Lasihuovan valmistuksessa syntyvän hylyn sijoittaminen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, Kouvola

Transkriptio

1 Päätös Nro 267/2017/1 Dnro ESAVI/3324/2017 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Lasihuovan valmistuksessa syntyvän hylyn sijoittaminen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, Kouvola LUVAN HAKIJA Kymenlaakson Jäte Oy Ekokaari KELTAKANGAS TOIMINNAN SIJAINTI Keltakankaan jätekeskus sijaitsee Kouvolan kaupungissa hakijan omistamilla tonteilla, joiden kiinteistörekisteritunnukset ovat , ja , osoitteessa Ekokaari 50. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa HAKEMUKSEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Hakemus perustuu valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista (331/2013). Asetuksen 35 :n mukaan lupaviranomainen voi myöntää poikkeuksen rajoituksesta, joka koskee orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikoille. Ympäristönsuojelulain 58 :n 3 momentin mukaan lupaviranomainen voi antaa asiaa koskevan määräyksen myös erillisen hakemuksen johdosta noudattaen soveltuvin osin, mitä lupahakemuksen käsittelystä säädetään. Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 :n 1 momentin nojalla. Keltakankaan jätekeskuksen kaatopaikka on direktiivilaitos ja se on luvanvarainen ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13) mukaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 2 (11) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Etelä-Suomen aluehallintoviraston antama päätös Nro 93/2011/1 (Dnro ESAVI/515/04.08/2010), jolla on muutettu toimintalupaa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen antama koko toimintaa koskeva ympäristölupapäätös Nro A 1097 (KAS-2009-Y ) ja sitä koskeva Vaasan hallinto-oikeuden päätös (nro 11/0535/2). Etelä-Suomen aluehallintoviraston antama päätös Nro 25/2014/1 (Dnro ESAVI/127/04.08/2013) jätelain 120 :n mukaisesta suunnitelmasta, joka koskee Keltakankaan jätekeskuksen jätteiden käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämistä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Nro 85/2016/1 (Dnro ESAVI/2649/2016) koskien tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Nro 344/2016/1 (Dnro ESAVI/2470/2016) koskien kaatopaikka-asetuksen (331/2013) 35 :n mukaista poikkeusta sijoittaa tiettyjä jätteitä kaatopaikalle vuonna Vesien tarkkailusuunnitelma , viimeisin päivityksen hyväksyntä (KASELY/37/07.00/2010) Kymenlaakson Jäte Oy:llä on jätevesien viemäröinnistä voimassa oleva sopimus Kymen Vesi Oy:n kanssa. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Kymenlaakson Jäte Oy on vuonna 1997 perustettu alueellinen jäteyhtiö, jonka tehtävänä on toimialueellaan kuntien vastuulle kuuluvan jätehuollon asianmukainen toteuttaminen sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen neuvonnan, tiedotuksen ja valistuksen avulla. Yhtiön omistavat yhdeksän kuntaa lähinnä Kymenlaakson alueelta. Jätekeskuksen alue kuuluu Hyötyvirta-alueeseen, jossa sijaitsee yhteensä 13 yritystä, joista merkittävä osa on ympäristöalan yrityksiä. Jätekeskuksessa Kymenlaakson Jäte Oy vastaanottaa, käsittelee, loppusijoittaa ja toimittaa hyötykäyttöön voimassa olevissa ympäristöluvissa määritettyjä jätteitä ja materiaaleja. Jätekeskuksen alueelle on perustettu EU-direktiivien mukainen tavanomaisen jätteen kaatopaikka, joka otettiin käyttöön vuoden 2001 lopussa. Kaatopaikkaa varten on varattu yhteensä 21 hehtaarin alue, jota otetaan käyttöön vaiheittain.

3 3 (11) TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Kymenlaakson Jäte Oy hakee pysyvää poikkeusta sijoittaa Ahlstrom Glassfibre Oy:n Karhulan tehtaalla lasihuovan valmistuksessa syntyvää hylkyä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle alkaen. Poikkeusta haetaan valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) 35 :n perusteella olla soveltamatta asetuksen 28 :n mukaista rajoitusta jätteen TOC-pitoisuudesta, koska jätteen käsittelylle ei toistaiseksi ole korvaavaa käsittelyä. Taustaa Ahlstrom Glassfibre Oy Karhulan tehdas valmistaa lasihuopaa mm. erilaisten rakennus- ja sisustustuotteiden materiaaleiksi. Tuotteiden raakaaiheina käytetään lasikuitua, jonka valmistukseen on käytetty kipsiä, poltettua kalkkia, kvartsihiekkaa, kaoliinia ja kolemaniittia. Karhulan tehtailla valmistetaan jatkojalostuksena lasihuopaa, lasikuitumattoa ja erilaisia kelattuja tuotteita. Huopa- ja mattokoneilla käytetään erilaisia sideaineita, jotka lisätään nestemäisessä muodossa lasikuituhakkeen sekaan. Syntyvän hylyn alkuperä ja määrä Tuotantoprosessista peräisin oleva hylky koostuu pääosin lasihuopakoneen reunanauhahylystä, epäkuranteista tuotteiden valmistuseristä, asiakaskokoon leikattujen rullien leikkuuhylystä sekä uudelleenrullauksen hylyistä. Hakemuksen liitteenä on esitetty lasikuituhylyn perusmäärittelyn kaatopaikkakelpoisuudesta laboratoriotulokset ja lausunto sen kaatopaikkakelpoisuudesta. Näytteiden TOC-pitoisuudet vaihtelevat % välillä, mikä ylittää asetuksen 28 :ssä asetetun TOC-raja-arvon 10 %. Ahlstrom Glassfibre Oy optimoi jatkuvasti tuotantoprosessejaan hylkymäärien minimoimiseksi. Vuositasolla tuotantohylyn määrä on n tonnia. Hylkymateriaalin hyödyntämismahdollisuudet Hylkymateriaalien energia- ja materiaalihyödyntämismahdollisuuksia selvitetään erilaisin hankkein jatkuvasti. Hakemuksessa on esitetty Ahlström Glassfíbre Oy:n selvitys ( ) hylkymateriaalien hyödyntämismahdollisuuksista. Perusmäärittelytulokset Hakemuksessa on esitetty lasikuituhylyn perusmäärittelyyn vaaditut laboratoriotulokset ja lausunto kaatopaikkakelpoisuudesta.

4 4 (11) Hakemuksessa esitettyjä perusteluja poikkeuksen myöntämiselle Perusmäärittelyn yhteydessä tehtyjen liukoisuustestausten perusteella lasihuovasta ei liukene haitallisia aineita yli tavanomaisen jätteen kaatopaikan raja-arvojen. Näytteiden TOC-pitoisuudet vaihtelevat % välillä, mikä ylittää asetuksen 28 :ssä asetetun raja-arvon TOC 10 %. Annettujen selvitysten perusteella lasihuopahylky ei lisää olennaisesti Kymenlaakson Jäte Oy:n tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristökuormitusriskiä. Kymenlaakson Jäte Oy:n tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ei loppusijoiteta kipsipohjaista jätettä yhdessä tavanomaisen jätteen kanssa. Hyödyntämismahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi kaatopaikalle loppusijoittaminen on tällä hetkellä Ahlström Glassfibre Oy:n kannalta elintärkeä vaihtoehto tuotantohylyn käsittelylle. Säännöllisesti syntyvät hylkyerät on toimitettava varastotilojen rajallisuuden vuoksi jatkuvana virtana käsittelyyn hyödyntäjille tai loppusijoitukseen. Varastotilojen ruuhkautuessa ainoa vaihtoehto olisi tuotannon rajoittaminen tai kokonaan pysäyttäminen kertyvän tuotantohylyn vähentämiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista eritoten taloudellisten riskien takia. Jatkossa syntynyt hylkymateriaali pyritään ensisijaisesti toimittamaan eri hyödyntäjille. Kaatopaikalle loppusijoittaminen toimii vain varmistuksena sille, että tehtaan tuotanto voi pyöriä keskeytyksettä silloin, kun hyödyntämisvaihtoehdot eivät ole mahdollisia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on pyydetty täydentämään ja tarkentamaan vastineen yhteydessä mm. poikkeusluvalla sijoitetun lasihuopajätteen määrillä ja tuoreella selvityksellä mahdollisista hyötykäyttökohteista sekä kaatopaikalla tehdystä esikäsittelystä. Täydennys saapui vastineen yhteydessä Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksen kuulutus ja hakemusasiakirjat oleellisin osin on julkaistu aluehallintoviraston lupatietopalvelussa. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta.

5 5 (11) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossa seuraavaa: Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut ja vastaavasta hakemuksesta lausunnot. Hakemuksessa esitetyn lasihuovan valmistuksessa syntyvän hylyn kaatopaikkasijoitus tuskin aiheuttaa kohtuutonta ympäristöhaittaa tai -riskiä. Kuitenkin on syytä huomata, että kaatopaikkamääräysten tavoitteena on paitsi ympäristölle tai terveydelle aiheutuvan haitan minimoiminen niin myös osaltaan edistää materiaalien hyötykäyttöä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pitää tärkeänä, että vuonna 2014 kirjatut selvitykset hyötykäytöstä jatkuvat edelleen. Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta ei saapunut lausuntoa määräaikaan mennessä, Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei tullut muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakija toimitti vastineen, jossa myös täydennetään hakemusta. Vastineessa todetaan mm. seuraavaa: Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oy:n toimittamien selvitysten perusteella lasikuidun hyötykäyttöä on selvitetty hankkeissa: LUMI ja LUMI II (raportit ovat vastineen liitteenä). Raporteissa todetaan, että Lujitemuovin kierrätystä on tutkittu pitkään, mutta teknisesti ja taloudellisesti toimivan kierrätysmenetelmän löytäminen on ollut vaikeaa. Lujitemuovijätteen polttaminen sementtiuunissa on yksi harvoista menetelmistä, mikä on osoittautunut maailmalla toimivaksi. Koska tuote ei ole lujitemuovia vaan pääosin puhdasta lasia, on sen soveltuvuus polttoon huomattavasti heikompaa. Ote LUMI II -projektin loppuraportista sivulta 19: Näiden standardin mukaisten määritysten lisäksi asettavat sementtitehtaat omia erityisvaatimuksiaan vastaanotettavalle kierrätyspolttoaineelle, esimerkiksi: Korkea liekin lämpötila: Polttoaineen liekin tuottaman adiabaattisen lämpötilan on oltava C, jotta saavutettaisiin sementtipetiin lämpötilaksi noin C. Lasi on ei-toivottu materiaali. Lasi muodostaa alkaleja, joiden aiheuttamat kasvannaiset tukkivat paikkoja. Lisäksi vastineen liitteenä olevassa LUMI kierrätyskäsikirjassa sivulla 11 todetaan seuraavaa:

6 6 (11) Lasi on ei-toivottu materiaali. Lasi muodostaa alkaleja, joita ei uuniin haluta. Alkalien aiheuttamat kasvannaiset tukkivat paikkoja. Puhdas lujitemuoviteollisuuden lasijäte on siten sementinvalmistusprosessin kannalta haitallista. Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oy:n lasikuituhuopa sisältää % lasia. Koska sementtiuunipoltto on poissuljettu hyötykäyttövaihtoehto, AhlstromMunksjö Glassfibre Oy on aloittanut polttokokeet, joissa jäljelle jäävä lasi saadaan uudelleen kiertoon lasikuituhuovan valmistuksessa. Vuoden 2017 aikana on tutkittu prosessia, jossa huopajätteestä poltetaan sideaine pois. Näin saatu kuitu on puhdasta ja käytettävissä uudelleen raaka-aineena huovan valmistusprosessissa yhdessä uuden kuidun kanssa. Tämä tutkimus on vielä kesken, mutta tähän asti saadut tulokset ovat olleet lupaavia. Tämän hetkisen poikkeusluvan ehdoissa edellytetään jätteen orgaanisen hiilen pitoisuuksien seurantaa (kaksi kokoomanäytettä vuoden aikana). Ensimmäinen kokoomanäyte osoittaa lasikuituhuovan olleen kaatopaikkakelpoista (TOC 9,9 p %). Toisen kokoomanäytteen tulokset eivät ole vielä tulleet välisenä aikana lasikuituhuopaa on sijoitettu Kymenlaakson Jäte Oy:n kaatopaikalle yhteensä 698,21 tonnia. Hakijalta saadun tiedon mukaan vuonna 2016 kaatopaikalle sijoitettiin lasihuopajätettä, jonka TOC-pitoisuus oli yli 10 % 406 t ja 610 t alle 10 %. Liitteet: -Analyysitodistus lasihuopa -LUMI raportti -LUMI II raportti -LUMI kierrätyskäsikirja -Safety Instructions of Use ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto päättää valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 35 :n nojalla, että asetuksen 28 :n rajoitusta biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle ei sovelleta hakemuksessa esitettyyn Ahlstrom Glassfibre Oy:n Karhulan tehtaalla lasihuovan valmistuksessa syntyvään tuotantohylkyyn. Päätös poikkeamisesta annetaan seuraavin määräyksin: 1. Jätteen sijoittamista kaatopaikalle voidaan jatkaa saakka. Määräaikaa voidaan jatkaa ympäristönsuojelulain 91 :n perusteella enintään vuoden kerrallaan ja enintään kaksi kertaa, jos määräyksen alkuperäiset perusteet ovat pysyneet ennallaan. Jätettä saa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittaa enintään t/vuosi.

7 7 (11) 2. Poikkeuksen voimassaoloaikana on seurattava kaatopaikalle sijoitettavan tuotantohylyn määrää kuormakohtaisesti ja orgaanisen hiilen pitoisuutta jätteessä ottamalla siitä kuukauden kokoomanäyte kaksi kertaa vuodessa. Tiedot on raportoitava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ympäristöluvan vuosiraportin yhteydessä tai muulla ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Raportoinnissa on esitettävä myös arvio lasihuopajätteen määristä, jotka on voitu sijoittaa kaatopaikalle ilman poikkeusta eli joiden orgaanisen hiilen määrä on jäänyt alle 10 prosentin. 3. Poikkeuksen voimassaoloaikana on tarpeen mukaan raportoitava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, kuinka korvaavaa käsittelykapasiteettia on saatu käyttöön kaatopaikkasijoittamisen sijasta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen käsittely on perustunut ympäristönsuojelulain 58 :n 3 momenttiin. Asia on käsitelty erillisen hakemuksen perusteella ja käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettu, mitä lupahakemuksen käsittelystä on ympäristönsuojelulaissa säädetty. Jätteiden sijoittamisen ja hyödyntämisen kaatopaikalla on täytettävä muun muassa jätelain 8 :n jätehuollon etusijajärjestystä koskevat ja kaatopaikoista annetun asetuksen 3 luvussa säädetyt vaatimukset. Jätelain 8 :ssä säädetty velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä sitovana velvollisuutena koskee jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntäjää ja loppukäsittelijää sekä jätettä tuottavaa toiminnanharjoittajaa ja muita jätehuoltoon ammattimaisesti osallistuvia toimijoita. Näiden toimijoiden on siten osaltaan huolehdittava siitä, että niiden toiminnassa syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta vähennetään ja syntyvä jäte valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätetään tai muutoin hyödynnetään etusijajärjestyksen mukaisesti mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Sijoittaminen kaatopaikalle ei määräydy tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella niissäkään tapauksissa, joihin kaatopaikoista annetun asetuksen 28 :ää ei sovelleta. Jätelain 8 :n mukaisen etusijajärjestyksen mukainen viimeisin jätehuoltovaihtoehto on jätteen loppukäsittely, joka on mahdollista vasta silloin, jos muut 8 :n jätteen käsittelyn vaihtoehdot eivät ole mahdollisia. Kymenlaakson Jäte Oy on hakenut poikkeusta toistaiseksi voimassa olevana, mutta aluehallintovirasto on myöntänyt poikkeuksen määräaikaisena asti. Poikkeus on voitu myöntää, koska hakemuksessa on osoitettu, että ko. jätteille ei toistaiseksi ole saatavissa kaatopaikkakäsittelylle korvaavaa käsittelykapasiteettia ennen määräajan loppua. Poikkeus on annettu vuoden pituiseksi määräajaksi. Sitä voidaan jatkaa tarvittaessa

8 8 (11) ympäristönsuojelulain 91 :n ja sen edellytysten mukaisesti, jos poikkeusmääräyksen perustelujen voidaan katsoa pysyneen ennallaan. Määräaikaa voidaan jatkaa kuitenkin enintään kaksi yhden vuoden pituista jaksoa, jotta tapausta voidaan arvioida perusteellisesti uudestaan jätteen ominaisuuksien, jätteen käsittelymahdollisuuksien tai muiden olosuhteiden mahdollisesti muututtua. Hakijalla on ollut aluehallintoviraston myöntämä vastaava poikkeuslupa voimassa asti. Poikkeuksen myöntäminen ei lisää kaatopaikan ympäristökuormitusta ja toiminta tapahtuu olemassa olevien ympäristölupien lupamääräysten mukaisesti kuten tähänkin asti. Poikkeus koskee vain hakemuksen mukaista lasihuopahylkyä ja toiminnassa on muuten noudatettava hakemusta ja voimassa olevien ympäristölupien lupamääräyksiä. Poikkeus koskee myös vain orgaanista ainesta ja jos muiden ominaisuuksien osalta kyseisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus ei toteudu, niin sitä ei voi kaatopaikalle sijoittaa. Aluehallintovirasto on katsonut, että lasikuituhylky on verraten homogeenistä jätettä ja lajittelulla tai muulla esikäsittelyllä ei tämän hetkisen tiedon perusteella ole mahdollista vähentää merkittävästi loppusijoitukseen menevän jätteen osuutta. Kaatopaikka-asetuksen 15 :n mukaisesti ei esikäsittelyävaatimusta ole siten sovellettu. Asiaa on arvioitava aina kuitenkin suhteessa teknisiin mahdollisuuksiin ja käsittelytekniikoiden kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia jatkuvasti myös esikäsittelypuolella. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1. ja 2. Aluehallintovirasto myöntää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 35 :n mukaisen poikkeuksen saakka, koska korvaavaa käsittelyä ei toistaiseksi ole tiedossa. Hylyn tuottaja kuitenkin etsii jatkuvasti mahdollisuuksia hyödyntää lasikuituhylkyä kaatopaikkasijoituksen sijasta. Nykyinen kokeilu, jossa on tutkittu prosessia, jossa huopajätteestä poltetaan sideaine pois ja näin saatu kuitu käytettäisiin uudelleen raakaaineena, on kesken. Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen seurannan ja valvonnan toteuttamiseksi. Valvovan viranomaisen tulee olla tietoinen poikkeusluvalla sijoitettujen jätejakeiden määristä ja ominaisuuksista. Määräys 3. Valvovalle viranomaiselle on raportoitava myös siitä, kuinka korvaavaa käsittelyä on otettu käyttöön kaatopaikkasijoituksen vaihtoehtona. Raportointi ei ole määrämuotoista ja on tehtävä sen mukaan, kun asiassa saadaan uutta tietoa. Poikkeusluvalla kaatopaikalle sijoitetun lasihuopajätteen määrä määräytyy pitkälti jätteen tuottajan toimista, joten luvan saajan tulee olla aktiivisesti yhteydessä tuottajaan.

9 9 (11) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon päätöksessä ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 58, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1 Jätelaki (646/2011) 8, 13 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 15, 28, 35 ja 53 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Asian käsittelystä peritään maksu, joka määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. taulukon mukaan tavanomaisen jätteen tai vaarallisen jätteen kaatopaikan luvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 5. mukaan jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 60 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 40 tuntia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kymenlaakson Jäte Oy Ekokaari KELTAKANGAS

10 10 (11) Jäljennös päätöksestä sähköisesti Tieto päätöksestä Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Asianosaisille listan dpoesavi mukaisesti. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

11 11 (11) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Harri Majander Tuula Räsänen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tuula Räsänen.

12 LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.