1. KUUSANKOSKEN LUKIO 3 2. YHTEYSTIEDOT OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA Yleistä lukiossa opiskelusta Opintosuunnitelma 7

Transkriptio

1 1 SISÄLTÖ 1. KUUSANKOSKEN LUKIO 3 2. YHTEYSTIEDOT 6 3. OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA Yleistä lukiossa opiskelusta Opintosuunnitelma Kurssin suorittaminen Hylätty kurssi Hyväksytty kurssi 8 4. ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Oppiaineiden arviointi Jaksoarvostelu 9 5. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS 9 6. YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA YLIOPPILASTUTKINTO OPISKELUN OHJAAMINEN, OPINTOSOSIAALISET EDUT 12 Opinto-ohjaaja 12 Ryhmänohjaaja 12 Tukiopetus 12 Erityisopetus 12 Terveydenhoito 12 Koulukuraattori 13 Koulupsykologi 13 Opintotuki- ja koulumatkatuki OPPILASKUNTA OPISKELIJAKUNTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 13

2 2 11. LOGISTIIKKA-OPINNOT YRITTÄJYYSOPINNOT MENTOROINTI UUSI LUKIO USKALLA KOKEILLA HANKE LIIKKUVA LUKIO HANKE OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIKUVAUKSET 16 Äidinkieli ja kirjallisuus 16 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 17 Toinen kotimainen kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä Ruotsi A2 19 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä Ruotsi B1 20 Vieraat kielet 21 Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä Englanti A1 21 Ranska, Saksa, Venäjä A2 23 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä Ranska, Saksa, Venäjä B2 24 Lukiossa alkava oppimäärä Espanja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Venäjä B3 25 Tutustumiskurssit Italia, Latina 26 Matematiikka 27 Matematiikka, pitkä oppimäärä 27 Matematiikka, lyhyt oppimäärä 29 Biologia 30 Maantiede 31 Fysiikka 32 Kemia 33 Filosofia 34 Psykologia 35 Historia 36 Yhteiskuntaoppi 37 Evankelis-luterilainen uskonto 39 Ortodoksinen uskonto 40 Elämänkatsomustieto 41 Terveystieto 41 Liikunta 42 Musiikki 44 Kuvataide 45 Opinto-ohjaus 47 Tietotekniikka 47 Logistiikka 48 Teemaopinnot 49 Lukiodiplomit 50 Taiteiden väliset kurssit 51 Kansi: Emilia Kosunen 15D

3 3 1 KUUSANKOSKEN LUKIO Kuusankosken lukio on yksi Kouvolan neljästä päivälukiosta. Kuusankosken lukio aloitti toimintansa , kun Kuusaan ja Voikkaan lukiot yhdistettiin. Lukiomme juuret ovat yhtäältä vuodessa 1920, jolloin Kuusankosken Yhteiskoulu aloitti toimintansa, toisaalta vuodessa 1957, jolloin Voikan Yhteiskoulun toiminta alkoi. Ensimmäiset ylioppilaat saivat valkolakkinsa Kuusankosken yhteiskoulusta keväällä Kuusankosken lukio toimii 1957 rakennetussa ja täysin peruskorjatussa koulurakennuksessa. Kuusankosken lukiolla on peruskorjatut, modernisoidut, viihtyisät, ajanmukaiset tilat ja työskentelyvälineet. Koulumme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lukio on yleissivistävä toisen asteen oppilaitos. Lukio-opiskelijan opinnot tähtäävät lukiolain mukaan ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja lukion päättötodistuksen hankkimiseen. Ylioppilastutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Lukiomme opiskelijat oppivat ottamaan huomioon toiset ihmiset ja kykenevät tavoitteelliseen työskentelyyn. Heistä tulee lukion aikana omatoimisia ja elämäntavoiltaan terveitä nuori aikuisia. Ohjaamme lahjakkaita opiskelijoita saavuttamaan edellytystensä mukaiset tavoitteet. Tavoitteenamme on antaa opiskelijalle monipuoliset yleistiedot ja taidot sekä hyvät opiskeluvalmiudet jatko-opiskelua varten. Huolehdimme opiskelijoidemme pysymisestä motivoituneina kannustamalla ja tukemalla heitä lukio-opinnoissaan. Hyödynnämme tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamisessa. Oman opetusalansa asiantuntevat opettajat ohjaavat oppimista ja opiskelua sekä opiskelijoidemme tietä tietojen ja taitojen lähteille. Kuusankosken lukio tarjoaa opiskelijoilleen laajan kurssitarjonnan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi laajasta lukiokohtaisesta soveltavien kurssien valikoimasta: monia kieliä, reilusti luonnontieteitä, paikallisuutta ja kansallisuutta, taidetta ja liikuntaa, logistiikkaa, kansainvälisyyttä ja yhteistä osallistumista.

4 4 Opiskelijat voivat opiskella pakolliset kurssit ryhmänohjausryhmässään. Opettajat oppivat tuntemaan opiskelijat hyvin voidessaan opettaa heitä useiden kurssien ajan. Sopivan kokoisessa lukiossa opiskelijat tutustuvat muihinkin kuin ohjausryhmänsä opiskelijoihin niin valinnaisilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla kuin kurssien ulkopuolella. Kuusankosken lukiolla on ystävyyskouluja. Ystävyyskoulumme ovat Saksassa, Kouvolan ystävyyskaupungissa Mülheimissa: Gesamtschule Saarn ja Luisenschule. Keväästä 2015 lähtien on ollut yhteistoimintaa Pietarin koulu 227:n kanssa. Lukiomme tekevät säännöllisesti opintomatkoja puolin ja toisin. Oppilaskunta toimii aktiivisesti ja saa vastuuta yhteisten asioiden hoidossa, erityisesti lukiomme yhteisten perinteisten juhlien toteutuksessa. Oppilaskunnalla on oma kokoontumistila. Kuusankosken lukio tarjoaa nykyaikaisen, monipuolisen ja moninaisen opiskeluympäristön opiskelijoilleen: opiskelua ja oppimista kohti lukion päättötodistusta ja ylioppilastutkintoa. Huomattava osa Kuusankosken lukion opiskelijoista haluaa jatkaa opintojaan yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa. Jatko-opintoihin pääseminen edellyttää opiskelutuloksia lukiossa ja hyvää menestymistä ylioppilastutkinnon kokeissa. Lisää tietoa löytyy Kuusankosken lukion kotisivuilta ( ja Kouvolan kaupungin kotisivuilta (

5 5 10 hyvää syytä valita lukio Lukiossa saa hyvät valmiudet korkeakouluopintoihin. 96% yliopistossa opiskelevista ja 72% ammattikorkeakouluissa opiskelevista on käynyt lukion. (OPH) Monien yliopiston koulutusalojen pääsykokeet edellyttävät tiettyjen lukiokurssien hallintaa (esim. lääketiede, insinööritieteet, kemia, biologia, kielet, historia). Lukiossa saat laajat valinnanmahdollisuudet. Kolmannes päivälukion tutkinnosta on valinnaisia opintoja. Päivälukiossa on myös taito- ja taideaineita ja mahdollisuus koota jopa 25% tutkinnosta taito- ja taideaineista. (musiikki, kuvataide, liikunta) Lukiossa saat erinomaisen englannin kielen taidon englanninkielisiä korkeakouluopintoja varten. Lukiossa on kansainvälistä toimintaa, vaihto-opiskelua ja opintomatkoja ulkomaille. Päivälukiossa on ikimuistoisia juhlia, tapahtumia ja rikas opiskelijaelämä: vanhojen tanssit, penkkarit, lakkiaiset, retket, konsertit jne. Urheiluakatemia on järjestetty lukiossa niin, että sekä urheilu että opiskelu onnistuvat kitkattomasti. Lukiossa saat rauhassa pohtia ammatinvalintaasi.

6 6 2 YHTEYSTIEDOT KUUSANKOSKEN LUKIO Valtakatu Kuusankoski Internet: Rehtori Riitta Mutru puh riitta.mutru(at)kouvola.fi Apulaisrehtori Kari Huhta puh kari.huhta(at)edukouvola.fi Koulusihteeri Miia Saloranta puh miia.saloranta(at)kouvola.fi Opinto-ohjaaja Lasse Valjakka puh lasse.valjakka(at)kouvola.fi Opettajainhuone puh ; ; Opettajien sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)edukouvola.fi Tietoja ja taitoja. Paikallisuutta, kansallisuutta ja kansainvälisyyttä. Monia kieliä, reilusti luonnontieteitä. Taidetta ja liikuntaa. Logistiikkaa.

7 7 3 OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA 3.1 YLEISTÄ LUKIOSSA OPISKELUSTA Luokattomuudella tarkoitetaan lukiolle ominaista työskentelyn järjestelyä. Luokattomuus-sana ilmaiseen lukion yhden olennaisen ajatuksen: opiskelijaa ei ole sidottu samaan opiskeluryhmään koko lukioajaksi, vaan hän voi valita kaikkia lukion tarjoamia kursseja mieltymystensä ja taitojensa mukaisesti henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa. Samalla kun opiskelijan mahdollisuus valita omat opintonsa lisääntyy, myös vastuu omasta opiskelusta kasvaa. Lukio-opiskelu on suunniteltu kolmivuotiseksi. Opiskelu on suunniteltu ryhmittäin niin, että seuraamalla ryhmän ohjelmaa lukion oppimäärä on suoritettu kolmessa vuodessa. Lukion oppimäärä on suoritettava enintään neljässä vuodessa, jos opiskelijalle ei jostakin perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija voi laatia tästä poikkeavan suunnitelman yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelu lukiossa on jaksotettua ja kurssitettua. Jaksotus on tuttu käsite jo yläasteelta. Kuusankosken lukiossa on käytössä 5-jaksojärjestelmä. Kurssilla tarkoitetaan noin 38 tunnin kokonaisuutta kussakin oppiaineessa. Oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Viikossa on kolme opetuskertaa, jos kurssi opiskellaan kokonaan yhden jakson kuluessa. Hajautettuja kursseja opiskellaan joko kerran tai kaksi viikon kuluessa. 3.2 OPINTOSUUNNITELMA Opiskelijan on valittava opintosuunnitelmaansa lukion aikana vähintään 75 kurssia. Kursseja on kolmenlaisia: pakollisia (P), syventäviä (S) ja soveltavia (SO). Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä. Niitä pitää opiskella lukion aikana Pakollisten kurssien määrä riippuu valitun matematiikan oppimäärästä. Syventävät kurssit laajentavat oppiaineiden pakollisten kurssien tietoja. Niitä on lukio-opintoihin sisällytettävä vähintään 10. Soveltavan kurssin ei välttämättä tarvitse liittyä johonkin tiettyyn oppiaineiseen. Kurssit voivat olla tiederajoja ylittäviä kokonaisuuksia, teemaopintoja, lukiodiplomikursseja tai taiteiden välisiä kursseja.

8 8 Paikalliset kurssit ovat pääasiallisesti soveltavia kursseja, jotka voivat olla samoja kaikissa Kouvolan lukioissa tai lukiokohtaisia. Kurssimäärää selvittävä kaavio: Pakolliset kurssit Syventävät ja soveltavat kurssit Kursseja yhteensä 47 51, määrä riippuu siitä, opiskeleeko pitkää vai lyhyttä matematiikka vähintään 10 syventävää vähintään 75 Kurssit valitaan lukiokohtaisesta opetussuunnitelmasta. Lukio-opintoihin on mahdollista yhdistää opintoja myös muista oppilaitoksista. Kaikkia kursseja, joita ainevalintasuunnitelmassa on, ei tarjota joka vuosi. 3.3 KURSSIN SUORITTAMINEN Kurssi suoritetaan tavallisesti osallistumalla kaikkiin oppitunteihin. Opiskelijalle voidaan etukäteen opettajalle tehdystä hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen kokonaan tai osittain osallistumatta HYLÄTTY KURSSI Hylättyjen kurssiarvosanojen korottamiseksi järjestetään kunkin jakson jälkeen uusintakuulustelu. Hylätyn kurssin uusinnan voi opettajan kanssa sopimalla suorittaa myös, kun se tulee tarjolle seuraavan kerran HYVÄKSYTTY KURSSI Hyväksytyn kurssin numeroa voi parantaa vain käymällä kurssin uudelleen. Arvosanoista parempi jää voimaan.

9 9 4 ARVIOINTI 4.1 ARVIOINNIN TAVOITTEET Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. 4.2 OPPIAINEIDEN ARVIOINTI Jokainen kurssi arvioidaan erikseen, yleensä asteikolla Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kaikkien pakollisten ja syventävien kurssien suorittaminen arvioidaan numeroilla. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. 4.3 JAKSOARVOSTELU Kunkin jakson jälkeen opiskelija saa jaksoarvostelun, jossa on näkyvissä jaksossa suoritetut sekä kaikki siihen mennessä suoritetut kurssit arviointimerkintöineen. Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. 5 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukion päättötodistuksen saa, mikäli kaikki opintoihin kuuluvat oppiaineet on suoritettu hyväksytysti ja opiskelijan suorittamia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja on hyväksytty vähintään 75 kurssia, joista 10 on oltava syventäviä. Kurssimerkintöjä H, K ja X ei lasketa kursseihin ja huomattava myös oppiaineen hyväksyntä eli ei saa olla pakollisissa kursseissa yhtään kirjainmerkintää eikä pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä liikaa arvosanoja 4.

10 10 Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista ja niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelija opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opetussuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja Hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. 6 YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Muissa lukioissa suoritetut opinnot vastaavat sovittavalla tavalla Kuusankosken lukion opintoja. Kaikista muualla suoritetuista opinnoista on sovittava erikseen. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tehdään ennen mainittujen opintojen alkamista.

11 11 7 YLIOPPILASTUTKINTO Lukio päättyy ylioppilastutkintoon. Ylioppilastutkinnon suorittamiseen on lisätty valinnaisuutta. Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kuitenkin kokelaan on valittava kolme muuta tutkintoonsa pakollisesti kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, yhden vieraan kielen koe sekä reaaliaineissa ja matematiikassa järjestettävät kokeet. Yhdessä pakollisessa oppiaineessa on oltava pitkä eli A-oppimäärän tasoinen koe. Ylioppilastodistuksen saa, kun kokelas saa hyväksytyt arvosanat kaikissa pakollisissa oppiaineissa. Hylätyn arvosanan voi kuitenkin Ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaan kompensoida muista hyväksytyistä kokeista saaduilla pisteillä. Opintosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon alusta lähtien, että ylioppilaskirjoitukset perustuvat oppiaineiden pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkinnon suorittamisen voi jakaa enintään kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Tarkat tiedot tutkinnosta annetaan opiskelijoille lukio-opintojen kuluessa. Ennen ylioppilaskirjoituksia on tutustuttava Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) Internet-sivuihin: Ylioppilastutkinto uudistuu ja muuttuu sähköiseksi vaiheittain vuosina Syksyllä 2018 lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat kirjoittavat kaikki ylioppilastutkinnon kokeet sähköisesti. Opiskelijat tarvitsevat riittävät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan käytöstä suoriutuakseen menestyksellisesti ylioppilastutkinnon kokeista. Tätä varten jokainen sähköistä koetta tekevä kokelas tarvitsee kokeen ajaksi käyttöönsä henkilökohtaisen päätelaitteen, jolla hän suorittaa kokeen. Ylioppilastutkinnon sähköistymiseen liittyen jokaisen lukion opiskelijan tulee joko käydä tietojenkäsittelyn perusteet 1 -kurssi (AT1) tai vaihtoehtoisesti suorittaa kurssiin liittyvä koe osoittaakseen omaavansa riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot tulevaa sähköistä ylioppilastutkintoa silmällä pitäen.

12 12 8 OPISKELUN OHJAAMINEN, OPINTOSOSIAALISET EDUT OPINTO-OHJAAJA Opinto-ohjaaja pitää koko ryhmän tunteja erikseen ilmoitettavina aikoina. Opinto-ohjauksen lehtori seuraa opiskelijoiden kurssimäärän karttumista eli keskittyy opintojen seurantaan ja tekee erityisiä opinto-ohjelmia sekä hoitaa päättötodistuksen liittyviä tiedotustilaisuuksia. Opinto-ohjaaja keskittyy myös opiskelijoiden luokka- ja henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä ura- ja jatko-opintojenohjaukseen. RYHMÄNOHJAAJA Ryhmänohjaaja toimii ryhmänsä lähiohjaajana. Ryhmänohjaaja seuraa osaltaan opintojen etenemistä ja poissaoloja, jakaa informaatiota ja ottaa tarvittaessa yhteyttä koteihin. TUKIOPETUS Opintojen eteneminen saattaa vaikeutua monien syiden takia. Tällöin tukiopetus voi tuoda ratkaisun ongelmaan. Tukiopetukseen kannattaa osallistua, jos opintomenestys on heikkoa tai jos opettaja suosittelee tukiopetusta. Opettajien työjärjestysten takia tukiopetusta antava opettaja ei aina ole sama kuin varsinaisen kurssin opettaja. Jos tunnet tarvitsevasi tukiopetusta, keskustele aineenopettajan kanssa. Voit keskustella asiasta myös opinto-ohjaajan kanssa. ERITYISOPETUS Lukion erityisopetus toteutuu yksilö- ja pienryhmäopetuksena sekä kurssimuotoisesti. Erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin ja sitä vastaavien strategioiden löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Erityisopettaja tukee myös opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia sekä osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. TERVEYDENHOITO Terveydenhoitajan vastaanottoajat lukiolla ovat ilmoitustaululla. Opiskelijoille jaetaan ensimmäisenä lukuvuonna terveyskyselyt. Terveystarkastukset pidetään lukion 1. ja 2. vuosikursseilla; pojilla 2. vuosikurssin terveystarkastus on samalla kutsuntatarkastus. Perussairaudenhoito ja niiden kontrollit sekä akuuttisairaanhoito tapahtuvat terveyskeskuksessa.

13 13 KOULUKURAATTORI Koulukuraattori on oppilaitoksen sosiaalialan asiantuntija. Koulukuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opintojen etenemistä. Koulukuraattori pitää opiskelijoille kuraattoritunteja ja tapaa opiskelijoita kahden kesken yksilötapaamisissa. KOULUPSYKOLOGI Koulupsykologi tukee opiskelijoita esimerkiksi mielialaan, jaksamiseen, oppimisvaikeuksiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyvissä pulmissa. Koulun henkilökunnalle psykologi tarjoaa konsultaatiota, kun kaivataan psykologista näkökulmaa opiskelijan tukemisen suunnittelussa. OPINTO- JA KOULUMATKATUKI Lukiossa opiskeleva nuori, joka ei enää ole oikeutettu lapsilisään, voi saada valtion opintorahaa. Lisätietoja saa tai opinto-ohjaajalta ja kansliasta. Koulumatkatukeen on oikeutettu lukiossa opiskeleva vuotias, jos matka yhteen suuntaan on vähintään 10 kilometriä. 16-vuotiaat ja sitä nuoremmat voivat vielä matkustaa edullisemmalla 30 päivää voimassa olevalla lasten kausilipulla. Tarkempia tietoja opinto-ohjaajalta ja kansliasta. 9 OPPILASKUNTA OPISKELIJAKUNTA Opiskelijat muodostavat lukion oppilaskunnan. Oppilaskunta pyrkii edistämään opiskelijoiden kouluviihtyvyyttä järjestämällä juhlia ja muita tilaisuuksia tai osallistumalla niiden järjestelyyn yhdessä opettajien kanssa. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan kustakin perusryhmästä jäsen ja varajäsen. 10 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kuusankosken lukiolla on yhteyksiä Kouvolan saksalaisen ystävyyskaupungin Mülheimin lukioasteiseen kouluihin, Gesamtschule Saarniin ja Luisenschuleen. Venäjän kielen ja kulttuuriin liittyvää yhteistyötä Pietarin koulu 227:n kanssa.

14 14 11 LOGISTIIKKA-OPINNOT Logistiikkakurssit tarjoavat opintokäyntejä alan yrityksiin Kymenlaaksossa, mahdollisuuden työharjoitteluun mukana olevissa yrityksissä, yritysten edustajien käyntejä koululla esittelemässä omaa toimintaansa sekä mahdollisen opintokäynnin alan yrityksiin Venäjällä. Kouvolan kaupungin elinkeinostrategiassa keskeisenä tavoitteena on, että Kouvolasta kehittyisi kansainvälisesti merkittävä rautatielogistiikkakaupunki, erityisesti Venäjän ja Aasian toimitusketjujen ja verkostojen osaamis- ja toimintakeskittymä. Kymenlaakson menestys perustuu metsäteollisuuden ja liikenteen osaamiseen sekä Venäjän lähialueen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Logistiikkaala tarjoaa opiskelijoille monipuolisia jatko-opintomahdollisuuksia ja työpaikkoja Kouvolassa ja Kymenlaaksossa. 12 YRITTÄJYYSOPINNOT Yrittäjyyskurssit tarjoavat monipuolisen kokonaisuuden yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asennoitumisen maailmaan. NY-ohjelmat 24-leireineen, tutorointeineen ja vuosi yrittäjänä kursseineen. Opintoja voi vielä laajentaa Taloudellisen Tiedotustoimiston digitaalisten Business-kurssien myötä. Yrittäjyysopinnot yhdessä logistiikkaopintojen kanssa antavat opiskelijoille hyvät mahdollisuudet työelämään tutustumiseen. 13 MENTOROINTI UUSI LUKIO USKALLA KOKEILLA HANKE Kuusankosken lukiossa aloitettiin syksyllä 2016 kaksivuotinen kokeilu vertaisohjaamisesta. Lukion toisen vuosikurssin opiskelijat saavan ohjaamisen koulutusta ohjaamisen psykologia kurssilla, ja he toimivat vertaisohjaajina eli mentoreina ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille opintojen tukikurssilla. Toiminnan tavoitteisiin kuuluvat myös yhteistyöverkoston luominen ja laajempi oppimisen mentorointi. Mentorihankkeen muita päämääriä ovat oppimisen tukeminen, yhteisöllinen oppiminen ja opiskelijoiden osallisuuden parantaminen.

15 15 Kuusankosken lukio kuuluu Opetushallituksen ja kulttuuri- ja opetusministeriön koordinoimaan lukioiden kehittämisverkostoon. Verkoston lukiot ovat mukana Uusi lukio- uskalla kokeilla hankkeessa, jossa kehitetään lukioiden toimintakulttuuria. 14 LIIKKUVA LUKIO HANKE Kuusankosken lukio on rekisteröity liikkuvaksi kouluksi. Yhdessä Elimäen lukion kanssa toteutamme hankeavustuksen avulla toimintamme kehittämistä aktiivisemman ja liikkuvamman arjen suuntaan. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden viihtymistä, yhteisöllisyyttä, terveyttä, jaksamista, hyvinvointia ja oppimista. Kehitämme mahdollisuuksia liikkua koulupäivän aikana sekä yhteistä liikkumista koulupäivän päätteeksi. Lisäämme yhteistä tekemistä ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia muokkaamalla opetusta ja tiloja toiminnallisempaan suuntaan.

16 16 OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomen kieli ja kirjallisuus PAKOLLISET KURSSIT 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä. 2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2) Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissa. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. 5. Teksti ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä. 6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6) Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan ja taitojaan. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

17 17 8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin. 9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10) Opiskelija kertaa peruskielioppia ja kielenhuollon käsitteitä sekä periaatteita. Hän oppii soveltamaan kielenhuollon sopimuksia ja suosituksia omassa kirjallisessa ilmaisussaan. 11. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kurssilla harjoitellaan erilaisia tekstien tuottamistapoja ja tekstilajeja. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 12. Lehtityön kurssi (ÄI12) Kurssilla perehdytään lehden toimittamiseen ja valmistetaan oma julkaisu. 13. Ilmaisutaidon kurssi (ÄI13) Rohkeutta ja taitoa esiintymistilanteisiin käytännön harjoitusten kautta. Vuorovaikutusharjoituksia, improvisaatiota sekä ääni- ja aistikokeita. 14. Kirjallisuusdiplomikurssi (ÄI14) Kurssilla perehdytään monipuolisesti kotimaiseen ja ulkomaiseen kirjallisuuteen. Kurssi on hyvä aloittaa jo ensimmäisenä lukiovuonna, ja sen tekemistä voi jatkaa kolmanteen vuoteen saakka. Kirjallisuusdiplomin suorittaminen edellyttää 20 teoksen lukemista ja niihin liittyvien tehtävien tekemistä. 15. Tulkintataitojen kurssi (ÄI15) Harjoitellaan eri taiteenlajien tulkintataitoja tutustumalla esimerkiksi elokuva- ja teatteri-ilmaisuun ja kirjallisuuden tulkintaan. Opiskelija oppii jäsentämään taidekokemuksiaan analyyttisesti. SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT 1. Tekstit ja vuorovaikutus (S21) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisään-

18 18 tyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomen kielen keskeisiä rakenteita. 2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22) Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (S24) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. 5. Teksti ja konteksti (S25) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä. 6. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26) Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa suomen kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (S27) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. 8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (S28) Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuriin, median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tavoin. 9. Lukutaitojen syventäminen (S29) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee.

19 19 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi, A-oppimäärä PAKOLLISET KURSSIT 1. Ruotsinkielinen maailmani (RUA1) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä kehitetään omia kielenopiskelutaitoja. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin, harrastuksiin, kiinnostuksen kohteisiin ja kielenkäyttötarpeisiin. 2. Ihminen verkostoissa (RUA2) Kurssilla harjoitellaan toimintaa erilaisissa kielellisissä vuorovaikutustilanteissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. 3. Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (RUA3) Kurssilla syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiirinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, ruotsinkieliset mediat sekä luova toiminta. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUA4) Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa. 5. Tiede ja tulevaisuus (RUA5) Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja. Harjaannutaan ilmaisemaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista. 6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUA6) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa ruotsin kielellä myös muualla kuin Suomessa. Käsitellään itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin liittyviä aihepiirejä. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Kestävä elämäntapa (RUA7) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä ja jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä. 8. Viesti ja vaikuta puhuen (RUA8) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista.

20 20 PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Yhteinen maailma ja kansainvälisyys (RUA9) Kurssilla laajennetaan sanavarastoa teeman mukaisilla teksteillä. Sanastoa hyödynnetään myös tuottamalla itse tekstejä ja tiivistämällä annettuja tekstejä. 10. Abikertaus (RUA10) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla ja harjoittelemalla keskeisiä rakenteita sekä tekemällä erityyppisiä ylioppilastehtäviä. Ruotsi, B1-oppimäärä PAKOLLISET KURSSIT 1. Minun ruotsini (RUB11) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen eri osa-alueiden osaamista sekä kehitetään kielenopiskelutekniikkaa. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa arkipäivän viestintätilanteissa. 2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12) Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana sekä taitoa muotoilla mielipiteitä arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. 3. Kulttuuri ja mediat(rub13) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisuuteen ja muihin pohjoismaisiin kulttuuriilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. 4. Monenlaiset elinympäristömme(rub14) Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta. 5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi(rub15) Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä sekä osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista.

21 21 7. Kestävä elämäntapa (RUB17) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 8. Kertauskurssi lukion aloittaville (RUB18) Kerrataan perusrakenteet ja keskeistä sanastoa. Kurssi auttaa selviytymään tulevista lukio-opinnoista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 9. Abikertaus (RUB19) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen vahvistamalla keskeisten rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä harjoittelemalla kuullun- ja tekstinymmärtämistä ja viestinnällisten kirjoitustehtävien laadintaa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB110) Kurssi on ylioppilaskirjoituksiin valmistava kurssi, jolla käsitellään pohjoismaista kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Numeroarviointi. 11. Ingen panik - vankemmaksi ruotsin kielen taitajaksi (RUB111) Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joille ruotsin kielen opiskelu tuottaa erityisiä hankaluuksia ja on tarkoitettu suoritettavaksi lukion 2. vuonna. Kurssilla harjoitellaan erityisesti lukion 2. vuoden kurssien rakenteita, mutta myös muita kielen osa-alueita, joiden hallinta tukee opiskelijan selviytymistä ruotsin kielen opinnoissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. VIERAAT KIELET Englanti, A-oppimäärä PAKOLLISET KURSSIT 1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1) Kurssilla kartoitetaan ja kehitetään opiskelijan kielenhallintaa ja -opiskelutaitoja. Lisäksi pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja englannin kieltä maailmanlaajuisena ilmiönä. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin. 2. Ihminen verkostoissa (ENA2) Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja kuuntelijana. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

22 22 3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3) Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja esimerkiksi vaikuttamismahdollisuuksia. 5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5) Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja. Harjaannutaan ilmaisemaan oma, perusteltu mielipide. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. 6. Opiskelu työ ja toimeentulo (ENA6) Kurssilla pohditaan kielitaidon merkitystä työelämässä. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita nuoren, työelämään astuvan ihmisen näkökulmasta ja laajempia talouden ilmiöitä. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Kestävä elämäntapa (ENA7) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä kestävän elämäntavan näkökulmasta. 8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Abikurssi (ENA9) Kurssilla syvennetään kielitietoa ja -taitoa viimeisenä opiskeluvuonna, kerrataan kielioppia, kartutetaan sanavarastoa, kirjoitetaan tuotoksia ja harjoitetaan kuullun ja lukemisen ymmärtämistä. Kurssi sopii suoritettavaksi englannin ylioppilaskirjoituksia edeltävässä jaksossa. 10. Kertauskurssi (ENA10) Kurssilla vahvistetaan englannin kielen rakenteiden ja sanaston hallintaa ja kehitetään kuunteluja lukustrategioita sekä kirjoitustaitoa. Kurssilla painotetaan kielioppia, mutta harjoitetaan myös keskeistä sanastoa sekä tehdään kuuntelu- ja kirjoitusharjoituksia.

23 23 LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 11. Yhteinen maailma (ENA11) Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa keskittyen haastaviin aiheisiin kuten ajankohtaisiin yleismaailmallisiin ilmiöihin ja ongelmiin. Osa sisällöstä määrittyy ryhmän kurssin alussa esittämien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kurssilla toteutetaan opiskelijan valitsemaan reaaliaineeseen liittyvä projekti. Kurssi sopii suoritettavaksi sen jälkeen, kun pakolliset kurssit 1 6 on suoritettu. 12. Tukikurssi (ENA12) Kurssi on tarkoitettu englannin opinnoissaan välttävästi menestyneille opiskelijoille luokka-asteesta riippumatta. Kurssille ilmoittautumisesta tulee keskustella etukäteen englannin opettajan kanssa. Kurssilla kerrataan perusrakenteita ja vahvistetaan sanavarastoa. Kaikkia kielitaidon osa-alueita eli kuullun- ja luetun ymmärtämistä, kirjoitelmien laatimista sekä puhumista harjoitellaan. 13. Luovan kirjoittamisen kurssi (ENA13) Kurssilla kirjoitetaan lyhyitä itsenäisiä tekstejä, eri lajityyppien runoja ja lopputyönä novelli. Osa kirjoitustöistä tehdään lähiopetustunneilla, osa itsenäisesti. Työmuotoina ovat verkkoalusta vertaispalautteineen, lukupiiri ja prosessikirjoittaminen. Kurssi harjoittaa käyttämään erilaisia sanakirjoja, mm. synonyymi- ja loppusointusanakirjoja. Kurssi sopii kieli- ja kirjoittamistaitonsa kehittämisestä kiinnostuneille. VIERAAT KIELET A-oppimäärä (Ranska, Saksa, Venäjä) PAKOLLISET KURSSIT 1. Kieli ja maailmani (RAA1, SAA1, VEA1) A-oppimäärän 1. kurssin tavoitteena on motivoida opiskelijaa kyseisen kielen opiskeluun lukiossa. Kurssilla kerrataan perusopetuksen oppiainesta. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin 2. Ihminen verkostoissa (RAA2, SAA2, VEA2) Kurssilla harjoitellaan kieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Syvennetään taitoa toimia keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. 3. Kulttuuri-ilmiöitä (RAA3, SAA3, VEA3) Kurssilla kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä ja syvennetään kielitaitoa. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, kohdekieliset mediat sekä luova toiminta. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA4, SAA4, VEA4) Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vaikuttamismahdollisuuksia sekä vastuita. 5. Tiede ja tulevaisuus (RAA5, SAA5, VEA5) Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tiedonhankinnan taitoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta.

24 24 6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RAA6, SAA6, VEA6) Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämässä. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat jatko-opinnoissa tai työelämässä. Käsitellään asioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Kestävä elämäntapa (RAA7, SAA7, VEA7) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kieltä erilaisissa tilanteissa. Käsitellään erityyppisiä tekstejä. Käsitellään pakollisten kurssien teemoja ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. 8. Viesti ja vaikuta puhuen (RAA8, SAA8, VEA8) Kurssilla harjoitetaan taitoa tuottaa kieltä suullisesti ja taitoa ymmärtää puhuttua kieltä. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta ja kerrataan pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Abikurssi (RAA9, SAA9, VEA9) Kurssilla syvennetään kielitietoa ja -taitoa viimeisenä opiskeluvuonna, kerrataan kielioppia, kartutetaan sanavarastoa, kirjoitetaan tuotoksia ja harjoitetaan kuullun ja lukemisen ymmärtämistä. VIERAAT KIELET B2-oppimäärä (Ranska, Saksa, Venäjä) VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Elämän tärkeitä asioita (RAB21, SAB21, VEB21) Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 2. Monenlaista elämää (RAB22, SAB22, VEB22) Kurssilla kiinnitetään huomiota kulttuurien välisiin mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. 3. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB23, SAB23, VEB23) Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. 4. Kulttuuri ja mediat (RAB24, SAB24, VEB24) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

25 25 5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB25, SAB25, VEB25) Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla kiinnitetään huomiota sopivaan viestintään erilaisissa tilanteissa. 6. Yhteinen maapallomme (RAB26, SAB26, VEB26) Kurssilla tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta. 7. Kansainvälinen toiminta (RAB27, SAB27, VEB27) Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet voivat määrittyä toiminnan perusteella. 8. Viesti puhuen ja kirjoittaen (RAB28, SAB28, VEB28) Kurssilla vahvistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavaa kielitaitoa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (RAB29, SAB29, VEB29) Kurssilla syvennetään kielitietoa ja -taitoa viimeisenä opiskeluvuonna, kerrataan kielioppia, kartutetaan sanavarastoa, kirjoitetaan tuotoksia ja harjoitetaan kuullun ja lukemisen ymmärtämistä. 10. Suullisen kielitaidon kurssi (RAB210, SAB210, VEB210) Kurssilla harjoitellaan kielen käyttöä suullisesti. Puhumista harjoitellaan mm. parikeskustelujen, roolileikkien ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien sanastoa. Tämä abiturienteille tarkoitettu kurssi sisältää myös kuullunymmärtämisen harjoittelua. Kurssin päätteeksi pidetään Opetushallituksen laatima suullinen koe. VIERAAT KIELET B3-oppimäärä (Espanja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Venäjä) VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (ESB31, RAB31, RUB31, SAB31, VEB31) Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kieleen ja vertaillaan uutta kieltä opiskelijoiden aiemmin tuntemiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. 2. Matkalla maailmassa (ESB32, RAB32, RUB32, SAB32, VEB32) Kurssilla harjoitellaan selviytymistä tavanomaisissa matkustamiseen ja asiointiin liittyvissä tilanteissa. Opetellaan monipuolisia viestintäkeinoja.

26 26 3. Elämän tärkeitä asioita (ESB33, RAB33, RUB33, SAB33, VEB33) Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. 4. Monenlaista elämää (ESB34, RAB34, RUB34, SAB34, VEB34) Kurssilla kiinnitetään huomiota mahdollisiin kulttuurien eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan lisää pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät mm. viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla. 5. Hyvinvointi ja huolenpito (ESB35, RAB35, RUB35, SAB35, VEB35) Kurssilla opetellaan toimimista kielenkäyttäjänä ja harjoitellaan mielipiteiden ilmaisemista arkipäivän eri vuorovaikutustilanteissa. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. 6. Kulttuuri ja mediat (ESB36, RAB36, RUB36, SAB36, VEB36) Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. 7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (ESB37, RAB37, RUB37, SAB37, VEB37) Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla kiinnitetään huomiota sopivaan viestintään erilaisissa tilanteissa. 8. Yhteinen maapallomme (ESB38, RAB38, RUB38, SAB38, VEB38) Kurssin aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Kurssilla kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (ESB39, RAB39, SAB39, VEB39) Kurssilla syvennetään kielitietoa ja -taitoa viimeisenä opiskeluvuonna, kerrataan kielioppia, kartutetaan sanavarastoa, kirjoitetaan tuotoksia ja harjoitetaan kuullun ja lukemisen ymmärtämistä. 10. Suullisen kielitaidon kurssi (RAB310, SAB310, VEB310) Kurssilla harjoitellaan kielen käyttöä suullisesti. Puhumista harjoitellaan mm. parikeskustelujen, roolileikkien ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien sanastoa. Tämä abiturienteille tarkoitettu kurssi sisältää myös kuullunymmärtämisen harjoittelua. Kurssin päätteeksi pidetään Opetushallituksen laatima suullinen koe. B3-oppimäärä (Italia, Latina) TUTUSTUMISKURSSI (IT1, LA1) 1. Opiskeltavat asiat käsittelevät ihmisen arkea lähellä olevia asioita ja kurssilla käsitellään kielen peruskielioppiin liittyviä asioita.

27 27 MATEMATIIKKA Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus PAKOLLINEN KURSSI 1. Luvut ja lukujonot (MAY1) Kaikille lukiolaisille yhteisellä matematiikan kurssilla palautetaan mieliin perusopetuksen matematiikan sisältöjä ja opitaan uutena lukujonon käsite. Opitaan lukujonon määrittelytavat ja summan laskeminen. Sovelletaan lukujonoja. Kurssi ohjaa opiskelijaa valinnassa pitkän ja lyhyen matematiikan opintoihin. MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PAKOLLISET KURSSIT 2. Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2) Kurssilla tutustutaan polynomifunktioihin, jotka ovat yhteen-, vähennys- ja kertolaskun avulla määriteltäviä funktioita. Opitaan polynomifunktiolaskentaa ja mm. kuuluisa toisen asteen yhtälön ratkaisukaava. 3. Geometria (MAA3) Kurssilla laajennetaan geometrista osaamista suorakulmaisista kolmioista yleisempiin muotoihin. Harjoitellaan tasogeometrian lisäksi kolmiulotteista geometriaa. 4. Vektorit (MAA4) Opitaan pituuden ja suunnan yhdistävä vektori -käsite. Harjoitellaan vektorialgebran perusteita. Laajennetaan osaamista tavallisten lineaaristen yhtälöryhmien ratkonnassa. Kolmiulotteisten vektorien algebralla parannetaan avaruudellista hahmotuskykyä. 5. Analyyttinen geometria (MAA5) Analyyttinen geometria liittää geometrian ja polynomilaskennan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Geometrian kurssin tapaan analyyttisessä geometriassa siirrytään kaksiulotteisuudesta kolmiulotteiseen ajatteluun. 6. Derivaatta (MAA6) Kurssilla tutustutaan muutosnopeutta kuvaavaan derivaatan käsitteeseen. Opitaan derivoimaan helppoja funktioita teoreettista määritelmää käyttäen ja vaikeampia helpottavilla kaavoilla. Aloitetaan matemaattiseen analyysiin syventyminen optimointiongelmilla. 7. Trigonometriset funktiot (MAA7) Kurssilla opitaan geometriasta tuttujen laskuoperaatioiden uudenlainen merkitys funktioina ja niiden analyysiä. Opitaan derivoimaan eri tavoin yhdistettyjä funktiota. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Kurssilla opitaan juuri-, murtopotenssi-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin liittyvää yhtälön ratkaisua ja analyysia.

28 28 9. Integraalilaskenta (MAA9) Täydennetään derivaattakurssilla aloitettu analyysin kokonaisuus oppimalla derivoinnin vastaoperaatio integrointi. Opitaan laskemaan pinta-aloja ja tilavuuksia integraalin avulla. 10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) Opitaan havainnollistamaan ja analysoimaan tilastollista aineistoa graafisesti ja tunnuslukuja laskien. Tutustutaan erilaisiin satunnaisilmiöihin ja niiden jakaumiin. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11) Perehdytään logiikan alkeisiin ja kokonaislukujen ominaisuuksiin sekä harjoitellaan matemaattisten väitteiden perustelua ja todistamista. 12. Algoritmit matematiikassa (MAA12) Syvennetään polynomien ominaisuuksien tuntemusta. Tutustutaan erilaisiin algoritmeihin ja lasketaan mm. pinta-alaa numeerisesti. 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Kurssi on jatkoa kursseille MAA6-MAA9. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 14. Kertauskurssi I (MAA14) Tavoitteet: Vahvistaa matemaattista osaamista. Sisällöt: Kurssilla keskitytään kurssien MAA1 - MAA5 sisältöihin. 15. Kertauskurssi II (MAA15) Tavoitteet: Vahvistaa matemaattista osaamista. Sisällöt: Kurssilla keskitytään kurssien MAA6 - MAA10 sisältöihin. 16. Matemaattisen tekstin tuottaminen (MAA16) Opitaan käyttämään tavallisimpia sähköisen kirjoittamisen välineitä, esimerkiksi Geogebraa ja LibreOfficea. Sisällöt: Harjoitellaan matemaattisen tekstin tuottamista sähköisten apuvälineiden avulla. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 17. Kertauskurssi III (MAA17) Ratkaistaan edellisten vuosien yo-tehtäviä ja valmistaudutaan yo-kirjoituksin. 18. Tukikurssi (MAA18) Vahvistetaan matemaattista osaamista ja käytetään mahdollisesti lisäaikana MAA2-kurssin opiskeluun.

29 29 MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ PAKOLLISET KURSSIT 2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2) Kurssilla tutkitaan lineaarista riippuvuutta, verrannollisuutta ja toisen asteen polynomifunktion käsitettä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan yhtälöratkaisutaitoja ja oppia hallitsemaan toisen asteen yhtälön ratkaisumallit. 3. Geometria (MAB3) Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä hallita tasokuvioita ja avaruuskappaleita ja soveltaa geometriaan liittyviä tietoja arkipäivän sovellusongelmien ratkaisussa. 4. Matemaattisia malleja (MAB4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan matemaattisten mallien käyttökelpoisuutta sovellusongelmien yhteydessä, hallitsemaan juuri- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisemista sekä lukujonojen käytännön sovelluksia. 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Opiskelija harjaantuu tällä kurssilla käsittelemään tilastollisia aineistoja, tutustuu todennäköisyyden laskulakeihin ja tekemään niiden perusteella malleja ja ennusteita. Kurssilla hyödynnetään mm. taulukkolaskentaohjelmia. 6. Talousmatematiikka (MAB6) Tällä kurssilla opiskelija syventää prosenttilaskennan taitojaan ja oppii käyttämään matemaattisia menetelmiä mm. indekseihin, rahaliikenteeseen, lainoihin ja verotukseen liittyvien tehtävien ratkaisussa. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Matemaattinen analyysi (MAB7) Kurssilla tutkitaan polynomifunktion muutosnopeutta, suurinta ja pienintä arvoa ja derivaatan sovelluksia. Kurssilla voidaan käyttää oppimisen tukena teknisiä apuvälineitä. 8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa ja monipuolistaa todennäköisyyslaskennan ja tilastojen käsittelytaitojaan. Tutustutaan erilaisiin jakaumiin. Hyödynnetään teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSI 9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9) Kurssilla kerrataan lyhyen matematiikan keskeisiä sisältöjä ja vahvistetaan opiskelijan osaamista ja valmiuksia erityisesti ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten. Arvioidaan joko numerotai suoritusmerkinnällä.

30 Matemaattisen tekstin tuottaminen (MAB 10) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää sähköisiä apuohjelmia matemaattisen sisällön tuottamisessa. Keskeiset sisällöt: YTL:n sallimat apuohjelmat ja editorit. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 2. YO-VALMENNUSKURSSI (MAB11) Ratkaistaan edellisten vuosien yo-tehtäviä ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin. 3. TUKIKURSSI (MAB12) Kerrataan perusopetuksen keskeisiä asioita ja vahvistetaan matemaattista osaamista. BIOLOGIA PAKOLLISET KURSSIT 1. Elämä ja evoluutio (BI1) Kurssilla perehdytään biologiaan tieteenä, soluun elämän perusyksikkönä, eliön elämänkaareen ja evoluutioon. 2. Ekologia ja ympäristö (BI2) Kurssilla perehdytään luonnon toiminnan perusteisiin, ympäristöongelmiin, niiden syihin ja ratkaisumahdollisuuksiin. Lisäksi korostetaan kestävää kehitystä. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Solu ja perinnöllisyys (BI3) Kurssilla syvennetään ymmärrystä solujen rakenteesta, toiminnasta ja lisääntymisestä sekä ominaisuuksien periytymisestä. 4. Ihmisen biologia (BI4) Kurssilla perehdytään ihmisen elimistön rakenteeseen ja toimintaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat elintoimintojen lisäksi lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. 5. Biologian sovellukset (BI5) Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset.

31 31 PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 6. Biologian kertauskurssi (BI6) Kurssilla kerrataan ja syvennetään biologian pakollisten ja syventävien kurssien keskeisimpiä asioita sekä tutustutaan erityyppisiin reaalikoetehtäviin. Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija valmistautuu biologian ainereaalikokeeseen. Keskeiset sisällöt: Kurssin painotuksista sovitaan kurssin alussa. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 7. Biologian laborointikurssi (BI7) Kurssilla tutkitaan biologiaan liittyviä asioita kokeellisin menetelmin. Aiheena ovat eliöihin liittyvät asiat, kuten solun rakenne, aineenvaihdunta ja energiantuotto (esim. soluhengitys ja käyminen) sekä perintötekijät. Lisäksi käydään läpi ihmisen biologiaan liittyviä asioita, määritetään veriryhmiä ja tutkitaan ruuansulatuselinten toimintaa. Kurssilla tutkitaan myös kasvien fotosynteesiin liittyviä ilmiöitä. 8. Ympäristöfysiikka (BI8) Kurssilla perehdytään ihmisen elintasoon ja ympäristöön liittyviin aiheisiin (mm. kasvihuoneilmiö, jätteet, melu, ympäristöongelmat) sekä siihen, miten ne vaikuttavat luontoon. MAANTIEDE PAKOLLINEN KURSSI 1. Maailma muutoksessa (GE1) Kurssilla kerrataan paikannimistöä ja syvennetään tietämystä maapallon eri alueista niillä esiintyvine riskeineen ja ongelmineen. Seurataan ajankohtaisia uutisia ja tulkitaan niitä kriittisesti. Keskeisiä aiheita ovat muun muassa ilmastonmuutos, nälkä ja pakolaisuus. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Sininen planeetta (GE2) Kurssin keskeisinä sisältöinä on tutkia esimerkiksi sääilmiöitä, maanjäristyksiä, tulivuoritoimintaa ja luonnonmaisemia. Lisäksi perehdytään luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön. 3. Yhteinen maailma (GE3) Kurssin keskeisenä sisältönä ovat muun muassa muuttoliikkeet, kaupungistuminen, erilaiset kulttuurit, elinkeinot, matkailu ja energialähteet. Lisäksi arvioidaan ihmisen hyvinvointia ja ympäristön tilaa maapallon eri alueilla.

32 32 4. Geomedia - tutki, osallistu ja vaikuta (GE4) Kurssilla tutkitaan maantieteellisiä ilmiöitä karttojen, paikkatiedon, diagrammien, kuvien, kirjallisten lähteiden ja median avulla. Keskeisenä sisältönä ovat myös vaikuttamiskeinot lähiympäristön kehittämiseen sekä ymmärtää kehittyneisyyserojen syitä eri alueilla. Lisäksi tehdään pieni tutkielma. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 5. Maantieteen kertauskurssi (GE5) Tavoite: Tavoitteena on kerrata kaikkien kurssien keskeiset sisällöt ja valmistautua yo-kirjoituksiin. Sisältö: Tarkempi kurssin sisältö sovitaan kurssikohtaisesti. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 6. Tähtitiede (GE6) Kurssilla käsitellään avaruuteen ja maailmankaikkeuteen liittyviä asioita mm. alkuräjähdysteoriaa, tähtien syntyä ja elinkaarta sekä tähtien välistä avaruutta, tähdistöjä, galakseja ja aurinkokuntia. FYSIIKKA PAKOLLINEN KURSSI 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Kurssilla tutustutaan fysikaalisen tiedon rakentumiseen tutkimalla liikeilmiöitä sekä voimaa liikkeen muutoksen aiheuttajana. Lisäksi tutustutaan perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyy sekä aineen rakenteeseen. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Lämpö (FY2) Kurssilla tutustutaan energian olemukseen ja eri muotoihin, erityisesti lämpöenergiaan. Esille tulee myös energian merkitys yhteiskunnassa. 3. Sähkö (FY3) Kurssilla tutustutaan sähköopin perussuureisiin ja sähköilmiöihin tasavirtapiireissä. 4. Voima ja liike (FY4) Kurssilla tutustutaan suoraviivaisen liikkeen eri muotoihin, voimaan liikkeen muutoksen aiheuttajana sekä energian ja liikemäärän säilymislakeihin.

33 33 5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5) Kurssilla tutustutaan värähdys-, aalto- ja ympyräliikkeeseen. 6. Sähkömagnetismi (FY6) Kurssilla tutustutaan sähköisiin ja magneettisiin ilmiöihin ja niiden merkitykseen energia- ja viestintäteknologiassa. Perehdytään säteilyn aaltoluonteeseen. 7. Aine ja säteily (FY7) Kurssilla perehdytään atomi-, kvantti- ja ydinfysiikan perusteisiin, sekä ionisoivan säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin. Tutustutaan mm. säteilyn hiukkasluonteeseen ja hiukkasten aaltoluonteeseen. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 8. Fysiikan kertauskurssi (FY8) Kurssilla kerrataan fysiikan kurssien 1 7 (FY1 FY7) keskeiset sisällöt. Kurssi valmentaa opiskelijoita erityisesti ylioppilastutkinnon reaalikoetta varten. 9. Fysiikan projektikurssi (FY9) Kurssin voi suorittaa esim. CERN-tiedeleirin työryhmässä tai paikallisena erillisenä fysiikan projektina. Kurssiin kuuluu myös tutkimustyön julkinen raportointi (publiikki, media). LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 11. Työkurssi (FY11) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tekemään erilaisia fysiikan töitä sekä perehtyy turvallisiin työskentelytapoihin. Kurssilla perehdytään työturvallisuusasioihin ja tutustutaan erilaisten fysiikan tutkimuslaitteiden käyttöön ja tehdään esimerkiksi FY1 FY7 kursseihin liittyviä töitä. 12. Ympäristöfysiikka (FY12) Kurssilla perehdytään ihmisen elintasoon ja ympäristöön liittyviin aiheisiin (mm. kasvihuoneilmiö, jätteet, melu, ympäristöongelmat) sekä siihen, miten ne vaikuttavat luontoon. 4. Tähtitiede (FY13) Kurssilla käsitellään avaruuteen ja maailmankaikkeuteen liittyviä asioita mm. alkuräjähdysteoriaa, tähtien syntyä ja elinkaarta sekä tähtien välistä avaruutta, tähdistöjä, galakseja ja aurinkokuntia. KEMIA PAKOLLINEN KURSSI 1. Kemiaa kaikkialla (KE1) Kurssilla käsitellään atomin rakennetta ja jaksollista järjestelmää sekä perehdytään aineiden ominaisuuksiin tarkastelemalla niiden rakennetta ja niissä esiintyviä kemiallisia sidoksia.

34 34 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2) Kurssilla perehdytään orgaanisten yhdisteiden rakenteeseen ja ominaisuuksiin sekä niihin liittyviin tutkimusmenetelmiin. Aiheina ovat myös ainemäärä ja pitoisuus. 3. Reaktiot ja energia (KE3) Kurssilla tutustutaan kemiallisiin reaktioihin ja niiden symboliseen ilmaisuun, tutkitaan reaktioissa tapahtuvia energianmuutoksia sekä käsitellään reaktioita matemaattisesti. 4. Materiaalit ja teknologia (KE4) Kurssilla opiskellaan sähkökemiaa sekä metallien ja polymeerien ominaisuuksia. Kurssilla tarkastellaan myös alkuaineen ulkoelektronirakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä. 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Kurssilla käsitellään tasapainotilan muodostumista ja tasapainoon vaikuttamista sekä niihin liittyviä laskutehtäviä. Erityisesti käsitellään happo-emästasapainoa. Lisäksi tutkitaan reaktionopeuteen vaikuttavia tekijöitä. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 1. Työkurssi (KE6) Kurssilla tehdään kokeellisia laboratoriotöitä ja tutustutaan erilaisten laboratoriovälineiden käyttöön. Lisäksi perehdytään työturvallisuuteen. Kurssilla tutkitaan erilaisia kemiallisia reaktioita ja tehdään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia määrityksiä (esim. tislaus, titraus). 2. Kertauskurssi (KE7) Kurssilla kerrataan kurssien 1-5 keskeisiä osa-alueita, ratkaistaan edellisten vuosien yo-tehtäviä ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin. 3. Ympäristöfysiikka (KE8) Kurssilla perehdytään ihmisen elintasoon ja ympäristöön liittyviin aiheisiin (mm. kasvihuoneilmiö, jätteet, melu, ympäristöongelmat) sekä siihen, miten ne vaikuttavat luontoon. FILOSOFIA PAKOLLISET KURSSIT 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Mitä filosofia on, filosofian luonne ja perinne ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna. Johdonmukainen ajattelu, perustelu ja pätevä päättely sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti. Mitä tieto on? 2. Etiikka (FI2) Moraali ja sitä pohtiva etiikka. Filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta. Yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet, elämänvalinnat, onnellisuus, eläimet ja ympäristö.

35 35 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Yhteiskuntafilosofia (FI3) Yksilön ja yhteisön suhteet, yhteiskuntasopimusteoriat. Oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuudet. Vallan käsite eri muodoissa. Poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen, kuten vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Erilaiset yhteiskuntajärjestelmät. 4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4) Näkemyksiä todellisuuden ja olemassaolon perusrakenteesta. Totuuden luonne ja totuusteoriat. Tiedon mahdollisuus ja rajat. Tieteen luonne ja kriteerit. Selittäminen ja tieto eri tieteenaloilla. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 5. Filosofiaa englanniksi Aiheet opiskelijoiden kiinnostukseen mukaan, esim. sukupuolisuuden filosofiaa, uskonnonfilosofiaa, eettisiä aiheita kuten ympäristöetiikka, eläinten oikeudet, abortti, eutanasia jne. PSYKOLOGIA PAKOLLINEN KURSSI 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1) Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta. Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan. Perehtyminen johonkin psyykkiseen ilmiöön. Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista. Psykologinen tieto ja tutkimus. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Kehittyvä ihminen (PS2) Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa. Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet. Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana. Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät. 3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3) Havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä niiden biologinen perusta. Jonkin kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen, esimerkiksi kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus. 4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4) Tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena. Tunteiden universaalisuus ja kulttuuri-sidonnaisuus. Tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä. Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen. Keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito.

36 36 5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5) Persoonallisuuden määrittely, persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus. Tilanteiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä. Kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 6. Kertauskurssi (PS6) Kerrataan psykologian kurssien keskeisiä sisältöjä ja syvennetään ymmärrystä psykologiasta tieteenalana. Kurssilla harjoitellaan taitoja, jotka valmentavat psykologian ylioppilaskokeessa menestymiseen. 7. Elämäntaitojen kurssi (PS7) Kurssilla tutustutaan erilaisiin elämänhallintaa tukeviin menetelmiin ja harjoitellaan elämäntaitojen soveltamista arkielämään. Tutustutaan erilaisten ihmistä auttavien järjestöjen toimintaan tutustumiskäyntien tai vierailijoiden kautta. 8. Ohjaamisen psykologia (PS8) Perehdytään oppimisen psykologiaan ja sovelletaan psykologista tietoa omassa ohjaustyössä ja oppimisessa. Opiskelija kouluttautuu mentoriksi, joka ohjaa nuorempien vuosikurssien opiskelijoita sekä oppimisessa että koulun käytänteissä. Mentoritoimintaa voidaan tehdä myös koulun ulkopuolisissa kohteissa. HISTORIA PAKOLLISET KURSSIT 1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista sekä yhteiskunnan ja talouden kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan 2. Kansainväliset suhteet (HI2) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteita, taustoja ja muutoksia 1900 luvun alusta lähtien. Pääpaino on Euroopan historiassa, maailmansodissa, kylmässä sodassa ja sen jälkeisessä ajassa. 3. Itsenäisen Suomen historia (HI3) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen sekä muutoksiin liittyvät kriisit. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4) Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa.

37 37 5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5) Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin. 6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6) Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina. PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 7. Maailman kriisipesäkkeet (HI7) Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia. Tavoitteena on maailmanpoliittisten konfliktien ja ilmiöiden yhteiskunnallis-historiallinen hahmottaminen. 8. Historian kertauskurssi (HI8) Kurssilla kerrataan historian pakollisten ja osittain valtakunnallisten syventävien kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Paikallishistoria (HI9) Kurssilla tutustutaan Kymenlaakson maakunnalliseen ja Kuusankosken Kouvolan alueen paikalliseen historialliseen kehitykseen varhaishistoriasta kohti nykyaikaa sekä historiantutkimuksen menetelmiin ja käytäntöihin. YHTEISKUNTAOPPI PAKOLLISET KURSSIT 1. Suomalainen yhteiskunta (YH1) Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen. 2. Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouteen sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta. 3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3) Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa.

38 38 VALTAKUNNALLINEN SYVENTÄVÄ KURSSI 4. Kansalaisen lakitieto (YH4) Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 5. Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5) Kurssilla kerrataan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. 6. Yrittäväksi kansalaiseksi (YH6) Kurssi kannustaa opiskelijaa yritteliäisyyteen ja perehdyttää yrittäjyyteen paikallisten esimerkkien ja/tai yrittäjämäisen toiminnan sekä teoreettisen tarkastelun avulla. Lähtökohtana ovat omat kokemukset ja ajatukset sekä yhteistyö paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 7. Kansainvälisyyskurssi (YH7) Kurssilla opiskelijat ja opettaja suunnittelevat kansainvälisen projektin, toteuttavat sen ja laativat matkaraportin. Ohjaavasta opettajasta riippuen projekti voi olla opintomatka tai ystävyyskoulutoimintaan osallistuminen. Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan vieraita kulttuureita ja rakentamaan omaa kulttuuri-identiteettiä. 8. Osallistumis- ja projektikurssi (YH8) Kurssin opiskelijat osallistuvat aktiivisesti oppilaskunnan toimintaan tai ottavat muutoin vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia teemoja ja tapahtumia lukuvuoden aikana. 9. NY24h-leiri (YH9) NY 24h -leiri on vuorokauden kestävä kokonaisuus, jonka aikana nuoret perustavat oman ideansa pohjalta kuvitteellisen yrityksen. 10. Yritystutor-kurssi (YH10) Kurssin aikana suoritetaan tutorkoulutus, pidetään infotilaisuus tuleville leiriläisille ja suunnitellaan sekä pidetään NY24h-leiri. Kurssin jälkeen pidetään yhteenveto leiristä ja esitellään leiriä mahdollisesti muille opiskelijoille.

39 Yritysmentori-kurssi (YH11) Ohjataan Yritystutoreita. Suunnitellaan yhteistyössä eri tahojen kanssa NY24h-leirin järjestelyistä ja leirin pitämisestä. Kurssin jälkeen pidetään yhteenvetoleiristä ja esitellään leiriä mahdollisuuksien mukaan muille yhteistyötahoille ja ympäröivälle yhteisölle. Mahdollisesti yhteistyö eri oppilaitosten kanssa esim. 6h- ja/tai 12h-leirin muodossa. 12. Vuosi yrittäjänä kurssi (YH12) Kurssi on suunnattu opiskelijalle, joka on kiinnostunut yrittämisestä ja yrittäjyydestä. Kurssilla perustetaan lukuvuoden/-kauden ajaksi oikealla rahalla toimiva miniyritys (NY-yritys). NY-yrityskurssi tarjoaa nuorille oppimisympäristön, jossa nuoret voivat kokeilla opittujen taitojen hyödyntämistä käytännössä. DIGITAALISET BUSINESS-KURSSIT, TAT (YH 13-16) 13. Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen (YH13) Ensimmäinen kurssi alkaa voitollisella toiminnalla, joka luo pohjan menestyksekkäälle yrittäjyydelle. Tämän lisäksi käsitellään kaupallistamisen prosessia, markkinoinnin merkitystä, asiakasnäkökulmia sekä käydään läpi onnistuneen myynnin edellytyksiä. 14. Vuorovaikutus ja neuvottelutaidot (YH14) Kurssilla käsitellään rakentavan vuorovaikutuksen edellytyksiä ja sen merkitystä liiketoiminnassa henkilökohtaisen elämän lisäksi. Kurssilla tutustutaan erilaisiin tapoihin kommunikoida, neuvottelujen vaiheisiin ja tavoitteisiin sekä neuvottelutekniikoihin. 15. Globaalit markkinat (YH15) Kurssilla tarkastellaan kansainvälistä kauppaa eri näkökulmista. Keskiössä ovat globalisaatioon liittyvät haasteet ja mahdollisuudet sekä talouden megatrendit. Lisäksi tutkitaan vastuullisen liiketoiminnan merkitystä ja toteutusta yritystoiminnassa. Kurssilla tutustutaan tarkemmin kiertotalouteen sekä liiketoimintakulttuureihin. 16. Talous, raha ja yrittäjyys (YH16) Kurssilla keskitytään oman talouden hallintaan ja yritystoiminnan kannattavaan pyörittämiseen. Keskiössä ovat laskentatoimi ja rahoitus, kuten esimerkiksi sijoittaminen. Oman yrityksen perustamiseen tutustutaan startup-maailman kautta. EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO PAKOLLISET KURSSIT 1. Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1) Uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely, tutkiminen ja nykyajan uskonnollisuus. Lähi-idän uskontojen (juutalaisuus, kristinusko ja islam) kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset ja yhteiset piirteet. Ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä.

40 40 2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2) Kristinuskon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolilla maailmaa. Suurten kirkkokuntien, erityisesti luterilaisen kristillisyyden synty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3) Intian, Kiinan ja Japanin uskontojen synty, keskeiset piirteet ja nykytilanne. Luonnonuskontojen ja uusien uskonnollisten liikkeiden tausta ja keskeiset piirteet. 4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4) Suomen uskontotilanne ja suomalainen uskonnollisuus. Uskontojen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan eri aikakausina. Uskonnonvapauden kehittyminen. Uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa. 5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5) Uskonnon, tieteen, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutus. Arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana, uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa. 6. Uskonnot ja media (UE6) Median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskonto- ja mediakritiikki. Uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 7. Kertauskurssi (UE7) Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi. Kerrataan valtakunnallisten kurssien sisältöä sekä valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten uskonnon ainereaaliin. ORTODOKSINEN USKONTO PAKOLLISET KURSSIT 1. Uskonto ilmiönä ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam (UO1) 2. Ortodoksisuus maailmassa (UO2) VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UO3) 4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UO4) 5. Taide ortodoksisuudessa ja muissa uskonnoissa (UO5) 6. Ortodoksisuus ja uskonnot mediassa (UO6)

41 41 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO PAKOLLISET KURSSIT 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1) 2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2) VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) 4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) 5. Katsomusten maailma (ET5) 6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus(et6) TERVEYSTIETO PAKOLLINEN KURSSI 1. Terveyden perusteet (TE1) Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Keskeistä on itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2) Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana. Keskeistä on myös pohtia perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn. 3. Terveyttä tutkimassa (TE3) Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista sekä vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena.

42 42 PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4) Kertauskurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat kirjoittavansa terveystiedon reaalikokeessa. Kurssilla kerrataan terveystiedon yleisimmät käsitteet sekä aikaisempien kurssien sisällöt ja tavoitteet sekä käydään läpi ylioppilaskysymyksiä ja mallivastauksia. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 5. Terveyttä tekemässä (TE5) Kurssin tavoitteena on syventää terveysosaamista käytännön harjoitteilla ja opintokäynneillä. Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia terveysilmiöitä yhteisössä ja yhteiskunnassa osallistujien kiinnostuksen mukaan. Kurssilla myös tutustutaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin ammatteihin ja koulutusaloihin. Opiskelija saa kokemusta erilaisista terveysteknologian sovelluksista ja niiden yhteydestä terveyteen. LIIKUNTA PAKOLLISET KURSSIT 1. Energiaa liikunnasta (LI1) Kurssilla sovelletaan liikunnallisia perustaitoja ja harjoitetaan fyysisiä ominaisuuksia eri liikuntamuodoissa tavoitteena liikuntataitojen kehittyminen sekä liikunnan tuoma ilo ja virkistys. 2. Aktiivinen elämäntapa (LI2) Kurssilla kannustetaan opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Keskeisiä sisältöjä ovat hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Terveyttä liikkuen (LI3) Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Kurssiin sisältyy omaehtoista ja ohjattua liikuntaa suunnitellun liikuntaohjelman mukaisesti. 4. Yhdessä liikkuen (LI4) Kurssin sisältönä on jokin yhdessä toteutettava liikunta, kuten vanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinen kokonaisuus. 5. Hyvinvointia liikkuen (LI5) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä ryhmän valitsemien monipuolisten rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta.

43 43 PAIKALLISET KAUPUNKIKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 6. Palloilukurssi (LI6) Kurssilla kehitetään palloilutaitoja ja ylläpidetään kuntoa harjoittamalla monipuolisesti erilaisia sisä- ja ulkopallopelejä vuodenajan ja opiskelijaryhmän toiveiden mukaan. Perinteisten lajien lisäksi kurssiin voidaan sisällyttää myös erilaisia viite- ja pienpelejä sekä koulussa harvinaisempia palloilulajeja. 7. Luontoliikuntakurssi (LI7) Kurssilla harjoitellaan teoriassa ja käytännössä erä- ja luonnossa liikkumisen taitoja kuten suunnistaminen, retkivarustus, leiriytyminen, retkiruokien valmistus ja retkeilyyn liittyvä ensiapu. Kurssiin voi sisältyä yön yli kestävä retki. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 8. Yhteiset pelit ja uudet liikuntalajit (LI8) Kurssilla valitaan yhdessä lajit ja liikuntamuodot, joihin tutustutaan tarkemmin. Tavoitteena on tutustua opiskelijoille tuttujen lajien lisäksi myös uusiin tai vähemmän harrastettuihin liikuntamuotoihin. Opiskelijoiden toiveet ja vuodenajan tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat siihen, mihin lajeihin tutustutaan. 9. Sporttia abeille (LI9) Kurssin tavoitteena on harjoittaa monipuolista ja virkistävää liikuntaa opintojen lomassa sekä kehittä yhteistyötaitoja. Opiskelijaryhmän valitsemien liikuntamuotojen, kehonhuollon ja rentoutusharjoitusten kautta pyritään fyysiseen rasitukseen, yhdessä liikkumiseen ja liikunnan kautta stressinpoistoon. LIIKUNNAN KURSSIT MUUALTA Urheiluakatemian kurssit (LI11, LI12, LI13, LI14, LI15, LI16, LI17, LI18, LI19, LI20) 10. Liikuntatutor (LI21) Kurssin tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin ja aktiivisemman koulupäivän edistäminen osallistuvien opiskelijoiden kehittämillä menetelmillä. Kurssin tavoitteena on, että osallistuva opiskelija saa ohjauskoulutusta ja kokemusta, mahdollisuuden vaikuttaa koulun toimintaan ja ymmärrystä aktiivisuuden merkityksestä opiskelu- ja työkykyyn nyt ja tulevaisuudessa. Opiskelijoiden ideoinnin mukaan toteutetaan erilaisia kampanjoita, haasteita, tempauksia, aamunavauksia, tapahtumien, mitä ikinä keksitäänkään. Opiskelijat ovat myös mukana suunnittelemassa aktiivisuutta lisäävä toimintaympäristöä. 11. Sporttistartti (LI22) Kurssi on suunnattu liikunnan vasta-alkajille ja ei-aktiivisille liikkujille alkuun pääsemiseen liikuntaharrastuksessa. Pyritään kurssin avulla madaltamaan kynnystä liikkua oma-aloitteisesti. Pohditaan ja mitataan arjen aktiivisuutta. Pyritään lisäämään liikuntaa omien tavoitteiden mukai-

44 44 sesti. Tutustutaan eri liikuntamuotoihin. Pyritään muodostamaan jokaiselle sopivaa liikuntaohjelmaa ja opettelemaan turvalliset tekniikat esim. kuntosaliharjoitteluun. Mahdollinen retki tehdään urheiluopistolle ja toiminnassa on mukana eri yhteistyötahoja. MUSIIKKI PAKOLLISET KURSSIT 1. Musiikki ja minä (MU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella laulajana, soittajana, kuuntelijana ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä erilaisia työtapoja käyttäen. Kurssi syventää musiikillista yleissivistystä. 2. Moniääninen Suomi (MU2) Kurssilla opitaan tuntemaan suomalaista musiikkia populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin ja vahvistetaan omaa kulttuurista identiteettiä. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. (Vaihtoehtoinen KU2 kurssin kanssa.) VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Ovet auki musiikille (MU3) Opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikkikulttuureja ja musiikinlajeja, ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta ja kehittää edelleen musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. Kurssilla tutustutaan syvällisesti yhdessä valittuihin musiikinlajeihin ja musiikkikulttuureihin. Kurssin voi suorittaa myös projektina. 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssilla tutustutaan musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä. Lisäksi tutkitaan musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina. LUKIOKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 5. Musiikkiprojekti (MU5) Kurssilla opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. 6. Äänitysstudio (MU6) Kurssilla tutustutaan alan sekä analogiseen että nykyaikaiseen tekniikkaan. Harjoitellaan erilaisia äänitystekniikoita ja tehdään tutustumiskäyntejä. 7. Kevyen musiikin kurssi (MU7)

45 45 Kurssilla syventää soittimien hallintaa ja yhteissoittotaitoja sekä toteuttaa omia musiikillisia ideoita bändissä. Harjoitellaan yhtyesoittimilla monipuolista koti- ja ulkomaista pop- ja viihdeohjelmistoa. 8. Tietokone musiikkikäytössä (MU8) Kurssilla opiskelijat saavat yleiskuvan alasta, tutustuvat laitteiston tarjoamiin mahdollisuuksiin ja saavat valmiudet tuottaa multimediaa itse. Tutustutaan MIDI-ympäristön toimintaan. 9. Lukiodiplomikurssi (MU9) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa lukioaikanaan näytön musiikillisesta erityisosaamisestaan ja erityisestä harrastuneisuudestaan musiikissa. 10. Yhtyelaulu (MU10) Kurssilla opetellaan käyttämään ja kehittämään omaa ääntä sekä laulamaan lauluyhtyeen jäsenenä. 11. Juhlamusiikki (MU11) Kurssilla saadaan esiintymiskokemusta ja opitaan ottamaan vastuuta, osallistutaan koulun juhlien järjestelyyn ja musiikkiesityksiin kolmen vuoden ajan. 12. Musiikin kuuntelukurssi (MU12) Kurssilla tutustutaan konserttitarjontaan käymällä monipuolisesti erityylisissä konserteissa. Osa konserteista on yhdessä orkesterin ja opettajan kanssa sovittuja, osan opiskelija voi valita vapaasti. 13. Kuorokurssi (MU13) Tuotetaan moniäänistä puhdassointista laulua ja monipuolista ohjelmistoa sekä esiintymisiä eri kokoonpanoilla. KUVATAIDE PAKOLLISET KURSSIT 1. Kuvat ja kulttuurit (KU1) Kurssi antaa valmiudet lukion kuvataiteen opiskelulle. Piirretään, maalataan, työskennellään kolmiulotteisesti, tehdään digitaalista kuvaa. Tutustutaan erilaisiin taidekäsityksiin ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöihin, analysoidaan kuvia ja tutkitaan kuvan rakentamisen keinoja. 2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2) Tutustutaan tilaan, maisemaan, arkkitehtuuriin, muotoiluun sekä ympäristösuunnitteluun ja taiteeseen eri tekniikoita ja materiaaleja kokeilevasti hyödyntäen. Tehtävissä tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan kestävää kehitystä ja ajankohtaisia ilmiöitä. (Vaihtoehtoinen MU2:n kanssa.)