Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Aika , klo 17:02-20:46 Paikka Kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone Käsitellyt asiat 93 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 94 Pöytäkirjan tarkastus 95 Viranhaltijapäätös tiedoksi/sivistysjohtaja 96 Viranhaltijoiden päätösten otto- oikeus 97 Ilmoitusasiat ja viranhaltijoiden päätökset tiedoksi 98 Kuntalaisaloite, Eläkeläisten ääntä on kuultava / Mikkelin Eläkeläisjärjestöt Laamalansaaren kyläyhdistyksen ja SF Caravan Saimaan seudun esitys Laamalansaarentien kunnostamiseksi Haukivuoren aluejohtokunnan aloite sihteerijärjestelyistä ja aluejohtokuntien hallinnosta 101 Yhteistyö Itä- Suomen tanssin aluekeskuksen kanssa 102 Esitys tanssitilojen järjestämiseksi eläkeläisjärjestöille Talousarvion toteutumisen seuranta /hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille

2 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Saapuvilla olleet jäsenet Jatta Juhola, puheenjohtaja Nina Jussi-Pekka, 1. varapuheenjohtaja Aleksi Nieminen, saapui 17:14 Erja Haukijärvi Hannu Toivonen, poistui 20:23 Heino Lipsanen Jari Sihvonen Laura Hämäläinen, poistui 18:10 Liisa Pulliainen Reijo Hämäläinen Roope Nykänen, varajäsen Jari Jalkanen, varajäsen, saapui 18:19 Muut saapuvilla olleet Tiina Turunen, johdon assistentti, sihteeri Matti Karttunen, kulttuuri- ja museojohtaja Markku Aholainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pöyry, kaupunginhallituksen edustaja Tapani Lyyra, vanhusneuvoston edustaja Anneli Liukkonen, vammaisneuvoston edustaja Virpi Launonen, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Tarja Sinioja, liikunta- ja nuorisosihteeri Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, esittelijä Poissa Juhani Sihvonen Allekirjoitukset Jatta Juhola Puheenjohtaja Tiina Turunen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Jari Sihvonen Reijo Hämäläinen

3 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Pöytäkirjan nähtävänäolo Mikkelin kaupungin yleisessä tietoverkossa Tiina Turunen

4 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 93 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 94 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jari Sihvonen ja Juhani Sihvonen. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa ja on sen jälkeen nähtävänä kaupungin yleisessä tietoverkossa. Päätös Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jari Sihvonen ja Reijo Hämäläinen. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa ja on sen jälkeen nähtävänä kaupungin yleisessä tietoverkossa.

6 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 95 Viranhaltijapäätös tiedoksi/sivistysjohtaja Sivistysjohtaja Henkilöstöpäätökset: 19 Palkattoman virkavapaan myöntäminen liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattilalle ajaksi , Ehdotus Esittelijä: Jatta Juhola Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin.

7 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 96 Viranhaltijoiden päätösten otto- oikeus Kulttuuri- ja museojohtaja Avustuspäätökset: 29 Mikkelin valokuvataide ry:n kohdeavustus 4 000, Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Koska sivistysjohtaja ei ole havainnut viranhaltijapäätöksessä mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätöksen toimeenpanolle, sivistysjohtaja esittää, ettei hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta käytä kuntalain 92 :n mukaista otto- oikeuttaan viranhaltijan tekemään päätökseen. Päätös Hyväksyttiin.

8 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 97 Ilmoitusasiat ja viranhaltijoiden päätökset tiedoksi Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Henkilöstöpäätökset: 18 Irtisanoutuminen kirjastovirkailijan tehtävästä alkaen, Liikunta- ja nuorisojohtaja Avustuspäätökset 27 Etelä- Savon Liikunta ry:n avustushakemus vuoden 2018 toimintaan sekä avustushakemus Pietarin alueen yhteistyöhön vuodelle 2018, Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin.

9 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 98 Kuntalaisaloite, Eläkeläisten ääntä on kuultava / Mikkelin Eläkeläisjärjestöt MliDno Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Mikkelin eläkeläisjärjestöt ovat lähestyneet kaupunkia kuntalaisaloitteella, jossa vaaditaan, että kaupunki ottaa toiminnassaan entistä paremmin huomioon ikääntyneet asukkaat ja eläkeläisjärjestöt. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta on käsitellyt aloitteeseen annettavaa vastinetta kokouksessaan ja päätti tuolloin asian lähettämisestä uuteen valmisteluun. Keskeinen huolenaihe on eläkeläisjärjestöjen tanssien järjestämiseen soveltuvan tilan puuttuminen sen jälkeen, kun Vanha Sotku siirtyi teatteriryhmien käyttöön. Talven ajan tanssit ovat olleet Paukkulassa, jonka vuokraa elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalue on kompensoinut niin, että se ei ole tullut järjestöille Vanhaa Sotkua kalliimmaksi. Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueella on valmistelussa tanssitilaa koskeva valtuustoaloite, missä yhteydessä eri tilavaihtoehtoja on selvitetty. Asiasta annetaan selvitys valtuustoaloitteen yhteydessä. Tämän lisäksi kuntalaisaloitteessa nostetaan esille seuraavat asiat: 1) Eläkeläisstrategian laatiminen Kunnan on vanhuspalvelulain (980/2012) 5 :n mukaan laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa ja kuntalaissa tarkoitettua talousarviota ja - suunnitelmaa. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelma on osa kuntastrategiaa ja kunnan muuta strategista johtamista. Suunnitelma otettaan huomioon osana terveydenhuoltolaissa (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua hyvinvointikertomusta ja sen raportointia eli Mikkelissä osana Hyvän elämän ohjelmaa. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista väestöryhmittäin raportoidaan valtuustolle vuosittain. Lisäksi kuvataan toteutuneiden toimenpiteiden vaikutukset eri- ikäisten hyvinvointiin sekä palveluiden riittävyyttä ja laatua arvioidaan ja seurataan. Hyvinvointikoordinaattori laatii vanhusneuvoston kanssa yhteistyössä vanhusohjelman, jolla toteutetaan vanhuspalvelulain 5 :n mukaisia tavoitteita. Ohjelma tehdään yhteistyössä Essoten ja maakunnan kanssa ja sen tekemiseen

10 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) otetaan mukaan järjestöjä. Ohjelman laatiminen on tavoitteena Hyvän elämän ohjelmassa kohdan 3. Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin alakohdassa 2. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. 2) Kaupungin avustuspolitiikka Eläkeläisjärjestöjen avustukset ja niihin tarkoitetut varat on siirretty ESSOTE:lle, ja kaupunki on käynyt neuvotteluja avustuslinjauksista. Neuvotteluja jatketaan niin Essoten kuin maakunnankin kanssa. Järjestöt voivat hakea kaupungilta avustuksia esimerkiksi kulttuuri- ja muiden tapahtumien järjestämiseen sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen kohdeavustusten muodossa. Kumppanuusmallia, jossa linjataan muun muassa kumppanuuksien kehittämistä, valmistellaan yhdessä järjestöjen kanssa osana kumppanuustaloa. 3) Järjestötalo Kaupunki valmistelee parhaillaan kumppanuustalon perustamista järjestöjen kanssa. Asia on yksi kaupungin strategisista tavoitteista. 4) Seniorikortti Kaupunginhallitus on keskustellut asiasta kaupunkirakenneselvityksen yhteydessä. Esitys seniorikortin uudistamisesta käsitellään talousarvion yhteydessä. 5) Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä apuvälinepalvelu Aloitteessa esitetyt sosiaali- ja terveyspalveluita sekä apuvälinepalvelua koskevat asiat siirtyneet ESSOTE:n vastuulle. Lisäksi ne kuuluvat asioihin, jotka jatkossa lienevät maakuntien vastattavana. Kaupunki ottaa apuvälineisiin liittyvät kysymykset esille neuvotteluissaan Essoten kanssa. 6) Mikkelin vanhusneuvoston toiminnan ja aseman vahvistaminen Vanhusneuvosto on vuoden 2018 alusta saakka ollut osa elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosaluetta. Samassa yhteydessä kaikkien vaikuttamistoimielimien rooleja kehitetään osana kaupungin päätöksentekoa ja kehittämistyötä. Kehittämistyön ensimmäinen askel on jäntevöittää valmistelua ja esityslistoja niin, että käsiteltävien asioiden luonne käy selväksi esittelytekstistä. Näin neuvoston jäsenillä sekä muilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus perehtyä ja vaikuttaa asiaan ennen päätöksentekoa. Kaikkia neuvoston jäseniä haastetaan tuomaan ajankohtaisia asioita käsiteltäväksi. Jäsenet tiedottavat omia taustajärjestöjään vanhusneuvostossa käsiteltävistä asioista ja tuovat järjestöjen ja ikäihmisten äänen kuuluviin. Kaupungin kaikissa viranhaltija- ja luottamuselimissä päätöksentekoprosesseissa pyritään mahdollisimman varhain kuulemaan vanhusneuvostoa ikäihmisiä koskevissa asioissa. Vanhusneuvosto evästää lautakuntaedustajiaan ikäihmisiä koskevissa asioissa. Kehittämisen seuraavaa vaihetta pohditaan syksyn 2018 aikana. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle yllä olevan selvityksen vastineena eläkeläisten kuulemista koskevaan kuntalaisaloitteeseen.

11 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että Aleksi Nieminen saapui tämän pykälän käsittelyn aikana. Tiedoksi Kaupunginhallitus

12 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 99 Laamalansaaren kyläyhdistyksen ja SF Caravan Saimaan seudun esitys Laamalansaarentien kunnostamiseksi MliDno Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Liitteet 1 Liite Laamalansaarentien kunnostus Laamalansaaren kyläyhdistys ja SF Caravan Saimaan seutu ovat tehneet Suomenniemen aluejohtokunnalle esityksen Laamalansaarentien kunnostamiseksi. Esitys liitteenä. Suomenniemen aluejohtokunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päättänyt viedä esityksen Pohjois- Savon ELY- keskukselle tiedoksi. Hallintosäännön (27 ) mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoiman edistämisestä sekä erilaisten lausuntojen antamisesta. Asiassa on konsultoitu tekninen johtaja Jouni Riihelää. Hänen mukaansa kyseessä on kaupungin osalta normaaliin edunvalvontaan kuuluva kirjelmä, jonka tiedoksi antamista Pohjois- Savon ELY- keskukselle hän puoltaa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta merkitsee tiedoksi Laamalansaaren kyläyhdistyksen ja SF Caravan Saimaan seudun esityksen ja Suomenniemen aluejohtokunnan siitä tekemän päätöksen ja esittää kaupunginhallitukselle, että se toimittaa esityksen Pohjois- Savon ELY- keskukselle toimenpiteitä varten. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus, Suomenniemen aluejohtokunta, Laamansaaren kyläyhdistys, SF Caravan Saimaan seutu

13 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 100 Haukivuoren aluejohtokunnan aloite sihteerijärjestelyistä ja aluejohtokuntien hallinnosta MliDno Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Haukivuoren aluejohtokunta esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle, että aluejohtokunnille järjestetään mahdollisimman pian, jo syksyn 2018 aikana, sihteeripalvelut siinä laajuudessa ja toimintamuodossa, kun ne olivat ennen vuotta Lisäksi Haukivuoren aluejohtokunta esittää, että Mikkelin kaupunginhallitus mahdollistaisi aluejohtokuntien esityslista- ja pöytäkirjamuodot yhdistyslain mukaiseksi, jolloin tämä Haukivuoren aluejohtokunnan näkemyksen mukaan helpottaisi kaikkia kaupungin resursseja ja aluejohtokunnat saisivat keskittyä päätehtäviinsä: alueidensa veto- ja elinvoiman sekä asumisviihtyvyyden ja virkistystoiminnan kehittämiseen, aloitteiden tekemiseen ja vaikuttamiseen, sidosryhmätyöhön sekä yleensä alueen kehittämiseen. Jos asia edellyttää hallintosäännön muuttamista, Haukivuoren aluejohtokunta esittää muutoksia tehtäviksi mahdollisimman pian. Aluejohtokunnan esitys on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta merkitsee aloitteen tiedokseen ja päättää lähettää aloitteen lausuntoja varten muille aluejohtokunnille. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Anttolan aluejohtokunta, Mikkelin pitäjän aluejohtokunta, Ristiinan aluejohtokunta, Suomenniemen aluejohtokunta

14 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 101 Yhteistyö Itä- Suomen tanssin aluekeskuksen kanssa MliDno Valmistelija / lisätiedot: Susanna Latvala Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta on käsitellyt / 100 asiaa kokouksessaan ja valtuutti Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut jatkamaan yhteistyön edistämistä Itäisen tanssin aluekeskuksen kanssa. Vuodesta 2011 alkaen Mikkelin yleiset kulttuuripalvelut on tehnyt Itä- Suomen tanssin aluekeskuksen (ITAK) kanssa yhteistyötä, joka on sisältöjen osalta määritelty tarkemmin vuosittain. Isoimmat yhteistyöprojektit ovat jo vakiintuneita. Kulttuuripalvelut on rahoittanut Itä- Suomen tanssin aluekeskuksen toimintaa vuositasolla Omarahoitusosuuden lisäksi on saatu niin sanottua vastinerahoitusta valtiolta eli Mikkelin alueelle todellisuudessa tullut toimintarahoitus Itä- Suomen tanssin aluekeskuksen osalta on ollut vuositasolla noin Yhteistyö on sujunut hyvin. Itä- Suomen tanssin aluekeskus Itä- Suomen tanssin aluekeskus on yksi Suomen seitsemästä tanssin aluekeskuksesta. ITAKn toiminta- alue on Pohjois- Savo, Etelä- Savo ja Pohjois- Karjala. ITAKn tarkoituksena on tukea aattellisesti ja taloudellisesti ammatillisen tanssitaiteen tunnettuutta ja kehittymistä Itä- Suomessa sekä edistää tanssitaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta alueella, lisätä tanssitaiteilijoiden työllistymisen yleisiä edellytyksiä ja edistää tanssitaiteilijoiden verkostoitumista muihin toimijoihin. ITAKn toiminta pohjautuu monipuoliseen yhteistyöhön taiteilijoiden ja organisaatioiden kanssa niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. ITAKn keskeiset toiminnot ovat yhteistyö, rahoitus ja tuotantotoiminta, esitys-, kiertue- ja tapahtumatoiminta, ammattilaiskurssi- ja workshop- toiminta, yhteisötanssi ja tanssin soveltava käyttö, sekä yleisötyö, vertaistuki ja viestintä. Toimintoja ohjaa aktiivinen, jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittämistyö. Yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa Itä- Suomen tanssin aluekeskus on tehnyt usean vuoden ajan yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa kehittämällä tanssitaiteen saavutettavuutta muun muassa vanhus- ja kehitysvammapalveluissa ja koululaisille suunnatussa Kulttuuripolussa. Lisäksi yhteistyössä on järjestetty myös tanssiesityksiä eri tapahtumien yhteyteen (esim. MAD Week, Hyppy- festivaali ja Mikkelin päivä). Yhteistyö on painottunut vahvasti hyvinvointiin, kulttuurikasvatukseen ja osallisuuteen. ITAK on kiinnostunut kehittämään ja syventämään yhteistyötä myös tulevaisuudessa Mikkelin kaupungin kanssa. Toiminnan rahoituksen/toiminta- avustuksen muutos Aluekeskusten rahoitus koostuu valtion avustuksesta, alueellisesta ja paikallisesta rahasta sekä oman toiminnan tuotoista. Keskeistä on kuntien ja kaupunkien

15 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) myöntämät avustukset, jota vastaan Taiteen edistämiskeskus myöntää tukea toiminnalle. Vuonna 2018 Taiteen edistämiskeskus on uudistanut avustusmuotojaan. Jatkossa aluekeskukset hakevat rahoitusta Toiminta- avustukset esittävien taiteiden yhteisöille - yhteisöavustusten kautta ja ensimmäistä kertaa esittävän taiteen vakiintuneet toimijat pystyvät hakemaan myös kolmivuotista avustusta. Toiminta- avustukset on tarkoitettu esittävän taiteen yhteisöjen toimintaan - näyttämö-, sirkus- ja tanssitaiteen ja musiikin toimijoille. Avustus voidaan myöntää joko yksivuotisena tai kolmivuotisena. ITAK on hakemassa kolmivuotista rahoitusta Taiteen edistämiskeskukselta. ITAKn toiminnassa täyttyvät kaikki kolmivuotiseen avustukseen liittyvät kriteerit: Avustusta voidaan myöntää ammatillisille esittävän taiteen yhteisöille, jotka ovat toimineet vähintään kolme vuotta rekisteröitynä ja jotka ovat osoittaneet kykynsä taiteellisesti laadukkaaseen toimintaan. Yhteisön tulee harjoittaa ympärivuotista säännöllistä esitystoimintaa. Toiminta- avustushakijoiden eduksi katsotaan kunta- ja muu omarahoituspohja. Tässä tärkeässä asemassa on juuri kaupunkien kanssa tehtävä yhteistyö, johon ITAKn toiminta perustuukin ja yhteistyöhön eri organisaatiokumppaneiden kanssa. Tulevaisuuden suunnitelmat ITAKn tavoitteena on kehittää ja syventää yhteistyötä tulevaisuudessa edelleen Mikkelin kaupungin kanssa ja edistää tanssin ja esittävän taiteen saatavuutta ja saavutettavuutta Mikkelin kaupungissa. Toimintaa pystytään kehittämään vielä paremmin mikäli kaupungin ITAKlle suunnattua toiminta- avustusta pystytään nostamaan. Tämä myös vaikuttaa positiivisesti Taiteen edistämiskeskuksen toiminta- avustukseen ja näin ITAK pystyy panostamaan myös TAIKEn myöntämällä toiminta- avustuksella paremmin Mikkelin kaupungissa toteutettavaan toimintaan. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta valtuuttaa Mikkelin kaupungin yleiset kulttuuripalvelut syventämään yhteistyötä Itäisen tanssin aluekeskuksen kanssa sekä nostamaan kuntaosuuden tasolle /vuosi. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Itäisen tanssin aluekeskus, Anne Salmi, Susanna Latvala

16 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 102 Esitys tanssitilojen järjestämiseksi eläkeläisjärjestöille MliDno Valmistelija / lisätiedot: Matti Laitsaari Eläkeläisjärjestöt ovat tehneet kaupungille aloitteen tanssitilojen järjestämisestä. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti lähettää asian uudelleen valmisteluun. Eläkeläisjärjestöjen kaikki toiminta on kaupungin näkökulmasta hyvin arvokasta ja perinteiset päivätanssit ovat monella tavalla tärkeä osa järjestöjen toimintaa. Sotkun siirtäminen kansalaisopiston teatteriopetuksen käyttöön oli kuitenkin kaupungin näkökulmasta looginen osa kaupungin palvelukokonaisuuden turvaamista. Sotku on kaupungin omistuksessa oleva kiinteistö ja on tietenkin luontevaa, että kaupungin yksiköt toimivat kaupungin omissa tiloissa sikäli kuin se on mahdollista. Myös kansalaisopiston toiminta kohdentuu monin eri tavoin kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja tukemiseen. Kaupunki on pyrkinyt yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen kanssa löytämään päivätansseille korvaavat ja toiminnan kannalta mahdollisimman tyydyttävät tilat. Loppuvuodesta 2017 tällaiseksi tilaksi järjestyikin Suomen nuoriso- opiston seminaarisali. Mikkelin kansalaisopisto teki Suomen nuoriso- opiston kanssa vuokrasopimuksen, jolla voitiin turvata tanssien järjestäminen vuoden 2018 ajan. Näin järjestöjen maksama tilavuokra voitiin pitää ennallaan. Järjestöjen edustajat olivat tyytyväisiä tähän ratkaisuun. Seminaarisali ei kuitenkaan käytössä osoittautunut kaikilta osin optimaaliseksi paikaksi päivätanssien järjestämiseen. Joiltain osin sali on tosin joidenkin käyttäjien mielestä jopa Sotkua parempi paikka. Alun perin oli myös puhetta siitä, että nuoriso- opistolta löytynyt ratkaisu olisi väliaikainen ja että kaupunki pyrkisi auttamaan järjestöjä sopivan tanssitilan löytämisessä, vaikka tilan järjestäminen ei kaupungin vastuulla olekaan. Nuoriso- opistolta oli varattu tila alustavasti myös vuodeksi 2019, mutta varaus olisi pitänyt vahvistaa syyskuussa ja siksi se on jouduttu perumaan. Potentiaalisia vaihtoehtoja on kartoitettu vuoden 2018 aikana. Kaupungin yleisongelmana on liikuntasalien vähyys ja ongelma on korostunut, kun joidenkin koulujen saleja on jouduttu sisäilmaongelmien takia poistamaan käytöstä. Kartoituksessa on otettu huomioon myös yksityisessä käytössä olevia tiloja. Yksityisten tilojen käyttömahdollisuuksista toimitetaan eläkeläisjärjestöille erillinen tarkempi yhteenveto. Sotkun salin palauttaminen tanssikäyttöön Asian valmistelun aikana on esitetty myös ajatus, että päivätanssit palautettaisiin Sotkulle. Sotkulla on kuitenkin pysyvä teatterisali, jonka katsomon ja tanssimaton viikoittainen purkaminen ja pystyttäminen ei ole mahdollista eikä Sotkun nykyisen käytön kannalta järkevää. Sotku on tällä hetkellä tärkeä paikka kaupungin oman palvelutoiminnan näkökulmasta ja lisäksi sen nykyisellä käytöllä on pystytty osin

17 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) vastaamaan Mikkelissä toimivien harrastajateatteriryhmien tilantarpeeseen. Kun tätä tarvetta on jo osin pystytty tyydyttämään ja kun näköpiirissä on mahdollisuuksia, joiden avulla harrastajateattereiden toimintamahdollisuuksia edelleen kehitetään, ei ole tarkoituksenmukaista purkaa näitä järjestelyjä ja palata harrastajateatteriryhmien tilantarpeen osalta lähtötilanteeseen. Kansalaisopiston näyttämötaiteen opetuksesta suurin osa on keskitetty Sotkulle. Tämä tarkoittaa lukuvuonna neljää lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen ryhmää, neljää aikuisten teatteriryhmää sekä lyhyempiä teatteritaiteen tiiviskursseja. Käytännössä sali on varattu pelkästään teatteriryhmien viikoittaisiin kokoontumisiin maanantaista torstaihin neljästä eteenpäin iltaan saakka. Perjantait ja viikonloput on suunnattu lyhytkurssien lisäksi ryhmien erikseen sovittaviin harjoituksiin sekä esitystoimintaan. Lisäksi salilla on muuta sekä järjestöjen että kansalaisopiston käyttöä. Teatteriesityksen valmistaminen on joka kerta erilainen prosessi. Harjoitustunteina se tarkoittaa oppilaan näkökulmasta noin oppitunnin verran toimintaa riippuen ikäryhmästä ja ryhmän tavoitteesta. Viikoittaisten kokoontumisten lisäksi jokainen ryhmä sopii vielä erillisiä harjoituksia. Kerran viikossa järjestettävä tanssitapahtuma edellyttäisi teatterijärjestelyjen jatkuvaa tarpeetonta purkamista ja uudelleen rakentamista. Tanssien palauttaminen Sotkulle tarkoittaisi myös sitä, että yksi opiston teatteripäivistä pitäisi järjestää jossain muualla kuin tarkoitukseen erityisesti varatuissa ja varustelluissa opiston omissa tiloissa. Kahdeksan esiintyvän ryhmän esityskausi Sotkulla kestää noin neljä kuukautta. Tänä aikana sali on käytössä harjoitusten ja esitysten lisäksi myös valaistuksen, tekniikan ja lavastuksen rakentamiseen, mitkä luonnollisesti on tehtävä erikseen kunkin esityksen kohdalla. Esityskertoja on ryhmästä riippuen 2-7/ryhmä, mikä tarkoittaa kevään aikana yhteensä noin kolmeakymmentä esityspäivää. Sotkun salimiljöö ei ole tanssien näkökulmasta enää ennallaan, vaikka salissa tällä hetkellä oleva katsomo korvattaisiin ns. haitarikatsomolla. Salissa on kiinteä trussiputkikehikko, johon on kiinnitetty teatteritoiminnassa tarvittavat pimennysverhot, valaistus ja muuta tekniikkaa. Haitarikatsomon rakentaminen maksaisi useita kymmeniä tuhansia euroja ja edellyttäisi saliin myös muita rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi teatteritoiminnassa välttämätön tarkkaamo jouduttaisiin rakentamaan kokonaan uudelleen. Tarkkaamo toimii nykyisen katsomon ylätasanteella, mutta sitä ei voi sijoittaa haitarikatsomoon. Haitarikatsomoratkaisu edellyttäisi myös salin lattialla olevan tanssimaton viikoittaista poistamista ja takaisin laittamista. Sali pitäisi erikseen siivota joka kerta, koska tanssimattoa ei voi levittää likaiselle lattialle. Sotkun osalta on hyvä tiedostaa sekin, että salin pinta- ala on vain 210 neliötä, kun eläkeläisjärjestöt ovat edellyttäneet kaupungilta tanssien järjestämiseen vähintään 300 neliön salia. Kyyhkylän kuntoutussairaalan sali

18 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Kyyhkylän kuntoutussairaalan yhteydessä on huomattavasti Sotkun salia suurempi sali, jonka yhteydessä on myös esiintymislava. Sali olisi Kyyhkylä Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella vuokrattavissa tanssikäyttöön ja lisäksi eläkeläisjärjestöt voisivat pitää tilojen yhteydessä omaa kahviotaan ja pesettää astiat Kyyhkylän keittiössä erillistä pientä korvausta vastaan. Sali olisi käytettävissä klo ja kahviovalmistelut voitaisiin aloittaa jo hieman aiemmin. Kyyhkylän etuna on suuri sali ja mahdollisuus kahvion pitämiseen. Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin toisessa kerroksessa voi järjestää tansseja. Mikaelin tiloihin on tutustuttu yhdessä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Mikaeli mahdollistaa eläkeläisjärjestöille myös oman kahvion pitämisen. Mikaelin etuna ovat sijainti, runsas paikoitustila ja mahdollisuus kahvion pitämiseen. Mikaeli Oy jättää tilavuokrasta erillisen tarjouksen. Kulttuuritalo Tempo Tanssien järjestäminen on mahdollista myös Kulttuuritalo Tempossa. Tempo on jättänyt salin käytöstä erillisen tarjouksen. Järjestöt voivat pitää omaa kahviota ehdollisesti silloin, kun kahviovalmisteluihin tarkoitettua saunatilaa ei ole varattu muuhun käyttöön. Tempo on jättänyt tarjouksen myös kahvituksen järjestämisestä. Tempon etuina ovat keskeinen sijainti ja kahvionpitomahdollisuus. Saimaa Stadiumi Myös Saimaa Stadiumin käyttöä tanssipaikkana on tiedusteltu, mutta keskeiseksi ongelmaksi nousee se, että järjestöt eivät voi Stadiumin tiloissa pitää omaa kahviota. Päämajakoulun sali Myös Päämajakoulun (entisen Yhteiskoulun kiinteistön) suurta noin 400 neliömetrin suuruista salia voi käyttää tansseihin syksystä 2019 alkaen. Salin käyttö edellyttää kuitenkin sitä, että tanssien aloitusaikaa siirretään. Sali vapautuu aikaisintaan klo 14, jolloin Päämajakoulu ei enää tarvitse salia. Salia käyttävät myös lukio ja liikuntajärjestöt, mutta koska kyse on tanssien osalta vain muutamasta tunnista, voidaan muille käyttäjille etsiä korvaavia vaihtoehtoja, vaikka salitilanne keskustan alueella onkin huono. Päämajakoululla olisi helppo pitää myös kahviota ja tanssien järjestäjät voisivat tanssien päätteeksi käyttää esimerkiksi astioiden tiskaamiseen kiinteistössä olevaa Urheilupuiston koulun kotitalousluokkaa. Päämajakoulun salin ottaminen päivätanssikäyttöön mahdollistaisi kaikkien tärkeiden toimijaryhmien intressien toteutumisen oleellisilta osin. Sotkua voitaisiin kehittää edelleen teatteriin ja ilmaisutaidollisiin toimintoihin erikoistuvana kiinteistönä. Samalla toteutuisi kaupungin tärkeänä pitämä ajatus siitä, että koulukiinteistöt olisivat mahdollisimman tehokkaasti eri ryhmien käytössä. Lisäksi lasten ja senioriväestön kohtaamismahdollisuus toteutuisi jossakin määrin, vaikkakin vain epävirallisella tasolla. Eläkeläisjärjestöt toteavat aloitteessaan, että kaupungin täytyisi turvata tanssitilat järjestöjen käyttöön Sotkun vuokratasolla. Tällaiseen sitoutuminen ei ole mahdollista

19 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) eikä tarkoituksenmukaista eikä kaupungilta voi tällaista edellyttää. Kaupungilta tanssien järjestämiseen mahdollisesti saatava tuki on anottava erikseen ja siitä tehdään erillinen päätös. Oleellista on, että tanssien järjestämiselle voidaan löytää hyvä ja tarkoituksenmukainen paikka myös pitkälle tulevaisuuteen ja niin, että tila antaa mahdollisuuden tanssitapahtuman jatkuvalle kehittämiselle. Järjestöt edellyttävät aloitteessaan, että tilat sijaitsevat lähellä keskustaa jne. Suurin osa tilavaihtoehdoista täyttää tämän ehdon. Kantakaupungin ulkopuolella olisi käytettävissä vielä Pellosniemellä sijaitseva Kisakaari. Myös Kisakaaressa olisi mahdollisuus pitää kahviota. Eläkeläisjärjestöt viittaavat aloitteessaan myös ns. kumppanuustalon suunnitteluun. On aivan totta, että kumppanuustaloratkaisu ei voi lyhyellä aikavälillä sisältää tiloja, jotka ovat tarpeeksi suuret tanssien järjestämiseen. Kumppanuustalon suunnitteleminen on kuitenkin oleellinen osa järjestöjen toimintamahdollisuuksien lisäämistä ja monipuolistamista. Kaupungilla on myös osallisuusohjelma, jolla pyritään niin ikään turvaamaan myös järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Kaikki nämä asiat yhdessä kumppanuustalo, tanssitilan etsiminen ja osallisuusohjelma muodostavat kokonaisuuden, jolla kaupunki pyrkii koko ajan intensiivisesti edistämään niin järjestöjen kuin omaakin toimintaansa kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin monipuoliseksi ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle yllä olevan selvityksen vastineena eläkeläisjärjestöjen aloitteeseen tanssitiloista. Päätös Hyväksyttiin. Lisäksi käydyn keskustelun pohjalta Hannu Toivonen esitti Jatta Juhola kannattamana, että lautakunta esittelee yllä olevan selvityksen eläkeläisjärjestöille mahdollisimman pian keskustelun pohjaksi ja tanssitilojen löytämiseksi. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko Hannu Toivosen esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. Merkitään, että Laura Hämäläinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Merkitään, että Jari Jalkanen saapui tämän pykälän käsittelyn aikana. Tiedoksi Kaupunginhallitus

20 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 103 Talousarvion toteutumisen seuranta /hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta MliDno Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi sivistysjohtaja Talouden toteuman seuranta ja johdon ennuste esitellään kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin. Tiedoksi Talouspalvelut

21 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) 104 Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille MliDno Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi sivistysjohtaja Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/ ) Kaupungin valtuustostrategia visionaan Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin on hyväksytty valtuustossa Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi Luottamus, Avoimuus, Yhdenvertaisuus, Kestävä kehitys ja Vaikuttavuus. Kaupunkistrategian strategiset ohjelmat hyväksyttiin valtuustossa Strategian visiota, painopisteitä, Mikkelin arvoja ja strategisten ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa. Strategia konkretisoituu Hyvän elämän, Kestävän kasvun ja Elinvoimaohjelmassa. Hyvän elämän ohjelmassa painopisteenä ovat Yhteisöllisyys, Aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki sekä Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin. Kestävän kasvun ohjelmassa painopisteinä ovat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, Elinvoimaisuus ja Kaupungistuminen. Elinvoimanohjelman painopisteinä ovat Osaaminen ja TKI- toiminta, Asiakas- lähtöiset yrityspalvelut sekä Matkailu- ja vapaa- ajanasuminen, kulttuuri ja liikunta sekä niihin liittyvä tapahtumatuotanto. Strategisten ohjelmien seuranta ja raportointi valtuustolle toteutetaan valtuuston hyväksymien seurantamittareiden avulla erillisenä raportointina. Valtuustotason seurantamittareiden tavoitetaso on asetettu valtuustokaudeksi. Vuositasolla tarkastellaan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaan. Palvelualueille lautakuntatasolle on laadittu strategian ohjelmien seurantaa varten raportointipohjaksi ohjelmakortit. Korttiin kirjataan strategisiin ohjelmiin perustuvat talousarvion 2019 konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet. Lautakuntatason toimenpiteiden seuranta toteutetaan lautakunnissa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan talousseurannan yhteydessä hyödyntäen valtuustotason mittareita sekä täydentäen mittareita tarvittaessa laadullisella arvioinnilla toimenpiteiden etenemisestä. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy

22 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/ ) Talousarvio ja - suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat valmistelevat 2019 talousarvion kaupunginhallituksen hyväksymän raamin pohjalta. TALOUSARVION 2019 VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITELMAKAUDEN NÄKYMÄT Kaupungin käyttötalouden reaalitilanne oli vuosina tasapainossa, mutta vuoden 2018 tuloksen arvioidaan taittuvan hieman alijäämäiseksi. Vuoden 2018 talouden ennusteen heikkeneminen 3/2018 tilanteesta johtuu pääosin arvioitua suuremmista vuoden 2017 veronpalautuksista, jotka tulevat näkymään kaupungin marraskuun verotilityksissä. Mikkelin kaupungin 8/2018 verotuloennuste on alentunut 4, 5 miljoonaa euroa aiempaan 4/2018 Kuntaliiton arvioon nähden. Talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella edellyttää kaupunkirakenteen uudistamista. Valtuuston hyväksymässä kaupunkirakenneselvityksessä on linjattu kaupungin keskeiset talouden tasapainotustoimenpiteet. Sopeutustavoitteeksi asetettiin 5, 1 miljoonaa euroa. Sopeutustavoitteet on jaettu kolmeen koriin, joista I korin keinot vaikuttavat pysyvästi kaupungin tarjoamiin palveluihin, mutta eivät suoraan vaikuta peruspalvelurakenteeseen. II korin keinot vaikuttavat suoraan palvelurakenteeseen ja III korin keinot ovat kaikille palvelualoille yhteisiä ja niistä päätetään talousarvion 2019 yhteydessä. Palvelurakenteeseen vaikuttavat keinot toteutuvat pidemmällä ajanjaksolla, mutta niiden vaikutukset on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon myös talousarvion sekä taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tämä edellyttää toimialojen tiivistä yhteistyötä, jotta kustannusvaikutukset pystytään kohdentamaan oikeille talousarviovuosille. Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelmaa on jatkotyöstetty muiden strategisten ohjelmien rinnalla. Ohjelma kytkeytyy muihin strategisiin ohjelmiin, kaupunkirakenneselvitykseen sekä palvelusuunnitelmaan. Henkilöstö- ja palvelukehitysohjelma tukee johdon, esimiesten ja koko henkilöstön työtä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa läpi kaupungin organisaation. Siinä kiteytetään henkilöstöstrategian painopistealueet ja palvelujen kehittämisen tavoitteet tuleville vuosille. Palveluprosessien poikkihallinnollista kehittämistä jatketaan henkilöstö- ja palvelukehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin palveluprosesseja arvioidaan ja etsitään aktiivisesti tuottavampia toimintatapoja. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja toiminnan laatua sekä parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

23 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Talousarvioehdotukseen korotusvaraus on 2 % sekä lomaraha on 3, 85 %. Palkkavarauksessa pitää huomioida toiminnassa tapahtuvat muutokset ja suhteuttaa ne henkilöstömäärä palvelutarpeisiin. Mikkelin kaupungin talousarvioraami 2019 osoittaa - 303, 7 milj. euron toimintakatetta, mikä on 5, 2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 talousarvio (- 298, 5 milj. euroa). Toimintakustannusten nousu on noin 1, 3 % talousarvioon 2018 nähden. LAUTAKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioesitys rakentuu seuraavista osista: ohjelmakortit/tuloskorit, määrärahaesitys, Maisemataulukot, henkilöstösuunnitelma ja irtaimen investointisuunnitelma. ESITYSTEN VALMISTELUAIKATAULU Lautakuntien ja liikelaitoksien johtokuntien talousarvioehdotukset valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiina mennessä. Kasvatus- ja opetuslautakunta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta valmistelevat esityksensä SAP- järjestelmään ja Kuntamaisemaan. HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVIOESITYS Kaupunginhallituksen antama talousarvioraami on seuraava: tulot 2, 774 milj. euroa, menot 20, 26 milj. euroa ja toimintakate 17, 486 milj. euroa. Tämän jälkeen lautakunnan alaiselle toiminnalle on annettu kaupunkirakenneselvityksen kolmoskorin mukaiset säästötavoitteet henkilöstö- ja matkakuluihin liittyen (määräaikaisten palkkakulut, erilliskorvaukset, matkakulut). Tulosalueet ovat valmistelleet talousarvionsa annettuun raamiin siten, että tulot ovat 2, 835 milj. euroa (ta2018 2, 867 milj. euroa), menot 20, 294milj. (ta , 920 milj. euroa) ja toimintakate 17, 459 milj. euroa (ta , 053 milj. euroa). Lautakunnan alaisen toiminnan toimintakate asettuu raamiin alittaen sen eurolla. Lautakunnan hallinto pitää sisällään hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kulut sekä kumppanuudet Mikkelin Teatterin, Mikkelin musiikkiopiston ja Mikaelin kanssa. Hallinnon toimintakulut ovat 2, 281milj. euroa) (ta2018 2, 281 milj. euroa). Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen toimintatuotot ovat 1, 04 milj. euroa (ta2018 1, 135 milj. euroa). Toimintakulut ovat 6, 412 milj. euroa (ta2018 6, 267 milj. euroa). Toimintakate on 5, 372 milj. euroa (ta2018 5, 132 milj. euroa). Tulosalue pitää sisällään kansalaisopiston, kirjastopalvelut ja osallisuustehtävät. Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistys- ja hyvinvointipalvelujen sisällä ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Opisto toimii sivistystehtävänsä ohella merkittävänä hyvinvoinnin, elinvoiman ja osallisuuden lisääjänä ja edistäjänä alueella. Kirjastotoimintaa kehitetään palvelustrategian linjausten mukaan lähipalveluna, mutta taloudentasapainottamistoimenpiteet vaikuttavat siihen, että kirjastoissa on ryhdytty kehittämään omatoimiaukioloaikamalleja. Vuonna 2017 voimaanastuneessa kirjastolaissa kirjastojen perustehtäväksi nostetaan mm. kansalaisvalmiuksien

24 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) edistäminen, tiedonhankintataitojen opettaminen sekä asiakkaan ohjaamiseen tiedon äärelle. Aluejohtokunnat toimivat Anttolassa, Haukivuorella, Ristiinassa, Suomenniemellä ja Mikkelin pitäjän alueella. Ne edistävät alueensa elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta muun muassa strategisten hankkeiden ja kumppanuuksien kautta. Lisäksi ne myötävaikuttavat alueensa verkostojen kehittymiseen ja hyödyntämiseen. Vaikuttamistoimielimet vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti ovat tärkeitä väyliä osallisuuden turvaamiseksi sekä eri ryhmien näkökulmien huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat 1, 478 milj. euroa (ta2018 1, 450 milj. euroa). Toimintakulut ovat 8, 607 milj. euroa (ta2018 8, 508 milj. euroa). Toimintakate on 7, 130 milj. euroa (ta2018 7, 058 milj. euroa). Liikunta- ja nuorisopalvelut edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllä asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Monipuolinen nuorisotyö, liikuntapaikkatarjonta ja liikunnan ohjaus kannustavat kuntalaisia ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Liikunta- ja nuorisopalvelut ovat lähipalveluita, joiden tavoitettavuus sekä kaupunki- että haja- asutusalueella tulisi turvata; tähän pyritään muun muassa liikunnan ulottamisella aluejohtokuntien strategisiin hankkeisiin. Taide, kulttuuri ja tapahtumat - tulosalueen toimintatuotot ovat 0, 317 milj. euroa (ta2018 0, 282 milj. euroa). Toimintakulut ovat 2, 994 milj. euroa (ta2018 2, 864 milj. euroa). Toimintakate on 2, 677 milj. euroa (ta2018 2, 582 milj. euroa). Museopalvelujen keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tulosalueen peruspalveluiden turvaaminen museolain ja - asetuksen edellyttämällä tavalla. Taidemuseon siirtoa Graniittitalosta väistötiloihin Akselin kauppakeskuksen tiloihin valmistellaan ja tavoitteena on, että näyttelytoiminta Akselin tiloissa alkaa keväällä Toimintojen ja kokoelmien pakkaaminen ja siirtäminen väistötiloihin työllistää museoiden henkilökuntaa runsaasti. Päämajahistoria on Mikkelin seudun kulttuuriperinnön keskeisintä aihepiiriä. Päämajataloon toteutetaan Sodan ja rauhan keskus Muisti, jonka kanssa museot, erityisesti Päämajamuseo, tulee tekemään kiinteää yhteistyötä. Päämajatalon kiinteistöön muodostuu valtakunnallisesti merkittävä matkailukohde. Yleisissä kulttuuripalveluissa toiminnan painopisteinä ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Hyvät ja toimivat poikkihallinnolliset yhteistyöprojektit kuten KulttuuriKameli päivähoidon kanssa, Kulttuuripolku kasvatus- ja opetuspalveluiden kanssa ja Ikäihmisten kulttuuripalveluiden osalta tehdään vahvasti yhteistyötä Essoten suuntaan. Avustuksilla on tärkeä rooli myös jatkossa kulttuuripalveluiden toiminnassa: tapahtumien järjestämisessä painotus on kumppanuuksissa ja avustusten kautta tapahtumien mahdollistamisessa. Toiminnan järjestämisessä ja sisältöjä pohdittaessa pyritään ottamaan entistä enemmän huomioon kaupunkilaisten mielipiteet. Orkesteri tuottaa taide- elämyksiä ja osallistuu kaupungin monipuolisen kulttuuritarjonnan ylläpitämiseen. Sen tehtävänä on taidemusiikkitradition vaaliminen ja kehittäminen sekä yleisötyö kaikenikäisen kuulijakunnan parissa. Orkesteri on asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä mahdollistava helposti saavutettava

25 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) kulttuuritoimija. Orkesteri näyttäytyy merkittävänä tekijänä kaupungin mainekuvan kehittämisessä. Orkesteri tekee yhteistyötä paikallisten ja alueellisten musiikkitoimijoiden kanssa, erityisesti Saimaa Sinfonietta - orkesteriyhteistyötä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa. Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät talousarvion kokouksessa. Liite Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2019 ja taloussuunnitelmasta Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle mennessä. Päätös Hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta antaa sivistysjohtajalle oikeuden tehdä talousarvioon vuodelle 2019 teknisiä korjauksia ja täydennyksiä sekä liittää esitykseen ajantaiset liitteet. Merkitään, että Hannu Toivonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Tiedoksi Kaupunginhallitus, aluejohtokunnat, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto

26 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Muutoksenhakukielto 93, 94, 95, 96, 97, 98, 99, 100, 102, 103, 104 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.

27 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Oikaisuvaatimus 101 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 :n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Mikkelin kaupunki/hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Postiosoite: PL 33, Mikkeli Käyntiosoite: Maaherrankatu 9 11, Mikkeli Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Pöytäkirja

28 Mikkeli Pöytäkirja 9/ ( 28) Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta. Postiosoite: PL 33, Mikkeli Käyntiosoite: Maaherrankatu 9-11, Mikkeli Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi Kirjaamon aukioloaika: klo 8-16