotimainen aurinkosähköjärjestelmien toimittaja ja
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg
TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.
Kodin aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittäminen. Aurinkovoimaloiden yhteishankinta 2018 infotilaisuus Joensuussa Tiia Selonen, Caruna Oy
Kodin aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittäminen Aurinkovoimaloiden yhteishankinta 2018 infotilaisuus Joensuussa Tiia Selonen, Caruna Oy Carunalla on 672 000 asiakasta ja jaamme sähköä 1,5 miljoonalle
AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen
Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä
Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg