EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 84/ 1

Transkriptio

1 15/Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti R EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 84/ 1 NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 793/93, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1993, olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ('), toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa (2), ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (3), sekä katsoo, että olemassa olevien aineiden vaarojen arviointia koskevien, voimassa tai valmisteilla olevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten erot voivat estää jäsenvaltioiden välistä kauppaa ja luoda eriarvoiset kilpailun edellytykset, on tarpeen vapauttaa tietojen keräämistä koskevasta velvollisuudesta tietyt aineet, joista aiheutuvia vaaroja pidetään niiden luontaisten ominaisuuksien perusteella yleisesti vain vähäisinä, valmistajien ja maahantuojien on toimitettava nämä tiedot komissiolle, joka lähettää niistä jäljennökset kaikille jäsenvaltioille; jäsenvaltiolle on kuitenkin varattava mahdollisuus pyytää alueelleen sijoittautuneita valmistajia ja maahantuojia toimittamaan samanaikaisesti samat tiedot sen toimivaltaisille viranomaisille, on tarpeen tiettyjen olemassa olevien aineiden mahdollisten vaarojen arvioimiseksi pyytää tietyissä tapauksissa valmistajia ja maahantuojia toimittamaan uusia tietoja tietyistä olemassa olevista aineista tai suosittamaan niillä lisäkokeita, sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan tähtäävien, jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevien toimenpiteiden on terveyden, turvallisuuden, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun osalta perustuttava suojelun korkeaan tasoon, ihmisten, mukaan lukien työntekijät ja kuluttajat, ja ympäristön suojelemisen varmistamiseksi on yhteisön tasolla tarpeen arvioida järjestelmällisesti Einecsiin (4) (Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luetteloon) sisältyvien, olemassa olevien aineiden vaarat, tehokkuuden ja talouden vuoksi on tarpeen toteuttaa yhteisön politiikkaa, jolla varmistetaan tehtävien jakaminen ja yhteensovittaminen jäsenvaltioiden, komission ja teollisuuden kesken, asetus on soveltuva oikeudellinen väline, koska sen avulla asetetaan suoraan valmistajille ja maahantuojille tarkat velvoitteet, jotka on toteutettava samaan aikaan ja samalla tavalla koko yhteisössä, olemassa olevien aineiden aiheuttamien vaarojen alustavaksi arvioimiseksi ja välitöntä huomiota vaativien ensisijaisten aineiden määrittämiseksi on tarpeen kerätä tiettyjä tietoja ja kokeita koskevia tietoja olemassa olevista aineista, yhteisön tasolla on tarpeen laatia luettelot erityishuomiota vaativista ensisijaisista aineista; komissio esittää viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ensimmäisen ensisijaisten aineiden luettelon, ensisijaisten aineiden luetteloissa esiintyvien aineiden vaarojen arviointi olisi annettava jäsenvaltioiden tehtäväksi ; tehtävät olisi jaettava yhteisön tasolla jäsenvaltioiden tilanteen mukaisesti; yhteisön tasolla olisi myös laadittava vaarojen arviointiperiaatteet, olemassa olevien aineiden määrittelyssä ja vaarojen arvioinnissa on tarpeen ottaa erityisesti huomioon aineen vaikutuksia koskevien tietojen puuttuminen, aiemmin muissa kansainvälisissä yhteyksissä, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä, tehty työ sekä vaarallisia aineita koskeva muu yhteisön lainsäädäntö ja/tai niitä koskevat muut yhteisön ohjelmat, yhteisön tasolla on tarpeen hyväksyä vaarojen arvioinnin tulokset sekä suositeltu toimintasuunnitelma ensisijaisten aineiden luetteloon sisältyvien aineiden vaarojen rajoittamiseksi, on tarpeen vähimmäistää koetarkoituksiin käytettävien eläinten määrää kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 24 päivänä marraskuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/609/ETY P) mukaisesti; aina kun (') EYVL N:o 276, M EYVL N:o C 280, , s , s. 65 EYVL N:o C 337, (3) (4) EYVL N:o C 102, EYVL N:o C 146, , s , s O EYVL N:o L 358, , s. 1

2 94 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide 12 on mahdollista ja erityisesti neuvottelemalla Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskuksen kanssa on vältettävä eläinten käyttöä käyttämällä niiden sijasta vaihtoehtoisia validoituja menetelmiä, tähän asetukseen liittyvien, kemiallisilla aineilla tehtävien kokeiden suorittamisessa on tarpeen noudattaa hyvän laboratoriokäytännön periaatteita, hyvän laboratoriokäytännön periaatteiden noudattamista kemiallisten aineiden kokeissa ja periaatteiden noudattamisen todentamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 87/ 18/ ETY mukaisesti ('), on tarpeen siirtää komissiolle, jota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista, tarvittava toimivalta tiettyjen liitteiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja asetuksen tiettyjen soveltamistoimenpiteiden toteuttamiseksi, ja on tarpeen turvata eräiden teollisiin tai kaupallisiin salaisuuksiin liittyvien tietojen luottamuksellisuus, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN : 1 artikla Tavoitteet ja soveltamisala 1. Tätä asetusta sovelletaan : a) olemassa olevia aineita koskevien tietojen keruuseen, levittämiseen ja saatavuuteen ; b) olemassa olevien aineiden ihmisille, työntekijät ja kuluttajat mukaan lukien, ja ympäristölle aiheuttamien vaarojen arviointiin, jotta vaarat voitaisiin paremmin hallita osana yhteisön toimenpiteitä. 2. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan niiden kuitenkaan rajoittamatta työsuojelua ja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamista. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan : a) 'aineilla' alkuaineita ja niiden yhdisteitä, sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai tuotantomenetelmin valmistettuina, joihin sisältyy kaikki tuotteen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja kaikki menetelmästä peräisin olevat epäpuhtaudet, lukuun ottamatta liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai koostumukseen ; b) 'valmisteilla' seoksia tai liuoksia, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta aineesta ; c) 'maahantuonnilla' yhteisön tullialueelle tuomista ; d) 'tuotannolla' kiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa eristettyjen aineiden tuotantoa; (') EYVL N:o L 15, , s. 29 e) olemassa olevilla aineilla kaikkia Einecsiin sisältyviä aineita. 1 OSA TIETOJEN JÄRJESTELMÄLLINEN TOIMITTAMINEN JA ENSISIJAISTEN AINEIDEN LUETTELOIDEN LAADINTA 3 artikla Suurina määrinä tuotettuja tai maahantuotuja olemassa olevia aineita koskevien tietojen toimittaminen Valmistajan, joka on tuottanut, tai maahantuoja, joka on tuonut maahan olemassa olevaa ainetta sellaisenaan tai valmisteessa tonnia vuodessa ainakin kerran tämän asetuksen antamista edeltäneinä kolmena vuonna ja/tai sitä seuraavana vuonna, on toimitettava komissiolle 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tämän asetuksen voimaantuloa seuraavien 12 kuukauden kuluessa, jos kyseessä on liitteessä I oleva aine, ja 24 kuukauden kuluessa, jos on kyseessä Einecsissä, mutta ei liitteessä I mainittu aine, seuraavat, liitteessä III tarkemmin määritellyt tiedot: a) Einecsissä oleva aineen nimi ja numero; b) aineen tuotettu tai maahantuotu määrä ; c) aineen luokitus vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä kesäkuuta 1967 annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY (2) liitteen I mukaisesti tai kyseisen direktiivin mukainen väliaikainen luokitus, mukaan lukien vaarallisuusluokka, varoitusmerkki sekä vaaraa sekä turvallisuusohjeita koskevat vakiolausekkeet; d) aineen kohtuudella ennakoitavissa olevia käyttötarkoituksia koskevat tiedot; e) aineen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia koskevat tiedot; f) aineen kulkeutumista ja käyttäytymistä ympäristössä koskevat tiedot; g) aineen ympäristömyrkyllisyyttä koskevat tiedot; h) akuuttia ja subakuuttia myrkyllisyyttä koskevat tiedot; i) karsinogeenisuutta, mutageenisuutta ja/tai aineen vaarallisuutta lisääntymiselle koskevat tiedot; j) kaikki muut aineen aiheuttaman vaaran arvioinnille merkitykselliset tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 1 kohdan soveltamista. (2) EYVL N:o 196, , s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä * 91 /632/ETY (EYVL N:o L 338, , s. 23)

3 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 95 Valmistajien ja maahantuojien on kaikin kohtuullisin tavoin pyrittävä saamaan olemassa olevat e j alakohtaan liittyvät tiedot. Jos tietoja ei ole, valmistajat tai maahantuojat eivät ole kuitenkaan velvollisia tekemään lisäkokeita eläimillä pystyäkseen toimittamaan kyseiset tiedot. 4 artikla Pienempinä määrinä tuotettuja tai maahantuotuja olemassa olevia aineita koskevien tietojen toimittaminen 1. Valmistajan, joka on tuottanut, tai maahantuojan, joka on tuonut maahan käytössä olevaa ainetta sellaisenaan tai valmisteessa enemmän kuin 10 tonnia, mutta enintään tonnia vuodessa ainakin kerran tämän asetuksen antamista edeltäneinä kolmena vuonna ja/tai sitä seuraavana vuonna, on toimitettava komissiolle 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluessa siitä, kun tämä asetus on ollut voimassa kolme vuotta, seuraavat, liitteessä IV tarkemmin määritellyt tiedot : a) Einecsissä oleva aineen nimi ja numero ; b) aineen tuotettu tai maahantuotu määrä; c) aineen luokitus neuvoston direktiivin 67/ 548/ETY liitteen I mukaisesti tai mainitun direktiivin mukainen väliaikainen luokitus, mukaan lukien vaarallisuusluokka, varoitusmerkki sekä vaaraa ja turvallisuusohjeita koskevat vakiolausekkeet; d) aineen kohtuudella ennakoitavissa olevia käyttötarkoituksia koskevat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 1 kohdan soveltamista. 2. Neuvoteltuaan jäsenvaltioiden kanssa komissio määrittää ne tapaukset, joissa on tarpeen pyytää 1 kohdan mukaisesti ilmoitettujen aineiden valmistajia tai maahantuojia toimittamaan lisätietoja liitteen III mukaisesti kyseisten aineiden fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, myrkyllisyydestä ja ympäristömyrkyllisyydestä, altistumisesta ja kaikista muista aineiden aiheuttaman vaaran arvioinnille merkityksellisistä näkökohdista. Valmistajat ja maahantuojat eivät ole kuitenkaan velvollisia suorittamaan lisäkokeita eläimillä tässä tarkoituksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 2 kohdan soveltamista. Toimitettavat erityistiedot ja tietojen toimittamisessa noudatettava menettely määritellään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. 5 artikla Vapautukset Liitteessä II olevat aineet vapautetaan 3 ja 4 artiklan säännöksistä. Liitteessä II olevia aineita koskevia tietoja voidaan kuitenkin pyytää 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. 6 artikla Tietojen toimittamista koskeva menettely 1. Jos useat valmistajat tai maahantuojat ovat tuottaneet tai tuoneet ainetta maahan, 3 artiklassa ja 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voi toimittaa yksi valmistajista tai maahantuojista, joka toimii muiden asianomaisten valmistajien ja maahantuojien nimissä näiden suostumuksella. Jälkimmäisenä mainittujen on kuitenkin toimitettava komissiolle liitteessä III määrätyn tiedotteen kohdassa täsmennetyt tiedot ja samalla viitattava valmistajan tai maahantuojan toimittamaan tiedotteeseen. 2. Edellä 3 artiklassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi valmistajien ja maahantuojien on käytettävä yksinomaan levykkeille tallennettuja ohjelmistopaketteja, jotka komissio on antanut ilmaiseksi heidän käyttöönsä. 3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että niiden alueelle sijoittautuneet valmistajat ja maahantuojat ovat velvollisia toimittamaan niiden toimivaltaisille viranomaisille samanaikaisesti samat tiedot, jotka on toimitettava komissiolle 3 ja 4 artiklan mukaisesti. 4. Komission saatua 3 ja 4 artiklassa tarkoitetut tiedot se lähettää niistä jäljennökset kaikille jäsenvaltioille. 7 artikla Toimitettujen tietojen saattaminen ajan tasalle ja velvollisuus toimittaa oma-aloitteisesti tietyt tiedot 1. Valmistajien ja maahantuojien, jotka ovat toimittaneet aineesta tietoja 3 ja 4 artiklan mukaisesti, on päivitettävä komissiolle lähetettyjä tietoja. Niiden on ilmoitettava tarvittaessa erityisesti : a) uudet aineen käyttötavat, jotka muuttavat merkittävällä tavalla ihmisten tai ympäristön aineelle altistumisen tapaa, muotoa, määrää tai kestoa ; b) uudet tiedot, jotka on saatu aineen fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, myrkyllisistä tai ympäristömyrkyllisistä vaikutuksista, jos ne voivat vaikuttaa aineen mahdollisen vaaran arviointiin ; c) muutos direktiivin 67/ 548/ ETY mukaiseen väliaikaiseen luokitukseen. Niillä on myös velvollisuus saattaa ajan tasalle kolmen vuoden välein 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tuotettuja ja maahantuotuja määriä koskevat tiedot, jos liitteessä III tai IV ilmoitetut määrät ovat muuttuneet. 2. Jos olemassa olevan aineen valmistajalla tai maahantuojalla on hallussaan tietoa, joka antaa aihetta epäillä kyseisen aineen aiheuttavan vakavaa vaaraa ihmisille tai ympäristölle, tämän on viipymättä toimitettava nämä tiedot komissiolle ja sille jäsenvaltioille, johon tämä on sijoittautunut.

4 96 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide Komission saatua 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot se lähettää niistä jäljennökset kaikille jäsenvaltioille. 8 artikla Ensisijaisten aineiden luettelot 1. Komissio laatii jäsenvaltioita kuulleen valmistajien ja maahantuojien 3 ja 4 artiklan nojalla toimittamien tietojen ja kansallisten ensisijaisten aineiden luetteloiden perusteella säännöllisin välein luetteloita aineista tai aineryhmistä, jotka vaativat välitöntä huomiota niiden ihmisille tai ympäristölle aiheuttamien mahdollisten vaikutusten vuoksi jäljempänä 'ensisijaisten aineiden luettelot'. Luettelot hyväksytään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, ja komissio julkaisee ne ensimmäisen kerran tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan vuoden kuluessa. 2. Ensisijaisten aineiden luetteloiden laadinnassa on otettava huomioon seuraavat perusteet: aineen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön, ihmisten ja ympäristön altistuminen aineelle, aineen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön koskevien tietojen puuttuminen, muissa kansainvälisissä yhteyksissä jo tehty työ, vaarallisia aineita koskeva muu yhteisön lainsäädäntö ja/tai niitä koskevat muut yhteisön ohjelmat. Yhteisön muun lainsäädännön mukaisesti arvioitavaksi asetettu aine voidaan sisällyttää ensisijaisten aineiden luetteloon ainoastaan silloin, jos kyseisessä arvioinnissa ei käsitellä aineen ympäristölle tai ihmisille, mukaan lukien työntekijöille ja kuluttajille, aiheuttamaa vaaraa tai jos näitä vaaroja ei ole arvioitu riittävällä tavalla. Yhteisön muun lainsäädännön mukaisesti toteutettua vastaavaa arviointia ei tule toistaa tämän asetuksen mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin aineisiin, joilla voi olla kroonisia vaikutuksia, erityisesti, jos aineiden tiedetään tai epäillään olevan karsinogeenisiä, mutageenisia tai lisääntymiselle vaarallisia tai jos niiden tiedetään tai epäillään lisäävän näiden vaikutusten esiintymistä. 9 artikla Ensisijaisten aineiden luettelossa olevista aineista toimitettavat tiedot 1. Edellä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa ensisijaisten aineiden luetteloissa olevien aineiden osalta valmistajat ja maahantuojat, jotka ovat toimittaneet aineesta 3 ja 4 artiklan mukaisesti tietoja, ovat velvollisia kuuden kuukauden kuluessa luettelon julkaisemisesta esittämään 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle esittelijälle kaikki saatavilla olevat ja merkitykselliset tiedot sekä vastaavat tutkimuskertomukset kyseisen aineen vaaran arvioimiseksi. 2. Jos jotain direktiivin 67/548/ ETY liitteessä VII A määrätyistä tiedoista ei tietyn ensisijaisen aineen osalta ole saatavissa, valmistajat ja maahantuojat, jotka ovat toimittaneet tiedot aineesta 3 ja 4 artiklan mukaisesti, ovat velvollisia suorittamaan tarvittavat kokeet saadakseen puuttuvan tiedon ja toimittamaan esittelijälle kokeiden tulokset ja kertomukset kokeista 12 kuukauden kuluessa edellä 1 kohdassa säädetyn velvoitteen lisäksi ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 2 kohdan nojalla mahdollisesti vaadittavia kokeita. 3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, valmistajat ja maahantuojat voivat pyytää esittelijältä vapautusta kaikista lisäkokeista tai osasta niitä, jos kyseinen tieto ei ole tarpeen vaaran arvioimiseksi tai jos se on mahdoton saada; nämä voivat myös pyytää pidempää määräaikaa olosuhteiden niin vaatiessa. Poikkeusta koskevan pyynnön on oltava asianmukaisesti perusteltu, ja esittelijä päättää pyynnön hyväksymisestä. Jos poikkeus myönnetään tämän artiklan mukaisesti, esittelijä ilmoittaa viipymättä komissiolle päätöksestään. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille. Jos yksi jäsenvaltio kyseenalaistaa esittelijän päätöksen, lopullinen päätös tehdään 15 artiklassa säädettyä komiteamenettelyä noudattaen. 2 OSA VAAROJEN ARVIOINTI 10 artikla Ensisijaisten aineiden luettelossa olevien aineiden vaarojen arviointi esittelijäksi nimetyn jäsenvaltion tasolla 1. Jokaiselle ensisijaisten aineiden luetteloissa olevalle aineelle nimetään jäsenvaltio, joka vastaa sen arvioinnista 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, ottaen huomioon tehtävien tasapuolisen jaon jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltio nimeää 13 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten joukosta kyseisen aineen esittelijän. Esittelijä vastaa valmistajan tai valmistajien ja maahantuojan tai maahantuojien 3, 4, 7 ja 9 artiklan säännösten mukaisesti toimittamien tietojen sekä kaikkien muiden saatavilla olevien tietojen arvioinnista ja, kuultuaan kyseisiä tuottajia tai maahantuojia, niiden tapausten määrittämisestä, joissa vaarojen arvioimiseksi olisi tarpeen pyytää edellä mainittuja ensisijaisten aineiden valmistajia ja maahantuojia toimittamaan lisätietoja ja/tai suorittamaan lisäkokeita. 2. Jos esittelijä arvioi lisätietojen ja/tai lisäkokeiden pyytämisen tarpeelliseksi, se ilmoittaa siitä komissiolle. Päätös pyytää kyseisiltä maahantuojilta tai valmistajilta lisätietoja ja/tai lisäkokeita sekä siihen vastaamiseen varatuista määräajoista tehdään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

5 15/Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti Esittelijä arvioi kyseisen ensisijaisen aineen ihmisille ja ympäristölle aiheuttaman vaaran. Esittelijä tekee tarvittaessa ehdotuksen vaarojen rajoittamiseen tarkoitetusta toimintaperiaatteesta, johon kuuluu valvontatoimenpiteitä ja/tai valvontaohjelmia. Jos valvontatoimenpiteet sisältävät markkinoille saattamisen ja aineen käytön rajoittamista koskevia suosituksia, esittelijä esittää analyysin aineen eduista ja haitoista sekä korvaavien aineiden saatavuudesta. Esittelijä toimittaa komissiolle vaarojen arvioimista ja toimintaperiaatetta koskevan suosituksen. 4. Ihmisille ja ympäristölle aiheutuvat todelliset tai mahdolliset vaarat arvioidaan 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ennen 4 päivää kesäkuuta 1994 hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Näitä periaatteita käsitellään uudelleen säännöllisin välein ja niitä tarkistetaan tarvittaessa samaa menettelyä noudattaen. 5. Jos valmistajilta tai maahantuojilta pyydetään lisätietoja ja/tai lisäkokeita, niiden on ottaen huomioon tarpeen rajoittaa selkärankaisilla tehtäviä kokeita myös selvitettävä, onko ilmoitetun aineen entisillä valmistajilla tai maahantuojilla aineen arviointiin tarvittavia tietoja ja voidaanko ne saada mahdollista korvausta vastaan. Jos kokeet ovat välttämättömiä, on tutkittava, voidaanko eläinkokeet korvata tai voidaanko niitä rajoittaa käyttämällä muita menetelmiä. Tarvittavat laboratoriokokeet on suoritettava direktiivissä 87/ 18/ETY vahvistettuja hyvän laboratoriokäytännön periaatteita sekä direktiivin 86/609/ETY säännöksiä noudattaen. 11 artikla Ensisijaisten aineiden luettelossa olevien aineiden vaarojen arviointi yhteisön tasolla 1. Komissio tekee esittelijän suositteleman vaarojen arvioinnin ja toimintaperiaatteen perusteella 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle ensisijaisten aineiden arviointituloksia koskevan ehdotuksen sekä tarvittaessa antaa suosituksen vaarojen rajoittamiseksi tarvittavasta toimintaperiaatteesta. 2. Ensisijaisten aineiden vaarojen arvioinnin tulokset ja suositeltu toimintaperiaate hyväksytään yhteisön tasolla 1 5 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, ja komissio julkaisee ne. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun vaarojen arvioinnin ja suositellun toimintaperiaatteen perusteella komissio päättää tarvittaessa ehdottaa yhteisön toimenpiteitä tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY (') yhteydessä tai muiden olemassa olevien yhteisön välineiden avulla. (') EYVL N:o L 262, , s Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91 /659/ETY (EYVL Nro L 363, , s. 36). 12 artikla Lisätietojen toimittamista ja lisäkokeita koskevat velvoitteet 1. Edellä 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjen ensisijaisten aineiden luetteloissa olevien aineiden valmistajien ja maahantuojien, jotka ovat toimittaneet 3 ja 4 artiklassa tarkoitetut tiedot, on tietyssä määräajassa toimitettava esittelijälle 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ainetta koskevat tiedot ja kokeiden tulokset. 2. Jos on päteviä syitä arvioida, että olemassa oleva aine voi aiheuttaa vakavan vaaran ihmisille tai ympäristölle, päätös pyytää kyseisen aineen valmistajaa/valmistajia ja maahantuojaa/maahantuojia toimittamaan käytössään olevia tietoja ja/tai suorittamaan aineelle kokeita ja esittämään tästä kertomuksen, tehdään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan soveltamista. 3. Jos ainetta sellaisenaan tai valmisteeseen sisältyvänä ovat tuottaneet tai tuoneet maahan useat valmistajat tai maahantuojat, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kokeet voi suorittaa yksi tai useampi asianomaisten valmistajien ja maahantuojien nimissä toimiva valmistaja tai maahantuoja. Muut valmistajat ja maahantuojat viittaavat kyseisen valmistajan tai maahantuojan tekemiin kokeisiin ja osallistuvat kuluihin oikeudenmukaisella ja kohtuullisella tavalla. 13 artikla Jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö Jäsenvaltiot nimeävät yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen osallistumaan tämän asetuksen täytäntöönpanoon yhteistyössä komission kanssa, erityisesti 8 ja 10 artiklassa tarkoitettujen tehtävien osalta. Jäsenvaltiot nimeävät myös viranomaisen/viranomaiset, jolle/joille komissio lähettää jäljennökset saamistaan tiedoista. 3 OSA HALLINTO, LUOTTAMUKSELLISUUS, ERILAISIA SÄÄNNÖKSIÄ JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 14 artikla Liitteiden muutokset ja mukautukset 1. Tarvittavat muutokset liitteiden I, II, III ja IV mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen tehdään 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. 2. Komissio hyväksyy liitteen V muutokset ja mukautukset.

6 98 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide artikla Komitea 1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. 2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen. 3. Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä. 4. a) Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä lukuun ottamatta b kohdassa tarkoitettua tapausta. b) Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä, 11 artiklan 2 kohdassa ja 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä, jollei neuvosto ole yksinkertaisella enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä. 16 artikla Tietojen luottamuksellisuus 1. Jos valmistaja tai maahantuoja katsoo, että tietojen luottamuksellisuuteen liittyy ongelma, tämä voi ilmoittaa ne 3, 4, 7 ja 12 artiklassa säädetyt tiedot, joita tämä pitää kaupallisesti arkoina ja joiden paljastuminen voisi vahingoittaa tätä kaupallisesti tai teollisesti ja jotka tämä sen vuoksi haluaa pitää sivullisilta salassa, jäsenvaltioita ja komissiota lukuun ottamatta. Näissä tapauksissa on esitettävä täydet perustelut. Liike- ja ammattisalaisuuteen eivät kuulu: aineen nimi, sellaisena kuin se ilmoitetaan Einecsissä, valmistajan tai maahantuojan nimi, aineen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, ja aineen kulkeutumista ja käyttäytymistä ympäristössä koskevat tiedot, yhteenveto myrkyllisyyttä ja ympäristömyrkyllisyyttä koskevien kokeiden tuloksista, erityisesti karsinogeenisuutta, mutageenisuutta ja/tai aineen vaarallisuutta lisääntymiselle koskevat tiedot, tiedot, ainetta koskevista menetelmistä ja varotoimenpiteistä ja hätätoimenpiteistä, tiedot, joiden toimittamatta jättäminen johtaisi eläinkokeiden suorittamiseen tai niiden tarpeettomaan toistamiseen, analyysimenetelmät, joilla voidaan seurata vaarallista ainetta sen jouduttua ympäristöön ja määrittää ihmisen suoranainen altistuminen aineelle. Jos valmistaja tai maahantuoja myöhemmin julkistaa itse tiedot, jotka olivat aikaisemmin luottamuksellisia, tämä on velvollinen ilmoittamaan asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. 2. Tiedot saanut viranomainen päättää omalla vastuullaan siitä, mitkä tiedot kuuluvat liike - ja ammattisalaisuuteen 1 kohdan mukaisesti. Jos tiedot saanut viranomainen hyväksyy tiedon luottamukselliseksi, muidenkin viranomaisten on pidettävä sitä sellaisena. 17 artikla Viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta jäsenvaltioiden on vahvistettava soveltuvat oikeudelliset tai hallinnolliset menettelyt tämän asetuksen säännösten laiminlyöntien käsittelemiseksi. 18 artikla Tämä asetus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, jäsenvaltioissa. ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta Neuvoston puolesta Puheenjohtaja S. AUKEN

7 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 99 LIITE 1 LUETTELO YHTEISÖN ALUEELLA VALMISTETUISTA TAI YHTEISÖN ALUEELLE TUODUISTA OLEMASSA OLEVISTA AINEISTA, JOIDEN MÄÄRÄ YLITTÄÄ TONNIA VUODESSA H (*) Maaöljypohjaiset tuotteet ryhmitellään 31 ryhmään, jotka tunnistetaan numerosta tai numerosta ja kirjaimesta (esim. ryhmä 1, ryhmä 2, ryhmä 3 A, ryhmä 3 B, ryhmä 3 C, ryhmä 4 A, ryhmä 4 B), ks. jäljempänä sivut Mille tahansa tietylle aineryhmälle valmistajat tai maahantuojat voivat ilmoittaa ainoastaan yhden tietopaketin, mutta vain siltä osin, kun kyseessä on liitteessä III olevassa 2 6 kohdassa eritellyt tiedot; tämän tiedon katsotaan siten koskevan kaikkia tässä tietyssä ryhmässä olevia aineita.

8 100 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide formaldehydi CH 20 tetranatriumetyleenidiamiinitetra-asetaatti QoH 16N 208.4Na guanidiinihydrokloridi CH SN3.C1H etanoli C2H O-asetyylisalisyylihappo C9H trilcloorifoni C4H 8C1 304P muurahaishappo CH etikkahappo, pitoisuus suurempi kuin 10 paino-% etikkahappoa C2H402 natriumsalisylaatti C7HÄ03.Na dietyylisulfaatti C4H ]0O4S fentioni C 1 oh 1503PS bentsoehappo C7H602 hiilitetrakloridi CC koliinikloridi C5H 14NO.Cl bis(tributyylitina)oksidi C24H54OSn parationi C 10H 14NO5PS metanoli CH propanoli C3H go glysiini rautasulfaatti ( 1:1 ) C2H5N02 asetoni C3H glyseroli C 3H803 kloroformi CHC urea CH 4N 20 dimetyylisulfoksidi C2H6OS propaani - 1,2-dioli C3H802 heksakloorietaani C2C kofeiini C8H )0N4O2 trinatriumsitraatti C6Hg07.3Na teofylliini C7H8N40 2 merkaptoetikkahappo C2H402S γ-hch tai γ-bhc (lindaani) C6H6C16 Ν,Ν-dimetyyliformamidi C3H7NO natrium-[(2,3-dihydro- 1,5-dimetyyli-3-okso-2-fenyyli- 1 H- pyrato kloorikresoli C7H7C10 soli-4-yyli)metyyliamino]metaanisulfonaatti C 13H, 7N 304S.Na edetiinihappo C10H 16N2O salisyylihappo C7H603 2-fenyylietanoli C8H 10O a-fenyyliglysiini C8H9N02 2-merkaptoetanoli C2H 6OS propanoli C3H80 dietyylieetteri C4H 10O butanoli C4H 10O dimetoaatti C5H 12N03PS bentseeni, puhdas CeH fenatsoni 0ιιΗ 12Ν2Ο 1,1,1-trikloorietaani C2H 3C amitroli C2H4N4 kaasutilassa oleva metaani CH aniliini C ÄH7N bromimetaani CH3Br kalsiumdi(asetaatti) C2H402.y2Ca etaani C2H tiourea CH4N2S eteeni, puhdas C2H sulfaniiliamidi C6H8N 202S asetyleeni C2H2

9 15/Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti kloorimetaani CH3C metyyliamiini, vesiliuoksessa syaanivety metaanitioli bromietaani CHN CH4S nesteytetty propaani kloorietaani C2H5Br C2H 5C1 C3Hg kloorietyleeni (vinyylikloridi) etyyliamiini asetonitriili asetaldehydi etaanitioli dikloorimetaani formamidi rikkihiili C2H7N C2H3N C2H40 C2H6S CH3NO CS dimetyylisulfidi kalsiumkarbidi etyleenioksidi isobutaani C4H isopropyyliamiini CH2C12 C2H6S C2Ca C2H40 C3H9N , 1 -dikloorietyleeni C2H2C asetyylikloridi fosgeeni CC klooridifluorimetaani C2H3C10 CHC1F trimetyyliamiini, vesiliuoksessa dikloori(metyyli)silaani metyylioksiraani C3H60 CH4Cl2Si bromitrifluorimetaani CBrF tert-butyyliamiini C4H U N CH SN C2H3C1 C 3H9N metyyli-2-propanoli C4H 10O kloori-1,1 -difluorietaani C2H3C1F trikloorifluorimetaani diklooridifluorimetaani klooritrimetyylisilaani dikloori(dimetyyli)silaani trikloori(metyyli)silaani CC13F CC12F2 C3H9ClSi C2H6Cl 2Si CH3Cl3Si hydroksi-2-metyylipropionitriili C4H7NO triklooriasetaldehydi tert-butyylihydroperoksidi pivalihappo C5H 10O2 C2HC130 C4H 10O trikloorietikkahappo C2HC , 1,2-triklooritrifluorietaani C2C1 3F kryofluorietaani klooripentafluorietaani bornan-2-oni C2C12F4 C 10H I 6O heksakloorisyklopentadieeni C2C1F5 C5C a,4,7,7a-tetrahydro-4,7-metanoindeeni C10H dimetyylisulfaatti sitruunahappo C2H 604S C6Hg propylidyynitrimetanoli C6H trietyylifosfaatti C6H )504P tris(2-etyyliheksyyli)fosfaatti C24H5104P ,5,5-trimetyylisykloheks-2-enoni C9H linalooli isopreeni C, 0H lgo C5Hg metyyli- 1 -propanoli isobutyraldehydi C4HgO C4H 10O ,2-diklooripropaani C3H6C

10 102 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/Nide propyleenidiamini C3H 10N2 metyylimetakrylaatti C5H butanoli C4H i 0O 4,4'-diaminostilbeeni-2,2'-disulfonihappo C 14H 14N2O 6S butanoni C4H aminonaftaleeni-l -sulfonihappo C, 0H9NO 3S l-amino-2-propanoli C3H9NO naftaleeni-l,8-dikarboksyylihappoanhydridi C12H6O3 1,1,2-trikloorietaani C 2H3C aminoantrakinoni C 14H9N02 trikloorietyleeni C2HC , 1 0-dioksoantraseeni-l -sulfonihappo C 14H805S akryyliamidi C3H5NO asenafteeni C 12H, propionihappo C 3H602 naftaleeni-l,5-dioli C 10HGO akryylihappo C3H40 2 disykloheksyyliftalaatti C20H26O kloorietikkahappo C2H3C10 2 antrakinoni C 14H metyyliasetaatti C3H602 dietyyliftalaatti C ]2H t peretikkahappo C2H40 3 di-isobutyyliftalaatti C 16H dibutyyliftalaatti C 16H2204 metyyliklooriformiaatti C2H3C dikvattidibromidi C, 2H 12N2.2Br isovoihappo C4H fenantreeni, puhdas ChH, 0 1 -( + )- maitohappo C3H sykloheksaani- 1,2-dikarboksyylihappoanhydridi 1,1,2,2-tetrakloorietaani C2H2C14 C8 H 10O diklooriasetyylikloridi C2HC130 1,2,3,6-tetrahydroftaalihappoanhydridi C8H metakryyliamidi C4H7NO ftaalihappoanhydridi C gh (4-klooribentsoyyli)bentsoehappo C 14H9C103 metakryylihappo C4H bentsyylibutyyliftalaatti C l9h20o4 ( ± )-dihydro-3-hydroksi-4,4-dimetyylifuran-2(3/h)-on C6H 10O3 1-nitronaftaleeni C10H7NO kamfeeni C 10H 1S 7-amino-4-hydroksinaftaleeni-2-sulfonihappo C 10H 9NO4S 2,2')6,6'-tetrabromi-4,4,-isopropylideenidifenoli C15H1 2BR402 mukokloorihappo C4H2C ,4'-isopropylideenidifenoli C15H ,2,3-triklooribentseeni C6H3C ,6-ksylidiini CgH11N a, α-dimetyylibentsyylihydroperoksidi C9H ,6-dikloorifenoli C6H4C1 20 bis(α, α-dimetyylibentsyyli)peroksidi C lgh heksakloori-l,3-butadieeni C4C1 S 1 -metyyli - 1 -(4-metyylisykloheksyyli)etyylihydroperoksidi C10H 2002 pentakloorifenoli C6HC pin-2(3)-eeni C 10H 16 symkloseeni C3C13N303

11 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti ,4,6-trikloorifenoli C 6H 3C1 30 bifenyyli-4,4'-dioli C 12H 10O vinyyli-2-pyrrolidoni C6H9NO 2-(4-kloori-2-metyylifenoksi)propionihappo C 0H,,CIO aminotolueeni-3-sulfonihappo C7H9N03S bentsokaiini C9H,,N nitrotolueeni C7H7N0 2 dibentsoyyliperoksidi C14H 10O kloori-2-nitrobentseeni C6H4C1N02 N-etyyli-o-toluidiini C9H, 3N nitroaniliini C6H 6N 202 (4-kloori-2-metyylifenoksi)etikkahappo C9H 9C nitrofenoli C6H 5N03 2,4- D C 8H 6C dinosebi C l0h 12N2O ,4-dikloori-2-nitrobentseeni C6H3C1 2N N-sykloheksyylibentsotiatsoli-2-sulfeeniamidi o-ksyleeni C8H, C, 3H 16N2S sek-butyylifenoli C 0H 14O o-kresoli C7H tymoli C10H, 4O klooritolueeni C7H 7C klooribentsaldehydi C7HSC ,2-diklooribentseeni C6H4C1 2 salisyylialdehydi C7H kloorianiliini C6H6C1N o-anisidiini C7H9NO o-toluidiini C7H9N guajakoli C7H o-fenyleenidiamiini C 6HSN 2 N-l-naftyylianiliini C 16H 13N aminofenoli C6H 7NO bifenyyli-2-oli C I2H, 0O kloorifenoli CéH,C10 6-amino-4-hydroksinaftaleeni-2-sulfonihappo C 10H9NO4S ,4-diklooritolueeni C7H6C1 2 2-metyyli-ra-fenyleenidi-isosyanaatti C9H6N kloori-^-toluidiini C7H 8C1N ftalonitriili C8H4N ,4-dikloorianiliini C 6H 5C1 2N naftaleeni, puhdas C 10H metyyli-m-fenyleenidiamiini C7H 10N2 kinoliini C9H7N ,5-dikloorianiliini C6H SC1 2N 2-nitroanisoli C7H7N ,2,4,5-tetraklooribentseeni C6H2C14 Ν,Ν-dietyylianiliini C10H 1SN dietyyliaminofenoli C l0h, 5NO dietyylialumiinikloridi C4H 10A1C fenyyli-l,3,5-triatsiini-2,4-diyylidiamiini C9H9N5 1,2,3-triklooripropaani C3H5C ,3-diklooribentsidiini C12H, 0C12N2 3-pentanoni C 5H 10O bifenyyli C, 2H 10 2-butanonioksiimi C4H 9NO hydroksi-2-naftoehappo Ctl H803 1,3-dimetyyliurea C3H8N20

12 104 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide metyyliakrylaatti C4H602 sykloheksyylidimetyyliamiini C 8H17N metyyliklooriasetaatti C 3H5C102 nitrobentseeni C6H 5N γ-butyrolaktoni C4Hé02 3-nitrotolueeni C7H7N kloori-2,4-dinitrobentseeni C6H3C1N204 1,2-dikloori-4-nitrobentseeni C6H3C12N ',4'-dimetyyliasetoasetanilidi C12H 15N0 2 1,3-dinitrobentseeni C6H4N etyylimetakrylaatti C6H 10O2 1 -isopropyyli-4-metyylisykloheksaani CI0H itakonihappo C 5H604 4-isopropyylianiliini C9H 13N isobutyylimetakrylaatti C8H, hydroksibentsoehappo C7H butyylimetakrylaatti C 8H ]402 4-nitrotolueeni C7H7N furfuryylialkoholi C 5H 602 l-kloori-4-nitrobentseeni C6H4C1N furaldehydi C 5H nitroaniliini C6H6N α,α,α-triklooritolueeni C7H5C13 4-nitrofenoli C6H 5N α,α,α-trifluoritolueeni C7H 5F3 4-nitroanisoli C7H7N bentseenisulfonyylikloridi C6H 5C10 2S tereftaalihappo C 8Hé trikloori(fenyyli)silaani CéH5Cl 3Si 4-nitrofenetoli C 8H 9N α,α,α-trifluori- m-toluidiini C7H6F3N 2-dietyyliaminoetanoli C6H 15NO (etyyliamino)tolueeni-4-sulfonihappo C9H 3NO3S etyylibentseeni C8H a,a,a-trifluori-3-nitrotolueeni C7H4F 3N02 styreeni C 8H tert-butyylitolueeni C11H 16 α-klooritolueeni C7H7C tert-butyylisykloheksanoli C I 0H20O bentsonitriili C7H 5N tert-butyylifenoli C )0H 14O bentsyylialkoholi C7HgO kloori-a,a,a-trifluoritolueeni C7H4C1F3 bentsaldehydi C7H tert-butyylibentsoehappo Cu H, 402 fenyylihydratsiini C 6H 8N kumeeni C9H 12 meteeniamiini C6H12N fenyylipropeeni C9H 10 trifenyylifosfiitti C 18Ht503P )5-3 asetofenoni C8H 80 anilatsiini C9H5Cl3N,, α,α-diklooritolueeni C7H 6C1 2 N-(4-aminofenyyli)aniliini C, 2H, 2N bentsoyylikloridi C7H 5C10 4,4'-metyleenidifenyylidi-isosyanaatti C15H ON % nikotinamidi CéH6N20 A^-isopropyyli- N-fenyyli-p-fenyleenidiamiini C 15H 18N2

13 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti ,4'-metyleenidianiliini disykloheksyyliamiini difenyylieetteri asetoasetanilidi C12H 10O C13H 14N2 C 12H23N C 10Hu NO ,3-difenyyliguanidiini C13H 13N difenyylikarbonaatti C 13H 10O ,4-dikloorifenyyli-isosyanaatti ,2',2"-nitrilotrietanoli C6H 15N triasetiini C9H 14Oé (morfoliinitio)bentsotiatsoli tributyyliamiini C 12H27N N-fenyyliglysiini C8H9N etyyliheksyyliasetaatti etyyliheksyyliakrylaatti bis(2-etyyliheksyyli)adipaatti dibentsyylieetteri C 14H N-etyylianiliini formanilidi fenyyli-isosyanaatti asetanilidi parasetamoli C8H,,N C7H7NO C 8H9NO C 8H9N tolueeni-4-sulfonihappo kinnamyylialkoholi kinnamaldehydi C7H 5NO C9H 10O C9H80 C 10H20O etyyli-l-heksanoli C8H metyylianisoli /»-anisidiini C8H 10O C7H9NO ,4-dietyylibentseeni C10H vinyylipropionaatti C 5H 802 C7H 3C1 2NO Cn H 12N2OS2 Cn H20O2 C22H4204 C7H803S etyyliklooriasetaatti C4H 7C metyyliasetoasetaatti C 5H dietyylimalonaatti C7H ε-kaprolaktaami dibutyylimaleaatti C6H,,NO C 12H20O voihappoanhydridi C 8H p-ksyleeni C8H klooritolueeni /»-kresoli C7H 80 C7H7C ,4-diklooribentseeni C6H4C kloorifenoli ^-toluidiini C6H5C10 C7H 9N dimetyylisukkinaatti C6H 10O oksidietyleenibis(kloroformiaatti) C6H8CI 2O ,2-epoksibutaani C4H kloori-2,3-epoksipropaani C3H5C ,2-dibromietaani C2H4Br butaani, puhdas C4H buteeni C4H ,3-butadieeni C4H buteeni, ja -2- isomeerien seos C4H akryylialdehydi klooripropeeni C3H40 C3H 5C ,2-dikloorietaani C2H4C propyyliamiini propionitriili akrylonitriili etyleenidiamiini allyylialkoholi C 3H 9N C 3H SN C3H3N C2H8N2 C3H

14 106 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/Nide ,2-etaanidioli C2H602 2,4,6-trikloori-l,3.5-triatsiini C3C13N glyoksaali C 2H 202 melamiini C 3H6N metyylivinyylieetteri C 3HéO syanuurihappo C3H3N metyyliformiaatti C 2H402 2,6-dimetyyli-4-heptanoli C9H 20O metyylipentaani-2,4-dioli C6H, 402 2,6-dimetyyli-4-heptanoni C9H l dimetyylidioktadekyyliammoniumkloridi C 38H 80N.C1 metyylisykloheksaani C7H dibutyylivetyfosfaatti C8H 1904P tolueeni C7H metyyli-2-butenaali C 5HsO 4-metyylipyridiini C6H7N voihappo C4H 802 klooribentseeni C6H 5C metoksi-2-propanoli C4H, 0O2 sykloheksyyliamiini C6H 13N dimetyyliaminoetanoli C4H H NO sykloheksanoli C6H vinyyliasetaatti C4H602 sykloheksanoni C6H 10O metyyli-2-pentanoni C6Hi 20 fenoli, puhdas CéHéO metyyli-2-pentanoli C6H metyylipyridiini C6H7N di-isopropyylieetteri C6H HO 2-metyylipyridiini C6H7N isopropyyliasetaatti C5H 10O2 isobutyylivinyylieetteri C6H isopropenyyliasetaatti CsH g02 3-aminopropyylidirnetyyliamiini C5H 14N etikkahappoanhydridi C4H 603 propyyliasetaatti C5H 10O maleiinihappoanhydridi C4H 203 pentaani C5H m-ksyleeni C8H, klooributaani C4H9C m-kresoli C7HGO 1 -bromi-3-klooripropaani C3H6BrCl kloorianiliini C6H 6C1N butyyliamiini C4H11N m-toluidiini C7H 9N 2-metoksietanoli C3H m-fenyleenidiamiini C6H 8N2 dietyyliamiini C4H11N resorsinoli C6H602 etyylivinyylieetteri C4H metoksi-l -metyylietyyliasetaatti CéH 2O3 tetrahydrofuraani C4H mesityleeni C9H 12 tetrahydrotiofeeni C4H 8S ,5-ksylenoli C8H 10O di-tert-butyyliperoksidi C8H ) ,3.5-triklooribentseeni C6H 3C1 3 5-metyyli-2-heksanoni C7H, 40

15 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti meripihkahappo maleiinihappo fumaarihappo C4H604 C4H404 C4H isobutyyliasetaatti C6H ,1-hydratsoformamidi C 2H6N isopropyylimyristaatti C 17H N,N'-etyleenidi(stearamidi) metyylidekanoaatti C n H heksa-2,4-dieenihappo C6H metoksietyyliasetaatti heksaani C6H butaani-l,4-dioli C4H 10O buteeni-l,4-dioli C4H butyyni-l,4-dioli ,2-dimetoksietaani (etyylitio)etanoli etoksietanoli C4H602 C38H76N202 C 5H 10O3 C4H 10O2 C4H 10OS C4H 10O sykloheksaani QH piperatsiini pyridiini ,3,5-trioksaani morfoliini glutaarihappo C4H 10N2 C 5H 5N C4H9NO C 3H603 C5H ,1 '-iminodipropan-2-oli C6H, 5N l,r-oksidipropan-2-oli C6H metyylioktanoaatti C9H heptaanihappo C7H etoksietyyliasetaatti C6H heksyyliamiini C6H 15N glutaraali C5H ,2'-iminodi(etyyliamiini) C4H 13N (2-aminoetyyliamino)etanoli ,2'-iminodietanoli bis(2-kloorietyyli)eetteri ,2'-oksidietanoli tiodiglykoli okteeni C8H 16 C4H ]0O2S %-3 adiponitriili C6H 8N 2 C4H,,N02 C4H 10O butoksietanoli C6H 1402 C4H8 C (2-metoksietoksi)etanoli C 5H, syklo-okta-l,5-dieeni C 8H metyylilauraatti C 13H kloorioktaani oktanoli C 8H oktaani- 1 -tioli C 8H 17C1 C 8H 18S (2-etoksietoksi)etanoli C 6H, dibutyyliamiini C 8H I9N bis(2-metoksietyyli)eetteri C6H butoksietyyliasetaatti C 8H dodekyylidimetyyliamiini trientiini C6H 18N4 C4H l2n20 C 14H 31 N ,2'-(etyleenidioksi)dietanoli C6H dekanoli C 10H22O (2-butoksietoksi)etanoli C 8H (2-(2-metoksietoksi)etoksi)etanoli C7H dodekaani C 12H (2-(2-etoksietoksi)etoksi)etanoli C8H, dodekanoli C 12H

16 108 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide dodekaani-l-tioli C 12H 26S heksaklooribentseeni C6C ,6,9-triatsaundekametyleenidiamiini c8h23n5 antraniliinihappo C7H7N tridekanoli C 13H280 2,4,6-trinitrotolueeni C7H5N tetradekanoli C 14H 30O metyylisalisylaatti C8Hg stearoyylikloridi C 18H3JC10 6,6'-di-tert-butyyli-2,2'-metyleenidi-p-kresoli c23h 32o oktadekanoli C 18H380 1,2,3,4-tetrahydronaftaleeni C 10H kalium[2i :-(2a,5a,6ß)]-3,3-dimetyyli-7-okso-6-(fenyyliasetamio antraseeni, puhdas Ci 4H 10 di)-4-tia- 1 -atsabisyklo[3.2.0]heptaani 2-karboksylaatti C16H 18N2O4S.K diklorproppi C9H 8C propoksuuri Cn H13N03 dimetyylitereftalaatti C, 0H 10O propeeni, puhdas C3H 6 di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidi C 14H8N2S dimetyylieetteri C 2H 60 pyrokatekoli C6H metyylipropeeni C4H8 1,2,4-triklooribentseeni C6H3C metyyli-3-buten-2-oli C 5H 10O 2,4-dikloorifenoli C6H4C metyyli-3-butyn-2-oli C5H GO 4-nitrotolueeni-2-sulfonihappo C7H7N0 5S pentaerytritoli C 5Hi 204 2,4-dinitrotolueeni C7H6N trifenyylifosfaatti C )8H 1504P trietyyliamiini C6H 15N tris(2-kloorietyyli)fosfaatti C6H 12C1304P trimetyylifosfiitti C3H903P ,3.5-trimetyylisykloheksanoli C9H, o sulfaniilihappo C6H7N03S tetrafluorietyleeni C 2F4 Ν,Ν-dimetyylianiliini C 8H U N heksafluoripropeeni C3F6 1 -kloori-3-nitrobentseeni C6H4C1N ,1 '-isopropylideenibis(/>-fenyleenioksi)dipropan-2-oli 2-kloori-4-nitrotolueeni C7HéClN02 C2iH 2g kloori-4-nitroaniliini C6H 5C1N amino-4-bromi-9,l O-dioksoantraseeni-2-sulfonihappo C 14H8BrN0 5S isoftaalihappo C8H aminonaftaleeni- 1,3,6-trisulfonihappo CioH9N09S 3 fenitrotioni C9H 12N05PS bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti C24H , 1 ', 1 "-nitrilotripropan-2-oli C9H21 N dioktyyliftalaatti C24H3804 difenyyliamiini C 12Hn N aminonaftaleeni- 1,3-disulfonihappo C 10H9NO6S2 trietyyliortoformiaatti C7H H-3,1 -bentsoksatsiini-2,4(l H)-dioni C 8H5NO3 trietyylifosfiitti C6H 1503P ,6-diklooritolueeni C7H 6C12 dodekyylibentseeni C 18H30

17 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti etyyliheksanaali C 8 H, 60 natriumasetaatti C2H40 2.Na aminofenoli C 6H7NO tetrakloorietyleeni C2C hydrokinoni C6H60 2 Ν,Ν-dimetyyliasetamidi C4H 9NO metyyli-3-metyleeniokta-l,6-dieeni C 10H 16 tosyyliklooriamidi-natrium C7H 8ClN02S.Na propionialdehydi C 3H60 natrium-3-nitrobentseenisulfonaatti C6H 5N0 5S.Na N-metyyliformamidi C2H5NO pin-2(10)-eeni C 10H hydroksi-4-metyylipentan-2-oni C6H 1202 kaliumdimetyyliditiokarbamaatti C 3H7NS 2.K ,4-pentaanidioni C 5H802 natriumdimetyyliditiokarbamaatti C 3H7NS 2.Na propionihappoanhydridi C6H l0o 3 2,6-di-/ÉT/-butyyli-p-kresoli C 15H butyraldehydi C4H80 1,2-bentsisotiatsoli-3(2H)-oni-l, 1 -dioksidi, natriumsuola C7H 5N03S.Na C,C'-atsodi(formamidi) C 2H4N klooriantrakinoni C 14H7C102 n-butyyliasetaatti C6H l dimetyyliftalaatti C 10H 10O4 1,4-dioksaani C4H natriumpentakloorifenolaatti C6HCl 5O.Na adipiinihappo C6H 10O pentaklooribentseenitioli C 6HC1 5S oktaanihappo C 8H naftyyliamiini C 10H9N heksametyleenidiamiini C 6H 16N naftoli C 10H8O 2-(2-butoksietoksi)etyyliasetaatti C 10H20O tiraami C6H 12N 2S4 dekaani C I0H ziraami C 6H 12N2S4Zn oktadekyyliamiini C, 8H39N natriumpropionaatti C 3H602.Na dimetyyliamiini, vesiliuoksessa C 2H7N metaami-natrium C2H 5NS2.Na natriummetanolaatti CH4O.Na dipenteeni, raaka C 10H 16 2-amino-2-metyylipropanoli C4H n NO natriumfenolaatti C6H6O.Na ekso- 1,7,7-trimetyylibisyklo[ ]hept-2-yyliasetaatti Ci 2H 20O 2 trinatrium-2-(karboksyyliatometyyli(2-hydroksietyyli)amino)c etyyli-iminodi(asetaatti) C 10H ]8N2O7.3Na 2,2-dimetyylipropaani-l,3-dioli C 5Hi tris(2-hydroksietyyli)ammoniumdekyylisulfaatti 2,2,2',2'-tetrakis(hydroksimetyyli)-3,3'-oksidipropan- 1 -oli C 12H26O4S.C6H 15NO 3 CIO" pentanatrium(karboksyyliatometyyli)iminobis(etyleeninitrilo)c tributyylifosfaatti C, 2H2704P tetra-asetaatti C14H23N3O 10.5Na kloori-l,3-butadieeni C4H5C1 bentsyyliasetaatti C9H, 0O kaliumasetaatti C2H40 2.K fenyyliasetonitriili C 8H 7N

18 110 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide piperatsin-l-yylietyyliamiini C6H I5N 3 imidatsoli C 3H 4N (l,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli C, 4H220 1,2,4-triatsoli C2H3N etyyliakrylaatti C,H 802 syklododekaani C 12H proksaani-natrium C4H 8OS 2.Na parationi-metyyli C 8H 10NO 5PS butyyliakrylaatti C7H, 202 bis(2-etyyliheksyyli)vetyfosfaatti C, 6H3504P aminoetanoli C 2H 7NO natriumformiaatti CH 202.Na glyoksyylihappo C 2H kaliumvetykarbonaatti CH 20 3.K etyyliasetaatti C4H802 hydratsiini H 4N metyyli-3-penten-2-oni C6H l0o diuroni C9H 10Cl 2N 2O etyyliasetoasetaatti C6H I 0O bromiklooridifluorimetaani CBrClF nabami C 4H 8N2S4.2Na piikarbidi CSi magnesiumdi(asetaatti) C 2H40 2.'/2Mg syanamidi CH 2N 2 heptaani C7H, syanoguanidiini C 2H 4N4 dipropyyliamiini C6H I5N keteeni C 2H20 dodekyylimetakrylaatti C, 6H i0o kalsiumkarbonaatti CH 203.Ca 2-(2-(2-butoksietoksi)etoksi)etanoli C l0h22o (l,3-dihydro-3-okso-2//-indatsol-2-ylideeni)-l,2-dihydro-3// natriumsyanidi CNNa indol-3-oni C, 6H, 0N2O natriumvetykarbonaatti CH20,.Na 4-metyyli-o-fenyleenidiamiini C7H I 0N oksaalihappo C 2H 204 natriumkarbonaatti CH Na tetrabentso-5,1 0,1 5,20-diatsaporfyriiniftalosyaniini heksan-6-olidi C6H 10O 2 C 32H, 6CuN ,10,14-trimetyylipentadekan-2-oni C l8h360 bentsotiatsoli-2-tioli C 7H 5NS etyyliheksaanihappo C 8H, ,7, 1 1, 1 5-tetrametyyliheksadek- 1 -en-3-oli C20 H 4ÜO syanogeenikloridi CC1N trimetyyliortoformiaatti C4H I 0OJ diammoniumkarbonaatti CH 203.2H 3N 4-aminobentsoehappo C7H7N ,4-dimetoksibentseeni C8H 10O2 guanidiininitraatti CHsN3.HN natriumdodekyylisulfaatti C, 2H2604S.Na bariumkarbonaatti, luonnon CH 203.Ba kaliumsyanidi CKN 2,4,6-trimetyylifenoli C 9H atsiridiini C 2H,N natriumbentsoaatti C7H 602.Na /?-fenetidiini CsH n NO datsometti C 5H 10N2S2

19 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti trinatriumvetydikarbonaatti CH 203.y2Na trifenyylifosfiini C 18H, 5P natriumtiosyanaatti CHNS.Na 1,5-dinitronaftaleeni C, 0H 6N 2O etyyliklooriformiaatti C 3H 5C102 1,3-dikloori-4-nitrobentseeni C6H3C1 2N ,3-diklooribentseeni C 6H4C1 2 bentsoyylisyanidi C8H sno ,3-diklooripropeeni C 3H4C1 2 2-pyrrolidoni C4H7NO syklopentadieeni C 5H6 3,5-dikloorinitrobentseeni C 6H 3C1 2N kalsiumdiformiaatti CH 20 2.'/2Ca myristiinihappo, puhdas C 14H magnesiumkarbonaatti CH 20 3.Mg aminopenisillaanihappo C 8H, 2N203S cis-4,4'-dinitrostilbeeni C 14H 10N2O kanelihappo C 9H dimetyylimaleaatti C 6H (E)-but-2-eeni C4H bentseeni-l,2,4-trikarboksyylihappo-l,2-anhydridi c 9h4o metyyli-isosyanaatti C2H 3NO litiumkarbonaatti CH Li dimetyylidisulfidi C 2H6S 2 oktametyylisyklotetrasiloksaani C 8H 2404Si dimetyyliadipaatti C 8H metyylibut-2-en-l-oli C sh, 0O heksaani-l,6-dioli C6H, 40 2 sinkkidistearaatti, puhdas C l8h 3602.'/2Zn tridekaani C 13H28 3-kloori-2-metyylipropeeni C4H7C tetradekaani C 14H30 2,6-ksylenoli C 8 H, hiilimonoksidi CO 2,3-dimetyylipyridiini C7H9N etyyliheks-2-enaali C 8H l40 butaani-l,2-dioli C4H H) but-3-en-3-olidi C4H40 2 kaliumkarbonaatti CH K ,2-bis(allyylioksimetyyli)butan- 1 -oli C, 2H Z2O, 4-metyyli-w-fenyleenidi-isosyanaatti C 9H6N isovaleraldehydi C 5H U) etyyli-(i)-2-hydroksipropionaatti C 5H 10O dodekaanidihappo C, 2H butyylikarbamaatti C 5H N hekseeni C6H, 2 2,3,5-trimetyylihydrokinoni C9H kloorifluorimetaani CH 2C1F propaniili C 9H 9Cl 2NO trimetyyliammoniumkloridi C 3H9N.C1H metyyli[(dimetoksifosfiinitioyyli)tio]asetaatti c5h o4ps trikloorimetaanisulfenyylikloridi CC14S 3,4-dikloori-l-buteeni C4H6C etyylidimetyyliamiini C4H n N 2-etyyliheksanoyylikloridi C8H 15C klooripropionihappo C 3H 5C102 dietyylifosfonaatti C4H n 03P

20 112 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide metyylibut-3-en-l-oli C 5H 10O klooridimetyylisilaani C2H7ClSi l,4-dikloori-2-buteeni C4H 6C1 2 glyfosaatti C 3H8N0 5P V-l,3-dimetyylibutyyli-iV-fenyyli-^-fenyleenidiamiini lyijydistearaatti, puhdas C, 8H3602.'/2Pb C18H 24N hydroksi-2,2-dimetyylipropyyli-3-hydroksi-2,2-dimetyyliproo 4,4'-[metyleenibis(metyyli-imino)]bis[l,2-dihydro-l,5-dimetyyo pionaatti C 10H20O4 li-2-fenyyli-3//-pyratsol-3-oni C25H30N 6O dimetyyliglutaraatti C7H, 204 (hydroksi-imino)fenyyliasetonitriili C8H6N natrium-3-aminobentseenisulfonaatti C 6H7N03S.Na syklododekanoni C 12H nitro-N-fenyylianiliini C 12H 10N 2O ,4'-metyleenidi -O- toluidiini C I 5H I 8N tris(2-hydroksietyyli)-l,3,5-triatsiinitrioni C9H 15N3Oé 2-(4-etyylibentsoyyli)bentsoehappo C ]6H, bis(pentabromifenyyli)eetteri C 12Br10O etyyliheksyylidifenyylifosfaatti dikloorietaani C 2H4C1 2 C20H27O4P dikalium-7-hydroksinaftaleeni- 1,3-disulfonaatti ksylenoli, puhdas C8H 10O C 10H 8O7S2.2K alumiininatriumdioksidi A102.Na natrium-(s)-laktaatti C 3Hé03.Na diarseenipentaoksidi As205 2-hydroksietyylimetakrylaatti C6H, 0O dibooritrioksidi B20 3 dimetyylifosfonaatti C 2H703P kalsiumdihydroksidi CaH 202 natriumhydroksimetaanisulfonaatti CH404S.Na kalsiumoksidi CaO 1 -metyyli-2-pyrrolidoni C 5H9NO kadmiumoksidi CdO 4,4'-atso-3-hydroksinaftaleeni-l-sulfonaatti Ci 0H6N2O4S kobolttioksidi CoO natriumsyanaatti CHNO.Na dikobolttitrioksidi Co203 N -(hydroksimetyyli)metakryyliamidi C sh9n trikobolttitetraoksidi Co hydroksipropyylimetakrylaatti C7H dikromitrioksidi Cr metyyli-2-heptanoni C8H 160 pyriitti (FeS2) FeS ,3,6-trimetyyli-^-bentsokinoni C9H, 0O2 dirautatrioksidi Fe dodekaani-12-laktaami C 12H23NO bis(hydroksietyyli)tereftalaatti C, 2H, magnetiitti Fe magnesiumoksidi kanrenoni C22H2803 lyijydioksidi 02Pb kloorimekvattikloridi C 5H I3C1N.C1 diantimonitrioksidi 03Sb ,1,1,3,3,3-heksametyylidisilatsaani C6H 19NSi2 kaliumhydroksidi HKO ammoniumvetykarbonaatti CH 203.H 3N natriumhydroksidi HNaO MgO

21 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti piihappo, kaliumsuola kuparia sisältävä ftalosyaniini, polykloori (C.I. Pigment Green 7) mangaanidioksidi, ryhmän 26 malmi Mn molybdeenitrioksidi Mo dinatriumoksidi Na dinatriumsulfidi sinkkioksidi OZn Na 2S lyijymönjä 04Pb difosforipentaoksidi 05P difosforipentasulfidi P 2S 5 Tämä aine on luetteloitu ' Colour Index'issä nimellä Colour Index Constitution Number C.I ksyleeni, isomeerien seos, puhdas C 8H vedetön dinatriumtetraboraatti B4Na tris(metyylifenyyli)fosfaatti C 21 H 21 04P C 4H 18O kinnamaldehydi, rautaoksidi monopentyylijohdannainen hydroksibentseenisulfonihappo CéHé04S vety H kromitrioksidi Cr0 3 molybdeenidisulfidi MoS hiilimusta trimangaanitetraoksidi Mn ammoniakki, vesiliuos H 5NO lyijymonoksidi OPb nafteenihapot, kuparisuolat kuparioksidi CuO ammoniumvetydifluoridi F2H 5N dikuparioksidi Cu piihappo, magnesiumsuola trirautatetraoksidi Fe piihappo anataasi (Ti0 2) 0 2Ti piihappo, alumiininatriumsuola rutiili (Ti0 2) 02Ti piihappo, natriumsuola zeoliitit Kiteiset alumiinisilikaatit, jotka koostuvat vaihtelevissa suhteissa alumiinioksidi A1 203 pääasiassa piidioksidista (Si02) ja alumiinioksidista (A1 20 3) lyijysulrokromaattikeltainen (C.I. Pigment Yellow 34) alumiinisilikaattia tai alumiinihydraatista ja natriumsilikaac Tämä aine on luetteloitu 'Colour Index'issä nimellä Colour sekä metallioksideista. Valmistetaan käsittelemällä kiinteää tista natriumhydroksidin reaktiolla saatua geeliä hydroter Index Constitution Number C.I misesti. Nain saadussa tuotteessa tai sen luonnossa esiinty vässä vastineessa voi tapahtua ioninvaihtoja, mikä mahdol listaa muiden kationien liittymisen. Määrätyt zeoliitit mangaanioksidi MnO tunnistetaan merkitsemistavasta, joka osoittaa kiderakenteen ja vallitsevan kationin, esimerkiksi KA, CaX, NaY. piihappo, kalsiumsuola kresoli, puhdas C7H 80 tetrabutyylitina C, 6H36Sn metoksipropanoli C4H 10O2 DL-mentoli C 10H20O divinyylibentseeni, puhdas C 10H 10 etyylidikloorifosfaatti C2H SC1 202P alumiinisilikaatti triheptyylibentseeni- 1,2,4-trikarboksylaatti C30H48O emäksinen alumiinikloridi natrium-2-metyyliprop-2-eeni- 1 -sulfonaatti C4H 803S.Na diarseenitrioksidi As203 karbofuraani C l2h 15N03

22 114 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide kloori-o-kresoli C7H7C10 N-metyylioktadekyyliamiini C 19H41 N strontiumkarbonaatti CH 20 3.Sr dinatrium-4,4'-isopropylideenidifenolaatti Ci SHlé0 2.2Na tert-butyylimetyylieetteri C 5H 120 natriumbentsotiatsol-2-yylisulfidi C7H 5NS2.Na dinatriumnaftaleeni-1,5-disulfonaatti C 0H8O6S2.2Na 2-[(/7-aminofenyyli)sulfonyyli]etyylivetysulfaatti C8H11NO6S dinatriumnaftaleeni- 1,6-disulfonaatti C 0H806S2.2Na Ο,Ο-dimetyylitiofosforikloridaatti C2H6C102PS tert-butyyliakrylaatti C7Hi 202 Ο,Ο-dietyylitiofosforikloridaatti C4HI 0C1O 2PS ,5-dikloori-2,3-dihydro-2-fenyylipyridatsin-3-oni 2,2'-metyleenidifenyylidi-isosyanaatti C 15H 10N2O 2 C, 0H6Cl2N2O tetradekyylimetakrylaatti C 18H3402 kloridatsoni CI 0H 8C1N3O rikkiheksafluoridi F 6S syklododekanoli C 12H nitro-m-kresoli C7H 7N0 3 3-dimetyyliaminopropionitriili C 5H 10N aminoguanidiinivetykarbonaatti CH 6N4.CH20 3 ammoniumtiosyanaatti CHNS.H 3N ,2-bentsisotiatsol-3(2//)-oni C7H 5NOS /?-nitrokumeeni C9H n N kalium-o-pentyyliditiokarbonaatti C6H 12OS2.K nitrofeeni C 12H7C12N ,7-dihydrodipyrido[l,2-a:2',1 '- c]pyratsiinidiyylium C 12H 12N2 4,5-dihydroksi - 1,3-bis(hydroksimetyyli)imidatsolidin-2-oni C 5H 10N 2O (propyylioksi)etanoli C5H N-asetyyliheksaanilaktaami C 8H, 3N DL-α-fenyyliglysiini C 8H 9N parakvatti-dikloridi C 12H I4N2.2C1 3-aminometyyli-3,5,5-trimetyylisykloheksyyliamiini C 10H22N />-(dimetoksimetyyli)anisoli C, 0H, natriumf 1, 1 '-bifenyyli]-4-sulfonaatti C 12H 10O3S.Na pentanatriumvety-c-c -C -nitrilotris(rnetyylifosionaatti) C3H12NO9P3.5Na dimetyyliaminoetyylimetakrylaatti tridekyyliamiini C 13H29N C 8H, 5N natriumtrokloseeni C 3HCl 2N 303.Na ,5-naftyleenidiamiini C 10H 10N2 2,3-epoksipropyylitrimetyyliammoniumkloridi C6H t4no.cl triallaatti C 10H ]6C13NOS natriumetyleenisulfonaatti C 2H403S.Na ammonium-2,4-dikloorifenoksiasetaatti C 8H6CI 2O 3.H3N % (metyylitio)-w-kresoli CGH 10OS fosaloni C 12H I5C1N04PS tetrakis(2-etyyliheksyyli)-bentseeni- 1,2,4,5-tetrakarboksylaatti 2,3,5,6-tetraklooripyridiini C 5HC1 4N C42H70O ,3.6-trimetyylifenoli C9H 120 1,5-naftyleeni-di-isosyanaatti C 12H6N ,3.4-trikloori- 1 -buteeni C4H 5C1 3 1,2-dikloori-3-nitrobentseeni C6H3C1 2N (dimetyyliamino)etyyliakrylaatti C7H 13N02 kuparidinitraatti Cu.2HN03

23 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 115 N:o EINECS ryhmä N:o CAS Nro EINECS ryhmä N:o CAS (metyylitio)propionialdehydi C4H8OS bariumbis[2-kloori-5-[(2-hydroksi-l-naftyyli)atso]tolueeni-4-sulc fonaattil C 7H 3ClN204S. '/2Ba 3,5,5-trimetyyliheksaanihappo C 9H, a,a,a,4-tetraklooritolueeni C7H 4C1 4 adipiinihappo, yhdisteenä heksaani-l,6-diamiinin kanssa ( 1:1 ) C 6H 16N2.C 6H 10O sulfamidihappo H 3N0 3S (3-kloori-2-hydroksipropyyli)trimetyyliammoniumkloridi 2-oktyyli-l-dodekanoli C20H420 C 6H 15CLNO.CL sitraan C 10H 16O 3,5,5-trimetyyli-l -heksanoli C9H20O N-butyylibentseenisulfonamidi C I 0H 15NO2S natriumvety-4-amino-5-hydroksinaftaleeni-2,7-disulfonaatti C 10H9NO7S2.Na diundekyyliftalaatti C30H50O4 2,2'-[(3,3'-dikloori[l,1 '-bifenyyli]-4,4 -diyyli)bis(atso)bis[7v-(4-c kloori-2,5-dimetoksifenyyli)-3-oksobutyramidi diheptyyliftalaatti C22H34O4 C36H32Cl4N 6O g dekyylioleaatti C 28H buteeni-l,1 -diyylidiasetaatti C 8H dinatrium-4,4'-dinitrostilbeeni-2,2 -disulfonaatti C 4H 10N2O l0s 2.2Na (R)- /»-menta- 1,8-dieeni C 10H kaliumkloraatti C1H03.K heksametyleenidiammoniumdikloridi C6H 16N 2.2C1H natriumkloonasetaatti C 2H 3C102.Na N,/V-(isobutylideeni)diurea C6H 14N tiofosforyylitrikloridi C1 3PS pentadekyylimetakrylaatti C 19H kalsiumdipropionaatti C 3H 602.'/2Ca natrium- l-amino-4-bromi-9,10-dioksoantraseeni-2-sulfonaatti C 14H 8BrNO ss.na N-metyylidioktadekyyliamiini C 37H77N kloori-2,5-dimetoksianiliini C8H 10ClNO2 3-isosyanaattimetyyli-3,5,5-trimetyylisykloheksyyli-isosyanaatti c 12H 18N2o2 2,2'-[(3,3'-dikloori[l,1 '-bifenyyli]-4,4 -diyyli)bis(atso)]bis[3-okso-= N-fenyylibutyramidi] C 32H26C1 2N6Ó4 2-kloori-./V-metyyli-3-oksobutyramidi C 5H8C1N nitrilotrimetyleenitris(fosfonihappo) C3H, 2N09P3 krotonialdehydi C4H ammoniumnitraatti H 3N.HN0 3 3-metoksibutyyliasetaatti C7Hi m-2,6-dimetyylimorfoliini C6H l3no 3,4-dihydro-2-metoksi-2H-pyraani C6H, 0O dinatriummetasilikaatti H 20 3Si.2Na l,2,3,4-tetrahydro-2,2,4-trimetyylikinoliim C I 2H, 7N 229-%2-l ,2 -dimetyyli-4,4 -metyleenibis(sykloheksyyliamiini) 2-metyyliglutaronitriili C6H 8 N2 C, 5H30N o-isopropoksifenoli C9H, 202 monokrotofossi C 7Hi 2N0 5P syklododeka-l,5,9-trieeni C, 2H I kloori-2,5-dimetoksi-4-nitrobentseeni C8H8C1N N,N-disykloheksyylibentsotiatsoli-2-sulfenamidi C19H26N2S2 tetrakaliumpyrofosfaatti H 407P2.4K trinatriumnitrilotriasetaatti C 6H9N0 6.3Na dinatrium-4,4 -diaminostilbeeni-2,2'-disulfonaatti C 14H 14N206S2.2Na natrium-m-(dietyyliamino)bentseenisulfonaatti C 10H I5NO 3S.Na alumiinitriformiaatti CH 202.'/3A1

24 116 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 1 5/ Nide butyyliglykolaatti C6H 1203 natriumdivetyortofosfaatti H304P.Na steariinihappo, lyijysuola C 18H3602.xPb trinatriumortofosfaatti H 304P.3Na alumiini AI natriumperkloraatti ClH04.Na piidioksidi, kemiallisesti valmistettu 02Si etaani- 1,2-diyylibis(oksietaani-2, 1 -diyyli)bisheptanoaatti ^2θΗ3β natriumvetysulfiitti (vesiliuos) H203S.Na rauta Fe natriumnitraatti, typpipitoisuus kuivana yli 1 6,3 painoprosenttia HN0 3.Na lyijy Pb natriumnitriitti HN02.Na elohopea Hg natriumperoksometaboraatti BH0 3.Na nikkeli Ni booritrifluoridi BF3 pii, sisältäen yli 99,99 painoprosenttia piitä Si natriumhydridi HNa hopea Ag tinatetrakloridi Cl4Sn natrium Na sinkkikloridi Cl 2Zn tina Sn vetykloridi C1H kadmium Cd natriumkloridi CINa koboltti Co natriumbromidi BrNa kupari Cu 2-etyyliheksyylimerkaptoasetaatti C 10H20O2S sinkki Zn ortofosforihappo H304P vetyfluoridi FH vismutti Bi ammoniakki, vedetön H 3N rikkidioksidi 02S rikkihappo H 204S rikkitrioksidi 03S natriumvetysulfaatti H 204S.Na lyijysulfaatti H204S.Pb natriumfluoridi FNa alumiinikloridi A1C natriumhypokloriitti ClHO.Na kaliumkloridi C1K dinatriumdisulfiitti H20 5S2.2Na litiumkloridi ClLi magnesiumsulfaatti H 204S.Mg typpihappo sinkkibromidi HN03 Br2Zn piraketami C6H 10N2O2 rikki, saostettu, sublimoitu tai kolloidinen S titaanitetrakloridi Cl4Ti rautatrikloridi Cl 3Fe dinatriumvetyortofosfaatti H 304P.2Na tionyylidikloridi Cl2OS

25 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti fosforitrikloridi C1 3P natriumkromaatti CrH204.2Na rautasulfaatti Fe.H 204S natriumditioniitti H 204S2.2Na kaliumpermanganaatti HMn04.K dinatriumperoksodisulfaatti H 20 8S2.2Na kalsiumsulfaatti, luonnon Ca.H204S vetyperoksidi H kaliumdikromaatti Cr2H 207.2K tetranatriumpyrofosfaatti H407P2.4Na trikaliumortofosfaatti H 304P.3K fosfori P kalsiumhypokloriitti Ca.2ClHO bromi Br bariumsulfaatti, luonnon Ba.H204S kaliumperkloraatti kaliumdivetyortofosfaatti C1H04.K H 304P.K diammoniumperoksodisulfaatti H 3N.V2H20 8S2 kaliumsulfaatti, K20-pitoisuus kuivana yli 52 painoprosenttia H 204S.2K sinkkisulfaatti H204S.Zn trisinkkibis(ortofosfaatti) H304P.3/2Zn kaliumnitraatti HN03.K happi natriumsulfaatti H204S.2Na seleeni Se natriumsulfiitti H203S.2Na kloori Cl kalsiumvetyortofosfaatti, fluoripitoisuus alle 0,005 painoproo nitrosyylirikkihappo HN05S senttiä kuivasta, vedettömästä tuotteesta Ca.H 304P natriumamidi H 2NNa kaliumbromidi BrK rikkihapoke H 203S dikaliumvetyortofosfaatti H304P.2K vetysulfidi H 2S dinatriumdivetypyrofosfaatti H407P2.2Na ammoniumtiosulfaatti H3N.'/2H203S natriumkloriitti ClH0 2.Na ammoniumsulfaatti H3N.'/2H 204S kalsiumbis(divetyortofosfaatti), fluoripitoisuus alle 0,005 painos diammoniumvetyortofosfaatti H 3N.'/2H 304P prosenttia kuivasta, vedettömästä tuotteesta Ca.2H 304P alumiinifluoridi A1F 3 pentanatriumtrifosfaatti H so 10P3.5Na ( + )-pin-2(3)-eeni C 10H lé rautadikloridi Cl 2Fe mangaanisulfaatti H204S.Mn lyijydikloridi Cl2Pb magnesiumkloridi Cl 2Mg lyijykromaatti CrH 204.Pb kuparisulfaatti Cu.H 204S nikkelisulfaatti H 204S.Ni ammoniumdikromaatti Cr2H207.2H3N natriumtiosulfaatti H 203S2.2Na fluorisulfonihappo FH03S natriumkloraatti ClH0 3.Na kalsiumfluoridi CaF2

26 118 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide kloorisulfonihappo C1H0 3S piitetrakloridi Cl4Si ammoniumperkloraatti C1H04.H 3N fosforipentakloridi C1 5P sulfuryylidikloridi C1 202S bis(hydroksyyliammonium)sulfaatti H 3N0.y2H204S hydroksyyliamiini H 3NO alumiinisulfaatti A1.3/2H204S kreosootti boorihappo, luonnon, B03H3-pitoisuus enintään 85 painoproe Bitumipitoisen hiilen korkeassa lämpötilassa tapahtuvassa hiil senttiä kuivasta tuotteesta BH303 lytyksessä syntyneen kivihiilitervan tisle. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, happamista tervaöljyistä ja tervaemäksistä. kalsiumkloridi CaCl mäntyöljy kaliumvetyperoksomonosulfaatti H20 5S.K Raakaa mäntysuopaa hapottamalla saatujen hartsi- ja rasvahapc pojen monimutkainen seos (raaka mäntyöljy) sekä mäntyöljyn tislauksesta saatu tislattu mäntyöljy. Sisältää kalsiumsilikaatti Ca.H20 3Si hartsihappoja vähintään 10 % dikromitris(sulfaatti) Cr.3/2H204S montaanivaha Ruskohiilestä uuttamalla saatu vaha. natriumseleniitti H203Se.2Na tärpätti typpimonoksidi NO Koko jae tai vallitsevasti terpeeniä sisältävä haihtuva tisle, joka saadaan liuotinmenetelmällä uuttamalla, pihkasta kerää mällä tai pehmeää puumassaa pelkistämällä. Koostuu pääac kaliumsulfiitti H 203S.2K siassa C 10HI 6 -terpeenisistä hiilivedyistä : α-pineeni, β-pineeni, limoneeni, 3-kareeni ja kamfeeni. Voi sisältää fosforihappo, ammoniumsuola H 3N.xH304P muita asyklisiä, monosyklisiä tai bisyklisiä terpeenejä, hapee tettuja terpeenejä ja anetolia. Täsmällinen koostumus vaihe telee jalostusmenetelmien ja käytetyn puun iän, maantie kalsiumnitraatti, typpipitoisuus vedettömänä yli 16 painoproe teellisen sijainnin ja lajien mukaan. senttiä Ca.2HN epoksoitu soijaöljy metamidofossi C2H8N02PS »-(tai />-)tolueenisulfonamidi C7H9N02S bariumkloridi BaCl pihkahartsi (kolofoni) magnesiumnitraatti HN03.'/2Mg Puusta, erityisesti mäntypuusta, johdettu monimutkainen seos Koostuu ensisijaisesti hartsihapoista ja modifioiduista harte sihapoista, kuten dimeereistä ja dekarboksyloiduista hartsic N,N-etyleenibis[ -N-asetyyliasetamidi] C10H1 N204 hapoista. Sisältää katalyyttisellä toisiintumisella stabiloidun hartsin. rikkidikloridi C1 2S hartsihapot ja hydratut kolofonihapot, metyyliesterit 2-etyyliheksyyli-4,4-dibutyyli-10-etyyli-7-okso-8-oksa-3,5-e ditia-4-tinatetradekanoaatti C 28H 5604S 2Sn hartsihapot ja kolofonihapot, esterit glyserolin kanssa natriumdikromaatti Cr2H Na tärpätti Pinus palustris -uutteet, Pinaceae, ja niiden fysikaalisesti modifioidut johdannaiset. iso-okteeni C 8H, dityppioksidi N 20 iso-oktyylifenoli C HH dirikkidikloridi C1 2S2 piihappo, etyyliesteri trikloorisilakni Cl 3HSi boorihappo fosforyylitrikloridi Cl 3OP perboorihappo, natriumsuola

27 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti nafteenihapot, sinkkisuolat pentakarbonyylirauta C 5Fe heksakalsiumheksaoksotris[sulfaatti(2-)]dialuminaatti( 1 2-) titaanidioksidi 0 2Ti Al20 18S3.6Ca dihydratsiinisulfaatti H4N 2.'/2H 204S kalsiumdisilisidi CaSi sinkkikromaatti CrH 204.Zn kromidioksidi Cr trifosforihappo, natriumsuola H so 10P3.xNa dialumiinipentahydroksikloridi A1 2C1H 5OJ fosfonihappo H 303P pentalyijytetraoksisulfaatti 08Pb 5S tetranatriumheksasyanoferraatti C6FeN 6.4Na dikromirautatetraoksidi Cr2Fe04 tris(2-kloori- 1 -metyylietyyli)fosfaatti C9H! 8C1 304P volframikarbidi CW fenmedifaami C16H 16N trietyylidialumiinitrikloridi CéH 15Al 2Cl 3 titaanibis(sulfaatti) H204S.'/2Ti ammoniumbromidi BrH4N 2,4-dikloori-6-(metyylitio)-l,3,5-triatsiini C4H3C1 2N 3S ammoniumvetysulfidi H sns trinatriumheksafluorialuminaatti AlF6.3Na ammoniumkloridi C1H4N pentakaliumtrifosfaatti H 5O 10P3.5K dikaliumoksidi K20 tetrakaliumheksasyanoferraatti C 6FeN 6.4K trilyijydioksifosfonaatti HO 5PPb3 sek-butyyliamiini C4H U N tetralyijytrioksisulfaatti 07Pb4S triammoniumpentakloorisinkaatti(3-) 0 5Ζη.3Η4Ν talkki (Mg3H2(Si03)4) H 203Si. 3/4Mg heksanatrium-2,2'-[atsobis[(2-sulfonaatti-4,l-fenyleeni)vinyleeni-c (3-sulfonaatti-4,l -fenyleeni)]]bis[2 H-nafto[ 1,2- djtriatsoli-5-c sulfonaatti] C48H32N 80 18S6.6Na kvartsi (Si02) 02Si kalsium[ortosilikaatti(4-)]dioksodialuminaatti(2-) Al 206Si.Ca foksimi Cl2H 15N203PS kromihydroksisulfaatti rautakloridisulfaatti CrHOsS ClFe04S manebi C4H6MnN 2S4 4-(2,4-dikloorifenoksi)aniliini C 12H9Cl2NO diallyylikarbonaatti C7H 10O trinatriumheksafluorialuminaatti AlF6.3Na metyylibentsoyyliformiaatti C9H 803 kromaatti-, molybdaatti- ja lyijysulfaattipuna (C.I. Pigment Red Tämä aine on luetteloitu 'Colour Index'issä nimellä Colour typpihappo, ammoniumkalsiumsuola Ca.xH 3N.xHN0 3 Index Constitution Number C.I klooritoluroni C10H 13ClN2O kalium- O-isobutyyliditiokarbonaatti C5H 10OS2.K etyyliheksyyli- 1 0-etyyli-4,4-dioktyyli-7-okso-8 -oksa-3,5-dic tia-4-tinatetradekanoaatti C36H7204S2Sn kaliumfenyyliasetaatti C8H 802.K trinatriumantimonaatti(3 -) Na.'/304Sb heksametyleenidiakrylaatti C 12H etyyli-2-[[(l -oksoallyyli)oksi]metyyli]- 1,3-propaanidiyylidiac ammoniumnitriitti H 3N.HN02 krylaatti C lsh20o6

28 120 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide dinatriumkarbonaatti, yhdisteenä vetyperoksidin kanssa alumiinihydroksidi A1H 303 (2:3) CH /2H 202.2Na [etyleenibis[nitrilobis(metyleeni)]]tetrakisfosfonihappo, natriums ibuprofeeni C, 3H 1802 suola C6H20N2O 12P4.xNa [[(fosfonimetyyli)imino]bis[etaani-2,l-diyylinitrilobis(metyleec fenamifossi C l3h22n03ps ni)]]tetrakisfosfonihappo C9H28N3O15P ,6,9,1 2-tetraoksotridekanoli C9H20Os N, N - 1,6-heksaanidiyylibis[ N-syanoguanidiini ] C IOH 18N ,6-dietyyli-p-toluidiini Cn H 17N karbetamidi C 12H 16N etyyli-2-toluidiini C9H 13N 5-etylideeni-8,9,10-trinorborn-2-eeni C9H I tridemorfi C 19H39NO puuhiili Puusta tai muusta orgaanisesta aineesta hapettamalla tai osittain kalium - ^E,E/heksa-2,4-dienoaatti C6H8O2.K hnllyttämällä saatu amorfinen huh metyyli-3-buteeninitriili natriumvetysulfidi HNaS dikaliumdisulfiitti H2OsS 2.2K dikaliumheksafluorisilikaatti tetrafluoriboorihappo BF4.H dinatriumheksafluorisilikaatti dikaliumheksafluorititanaatti heksafluoripiihappo F6Si.2H C5H7N F 6Si.2K F6Si.2Na FéTi.2K [(metyylietyleeni)bis(oksi)]dipropanoli C9H 20O vinyylitolueeni C9H I bentatsoni C10H 12N2O3S iso-oktyylimerkaptoasetaatti C 10H2Q02S iso-oktaanihappo C8H LÉ tert-dodekaanitioli C 12H26S nonyylifenoli C 15H dinitrobentseeni C6H4N buteeni tetranatrium-4-amino-5-hydroksi-3,6-bis[[4-[[2-[sulfonaattioksi)= etyyli]sulfonyyli]fenyyli]atso]naftaleeni-2,7-disulfonaatti C26H25N50 I9S6.4NA 2,4,4-trimetyylipenteeni C8H16 C4H , O-dimetyylitiofosforiamidaatti C2H 8N02PS oksidipropanoli C6H metyyli-2-klooripropionaatti C4H7C10 2 isovoihappo, monoesteri 2,2,4-trimetyylipentaani-l,3-diolin kanssa C 12H2403 tinadioksidi 0 2Sn isofenfossi C 15H24N04PS diprogulihappo C12H di-isopropyylibentseeni C, 2H 18 3,7-dimetyyliokt-l-en-3-oli C 10H20O diklooribentseeni C6H4C12 metabentstiatsuroni C 10H U N 3OS isodekyylialkoholi C 10H22O 3-[2,4-dikloori-5-(l-metyylietoksi)fenyyli]-5-(l,l-dimetyyliec tyyli)-l,3,4-oksadiatsoli-2(3 / )-oni C 15H18C12N203 diaminotolueeni C7H, 0N ,5,6-trimetyylisykloheks-2-en-l-oni C9H )40 trimetyylibentseeni C9H TV-metyyli-3-oksobutyramidi C5H9N02 trimetyyliheksaani- 1,6-diamiini C9H22N rautahydroksidioksidi FeH0 2 heksabromisyklododekaani C 12H, gbr6

29 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti (Z)-pent-2-eeninitriili C 5H7N 3-kloori- p-tolyyli-isosyanaatti C 8H6ClNO terfenyyli C 18H14 di-"isononyyli"ftalaatti C 26H etyyliheksenaali C8H 140 3,7-dimetyyliokt-6-en-l-yn-3-oli C 10H16O difenyylitolyylifosfaatti C 19H 1704P isodekyylidifenyylifosfaatti C22H3104P metyleenidifenyylidi-isosyanaatti C15H i 0N2O2 natrium- 1,4-di-isodekyylisulfonaattisukkinaatti C24H4607S.Na m-tolylideenidi-isosyanaatti C 9H6N 202 iso-oktadekaanihappo C 18H 3é di- isodekyyli ftalaatti C28H ,3-epoksipropyylineödekanoaatti C 13H Æ^2-metyyli-2-buteemnitriili C5H7N kalium-9,10-dihydro-9,10-dioksoantraseeni-l-sulfonaatti C 14H 8O 5S.K isononaamhappo C 9H pentanoli C5H 120 dibentsyylitolueeni C2I H /»-isopropyylifenyyli-isosyanaatti C10H n NO iso-oktan-l-oli CgH 18O di( ter/-dodekyyli)pentasulfidi C24H 50S 5 syklododekatrieeni C 12H tris(2,4-di /^r/-butyylifenyyli)fosfiitti C42H6303P dodekyylibentseenisulfonihappo C, 8H30O 3S oktadekyylimetakrylaatti C22H4202 ( 1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli C 14H difenyylieetteri, oktabromi-johdannainen C 12H 2BrgO noneeni C 9H (4-isopropyylifenyyli)- 1, 1 -dimetyyliurea C, 2H, 8N20 2-etyyliheksyylinitraatti C 8H 17N (2-metoksimetyylietoksi)propanoli C7H 1603 di-isotridekyyliftalaatti C34H ,3-dikloori-5-isosyanaattibentseeni C7H 3Cl 2NO kloori-1,1 -bifenyyli C12H9C heksadekanoli C, 6H A^[4-[(2-hydroksietyyli)sulfonyyli]fenyyli]asetamidi C 10H 13NO4S 3-(3,5-dikloorifenyyli)-2,4-diokso- N-isopropyyli-imidatsolidiic ni-1-karboksamidi C 13H 13C12N isotridekan-1-oh C 13H oktadekeenihappo, (Z)-, esteri 1,2,3-propaanitriolin kanssa isononyylialkoholi C9H20O 2-fosfonibutaani- 1,2,4-trikarboksyyhhappo C7H,, 09P di-iso-oktyyliftalaatti C24H bentsyylitolueeni C14H metyyli-(s)-(-)-laktaatti C4H ditolyylieetteri C 14H kalsium- KD-2-hydroksipropionaatti C3H603.'/2Ca 1 -[4-(2-metyylipropyyli)fenyyli]etan- 1 -oni C, 2H, alumiinitrietyylitrifosfonaatti C 2H703P.'/3A alumiinihydroksikloridisulfaatti amino-3-metyyli-6-fenyyli-l,2,4-triatsin-5-oni C10H 10N4O metyyli-5-(2,4-dikloorifenoksi)-2-nitrobentsoaatti C 14H9CI 2NO 5 natriumkumeenisulfonaatti C9H 1203S.Na (4-kloorifenoksi)-3,3-dimetyyli - 1 -(1,2,4-triatsol- 1 -yyli)butanoni 1-nonanoli C9H20O C 14H 16ClN3O2

30 122 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide [2-(akryloyylioksi)etyyli]trimetyyliammoniumkloridi parafiinivahat ja hiilivetyvahat, kloori C 8 H, 6NO2.CI isopropyyli-l //- 2,l,3-bentsotiadiatsin-4(3 /i)-oni-2,2-dioksidi, natriumsuola C 0H 12N 2O3S.Na diatso-3,4-dihydro-7-nitro-3-oksonaftaleeni - 1 -sulfonihappo C 10H5N 3O 6S di-isobutyylimalonaatti C n H20O4 ammoniumvetydipropionaatti C 3H I/ 2H3N raudan magneettinen oksidikeltainen (C.I. Pigment Yellow 42) hydratut hartsihapot ja kolofonihapot, esterit pentaerytritolin Tämä aine on luetteloitu 'Colour Index'issä nimellä Colour kanssa Index Constitution Number C.I (4-isobutyylifenyyli)propionialdehydi C l3h ]S0 koksi (hiili) Hiilen korkeassa lämpötilassa tapahtuvassa (yli 700 C) kuivas tislauksessa syntyvä hiilipitoinen, solumainen massa. isoheptan-1-oli C7H 160 Koostuu pääasiassa hiilestä. Voi sisältää vaihtelevissa määrin myös rikkiä ja tuhkaa. salinomysiini C42H 70O kivihiilitervan tisleet 2,2,4(tai 2,4,4)-trimetyyliadipiinihappo C9H 1604 Kivihiilitervasta syntyvä tisle, jonka kiehuma-alue on likimain C. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilive isopropyyli-3-metyyli-3-(/>-isobutyyhfenyyli)oksiraani-2-kar-c dyistä, jotka sisältävät 2 4 -jäsenisiä kondensoituneita boksylaatti C I7H 240, renkaita, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiemäksistä dibentsyylibentseeni, ar-metyyli-johdannainen C 2 1H 20 korkean lämpötilan kivihiilitervan piki Korkeassa lämpötilassa tapahtuvan kivihiilitervan tislauksen a-tert-butyyli-/β-(4-kloorifenoksi)- \ H- 1,2,4-triatsoli-l -etanoli jäännös. Väriltään musta, kiinteä aine, jonka pehmenemisc C 4H 18C1N,0 2 piste sijaitsee likimain välillä C. Koostuu pää asiassa aromaattisten hiilivetyjen monimutkaisesta seoksesta, joka sisältää kolme- tai useampijäsenisiä kondensoituneita natriumbis[4-hydroksi-3-[(2-hydroksi-l - naftyyli)atso]bentseeni-o renkaita. sulfonamidaatti(2-)lkoboltaatti(l -) C32H22CoN 6OsS2.Na boorihappo (H 3B03), esteri2-[2-(2-metoksietoksi)etoksi]etanolin väkevöidyt superfosfaatit ja 2,2'-oksibis[etanoli]:n kanssa kvartsilasi 0 2Si Apatiittia fosforihapolla käsiteltäessä saatu aine. Sisältää tavalli sesti 40 % tai enemmän käyttökelpoista fosforioksidia (P2O s). Koostuu pääasiassa kaliumfosfaatista hydrattu terfenyyli hydrattu kolofoni kookosalkyyliamiinit hydratut hartsihapot ja kolofonihapot, esterit glyserolin kanssa alkaanit, kloori nafteenihapot, kalsiumsuolat propanaminium, 3-amino - N-(karboksimetyyli)^ N-dimec tyyli -, kookoksen N-asyylijohdannaiset, hydroksidit, sisäiset suolat nafteenihapot, kobolttisuolat kookosnitriilit mäntyrasvahapot talinitriilit tahalkyyliamiinit portlandsementti, kemialliset tuotteet Portlandsementti on korkeassa lämpötilassa (yli C) tapahtuvien erilaisten raaka-aineiden, pääasiassa kalsium karbonaatin, alumiinioksidin, piidioksidin ja rautaoksidin, poltossa tai sintrauksessa syntyvien kemiallisten aineiden seos. Valmistetut kemialliset aineet ovat muodoltaan kiteistä massaa. Tämä ryhmä käsittää kaikki alla mainitut kemialc liset aineet, kun niitä luonnollisesti portlandsementin valmistuksen yhteydessä syntyy. Pääasialliset aineet ovat Ca2Si04 ja Ca3Si0 5. Muut alla mainitut yhdisteet voivat esiintyä yhdistelmänä näiden kahden vallitsevan aineen kanssa. CaAl 204 CaAl407 CaAl l20 19 Ca3Al 206 Ca 12Al l40 3 CaO Ca,Fe,0, Ca 2Al 2Si07 Ca4Al 6SO, 6 Ca I2Al 14Cl2032 Ca, 2Al ]4F2032 Ca4Al 2Fe 2O 10 Ca ÄALFe,0,c

31 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti sulatteet, kemialliset tuotteet sulfonihapot, C alkaanit, natriumsuolat Sulate on kemiallisten epäorgaanisten aineiden seos, joka valmistetaan karkaisemalla nopeasti sula, monimutkainen imidatsoliumyhdisteet, 4,5-dihydro- 1 - metyyli - nortali-2-alkyy aineseos siten, että valmistetut kemialliset aineet saadaan li - 1 -(2-taliamidietyyli), metyylisulfaatit kiinteiksi lasimaisiksi hiutaleiksi tai rakeiksi. Tämä ryhmä käsittää kaikki alla mainitut sulatteen valmistuksen aikana luonnollisesti syntyvät kemialliset aineet. Tämän ryhmän rikkihappo, C monoalkyyliesterit, natriumsuolat tärkeimmät alkuaineet ovat, tapauksen mukaisesti, kaikkien tai osan alla mainittujen alkuaineiden oksideja. Tämä ryhmä voi käsittää myös näiden alkuaineiden fluorideja, yhdistel amiinit, polyetyleenipolymänä näiden tärkeimpien aineiden kanssa kookosamidit, N-(hydroksietyyli) Alumiini Antimoni Arseeni Barium Boori Cerium Fosfori Hopea Kadmium Kalium Kalsium Koboltti Kromi Kulta Kupari Magnesium Mangaani Molybdeeni Natrium Neodyymi Nikkeli Niobium Pii Rauta Sinkki Strontium Tina Titaani Vanadiini Vismutti Volframi Zirkonium naftaleenisulfonihapot C alkoholit ja tyydyttymättömät C, 6.i 8 Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : CI4 -CI8 and C!6 - C, 8 unsaturated alkyl alcohol ja SDA Reporting Number bisulfiittikalaöl yt fumaraatilla käsitellyt hartsihapot ja kolofonihapot, natriumc suola maleaatilla käsitellyt hartsihapot ja kolofonihapot, natriumc suolat Lantaani Litium Lyijy [(2-hydroksietyyli)aminoJetyylidivetyortoboraatti C4H 12BNO4 4-[3-[4-(l,1 -dimetyylietyyli)fenyyli]-2-metyylipropyyli]-2,6-c dimetyylimorfoliini C 20H 33NO C 12.i 8 -alkoholit Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : C12 -C, s alkyl alcohol ja SDA Reporting Number C 16_i 8 -alkoholit Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : Cl6 -C, s alkyl alcohol ja SDA Reporting Number bentseeni, ( 1-metyylietyyli)-, hapetettu, polyfenyylijäännökset Kumeenin ja fenolin reaktiotuotteita tislaamalla saatu korkeassa lämpötilassa kiehuva, haihtumaton jäännös. Koostuu pää asiassa substituoiduista fenyyli-ryhmistä, joita hiili-happi -sidokset ja fenyylialifaattiset sidokset yhdistävät kvaternääriset ammoniumyhdisteet, C l2., 8 -alkyylitrimetyylit, kloridit Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : C12-CI8 alkyl trimethyl ammonium chloridt ja SDA Rec porting Number bentseenisulfonihappo, C, alkyylijohdannaiset, natriumc C, 4 _, g -alkoholit suolat Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : CI4-CIS alkyl alcohol ja SDA Reporting Number C l0 _ 16 -alkoholit Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : piihappo (H 4Si04), tetraetyyhesteri, hydrolysoitu sulfonihapot, C )4., 6 -hydroksialkaanit ja C 14 _ l6 -alkeenit, natriumsuolat C!0-C, 6 alkyl alcohol ja SDA Reporting Number hartsihapot ja kolofonihapot, magnesiumsuolat bentseeni, C 10.]3 -alkyylijohdannaiset bentseeni, C, monoalkyylijohdannaiset C4- hiilivedyt, eteenin valmistuksen sivutuote C alkoholit ja tyydyttymättömät C 18 Eteenin valmistusyksikössä tapahtuvan katalyyttisen krak Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : kauksen tuloksena saatuja tuotteita tislaamalla saatujen hiili C, 6 -C!8 unsaturated alkyl alcohol ja SDA Reporting vetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa C4- hiilive Number dyistä.

32 124 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide bentseeni, C,.9 - alkyylijohdannaiset C, alkeenit, Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : C10-CI6 alkyl alpha olefin ja SDA Reporting Number bentseeni, C 12 i 4 - monoalkyylijohdannaiset, jakotislauksen pohjatuotteet Jakotislauksen pohjatuotteet, joiden kiehumispiste on likimain yli 360 C propaani - 1,3-diyylibis(oksipropaani - 1,3-diyyli)diakrylaatti C 14H28Cl4Cr2F9N09S ,2-bentseenidikarboksyylihappo, C dialkyyliestent, haaroit sulfonihapot, alkaanit, kloori, natriumsuolat tuneet ja suorat C 6, 8 -alkaanit, kloori 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, C9. n -dialkyyliestent, haaroit tuneet ja suorat bentseeni, ( 1-metyylietyyli), tislausjäännökset Kumeenin valmistuksessa syntyviä tuotteita tislaamalla saatu C 8 _ 10 -alkeenit, C 9-pitoisuus suuri hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa di-iso propyylibentseenistä, sekä pienistä määristä C4-substituoi = tuja bentseenejä ja raskaampia ei-aromaattisia hiilivetyjä. C 7.9 -alkoholit, iso-, C 8- pitoisuus suuri C rasvahapot, metyyliesterit C alkoholit, iso-, C9-pitoisuus suuri C9.,i -alkoholit, iso-, C H)-pitoisuus suuri C n. l4 - alkoholit, iso-, C 13- pitoisuus suun C 12. i8 -rasvahapot, metyyliesterit Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : C, 2 -CI8 alkyl carboxylic acid methyl ester ja SDA Reporting Number C 9 _ i3 - rasvahapot, neo propeeni, hydroformylointituotteet, korkeassa lämpötilassa kiehuva jae Propeenin hydroformyloinnissa syntyvän butanaalin hydraus tuotteita tislaamalla saatu monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa orgaanisista yhdisteistä, kuten aldehydeistä, aikoo holeista, estereistä, eettereistä ja karboksyylihapoista, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C4-C32, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C bentseenisulfonihappo, C 0. l6 -alkyylijohdannaiset Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : C, c-c!6 alkyl benzene sulfonic acid ja SDA Reporting Number amiinit, C, alkyylidimetyylit, A^-oksidit Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : C, 7 -C18 alkyl dimethyl amine oxide ia SDA Reporting Number C, 6 _ 18 - rasvahapot ja tyydyttymättömät C 18, haaroittuneet ja suorat ammoniumtetraformiaatti CH 202 '/4H3N ,4 -bis[[4-[bis(2-hydroksietyyli)amino]-6-[(4-sulfofenyyli)ami = no]- 1,3,5-triatsin-2-yyli]amino]stilbeeni-2,2'-disulfonihappo, kaliumnatriumsuola C40H 44N ]2O1 6S4.xK.xNa C6. l2 -alkoholit 2-kloori-6-nitro-3-fenoksianiliini C, 2H9C1N203 Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : C6-Cn alkyl alcohol ja SDA Reporting Number dikloori[(dikloorifenyyli)metyyli]metyylibentseeni C 14H 10C kookosamidit, N,N-bis(hydroksietyyli) C alkoholit C4. 6 -karboksyylihapot, di di- tert-dodekyylitrisulfidi C24HsoS sulfonihapot, alkaanit, natriumsuolat bentsoehappo, 2-hydroksi -, C 13 :a suuremmat monoalkyylijoho bentseeni, C 6., 2 -alkyylijohdannaiset Tämä aine on luetteloitu otsakkeilla SDA Substance Name : C6 -Cn alkyl benzene ja SDA Reporting Number silaani, diklooridimetyyli -, reaktiotuotteet piidioksidin kanssa dannaiset, kalsiumsuolat (2:1 ) ,2,4(tai 2,4,4)-trimetyyliheksaanidinitriili C 9Hi 4N ' kalsium(ii)iso-oktanoaatti C 8Hi 602'/2Ca ,2-bentseenidikarboksyylihappo, C di-isoalkyyliesterit C, alkoholit bentseeni, C, monoalkyylijohdannaiset, tislausjäännökset

33 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti happamat tervaöljyt, ksylenolijae bentseenisulfonihappo, C haaroittuneet monoalkyylijoho Happamien tervaöljyjen jae, jossa 2,4-dimetyylifenolin ja 2,5-dic dannaiset, kalsiumsuolat metyylifenolin pitoisuudet ovat suuret, ja joka saadaan kivi hiilitervan alhaisessa lämpötilassa kiehuvia raakoja happoöl lyijy, emäksiset 2-etyyliheksanoaatin ja iso-oktanoaatin jyjä tislaamalla. kompleksit C rasvahapot ja tyydyttymättömät C 18, 2-etyyliheksyyliesc terit Cg.9 -alkeenit, hydroformylointituotteet, tislausjäännökset C1 2 _ i4 -alkeenit, x -» Ci6-i8 -glyseridit, mono- ja di Cg. 18 -rasvahapot ja tyydyttymättömät C , natriumsuolat C 8 -aromaattiset hiilivedyt C glysendit C aromaattiset hiilivedyt, eteenin valmistuksen sivutuote C alkaanit, kloori C rasvahapot, 2-etyyliheksyyliesterit C, alkaanit, kloori palmuöljyn rasvahapot, metyyliesterit C 1 n alkeenit talin rasvahapot, metyyliesterit, tislausjäännökset muurahaishappo, C isoalkyyliesterit, C 9-pitoisuus suuri bentseenisulfonihappo, 4-C 10 _ l3 - je^-alkyylijohdannaiset C alkoholit, haaroittuneet ja suorat C4-hiilivedyt, ilman 1,3-butadieeniä, polymeroidut, tri-isobuty leenijae Teollisuusbensiinin (naftan) höyrykrakkauksessa syntyvästä C4-jakeesta, joka ei sisällä 1,3-butadieeniä, tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa olefii nisistä C 8, C 12, C 16 ja C20 -hiilivedyistä, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C ,5,8,1 0,1 3,1 6,1 7,20,23-nonaoksa-l,9-diboonbisyklo[7.7.7]triko = saani C12H24B2O9 naftaleenisulfonihapot, haaroittuneet ja suorat butyylijohdanc naiset, natriumsuolat C 9. n -alkoholit, haaroittuneet ja suorat sulfonihapot, C alkaanit, kloori, natriumsuolat sulfonihapot, C sek-alkaanit, natriumsuolat sulfonihapot, C 10 _ 12 -alkaanit, fenyyliesterit kvaternääriset ammoniumyhdisteet, C 12.i 8 -alkyyli(hydroksietyyc li)dimetyylit, kloridit sulfonyylikloridit, C alkaanit imidatsoliumyhdisteet, 4,5-dihydro-l -metyyli-nortali-2-alkyyli-c sulfonyylikloridit, C alkaanit, kloori 3-(tali-2-amidoetyyli), metyylisulfaatit C5.7 -hiilivedyt, C6-pitoisuus suuri, eteenin valmistuksen sivu C alkeenit, x tuotteet ratamo, Plantago ovata, uutteet C glyseridit, mono-, di- ia tri Plantago ovata -uutteet, Plantaginaceae, ja niiden fysikaali sesti modifioidut johdannaiset, kuten väriaineet, tiivistymät, kivihiilitervan emäkset, pikoliinijae absoluutit, eteeriset öljyt, pihkat, terpeenit, terpeenittömät Pyridiiniemäkset, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä jakeet, tisleet, jäännökset, jne C, ja joita saadaan tislaamalla bitumipitoisista kivihiilitervoista tislaamalla saatua, emäksiä sisältävää terva 1,2-bentseenidikarboksyylihappo, C dialkyyliesterit jakeen neutraloitua happouutetta. Koostuu pääasiassa luti diineista ja pikoliineista ,2-bentseenidikarboksyylihappo, dekyyli-, heptyyli-, heksyylija oktyylidiestereiden seos hypokloorihappo, reaktiotuotteet propeenin kanssa, dikloori propaanijäännökset bentseenisulfonihappo, C,. 18 -monoalkyyhjohdannaiset tyydyttymättömät hiilivedyt, tislausjäännökset bentseenisulfonihappo, C haaroittuneet monoalkyylijoho dannaiset sulfonihapot, C 19 _ 31 -alkaanit, natriumsuolat

34 126 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/Nide C4-hiilivedyt, ilman 1,3-butadieenä, polymeroidut, hydrattu Ci tyydyttymättömät rasvahapot, tislausjäännökset dibutyleenijae Luonnonrasvojen, joiden hiiliatomien lukumäärä on rajoissa C > saippuoinnista saaduista C tyydyttymättömistä rasvahapoista tislauksella syntyvä monimutkainen jäännös. C4-hiilivedyt, ilman 1,3-butadieeniä, polymeroidut, hydrattu Koostuu pääasiassa C, tyydyttymättömien rasvahappojen tetraisobutyleenijae glyserideistä, steroleista ja parafiiniestereistä. Sen kiehumis C4-hiilivedyt, ilman 1,3-butadieeniä, polymeroidut, hydrattu tri-isobutyleenijae C, 0 _ i4 -alkeenit, haaroittuneet ja suorat, C 12-pitoisuus suun ,4 -bis[[4-[bis(2-hydroksietyyli)amino]-6-[(4-sulfofenyyli)amio no]- 1,3,5-triatsin-2-yyli]amino]stilbeeni-2,2'-disulfonihappo, natriumsuola, yhdisteenä 2,2'-iminodietanolin kanssa C40H44N, 20, 6S4.XC 4H,, N0 2.xNa naftaleenisulfonihapot, reaktiotuotteet formaldehydin ja sulfoc nyylibis[fenoli]:n kanssa, ammoniumsuolat C l2., 8 -aldehydit isotridekyylimetakrylaatti Ci 7H piste on yli 150 C paineen ollessa 10 torria maaöljy Hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alifaatti sista, alisyklisistä ja aromaattisista hiilivedyistä. Voi sisältää myös pieniä määriä typpi -, happi - ja rikkiyhdisteitä. Tämä ryhmä käsittää kevyet, keskiraskaat ja raskaat maaöljyt, samoin kuin asfalttihiekoista uutetut öljyt. Ryhmä ei käsitä hiilivetyaineita, joiden talteenotto tai muuttaminen öljynja lostuksen syöttöraaka-aineiksi aiheuttaa merkittäviä kemialc lisiä muutoksia, kuten raa'at tai jalostetut liuskeöljyt, tai hiiliperäiset polttonesteet maakaasu Raaka maakaasu, sellaisena kuin sitä esiintymissään tavataan, tai kaasumaisten hiilivetyjen seos, jossa hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C,-C4, erotettu raa'asta maakaac susta poistamalla maakaasun kondensaatit, maakaasun nesteet ja kondensaatti/maakaasu -yhdistelmät C aldehydit C 3-C4 -kaasu (maaöljy) Raakaöljyn krakkauksessa syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, haaroittunut dodekeeni joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C3-C4, pää asiassa propaanista ja propeenista, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä 51 1 C. C rasvahapot, estereiden seos neopentyyliglykolin ja trime tylolipropaanin kanssa loppukaasu (maaöljy), kaasujen talteenottoyksikkö C alkoholit, reaktiotuotteet dimetyyliamiinin kanssa C 16.i 8 - rasvahapot ja tyydyttymättömät C 16, iso-oktyyliesterit, epoksoidut piihappo, alumiininatriumsuola, rikillä käsitelty C alkoholit, tislausjäännökset C rasvahappojen metyyliestereiden hydrauksesta saaduista C6.24 -rasva-alkoholeista tyhjötislaamalla syntyvä monimut kainen jäännös. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä rasva-ale koholeista, joiden hiiliatomien lukumäärä on suurempi kuin C 1S, dimerointituotteista ja pitkäketjuisista estereistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on suurempi kuin C32. Sen kiehumispiste on yli 250 C paineen ollessa 10 torria C rasvahapot, tislausjäännökset Saippuoitujen luonnonrasvojen, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C 6.24, hydrauksesta saaduista C6.24- rasvahac poista tislauksella syntyvä monimutkainen jäännös. Koostuu pääasiassa C rasvahappojen glyserideistä, steroleista ja parafiiniestereistä. Sen kiehumispiste on yli 150 C paineen ollessa 10 torria. Sekalaisten hiilivetyvirtojen tuotteita tislaamalla saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa CrCv loppukaasu (maaöljy), kaasujen talteenottoyksikkö, etaanin pois toyksikkö Sekalaisten hiilivetyvirtojen tuotteita tislaamalla saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C)-C kaasu (maaöljy), katalyyttinen krakkaus, huipputuotteet Katalyyttisestä krakkauksesta saatuja tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C3-C5, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C kuiva maakaasu Maakaasusta erotettu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C,-C4, pääasiassa metaanista ja etaanista.

35 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 N:o EINECS ryhmä Nro CAS N:o EINECS ryhmä N:o CAS Ci.2 -alkaanit pohjakaasut (maaöljy), butaanin poisto katalyyttisesti krakatusta teollisuusbensiinistä (naftasta), C 3 _ s - pitoisuus suuri Katalyyttisestä krakkauksesta saatavan teollisuusbensiinin stabi C2.3 -alkaanit loinnissa syntyvä hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 3-C 5. C 3.4 -alkaanit kaasut (maaöljy), katalyyttinen krakkaus, C,_s - pitoisuus suuri C4.5 -alkaanit Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä polttokaasut sijaitsee rajoissa C,-C6, pääasiassa C1:stä C 5 :een. Kevyiden kaasujen seos. Koostuu pääasiassa vedystä ja/tai pienen moolimassan hiilivedyistä kaasut (maaöljy), katalyyttinen reformointi, C,_4 - pitoisuus suuri Katalyyttisen reformoinnin tuloksena syntyviä tuotteita tislaa polttokaasut, raakaöljytisleet maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili Raakaöljyn tislauksella ja teollisuusbensiinin (naftan) katalyytti vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa sellä reformoinnilla saatu kevyiden kaasujen monimut C,-C6, pääasiassa C1:stä C4 :ään. kainen seos. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C,-C4, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C 3.4 -hiilivedyt C4.5 -hiilivedyt kaasut (maaöljy), C olefiininen ja parafiininen alkylointi syöttö Olefiinisten ja parafiinisten hiilivetyjen, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C3-C5, monimutkainen seos, jota käytetään alkylointisyöttönä. Ympäröivät lämpötilat ylittävät yleensä näiden seosten kriittisen lämpötilan C 2.4 -hiilivedyt, C3-pitoisuus suuri kaasut (maaöljy), C4 -pitoisuus suuri Katalyyttisen fraktioinnin tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu nesteytetyt maaöljykaasut alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä Raakaöljyn tislauksella saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. sijaitsee rajoissa C 3-C 5, pääasiassa C4 :stä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C3-C7, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C makeutetut nesteytetyt maaöljykaasut Monimutkainen hiilivetyjen seos, joka saadaan nesteytettyjen maaöljykaasuseosten makeutusprosessilla, merkaptaanien muuttamiseksi tai happoepäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 3-C 7, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C 3 4 -kaasut (maaöljy), isobutaanipitoisuus suuri Tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien hiilivetyjen, joiden hiili atomien lukumäärä vaihtelee tavallisesti C3 :sta C6 :een, pää asiassa butaanin ja isobutaanin tislauksella syntyvä hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiili- vedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee rajoissa C 3-C4, pääosin isobutaanista C 3.6 -tisleet (maaöljy), piperyleempitoisuus suuri Tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien alifaattisten hiilivetyjen, joiden hiiliatomien lukumäärä vaihtelee tavallisesti C3 :sta C6:een, tislauksella syntyvä hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C3-C6, pääosin piperyleeneistä. huippukaasut (maaöljy), isobutaanin poistokolonni Butaani-butyleeni -seoksen ilmakehässä tapahtuvassa tislauk sessa saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 3-C huippukaasut (maaöljy), propaanin poistoyksikkö Katalyyttisen krakkauksen bensiini- ja kaasujakeista syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 2-C C pitoiset hiilivedyt, maaöljytisle Raakaöljyn kondensoinnilla ja tislauksella saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee rajoissa C3-C5, pääasiassa C3 :sta ja C4 :stä C,.4 -hiilivedyt Lämpökrakkauksella ja absorptiolla sekä raakaöljyn tislauksella valmistettu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa Q-C,, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä 164 0,5 C.

36 128 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide makeutetut C ].4 -hiilivedyt C4 -hiilivedyt, höyrykrakkauksen tisleet Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan hiilivetykaasuja Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu makeuttamalla, jonka tarkoituksena on merkaptaanien hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa muuttaminen tai happoepäpuhtauksien poistaminen. C4-hiilivedyistä, ensisijaisesti 1-buteenista ja 2-buteenista, ja Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sisältää myöskin butaania ja isobuteenia; sen kiehumispiste sijaitsee pääasiassa rajoissa C rc4, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä 12 5 C. sijaitsee likimain välillä 164 0,5 C C,_3 -hiilivedyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, jossa hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C1-C,, ja jonka kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C,.4 - hiilivedyt, butaaniton jae C 2.4 -hiilivedyt C 3 - hiilivedyt kaasu (maaöljy), jalostamoseos Jalostamon erilaisista prosesseista saatu monimutkainen seos. Koostuu vedystä, rikkivedystä ja hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C,-C makeutetut C kaasut (maaöljy) Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan makeuttamalla maaöljytislettä merkaptaanien muuttamiseksi tai happoepä puhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydytty neistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien. lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 2-C 4, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C jäännöskaasut (maaöljy), raakaöljyn fraktiointi Raakaöljyä fraktioimalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa Q-Cj jäännöskaasut (maaöljy), heksaanin poistoyksikkö Teollisuusbensiinien (naftojen) seosta fraktioimalla saatujen hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C1-C kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin (naftan ) butaanin poistoyksikkö Katalyyttisessä krakkauksessa syntyvää teollisuusbensiiniä frak tioimalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pää asiassa rajoissa C,-C C4 - hiilivedyt C _4 -alkaanit, C 3- pitoisuus suuri nesteytetyt maaöljykaasut, makeutetut, C4 -jae Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan saattamalla nesteytettyjen maaöljykaasujen seos makeutusprosessiin, jonka tarkoituksena on merkaptaanien hapettaminen tai happoepäpuhtauksien poistaminen. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä C4-hiilivedyistä C4 -hiilivedyt, ilman 1,3-butadieeniä ja isobuteenia A luonnonbensiini Maakaasusta jäähdys- tai absorptiomenetelmin erotettu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydytty neistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C4-C 8, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C A teollisuusbensiini (nafta) Maakaasusta tislaamalla saadut jalostetut, osittain jalostetut tai jalostamattomat maaöljytuotteet. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 5-C 6, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A ligroiini Maaöljyä jakotislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos, jonka kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A raskas teollisuusbensiini (maaöljy), suoratislaus Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C6-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A höyrykrakkauksen kaasut (maaöljy), C 3-pitoisuus suun laajan kiehuma-alueen teollisuusbensiini (maaöljy), suoratislaus Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. saatujen hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pää Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä asiassa propeenista ja hieman propaanista ; sen kiehumis sijaitsee pääasiassa rajoissa C4-C n, ja joiden kiehumispiste piste sijaitsee likimain välillä 70 0 C. sijaitsee likimain välillä C.

37 15/Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti A B kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), suoratislaus raskas teollisuusbensiini (maaöljy), alkylointi Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Isobutaanin ja yleensä C3-C 5 - mono-olefiinisten hiilivetyjen Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatoc reaktiotuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimut mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C4-C l0, ja joiden kainen seos. Koostuu tyydyttyneistä hiilivedyistä, pääosin kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. haaraketjuisista, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 9- Ci 2, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A kevyt alifaattinen teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy) Raakaöljyä tai luonnonbensiiniä tislaamalla saatujen hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C5-C 10, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A bensiini, höyryn talteenotto Höyryn talteenottojärjestelmissä syntyvistä kaasuista jäähdyttää mällä erotettu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pää asiassa rajoissa C4-C n, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liki main välillä C A suoratislauksen bensiini, fraktiointiyksikkö Raakaöljyn tislauksen aikana fraktiointiyksikössä syntyvien hiilivetyjen monimutkainen seos. Sen kiehumispiste sijaitsee likimain välillä 36,1 193,3 C A makeuttamaton teollisuusbensiini (maaöljy) Erilaisten jalostusprosessien tuloksena syntyviä teollisuusbenc siinin (naftan) jakeita tislaamalla saatu hiilivetyjen moni mutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa Cs-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), alkylointi Isobutaanin ja yleensä C 3-C 5 - mono-olefiinisten hiilivetyjen reaktiotuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu tyydyttyneistä hiilivedyistä, pääosin haaraketjuisista, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C7- Cm, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B teollisuusbensiini (maaöljy), isomerointi Suoraketjuisten C4-C6 -parafiinisten hiilivetyjen katalyyttisellä isomeroinnilla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, kuten isobu taanista, isopentaanista, 2,2-dimetyylibutaanista, 2-metyylic pentaanista ja 3-metyylipentaanista B kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalostettu Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana raffinaattina saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 5-C n, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B raskas teollisuusbensiini (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalosc tettu Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana raffinaattina saatu hiilive A tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alifaattisista tisleet (maaöljy), stabilisaattorin päätuotteet, suoratislauksen hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin kevytbensiinin fraktiointi rajoissa C7-C l2, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain Suoratislauksessa syntyvää kevytbensiiniä fraktioimalla saatu välillä C. hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C3-C B laajalla kiehuma-alueella alkyloitava teollisuusbensiini (maaöljy), sisältää butaania A Isobutaanin ja mono-olefiinisten hiilivetyjen, joiden hiiliatoc suoratislauksen raskas teollisuusbensiini (maaöljy), sisältää mien lukumäärä vaihtelee yleensä C3:sta C5 :een, reaktiotuote aromaatteja teitä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääosin tyydyttyneistä ja haaroittuneista hiilive Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa määrä sijaitsee pääosin rajoissa C8-C12, ja joiden kiehumis rajoissa C7-C 12, sekä joistakin butaaneista, ja joiden kiehu piste sijaitsee likimain välillä C. mispiste sijaitsee likimain välillä C B B laajan kiehuma-alueen teollisuusbensiini (maaöljy), alkylointi kevyet tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinin (naftan) höyrykrak Isobutaanin ja yleensä C 3-C5 -mono-olefiinisten hiilivetyjen kauksen johdannaiset, vedyllä käsitellyt ja liuotinmenetele reaktiotuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimut mällä jalostetut kainen seos. Koostuu tyydyttyneistä hiilivedyistä, pääosin Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan raffinaattina haaraketjuisista, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee liuottimeen tapahtuvan uuton aikana, höyrykrakatusta teole pääasiassa rajoissa C7-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee lisuusbensiinistä johdetun kevyen, vedyllä käsitellyn tisleen likimain välillä C. toimiessa liuottimena.

38 130 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/Nide 12 N:o EINECS tyhmä N:o CAS N:o EINECS ryhmä N:o CAS B C hiilivedyt, vedyllä käsitellyn kevyen teollisuusbensiinin (naftan) kevyet aromaattiset tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinin (naftan) tisleet, liuotinmenetelmällä jalostetut höyrykrakkauksen johdannaiset, vedyllä käsitellyt Hiilivetyjen seos, joka saadaan tislaamalla vedyllä käsiteltyä teollisuusbensiiniä, sitten liuottimeen uuttamalla ja tislaa höyrykrakatusta teollisuusbensiinistä johdettua kevyttä maila. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. tislettä. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä C B katalyyttisen krakkauksen raskas teollisuusbensiini (maaöljy), teollisuusbensiini (maaöljy), isomerointi, C6 -jae makeutettu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tislaamalla Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan katalyyttisesti katalyyttisesti isomeroitua bensiiniä. Koostuu pääasiassa krakatun maaöljytisleen makeutusprosessilla, jonka tarkoi heksaanin isomeereistä, joiden kiehumispiste sijaitsee liki tuksena on merkaptaanien muuttaminen tai happoepäpuhc main välillä C. tauksien poistaminen. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa B C6-C12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä 60 C 6 _7 - hiilivedyt, teollisuusbensiinin (naftan) krakkaus, liuotin 200 C. menetelmällä jalostetut Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan adsorboimalla bentseeniä bentseenirikkaasta hiilivetyjen jakeesta, joka on läpikäynyt täydellisen katalyyttisen hydrauksen, tämän jakeen syntyessä ennalta hydratun ja krakatun teollisuus bensiinin tislauksen tuloksena. Koostuu pääasiassa parafii nisistä ja nafteenisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C6-C7, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B C6 - pitoiset hiilivedyt, vedyllä käsitellyn kevyen teollisuusbenc siinin (naftan ) tisleet, liuotinmenetelmällä jalostetut Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tislaamalla vedyllä käsiteltyä teollisuusbensiiniä ja sitten liuottimeen uuttamalla. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C raskas teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttinen krakkaus Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C6 C u, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän tyydyttymättömiä hiilivetyjä C kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttinen krakkaus Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C4-C u, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän tyydyttymättömiä hiilivetyjä C C,. n - hiilivedyt, tisleet katalyyttisen krakkauksen tuotteista Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 3-C n, ja joiden kiehumispiste on likimain alle 204 C C katalyyttisen krakkauksen kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), makeutettu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan katalyyttisessä krakkauksessa syntyvän teollisuusbensiinin (naftan ) makeu tusprosessilla, jonka tarkoituksena on merkaptaanien muute taminen tai happoepäpuhtauksien poistaminen. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, main välillä C. joiden kiehumispiste sijaitsee liki C katalyyttisen krakkauksen C8. u -hiilivedyt, kemiallisesti neutrac loidut Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tislaamalla katalyyttisessä krakkauksessa syntyvää, alkalisen pesun läpi käynyttä jaetta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C 8-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C C 8 _ j2 - hiilivedyt, katalyyttisen krakkauksen tisleet Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 8-C u, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C C 8., 2»hiilivedyt, katalyyttinen krakkaus, kemiallinen neutrac lointi, makeutus D kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttinen reformointi Katalyyttisen reformoinnin tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C5-C u, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän aromaattisia hiilivetyjä ja haaraketjuisia hiilivetyjä. Voi sisältää 10 tilavuus- % tai enemmän bentseeniä C D kevyt tislattu teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttinen krak raskas teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttinen reformointi kaus Katalyyttisen reformoinnin tuloksena syntyviä tuotteita tislaa Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C7-C!2, ja joiden rajoissa C rc s. kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C.

39 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 131 N:o EINECS ryhmä N:o CAS Nro EINECS ryhmä N:o CAS D D C8 -aromaattiset hiilivedyt, katalyyttisen reformoinnin johdanc naiset tisleet (maaöljy), katalyyttisen reformoinnin pentaanin pois toyksikkö Katalyyttisen reformoinnin tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C3-C6, ja joiden kiehu mispiste sijaitsee likimain välillä C D C 2.6 -hiilivedyt, C 6. 8 :n katalyyttinen reformointi D C aromaattiset hiilivedyt, C 8 -pitoisuus suun Platformaattia sisältävästä jakeesta erottamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C7-C 12 (pääasiassa C 8 :sta); voi sisältää myös ei-aro maattisia hiilivetyjä. Näiden kahden tyyppisten hiilivetyjen kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C D D jäännökset (maaöljy), C6 _ 8 -syöttöjen katalyyttinen reformointi C s.n -bensiini, reformoinnista, stabiloitu, oktaaniluku korkea C6. 8 -syöttöjen katalyyttisen reformoinnin monimutkainen Monimutkaisten hiilivetyjen korkeaoktaaninen seos, joka jäännös. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku saadaan vallitsevasti nafteenia sisältävän teollisuusbensiinin määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 2-C 6. (naftan) katalyyttisellä dehydrauksella. Koostuu pääasiassa aromaattisista ja ei-aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa CrC u, ja D joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. katalyyttisen reformoinnin kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), aromaatit poistettu Katalyyttisen reformoinnin tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 5-C 8, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän haaraketjuisia hiilivetyjä, joiden aromaattiset aineosat on poistettu D D C7.12 -hiilivedyt, suurempien kuin C9 -aromaattien pitoisuus suuri, reformoinnin raskas jae Platformaattia sisältävästä jakeesta erottamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa ei-aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C7-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C, samoin kuin aromaattisista vähintään C 9-hiilivedyistä. maaöljytuotteet, Hydrofining-Powerforming -reformaatit D Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan Hydrofining-o C5. u - hiilivedyt, ei-aromaattisten pitoisuus suuri, reformoinnin Powerforming -prosessilla, ja jonka kiehumispiste vaihtelee kevytjae likimain välillä C. Platformaattia sisältävästä jakeesta erottamalla saatujen hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa ei-aromaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C5-C n, ja joiden kiehumispiste sijaitsee reformoinnin teollisuusbensiini (maaöljy), laaja tislausalue likimain välillä C, sekä bentseenistä ja toluee Katalyyttisen reformoinnin tuloksena syntyviä tuotteita tislaa nista. maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 5-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain E välillä C. kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), lämpökrakkaus Lämpökrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla D D katalyyttisen reformoinnin teollisuusbensiini (maaöljy) Katalyyttisen reformoinnin tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 4-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän aromaattisia hiilivetyjä ja haaraketjuisia hiilivetyjä. Voi sisältää 10 tilavuus- % tai enemmän bentseeniä D kevyet tisleet (maaöljy), vetykäsittely, katalyyttinen reformointi, C aromaattinen jae Maaöljystä saatavan teollisuusbensiinin (naftan) katalyyttisellä reformoinnilla saatu alkyylibentseenien monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alkyylibentseeneistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 8-C 10, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C4-C 8, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C E raskas teollisuusbensiini (maaöljy), vetykrakkaus Vetykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 6-C l2, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C E raskas teollisuusbensiini (maaöljy), lämpökrakkaus Lämpökrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C6-C 12, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C.

40 132 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide 12 N:o EINECS ryhmä N:o CAS Nro EINECS ryhmä N:o CAS E E raskaat aromaattiset tisleet (maaöljy) kevyet tisleet (maaöljy), lämpökrakkaus, butaanittomat aromaatit Etaanin ja propaanin lämpökrakkauksen tuloksena syntyviä Lämpökrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa Koostuu pääasiassa aromaattisista CrC7 -hiilivedyistä sekä aromaattisista hiilivedyistä, pääosin bentseenistä. joistakin tyydyttymättömistä alifaattisista hiilivedyistä, pääosin C5:stä, kiehumispisteen ollessa suhteellisen korkea E Voi sisältää bentseeniä. lämpökrakkauksen kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), makeu E kevyet aromaattiset tisleet (maaöljy) Etaanin ja propaanin lämpökrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista C 5-C7 - hiilivedyistä sekä joistakin tyydyttymättömistä alifaattisista hiilivedyistä, pääosin C 5 :stä, kiehumispisteen ollessa suhteellisen alhai nen. Voi sisältää bentseeniä E tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinin (naitan) ja jalosteen pyroly saattijohdannaiset, bensiiniseos Teollisuusbensiiniä ja jalostetta 816 C:ssa tapahtuvalla pyro lyysillä fraktioimalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa C 9 - hiilivedyistä, joiden kiehumispiste on likimain 204 C E C6 _8 -aromaattiset hiilivedyt, teollisuusbensiinin (naftan) ja jalosc teen pyrolysaattijohdannaiset Teollisuusbensiiniä ja jalostetta 816 C:ssa tapahtuvalla pyro lyysillä fraktioimalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C6-C 8, ja varsinkin bentseenistä E tisleet (maaöljy), lämpökrakkauksen teollisuusbensiini (nafta) ja kaasuöljy Lämpökrakattua teollisuusbensiiniä ja/tai kaasuöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa olefiinisista C 5 -hiilivedyistä, joiden kiehumislämpötila sijaitsee likimain välillä C E tisleet (maaöljy), lämpökrakkauksen teollisuusbensiini (nafta) ja kaasuöljy, sisältävät C 5 -dimeerejä Lämpökrakatusta teollisuusbensiinistä ja/tai kaasuöljystä uutto tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa C5 - hiilivedyistä sekä joistakin dimeroituneista C5 -ole-fiineista, joiden kiehumislämpötila sijaitsee likimain välillä C E tisleet (maaöljy), lämpökrakatun teollisuusbensiinin (naftan) ja kaasuöljyn uuttotislaus Lämpökrakatusta teollisuusbensiinistä ja/tai kaasuöljystä uutto tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu parafiinisista ja olefiinisista hiilivedyistä, pääasiassa iso-amy leeneistä, i kuten 2-metyyli-l-buteenista ja 2-metyyli-2-buc teenista, joiden kiehumislämpötila sijaitsee likimain välillä C. tettu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan saattamalla raskasöljyjakeista korkeassa lämpötilassa tapahtuvalla lämpökrakkauksella saatu maaöljytisle makeutusprosessiin, jonka tarkoituksena on merkaptaanien muuttaminen. Koostuu pääasiassa aromaateista, olefiineista ja tyydytty neistä hiilivedyistä, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C F raskas teollisuusbensiini (maaöljy), vedyllä käsitelty maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pää asiassa rajoissa C6-C 13, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liki main välillä C F kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), vedyllä käsitelty maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pää asiassa rajoissa C4-C n, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liki main välillä C F kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä Katalyyttisellä hydrodesulfurointimenetelmällä saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C4-Cu, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C F raskas teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vetykäsitte lyllä Katalyyttisellä hydrodesulfurointimenetelmällä saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C7-Cu, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C F vedyllä käsitellyt keskiraskaat tisleet (maaöljy), keskivälin kiehumispiste Keskitisleiden vetykäsittelyssä syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 5-C 10, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C F vedyllä käsitellyt kevyet tisleet (maaöljy), alhainen kiehumis piste Kevyttisleiden vetykäsittelyssä syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C6-C 9, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C.

41 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti F syklisistä parafiineista ja syklisistä aromaattisista hiilive kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), lämpökrakkaus, rikin poisto dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa vetykäsittelyllä rajoissa C4-C l0 ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain Lämpökrakatusta tisleestä, josta rikki on vetykäsittelyllä pois välillä C. Bentseenisten hiilivetyjen vaihteleva tettu, fraktioimalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. osuus voi saavuttaa 30 paino-%. Tämä seos voi sisältää Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku myös pieniä määriä rikkiä ja happipitoisia yhdisteitä. määrä sijaitsee pääosin rajoissa C5-C u, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C F C 6. u - hiilivedyt, vedyllä käsitellyt, aromaatit poistettu F Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä vedyllä käsitelty kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), sisältää liuottimia vedyllä aromaattien muuttamiseksi katalyyttisellä sykloalkaaneja hydrauksella nafteeneiksi. Maaöljyjaetta tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alkaaneista ja sykloalkaaneista, joiden F kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. C9.12 -hiilivedyt, vedyllä käsitellyt, aromaatit poistettu F raskas teollisuusbensiini (maaöljy), höyrykrakkaus, hydraus Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä liuottimia vedyllä aromaattien muuttamiseksi katalyyttisellä hydrauksella nafteeneiksi G F maakaasu (maaöljy), kondensaatit laajan tislausalueen teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu Maakaasusta pintaerottimessa retrogradisella kondensaatiolla vetykäsittelyllä nestemäisenä erotettu hiilivetyjen monimutkainen seos. Katalyyttisellä hydrodesulfuroinnilla saatu hiilivetyjen moni Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku mutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 2-C 20. Esiintyy ilmakehän hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C4-C u, ja paineessa ja lämpötilassa nesteenä. joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G F maakaasu (maaöljy), käsittelemätön nesteseos höyrykrakkauksen kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), vedyllä Maakaasusta kaasujen kierrätysyksikössä prosesseilla, kuten käsitelty jäähdytys tai absorptio, nesteen muodossa erotettu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydytty pyrolyysistä johdettua maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäol neistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku lessa vedyllä. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilive määrä sijaitsee rajoissa C 2-C 8. dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C5-C n, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain G välillä C. kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), vetykrakkaus Vetykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa F tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä C hiilivedyt, teollisuusbensiinin (naftan) krakkaus, vedyllä sijaitsee pääosin rajoissa C4- C 0, ja joiden kiehumispiste käsitellyt sijaitsee likimain välillä C. Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tislaamalla teol lisuusbensiinin höyrykrakkauksen tuloksena syntyvää G tuotetta, sitten kumeja muodostavien tuotteiden selektiivi sellä katalyyttisellä hydrauksella. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C4-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C F kevyt nafteeninen teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy), vedyllä käsitelty maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu pääasiassa sykloparafiinisista hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C6-C7, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. teollisuusbensiini (maaöljy), makeutettu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan maaöljystä saatavaa teollisuusbensiiniä (naftaa) makeuttamalla merkap taanien muuttamiseksi tai happoepäpuhtauksien poistami seksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C4-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G teollisuusbensiini (maaöljy), happokäsitelty Rikkihappokäsittelyn aikana raffinaattina saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 7-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C F G kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), höyrykrakkaus, hydraus raskas teollisuusbensiini (maaöljy), kemiallisesti neutraloitu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan erottamalla, Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen sitten hydraamalla eteenin valmistukseen tarkoitettuja monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita. Koostuu mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C6-C, 2, ja joiden pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä parafiineista, kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C.

42 134 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide G kylmään happoon. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), kemiallisesti neutraloitu tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen määrä sijaitsee rajoissa C4-C 6, erityisesti C 5 :stä. monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C4-C n, ja joiden G kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. huipputisleet (maaöljy), pentaanin poistoyksikkö Katalyyttisen krakkauksen kaasuseoksesta saatu hiilivetyjen G monimutkainen seos. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), höyrykrakkaus Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C4-C6. hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku G määrä sijaitsee pääosin rajoissa C4-C M, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää jäännökset (maaöljy), butaanin erotuskolonnin pohjat 10 tilavuus-% tai enemmän bentseeniä. Butaanivirran monimutkainen tislausjäännös. Koostuu alifaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C4-C G kevyt aromaattinen teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy) G Aromaattisten jakeiden tislauksella saatu hiilivetyjen monimut tislauksen jäännösöljyt (maaöljy), isobutaanin poistoyksikkö kainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 8-C 10, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Butaani-buteeni -seoksen ilmakehässä tapahtuvassa tislauksessa syntyvä monimutkainen jäännös. Koostuu alifaattisista hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 4-C G C6. 0 -aromaattiset hiilivedyt, happokäsitellyt, neutraloidut G C3.5 - tisleet (maaöljy), 2-metyyli-2-buteeni - pitoisuus suuri Hiilivetyjen, joiden hiiliatomien lukumäärä vaihtelee tavallisesti C3:sta C 5 :een, pääasiassa isopentaanin ja 3-metyyli-l-buc teenin tislauksessa syntyvien hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C 3-C s, pääosin 2-metyyli-2-buteenista G tisleet (maaöljy), polymeroituneet höyrykrakkauksen maaöljytisc leet, C s. 12 -jae Höyrykrakattua ja polymeroitunutta maaöljytislettä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C5-C G höyrykrakkauksen tisleet (maaöljy), C s. l2 -jae Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu orgaanisten yhdisteiden monimutkainen seos. Koostuu tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 5-C G höyrykrakkauksen tisleet (maaöljy), C 5. l0 -jae, seos maaöljystä saatavaa teollisuusbensiiniä (naftaa) kevyesti höyrykrakkaa maila saatavan C 5 -jakeen kanssa G C4. 6 -uutteet kylmään happoon (maaöljy) Orgaanisten yhdisteiden monimutkainen seos, joka saadaan uuttamalla tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiiliatomien lukumäärä vaihtelee tavalli sesti C3:sta C 6 :een, pääasiassa pentaaneja ja amyleenejä, G aromaattinen keskiraskas teollisuusbensiini (maaöljy), höyry krakkaus Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 7-C l2, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G suoratislauksen laajan kiehuma-alueen teollisuusbensiini (maaöljy), savikäsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä suoratislauksesta saatavaa laajan kiehuma-alueen teollisuus bensiiniä (naftaa) luonnonsavella tai modifioidulla savella, yleensä suodannalla, polaaristen yhdisteiden jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C4-C n, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G suoratislauksen kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), savikäsitelty suoratislauksesta saatavaa kevyttä teollisuusbensiiniä (naftaa) luonnonsavella tai modifioidulla savella, yleensä suodanc nalla, polaaristen yhdisteiden jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C7-C H), ja joiden kiehu mispiste sijaitsee likimain välillä C G höyrykrakkauksen kevyt aromaattinen teollisuusbensiini (maaöljy) Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C7-C9, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C.

43 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti G G höyrykrakkauksen kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), bentsee tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinin (naftan) höyrykrakkaus ja nitön kypsytys, C s - pitoisuus suuri Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tislaamalla hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiili höyrykrakattua ja kypsytettyä teollisuusbensiiniä. Koostuu vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä rajoissa C4-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain sijaitsee rajoissa C4-C6, erityisesti C s :stä. välillä C G pyrolyysibensiini, propaanin poistoyksikön jäännökset Propaanin poistolaitteen jäännöksiä tislaamalla saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C G makeutettu kevyt teollisuusbensiini (maaöljy) Maaöljytislettä makeuttamalla, merkaptaanien muuttamiseksi tai happoepäpuhtauksien poistamiseksi, saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 3-C6, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C G maakaasu, kondensaatit Maakaasusta sen kuljetuksen aikana erottuneiden ja/tai konden soituneiden hiilivetyjen monimutkainen seos, joka kerätään lähteistä ja/tai tuotanto-, keräys-, välitys- ja jakeluputkisc toista, syvänteistä, laskeutusaltaista tai vastaavista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 2-C G kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttinen reformointi, aromaatiton jae Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka jää jäljelle kun kevyen teollisuusbensiinin (naftan) katalyyttisellä reformoinnilla saadut aromaattiset yhdisteet on selektiivisellä absorptiolla poistettu. Koostuu pääasiassa parafiinisista ja syklisistä yhdisteistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 5-C 8, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G bensiini Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka koostuu pääasiassa paras fiineistä, sykloparafiineista ja aromaattisista ja olefiinisista hiilivedyistä, joiden enemmistön hiiliatomien lukumäärä on suurempi kuin C ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G C7.8 -aromaattiset hiilivedyt, dealkylointituotteet, tislausjäänc nökset G C4.6 - hiilivedyt, kevyt pentaaniton jae, aromaattien vetykäsittely Aromaattivirtojen vetykäsittelyä edeltävän pentaanin poistoko lonnin ensimmäisenä jakeena saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C4-C6, pää asiassa pentaaneista ja penteenistä, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G liuotinuutteet (maaöljy), katalyyttisen reformoinnin kevyt teollisuusbensiini (nafta) Katalyyttisen reformoinnin maaöljyjakeeseen, joka toimii liuot timena, tapahtuvan uuton aikana uutteena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 7-C 8, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä ja aromaatit poistettu Hydrodesulfuroitujen ja aromaatittomien kevyiden maaöljyjen jaetta tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa C 7 - parafiineista ja -sykloparafiineista, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), C, - pitoisuus suuri, makeu tettu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan saattamalla maaöljystä saatava teollisuusbensiini (nafta) makeutusprosesc siin, jonka tarkoituksena on merkaptaanien muuttaminen tai happoepäpuhtausien poistaminen. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C4-C 5, erityisesti C 5 :stä, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G C 8 _ u -hiilivedyt, teollisuusbensiinin (naftan) krakkaus, toluee nijae Ennalta hydratusta, krakatusta teollisuusbensiinistä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 8-C n, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G C4. u - hiilivedyt, teollisuusbensiinin (naftan ) krakkaus, aromaatit poistettu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan ennalta hydra tusta, krakatusta teollisuusbensiinistä, bentseeniä ja tolueenia sisältävien hiilivetyjakeiden tislaamalla tapahtuo neen erotuksen jälkeen, ja korkeamman kiehumispisteen jakeesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 4- Cn, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), kypsytys, höyrykrakkaus Kypsytyksen jälkeen talteenotettua höyrykrakattua teollisuus bensiiniä (naftaa) fraktioimalla saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C4-C6, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä 0 80 C.

44 136 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide 12 2% G G tisleet (maaöljy), C6 -pitoisuus suuri makeutettu kevyt teollisuusbensiini (maaöljy) Maaöljysyöttöä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan saattamalla seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien maaöljystä saatava teollisuusbensiini (nafta) makeutusprosesc lukumäärä sijaitsee rajoissa C5-C 7, C6 -pitoisuuden ollessa siin merkaptaanien muuttamiseksi tai happoepäpuhtauksien suuri, ja joiden kiehumispiste vaihtelee likimain välillä 60 poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden 70 C. hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C5-C 8, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G pyrolyysibensiini, hydrattu G Pyrolyysibensiinin hydrauksessa syntyvä tislausjae, jonka kiehu mispiste sijaitsee likimain välillä C. C 3.6 -hiilivedyt, C 5 -pitoisuus suuri, höyrykrakkauksen teollis suusbensiini (nafta) Höyrykrakkauksen teollisuusbensiiniä tislaamalla saatu hiilive G tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, höyrykrakkauksen tisleet (maaöljy), polymeroitunut C8. 2 -jae, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa kevyet tislaustuotteet C 3-C6, erityisesti G s:stä. Maaöljytisleiden höyrykrakkauksessa syntyvää polymeroitunutta C 8-C 2 -jaetta tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden G hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 8-C 12 - disyklopentadieeniä sisältävät C 5 -pitoiset hiilivedyt Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu G hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa liuotinuutteet (maaöljy), raskas teollisuusbensiini (nafta), savikä C5-hiilivedyistä ja disyklopentadieenistä; sen kiehumispiste sitellyt sijaitsee likimain välillä C. raskaassa teollisuusbensiiniliuottimessa olevaa maaöljyuut G tetta valkaisumaalla. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C6-Ci 0, ja höyrykrakkauksen kevyet jäännökset (maaöljy), aromaattiset joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tislaamalla höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tai hyvin G kevyiden tuotteiden poistamisen jälkeen samanlaisilla käsite kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), höyrykrakkaus, bentseenin telyillä, jotka tuottavat hiililukumäärältään Cs:tä suuremman hiilivetyjen jäännösyhdisteen. Koostuu pääasiassa aromaatti poisto, lämpökäsittely sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on Bentseenitöntä höyrykrakkauksen kevyttä teollisuusbensiiniä (naftaa) tislaamalla ja käsittelemällä saatu hiilivetyjen moni suurempi kuin C5, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 40 C. mutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C7- Ci 2, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C H G kevyt teollisuusbensiini (maaöljy), höyrykrakkaus, lämpökäsito tely Höyrykrakkauksen kevyttä teollisuusbensiiniä (naftaa) tislaa maila ja käsittelemällä saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C5-C6, ja joiden kiehu mispiste sijaitsee likimain välillä C G C8 -pitoisuudeltaan suuret C7.9 -tisleet (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä ja aromaatit poistettu Hydrodesulfuroitua ja aromaatitonta kevyttä maaöljyjaetta tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C7-C9, pääosin C8 -parafiineista ja -syklopa rafiineista, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C G C 6.8 -hiilivedyt, hydratut ja aromaatit poistettu adsorptiolla, tolueenin jalostus Vedyllä katalysaattorin läsnäollessa käsitellystä krakatun bensiinin maaöljyjakeesta johdetun tolueenin adsorption aikana saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 6-C 8, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. * keroseeni (maaöljy) Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 9-C 16, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C H alifaattinen keskiraskas teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy) Raakaöljyä tai luonnonbensiiniä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 9-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C H alifaattinen raskas teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy) Raakaöljyä tai luonnonbensiiniä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa Cu -Cl6, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C H keroseeni (maaöljy), suoratislauksen laaja jae Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan ilmakehässä tapahtuvan tislauksen laajana palavana hiilivetyjakeena, ja jonka kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C.

45 15/Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 137 Nro EINECS ryhmä N:o CAS N:o EINECS ryhmä N:o CAS tisleet (maaöljy), höyrykrakkaus raskas aromaattinen teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy), vety Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu krakkaus hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa Vetykrakattua maaöljytislettä tislaamalla saatu hiilivetyjen tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, määrä sijaitsee pääosin rajoissa C7-C16, ja joiden kiehumis joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa piste sijaitsee likimain välillä C. C 9-C 16, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C J tisleet (maaöljy), maaöljytisleet, höyrykrakkaus, väkevöimistis tisleet (maaöljy), alkylointi laus, sitten krakkaus, C 8 _ 10 -jae Isobutaanin ja yleensä C 3-C 5 - mono-olefiinisten hiilivetyjen Monimutkainen hiilivetyjen seos, joka saadaan tislaamalla reaktiotuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimut tisleitä, jotka ovat läpikäyneet höyrykrakkauksen, väkevöi kainen seos. Koostuu tyydyttyneistä hiilivedyistä, pääosin mistislauksen ja krakkauksen. Koostuu hiilivedyistä, joiden haaraketjuisista, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C 8-C 10, ja joiden pääasiassa rajoissa Cu -C 17, ja joiden kiehumispiste sijaitsee kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. likimain välillä C J liuotinuutteet (maaöljy), raskas teollisuusbensiini (nafta) tisleet (maaöljy), maaöljytisleet, höyrykrakkaus, väkevöimistis Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana uutteena saatu hiilive laus, sitten krakkaus, C 10 _i 2 -jae tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaatti Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tislaamalla sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee tisleitä, jotka ovat läpikäyneet höyrykrakkauksen, väkevöi pääosin rajoissa C7-C 12, ja joiden kiehumispiste sijaitsee mistislauksen ja krakkauksen. Koostuu pääasiassa aromaatti likimain välillä C. sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C10- C, J kevyet tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc höyrykrakkauksen tisleet (maaöljy), C jae mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 9-C 16, ja joiden Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. orgaanisten yhdisteiden monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C8-C J kevyet tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pää keroseeni (maaöljy), lämpökrakkaus, rikinpoisto vetykäsittelyllä asiassa rajoissa C 9 -C 16, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liki Hydrodesulfuroidusta lämpökrakatusta tisleestä fraktioimalla main välillä C. saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 8-C 16, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain J välillä C. keroseeni (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä vähintään C 10 -aromaattiset hiilivedyt, höyrykrakkauksesta, vetykäsittely Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu ja vedyllä katalysaattorin läsnäollessa käsiteltyjen hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C 10, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liki main välillä C höyrykrakkauksen teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty, C aromaattien pitoisuus suuri Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä ja vedyllä katalysaattorin läsnäollessa käsiteltyjä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C9-C 10, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. maaöljysyöttöä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka sitten poistetaan. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 9-C 16, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C J raskas aromaattien teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy) Aromaattisia jakeita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C9-C16, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C J koksauksen raskas teollisuusbensiini (maaöljy) Nestekoksauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C6-C 15, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C.

46 138 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide 12 N:o EINECS ryhmä Nro CAS N:o EINECS ryhmä N:o CAS J lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C l2-c16, ja joiden kiehu hydrodesulfuroitu raskas teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyt mispiste sijaitsee likimain välillä C. tinen reformointi, aromaattinen jae Katalyyttisesti reformoitua hydrodesulfuroitua teollisuusbenc A siiniä fraktioimalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiili kaasuöljyt (maaöljy), suoratislaus atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C7-C 13, ja Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa Cu -C25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C J makeutettu keroseeni (maaöljy) Maaöljytislettä makeuttamalla, merkaptaanien muuttamiseksi tai happoepäpuhtauksien poistamiseksi, saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääosin hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 9-C 16, ja joiden kiehumispiste sijaitsee välillä C J keroseeni (maaöljy), makeutettu ja liuotinmenetelmällä jalosc tettu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan varastoitua maaöljyä liuotinmenetelmällä jalostamalla ja makeuttamalla, ja jonka kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C J C hiilivedyt, vedyllä käsitellyt, aromaatit poistettu liuottimia vedyllä, aromaattien muuttamiseksi katalyyttisellä hydrauksella nafteeneiksi J keroseeni (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalostettu, rikki pois tettu vetykäsittelyllä J koksauksen laajan kiehuma-alueen keskiraskaat tisleet (maaöl jy), rikki poistettu vetykäsittelyllä Hydrodesulfuroitua koksaustislettä fraktioimalla saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C8-C16, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C J raskas aromaattinen teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä Maaöljyjakeen katalyyttisellä hydrodesulfuroinnilla saatu hiili vetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 10-C 13, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C J keskiraskas teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä Maaöljyjakeen katalyyttisellä hydrodesulfuroinnilla saatu hiili vetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 10-C I3, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C J keroseeni (maaöljy), vedyllä käsitelty Maaöljyä tislaamalla, sitten vedyllä käsitellen saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alkaaneista, sykloalkaaneista ja alkyylibentseeneistä, joiden hiiliatomien A keskiraskaat tisleet (maaöljy), suoratislaus Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C u -C2o, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A suoratislauksen keskiraskaat tisleet (maaöljy), laaja kiehuma-alue Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 9-C 2 5, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A suoratislauksen raskaat tisleet (maaöljy) Raakaöljyn ilmakehässä tapahtuvalla tislauksella saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Sen kiehumispiste sijaitsee liki main välillä C A suoratislauksen kaasuöljyt (maaöljy), korkeassa lämpötilassa kiehuva jae Raakaöljyn ilmakehässä tapahtuvalla tislauksella saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Sen kiehumispiste sijaitsee liki main välillä C A suoratislauksen keskiraskaat tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu liuotinmenetelmällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla normaalit parafiinit maaöljyjakeesta liuottimeen kiteyttä mällä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C n -C2o, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A raskas teollisuusbensiiniliuotin (maaöljy) Maaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 10-C20, sisältäen pieniä määriä aromaatteja, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liki main välillä C A kaasuöljyt (maaöljy), suoratislaus, savikäsitellyt maaöljyjaetta luonnonsavella tai modifioidulla savella, tai suodannalla, tarkoituksena polaaristen yhdisteiden jääne nösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 10-C25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C.

47 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti B B kevyet tisleet (maaöljy), katalyyttinen krakkaus Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 9-C25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän aromaattisia bisyklisiä hiilivetyjä B keskitisleet (maaöljy), katalyyttinen krakkaus Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C n -C30, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän aromaattisia trisyklisiä hiilivetyjä B kevyet tisleet (maaöljy), vetykrakkaus Vetykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 10-C18, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. höyrykrakkauksen kaasuöljyt (maaöljy) Höyrykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C9, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B keskiraskaat tisleet (maaöljy), lämpökrakkaus, rikin poisto vety käsittelyllä Hydrodesulfuroitujen, lämpökrakattujen tisleiden syöttöä frak tioimalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C U -C25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B kaasuöljy (maaöljy), lämpökrakkaus, rikki poistettu vetykäsitte lyllä B jäännökset (maaöljy), hydrattu höyrykrakkauksen teollisuusbenc siini (nafta) Vedyllä käsitellyn höyrykrakatun teollisuusbensiinin 1 tislauk sessa jäännösjakeena syntyvien hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B kevyet tisleet (maaöljy), lämpökrakkaus Lämpökrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 10-C22, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C B kevyet tisleet (maaöljy), katalyyttinen krakkaus, rikin poisto vetykäsittelyllä katalyyttisen krakkauksen kevyttisleitä vedyllä, orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka sitten poistetaan. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 9-C2J, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän aromaattisia bisyklisiä hiilivetyjä B tisleet (maaöljy), höyrykrakkauksen kevyt teollisuusbensiini (nafta) Höyrykrakkauksessa syntyviä tuotteita toistuvasti tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 10-C B tisleet (maaöljy), maaöljytisleet, höyrykrakkaus, sitten krakkaus Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tislaamalla höyrykrakattua ja krakattua tislettä ja/tai sen fraktiointituotc teitä. Koostuu hiilivedyistä, jotka lähtevät pääasiassa yhdis teistä C, 0 ja jatkuvat pienimoolimassaisiin polymeereihin B tislausjäännökset (maaöljy), teollisuusbensiinin (naftan) höyry krakkaus Korkeassa lämpötilassa kiehuvan teollisuusbensiinin höyry krakkauksen poistovirtojen erotuksen aikana kolonnin pohjalta saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Sen kiehu mispiste sijaitsee likimain välillä C, ja sen lopputuoteöljyn viskositeetti on 1 8 cst / 50 C B kevyet tisleet (maaöljy), katalyyttinen krakkaus, terminen hajotus Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos, jota on käytetty lämmönsiirtonesteenä. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää orgaanisia rikkiyhdisteitä B jäännökset (maaöljy), höyrykrakkauksen teollisuusbensiini (naf ta), kypsytys Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan kypsytetyn ja höyrykrakatun teollisuusbensiinin tislausjäännöksenä, ja jonka kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B C 1 6 _2o -hiilivedyt, parafiininen tislausjäännös, vetykrakkaus ja parafiinien poisto liuotinmenetelmällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan vetykrakatun parafiinisen tisleen tislauksessa syntyvästä jäännöksestä, poistamalla parafiinit liuotinmenetelmällä. Koostuu pää asiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 16-C20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C ; lopputuoteöljyn viskositeetti on 4,5 cst / n. 100 C.

48 140 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/Nide B Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan maaöljyn tyhjö tisleestä poistamalla parafiinit liuotinkäsittelyillä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C2o-C30, ja joiden lopputuoteöljyn viskositeetti sijaitsee välillä cst / 40 C. kevyet tyhjökaasuöljyt (maaöljy), rikin poisto vetykäsittelyllä ja lämpökrakkaus Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan lämpökrakatun kevyen maaöljypohjaisen tyhjökaasuöljyn katalyyttisellä hydrodesulfuroinnilla. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa Ci4-C20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B koksauksen keskiraskaat tisleet (maaöljy), rikki poistettu vetykä sittelyllä Hydrodesulfuroituja koksauksen tislesyöttöjä fraktioimalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C12-C 21, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B raskaat tisleet (maaöljy), höyrykrakkaus Höyrykrakkauksen raskaita jäännöksiä tislaamalla saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa erittäin alkyloiduista raskaista aromaattisista hiilivedyistä, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A kondensaatit (maaöljy), tyhjökolonni Raakaöljyn ilmakehässä tapahtuvan tislauksen jäännöstä tyhjö tislaamalla, alimmassa lämpötilassa kiehuvana jakeena, saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C11-C2S, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A kevyet kaasuöljyt (maaöljy), tyhjötislaus Raakaöljyn ilmakehässä tapahtuvan tislauksen jäännöstä tyhjö tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pää asiassa rajoissa C, 3-C30, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liki main välillä C A kevyet tyhjökaasuöljyt (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä Katalyyttisellä hydrodesulfurointimenetelmällä saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C13-C30, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A kevyet tyhjökaasuöljyt (maaöljy), vedyllä käsitellyt kevyitä maaöljypohjaisia tyhjökaasuöljyjä vedyllä katalysaat torin läsnäollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C13-C30, ja joiden kiehu mispiste sijaitsee likimain välillä C A kevyet tyhjökaasuöljyt (maaöljy), parafiinit poistettu liuotinme netelmällä A kevyet tyhjökaasuöljyt (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalostetut Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana raffinaattina saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C13-C30, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A nafteeniset kevyet tyhjökaasuöljyt Raakanafteenia tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 13-C27, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C; lopputuoteöljyn viskositeetti on 9,5 cst / 40 0 C A C hiilivedyt, vedyllä käsitelty tisle, tyhjötislauksen kevyt jae Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan ensimmäisenä jakeena viskositeetiltaan 2 cst:n ( 100 C) tisleen katalyyt tisen vetykäsittelyn poistovirtojen tyhjötislauksessa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 16-C20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A nafteeniset keskiraskaat C u. 17 -hiilivedyt Viskositeetiltaan 2,2 cst:n (40 0 C) nafteenista tislettä tyhjötislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa Cu -C 17, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A kevyet tyhjökaasuöljyt (maaöljy), hiilellä käsitellyt kevyitä tyhjökaasuöljyjä aktiivihiilellä polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pää asiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 13-C A kevyet tyhjökaasuöljyt (maaöljy), savikäsitellyt kevyitä tyhjökaasuöljyjä valkaisumaalla polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pää asiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 13-C B keskiraskaat tisleet (maaöljy), makeutetut Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan maaöljytislettä makeuttamalla merkaptaanien muuttamiseksi tai happoepä puhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C9-C20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C.

49 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti B rajoissa C9-C20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain kaasuöljyt (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalostetut välillä C. Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana raffinaattina saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alifaattisista B hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin keskiraskaat tisleet (maaöljy), vedyllä käsitellyt rajoissa C U -C2S, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pää B asiassa rajoissa C n -C25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liki main välillä C. keskiraskaat tisleet (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalostetut Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana raffinaattina saatu hiilive B tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alifaattisista kaasuöljyt (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 9-C 20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain maaöljysyöttöä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi välillä C. rikkivedyksi, joka sitten poistetaan. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 13-C25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain B välillä C. kaasuöljyt (maaöljy), happokäsitellyt Rikkihappokäsittelyn aikana raffinaattina saatu hiilivetyjen B monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc keskiraskaat tisleet (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C l3-c25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B keskiraskaat tisleet (maaöljy), happokäsitellyt Rikkihappokäsittelyn aikana raffinaattina saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C n -C20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B kevyet tisleet (maaöljy), happokäsitellyt Rikkihappokäsittelyn aikana raffinaattina saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C9-C 16, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä maaöljysyöttöä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka sitten poistetaan. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C irc25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B dieselpolttoaineet Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C9-C 20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B polttoöljy N:o 2 Öljymäinen tisle, jonka viskositeetti sijaitsee välillä 32,6 SUS / 37,7 C B B polttoöljy N:o 4 kaasuöljyt (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 13-C25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B keskiraskaat tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C n -C20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. 37,9 Öljymäinen tisle, jonka viskositeetti sijaitsee välillä SUS / 37,7 C B dieselmoottoripolttoaineet N:o 2 Öljymäinen tisle, jonka viskositeetti sijaitsee välillä 32,6 40,1 SUS / 37,7 C. Kutsutaan yleisesti 'dieselöljyksi ' tai 'kaac suöljyksi' B korkeassa lämpötilassa kiehuvat tisleet (maaöljy), katalyyttisen reformoinnin fraktiointijäännös Katalyyttisen reformoinnin fraktiointikolonnin jäännöstä tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Sen kiehu mispiste sijaitsee likimain välillä C B keskiraskaat tisleet (maaöljy), savikäsitellyt maaöljyjaetta luonnonsavella tai modifioidulla savella, yleensä suodannalla, tarkoituksena polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa B keskivälillä kiehuvat tisleet (maaöljy), katalyyttisen refor moinnin fraktiointijäännös Katalyyttisen reformoinnin fraktiointikolonnin jäännöstä tislaa maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Sen kiehu mispiste sijaitsee likimain välillä C.

50 142 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide B B alhaisessa lämpötilassa kiehuvat tisleet (maaöljy), katalyyttisen kevyet nafteeniset C,,_ l7-hiilivedyt, uutto liuotinmenetelmällä reformoinnin fraktiointijäännös Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan uuttamalla Katalyyttisen reformoinnin fraktiointikolonnin jäännöstä tislaa aromaatteja kevyeen, viskositeetiltaan 2,2 cst:n (40 C) maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Sen kiehu nafteeniseen tisleeseen. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, mispiste on likimain alle 288 C. joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C u -C 17, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B keskiraskaat tisleet (maaöljy), korkeasti jalostetut maaöljyjaetta useammalla seuraavista käsittelyistä : suodatus, sentrifugointi, ilmakehän paineessa tapahtuva tislaus, tyhjö tislaus, happokäsittely, neutralointi ja savikäsittely. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 0-C B vedyllä käsitellyt kaasuöljyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan katalysaattorin läsnäollessa vetykäsiteltyjä parafiinien poistovirtoja uudel leen tislaamalla. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa Ci 7-C27, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B tisleet (maaöljy), katalyyttinen reformointi, raskas aromaattinen rikaste Katalyyttisesti reformoitua maaöljyjaetta tislaamalla saatu hiili vetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 10-C 1(i, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), hiilellä käsitellyt maaöljystä saatavaa öljyjaetta aktiivihiilellä polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 12-C B B parafiiniset keskitisleet (maaöljy), hiilellä käsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä parafiiniset kaasuöljyt maaöljyä aktiivihiilellä polaaristen aineosien jäännösten ja Tisle, joka saadaan uudelleen tislaamalla hiilivetyjen monimut epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilive kaista seosta, joka on saatu parafiinien voimakkaassa katac dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin lyyttisessä vetykäsittelyssä syntyvien poistovirtojen tislauk rajoissa C l6-c 16. sesta. Sen kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C B raskas teollisuusbensiini (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalosc tettu, rikki poistettu vetykäsittelyllä B parafiiniset keskitisleet (maaöljy), savikäsitellyt maaöljyä valkaisumaalla polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 16-C B Ci 6-2«- hiilivedyt, vedyllä käsitelty keskiraskas tisle, kevyt tislausjae Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan keskiraskaan tisleen vetykäsittelyn poistovirtojen tyhjötislauksen aikana ensimmäisenä jakeena. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 6-C 20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C ; lopputuoteöljyn viskositeetti on 2 cst / 100 C A jäännökset (maaöljy), ilmakehän paineessa toimiva kolonni Ilmakehän paineessa tapahtuvan raakaöljytislauksen moni mutkainen jäännös. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C20, ja joiden kiehumispiste on liki main yli 350 C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita B A vedyllä käsitellyt parafiiniset C, hiilivedyt, kevyt tislausjae raskaat kaasuöljyt (maaöljy), tyhjötislaus Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan raskaiden parac Ilmakehän paineessa tapahtuvan raakaöljytislauksen jäännöstä fiinien, katalysaattorin läsnäollessa tapahtuvan, vetykäsit tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. telyn poistovirtojen tyhjötislauksen aikana ensimmäisenä Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä jakeena. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatoc sijaitsee pääasiassa rajoissa C 20-C 50, ja joiden kiehumispiste mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 12-C 20, ja joiden sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää 5 kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C ; paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisäl lopputuoteöljyn viskositeetti on 2 cst / 100 C. tävät A 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita.

51 15/Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti A A raskaat tisleet (maaöljy), katalyyttinen krakkaus tyhjökaasuöljyt (maaöljy), vedyllä käsitellyt Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaa Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä maila saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiili maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pää rajoissa C 15-C35, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain asiassa rajoissa C 13-C S0, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liki välillä C. Tämä jae voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäse nisiä kondensoituneita renkaita. main välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäse nisiä kondensoituneita renkaita A selkeytetyt öljyt (maaöljy), katalyyttinen krakkaus Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyvien tuotteiden tislausjäännösjakeena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C20, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 350 C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A ilmakehän paineessa toimivan kolonnin jäännökset (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä ilmakehän paineessa toimivan kolonnin jäännöstä vedyllä katalysaattorin läsnäollessa, olosuhteissa, joiden tarkoituk sena on ensisijaisesti poistaa orgaaniset rikkiyhdisteet. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C20, ja joiden kiehumispiste on liki main yli 350 C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A fraktiointijäännökset (maaöljy), katalyyttinen reformointi Katalyyttisen reformoinnin tuloksena syntyvien tuotteiden tislausjäännösjakeena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääosin aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 0-C 25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A raskaat tyhjökaasuöljyt (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä Katalyyttisellä hydrodesulfurointimenetelmällä saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 20-C 50, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A jäännökset (maaöljy), vetykrakkaus Vetykrakkauksen tuloksena syntyvien tuotteiden tislausjäännös jakeena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C20, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 350 C A jäännökset (maaöljy), höyrykrakkaus Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan höyrykrak kauksen (sisältäen eteenin valmistukseen tarkoitetun höyrykrakkauksen ) tuloksena syntyvän tuotteen tislausjäänc nösjakeena. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C 14, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 260 C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A A jäännökset (maaöljy), lämpökrakkaus ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen jäännökset (maaöljy) Lämpökrakkauksen tuloksena syntyvien tuotteiden tislausjäänc Ilmakehän paineessa tapahtuvan raakaöljytislauksen monimut nösjakeena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu kainen jäännös. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatoc lukumäärä on pääosin suurempi kuin C u, ja joiden kiehu mien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C 20, ja joiden mispiste on likimain yli 200 C. Voi sisältää 5 paino-% tai kiehumispiste on likimain yli 350 C. Voi sisältää 5 enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäse paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisäl nisiä kondensoituneita renkaita. tävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A raskaat tisleet (maaöljy), lämpökrakkaus Lämpökrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa Ci S-C36, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisäl tävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A selkeyteyt öljyt (maaöljy), katalyyttinen krakkaus, rikki poistettu vetykäsittelyllä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä katalyyttisen krakkauksen selkeytettyjä öljyjä vedyllä orgaac nisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka sitten poiste taan. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C 20, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 350 C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita.

52 144 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide A A keskitisleet (maaöljy), katalyyttinen krakkaus, rikki poistettu höyrykrakkauksen kevyet jäännökset (maaöljy) vetykäsittelyllä Höyrykrakkauksen tuloksena syntyvien tuotteiden monimut Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä kainen tislausjäännös. Koostuu pääasiassa aromaattisista ja katalyyttisen krakkauksen keskitisleitä vedyllä orgaanisen tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka sitten poistetaan. määrä on suurempi kuin C7, ja joiden kiehumispiste vaihe Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä telee likimain välillä C. sijaitsee pääosin rajoissa Cn-C 30, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän aromaattisia trisyklisiä hiilivetyjä A polttoöljy N:o A Polttoöljy, jonka viskositeetti sijaitsee välillä SUS / raskaat tisleet (maaöljy), katalyyttinen krakkaus, rikin poisto 37,7 C. vetykäsittelyllä katalyyttisen krakkauksen raskaita tisleitä vedyllä orgaanisen A rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka sitten poistetaan. rikkipitoisuudeltaan alhaiset jäännökset (maaöljy), fraktiointiyko Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sikkö sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C35, ja joiden kiehumispiste Rikkipitoisuudeltaan alhainen, hiilivetyjen monimutkainen sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisäl tävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita. seos, joka saadaan raakaöljyn jakotislauksen jäännösjakeena suoratislauksella tapahtuvan bensiini-, keroseeni- ja kaasuöl jyjakeiden poiston jälkeen A A polttoöljy, suoratislauksen kaasuöljyjäännökset, rikkipitoisuus suuri raskaat ilmakehän paineessa olevat kaasuöljyt (maaöljy) Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä A sijaitsee pääasiassa rajoissa C7-C 35, ja joiden kiehumispiste jäännöspolttoöljy sijaitsee likimain välillä C. Erilaisista jalostusjakeista, yleensä jäännöksistä, syntyvä neste mäinen tuote. Sen koostumus on monimutkainen ja vaihe telee raakaöljyn alkuperästä riippuen A A tislausjäännökset (maaöljy), katalyyttisen reformoinnin frak tiointijäännös Katalyyttisen reformoinnin fraktiointijäännöksen monimut kainen tislausjäännös. Sen kiehumispiste on likimain yli 399 C A jäännökset (maaöljy), koksauksen raskas kaasuöljy ja tyhjökaac suöljy Koksauksen raskaan kaasuöljyn ja tyhjökaasuöljyn tislausjäänc nösjakeena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C n, ja joiden kiehumispiste on liki main yli 230 C. koksipesutornin jäännökset (maaöljy), sisältävät kondensoitu neita renkaita sisältäviä aromaatteja Hiilivetyjen hyvin monimutkainen seos, joka saadaan tyhjö jäännöksen tislauksen jäännösjakeena ja lämpökrakkauksen tuloksena syntyvistä tuotteista. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C20, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 350 C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A tyhjötisleet (maaöljy), maaöljyjäännökset Raakaöljyn ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen jääne nöstä tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos A A koksauksen raskaat jäännökset ja kevyet tyhjöjäännökset (maaöljy) Koksauksen raskaan kaasuöljyn ja kevyen tyhjökaasuöljyn tislauksen aikana jäännösjakeena saatu hiilivetyjen moni mutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C, 3, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 230 C A kevyet tyhjöjäännökset (maaöljy) Ilmakehän paineessa tapahtuvan raakaöljytislauksen jäännöksen monimutkainen tyhjötislausjäännös. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C!3, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 230 C. hartsimaiset höyrykrakkauksen jäännökset (maaöljy) Maaöljyn höyrykrakkausjäännösten tislauksessa syntyvä moni mutkainen jäännös A tyhjökeskitisleet (maaöljy) Raakaöljyn ilmakehän paineessa tapahtuvassa tislauksessa syntyvää jäännöstä tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen moni mutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 14-C42, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita.

53 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti A A kevyet tyhjötisleet (maaöljy) höyrykrakkauksen jäännökset, lämpökäsittely Raakaöljyn ilmakehän paineessa tapahtuvassa tislauksessa Höyrykrakattua raakaa teollisuusbensiiniä (naftaa) käsittelemällä syntyvää jäännöstä tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen moni ja tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. mutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa Cn -C3 5, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 180 C. kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A tyhjötisleet (maaöljy) Raakaöljyn ilmakehän paineessa tapahtuvassa tislauksessa syntyvää jäännöstä tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen moni mutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C l5-c50, ja joiden kiehumispiste sijaitsee välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisäl tävät A 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A raskaat tyhjökaasuöljyt (maaöljy), koksaus, rikin poisto vetykä sittelyllä Koksauksen raskaita tislesyöttöjä hydrodesulfuroimalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C18-C^, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A jäännökset (maaöljy), katalyyttinen krakkaus Katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyvien tuotteiden tislausjäännösjakeena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääosin hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääasiassa suurempi kuin Cu, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 200 C B voitelurasvat Hiilivetyjen monimutkainen seos, jonka hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 12-C50, ja joka voi sisältää alkalimetallien orgaanisia suoloja, maa-alkalimetalleja ja/tai alumiiniyhdisteitä A kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy) Raakaöljyn ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen jääne nöstä tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 15-C30, ja tuottaa lopputuoteölo jyn, jonka viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä, joiden esiintyminen raakaöljyn tällä tislausalueella on tavallista A raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy) Raakaöljyn ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen jääne nöstä tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C20-C50, ja tuottaa lopputuoteölo jyn, jonka viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä A raskas polttoöljy, rikkipitoisuus suuri Raakaöljyä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa alifaattisista, aromaattisista ja sykloali faattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C25, ja joiden kiehumispiste on liki main yli 400 C A kevyet nafteeniset tisleet (maaöljy) Raakaöljyn ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen jääne nöstä tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä A keskitisleet (maaöljy), katalyyttinen krakkaus, terminen hajotus Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tislaamalla katalyyttisen krakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita, ja jota on käytetty lämmönsiirtonesteenä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää orgaanisia rikkiyhdisteitä A jäännösöljyt (maaöljy) Hiilivetyjen, rikkiyhdisteiden ja metallipitoisten orgaanisten yhdisteiden monimutkainen seos, joka saadaan jäännöksenä krakkauksen ja fraktioinnin jalostusmenetelmissä. Loppu tuoteöljyn viskositeetti on suurempi kuin 2 cst / C. sijaitsee pääasiassa rajoissa C, 5-C 3o, ja tuottaa lopputuoteölo jyn, jonka viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja A raskaat nafteeniset tisleet (maaöljy) Raakaöljyn ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen jääne nöstä tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C20-C50, ja tuottaa lopputuoteölo jyn, jonka viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja A raskaat nafteeniset tisleet (maaöljy), happokäsitellyt Rikkihappokäsittelyn aikana raffinaattina saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoe mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C2o-C50, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafii neja.

54 146 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide A lopputuoteöljyn viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / kevyet nafteeniset tisleet (maaöljy), happokäsitellyt 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja. Rikkihappokäsittelyn aikana raffinaattina saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 1S-C30, ja tuottaa B lopputuoteöljyn, jonka viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafii valkoinen mineraaliöljy (maaöljy) neja. Korkealle jalostettu maaöljyn mineraaliöljy. Käsittää hiilivetyjen monimutkaisen seoksen, joka saadaan maaöljyjakeen ja rikkihapon tai oleumin voimakkaalla käsittelyllä, tai hydrauksella tai yhdistämällä hydraus ja happokäsittely. Tämä menetelmä voi käsittää lisäksi pesu- ja käsittelyvai A heet. Koostuu tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatoc raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), happokäsitellyt mien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 15-C 50. Rikkihappokäsittelyn aikana raffinaattina saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C 50, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on B suurempi kuin 19 cst / 40 C. voiteluöljyt (maaöljy), suuremmat kuin C2S, bright stock -poh jäiset, vetykäsittely Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä jäännösöljyä, josta asfaltit on liuotinmenetelmällä poistettu, A vedyllä katalysaattorin läsnäollessa, kahdessa vaiheessa, kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), happokäsitellyt parafiinien poiston tapahtuessa näiden välissä. Koostuu Rikkihappokäsittelyn aikana raffinaattina saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C30, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C25, ja joiden lopputuoteöljyn viskoo siteetti on likimain 440 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän tyydyttyneitä hiilivetyjä B A voiteluöljyt (maaöljy), bright stock -pohjaiset, Vetykäsitellyt Liuotinmenetelmällä jalostetun jäännöksen vetykäsittelyllä raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut saatujen hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pää Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen asiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, pääosin suurempi kuin C50, ja joiden lopputuoteöljyn viskoo joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa siteetti sijaitsee välillä cst / 40 C. C20-C50, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän alifaattisia hiilivetyjä B A kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C^-C,,,, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. voiteluöljyt (maaöljy), bright stock -pohjaiset, liuotinmenetelo mällä jalostetut ja vetykäsitellyt Liuotinmenetelmällä jalostetun jäännöksen vetykäsittelyllä saatujen hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pää asiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C40, ja joiden lopputuoteöljyn viskoo siteetti sijaitsee välillä cst / 40 C A raskaat nafteeniset tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C 50, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja A kevyet nafteeniset tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C, 5- C30, ja jonka B kevyt valkoinen mineraaliöljy (maaöljy) Korkealle jalostettu maaöljyn mineraaliöljy. Käsittää hiilivetyjen monimutkaisen seoksen, joka saadaan käsittelemällä maaöl jyjaketta voimakkaasti rikkihapolla ja oleumilla, hydrauk sella tai hydrauksella ja happokäsittelyllä. Koostuu pää asiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, jotka ovat pääosin suurempia kuin C C raskaat tisleet (maaöljy), vetykrakkaus Vetykrakkauksen tuloksena syntyviä tuotteita tislaamalla saatujen hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pää asiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 15- C3,, ja joiden kiehumis piste sijaitsee likimain välillä C.

55 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C suodannalla, tarkoituksena polaaristen yhdisteiden jääne raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalosc nösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu hiilive tetut dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana raffinaattina saatu hiilive rajoissa C 20-C 50, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydytty suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen merkit neistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee tävän määrän tyydyttyneitä hiilivetyjä. pääosin rajoissa C 20-C 50, ja jonka lopputuoteöljyn viskosi teetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C C kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalosc tetut Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana raffinaattina saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydytty neistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C30, ja jonka lopputuoteöljyn viskosi teetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C C kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), savikäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä maaöljyjaetta luonnonsavella tai modifioidulla savella, tai suodannalla, tarkoituksena polaaristen yhdisteiden jääne nösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C l5-c 30, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen merkit tävän määrän tyydyttyneitä hiilivetyjä C jäännösöljyt (maaöljy), asfaltit poistettu liuotinmenetelmällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan C3-C4-jäännök sestä liukoisena jakeena liuotinmenetelmällä tapahtuvan asfalttien poiston aikana. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C 25, ja jonka kiehumispiste on likimain yli 400 C C jäännösöljyt (maaöljy), savikäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä jäännösöljyä luonnonsavella tai modifioidulla savella, tai suodannalla, tarkoituksena polaaristen yhdisteiden jääne nösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C2.5, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 400 C C raskaat nafteeniset tisleet (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalosc tetut C Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana raffinaattina saatu hiilive raskaat nafteeniset tisleet (maaöljy), savikäsitellyt tyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C so, ja maaöljyjaetta luonnonsavella tai modifioidulla savella, tai jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on suurempi kuin 19 cst suodannalla, tarkoituksena polaaristen yhdisteiden jääne / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja. nösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C 20-C S0, ja joiden lopputuoteöljyn viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän C normaaleja parafiineja. kevyet nafteeniset tisleet (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalosc tetut Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana raffinaattina saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden C hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C30, ja kevyet nafteeniset tisleet (maaöljy), savikäsitellyt jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on pienempi kuin 19 cst Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja. maaöljyjaetta luonnonsavella tai modifioidulla savella, tai suodannalla, tarkoituksena polaaristen yhdisteiden jääne nösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu hiilive C dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin jäännösöljyt (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalostetut rajoissa C 15-C30, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan liukenematto pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän mana jakeena jalostettaessa jäännöstä polaarisella orgaani normaaleja parafiineja. sella liuottimella, kuten fenolilla tai furfuraalilla. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C2S, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 400 C C raskaat nafteeniset tisleet (maaöljy), vedyllä käsitellyt maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu C hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), savikäsitellyt rajoissa C20-C 50, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän maaöljyjaetta luonnonsavella tai modifioidulla savella, tai normaaleja parafiineja.

56 148 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide C viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää kevyet nafteeniset tisleet (maaöljy), vedyllä käsitellyt suhteellisen vähän normaaleja parafiineja. Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin C rajoissa C, 5-C30, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän kevyet nafteeniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu liuotin menetelmällä normaaleja parafiineja. Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla normaalit parafiinit maaöljyjakeesta liuottimeen kiteyttä mällä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä C sijaitsee pääosin rajoissa C, 5-C 30, ja jonka lopputuoteöljyn raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), vedyllä käsitellyt viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja. maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C 50, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on C suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen merkit raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu liuotin tävän määrän tyydyttyneitä hiilivetyjä. menetelmällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla normaalit parafiinit maaöljyjakeesta liuottimeen kiteyttä C mällä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), vedyllä käsitellyt lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C50, ja jonka loppu Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä tuoteöljyn viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C30, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on C pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen merkit raskaat nafteeniset öljyt (maaöljy), parafiinien poisto katalyytti tävän määrän tyydyttyneitä hiilivetyjä. sesti Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla parafiinit katalyyttisellä menetelmällä. Koostuu pääasiassa C hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu liuotin rajoissa C 20-C 50, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on menetelmällä suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla normaaleja parafiineja. normaalit parafiinit maaöljyjakeesta liuottimeen kiteyttä mällä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa Ci 5-C30, ja jonka loppu C tuoteöljyn viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. kevyet nafteeniset öljyt (maaöljy), parafiinien poisto katalyytti sesti Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla C parafiinit katalyyttisellä menetelmällä. Koostuu hiilivedyistä, jäännösöljyt (maaöljy), vedyllä käsitellyt joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C irc30, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on pienempi maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C25, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 400 C. kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja C jäännösöljyt (maaöljy), parafiinit poistettu liuotinmenetelmällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla jäännösöljystä pitkäketjuiset haaroittuneet hiilivedyt liuotti meen kiteyttämällä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C 2J, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 400 C C raskaat parafiiniset öljyt (maaöljy), parafiinien poisto katalyytti sesti Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla parafiinit katalyyttisellä menetelmällä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C 50, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C C C kevyet parafiiniset öljyt (maaöljy), parafiinien poisto katalyytti raskaat nafteeniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu liuotin menetelmällä sesti Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla parafiinit katalyyttisellä menetelmällä. Koostuu pääasiassa normaalit parafiinit maaöljyjakeesta liuottimeen kiteyttä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin mällä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä rajoissa C 15-C30, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on sijaitsee pääosin rajoissa C20-C 50 > ja jonka lopputuoteöljyn pienempi kuin 19 cst / 40 C.

57 15/Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 149 N:o EINECS ryhmä N:o CAS N:o EINECS ryhmä Nro CAS C asiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku raskaat nafteeniset öljyt (maaöljy), parafiinit poistettu määrä sijaitsee rajoissa C 1S-C 50. kompleksin muodostuksella Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla suoraketjuiset parafiiniset hiilivedyt kiinteässä muodossa käsittelemällä vaikuttavan aineen, kuten urean kanssa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C J0, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja C kevyet nafteeniset öljyt (maaöljy), parafiinit poistettu kompleksin muodostuksella Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla parafiinit katalyyttisellä menetelmällä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C l5-c30, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja C raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu kompleksin muodostuksella Raskaasta parafiinisesta tisleestä parafiinien poistolla saatu hiili vetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-Cj0, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on vähintään 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja C kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu kompleksin muodostuksella Kevyestä parafiinisesta tisleestä parafiinien poistolla saatu hiili vetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C l2-c30, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on pienempi kuin 19 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen vähän normaaleja parafiineja C C voiteluöljyt (maaöljy), C20. 50, neutraaliöljypohjaiset, vetykäsittely, raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu liuotin korkea viskositeetti menetelmällä ja savikäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä kevyttä ja raskasta tyhjökaasuöljyä ja jäännösöljyä, josta raskasta parafiinista tislettä, josta parafiinit on poistettu, asfaltit on liuotinmenetelmällä poistettu, vedyllä, katalysaat luonnonsavella tai modifioidulla savella, tai suodannalla. torin läsnäollessa, kahdessa vaiheessa, joiden välissä Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku tapahtuu parafiinien poisto. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C 50. joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C 50 ) ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on likimain 112 cst / 40 C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän C tyydyttyneitä hiilivetyjä. raskaat parafiiniset C hiilivedyt (maaöljy), parafiinien poisto liuotinmenetelmällä ja vetykäsittely Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä raskasta parafiinista tislettä, josta parafiinit on poistettu, C vedyllä katalysaattorin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa hiili voiteluöljyt (maaöljy), C 15.30, neutraaliöljypohjaiset, vetykäsittely vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C 50. kevyttä ja raskasta tyhjökaasuöljyä vedyllä, katalysaattorin läsnäollessa, kahdessa vaiheessa, joiden välissä tapahtuu C parafiinien poisto. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C30, ja kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu liuotin jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on likimain 15 cst / menetelmällä ja savikäsitellyt 40 0 C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän tyydytty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä neitä hiilivetyjä. kevyttä parafiinista tislettä, josta parafiinit on poistettu, luonnonsavella tai modifioidulla savella, tai suodannalla. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C C voiteluöljyt (maaöljy), C20. 50, neutraaliöljypohjaiset, vetykäsittely C kevyttä ja raskasta tyhjökaasuöljyä ja jäännösöljyä, josta kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu liuotin asfaltit on liuotinmenetelmällä poistettu, vedyllä, katalysaat menetelmällä ja vedyllä käsitellyt torin läsnäollessa, kahdessa vaiheessa, joiden välissä tapahtuu parafiinien poisto. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, kevyttä parafiinista tislettä, josta parafiinit on poistettu, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa vedyllä katalysaattorin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa hiili C20-C 50, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on likimain 32 cst / 40 0 C. Sisältää suhteellisen merkittävän määrän tyydyttyneitä hiilivetyjä C voiteluöljyt vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C C jäännösöljyt (maaöljy), parafiinit poistettu liuotinmenetelmällä, vedyllä käsitellyt Liuotinmenetelmällä tapahtuvalla uutolla ja parafiinien pois C tolia saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pää jäännösöljyt (maaöljy), parafiinien poisto katalyyttisesti

58 150 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide 12 N:o EINECS ryhmä N:o CAS N:o EINECS ryhmä Nro CAS C C raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu, vedyllä hiilivedyt, parafiiniset tislausjäännökset, vetykrakkaus, parafii käsitellyt nien poisto liuotinmenetelmällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan voimakkaasti hydraamalla katalysaattorin läsnäollessa tislettä, josta parac C fiinit on poistettu. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilive raskaat tisleet (maaöljy), vedyllä käsitellyt, liuotinmenetelmällä dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin jalostetut, hydratut rajoissa C2r C39, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on lähellä 44 cst / 50 C C kevyet tisleet (maaöljy), vetykrakkaus, liuotinmenetelmällä C jalostetut kevyet parafiiniset tisleet (maaöljy), parafiinit poistettu, vedyllä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan vetykrakatusta käsitellyt maaöljyjäännöksestä poistamalla aromaatit liuotinmenetelo Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan voimakkaasti mällä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien hydraamalla katalysaattorin läsnäollessa tislettä, josta parac lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 18-C27, ja joiden kiehu fiinit on poistettu. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilive mispiste sijaitsee likimain välillä C. dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 2 1-C29, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti on lähellä 13 cst / 50 C C C is-40 -voiteluöljyt (maaöljy), perustuu vetykrakattuun tisleeseen, parafiinit poistettu liuotinmenetelmällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla vetykrakatun maaöljytuotteen tislausjäännöksestä parafiinit liuotinmenetelmällä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C, 8-C40 ) ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C raskaat parafiiniset tisleet (maaöljy), rikillä käsitellyt Raakaöljyä tyhjötislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääasiassa rajoissa C20-C50, ja joihin lisätään alkuai nerikkiä korkeassa lämpötilassa C C C, g.40 -voiteluöljyt (maaöljy), perustuu hydrattuun jalosteeseen, kevyet nafteeniset tisleet (maaöljy), liuotinmenetelmällä jaloste parafiinit poistettu liuotinmenetelmällä tut, vedyllä käsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä parafiinit liuotinmenetelmällä hydratusta jalosteesta, joka on maaöljyjaetta katalysaattorin läsnäollessa vedyllä ja poistac saatu vedyllä käsitellystä maaöljytisleestä liuotinmenetelo maila aromaattiset hiilivedyt liuotinmenetelmällä tapahtu mällä uuttamalla. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden valla uutolla. Koostuu pääasiassa nafteenisista hiilivedyistä, hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C ] 8-C40, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C M-C!0, ja jonka lopputuoteöljyn viskositeetti sijaitsee välillä cst / 40 C C C C hiilivedyt, aromaattipitoiset, liuotinmenetelmällä uutettu C voiteluöljyt (maaöljy), liuotinmenetelmällä tapahtuva nafteeninen tisle uutto, parafiinit poistettu, vedyllä käsitellyt C C C, hiilivedyt, aromaattipitoiset, liuotinmenetelmällä uutettu nafteeninen tisle voiteluöljyt, joista parafiinit on liuotinmenetelmällä poistettu (maaöljy), ei-aromaattiset, vetykrakkaus C C C hiilivedyt, vedyllä käsitellyt tyhjötislauksen jäännökset, jäännösöljyt (maaöljy), vetykrakkaus, happokäsittely ja parafii asfaltit ja parafiinit poistettu nien poisto liuotinmenetelmällä C Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla C hiilivedyt, tyhjötislauksen jäännökset, joista asfaltit on parafiinit liuotinmenetelmällä vetykrakattujen ja happokäsi poistettu, vedyllä käsitellyt teltyjen raskaiden parafiinien tislausjäännöksestä; sen kiehu mispiste on likimain yli 380 C C C raskaat parafiiniöljyt (maaöljy), parafiinit poistettu ja liuotinme netelmällä jalostetut Rikkiä sisältävästä parafiinisesta raakaöljystä saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa liuotinmenetelo mällä jalostetusta voiteluöljystä, josta parafiinit on poistettu, ja jonka viskositeetti on 65 cst / 50 C C parafiiniset voiteluöljyt (maaöljy), perusöljyt Raakaöljyä jalostamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista, nafteenisista ja parafiini sista hiilivedyistä, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskosi teetti on 23 cst / 40 0 C. kevyet tisleet (maaöljy), liuotinmenetelmällä jalostetut, vety krakkaus vetykrakatuista maaöljytisleistä saatua tislettä liuotinmene telmällä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C, 8-C27, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C raskaat tisleet (maaöljy), hydratut, liuotinmenetelmällä jalostetut hydrattua maaöljytislettä liuotinmenetelmällä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C l9-c40, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C.

59 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C C C 27_42 - nafteeniset hiilivedyt Cis-27 -voiteluöljyt (maaöljy), vetykrakatut, parafiinit poistettu liuotinmenetelmällä C C jäännösöljyt (maaöljy), parafiinit poistettu liuotinmenetelmällä C 17.3o -hiilivedyt, ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen ja hiilellä käsitellyt jäännös, asfaltit poistettu liuotinmenetelmällä ja käsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä vedyllä, kevyt tislausjae jäännösöljyjä, joista parafiinit on liuotinmenetelmällä pois Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan lyhytjäännökc tettu, aktiivihiilellä polaaristen aineosien jäännösten ja sen, josta asfaltit on liuotinmenetelmällä poistettu, kataly epäpuhtauksien poistamiseksi. saattorin läsnäollessa tapahtuvan vetykäsittelyn poistovir roista, tyhjötislauksen ensimmäisenä jakeena. Koostuu pää C asiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee jäännösöljyt (maaöljy), parafiinit poistettu liuotinmenetelmällä pääosin rajoissa C l7-c30, ja joiden kiehumispiste sijaitsee ja savikäsitellyt likimain välillä C; lopputuoteöljyn viskositeetti on 4 cst / noin 100 C. jäännösöljyjä, joista parafiinit on liuotinmenetelmällä pois tettu, valkaisumaalla polaaristen aineosien jäännösten ja C epäpuhtauksien poistamiseksi. C 17 _40 -hiilivedyt, vedyllä käsitelty tislausjäännös, asfaltit pois tettu liuotinmenetelmällä, tyhjötislauksen kevyt jae C Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan lyhytjäännökc suuremmat kuin C25 -voiteluöljyt (maaöljy), uutto liuotinmene sen, josta asfaltit on liuotinmenetelmällä poistettu, ja jonka telmällä, asfalttien ja parafiinien poisto, hydraus viskositeetti on 8 cst / noin 100 C, katalyyttisen vetykäsit telyn poistovirroista, tyhjötislauksen ensimmäisenä jakeena. Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan tyhjötislauksen jäännöksiä liuotinmenetelmällä uuttamalla ja hydraamalla. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 17 -C40, ja joiden kiehumis määrä on pääosin suurempi kuin C25, ja lopputuoteöljyn piste sijaitsee likimain välillä C. viskositeetti on lähellä cst / 100 C C kevyet nafteeniset C l3.27 -hiilivedyt, uutto liuotinmenetelmällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan uuttamalla aromaatteja kevyestä nafteenisesta tisleestä, jonka viskosi teetti on 9,5 cst / 40 C. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 13-C 27, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C C ] 7 _32 -voiteluöljyt (maaöljy), uutto liuotinmenetelmällä, parafii nien poisto, hydraus Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen jäännöksiä liuotinmenetelo mällä uuttamalla ja hydraamalla. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 17- C,2, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskosi teetti on lähellä cst / 40 C C kevyet nafteeniset C hiilivedyt, uutto liuotinmenetelmällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan uuttamalla aromaatteja kevyestä nafteenisesta tisleestä, jonka viskosi teetti on 16 cst / 40 C. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C I4-C 29, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C C C2035 -voiteluöljyt (maaöljy), uutto liuotinmenetelmällä, parafii nien poisto, hydraus Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen jäännöksiä liuotinmenetelo mällä uuttamalla ja hydraamalla. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C 55, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskosi teetti on lähellä cst / 40 0 C C C hiilivedyt, aromaatit poistettu C C24-5o -voiteluöljyt (maaöljy), uutto liuotinmenetelmällä, parafii nien poisto, hydraus G C hiilivedyt, vedyllä käsitellyt tisleet, kevyet tislaustuotteet C C27_45 -hiilivedyt, nafteeninen tyhjötislaus Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan ilmakehän paineessa tapahtuvan tislauksen jäännöksiä liuotinmenetelo mällä uuttamalla ja hydraamalla. Koostuu pääasiassa hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C24-C S0, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskosi teetti on lähellä cst / 40 C C C27_4j -hiilivedyt, aromaatit poistettu liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), jäännösöljy Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana uutteena saatu hiilive C C20. 5s -hiilivedyt, vedyllä käsitellyt tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C 25.

60 152 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/Nide B liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), tyhjöjäännös, asfaltit pois raskaan nafteenisen tisleen liuotinmenetelmän uutteet (maaöl tettu jy), aromaattinen rikaste Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan uuttamalla liuo Aromaattinen rikaste, joka saadaan lisäämällä raskaan naftee tinmenetelmällä asfaltitonta tyhjöjäännöstä. Koostuu pää nisen tisleen liuotinmenetelmän uutteeseen ja uuttoliuottic asiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku meen vettä. määrä on pääosin suurempi kuin C30. Sisältää yli 5 paino- % aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita A liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kevyt nafteeninen tisle Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana uutteena saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C30. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäse nisiä kondensoituneita renkaita A liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), raskas parafiininen tisle Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana uutteena saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C 50. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäse nisiä kondensoituneita renkaita A liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kevyt parafiininen tisle Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana uutteena saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C30. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäse nisiä kondensoituneita renkaita A liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), raskas nafteeninen tisle Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana uutteena saatu hiilive B liuotinmenetelmällä jalostetun raskaan parafiinisen tisleen liuo tinuutteet (maaöljy) Liuotinmenetelmällä jalostetun raskaan parafiinisen tisleen toisen uuton aikana uutteena saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu tyydyttyneistä ja aromaattisista hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa ^2o- ^^o B uutteet (maaöljy), asfalttien poisto liuotinmenetelmällä raskaista parafiinisista tisleistä. Raskaan parafiinisen tisleen liuottimeen tapahtuvan uuton aikana uuttena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos B liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), raskas nafteeninen tisle, vedyllä käsitellyt katalysaattorin läsnäollessa raskaan nafteenisen tisleen liuo tinuutetta vedyllä. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C 50, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskosi teetti on vähintään 19 cst / 40 C x 9B liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), raskas parafiininen tisle, vedyllä käsitellyt katalysaattorin läsnäollessa raskaan parafiinisen tisleen liuo tinuutetta vedyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 21 -C33, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C S0. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäse nisiä kondensoituneita renkaita B liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kevyt parafiininen tisle, A liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kevyt tyhjökaasuöljy Kevyttä maaöljypohjaista tyhjökaasuöljyä liuotinmenetelmällä uuttamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 13-C30. vedyllä käsitellyt katalysaattorin läsnäollessa kevyen parafiinisen tisleen liuo tinuutetta vedyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 17-C26, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C A B C hiilivedyt, aromaattien pitoisuus suun liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), vedyllä käsitelty kevyt Viskositeetiltaan 27 cst:n / 100 C nafteenista tislettä liuotin menetelmällä uuttamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen parafiininen tisle Katalysaattorin läsnäollessa vedyllä käsitellyn parafiinisen liuot seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden timenkeskitisleen liuottimeen tapahtuvan uuton aikana hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C26-C S5, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. uutteena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 16-C36.

61 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 153 N:o EINECS ryhmä N:o CAS Nro EINECS ryhmä N:o CAS B hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kevyt nafteeninen tisle, rajoissa C l5-c50, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskosi rikki poistettu vetykäsittelyllä teetti on suurempi kuin 19 cst / 40 C. Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä liuotinuuton tuloksena syntyvää uutetta vedyllä, katalysaat B torin läsnäollessa, olosuhteissa, joiden ensisijaisena tarkoi tuksena on rikkiyhdisteiden poistaminen. Koostuu pää liuotinmenetelmän uutteet, joista rikki on vetykäsittelyllä pois asiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku tettu (maaöljy), raskas parafiininen tisle, josta parafiinit on määrä sijaitsee pääosin rajoissa C 15-C30. Voi sisältää 5 liuotinmenetelmällä poistettu paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisäl tävät 4 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita. maaöljysyöttöä, josta parafiinit on liuotinmenetelmällä pois tettu, vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka sitten poistetaan. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa B Ci5-C50, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskositeetti on liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kevyt parafiininen tisle, suurempi kuin 19 cst / 40 C. happokäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan maaöljypohjaiso B ten, ja rikkihappojalostuksen läpikäyneiden, kevyiden parac fiinisten tisleiden liuotinuuton tuloksena syntyvän uutteen kevyen parafiinisen tisleen liuotinmenetelmän uutteet (maaöl tislausjakeena. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilive jy), hiilellä käsitellyt dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan kevyen parafii rajoissa C l6-c32. nisen huipputisleen liuotinuutolla talteen otetun uutteen B liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kevyt parafiininen tisle, rikki poistettu vetykäsittelyllä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan uuttamalla kevyt parafiininen tisle liuottimeen, ja jota käsitellään vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka sitten poistetaan. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C, 5-C40, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskositeetti on suurempi kuin 10 cst / 40 C B liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kevyt tyhjökaasuöljy, vedyllä käsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan uuttamalla kevyitä maaöljypohjaisia tyhjökaasuöljyjä liuottimeen, ja jota käsitellään vedyllä katalysaattorin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 3-C B liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), raskas parafiininen tisle, savikäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä maaöljyjaetta luonnonsavella tai modifioidulla savella, tai suodannalla, tarkoituksena polaaristen yhdisteiden jääne nösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C2o-C5o. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät 4 6 -jäse nisiä kondensoituneita renkaita. tislausjakeena, ja jota käsitellään aktiivihiilellä polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 16-C B kevyen parafiinisen tisleen liuotinmenetelmän uutteet (maaöl jy), savikäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan kevyiden parac fiinisten huipputisleiden, liuotinuutolla talteen otetun, uutteen tislausjakeena, ja jota käsitellään valkaisumaalla polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistac miseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C16-C B kevyen tyhjökaasuöljyn liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), hiilellä käsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan uuttamalla kevyttä tyhjökaasuöljyä liuottimeen ja käsittelemällä aktiivi hiilellä polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C l3-c B kevyen tyhjökaasuöljyn liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), savikäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan uuttamalla kevyitä tyhjökaasuöljyjä liuottimeen ja käsittelemällä valkai sumaalla polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauk sien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiili vedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 13-C B liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), keskiraskas tisle liuotinmenetelmän uutteet, joista rikki on vetykäsittelyllä pois Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana uutteena saatu hiilive tettu (maaöljy), raskas nafteeninen tisle tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee maaöljysyöttöä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi pääosin rajoissa C9-C20, ja joiden kiehumispiste sijaitsee rikkivedyksi, joka sitten poistetaan. Koostuu pääasiassa likimain välillä C.

62 154 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide 12 N:o EINECS ryhmä N:o CAS Nro EINECS ryhmä N:o CAS C 15-C 3o, ja tuottaa lopputuoteöljyn, jonka viskositeetti on liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kaasuöljy lähellä 45 cst / 40 C. Liuottimeen tapahtuvan uuton aikana uutteena saatu hiilive tyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaatti sista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 3-C25, ja joiden kiehumispiste sijaitsee liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kaasuöljy, kemiallisesti likimain välillä C. neutraloidut Kaasuöljyliuottimessa olevien maaöljyuutteiden happamien aineiden poistoon tähtäävällä käsittelyllä saatu hiilivetyjen monimutkainen seos selkeytettyjen öljyjen liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), sisältävät kondensoituneita renkaita sisältäviä aromaatteja Katalyyttisesti krakatun selkeytetyn öljyn liuottimeen tapah tuvan uuton aikana uutteena saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C20, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 350 C. Voi sisältää 5 paino- % tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät A 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita raskaiden selkeytettyjen öljyjen liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), sisältävät kondensoituneita renkaita sisältäviä aromaatteja Katalyyttisesti krakatun selkeytetyn öljyn liuottimeen tapah tuvan uuton aikana uutteena saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C25, ja joiden kiehumispiste on likimain yli 425 C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaattisia hiilivetyjä, jotka sisältävät A 6 -jäsenisiä kondensoituneita renkaita selkeytettyjen välituoteöljyjen liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), sisältävät kondensoituneita renkaita sisältäviä aromaatteja Katalyyttisesti krakatun selkeytetyn öljyn liuottimeen tapah tuvan uuton aikana uutteena saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 7-C28, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaat tisia hiilivetyjä, jotka sisältävät A 6 -jäsenisiä kondensoitu neita renkaita liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), kaasuöljy, vedyllä käsi tellyt vedyllä, katalysaattorin läsnäollessa, kaasuöljyliuottimessa olevia maaöljyuutteita liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), vetykrakkauksen jäännös öljy Vetykrakattua maaöljyjäännöstä liuotinmenetelmällä käsittelee mällä saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 8-C27, ja joiden kiehu mispiste sijaitsee likimain välillä C raskaat liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), vetykrakkaus Maaöljytisleestä vetykrakkauksella saatuja, liuotinmenetelmällä käsiteltyjä raskaita ja keskiraskaita tisleitä tislaamalla saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 18-C27, ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C kaasuöljyn liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), hiilellä käsi tellyt kaasuöljyn liuotinuutteita aktiivihiilellä polaaristen aine osien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi kevyiden selkeytettyjen öljyjen liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), sisältävät kondensoituneita renkaita sisältäviä aromaatteja Katalyyttisesti krakatun selkeytetyn öljyn liuottimeen tapah tuvan uuton aikana uutteena saatu hiilivetyjen monimut kainen seos. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C,,-C2 ja joiden kiehumispiste sijaitsee likimain välillä C. Voi sisältää 5 paino-% tai enemmän aromaat tisia hiilivetyjä, jotka sisältävät A 6 -jäsenisiä kondensoitu neita renkaita kaasuöljyn liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), savikäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä kaasuöljyn liuotinuutteita valkaisumaalla polaaristen aine osien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi keskiraskaan tisleen liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), hiilellä käsitellyt keskiraskaan tisleen liuotinuutteita aktiivihiilellä polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi keskiraskaan tisleen liuotinmenetelmän uutteet (maaöljy), savi C 5 _!0 -aromaattiset uutteet (maaöljy), vedyllä käsitellyt käsitellyt Aromaattista uutetta vedyllä käsiteltäessä saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, keskiraskaan tisleen liuotinuutteita valkaisumaalla polaa joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa risten aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi.

63 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti A A parafiinivahat ja hiilivetyvahat mikrokiteiset hiilivetyvahat (maaöljy), vedyllä käsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan maaöljyjakeita liuottimeen kiteyttämällä (liuottimen öljynpoisto) tai erottaa mikrokiteistä maaöljyvahaa vedyllä katalysaattorin läsnäolo maila öljy parafiinista osittain sulattamalla. Koostuu pää lessa. Koostuu pääasiassa pitkäketjuisista ja haaroittuneista asiassa suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin lukumäärä on pääosin suurempi kuin C 20. rajoissa C 2 s-c A parafiinivahat ja mikrokiteiset hiilivetyvahat Pitkäketjuisten ja haaroittuneiden hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan jäännösöljyjä liuottimeen kiteyttämällä. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroit tuneista hiilivedyistä, pääosin suuremmista kuin C A hiilivetyvahat (maaöljy), hajuttomat parafiinijaetta tyhjössä höyryllä. Höyryn haihtuvat ja haisevat yhdisteet on suureksi osaksi poistettu. Tämä seos koostuu pääasiassa suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C A hiilivetyvahat (maaöljy), happokäsitellyt Maaöljyn vahajaetta rikkihapolla käsiteltäessä saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C A parafiiniset vahat (maaöljy), happokäsitellyt Maaöljyn vahajakeen rikkihappokäsittelystä raffinaattina saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C A hiilivetyvahat (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut Happamien aineiden poiston tuloksena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C A alhaisen sulamispisteen parafiiniset vahat (maaöljy) Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan maaöljyjakeita liuottimeen kiteyttämällä (liuottimen öljynpoisto), erotta maila öljy parafiinista osittain sulattamalla tai additiomeneo telmällä. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C, A A alhaisen sulamispisteen parafiiniset vahat (maaöljy), vedyllä mikrokiteiset hiilivetyvahat (maaöljy), savikäsitellyt käsitellyt mikrokiteistä maaöljyvahan jaetta luonnonsavella tai modi fioidulla savella, tai suodannalla, tarkoituksena polaaristen yhdisteiden jäännösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu pääasiassa pitkäketjuisista haaroittuneista hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 2S-C So Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan maaöljyjakeita liuottimeen kiteyttämällä (liuottimen öljynpoisto), erotta maila öljy parafiinista osittain sulattamalla tai additiomenec telmällä, sitten vedyllä katalysaattorin läsnäollessa käsitellen. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C A parafiinivahat (maaöljy), savikäsitellyt mikrokiteistä maaöljyvahan jaetta luonnonsavella tai modi fioidulla savella, tai suodannalla, tarkoituksena polaaristen yhdisteiden jäännösten ja epäpuhtauksien poistaminen. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilive dyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee rajoissa C20-c C A parafiinivahat ja mikrokiteiset hiilivetyvahat, vedyllä käsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan jäännösöljyjä liuottimeen kiteyttämällä ja käsittelemällä vedyllä kataly saattorin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiili atomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C A parafiinivahat ja Ci hiilivetyvahat A parafiinivahat (maaöljy), vedyllä käsitellyt maaöljyvahaa vedyllä katalysaattorin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa parafiinisista suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C A parafiiniset vahat (maaöljy), hiilellä käsitellyt maaöljyjakeita aktiivihiilellä jäännösaineosien ja epäpuh tauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C20.

64 156 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 15/ Nide 12 N:o EINECS ryhmä N:o CAS N:o EINECS ryhmä Nro CAS A tuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on parafiiniset vahat (maaöljy), alhainen sulamispiste, hiilellä käsi pääosin suurempi kuin C 25. tellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä alhaisessa lämpötilassa sulavia maaöljyjakeita aktiivihiilellä B jäännösaineosien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu parafiinista osittain sulattamalla erotettu öljy (maaöljy) pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden Liuotinmenetelmällä tapahtuvan öljyn poiston aikana tai parac hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C l2. fiinista osittain sulattamalla erotettuna öljymäisenä jakeena saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa haaraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C A parafiiniset vahat (maaöljy), alhainen sulamispiste, savikäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä B alhaisessa lämpötilassa sulavia maaöljyjakeita bentoniitilla parafiinista osittain sulattamalla erotettu öljy (maaöljy), happoc jäännösaineosien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C A parafiiniset vahat (maaöljy), alhainen sulamispiste, piihapolla käsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä alhaisessa lämpötilassa sulavia maaöljyjakeita piihapolla jäännösaineosien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C ) A parafiiniset vahat (maaöljy), piihapolla käsitellyt maaöljypohjaisia parafiinisia vahoja piihapolla polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroit tuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C A parafiinivahat ja mikrokiteiset hiilivetyvahat, hiilellä käsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan kiteyttämällä jäännösöljyjä liuottimeen ja käsittelemällä aktiivihiilellä polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistaa miseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C25. käsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä parafiinista osittain sulattamalla erotettua öljyä rikkihapolla. Koostuu pääasiassa haaraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C20-C B parafiinista osittain sulattamalla erotettu öljy (maaöljy), savikäsi tellyt parafiinista osittain sulattamalla erotettua öljyä luonnonsa vella tai modifioidulla savella, tai suodannalla, polaaristen yhdisteiden jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa haaraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C 20-C B parafiinista osittain sulattamalla erotettu öljy (maaöljy), hiilellä käsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä parafiinista osittain sulattamalla erotettua öljyä aktiivihiilellä jäännösaineosien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C B parafiinista osittain sulattamalla erotettu öljy (maaöljy), piiha polla käsitelty parafiinista osittain sulattamalla erotettua öljyä piihapolla jäännösaineosien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C A parafiinivahat ja mikrokiteiset hiilivetyvahat, savikäsitellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan kiteyttämällä jäännösöljyjä liuottimeen ja käsittelemällä bentoniitilla polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistao miseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C C puristettu parafiini (gatši) (maaöljy) Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan kiteyttämällä maaöljyjae liuottimeen (parafiinien poisto liuotinmenetelo mällä) tai hyvin parafiinipitoisen maaöljyn tislausjakeena. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroit tuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C A C parafiinivahat ja mikrokiteiset hiilivetyvahat, piihapolla käsi puristettu parafiini (gatši) (maaöljy), happokäsitelty tellyt Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan raffinaattina Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan kiteyttämällä käsiteltäessä maaöljypohjaista puristettua parafiinijaetta jäännösöljyjä liuottimeen ja käsittelemällä piihapolla polaa rikkihapolla. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjui risten aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. sista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroit lukumäärä on pääosin suurempi kuin C20.

65 15/ Nide 12 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C C puristettu parafiini (gatši) (maaöljy), savikäsitelty puristettu parafiini (gatši) (maaöljy), hiilellä käsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä maaöljypohjaista puristettua parafiinijaetta luonnonsavella maaöljypohjaista puristettua parafiinia aktiivihiilellä polaa tai modifioidulla savella, tai suodannalla. Koostuu pääasiassa risten aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin ^20 vaseliini 11D Parafiinisen jäännösöljyn parafiinien poiston aikana puolikiin C teässä muodossa saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. puristettu parafiini (gatši) (maaöljy), vedyllä käsitelty Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä kiteisistä ja nestemäisistä Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C 25. puristettua parafiinia katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroit tuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C C alhaisen sulamispisteen puristettu parafiini (gatši) (maaöljy) Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan poistamalla liuotinmenetelmällä parafiinit maaöljyjakeesta. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C C alhaisen sulamispisteen puristettu parafiini (gatši) (maaöljy), vedyllä käsitelty alhaisen sulamispisteen omaavaa maaöljypohjaista purisc tettua parafiinia katalysaattorin läsnäollessa vedyllä. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C C puristettu parafiini (gatši) (maaöljy), alhainen sulamispiste, hiilellä käsitelty alhaisen sulamispisteen omaavaa puristettua parafiinia aktii vihiilellä polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauk sien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suorac ketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C D hapetettu vaseliini (maaöljy) Orgaanisten yhdisteiden, pääasiassa moolimassaltaan suurten karboksyylihappojen, monimutkainen seos, joka saadaan ilmalla vaseliinia hapettamalla D vaseliini (maaöljy), alumiinilla käsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä vaseliinia Al 203 :lla polaaristen yhdisteiden ja epäpuhtauk sien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä kitei sistä ja nestemäisistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien luku määrä on pääosin suurempi kuin C D vaseliini (maaöljy), vedyllä käsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan puolikiinteässä muodossa käsiteltäessä parafiinista jäännösöljyä katalysaat torin läsnäollessa vedyllä. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä mikrokiteisistä ja nestemäisistä hiilivedyistä, joiden hiiliatoc mien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C D vaseliini (maaöljy), hiilellä käsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä maaöljyvaseliinia aktiivihiilellä polaaristen aineosien jääne nösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C C puristettu parafiini (gatši) (maaöljy), alhainen sulamispiste, savi käsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä alhaisen sulamispisteen omaavaa maaöljypohjaista purisc tettua parafiinia bentoniitilla polaaristen aineosien jääne nösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C C puristettu parafiini (gatši) (maaöljy), alhainen sulamispiste, piihapolla käsitelty alhaisen sulamispisteen omaavaa maaöljypohjaista purisc tettua parafiinia piihapolla polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyt tyneistä suoraketjuisista ja haaroittuneista hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C D vaseliini (maaöljy), piihapolla käsitelty maaöljyvaseliinia piihapolla polaaristen aineosien jääne nösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä on pääosin suurempi kuin C D vaseliini (maaöljy), savikäsitelty Hiilivetyjen monimutkainen seos, joka saadaan käsittelemällä vaseliinia valkaisumaalla polaaristen aineosien jäännösten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiiilive dyistä, pääosin suuremmista kuin C käytetyt voiteluöljyt (maaöljy), happokäsitellyt Rikkihappokäsittelyn aikana raffinaattina saatu hiilivetyjen monimutkainen seos. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiiliatomien lukumäärä sijaitsee pääosin rajoissa C15-C50 *