YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 97/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 97/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen maa-alueelle ja ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, Pori LUVAN HAKIJA Porin kaupunki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan jätteen laitosmaiseen tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d) perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee sellaista jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitosta tai -paikkaa koskevan ympäristölupaasian, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. Lounais-Suomen ympäristökeskus on siirtänyt kirjeellään pilaantuneen ruoppausmassan sijoittamista koskevan lupa-asian ympäristönsuojelulain 33 :n nojalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Läjitysaluetta koskevat aiemmat vesilain mukaiset luvat Vesilain (264/1961) mukainen päätös Aker Mäntyluoto Oy:lle kulkuväylän syventämiseen ja leventämiseen ruoppaamalla ja ruoppausmassojen läjittämiseen Mäntyluodon satama-alueella Porin kaupun-

2 2 gin Yyterin kylässä hakemukseen liitetyn hakemussuunnitelman mukaisesti (Länsi-Suomen vesioikeus nro 61/1997/2, ). Vesilain mukainen päätös Porin kaupungille Mäntyluodon Kallonlahden satamalaajennuksen laiturien rakentamiseen, satama-altaan ruoppaamiseen, täyttötöiden tekemiseen, hiekan ottamiseen merestä ja ruoppausmassojen läjitykseen piirrosten nro PS-7757 ja PS-7762 mukaisesti ja muutoin suunnitelmassa esitetyllä tavalla (Länsi- Suomen vesioikeus nro 10/1998/2, ). Vesilain mukainen päätös Aker Mäntyluoto Oy:lle kulkuväylän syventämiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen Mäntyluoto -nimisen tilan RN:o 1:686 ja 65. kaupunginosassa 4. korttelissa sijaitsevan tontin 1 alueille (Länsi-Suomen vesioikeus nro 69/2000/2, ). Vesilain mukainen päätös Porin kaupungille Reposaaren kalasataman satama-altaan ruoppaamiseen, laiturin ja aallonmurtajan rakentamiseen, Mäntyluodon Kallonlahden laiturilaajennukseen ja Kallonlahden kääntöaltaan rakentamiseen ja merihiekan ottamiseen (Länsi- Suomen vesioikeus nro 28/2001/2, ). Edellä lueteltujen päätösten perusteella nyt puheena olevaan läjitysaltaaseen on läjitetty jo aiemmin useampaan otteeseen haittaainepitoisuuksiltaan ja ominaisuuksiltaan pitkälti samanlaisia ja samoilta alueilta peräisin olevia imuruopattuja pintasedimenttejä noin m 3 ktr. Läjitysaluetta koskevat aiemmat ympäristönsuojelulain mukaiset luvat Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös Technip Offshore Finland Oy:n Mäntyluodon telakan toiminnalle (Lounais- Suomen ympäristökeskus nro 126 YLO, ). Kaavoitus Päätöksessä on annettu ruoppausmassojen läjitysaluetta koskeva määräys (nro 16) saattaa läjitysalue sellaiseen kuntoon, että siitä irtoavan pölyn synty ja leviäminen ympäristöön estetään. Asiaa koskeva suunnitelma tuli esittää Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristöministeriön vahvistamassa (lainvoimainen ) seutukaavassa ("Satakunnan seutukaava 5") ja Porin kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa ("Meri-Porin osayleiskaava 1999") Technip Offshore Finland Oy:n telakan alue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Ajantasaisessa ( ) asemakaavassa Technip Offshore Finland Oy:n telakan alue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuusrakennusten kortteli-alueeksi (TT-2). Alueen merkintää täsmentävä kaavamääräys on "Korttelialueelle saa rakentaa teollisuusrakennuksia sekä niiden toimintaa varten tarpeellisia

3 Alueen omistus 3 toimisto-, huolto- ja varastorakennuksia ja toiminnan kannalta välttämättömiä hälytys- ja huoltohenkilökunnan asuntoja. Korttelialueen tonteilla tulee olla vähintään yksi autopaikka kerrosalan kutakin 200 m 2 kohden, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea tontilla samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohden. Rakennuslautakunta voi myöntää enintään 50 %:n lievennyksen lukumäärästä määräajaksi, kuitenkin enintään 5 vuodeksi kerrallaan. Istutettavaksi määrättyjen tontinosien lisäksi on kullekin tontille istutettava rakentamisen yhteydessä vähintään 10 m 2 viheriötä kutakin 100 m 2 kohti. Telakan kiinteistön, kiinteistönumero , omistaa Technip Offshore Finland Oy. HAKEMUS Yleistä Hankesuunnitelma Hakemuksen mukaisesti toimintana on Porin Mäntyluodon satamasta ruopattavien hienojakoisten ruoppausmaiden läjittäminen. Mäntyluodon sataman syvennyshankkeessa alueelta ruopataan massoja yhteensä n m 3 ktr, joista arviolta m 3 ktr on moreenia, m 3 ktr koheesiomaata ja m 3 ktr kalliota. Satamasta ruopattavat, täyttöihin kelpaamattomat koheesiomaat sijoitetaan läjitysaltaaseen Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueelle. Hakijan käsityksen mukaan kyseiset imuruopattavat massat ovat meriläjitykseen kelpaamattomia ja ne on suunniteltu sijoitettavaksi tiiviillä moreenipadolla eristettyyn läjitysaltaaseen telakan alueella. Allasta on käytetty aiemminkin useaan otteeseen muihin täyttöihin sopimattomien ruoppausmassojen läjitykseen. Massat siirretään sataman ruoppausalueelta putkea pitkin läjitysaltaaseen, jolloin vältetään kuljetukseen ja läjitykseen liittyvä kiintoaineen karkaaminen. Ruoppausmassat sisältävät savea ja silttiä ja niiden on arvioitu sisältävän haitallisia aineita siinä määrin, että ne on perusteltua läjittää maalle. Toisaalta niiden on arvioitu rakenteensa perusteella olevan heikkokantoisia ja siten huonosti sopivia esim. laituritäyttöön. Porin Satamalla on Technip Offshore Finland Oy:n suostumus läjittää noin m 3 ruoppausmassaa alueelle. Sopimuksen mukaisesti Porin Satama vastaa asianmukaisten lupien hankkimisesta sekä tarpeellisten rakenteellisten töiden, kuten tarpeellisten pengerrysten korottamisten suorittamisesta. Suostumukseen on liitetty karttapiirros, johon läjitysalue on merkitty.

4 4 Läjitysalueen täyttämistä varten on laadittu uusi tasopiirustus "Technipin läjitysallas, periaatepiirros", Piir.nro sekä leikkauspiirustus "Technipin läjitysallas, periaatepoikkileikkaus", Piir.nro Piirustusten mukaan moreenipenkereitä korotetaan vuonna 2003 rakennetuista noin +3,70 m korkeista penkereistä +5,0 6,0 m korkeiksi. Uudet penkereet rakennetaan moreenista ja niiden korkeudesta ja säilytettävästä luiskakaltevuudesta johtuen penkereet ovat aiempaa leveämpiä ulottuen osittain vanhan imuruoppausmassakerroksen päälle. Perustamistavan todetaan tarkentuvan pohjatutkimusten jälkeen. Vanhan läjityskerroksen ja nyt penkereen korotuksessa käytettävän moreenin väliin laitetaan suodatinkangas. Ruoppausmassat syötetään läjitysalueelle koillisosasta merenpuolelta penkereen reunan yli. Läjitysalueen vanha pohjoiseteläsuuntainen välipenger jää pohjapadoksi. Sen itäpuolelle tehdään uusi luode-kaakkosuuntainen välipenger. Pintavedet ohjautuvat itäiseltä alueelta vanhan penkereen yli länsialueelle. Läjitysalueen ylivuotovedet johdetaan läjitysalueen länsiosasta aiempaan tapaan penkereen yli mereen. Vastineen yhteydessä hakija on täydentänyt aiemmin esittämäänsä ja esittänyt yksityiskohtaiset suunnitelmat läjitysalueen rakentamisesta. Suunnitelmat sisältävät mm. reunapenkereen vakavuustarkastelua, reunapenkereen korotus- ja vahvistamissuunnitelmat sekä yksityiskohtaisen läjityssuunnitelman. Vastineeseen on liitetty piirustukset "Suunnitelmakartta, Technipin läjitysallas", Piir.nro ja 10 reunapenkereen poikkileikkauspiirustusta "Poikkileikkaus A A, Technipin allas", Piir.nro "Poikkileikkaus J J, Technipin allas", Piir.nro sekä välipenkereen poikkileikkauspiirustus "Poikkileikkaus K K, Technipin allas", Piir.nro Läjitysalueen penkereitä vahvistetaan korotuksen yhteydessä pohjois- ja itäreunalla penkereen ulkopuolella moreenisilla vastapenkereillä. Reunapenkereen luiskan kaltevuus on ulkoreunaltaan 1:2 ja sisäreunaltaan 1:3. Reunapenkereen harjan korkeus on N 60 +4,9 m ja harjan leveys 5 m. Välipenger rakennetaan ympäröivästä materiaalista tasoon N 60 +4,9 m, harjan leveytenä vähintään 1 m. Välipenkereen luiskien kaltevuudet ovat 1:5. Läjitysalueen ylivuotokynnyksen harjan korkeus on N 60 +4,5 m ja leveys vähintään 20 m. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Hakemukseen liitetyn selvityksen "Mäntyluodon sataman ruoppausmassojen läjityksen ympäristövaikutukset, Pori", Ramboll Finland Oy mukaan ylivuotoveden sisältämäksi kiintoaineen pitoisuudeksi arvioidaan oletetulla yli 24 tunnin viipymällä "purkualtaassa" alle 50 mg/l. Ruoppausmäärällä m 3 vuorokaudessa arvioidaan kiintoainepäästöksi mereen n. 750 kg/vrk ja vastaavasti kuparin enimmäispäästöksi n. 45 g/vrk ja nikkelin enimmäispäästöksi n. 11 g/vrk.

5 5 Ruoppaustyön ja läjitysaltaan järjestelyillä huolehditaan siitä, että altaasta mereen purkautuva ylivuotovesi ehtii selkeytyä. Allasta reunustavat tiiviit moreenipadot estävät kiintoaineen kulkeutumisen suotovesien mukana takaisin mereen. Arvio hankkeen vaikutuksista Sedimentin laatua selvittäneet tutkimukset Sataman ruopattavalta alueelta on pohjasedimenttien haittaainepitoisuuksia selvitetty vuosina 2000, 2004, 2005 ja Vuosina 2004 ja 2005 tehdyissä selvityksissä ("Mäntyluodon syväväylän ja Porin sataman syventäminen/pohjasedimenttien tutkimustulokset sekä jatkotutkimuksen tulokset ", Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) otettiin näytteet pintasedimenteistä seitsemästä sataman alueella olevasta pisteestä (P1 P7). Näytteistä tehtyjen analyysien mukaan sinkki-, kromi-, lyijy- ja kadmiumpitoisuudet alittivat ympäristöministeriön päivätyssä sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitetyn alemman laatukriteeritason (taso 1). Elohopeaa tai PCB- ja PAH-yhdisteitä ei todettu lainkaan. Myös tributyylitinan (TBT) pitoisuudet olivat alle määritysrajan (org. Sn<5 µg/kg k.a.) tutkituissa pisteissä (P1 P2). Normalisoidut kuparipitoisuudet (200,9 720,8 mg/kg k.a.) ja nikkelipitoisuudet (71,9 350,0 mg/kg k.a.) olivat sen sijaan huomattavan korkeita (P1 P6) ja ylittivät em. ympäristöministeriön ohjeessa esitetyn ylemmän laatukriteeritason (taso 2; Cu 90 mg/kg k.a.; Ni 60 mg/kg k.a.) Pisteessä P7 kupari- ja nikkelipitoisuudet olivat matalia (Cu 21,8 mg/kg k.a.; Ni 16,3 mg/kg k.a.) ja alittivat alemman kriteeritason 1 (Cu 50 mg/kg k.a.; Ni 45 mg/kg k.a.). Vuonna 2005 tehdyssä selvityksessä sataman alueelta tarkistettiin pisteen P2 sedimentin haitta-ainepitoisuudet. Sinkki-, kromi-, lyijy- ja kadmiumpitoisuudet olivat tason 1 alapuolella. Elohopeaa tai PCB- ja PAH-yhdisteitä ei todettu lainkaan. Tribytyylitinaa todettiin määritysrajan ylittävä pitoisuus, org. Sn 7 µg/kg k.a. Normalisoitu kuparipitoisuus (249,3 mg/kg k.a.) ja nikkelipitoisuus (107,3 mg/kg k.a.) olivat samaa tasoa kuin vuonna 2004 ja ylittivät tason 2. Vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä ("Mäntyluodon sataman ruoppausmassojen läjityksen ympäristövaikutukset, Pori", Ramboll Finland Oy ) määritettiin sedimentin haitta-ainepitoisuudet kolmesta (P10 P12) sataman alueelta otetusta näytteestä. Normalisoidut sinkki-, kromi-, lyijy- ja kadmiumpitoisuudet alittivat tason 1 tai olivat hieman tason 1 yläpuolella (Cd 0,6 mg/kg k.a.; Cr 65 mg/kg k.a.; Zn 223 mg/kg k.a.) sedimentin pinnassa (0 0,3 m). Normalisoidut kuparipitoisuudet ( mg/kg k.a.) ja nikkelipitoisuudet ( mg/kg k.a.) ylittivät tason 2 selvästi sedimentin pinnassa. Vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä selvitettiin myös sedimentin läjityskelpoisuutta maa-alueelle. Pisteen P11 pintasedimentissä kupari- (600 mg/kg) ja nikkelipitoisuudet (150 mg/kg) olivat korkeimmat ja ylittivät valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja

6 6 puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tarkoitetun ylemmän ohjearvon (Cu 200 mg/kg; Ni 150 mg/kg). Pisteen P11 pintasedimenttinäytteelle tehtiin kaatopaikkakelpoisuustestaus 1-vaiheisena ravistelutestinä liuossuhteessa L/S 10 l/kg. Kaikkien tutkittujen parametrien (As, Sb, Ba, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Zn, Se, Cl -, F -, SO 4 2-, DOC) paitsi kloridin osalta alittuivat valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen liukoisuudelle asetetut raja-arvot. Testissä saatu korkea kloridipitoisuus (4 700 mg/kg k.a.; raja-arvo 800 mg/kg k.a.) selittyy meriveden kloridipitoisuudella. Läjitysalueen ylivuotoveden aiheuttama pilaantumisriski Ruoppausmassoissa on edellä olevien selvitysten perusteella paikoin suuria kupari- ja nikkelipitoisuuksia, jotka sinällään aiheuttavat ympäristön pilaantumisriskin. Kiintoaine laskeutuu läjitysalueen purkupaikan läheisyyteen, mutta kulkeutuu pohjavirran mukana kauaksikin. Mikäli kiintoainemäärä ylivuotovedessä pysyy alhaisena (50 mg/i= 50 g/m 3 ), on mereen joutuvan kiintoaineen kokonaismäärä vielä kohtalaisen pieni. Haitta-aineet eivät liukene merkittävästi kiintoaineesta. Ruoppausmassoja kertyy kaiken kaikkiaan noin m 3, josta haitta-ainepitoista maa-ainesta on noin 10 %. Tällöin mereen purkautuu haitta-ainepitoista maa-ainesta n kg, jossa on kuparia enimmillään 0,9 kg ja nikkeliä 0,25 kg. Mikäli ruoppausmäärä on m 3 vuorokaudessa, joutuu ylivuodon kautta mereen noin m 3 vettä vuorokaudessa, jolloin kiintoainemäärä on 750 kg/vrk. Ko. määrä sisältää vuorokaudessa kuparia suurimman havaitun pitoisuuden mukaan 45 g ja nikkeliä 11 g. Pitoisuustaso vaihtelee kuitenkin melkoisesti ruoppausalueella, joten pääsääntöisesti mereen joutuvat haitta-ainemäärät ovat huomattavasti pienempiä. Tehdyn Iiukoisuustestin perusteella kiintoaineesta ei liukene veteen juurikaan metalleja, joten itse ylivuotovesi ei aiheuta riskiä ympäristölle. Metallipitoisuuksia tulee kuitenkin tarkkailla ruoppaustyön aikana. Ruoppausmaiden kaatopaikkakelpoisuus Tehdyn liukoisuustestin perusteella raskasmetalleja sisältävää, imuruoppauksella poistettavaa maa-ainesta voidaan sijoittaa maankaatopaikan luonteiselle läjitysalueelle. Pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoittamisen ehdot raskasmetallien liukoisuuden osalta täyttyvät. Tarkkailu Läjitysalueen ylivuotovesien tarkkailua suoritetaan silmämääräisesti ja näytteenotoin sillä taajuudella, että raja-arvojen ylitys pystytään estämään. Kiintoainepitoisuutta tutkitaan ottamalla näyte jokaisena työpäivänä ja näytteet tutkitaan asianmukaisessa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymässä laboratoriossa. Näytteenotossa tutkitaan kiintoainepitoisuus sekä kupari- ja nikkelipitoisuudet.

7 7 Tarkkailutulokset raportoidaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin ympäristötoimistolle. Laboratorionäytteistä lähetetään haluttaessa kopioita jatkuvasti näille viranomaisille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Porin kaupungin ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutuksien aikana nähtävillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamossa ja Porin kaupungin hallintokeskuksessa. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu päivätyllä kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on tiedotettu yhdessä Mäntyluodon väylän ja satama-altaan ruoppausta koskevan vesilain mukaisen lupahakemuksen (dnro LSY Y-384) kanssa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Porin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut muun muassa, että pilaantumattoman ruoppausmassan sijoittaminen maalle vaatii maan omistajan suostumuksen. Massojen läjitys maalle saattaa vaatia myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan. Täyttöihin kelpaamattomien, pehmeiden maalajien läjityspaikkaa, Technip Offshore Finland Oy:n telakkaalueella olevaa läjitysallasta on aiemminkin käytetty täyttöihin sopimattomien ruoppausmassojen läjitykseen, viimeksi vuonna Pilaantuneet ruoppausmassat ovat jätettä ja esitetty massojen läjittäminen altaaseen on jätteen käsittelyä, jolla on oltava ympäristölupa. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä ei sovelleta, kun tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja ruoppausmassoja sijoitetaan maahan sen vesiväylän läheisyyteen, josta se on ruopattu. Esitetty ympäristölupahakemus on hyvin pintapuolinen. Ympäristökeskus katsoo, että ennen läjitysalueen käyttöönottoa tulee esittää lupaviranomaisen hyväksyttäväksi tarkempi suunnitelma läjitysalueen pohja- ja pengerrakenteista, vaikka alueelle on läjitetty aiemminkin ruoppausmassoja. Hakemuksen liitteenä on Ramboll Finland Oy:n laatima selvitysraportti Mäntyluodon sataman ruoppausmassojen läjityksen ympäristövaikutuksista, jonka mukaan sedimentin (P11, P12 ja P13) pinta-

8 8 näytteissä (0 0,3 m) oli kohonneita kuparin ja nikkelin pitoisuuksia yli tason 2, joten näitä ruoppausmassoja ei voi läjittää mereen. Hakemuksessa ei ole esitetty tributyylitinan tai polyaromaattisten yhdisteiden mahdollista esiintymistä sataman ruoppausmassoissa. Ympäristökeskus esittää, että mainittujen yhdisteiden mahdollinen esiintyminen ruoppausmassoissa tulee selvittää, jos sitä ei ole poissuljettu jo jossain aiemmassa tutkimuksessa. Selvityksessä ehdotetaan laboratoriossa suoritettuihin laskeutuvuuskokeisiin perustuen ylivuotoveden keskimääräiseksi kiintoainepitoisuuden raja-arvoksi 50 mg/l ja tilapäiseksi yksittäiseksi ylitykseksi enintään 100 mg/l. Ympäristökeskus katsoo, että keskimääräinen kiintoainepitoisuus ylivuotovedessä saa enintään olla 100 mg/l ja suurin sallittu tilapäinen ylitys enintään 200 mg/l. Näkemys perustuu ympäristökeskuksen käytettävissä oleviin aikaisempiin seurantatuloksiin. Hakemuksessa esitettyyn ylivuotoveden tarkkailuun liittyen Lounais- Suomen ympäristökeskus katsoo, että silmämääräinen tarkkailu ei ole riittävää ja että hakijan tulee esittää vähintään kuukausi ennen läjityksen aloittamista ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ylivuotovesien yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma seurantamenetelmineen sekä suunnitelma siitä, miten toimitaan siinä tapauksessa, että raja-arvot uhkaavat ylittyä. Hakijan tulee huolehtia siitä, että pilaantuneita massoja sisältävän altaan suoto- ja ylivuotovedet eivät aiheuta haittaa ja siinä tarkoituksessa hakijan tulee olla selvillä suoto- ja ylivuotovesien laadusta. Satama-alueen läjitystöiden edistymisestä on pidettävä pöytäkirjaa, josta käy selville ruopatut ja läjitetyt massamäärät. Pöytäkirja on sitä pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristölautakunnalle vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. Hankkeen valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Ruoppausmassojen sijoittamisesta tulee laatia valvontaviranomaisille toimitettava raportti, josta ilmenee ainakin läjitettyjen ruoppausmassojen määrä ja laatu, tarkkailun tulokset ja niihin perustuva asiantuntijan arvio läjityksen ympäristövaikutuksista. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa pyyntöön aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, jos edellä mainitut selvitykset on tehty ja valvontaviranomainen on ne hyväksynyt. Porin kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että telakan läjitysalue ja käytännön imuruoppaus tulee toteuttaa niin, että voidaan varmistaa vesipitoiselle ruoppausmassalle yli vuorokauden viipymä läjitysalueella. Työssä tulee

9 9 valmistautua patojen korottamiseen niin, että tarvittaessa korotus on toteutettavissa viipymättä. Koska hakemuksen mukaan saostuskemikaalien käyttö laskeutuksen tehostamisessa voi aiheuttaa suurempia ympäristöhaittoja kuin itse kiintoaine, ei kiintoaineen pidättämiseksi tule käyttää kemikaaleja. Mikäli kiintoaineen karkaamista läjitysalueelta ei saada patoja korottamalla estettyä, tulee ruoppaustyö keskeyttää. Ylivuotoveden kiintoainepitoisuutta tulee tarkkailla silmämääräisesti työn aikana sekä analysoida näytteenotolla kerran vuorokaudessa. Näytteistä tulee säännöllisesti analysoida lisäksi sen kupari-, nikkeli-, lyijy-, kadmium- ja sinkkipitoisuudet. Näytteiden analysointi tulee toteuttaa niin, että analyysitulos on käytettävissä viipymättä. Ruoppaustyön päättymisen jälkeen ylivuotovedestä tulee ottaa näytteitä niin kauan kuin ylivuotovettä syntyy. Hienojakoisten ruoppausmaiden sijoittamista koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota siihen, että Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitseva läjitysalue on asemakaavassa merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Alueen täyttäminen ruoppausmassalla, jonka keskimääräinen kuparipitoisuus tehtyjen tutkimusten perusteella ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritetyn ylemmän ohjearvon, saattaa muuttaa läjitysalueen maaperän pilaantuneeksi. Mikäli läjitys alueelle toteutetaan hakemukseen mukaisena, tulee hakijan esittää Lounais- Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma ruoppausmassojen peittämisestä. Tässä suunnitelmassa tulee huomioida ruoppausmassojen laatu ja alueen tuleva käyttö. Ympäristölupahakemuksen mukaan raskasmetallipitoisia ruoppausmassoja voitaisiin niiden liukoisuusominaisuuksien perusteella sijoittaa maankaatopaikan luonteiselle läjitysalueelle Kirrinsantaan, koska pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoittamisen ehdot toteutuvat. Kirrinsannan läjitysalue on kuitenkin asemakaavassa osoitettu teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi eikä läjitysalueelle ole hakemuksessa esitetty rakennettavaksi pysyvän jätteen kaatopaikalta edellytettäviä pohjarakenteita. Hakemukseen päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta ei ole huomautettavaa. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on lausunnossaan todennut, että satama-alueen ruoppausmassoista moreenit ja louheet voidaan hyödyntää sataman rakennustöissä. Ongelmallisempia ovat pehmeät massat, joissa on sedimenttitutkimusten perusteella tason 2 ylittävä määrä kuparia ja nikkeliä. Hakemusasiakirjoista ei selviä, miten nämä ympäristön kannalta haitallisimmat eli pehmeät sedimentit sijoittuvat ruopattavalle alueelle. Pehmeät massat on tarkoitus sijoittaa Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Ylivuotoveden kiintoainepitoisuutta on tarkoitus seurata päivittäin.

10 10 TE-keskuksen mielestä myös ylivuotoveden kupari- ja nikkelipitoisuutta tulee seurata säännöllisesti. Muistutukset ja mielipiteet Tämän ympäristölupahakemuksen ja vesilain mukaisen väylän ja satama-altaan ruoppausta ja läjitystä koskevan lupahakemuksen (dnro LSY-2007-Y-384) kuuluttamisen yhteydessä jätetyt muistutukset eivät sisältäneet tätä hakemusasiaa koskevia vaatimuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ja antamissaan vastineissa lausunut seuraavaa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (LOS) lausuntoon liittyen on todettu, että LOS:n kannanotto maisematyöluvasta huomioidaan. Maisematyölupa haetaan Porin kaupungin rakennustarkastajalta. Suunnittelun edetessä on tehty yksityiskohtaisempaa suunnittelua läjitysalueen reunapenkereestä. Suunnitelmat sisältävät mm. reunapenkereen vakavuustarkastelua, reunapenkereen korotus- ja vahvistamissuunnitelmat sekä yksityiskohtaisen läjityssuunnitelman. Nämä suunnitelmat ovat vastineen liitteenä. PAH-yhdisteiden pitoisuusarvot ovat alle ohjearvojen. Tributyylitinan arvot on myös tutkittu ja niiden normalisoitu pitoisuus sataman alueella on ylittänyt kahdessa pisteessä (vuonna 2000 tehty selvitys) veteen läjittämisen tason 2 ohjearvon. Vesilain mukaisen hakemuksen liitteenä on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n selvitys näistä arvoista. Tributyylitinaa sisältävät massat imuruopataan Technip Offshore Finland Oy:n läjitysalueelle eikä niitä läjitetä veteen. Kiintoainepitoisuuden arvoista on LOS esittänyt raja-arvot vesilain mukaisen luvan lausunnossaan. Näitä raja-arvoja hakija sitoutuu noudattamaan eli keskimääräinen kiintoaineen raja-arvo 100 mg/i ja suurin sallittu tilapäinen arvo 200 mg/i ovat hyväksyttäviä. Arvot tullaan testaamaan myöhemmin hyväksytettävällä tavalla riittävän tihein näytteenotoin. Lisäksi silmämääräinen tarkkailu on tarpeen mahdollisten muutosten havaitsemiseksi. Hakemuksessa ei ole esitetty pelkästään silmämääräistä havainnointia. Hakija tulee hyväksyttämään Lounais-Suomen ympäristökeskuksella tarkkailuohjelman ko. raja-arvojen varmistamiseksi. Ruoppaustöiden toteuttamisesta tullaan pitämään pöytäkirjaa, mikä asia on tarpeen paitsi ympäristömielessä myös tehdyn työn urakkamenettelyn massalaskelmien varmistamiseksi.

11 11 Porin kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon liittyen on todettu, että pilaantuneiden ja pehmeiden ruoppausmaiden läjitysalueena käytettävän Technip Offshore Finland Oy:n läjitysaluetta tullaan myöhemminkin käyttämään pehmeiden maiden läjitysalueena Technip Offshore Finland Oy:n oman väylän ruoppauksen yhteydessä. Alue tullaan siinä yhteydessä peittämään pilaantumattomilla maa-aineksilla. Peittäminen tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista vaan sillä päinvastoin pienennettäisiin käytössä olevaa läjitystilavuutta. Kallonlahden sataman ja Technip Offshore Finland Oy:n läjitysalueet samoin kuin Merisatamantien läjitysalue eivät ole linnustoalueita, joten niihin tehtävä täyttö voidaan tehdä huomioimatta lintujen pesintäaikoja. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen lausuntoon liittyen on todettu, että vaatimus tutkia sataman pehmeiden maiden imuruoppauksen ylivuotovedestä kiintoaineen lisäksi myös kupari- ja nikkelipitoisuutta säännöllisesti voidaan hakijan mielestä hyväksyä ja tutkimusta tehdään myöhemmin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman edellyttämässä laajuudessa. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 96/2009/2 (diaarinumero LSY-2007-Y-384) myöntänyt Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille luvan väylän ja satama-alueen ruoppauksiin ja ruoppausmassojen läjittämiseen merialueella ja täyttämiseen sataman laituri- ja kenttärakenteissa. Tätä lupa-asiaa käsiteltäessä on ollut käytettävissä edellä mainitun asian (LSY-2007-Y-384) hakemusasiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Porin kaupungille ympäristöluvan Mäntyluodon satama-altaasta ruopattujen pilaantuneiden koheesiomaiden sijoittamiseksi Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen hakemuksen ja vastineen ( ) yhteydessä toimitettujen yleis- ja rakennepiirustusten mukaisesti. (Liite 1) Koheesiomaiden läjittämisestä läjitysaltaaseen ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua korvattavaa vahinkoa tai haittaa.

12 12 Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Läjitysaltaaseen sijoitettavat ruoppausmassat 1. Läjitysaltaaseen saa sijoittaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 96/2009/2, mukaisesti Mäntyluodon satama-altaan ruoppauksesta syntyvää täyttöön ja meriläjitykseen kelpaamatonta pääasiassa raskasmetalleilla pilaantunutta pehmeää ruoppausmassaa enintään noin m 3 ktr. Läjitysaltaan saa täyttää enintään korkeuteen noin +4,5 m keskivedenkorkeudesta (N 60 ) mitattuna. Mikäli läjitysaltaaseen halutaan sijoittaa muita pilaantuneita ruoppausmassoja, niiden sijoittamiseen on oltava erikseen ympäristölupaviraston lupa. (YSL 43, 45, JäteL 6, JäteA 8 ) Rakenteet 2. Olemassa olevat penkereet tulee korottaa siten, että niiden harjan korkeus on joka paikassa vähintään +4,9 m keskivedenkorkeudesta (N 60 ) mitattuna koko harjan, noin 5 m, leveydeltä. Ylivuotokynnyksen harjan korkeus tulee olla vähintään +4,5 m keskivedenkorkeudesta (N 60 ) mitattuna. Penkereiden vastapenkereet ja penkereiden kaltevuudet tulee tehdä hakemuksessa esitettyjen rakennepiirustusten (Piir.nro:t ) mukaisesti. Samoin käyttöluokan N3 suodatinkankaat tulee asentaa pengerrakenteeseen em. rakennepiirustusten mukaisesti. (YSL 43, YSA 37 ) 3. Läjitysaltaan keskiosaan rakennussuunnitelmassa (Piir.nro ) esitettyyn paikkaan on rakennettava hakemuksessa esitetyn rakennepiirustuksen (Piir.nro ) mukaisesti uusi välipenger siten, että sen korkeus on noin +5 m keskivedenkorkeudesta (N 60 ) mitattuna koko harjan, noin 1 m, leveydeltä. (YSL 43, YSA 37 ) 4. Valmiiden pintarakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja niissä mahdollisesti ilmenevät viat on korjattava välittömästi. Läjityksen aikana pintarakenteiden kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. (YSL 5, 43, 46 ) Ruoppausmassojen käsittely alueella ja ylivuotovesien hallinta 5. Imuruopatut ruoppausmassat tulee syöttää läjitysaltaaseen rakennussuunnitelmassa (Piir.nro ) esitettyyn paikkaan. (YSL 43 ) 6. Läjitysaltaan vesien keräily ja käsittely ennen altaasta poisjohtamista ylivuotokynnyksen kautta on järjestettävä siten, että altaan ylivuotovesistä aiheutuva haitta ympäristölle rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Ylivuotovesien riittävä viipymä ja puhdistuminen läjitysal-

13 13 taassa on varmistettava läjitysaltaan pinnan muotoilulla, ylivuotokynnyksen harjan korkeutta säätämällä, saostuskemikaaleja käyttämällä, läjitystä rajoittamalla tai muulla vastaavalla tavalla. Ylivuotoveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 100 mg/l seitsemän vuorokauden liukuvana keskiarvona. Edellä olevan raja-arvon noudattamista arvioitaessa tulee ottaa huomioon mittauksen kokonaisepävarmuus. (YSL 43, YSA 37 ) Jätteet ja niiden käsittely 7. Läjityksessä ja siihen liittyvässä työssä syntyvät tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. (YSL 43, 46, JäteL 6, 15, VNp 659/1996) Muut toimet pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 8. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on ilmoitettava viipymättä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on ilmoitettava myös Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. (YSL 5, 46, 62, JäteL 6 ) Päästöjen tarkkailu 9. Läjitysaltaan ylivuotoveden kiintoainepitoisuus on määritettävä läjityksen aikana vuorokausittain ja kupari- ja nikkelipitoisuudet kuukausittain. Ylivuotoveden pitoisuustarkkailu voidaan lopettaa kuukauden kuluttua läjityksen lopettamisesta. (YSL 43, 46 ) 10. Päästöjen tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai edellä määräyksessä 6 asetun raja-arvon noudattamisen valvottavuutta. (YSL 43, 46 ) 11. Näytteiden otto, mittaukset ja analysointi on suoritettava CENstandardien tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti. (YSL 43, 46, 108 ) Aloittamis- ja valmistumisilmoitukset 12. Läjittämisen aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuoje-

14 14 luviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen läjittämisen aloittamista. Läjittämisen lopettamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 vuorokauden kuluessa läjittämisen lopettamisesta. (YSL 43, JäteL 52 ) Kirjanpito ja raportointi Raportointi 13. Läjittämistyöstä tulee laatia yhteenvetoraportti, josta ilmenevät ainakin seuraavat tiedot: läjityksen ajankohdat ja läjitetyn ruoppausmassan määrä (m 3 ktr) suoritetun tarkkailun tulokset arvio läjitysalueelta mereen johdetusta ylivuotovedestä arvio läjityksen aikaisista päästöistä mereen (kiintoaine, Cu, Ni) tiedot mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista tiedot läjitystyössä mahdollisesti syntyneistä jätteistä (jätenimike, määrä, toimittamispaikka) läjitysalueen korkeustiedot läjityksen jälkeen. Yhteenvetoraportti tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa läjitystyön päättymisestä. (YSL 46, JäteL 51, 52 ) Kirjanpito 14. Läjittämisen edistymisestä ja siihen liittyvästä tarkkailusta on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa edellä määräyksessä 13 esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46, JäteL 51, 52 ) Vastuuhenkilö 15. Luvan saajan on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Samoin vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava välittömästi kirjallisesti em. valvontaviranomaisille. (YSL 43, 45, JäteA 10 )

15 RATKAISUN PERUSTELUT 15 Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta läjittäminen täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut Hakemuksessa esitetyn ja edellä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen läjitystoiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden luvanvaraisten toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta on asemakaavan mukaista. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitetut luvan myöntämisedellytykset. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tässä päätöksessä määrätyn mukaisesti voidaan ruoppausmassojen läjittämisen katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Sedimentin läjittäminen tehdään läjitysaltaaseen, johon on jo luvun lopulta lähtien sijoitettu lähialueelta imuruopattuja massoja, jotka ovat olleet haitta-ainepitoisuuksiltaan ja sortimentiltaan pääasiassa samoja kuin tässä hankkeessa. Nyt ruoppausmassan läjitykseen myönnetty lupa sallii läjitysaltaan käyttämisen läjitykseen vastaavaksi ajaksi kuin vesilain mukaisessa sataman ja väylän ruoppaukseen myönnetyssä lupapäätöksessä on määrätty hanke suoritetavaksi. Kyseisessä päätöksessä on määrätty työt suoritettavaksi olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun päätös on saanut lainvoiman, uhalla että lupa muutoin raukeaa. Läjitysalueen ylivuotovesien mukana mereen kulkeutuvan kiintoaineen ja kiintoaineen mukana kulkeutuvien haitallisten aineiden, lähinnä kuparin ja nikkelin määrän, arvioidaan hakemuksessa esitetyn selvityksen ja aiempiin läjityksiin liittyneen seurannan perusteella olevan suhteellisen vähäisiä ja vaikutusten vesistössä voidaan arvioida rajoittuvan pääasiassa purkupaikan läheisyyteen. Sedimentille tehdyn liukoisuustestin perusteella metallit ovat kiintoaineessa niukkaliukoisessa muodossa eli ylivuotoveden metalleista ei aiheudu juurikaan riskiä ympäristölle. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin kohdan 3) mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Luvan saaja on vastineessaan esittänyt, että läji-

16 16 tysaluetta tullaan vielä tämän läjityksen jälkeenkin käyttämään vastaavanlaisten pehmeiden pilaantuneiden sedimenttien läjitykseen ja että alue tullaan tässä yhteydessä peittämään puhtailla maaaineksilla. Ottaen lisäksi huomioon läjitettävän massan ominaisuudet, kuten liukoisuudet, alueen sulkemista koskevat määräykset eivät ole tässä vaiheessa tarpeen. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa tarkoitettua jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaa vakuuden asettamista ei ole tässä tapauksessa pidetty tarpeellisena, koska hakija on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Sijoitettava ruoppausmassa ei myöskään tehtyjen selvitysten perusteella ole ongelmajätettä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1 5. Määräykset ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja läjitystoiminnasta aiheutuvien päästöjen minimoimiseksi. Jätelain 6 :n jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Rakenteita koskevat vaatimukset on asetettu luvan hakijan vastineessa esitetyn mukaisina. Ottaen lisäksi huomioon määräyksessä 6 ylivuotoveden kiintoainepitoisuudelle asetettu raja-arvo läjitystoiminnan järjestämisen voidaan katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Lupamääräys 6. Määräys on tarpeen läjitysaltaan ylivuotovesistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja mereen johdettavien päästöjen minimoimiseksi. Aiempien mittaustulosten mukaan ylivuotoveden kiintoainepitoisuudelle asetettu raja-arvo saavutetaan läjittämällä imuruoppausmassa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja järjestämällä poistoveden viipymä läjitysaltaassa riittävän pitkäksi. Ruopattavan ja läjitettävän sedimentin haittaainepitoisuuksien ja liukoisuuksien perusteella raja-arvojen asettaminen muille parametreille kuin kiintoainepitoisuudelle ei ole tarpeen. Lupamääräys 7. Jätteitä koskeva lupamääräys on tarpeen, koska jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa niin, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteen kuljettaja ja tuottaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Lupamääräys 8. Häiriötilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset 9 ja 10. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan päästötarkkailusta. Määräykset ovat tarpeen myös valvonnan suoritta-

17 17 miseksi, edellä määräyksessä 6 asetetun raja-arvon valvomiseksi ja päätöksen perusteiden oikeellisuuden seuraamiseksi. Lupamääräys 11. Ympäristönsuojelulain 108 :n ympäristölupapäätöksessä sekä sen perusteella laadittavissa suunnitelmissa edellytetyt mittaukset, tutkimukset ja testaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lupamääräykset 12, 13 ja 14. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupa-määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja suorittamiseksi. Lupamääräys 15. Määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittely- tai hyödyntämispaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittely- tai hyödyntämispaikalla oltava näistä tehtävistä vastaava hoitaja. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESTETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa kuuden vuoden ajan siitä lukien, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on oltava lainvoimainen lupa. (YSL 28 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan saaja voi aloittaa ympäristöluparatkaisun mukaisen ruoppaus massojen läjittämiseen liittyvän toiminnan lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

18 Perustelut 18 Ruoppausmassojen läjittäminen luvan mukaiselle alueelle annettujen määräysten mukaisesti ei lisää sanottavasti päästöjä alueella. Läjitysaltaaseen on jo aiemmin useaan otteeseen läjitetty vastaavanlaisia ruoppausmassoja. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa taloudellista vahinkoa. Hanke liittyy suoraan Mäntyluodon sataman syvennyshankkeeseen. Ympäristöluparatkaisun toiminnan täytäntöönpanomääräyksen antaminen ei edellytä tässä tapauksessa vakuuden asettamista, koska luvan saajana on kunta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 62, 101, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8, 9,10, 22 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) 2 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1388/2006) mukaan alueellisen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 33 :n nojalla siirtämän lupa-asian käsittelystä peritään alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen (1387/2006) maksutaulukon mukainen maksu. Taulukon mukaan maksu on euroa, kun kyseessä on kompostointilaitos tai muu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. Maksu on tässä tapauksessa asian vaatiman työmäärän takia peritty 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana.

19 MUUTOKSENHAKU Liitteet 19 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Liite 1. Läjitysalueen periaatepiirros 2) Liite 2. Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Pekka Häkkinen Tapio Pylkkö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen ja Pekka Häkkinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Tapio Pylkkö. TP/ts

20 Läjitysalueen periaatepiirros LIITE 1

21 VALITUSOSOITUS LIITE 2 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.