Opettajat Suomessa. Toim. Timo Kumpulainen ja Seija Saari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajat Suomessa. Toim. Timo Kumpulainen ja Seija Saari"

Transkriptio

1 Opettajat Suomessa Toim. Timo Kumpulainen ja Seija Saari 2005

2 Opettajat Suomessa 2005 Lärarna i Finland 2005 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

3 Copyright Opetushallitus ISBN (nid.) ISBN (pdf) Kannet ja ulkoasu Pirkko Linkola Tammer-paino Oy Tampere

4 Esipuhe Esipuhe Suomalaisen koulutuksen hyvien tulosten takaajana on suomalainen ammattinsa osaava opettajakunta. Muutoksia opettajakunnan rakenteessa ja kelpoisuuksissa seurataan säännöllisesti toteutettavan kattavan tiedonkeruun avulla. Opetusministeriö, Opetushallitus ja Tilastokeskus ovat sopineet, että joka kolmas vuosi kootaan tiedot perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen opettajista henkilöpohjaisina. Tätä tietoa käytetään opettajankoulutuksen suunnittelussa opetusministeriössä, yliopistoissa ja ammatillisissa opettajakorkeakouluissa, kansainvälisissä vertailuselvityksissä ja myös paikallisen tason koulutuksen suunnittelussa. Tämän julkaisun tiedot perustuvat keväällä ja alkukesästä 2005 toteutettuun opettajatiedon keruuseen. Tiedon keruun toteutti Tilastokeskus opetusministeriön toimeksiannosta ja rahoittamana. Näiden tilastotietojen pohjalta julkaisuun on koottu analyysit eri koulumuotojen opettajatilanteesta. Paitsi vuoden 2005 tilannetta kuvataan tässä kehitystä 2000-luvun alkuvuosina. Vertailutietona on käytetty vastaavan kattavan vuonna 2002 toteutetun tiedonkeruun tietoja. Kutakin koulumuotoa kuvaavat tekstit on kirjoittanut kyseisen koulumuodon asiantuntija Opetushallituksessa. Yleissivistävän koulutuksen opettajistoa kuvaavan tekstin ja taulukot on tehnyt ylitarkastaja Maija-Liisa Ojala, ammatillisen koulutuksen opetusneuvos Pirjo Väyrynen, aikuiskoulutuksen suunnittelija Tim Lamminranta ja ruotsinkielisen koulutuksen opettajistoa kuvaavan tutkimussihteeri Annika Westerholm. Opettajatarpeita koskeva luku on laadittu opetusministeriön ja Opetushallituksen asiantuntijoiden yhteistyönä. Kirjoittajat ovat opetusneuvos Maija Innola ja opetusneuvos Armi Mikkola, kumpikin opetusministeriöstä sekä opetusneuvos Matti Kyrö ja opetusneuvos Pirjo Väyrynen, kumpikin Opetushallituksesta. Kirjan toimittajina ovat olleet ylitarkastaja Timo Kumpulainen ja tietopalvelusihteeri Seija Saari Opetushallituksesta. He ovat tehneet suuren työn tilastotaulukoiden tuottamisessa ja taulukkoaineiston koordinoinnissa. Lisäksi työhön on osallistunut suunnittelija Riitta Koskinen Tilastokeskuksesta tiedonkeruun asiantuntijana. Toivon, että julkaisu on hyödyllinen paitsi opettajatarpeen kansallisen suunnittelun niin myös paikallisen ja alueellisen tason suunnittelun ja rekrytoinnin apuna. Se antaa myös tilastollisen kokonaiskuvan koulutusjärjestelmämme keskeisimmän voimavaran eli opettajakunnan nykytilasta ja sillä tavoin palvelee yleisemminkin yhteiskunnan kehittämisestä ja kehityksestä kiinnostuneita ihmisiä. Pentti Yrjölä LAATUJOHTAJA

5

6 Förord Förord Garanten för de goda finländska utbildningsresultaten är Finlands yrkeskunniga lärarkår. Förändringarna i lärarkårens uppbyggnad och behörighet uppföljs regelbundet genom omfattande datainsamlingar. Undervisningsministeriet, Utbildningsstyrelsen och Statistikcentralen har kommit överens om att vart tredje år samla in personbaserade data om lärarna inom den grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen och vuxenutbildningen. Informationen utnyttjas i planeringen av lärarutbildningen vid undervisningsministeriet, universiteten och de yrkespedagogiska högskolorna, i internationella jämförande undersökningar och i utbildningsplaneringen på lokal nivå. Uppgifterna i denna publikation baserar sig på en insamling av lärarstatistik våren och försommaren Statistikcentralen genomförde insamlingen på uppdrag av undervisningsministeriet, som även finansierade insamlingen. Utgående från detta material har i publikationen sammanställts analyser av lärarsituationen inom de olika skolformerna. Förutom situationen år 2005 beskrivs utvecklingen under de första åren av 2000-talet. Uppgifterna gällande år 2005 jämförs med motsvarande uppgifter från en utredning som gjordes år Artiklarna om de olika skolformerna har skrivits av Utbildningsstyrelsens sakkunniga inom respektive skolform. Texten och tabellerna om lärarkåren inom den allmänbildande utbildningen har skrivits av överinspektör Maija- Liisa Ojala, texten om yrkesutbildningen av undervisningsrådet Pirjo Väyrynen, texten om vuxenutbildningen av planerare Tim Lamminranta och texten om den svenskspråkiga utbildningen av utredningssekreterare Annika Westerholm. Kapitlet om lärarbehovet har skrivits i samråd av sakkunniga från undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen. Artikelförfattarna är undervisningsråden Maija Innola och Armi Mikkola från undervisningsministeriet och undervisningsråden Matti Kyrö och Pirjo Väyrynen från Utbildningsstyrelsen. Publikationen har redigerats av överinspektör Timo Kumpulainen och informationssekreterare Seija Saari från Utbildningsstyrelsen. De har gjort en stor insats för att producera tabellerna och samordna tabellmaterialet. Planerare Riitta Koskinen från Statistikcentralen har deltagit i materialinsamlingen som sakkunnig. Jag hoppas att publikationen skall vara till nytta förutom vid planeringen av hela landets lärarbehov även vid planeringen och rekryteringen på lokal och regional nivå. Publikationen ger också möjlighet till en statistisk helhetsbild av den främsta resursens i vårt utbildningssystem, lärarkårens nuläge och betjänar därigenom även på ett allmännare plan människor som är intresserade av samhällsutvecklingen och av att medverka till den. Pentti Yrjölä KVALITETSDIREKTÖR

7 Sisällys Sisällys Esipuhe... 3 Förord... 5 Opettajatiedot 1. Hakeminen opettajankoulutukseen 2000-luvulla... 9 Hakeminen yliopistoissa järjestettäviin luokan- ja lastentarhanopettajien koulutuksiin...9 Hakeminen luokanopettajankoulutukseen...9 Hakeminen lastentarhanopettajankoulutukseen Hakeminen ruotsinkielisiin luokan- ja lastentarhanopettajien opettajankoulutukseen Naisten osuus hakijoista...12 Hakeminen ammattikorkeakouluissa järjestettävään ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen...12 Hakeminen ammatilliseen opettajankoulutukseen...13 Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen...13 Hakeminen ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen...14 Naisten osuus hakijoista ja hyväksytyistä Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat kevätlukukaudella Perusopetuksen opettajat...17 Perusopetuksen opettajat tehtävätyypeittäin...17 Perusopetuksen opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus...17 Perusopetuksen opettajien sukupuolijakauma...19 Perusopetuksen opettajien ikä...19 Perusopetuksen opettajien työsuhteen luonne...21 Luokanopettajat ja esiluokanopettajat...21 Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat...23 Perusopetuksen päätoimiset aineenopettajat oppiaineittain...27 Lukiokoulutuksen opettajat...29 Lukiokoulutuksen opettajat tehtävätyypeittäin...29 Lukiokoulutuksen opettajien määrä ja muodolllinen kelpoisuus...29 Lukiokoulutuksen opettajien sukupuolijakauma...30 Lukiokoulutuksen opettajien ikä...31 Lukiokoulutuksen opettajien työsuhteen luonne...32 Lukiokoulutuksen päätoimiset aineenopettajat oppiaineittain...32 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat yhteensä kevätlukukaudella Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat yhteensä tehtävätyypeittäin...34 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen päätoimiset aineenopettajat yhteensä oppiaineittain...34 Kielten opettajat...36 Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajat...37 Muiden aineiden opettajat...39

8 Sisällys 3. Ammatillisen peruskoulutuksen opettajat kevätlukukaudella Ammatillinen peruskoulutus...41 Ammatillinen lisäkoulutus...42 Ammatillinen opettajankoulutus...42 Ammatillisen peruskoulutuksen opettajat opetuskielen ja tehtävätyypin mukaan...42 Opettajat sukupuolen, opettajaryhmän ja tehtävätyypin mukaan...43 Opettajien ikäjakauma tehtävätyypin ja koulutusalan mukaan...44 Opettajien ikäjakauma opetettavien opintojen ja koulutusalan mukaan suomenkielisessä ammatillisessa peruskoulutuksessa...46 Opettajien kelpoisuus opettajaryhmän, koulutusalan ja opetuskielen mukaan...47 Ammatillisten opintojen opettajien muodollinen kelpoisuus hoitamaansa tehtävään koulutusalan, koulutusohjelman ja opetuskielen mukaan...50 Ammatillisten opintojen opettajien muodollisen kelpoisuuden puuttuminen koulutusaloittain, suomenkielinen koulutus...50 Yhteisten opintojen opettajien kelpoisuus opetettavan aineen ja opetuskielen mukaan...52 Yhteisten opintojen opettajat ja muodollisen kelpoisuuden puuttuminen opetettavan aineen mukaan...54 Opettajien kelpoisuus eri lääneissä ja maakunnissa, kaikki opettajat...55 Opettajien kelpoisuus eri lääneissä ja maakunnissa ikäryhmittäin, suomenkielinen koulutus Ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajat kevätlukukaudella Ammatillinen aikuiskoulutus...57 Perustietoja ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajista...57 Opettajat tehtävätyypeittäin...58 Opettajat opetettavan aineen tai koulutusalan mukaan Vapaan sivistystyön opettajat kevätlukukaudella Vapaa sivistystyö...67 Perustietoja vapaan sivistystyön opettajista...67 Opettajien kelpoisuus tehtävässään...68 Opettajien ikärakenne Maahanmuuttajakoulutuksen opettajat Maahanmuuttajakoulutuksen lähtökohtia...77 Maahanmuuttajien lukumääriä...77 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen maahanmuuttajien opettajat...78 Ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajien opettajat...79 Ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajaopiskelijat...79

9 Sisällys 7. Lärarsituationen inom den svenskspråkiga utbildningen Lärarsituationen inom den grundläggande utbildningen...81 Lärarnas behörighet...81 Ålders- och könsfördelningen bland lärarna...83 Lärarsituationen inom gymnasieutbildningen...83 Lärarnas behörighet...84 Ålders- och könsfördelningen bland lärarna...85 Lärarsituationen vid yrkesläroanstalterna...86 Lärarnas behörighet...86 Ålders- och könsfördelningen bland lärarna...88 Lärarsituationen inom den fria bildningen Opettajatarpeet nyt ja tulevaisuudessa Opettajien koulutustarpeen määrällisen mitoittamisen taustaa...91 Opettajankoulutuksen laajennusohjelma...92 Opettajien pysyminen ammatissa...93 Opettajien kokemukset työstään...93 Eläkehakuisuus ja siirtyminen muihin tehtäviin...94 Opettajatarpeiden tulevaisuuden näkymiä...94 Opettajan ammattitaidon ulottuvuuksia...94 Miten voidaan vaikuttaa opettajien ammatissa pysyvyyteen?...95 Koulutuksen mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä...97 Ajantasaiset opettajatiedot...98 Sammandrag Abstract Liitteet Perusopetus ja lukiokoulutus Liitetaulukkoluettelo Liitetaulukot Ammatillinen peruskoulutus Liitetaulukkoluettelo Liitetaulukot Ammatillinen aikuiskoulutus Liitetaulukkoluettelo Liitetaulukot...160

10 Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Yliopisto-osio: suunnittelija Pirjo Karhu. Ammattikorkeakouluosio: projektipäällikkö Ritva Sammalkivi ja suunnittelija Merja Leppäniemi. 1. Hakeminen opettajankoulutukseen 2000-luvulla Tässä luvussa esitellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivien ammatillisten opettajakorkeakoulujen järjestämien opettajankoulutusten hakutilastoja. Tiedot perustuvat Opetushallituksen opiskelijavalintarekistereistä saataviin tietoihin. Yliopistojen tarjolla oleviin opettajien koulutuksiin hakeneiden määristä käsitellään vain luokan- ja lastentarhanopettajien tilastoja. Aineen- ja erityisopettajien sekä opinto-ohjaajien koulutuksiin haetaan yleensä vasta opintojen aikana, joten näistä ei ole saatavissa hakutilastoja Opetushallituksen ylläpitämästä yliopistojen hakijaja opinto-oikeusrekisteristä. Hakeminen yliopistoissa järjestettäviin luokan- ja lastentarhanopettajien koulutuksiin Luokan- ja lastentarhanopettajien koulutusta järjestävät Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Joensuun yliopistot sekä Åbo Akademi. Lisäksi Lapin yliopistossa järjestetään luokanopettajankoulutusta. Molemmissa suomenkielisissä koulutuksissa on käytössä yhteisvalinta, luokanopettajankoulutuksessa vuodesta 1980 ja lastentarhanopettajankoulutuksessa vuodesta 1995 lähtien. Seuraavassa tarkastellaan näissä yhteisvalinnoissa hakeneiden, hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden määriä sekä uusien ylioppilaiden ja naisten osuuksia lukuvuosina Samalla tavoin esitellään Åbo Akademin järjestämiin ruotsinkielisiin luokan- ja lastentarhanopettajien koulutuksiin hakeneiden määriä. Lisäksi tarkastellaan erillisvalintojen (mm. avoimen yliopiston opintoja suorittaneiden) kautta hakeneiden määriä lukuvuosilta Tiedot erillisvalinnoista lukuvuodelta ovat vielä kesken, koska valintoja tehdään pitkin lukuvuotta. Erillisvalintojen lukuihin on otettu mukaan vain ne koulutukset, joiden nimessä esiintyy sana luokanopettaja tai lastentarhanopettaja. Tilastotiedot on kerätty Opetushallituksen ylläpitämästä yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä (HAREK). Taulukot kunkin osion lopussa sisältävät tiedot vain tarkastellun ajanjakson ensimmäisestä ja viimeisestä lukuvuodesta, ja toisin kuin tekstissä, niissä luvut esitetään yliopistokohtaisesti. Taulukoissa ei ole mukana erillisvalinnoissa hakeneita. Hakeminen luokanopettajankoulutukseen Luokanopettajankoulutuksen yhteisvalinnan hakijamäärä on lukuvuosina laskenut noin kahdeksalla sadalla. Eniten hakijoita oli lukuvuonna , lähes Hyväksyttyjen osuus hakeneista on puolestaan noussut 13 %:sta 16 %:iin. Uusien ylioppilaiden osuus hakeneista on pysytellyt vajaassa neljäsosassa, mutta heidän määränsä hyväksytyistä on laskenut 13 %:sta 10 %:iin. Yli 90 % hyväksytyistä on ottanut opiskelupaikan vastaan, lukuvuosittain heitä on ollut keskimäärin 700. Erillisvalintojen kautta hakeneiden määrät ovat luokanopettajankoulutuksessa vaihdelleet jonkin verran. Korkeimmillaan hakijoita on ollut noin ja alimmillaan noin 800. Hyväksyttyjen osuus hakijoista on kuitenkin tasaisesti laskenut 23 %:sta 19 %:iin. Hyväksytyistä noin 97 % on ottanut opiskelupaikan vastaan. Paikan vastaanottaneiden määrä on vaihdellut 240:n ja 150:n välillä. Opetushallitus Opettajat Suomessa

11 Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Luokanopettajankoulutuksen yhteisvalinnassa hakeneet, hyväksytyt ja ja opiskelupaikan vastaanottaneet Hakeneet 1) joista naisia Lukuvuosi Lukuvuosi Hyväksytyt 1) Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Joensuun yliopisto (Savonlinna) Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Oulun yliopisto (Kajaani) Tampereen yliopisto (Hämeenlinna) Turun yliopisto Turun yliopisto (Rauma) Yhteensä 3) ) Hakeneiden ja hyväksyttyjen henkilöiden määrät riveittäin on laskettu poistamalla saman henkilön eri hakutapaukset ja hyväksymistapaukset. Eri riveillä sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan. Kullakin rivillä olevissa hakijamäärissä ei ole eroteltu ensisijaisia hakijoita. 2) Yhden opiskelupaikan säännöksen johdosta saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan joten sama henkilö esiintyy sarakkeen luvuissa vain kerran. 3) Hakija on laskettu ko. luvussa vain kerran. Lähde: HAREK/Opetushallitus joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeneet 1) joista naisia Hyväksytyt 1) joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeminen lastentarhanopettajankoulutukseen Lastentarhanopettajankoulutuksen yhteisvalinnan hakijamäärä on laskenut tarkasteltuna ajanjaksona lähes viidellä sadalla. Eniten hakijoita oli lukuvuonna , lähes Hyväksyttyjen osuus hakijoista on sen sijaan ollut koko ajan noin viidesosa. Uusien ylioppilaiden osuus hakeneista on pysytellyt vajaassa neljäsosassa, ja heidän osuutensa hyväksytyistä noin 9 %:ssa. Toisin kuin luokanopettajankoulutuksessa on lastentarhanopettajankoulutukseen hyväksytyistä paikan vastaanottaneita ollut keskimäärin 80 %, ja paikan vastaanottaneiden määrä on laskenut lähes neljästä sadasta noin kolmeen sataan. Erillisvalinnoissa hakeneiden määrä on vaihdellut lukuvuosittain. Enimmillään hakijoita on ollut noin 250 ja vähimmillään noin 130. Hyväksyttyjen osuus hakeneista on vaihdellut %:n välillä. Paikan vastaanottaneita hyväksytyistä on ollut noin 96 %, enimmillään heitä on ollut sata ja vähimmillään noin seitsemänkymmentä. 10 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus

12 Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Lastentarhanopettajankoulutuksen yhteisvalinnassa hakeneet, hyväksytyt ja ja opiskelupaikan vastaanottaneet Hakeneet 1) joista naisia Lukuvuosi Lukuvuosi Hyväksytyt 1) Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto (Savonlinna) Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto 4) Oulun yliopisto (Kajaani) 4) Tampereen yliopisto Turun yliopisto (Rauma) Yhteensä 3) ) Hakeneiden ja hyväksyttyjen henkilöiden määrät riveittäin on laskettu poistamalla saman henkilön eri hakutapaukset ja hyväksymistapaukset. Eri riveillä sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan. Kullakin rivillä olevissa hakijamäärissä ei ole eroteltu ensisijaisia hakijoita. 2) Yhden opiskelupaikan säännöksen johdosta saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan joten sama henkilö esiintyy sarakkeen luvuissa vain kerran. 3) Hakija on laskettu ko. luvussa vain kerran. 4) Oulun yliopiston koulutukset ovat varhaiskasvatuksen koulutuksia, joissa on mahdollisuus hankkia lastentarhanopettajan kelpoisuus. Lähde: HAREK/Opetushallitus joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeneet 1) joista naisia Hyväksytyt 1) joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeminen ruotsinkielisiin luokan- ja lastentarhanopettajien koulutuksiin Åbo Akademin järjestämään luokanopettajankoulutukseen hakeneita on ollut lukuvuosina noin 300, ja hyväksyttyjen osuus on vaihdellut reilusta viidesosasta vajaaseen puoleen hakijoista. Uusien ylioppilaiden osuus hakeneista ja hyväksytyistä on ollut selvästi suurempi verrattuna vastaaviin lukuihin suomenkielisellä puolella. Ruotsinkieliseen koulutukseen hakeneista heitä on ollut keskimäärin 43 % ja hyväksytyistä 39 %. Hyväksytyistä opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä on ollut %. Opiskelupaikan vastaanottaneita on ollut noin viidenkymmenen ja sadan välillä. Lastentarhanopettajankoulutukseen hakeneiden määrä on liikkunut lukuvuosittain välillä Hyväksyttyjen osuus hakeneista on ollut pääsääntöisesti yli 50 %. Uusien ylioppilaiden osuus hyväksytyistä on vaihdellut noin 40 %:n ja 70 %:n välillä. Hyväksytyistä paikan vastaanottaneiden määrä on laskenut 78 %:sta 58 %:iin. Paikan vastaanottaneiden määrä on ollut noin kolmenkymmenen ja kuudenkymmenen välillä. Erillisvalintana järjestettyyn ruotsinkieliseen luokanopettajankoulutukseen on tarkasteltuna ajanjaksona ollut vain yksittäisiä hakijoita ja hyväksyttyjä, paitsi lukuvuonna , jolloin Åbo Akademi järjesti poikkeuksellisesti ylimääräisen koulutuksen. Tuolloin hakijoita oli hiukan yli sata, joista noin kolmannes hyväksyttiin ja otti paikan vastaan. Ruotsinkieliseen lastentarhanopettajankoulutukseen erillisvalinnassa hakeneita on lukuvuosittain ollut noin viisitoista, joista suurin osa on hyväksytty. Lukuvuosina ei erillisvalintojen kautta ole ollut hakijoita lastentarhanopettajankoulutukseen. Opetushallitus Opettajat Suomessa

13 Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Åbo Akademin opettajankoulutuksiin hakeneet, hyväksytyt ja ja opiskelupaikan vastaanottaneet päävalinnat Hakeneet 1) joista naisia Lukuvuosi Lukuvuosi Hyväksytyt 1) Barnträdgårdslärare Klasslärare ) Hakeneiden ja hyväksyttyjen henkilöiden määrät riveittäin on laskettu poistamalla saman henkilön eri hakutapaukset ja hyväksymistapaukset. Eri riveillä sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan. 2) Yhden opiskelupaikan säännöksen johdosta saman lukuvuoden aikana voi ottaa vain yhden opiskelupaikan joten sama henkilö esiintyy sarakkeen luvuissa vain kerran. joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Hakeneet 1) joista naisia Hyväksytyt 1) joista naisia Paikan vastaanottaneet 2) joista naisia Naisten osuus hakijoista Suomenkielisiin luokanopettajankoulutuksiin hakeneista ja hyväksytyistä naisia on ollut lukuvuosina keskimäärin 80 %, lastentarhanopettajankoulutuksen vastaava luku on pysytellyt yli 90 %:ssa. Ruotsinkieliseen luokanopettajan koulutukseen hakeneista naisten määrä on ollut noin 75 %, ja hyväksytyistä viisi prosenttia pienempi. Ruotsinkieliseen lastentarhanopettajankoulutukseen hakeneista ja hyväksytyistä naisten osuus on vaihdellut lukuvuosittain: korkeimmillaan se on ollut 95 % ja alimmillaan 83 %. Hakeminen ammattikorkeakouluissa järjestettävään ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen Ammatillinen opettajankoulutus on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarkoitettua koulutusta, joka antaa yleisen pedagogisen pätevyyden. Ammatillista opettajankoulutusta järjestetään viiden ammattikorkeakoulun (Helian, Hämeen, Jyväskylän, Tampereen ja Oulun) yhteydessä toimivissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Helian ja Jyväskylän ammatillisissa opettajakorkeakouluissa järjestetään myös englanninkielistä opettajankoulutusta. Ammatillisia erityisopettajia ja opinto-ohjaajia koulutetaan Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä. Ammatillisiin opettajakorkeakouluihin haetaan yhteishaussa, joka on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien. Sähköinen hakupalvelu ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishakurekisteri otettiin käyttöön vuonna Valintamenettely on samanlainen kaikissa opettajakorkeakouluissa: opiskelijavalinnassa noudatetaan sekä opettajakorkeakoulujen päättämiä valintaperusteita että hakijan ilmoittamaa hakutoivejärjestystä. Yhteishaussa hakija voi esittää kaksi hakutoivetta. Ruotsinkielistä ammatillista opettajankoulutusta järjestää Åbo Akademi, joka ei kuulu opettajakorkeakoulujen yhteishakuun. Hämeen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa järjestettiin lisäksi vuonna 2005 yhteishakuun kuulumatonta ESR-rahoitteista ammatillista opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutusta. Seuraavassa tarkastellaan ammatilliseen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneiden, kelpoisten hakijoiden, hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden määriä vuosina 2004 ja Tilastotiedot on kerätty Opetushallituksen ylläpitämästä ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishakurekisteristä (AMKOPE). Tarkastelussa ei ole mukana yhteishaun ulkopuolista koulutusta. 12 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus

14 Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Hakeminen ammatilliseen opettajankoulutukseen Ammatilliseen opettajankoulutukseen haki noin hakijaa sekä vuonna 2004 että Eniten koulutetaan opettajia tekniikan ja liikenteen alalle sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle, mikä näkyy myös kyseisten alojen hakijamäärissä. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakevalla tulee olla soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus tehtävää vastaavalta alalta. Hakukelpoisuuden tuottava tutkinto vaihtelee koulutusaloittain. Kaikista hakijoista hakukelpoisia oli hieman yli 60 %. Kelpoisista hakijoista koulutukseen hyväksyttiin yli puolet. Opiskelijaksi hyväksytyistä opiskelupaikan otti vastaan noin 95 %. Opettajankoulutukseen hyväksytyistä noin 10 % on jo opettajina toimivia, jotka on nimitetty opettajan virkaan ehdolla, että he suorittavat opettajan pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeneiden keski-ikä oli 36 ja valittujen 39 vuotta. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan vastaan- vastaanottaneet 2) ottaneet 2) Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Muu koulutus Yhteensä ) Ensisijaiset hakijat. 2) Luvuissa on mukana sekä ensimmäiseltä että toiselta hakutoiveelta hyväksytyt. Lähde: AMKOPE/Opetushallitus joista naisia Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä joista naisia Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakeneiden määrä kasvoi 44 % vuodesta 2004 vuoteen Hakukelpoisuusvaatimuksena on, että hakijalla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään vuoden mittainen päätoiminen opetus- tai ohjauskokemus ammatillisesta koulutuksesta tai Opetushallitus Opettajat Suomessa

15 Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen ammattikorkeakoulusta. Erityisopettajankoulutukseen hakeneista yli 80 % oli hakukelpoisia. Koulutukseen hyväksyttiin noin kolmasosa kaikista kelpoisista hakijoista. Opiskelijoiksi hyväksytyistä vuonna 2004 opiskelupaikan otti vastaan 95 % ja vuonna %. Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakeneiden keski-ikä oli 43 ja valittujen 42 vuotta. Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan vastaan- vastaanottaneet 2) ottaneet 2) Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja iikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Muu koulutus Yhteensä ) Ensisijaiset hakijat. 2) Luvuissa on mukana sekä ensimmäiseltä että toiselta hakutoiveelta hyväksytyt. Lähde: AMKOPE/Opetushallitus joista naisia Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä joista naisia Hakeminen ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen Ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneiden määrä kasvoi yli 60 %:lla vuodesta 2004 vuoteen Hakukelpoisuusvaatimuksena on, että hakijalla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään vuoden mittainen päätoiminen opetus- tai ohjauskokemus ammatillisesta koulutuksesta tai ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2004 opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneista vain hieman yli puolet oli hakukelpoisia. Kelpoisten osuus kasvoi vuonna 2005, jolloin lähes 70 % hakijoista oli hakukelpoisia. Vuonna 2004 opinto-ohjaajankoulutukseen hyväksyttiin 83 % hakukelpoisista hakijoista, vuonna 2005 hyväksyttiin 43 % kelpoisista hakijoista. Kumpanakin vuonna 92 % hyväksytyistä otti tarjotun opiskelupaikan vastaan. Ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneiden keski-ikä oli 41 ja valittujen 42 vuotta. 14 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus

16 Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen Ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet Yhteensä Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan Hakeneet 1) Hyväksytyt 2) Paikan vastaan- vastaanottaneet 2) ottaneet 2) joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Muu koulutus Yhteensä ) Ensisijaiset hakijat. 2) Luvuissa on mukana sekä ensimmäiseltä että toiselta hakutoiveelta hyväksytyt. Lähde: AMKOPE/Opetushallitus joista naisia Yhteensä joista naisia Kelpoiset hakijat joista naisia Yhteensä joista naisia Yhteensä joista naisia Naisten osuus hakijoista ja hyväksytyistä Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeneista noin 60 % ja hyväksytyistä noin 50 % on naisia. Naisten osuus vaihtelee kuitenkin koulutusaloittain: sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle sekä humanistiselle ja kasvatusalalle hakeneista ja hyväksytyistä yli 80 % on naisia. Sen sijaan tekniikan ja liikenteen alalle hakeneista ja hyväksytyistä vain joka viides on nainen. Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen hakeneista ja hyväksytyistä noin 65 % on naisia. Ammatilliseen opintoohjaajankoulutukseen hakeneista ja hyväksytyistä noin 80 % on naisia. Opetushallitus Opettajat Suomessa

17 Opettajatiedot Opettajankoulutukseen hakeutuminen 16 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus

18 Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Ylitarkastaja Maija-Liisa Ojala 2. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat kevätlukukaudella 2005 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yhteistyössä opetusministeriön ja Opetushallituksen kanssa keväällä 2005 kokoamiin opettajatietoihin. Tämän lisäksi aineistoa on puuttuvien tietojen osalta täydennetty kevään 2002 tiedoilla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajatiedot koottiin edellisen kerran keväällä 2002 opetusministeriön asettaman opettajatarvetyöryhmän käyttöön. Vuoden 2005 tiedonkeruun koodistot ja Tilastokeskuksen tuottamien pohjataulukoiden luokittelut olivat vuonna 2005 pääosin samat kuin vuonna Vuoden 2005 opettajatiedot kattavat noin 99,5 % perusopetusta ja lukiokoulutusta antavista oppilaitoksista. Tilastokeskus on arvioinut, että tiedoista puuttuu noin 180 opettajaa. Vieraskielisiä kouluja koskevat tiedot on sisällytetty suomenkielistä opetusta koskeviin tilastoihin. Tekstissä on käytetty yleisesti käytössä olevia nimityksiä, esimerkiksi luokanopettaja, erityisluokanopettaja, erityisopettaja. Ryhmään "Maahanmuuttajien opettajat" merkityt opettajat on tilastoitu muodollisesti kelpoisiksi, jos heillä on ilmoitettu olevan jokin opettajakelpoisuus. Perusopetuksen opettajat Perusopetuksen opettajat tehtävätyypeittäin Perusopetuksen opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus Perusopetuksessa työskenteli kevätlukukaudella 2005 yhteensä opettajaa, joista päätoimisia oli Perusopetuksen opettajista 94 työskenteli vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Heistä päätoimisia oli 85. Perusopetuksen päätoimisista opettajista 37,8 % työskenteli Etelä-Suomen, 35,8 % Länsi-Suomen, 11,4 % Itä-Suomen, 10,4 % Oulun ja 3,8 % Lapin läänin kouluissa. Loput 0,8 % olivat Ahvenanmaan maakunnan koulujen opettajia. Perusopetuksen kaikista opettajista 85,4 % ja päätoimisista opettajista 86,7 % oli muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Suomenkielisen perusopetuksen päätoimisista opettajista muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään oli 87,4 % ja ruotsinkielisen perusopetuksen 77,2 %. Tavallisimpia opettajan kelpoisuuden puuttumisen syitä olivat tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen puuttuminen. Opetushallitus Opettajat Suomessa

19 Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus tehtävätyypeittäin kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Muodollisesti Muodollisesti Muodollisesti kelpoinen kelpoinen kelpoinen Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Tehtävätyyppi yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään f f % f f % f f % Rehtorit , , ,9 Lehtorit , , ,8 Luokanopettajat ja esiluokanop , , ,8 Erityisluokanop. ja erityisop , , ,0 Maahanmuuttajien opettajat ,8 1 * * ,3 Päätoimiset tuntiopettajat , , ,8 Rehtorit ja päät. opett. yht , , ,7 Sivutoimiset tuntiopettajat , , ,4 Tieto tehtävätyypistä puuttuu 7 0 0,0 1 * * 8 0 0,0 Yhteensä , , ,4 *Tietoa ei ilmoiteta tietosuojasyistä. Tehtävätyypeittäin tarkasteltuna suhteellisesti eniten hoitamaansa tehtävään muodollista kelpoisuutta vailla olevia opettajia oli sivutoimisissa tuntiopettajissa, toiseksi eniten päätoimisissa tuntiopettajissa ja kolmanneksi eniten erityisluokanopettajissa ja erityisopettajissa. Osalla opettajista, jotka eivät olleet muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään, oli muu opettaja-kelpoisuus. Tällaisia opettajia perusopetuksen opettajista oli 5,7 %. Mitään opettajkelpoisuuta ei ollut 7,8 %:lla opettajista. Muodollisesti kelpoisten opettajien prosentuaalinen osuus perusopetuksen opettajista tehtävätyypeittäin kevätlukukausina 2002 ja 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Hoitamaansa tehtävään Hoitamaansa tehtävään Hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisten muodollisesti kelpoisten muodollisesti kelpoisten Tehtävätyyppi opettajien %-osuus opettajien %-osuus opettajien %-osuus Muutos Muutos Muutos %-yks. %-yks. %-yks. Rehtorit 98,7 98,3-0,4 96,0 92,2-3,8 98,6 97,9-0,7 Lehtorit 94,3 94,3 0,0 88,1 85,9-2,2 93,9 93,8-0,1 Luokanopettajat ja esiluokanop. 90,2 91,4 1,2 82,6 82,8 0,2 89,6 90,8 1,2 Erityisluokanop. ja erityisop. 68,8 71,3 2,5 62,6 66,3 3,7 68,5 71,0 2,5 Maahanmuuttajien opettajat* 60,2 79,8 19,6 ** ** ** 60,3 79,3 19,0 Päätoimiset tuntiopettajat 67,4 63,6-3,8 49,7 44,3-5,4 65,6 61,8-3,8 Rehtorit ja päät. opett. yht. 86,9 87,4 0,5 77,8 77,2-0,6 86,3 86,7 0,4 Sivutoimiset tuntiopettajat 18,1 19,3 1,2 17,0 14,3-2,7 18,0 18,4 0,4 Tieto tehtävätyypistä puuttuu 0,0 0,0 0,0 ** ** ** 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 85,7 86,2 0,5 75,0 74,3-0,7 85,0 85,4 0,4 * Vuoden 2005 tilastoinnissa muutoksia verrattuna vuoteen **Tieto ei ole ollut tietosuojasyistä käytettävissä. Lähde: Tilastokeskus. Opettajakyselyt keväällä 2002 ja Perusopetuksen opettajien kelpoisuustilanne oli kokonaisuutena tarkasteltuna vuonna 2005 hieman parempi kuin vuonna Suomenkielisessä perusopetuksessa tehtäväänsä muodollisesti kelpoisten opettajien osuus 18 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus

20 Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus oli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2005 kuin vuonna Ruotsinkielisessä perusopetuksessa tehtäväänsä muodollisesti kelpoisten opettajien osuus oli kuitenkin vähentynyt vastaavana aikana 0,7 prosenttiyksikköä. Tehtävätyypeittäin tarkasteltuna suurin muutos näytti tapahtuneen maahanmuuttajien opettajien kelpoisuustilanteessa. Hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisten opettajien osuus maahanmuuttajien opettajista oli kasvanut ajanjaksolla yli yhdeksäntoista prosenttiyksikköä. Muutos johtunee kuitenkin pääosin tilastoinnissa tehdystä muutoksesta. Päätoimisten tuntiopettajien kelpoisuustilanne oli vuodesta 2002 vuoteen 2005 heikentynyt 3,8 prosenttiyksikköä. Tehtäväänsä muodollisesti kelpoisten osuus perusopetuksen rehtoreista ja lehtoreista oli myös hieman pienentynyt. Muissa opettajaryhmissä kelpoisuustilanne oli hieman parantunut. Perusopetuksen opettajien sukupuolijakauma Perusopetuksen kaikista opettajista naisia oli 72,4 %. Suhteellisesti eniten naisia oli maahanmuuttajien opettajissa (89,4 %) ja vähiten rehtoreissa (39,4 %). Naisten suhteellinen osuus opettajista oli kasvanut 0,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2002 vuoteen Eniten oli kasvanut naisten osuus rehtoreista ja maahanmuuttajien opettajista. Molemmissa tehtävätyypeissä lisäys oli 3,5 prosenttiyksikköä. Naisten suhteellinen osuus opettajista oli kasvanut kaikissa muissa opettajaryhmissä paitsi tuntiopettajissa ja lehtoreissa, joissa naisten suhteellinen osuus oli hieman pienentynyt. Naisten prosentuaalinen osuus perusopetuksen opettajista tehtävätyypeittäin kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Tehtävätyyppi Opettajia Opettajista Opettajia Opettajista Opettajia Opettajista yhteensä naisia yhteensä naisia yhteensä naisia f f % f f % f f % Rehtorit , , ,4 Lehtorit , , ,3 Luokanopettajat ja esiluokanop , , ,9 Erityisluokanop. ja erityisop , , ,9 Maahanmuuttajien opettajat , , ,4 Päätoimiset tuntiopettajat , , ,6 Rehtorit ja päät. opett. yht , , ,6 Sivutoimiset tuntiopettajat , , ,7 Tieto tehtävätyypistä puuttuu , , ,0 Yhteensä , , ,4 Koulun opetuskielen mukaan tarkasteltuna naisten osuus opettajista oli hieman suurempi ruotsinkielisessä kuin suomenkielisessä perusopetuksessa. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa oli ainoastaan lehtoreissa ja päätoimisissa tuntiopettajissa suhteellisesti vähemmän naisia kuin suomenkielisten koulujen lehtoreissa ja päätoimisissa tuntiopettajissa. Perusopetuksen opettajien ikä Perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista oli kevätlukukaudella 2005 alle 40-vuotiaita 36,0 %, vuotiaita 29,6 % ja 50-vuotiaita tai vanhempia 34,3 %. Päätoimiset opettajat olivat ruotsinkielisessä perusopetuksessa nuorempia kuin suomenkielisessä. Ruotsinkielisen perusopetuksen päätoimisista opettajista 50 vuotta täyttäneitä oli 28,5 % ja suomenkielisen 34,7 %. Vastaavasti alle 40-vuotiaiden opettajien osuus ruotsinkielisen perusopetuksen päätoimisista opettajista 42,7 % ja suomenkielisen 35,6 %. Opetushallitus Opettajat Suomessa

21 Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen opettajien prosentuaalinen jakautuminen (%) ikäryhmittäin kevätlukukaudella 2005 Rehtorit Lehtorit Luokanopettajat ja esiluokanopettajat Erityisluokanopettajat, erityisopettajat Maahanmuuttajien opettajat Päätoimiset tuntiopettajat Sivutoimiset tuntiopettajat Perusopetus yhteensä Opettajista % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alle 40 vuotta vuotta Vähintään 50 vuotta Viisikymmentä vuotta täyttäneitä oli suhteellisesti eniten perusopetuksen rehtoreissa (56,3 %) ja toiseksi eniten perusopetuksen lehtoreissa (44,2 %). Muissa tehtävätyypeissä vähintään 50-vuotiaiden osuus opettajista oli selvästi edellisiä pienempi. Viisikymmentä vuotta täyttäneiden osuus perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista kevätlukukausina 2002 ja 2005 tehtävätyypeittäin Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Opettajista vähintään Opettajista vähintään Opettajista vähintään Tehtävätyyppi 50-vuotiaita (%) 50-vuotiaita (%) 50-vuotiaita (%) Muutos Muutos Muutos %-yks. %-yks. %-yks. Rehtorit 52,4 56,9 4,5 60,0 46,9-13,1 52,8 56,3 3,5 Lehtorit 44,3 44,5 0,2 34,0 39,5 5,5 43,7 44,2 0,5 Luokanopettajat ja esiluokanopettajat 26,1 29,2 3,1 20,3 23,3 3,0 25,7 28,8 3,1 Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 30,6 34,8 4,2 30,8 32,0 1,2 30,6 34,7 4,1 Maahanmuuttajien opettajat 24,2 28,7 4,5 0,0 0,0 0,0 23,9 28,5 4,6 Päätoimiset tuntiopettajat 20,1 21,6 1,5 19,6 18,9-0,7 20,0 21,4 1,4 Rehtorit ja päät. opettajat yht. 32,4 34,7 2,3 25,6 28,6 3,0 31,9 34,3 2,4 Lähde: Tilastokeskus. Opettajakyselyt keväällä 2002 ja Viisikymmentä vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista yhteensä oli kasvanut 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2002 vuoteen Suhteellisesti eniten heidän osuutensa oli kasvanut maahanmuuttajien opettajista (4,6 prosenttiyksikköä) ja toiseksi eniten erityisluokanopettajista ja erityisopettajista (4,1 prosenttiyksikköä). 20 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus

22 Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen opettajien työsuhteen luonne Kevätlukukaudella 2005 kaikista perusasteen rehtoreista ja opettajista 70,4 % oli vakinaisessa (toistaiseksi määrätty) palvelussuhteessa, ja päätoimisista opettajista 71,7 %. Naisista vakinainen palvelussuhde oli 68,5 %:lla ja miehistä 75,4 %:lla. Edellä mainituissa luvuissa eivät ole mukana vakinaisesta palvelussuhteesta virkavapaalla tai osa-aikaeläkkeellä olleet opettajat. Vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden suhteellinen osuus oli hieman kasvanut verrattuna vuoteen Määräaikaisessa (ei viransijainen) palvelussuhteessa oli 16,8 % opettajista. Viran- ja toimensijaisia opettajista oli 7,3 %. Virkavapaalla oli 5,0 % ja osa-aikaeläkkeellä 0,5 % opettajista. Luokanopettajat ja esiluokanopettajat Perusopetuksessa oli kevätlukukaudella 2005 yhteensä luokanopettajaa. Luokanopetusta antavia päätoimisia tuntiopettajia oli lähes 500. Esiopetusta koulutoimen piirissä antoi 660 esiluokanopettajaa ja 26 päätoimista tuntiopettajaa. Luokanopettajista 90,7 % oli muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Suomenkielisten koulujen luokanopettajista muodollinen kelpoisuus hoitamaansa tehtävään oli 91,3 %:lla ja ruotsinkielisten 82,4 %:lla. Tavallisimmin puuttuvaksi kelpoisuustekijäksi ilmoitettiin tutkinto. Osalla niistä, joilla ei ollut muodollista kelpoisuutta hoitamaansa esiluokanopettajan tai luokanopettajan tehtävään, oli muu opettajakelpoisuus. Kokonaan ilman opettajakelpoisuutta oli noin viisi prosenttia opettajista. Luokanopetusta ja esiopetusta antaneiden päätoimisten opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Muodollisesti Muodollisesti Muodollisesti kelpoinen kelpoinen kelpoinen Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Tehtävätyyppi yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään f f % f f % f f % Esiluokanopettaja , , ,9 Luokanopettaja , , ,7 Yhteensä , , ,8 Päätoimiset tuntiopettajat Päät. tuntiopettajat, esiopetus , ,8 Päät. tuntiopettajat, luokanopetus , , ,8 Tehtäväänsä muodollisesti kelpoisten opettajien osuus koko maan luokanopettajista oli kasvanut 1,2 prosenttiyksiköllä vuodesta 2002 vuoteen Suomenkielisessä perusopetuksessa kasvu oli 1,3 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisessä 0,2 prosenttiyksikköä. Luokanopettajien kelpoisuustilanne vaihteli alueellisesti melko paljon. Lääneittäin paras tilanne oli Oulun läänissä, jossa 95,7 % luokanopettajista ja esiluokanopettajista oli muodollisesti kelpoisia hoitamaansa virkaan. Kelpoisuustilanne oli muuta maata vaikeampi Etelä-Suomen läänissä. Opetushallitus Opettajat Suomessa

23 Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Luokanopettajien ja esiluokanopettajien muodollinen kelpoisuus maakunnittain kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Muodollisesti Muodollisesti Muodollisesti kelpoinen kelpoinen kelpoinen Lääni Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Maakunta yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään f f % f f % f f % Uusimaa , , ,6 Kanta-Häme , ,1 Päijät-Häme , ,9 Kymenlaakso , , ,3 Etelä-Karjala , ,5 Itä-Uusimaa , , ,1 Etelä-Suomen lääni yht , , ,6 Varsinais-Suomi , , ,3 Satakunta , , ,2 Pirkanmaa ,9 4 * * ,9 Keski-Suomi , ,9 Etelä-Pohjanmaa , ,4 Pohjanmaa , , ,4 Keski-Pohjanmaa , , ,9 Länsi-Suomen lääni yht , , ,0 Etelä-Savo , ,8 Pohjois-Savo ,6 3 * * ,6 Pohjois-Karjala , ,5 Itä-Suomen lääni yht ,9 3 * * ,9 Pohjois-Pohjanmaa ,5 3 * * ,4 Kainuu , ,2 Oulun lääni yht ,8 3 * * ,7 Lappi , ,6 Lapin lääni yht , ,6 Ahvenanmaa , ,2 Ahvenanmaa , ,2 Kaikkiaan , , ,8 *Kelpoisuustietoa ei ole ilmoitettu tietosuojasyistä. Maakunnittain luokanopettajien kelpoisuustilanne oli kevätlukukaudella 2005 paras Kainuun maakunnassa. Siellä 97,2 % luokanopettajista ja esiluokanopettajista oli muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Toiseksi paras luokanopettajatilanne oli Keski-Suomen maakunnassa (96,9 % muodollisesti kelpoisia) ja kolmanneksi paras Pohjois-Karjalan maakunnassa (96,5 %). Suhteellisesti eniten muodollista kelpoisuutta vailla olevia luokanopettajia ja esiluokanopettajia oli Itä-Uudenmaan (78,1 % muodollisesti kelpoisia) ja Uudenmaan (82,6 % muodollisesti kelpoisia) maakunnissa. Kevätlukukaudella 2005 luokanopettajista ja esiluokanopettajista oli 40,1 % alle 40-vuotiaita, vuotiaita oli 31,1 % ja viisikymmentä vuotta täyttäneitä 28,8 %. Ruotsinkielisessä koulutuksessa työskennelleet luokanopettajat ja esiluokanopettajat olivat keskimäärin nuorempia kuin suomenkielisen koulutuksen opettajat. 22 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus

24 Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Viisikymmentä vuotta täyttäneiden opettajien määrä ja prosentuaalinen osuus luokanopettajista ja esiluokanopettajista maakunnittain kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Lääni Opettajia Vähintään Opettajia Vähintään Opettajia Vähintään Maakunta yhteensä 50-vuotiaita yhteensä 50-vuotiaita yhteensä 50-vuotiaita f f % f f % f f % Uusimaa , , ,6 Kanta-Häme , ,6 Päijät-Häme , ,2 Kymenlaakso , , ,6 Etelä-Karjala , ,4 Itä-Uusimaa , , ,9 Etelä-Suomen lääni yht , , ,4 Varsinais-Suomi , , ,1 Satakunta , , ,3 Pirkanmaa , , ,2 Keski-Suomi , ,0 Etelä-Pohjanmaa , ,4 Pohjanmaa , , ,7 Keski-Pohjanmaa , , ,5 Länsi-Suomen lääni yht , , ,8 Etelä-Savo , ,0 Pohjois-Savo , , ,7 Pohjois-Karjala , ,4 Itä-Suomen lääni yht , , ,1 Pohjois-Pohjanmaa , , ,6 Kainuu , ,0 Oulun lääni yht , , ,5 Lappi , ,2 Lapin lääni yht , ,2 Ahvenanmaa , ,6 Ahvenanmaa , ,6 Kaikkiaan , , ,8 Suhteellisesti eniten 50 vuotta täyttäneitä opettajia oli Kainuun ja Lapin maakuntien esiluokan- ja luokanopettajissa, vähiten Ahvenanmaan ja Keski-Suomen maakuntien opettajissa. Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat Kevätlukukaudella 2005 perusopetuksessa työskenteli yhteensä erityisluokanopettajaa ja erityisopettajaa. Erityisopetusta antoi myös lähes 300 päätoimista tuntiopettajaa. Tehtävätyypeittäin eriteltynä opettajia oli tilastoitu ryhmään Muu erityisopetus selvästi aikaisempaa enemmän. Tätä ryhmää ovat mahdollisesti kasvattaneet opettajat, jotka opettavat samassa erityisopetusryhmässä useampaa kuin yhtä oppilasryhmää, esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisten opetuksen ja mukautetun opetuksen oppilaita. Opetushallitus Opettajat Suomessa

25 Opettajatiedot Perusopetus ja lukiokoulutus Erityisopetusta antaneiden päätoimisten opettajien määrä ja muodollinen kelpoisuus kevätlukukaudella 2005 Suomenkieliset koulut Ruotsinkieliset koulut Yhteensä Muodollisesti Muodollisesti Muodollisesti kelpoinen kelpoinen kelpoinen Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Opettajia hoitamaansa Tehtävätyyppi yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään yhteensä tehtävään f f % f f % f f % Sopeutumattomien opetus , , ,2 Mukautettu opetus , , ,6 Vaikeasti kehitysvam. opetus , , ,7 Kuulovammaisten opetus ,9 2 * * ,5 Näkövammaisten opetus , , ,7 Liikuntavammaisten opetus ,5 1 * * ,7 Dysfasiaopetus ,7 4 * * ,4 Autistien opetus ,4 4 * * ,1 Muu erityisopetus , , ,3 Osa-aikainen erityisopetus , , ,7 Yhteensä , , ,0 Päätoimiset tuntiopettajat Päät. tuntiop., erityisluokanop , , ,6 Päät. tuntiop., osa-aik. erityisop , , ,7 * Tietoa ei ole ilmoitettu tietosuojasyistä. Erityisluokanopettajista ja erityisopettajista yhteensä oli 71,0 % muodollisesti kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Suomenkielisessä erityisopetuksessa muodollisesti kelpoisten osuus oli 71,3 % ja ruotsinkielisessä opetuksessa 66,3 %. Hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisia opettajia oli suhteellisesti enemmän erityisopettajissa kuin erityisluokanopettajissa. Liikuntavammaisten opetuksessa oli suhteellisesti eniten hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisia opettajia (86,7 %) ja suhteellisesti vähiten muodollisesti kelpoisia opettajia oli sopeutumattomien opetuksessa (52,2 %). Tavallisimpia syitä erityisluokanopettajan ja erityisopettajan kelpoisuuden puuttumiseen olivat tutkinnon ja muiden tehtävään vaadittavien opintojen puuttuminen. Erityisluokanopettajan ja erityisopettajan tehtävään muodollista kelpoisuutta vailla olleista osalla ilmoitettiin olevan muu opettajan kelpoisuus. Tällaisia oli 17 % opettajista. Kokonaan opettajakelpoisuus puuttui 10,8 %:lta erityisluokanopettajista ja erityisopettajista. Erityisluokanopettajien ja erityisopettajien kelpoisuustilanne on hieman parantunut keväästä 2002 kevääseen Hoitamaansa tehtävään muodollisesti kelpoisten opettajien osuus oli kasvanut mainittuna ajanjaksona 2,5 prosenttiyksikköä. 24 Opettajat Suomessa 2005 Opetushallitus

Opettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille

Opettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille Opettajatarvetyöryhmän muistiossaan 2003:9 antamat suuntaviivat opettajankouluttajille LIITE 1 Armi Mikkolan esitykseen 26.11.2003 liittyviä poimintoja Opettajatarvetyöryhmän muistiosta, joka löytyy kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Opettajat Suomessa 2010

Opettajat Suomessa 2010 Toimittanut Timo Kumpulainen Opettajat Suomessa 2010 Lärarna i Finland 2010 Koulutuksen seurantaraportit 2011:6 Koulutuksen seurantaraportit 2011:6 Toimittanut Timo Kumpulainen Opettajat Suomessa 2010

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

OPETTAJAT JA REHTORIT SUOMESSA tuhatta opettajaa vastasi kyselyyn

OPETTAJAT JA REHTORIT SUOMESSA tuhatta opettajaa vastasi kyselyyn OPETTAJAT JA REHTORIT SUOMESSA 2016 43 tuhatta opettajaa vastasi kyselyyn Opettajakoulutukseen pääsee alle neljännes hakijoista Hyväksymisprosentti opettajakoulutuksiin vuonna 2016: 41% Ammatillinen Lastentarha-

Lisätiedot

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011

ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011 ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011 Jussi Pihkala KT, opetusneuvos Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2010 Lähde: Tilastokeskus 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

JAMKin opekorkean verkkohakuinfo. Ohjelma

JAMKin opekorkean verkkohakuinfo. Ohjelma JAMKin opekorkean verkkohakuinfo Ohjelma 17.00 Hakutietoa: Kelpoisuus ja pisteitys 17.30 Tauko 17.35 Opiskelu JAMKin opekorkeassa 18.00 Vastauksia osallistujien kysymyksiin 18.30 Info päättyy Ohjelmaan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2011

Koulutukseen hakeutuminen 2011 Koulutus 2012 Koulutukseen hakeutuminen 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui yhä 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sekä uusien

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Haku ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen

Haku ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Haku ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen 7. 27.1.2015 2 Ammatillinen erityisopettajankoulutus on opettajankoulutuksen suorittaneille ja ammatillisina erityisopettajina toimiville tai näihin tehtäviin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJA = ulkomailla syntynyt, Suomeen muuttanut, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö.

MAAHANMUUTTAJA = ulkomailla syntynyt, Suomeen muuttanut, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö. Aluksi TIEDONKERUUN pohjalta selvitetään maahanmuuttajakoulutuksen, maahanmuuttajaopiskelijoiden ja myös maahanmuuttajahenkilöstön määriä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa v. 2014. Selvityksen on tilannut

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN 2016 Koulutusjärjestelmä PERUSKOULUN JÄLKEEN Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen erityisopetus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Opettajat Suomessa 2008. Lärarna i Finland 2008. Toimittanut Timo Kumpulainen

Opettajat Suomessa 2008. Lärarna i Finland 2008. Toimittanut Timo Kumpulainen Opettajat Suomessa 2008 Lärarna i Finland 2008 Toimittanut Timo Kumpulainen Opettajat Suomessa 2008 Lärarna i Finland 2008 Opetushallitus Graafinen suunnittelu: Pirkko Linkola ISBN 978-952-13-3974-5 (nid.)

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Määrällinen seuranta 2012 2013 Syksyn työseminaari, Turku 6. 7.11.2013 Mia Honkanen, OPH MÄÄRÄLLINEN SEURANTA LUKUVUONNA 2012-2013 Koulutuksen järjestäjiä 55, mikä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Koulutus 2017 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tunnit vähenivät, mutta osallistujamäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2016 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49 1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot