TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA r.y.

Transkriptio

1 1 2/2013 TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA r.y.

2 Toimintakeskus Pajasaari 3 KUVA: SAMI LEMPINEN KUVA: SAMI LEMPINEN SISÄLTÖ 2/ PÄÄKIRJOITUS 5 OPETUSTOIMEN KUULUMISIA 7 TUKIKOHTIEN KUULUMISIA 7 PAJASAARI 8 TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA RY:N OPETUSKALENTERI UUDET LAIVURIT, KEVÄT LENTOPALLOA SEURAN JÄSENILLE 12 SYKSYN 2013 JA ALKUKEVÄÄN 2014 KERHOILLAT 14 NAVIKSEN JA YLVEN TALVIPÄIVÄT 16 RIEKKOLAN 30-VUOTISJUHLAT 20 JUNIORITOIMINTAA 20-VUOTTA 22 SAARISTOMERENKULKUOPIN TUTKINTO 24 IN MEMORIAM IIRO TUOMINEN 26 IN MEMORIAM PAAVO ELORANTA 28 IN MEMORIAM SIRKKA HAKANEN VUOTTA TAMPERE PORI MAAOTTELUA 32 KAUDEN NAVIGOINTIKILPAILUT 34 LENTOPALLOA TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURASSA 36 HYVIN KÄVI KUN MELA VILAHTI! 37 KAAMOS 38 VEHKALINNAN PIKKUJOULU 39 PAJASAAREN PIKKUJOULU 40 ITSENÄISYYSPÄIVÄN GLÖGITILAISUUS KANSIKUVA: SAMI LEMPINEN TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA RY PAJASAAREN OSOITE Kuninkaankatu/Pajasaari Tampere PL 23, Tampere. Puhelin SÄHKÖPOSTI sihteeri@tampereennavigaatioseura.fi jasensihteeri@tampereennavigaatioseura.fi KOTISIVUT PÄÄTOIMITTAJA Eija Uotila TAITTO Graafinen suunnittelu Selkämaa/ Marika Lempinen s-posti: marika.lempinen@selkamaa.fi PAINOPAIKKA ja PAINOSMÄÄRÄ PK paino OY, Tampere, 1500 kpl ISSN

3 4 PÄÄKIRJOITUS Kommodori Rauno Pauni OPETUSTOIMI Teksti: Heikki Teiskonlahti Reijo Hämäläinen 5 Suuntaa antavaa Kuulumisia opetustoimesta ARVOISAT NAVIGAATTORIT! Lippu on jälleen kerran laskettu, veneet peitelty ja akkujen lataus ensi kautta varten aloitettu. Eräs asia joka tamperelaisia on puhuttanut pitkään ja joka tulee puhuttamaan myös meitä navigaattoreita yhtä pitkään on Rantatientunneli. Mitä tunnelityömaa vaikuttaa toimintaamme, sitä on tässä vaiheessa mahdoton sanoa. Muutama vuosi taaksepäin oli kova vääntö Pajasaaren parkkipaikoista, mutta tilanne kääntyi meille suotuisaksi. Paikkoja tuli muutama lisää. Vähät paikat ovat muutenkin kortilla ja ne seuraan kuulumattomat, jotka pysäköivät Pajasaaren alueelle ja lähtevät asioilleen, eivät ainakaan kurssi/kerhoiltoina helpota yhtään tilannetta. Kysymys kuulukin: onko meille yhtään parkkitilaa muutamaan vuoteen? Toivommekin, että meidät otettaisiin myönteisesti huomioon, että emme joutuisi täysin sumppuun. Toivomme myös, että jäsenistö sekä muut Pajasaaren käyttäjät suhtautuisivat positiivisen kärsivällisesti tilanteeseen. Itse Pajasaaren rakennus sai lisämausteita ulkokuoreen ja varmasti vuosia lisää kattoremontin ja maalauksen yhteydessä, joka valmistui syksyllä. Veneilykesä taas on ollut pitkästä aikaa vilkasta, joka tietenkin johtuu mainiosta kesästä. Mitään mainittavampaa ei tietääkseni ole tapahtunut ja tärkeintähän on se ettei ainakaan mitään negatiivista ole tapahtunut. Riekkolan 30-vuotisjuhlaa unohtamatta tukikohdissa tehtiin normaalit rutiinit. Kävijämäärä niissä ei ainakaan pienentynyt ja uusia navigaatoreitakin on ollut kiitettävästi mukana. Vaihtuvuuttahan jäsenmäärässä tietenkin hieman on. Meidän TaNS:silaisten jäsenmäärähän on ollut muutaman vuoden keskimäärin n.1300 henkilöä, mikä on huima määrä. Rannikolla jotkut ihmettelevät kuinka sisäsuomen veneseurassa voi olla niin paljon jäseniä. Tarja ja Kari Reinola lopettavat Lampisaaren toisena isäntäparina. Isot kiitokset heille näistä isäntävuosista. Kilpailutoiminta virkistyi uudestaan tänä vuonna, mikä onkin todella hyvä asia. Ensimmäinen maaottelu kun käytiin 30 vuotta sitten. Näin ollen tämä oli oikea merkkivuosi. Välivuoden jälkeen maaottelu Pori Tampere päättyi tasan 1 1. Kiitokset kilpailun järjestäjille sekä osallistujille. Vuosia katsastuksia tehnyt konkari Lahden Rami otti aikalisän katsastustehtävistä ja antaa nuorempien jatkaa, mutta on luvannut antaa tarvittaessa apuja. Kiitokset myös Ramille. Kerhoillat jatkuvat tiistaisin. Seuratkaa kotisivujamme, tuoreimmat tiedot löytyvät sieltä. Lipuista voisin mainita vielä saman, minkä lipunlaskutilaisuudessa. Useasti istuessani veneen sitloodassa olen bongaillut eri seurojen lippuja ja selaillut purjehtijan vuosikirjaa etsien kuka mistäkin seurasta on. Samalla miettinyt kuinka upea ja yksinkertaisen selkeä meidän ruoritunnuksemme onkaan. Olkaamme siitä ylpeitä. Tässä vaiheessa kiitän kaikkia seuran toimintaan osallistuneita. Jäämme odottelemaan seuraavaa kautta. Hyvää loppuvuotta! n Syysterveisin, Rauno Pauni Kommodori HIENO KESÄ alkaa olla taaksejäänyttä elämää, syyskuun loppumetreillä kaikki seuran käytännön veneilyyn liittyvät kurssit alkavat olla päätöksessä. Syksyn laivurikurssit alkoivat, saaristo 4 syyskuuta, rannikko ja avomeri jo 2 syyskuuta. Kurssien alkamisaika määräytyy tenttipäivän mukaan tänä syksynä saaristo ja rannikkotentti on 13.12:ta Jolloin kalenteriin mahtuu tuo viisitoista kurssi-iltaa. Saaristolaivurikurssit täyttyivät, molemmille Pajasaaren rinnakkaiskurssille ilmoittautui kolmekymmentä kaksi opiskelijaa, luokka on aivan täynnä. Sampolassa pidetään myös saaristokurssi jossa seitsemäntoista oppilasta, sinne ei luokan koosta johtuen voida enenpää ottaa. Rannikko ja avomerikurssille olisi mahtunut enemmänkin porukkaa, rannikolla on 14:ta oppilasta mikä on reilusti viimevuosien keskiarvon alapuolella mutta ainahan nämä rannikkokurssit syksyllä vetävät vähemmän ja sitten taas keväällä väki jatkaa suoraan saariston jälkeen rannikolle, toivomme tänäkin vuonna näin tapahtuvan. Avomeritaitoja aloitti yksitoista uutta ja lisäksi muutama seniori joilta tentti on jäänyt aikanaan suorittamatta tulee kertaamaan joiltakin osin. Näin on tämä jokasyksyinen opetustapahtuma saatu taas käyntiin, kaikilla meidän kursseilla lukuun ottamatta Sampolaa opettajat ovat jakaneet opetusojelman osa-alueisiin niin, että jokaisella kurssilla opetus jakaantuu vähintään kolmelle opettajalle. Sampolan kurssin hoitaa Heikki Laakso yksin sekä syksy, että kevätkauden. Pajasaaren luokkaan olemme saaneet pieniä parannuksia kesän aikana, uusi tussitaulu, paremmat tietokoneet ohjelmineen ja tovottavasti myös nopeampi nettiyhteys toteutuu lähiaikoina. Nähdään Pajasaaressa! n Joogaa veneilijöille jatkuu tammikuussa, seuraa tapahtumakalenteria

4 6 Teksti: Kai Schulze 7 Venetekniikan, venealan liiketoiminnan ja tuotekehityksen koulutusta Venealan keskusliitto Finnboat ry ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK tarjoavat venealan yrityksille laajan koulutustarjonnan Finnboat Akatemian kautta. Finnboat Akatemiassa voit kehittää osaamistasi juuri omien tarpeittesi mukaisesti. Valitse yksittäinen koulutus tai yhdistele vapaasti! Koulutukset ovat 1 2 päiväisiä, innostuessasi voimme koota sinulle myös tutkintotavoitteisen koulutuksen. Lisätiedot Kouluttaja Jari Paulamäki puh jari.paulamaki@takk.fi Tutustu tarjontaamme tutkinto- ja koulutusvalikoimastamme on vara valita! Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Vaihde Tukikohtien kuulumisia AUTON LASEJA kuurasta tänä aamuna raaputellessani oli jälleen kerran todettava, että kyllä se purjehduskausi on nyt lopuillaan. Edessä on vielä veneen siirto talvitelakalle, nosto ja peittämiset sekä muut syysrutiineihin kuuluvat askareet. Kulunut kesähän oli olosuhteiltaan varsin hyvä veneilylle; mitään kovin huonoja ja pitkäaikaisia sääjaksoja ei juuri esiintynyt. Veneily yleensä on havaintojeni mukaan ja myös median tietojen perusteella vähän virkistynyt menneiden vuosien notkahduksesta; mitään suurempia ruuhkia emme silti kesäreissuillamme kohdanneet. Tukikohtakäyntien lukumäärät/henkilö ovat ilmeisesti pääosin ennallaan, kuluvan vuoden lopullisia tietoja ei vielä ole käytettävissä. Tarkasteltaessa kaikkien tukikohtien kävijämääriä vuoden 2000 alusta aina viime vuoteen, voidaan kuitenkin todeta jonkin asteinen laskeva trendi lähes kaikkien tukikohtien osalta. Tähän vaikuttavia syitä on varmaan monia, enkä lähde niitä tässä nyt arvailemaan. Toimintakeskuksemme Pajasaaren katto maalattiin vuokranantajan toimesta kuluneena kesänä ja hienoksihan se ehostui. Samalla katosta korjattiin joitain vaurioituneita kohtia. Kiinteistö onkin nyt todella edustavan näköinen esimerkiksi Rantatien kulkijoiden silmiin. Pajasaaren opetusvälineistöä uusittiin; liitutaulun tilalle hankittiin valkotaulu tusseineen. Myös opetuksessa käytettävä AV-laitteisto uusittiin laadun ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Rantatien tunnelihanke sai sitten vihdoin päätössinetin ja seuran hallitus on myös ryhtynyt selvittämään tunnelityömaan mahdollisia haittavaikutuksia Pajasaaren käyttöön ja sinne kulkemiseen. Toivottavasti tämä ei tuo odottamattomia kapuloita rattaisiin. Retkitukikohtien käyttö on saamieni tietojen mukaan ollut tavanomaista; joitain peräpoijuja on korjattu ja uusittu, jonkun saunan kiuas on pitänyt uusia ja polttopuiden saatavuuden varmistaminen on tehty jäsenten voimin kuten aiemminkin. Riekkolan liittyminen Pihlajalahden vesiosuuskuntaan peruuntui haaraputken vähäisten osallistujien vuoksi. Asia saattanee tulla uudelleen puntaroitavaksi myöhemmin. Riekkolan joitain laituriponttooneja on myös tekohengityksellä pidetty pinnalla kuluneen kesän, osan uusiminen saattaa olla edessä ensi kaudella. Vuokratukikohtien, Vehkalinnan ja Kuterin osalta tilanne on ennallaan, vuokrasopimukset jatkuvat toistaiseksi, hyvä näin. Lampisaaren kävijämäärät ovat olleet aina sieltä suurimmasta päästä, kiitos osaltaan siitä viihtyisän ja hyvin hoidetun tukikohdan isäntien. Näistä toinen pariskunta on nyt jäämässä pois, uudesta on jo tehty esitys. Muutoin tukikohdissa ovat jatkaneet entiset isännät ja emännät. Heille kiitos ansiokkaasta ja välillä voimiakin vaativasta toiminnasta! Tukikohtien siirtyessä kohtapuolin talvikäyttöön haluaisin taas muistuttaa jäseniä talvikäytön edellyttämistä asioista mm. lämmittämisen ja vedenkäytön suhteen. n Syksyisin terveisin Kai Schulze

5 8 OPETUSTOIMI 9 Tampereen Navigaatioseura ry:n Opetuskalenteri 2014 ALKUVUOSI 2014 Tapahtuma Päivä Aika Paikka Tutkintotilaisuus pe klo TAKK/Paja Tuloksien julkistaminen ti klo Pajasaari Kevään 2014 laivurikurssit Ilmoittautuminen netissä tampereennavigaatioseura.fi Alkavat kurssit: Saaristo ke klo Pajasaari Rannikko ma klo Pajasaari Avomeri jatkuu ma klo19.30 Pajasaari Erikoiskurssit ilmoitetaan kotisivuilla. Tutkakurssin teoriajakso Pe klo Pajasaari sales@apyachting.fi Meri- VHF kursseja pidetään tarpeen mukaan. LOPPUVUOSI 2014 Tapahtuma Päivä Aika Paikka Tutkintotilaisuus pe klo TAKK/Paja Tuloksien julkistaminen ti klo Pajasaari Syksyn 2014 laivurikurssit Ilmoittautuminen netissä tampereennavigaatioseura.fi Alkavat kurssit: Saaristo ke klo Pajasaari Rannikko ma klo Pajasaari Avomeri ma klo Pajasaari Joululahjavinkki! Tarvikemyymälä avoinna kerhoja kurssi-iltoina.

6 10 UUDET LAIVURIT UUDET LAIVURIT 11 Laivuritutkinnot kevät 2013 SAARISTOLAIVURIT PAJASAARI Alaluoto Timo Henttinen Mikko Hilden Noora Hävölä Mika Ilonen Markku Jääheimo Tiina Jääheimo Jukka Jääskeläinen Aki Keränen Pekka Kinnunen Petri Koivisto Katri Koivumäki Tuomas Koivumäki Anna Koivumäki Ari Koivumäki Ville Koivumäki Anssi Kuusinen Eemeli Leskelä Jori Leskelä Anne Luutikivi Pertti Manni Toni Nousiainen Mikko Numminen Jura Nurmala Simo Nurminen Annamari Pakarinen Matti Penttinen Samuli Penttinen Juho Poikkimäki Jaakko Pöllänen Jukka Rantanen Vesa Rimpioja Minni Saarela Jaana Saarenpää Timo Salmi Risto-Matti Salo Antti Savolainen Heidi Tanttinen Teemu Taulu Rami Tenho Jussi Viitanen Asko Väisänen Jaakko Saaristo yht. 42. tutkintoa RANNIKKOLAIVURIT PAJASAARI Alho Tero Elo Juha Hannukainen Peetu Heino Heidi Lammi Martti Lehmusnotko Jari Lehto Mikko Moisanen Jouni Mäki-Laurila Tiina Pernu Heidi Pulkkinen Kirsi-Marja Rautiainen Markus Siltanen Kirsi Stenvik Veijo Toiviainen Kristiina Tuominen Mikko Viikari Jouni Viljakainen Antti Viljakainen Veli-Matti Väyrynen Sanna-Kaarina Rannikko yht. 20 tutkintoa TÄHTITIETEELLINEN PAJASAARI Herrala Koistiainen Moisio Mäkilä Saxberg Vainikka Jaakko Tuula Kari Jouni Tom Maarit Tähtitieteellinen yht. 6 tutkintoa TAMPEREEN TYÖVÄENOPISTO Käpynen Mäki Pöllänen Talonen Tulivirta Vesamäki Vähäkangas LENTOPALLO LENTOPALLOVUOROT PAIKKA: LIELAHDEN ALAKOULU AIKA: TORSTAISIN KLO TERVETULOA! Eveliina Jussi Jussi Kai Juhana Seppo Ville Yhteensä keväällä 68 tutkintoa. Luvussa ei mukana opistoissa suoritettuja tutkintoja. Kokonaistutkinnot tähän asti 7356.

7 12 13 Syksyn kerhoillat 2013 ja muut tapahtumat Kerho-iltojen aiheet saattavat muuttua, joten seuraa kotisivuilla olevaa tapahtumakalenteria. Sieltä löytyvät aina tuoreimmat tiedot. RUORI-lehtien postituksen vähentymisen myötä kotisivujen seuraaminen on entistä tärkeämpää. Sähköinen viestintä mahdollistaa nopean tiedon kulun. Kerhoillat ovat Pajasaaressa tiistaisin klo Poikkeukset mainitaan erikseen esim. retket ja talkoot. Liikuntaillat jatkuvat tammikuussa torstaisin Pajasaaressa joogan merkeissä. Seuraa kotisivuja. Lentopallo Lielahden koululla klo Kerhoillat, talkoot kuten muukin toiminta on avointa kaikille jäsenille perheineen sekä heidän ystävilleen. Ota kaveri mukaan, kun lähdet liikkeelle. Ennakkoilmoittautumisia ei yleensä tarvita. Jos tarvitaan, niin se mainitaan erikseen. Päivä klo Tapahtuman kuvaus: Miinanraivaus Suomenlahdella ja sitä edeltäneet tapahtumat evp. Matti R Ketola Karttanavigointitehtävien haku ja opastus Illan aluksi Marko Valo muistuttaa mieliin kattanavigoinnin saloja Mukaan saa SM-kilpailun karsinnan tehtäväpaperit. Ratkaisun voit tehdä kotona. Seuralla on mahtava maine, niin osanottajamäärän, kuin menestyksen suhteen. Jatkakaamme perinnettä! Historialliset navigointivälineet ja niiden valmistus (oktantti, tähtikello jne.) Jorma Eschner Vehkalinnan pikkujoulu. Katso ilmoitus! Purjeveneen energia-asia: Esittelijänä Lars Ström - Polttokennot - Akkutyypit - Aurinkovoima - Tuulivoima - Vesivoima Pajasaaren perinteinen pikkujoulu. Jouluinen noutopöytä, tanssia elävän musiikin tahtiin, joulupukki paketteineen ( muista paketti n 5 ). Ilmoittautumiset Pajasaaren ilmoitustaululle tai sähköpostilla: sihteeri@tampereennavigaatioseura.fi mennessä Päälliköt merellä. Vuoden 2013 päällikkökurssin kuulumisia Junnujen pikkujoulu. Katso ilmoitus Tukikohtakuulumisia. Tukikohtien isännät ja emännät ovat paikalle kertomassa kesän kuulumisia ja näyttämässä kuvia. Kuvia kaikilta mahdollisimman paljon GLÖGI-ilta heti kaupungin ilotulituksen jälkeen. Kuorolaulua Sääoppia Laivuritentit Tenttitulokset. Tehtävät käydään läpi opettajan johdolla. RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE. VUOSI Kevään kursseille ilmoittautumin Rannikko ja avomeri kurssit alkavat Opetusmateriaalin pussitus Saaristo kurssit alkavat Joogaa veneilijöille. Tarkista alkaako kotisivuilta Klipsikurssi. Tölkkiklipsit käyttöön virkkaamalla tai pujottelemalla. Katso syksyn Ruorista tarkemmin. Milli Ruori-ilta. RUORI-lehden suunnittelua ja ilmoitushankintaa. Kaikille asiasta kiinnostuneille, niin vanhoille tekijöille, kuin uusille harrastajille. Asia tärkeä, jotta tiedotusta voidaan edelleen hoitaa Vuosikokouskutsun postitus Kerho-ilta Kerho-ilta Vuosikokous Kerhoiltojen aiheet selviää myöhemmin. Vuosikokouksesta kutsu erikseen. SEURAA KOTISIVUJA

8 14 Naviksen ja Ylven talvipäivät Pimeellä Teksti: Riikka Virtanen Junnujen pikkujoulu! 15 TÄNÄKIN VUONNA vietettiin Naviksen ja Ylven yhteistä talvipäivää Pimeensalmen telakalla Ylöjärvellä. Päivän aikana perheet ja joukkueet kiersivät erilaisia rasteja, joissa ohjelmassa oli mm. poniajelua, moottorikelkkailua, tandemhiihtoa, viittasuunnistusta ja makkaran paistoa. Tarjolla oli myös tuttuun tapaan hernekeittoa ja vohveleita. Päivään osallistui noin 120 reipasta talviliikkujaa. n Junnujen pikkujoulut järjestetään perjantaina klo Pajasaaressa. Ohjelmassa pipareiden leivontaa ja muuta hauskaa puuhaa ja toimintaa. Juhla lopetetaan lasten ja vanhempien yhteisellä kahvihetkellä leirikuvia katsellen klo Piparimuotteja ja omat essut mieluusti mukaan. Otathan mukaan myös 2 3 euron pikkujoululahjan, joita lahjan tuoneiden kesken vaihdellaan. Hyvää joulun odotusta toivottaa: Tampereen Navigaatioseuran Junnutoiminta!

9 16 17 Riekkola 30-vuotisjuhlat RIEKKOLAN 30-VUOTISTA TAIVALTA Tampereen Navigaatioseuran tukikohtana juhlittiin hienon sään helliessä juhlakansaa. Väkeä oli saapunut jo viikon aikana runsaasti paikalle laittamaan paikkoja juhlakuntoon. Loppuviikosta ennen juhlia rakennettiin esiintymislava bändiä varten, täytettiin liiteri polttopuilla ja juhlapäivänä viimeisteltiin paikat vielä siivoamalla. Tästä oli mukava aloittaa juhlien vietto! Aurinkoisena juhlapäivänä laiturissa oli 25 venettä ja autoja parkkipaikalle saman verran, kaikkiaan juhlaväkeä oli yli 80 henkeä. Päivällä puheissa muisteltiin Riekkolan alkutaipaletta ja juhlapuheessa kunniakommodori Virmo Suonpää kertoi Riekkolan ostamisen ja rakentamisen kiemuroista. Riekkolaa muistettiin myös lahjoilla ja nyt tupaan tulijoita on kuistilla vastassa pikkukarhu. Juhlaväkeä kävi myös morjestamassa pitkästä aikaa Velhovuoren Velmu-peikko ja illasta hän toi jopa tervehdyksenä omaa erikoisjuomaansa juhlakansan riemuksi. Iltaa varten laivurit olivat löytäneet veneiden vaatekaapeista kuin sattumalta teemaan sopivia vaateparsia, ja kun U-Cut alkoi soittaa musiikkia, palasi Riekkola ajassa takaisin 80-luvulle. Voi niitä olkatoppauksia, isoja silmälaseja, takatukkia ja kreppikiharoita. Ja he olivat ne normaalistikin iltanuotiolle pukeutuneet, lisäksi tuli vielä ne, jotka olivat oikeasti panostaneet. Ilta vietettiin hyvän bändin soittaman musiikin säestämänä perinteisesti grillaten, tanssien ja yhdessäolosta nauttien. Ilta-ohjelmassa palkittiin lisäksi parhaat 80-luvun puvut ja lanseerattiin Riekkola-huuto. Lopuksi illan kruunasi ilotulitus. n 80-luvun tyyliin. Laituri täynnä juhlaväkeä.

10 18 19 Riekkola 30-vuotisjuhlat Kiitos kaikille juhliin osallistuneille! Sari ja Marko U-cut. Velmu-Peikko. Juhlaväkeä.

11 20 Teksti: Riikka Virtanen 21 Junioritoimintaa 20-vuotta! TÄNÄKIN VUONNA meillä on ollut ilo juhlia 20-vuotiasta junioritoimintaa. Tässä hieman muistin virkistystä siitä, mitä kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut. Junioritoiminta sai alkunsa Pirkon ja Tapsan toimesta vuonna Leirin vetämisestä vastasi Pirkko, ruuan laitosta Leena ja talonmiehenä hääri Aki ja Tapsa. Ensimmäinen leiri järjestettiin Kuterissa. Leiri kesti perjantaista sunnuntaihin ja leiriläisiä oli noin kaksikymmentä, jotka majoittuivat kahteen puolijoukkuetelttaan. Myös seuraavan vuoden leiri järjestettiin Kuterissa. Ilmat eivät valitettavasti kuitenkaan suosineet ja telttoja kohdanneiden vesivahinkojen jälkeen päätettiin kolmas leiri järjestää Vehkalinnassa, missä puitteet olivat hieman paremmat ja päästiin sisämajoitukseen. Vuosituhannen vaihteessa toiminnan johdossa tapahtui muutoksia, kun Asmo ja Sanna ottivat nuorisotoiminnan hoitaakseen. Vuosina 1999 ja 2000 oli historian suurimmat leirit, kun teimme yhteistyötä Näsijärven purjehdusseuran kanssa. Silloin Vehkussa juoksenteli noin viisikymmentä leiriläistä. Vuonna 2007 vallan avaimet luovutettiin nykyisille nuorisovastaaville. Junioritoiminta on vuosien varrella laajentanut toimintaansa myös leirin ulkopuolelle. Alkuvuosina käytiin uimahallissa harjoittelemassa pelastustaitoja, vuonna 2008 vietettiin ensimmäistä koko perheen talvipäivää Kuterissa ja vuoden päättää aina junioreiden omat pikkujoulut Pajasaaressa. Leireillä on ollut monenlaista ohjelmaa. On järjestetty koulutusta; jungmanni-, kansimiesja ruorimieskurssit, purjehdus- ja moottoriveneopetusta, erilaisia veneilytaitoja ja leikkimielisiä kilpailuja. Aikaa on kuitenkin jäänyt reilusti myös uimisella, vapaa-ajalle, ystävystymiselle ja kesästä nauttimiselle. Näiden vuosien aikana leireillä on käynyt myös suuri määrä eri vierailijoita, esimerkiksi poliisi, palokunta, Pidä saaristo siistinä ja Saara Leiri Willa, joka on opettanut meille tähdistä, auringosta ja niiden liikkeistä. Nämä kaksikymmentä vuotta ovat antaneet meille paljon. Olemme oppineet paljon hyviä taitoja ja saaneet uusia tietoja veneilystä. Olemme myös saaneet paljon hyviä, toivottavasti koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Erityisesti meille ohjaajille nuorisotoiminta on opettanut vastuuntuntoa ja kärsivällisyyttä sekä uskoa itseemme ja omiin kykyihimme. Vaikka porukka on vaihtunut paljon vuosien varrella, on leirin henki ollut aina hyvä ja tiivis; kaikki auttaa ja huolehtii toisistaan. Haluamme kiittää kaikkia jotka ovat vuosien varrella olleet mukana nuorisotoiminnassa; ohjaajat, keittiön pikku-apurit ja yleismies Jantuset. Erityinen kiitos kaikille leiriläisille! Kaksikymmentä vuotta takana, toivottavasti saman verran edessä! n Hyvää loppuvuotta toivottaen ja seuraavaa leirikesää odottaen, Riikka ja Sari. Pallosaaressa Leiri 1995.

12 22 23 Saaristomerenkulkuopin tutkinto Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,2 metriä ja korkeus 3,4 metriä. Veneen varustukseen kuuluu pääkompassin (jonka eksymätaulukko ohessa) lisäksi myös kiinteä varakompassi ja kaikuluotain. Tutkintokartan mukainen eranto on 7 I. Tehtävät ovat toisistaan irrallisia ja voidaan ratkaista halutussa järjestyksessä 1. Kello olet paikassa 63 57,80 P ,70 I. Tästä paikasta ohjaat KS= minuutin ajan 6,0 solmun nopeudella. Mitkä ovat tulopaikan koordinaatit? Olet Norrbådanin tunnusmajakan luoteispuolella. Tarkistaaksesi tarkan sijaintisi suunnit käsisuuntimakompassilla Norrbådanin tunnusmajakan kompassisuuntimassa 087 ja Norruddin merimajakan kompassisuuntimassa 146. Mikä on sijaintisi suuntimishetkellä? 3. Ajat pitkin 3,0 m väylää itään kohti Svensksundia. Päätät tarkistaa pääkompassin eksymän. Selitä miten menettelet (laskutoimituksia ei tarvitse esittää)! 4. Noin 0,6 meripeninkulman etäisyydellä Svensksundin lossin itäpuolella on viitta. a) Mikä viitta on kyseessä ja onko se lateraalivai kardinaaliviitta? b) Onko viitan paikka perusteltu? Jos ei, niin mihin siirtäisit sen ja miksi? 5. Lähdet Svensksundin vierassatamasta (63 53,3 P ,2 I) kohti Viiran luotsiaseman satamaa (63 57,0 P ,2 I). Piirrä reitti kartalle. Ympyröi ne merimerkit ja muut kohteet sekä merkitse ne linjat, turvarajat ja käännöspisteet, joita käytät hyväksesi navigoinnissa. Merkitse lisäksi vinoristillä ( ) ne vaarakohteet, jotka navigoidessa tulee välttää. 6. a) Olet 5,2 m väylällä ja Viiran merimajakka on suoraan sivulla oikealla. Ajat väylää pitkin Laitakarin koillispuolella olevaan väyläristeykseen. Nopeutesi on lokin mukaan 6 solmua. Lokin korjauskerroin on 0,9. Mikä on ajoaikasi risteykseen? b) Huomaat Munan reunamerkin kohdalla olevan purjealuksen jolla on tuuli vasemmalta. Keulakulma alukseen on 90 vasemmalle. 5 minuuttia myöhemmin suuntima on muuttumaton. Purjealus kulkee selvästi väylää pitkin. Miten valmistaudut tulevaan tilanteeseen? Perustele! 7. a) Olet tulossa 5,2 m ahdasta väylää pitkin kohti kaakkoa. Edessäsi mutkittelee alle 6 m pitkä purjealus. Kumman on sisävesisääntöjen mukaan annettava tietä? b) Mitä säädetään vesiliikennelain 7 vesikulkuneuvon luovuttamisesta toisen henkilön kuljetettavaksi? 8. Mitä tarkoittavat seuraavat karttamerkit? a) b) c) 9. Merkitse rastilla oikea vaihtoehto: a) Luonnonsuojelualue ja suoja-alue on sama asia. b) Fosfori ja typpi aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä c) Lippu tarkoitta sukeltaja vedessä d) Vasemman puoleinen sivuvalo on punainen 10. a) Meriteiden 19:sta sääntö koskee alusten toimintaa näkyvyyden ollessa rajoitettu. Havaitset tutkalla että sinun etuoikealla on alus törmäyssuunnalla. Mitä sinun on vältettävä, mikäli väistöliike on suunnanmuutos? b) Minkälaisen äänimerkin antaa kulussa oleva purjealus silloin kun näkyvyys on rajoitettu? c) Mitä meriteiden säännöt säätävät sen aluksen toimenpiteistä, joka ei ole väistämisvelvollinen? Vastaukset: 1. TS = 251, tulopaikka 63 56,00 P, ,90 I 2. Norrbådan ts = 094o, Norrudd ts = 153o, -> paikka: 63 55,80 P, 25 37,90 I Valitsen kartalta linjan joka on selvästi merkitty maastoon 2. Määrittelen linjan MS=TS (+)- er 3. Ajan tarkasti linjaa pitkin 4. Luen aluksen KS 5. Lasken eks=ms-ks 4. a) Viitta on pohjoisviitta ja kuuluu kardinaaliviittoihin b) Paikka ei ole hyvä. Viitan pohjoispuolella on alle 3 m syvää ja väylän nimelliskulku syvyys on 3 m. Siirrettävä esim. paikkaan 63 53,40 P ,30 I a) b) Suuntima alukseen ei muutu. Tämä tarkoittaa, että yhteentörmäämisen vaara on olemassa. Valmistaudun muuttamaan suuntaani vasemmalle ja väistän purjealuksen perän takaa. Vaihtoehtoisesti vähennän nopeuttani. 7. a) Edessä kulkeva purjevene ei saa estää kulkuamme (>12 m alus) (Sisävesisääntö 5.) b) Vesikulkuneuvoa ei saa luovuttaa sellaisen henkilön kuljetettavaksi jolla ei ole siihen riittävä ikää, kykyä tai taitoa. 8. a) Vedenrajassa oleva kivi b) Hylky, syvyys tunnettu (15 m) c) Karimerkki 9a) väärin b) oikein c) väärin d) oikein 10. a) On vältettävä suunnanmuutosta vasemmalle!! b) c) 1. Pidetään suuntamme ja nopeutemme samana 2. Mikäli väistämisvelvollinen ei väistä, siirtyy väistämisvelvollisuus meille!

13 24 25 In memoriam Kunniajäsen Iiro Tuominen Iiro oli perustamassa Tampereen Navigaatioseuraa vuonna Ennen tätä Iiro suoritti ensimmäisen sisämaassa pidetyn rannikkolaivuritutkinnon vuonna Tämän pilottikurssin suorittaneet perustivat seuran ja jatkoivat laivurikurssitoimintaa Tampereella. Alusta alkaen Iiro oli mukana seuran kehittämisessä ja toiminnassa. Hän toimi alkuvuosien laivurikouluttajana ja pitkään hallituksen jäsenenä, varakommodorina, sihteerinä ja tilintarkastajana. Myös seuran vuosikokousten puheenjohtajaksi Iiro valittiin monta kertaa. Iiron henkilökohtaisten suhteiden ansiosta seuralle avautui mahdollisuus koulutuskeskuksen Pajasaaren, veneilytukikohtien Kuterin ja Vehkalinnan vuokraamiseen. Iiro oli asiantuntijana Riekkola-tukikohdan lainhuudatuksen ja kimuraisen tieasian hoitamisessa. Iiro merimiehenä, veneilijänä oli tuttu näky seuran navigointikilpailuissa. Hän voitti vuonna 1978 Vuoden Navigaattori nimen ja arvon. Tästä suorituksesta on Iiron nimi seuran hopeisessa merenkulkuastekolmiossa. Iiro seurasi seuran toimintaa loppuun asti, vaikkakaan viimeisinä vuosina hän ei henkilökohtaisesti päässyt osallistumaan seuran tilaisuuksiin. Iiro on toiminut esimerkkinä sille, kuinka veneily yhdistää ja kuinka erilaiset ihmiset saadaan kokoontumaan yhteisiin tilaisuuksiin. Iiron kaltaisten jäsenten avulla seura on kasvanut valtakunnallisesti merkittäväksi veneilykouluttajaseuraksi. Iiro Tuomisen muistoa ja merkittävää työpanosta seuran hyväksi kunnioittaa Tampereen Navigaatioseura. n

14 26 27 In memoriam Paavo Eloranta Paavo oli ihan alkuaikojen jäseniä Tampereen Navigaatioseurassa. Hän suoritti saaristolaivurin tutkinnon 1970 luvun alkupuolella. Paavo osallistui innolla seuran toimintaan heti seuran jäsenyyden saatuaan. Paavon innokkuuden ja asiantuntemuksen ansiosta hänet valittiin seuran hallituksen jäseneksi. Myös varatilintarkastajana Paavo toimi pitkään. Tampereen Navigaatioseuran kerhotoimikunnan jäsenenä Paavo oli mukana järjestämässä esitelmöitsijöitä kerhoiltoihin ja tutustumismatkoja eri kohteisiin sekä venenäyttelymatkoja niin Helsinkiin kuin myös Tukholmaan. Pienellä joukolla tutustuimme myös Amsterdamin ja Lontoon venenäyttelyihin. Paavo ja aluksensa Monica oli tuttu näky kesäisissä seuran venekilpailuissa. Paavo toimi myös venekilpailujen ratamestarina. Seuran lentopallotoimikunnassa Paavo toimi pitkään. Aktiivisena pelaajana hänet nimitettiin myös Vuoden Pallokkaaksi. Laivurikurssien tenttitilaisuuksien valvojana Paavo toimi monen vuoden ajan. Merkittävän työpanoksen Paavo teki Tampereen Navigaatioseuran Kuteri nimisessä veneilytukikohdassa. Hän oli pitkään tukikohdan isäntä. Paavo oli sisustamassa ja kalustamassa sekä päärakennusta että saunaa. Paavo järjesti kesäisiä ja talvisia tapahtumia erimuotoisine kilpailuineen, talkoineen, ruokailuineen ja illan grillinuotiolla istujaisineen. Kuterin talvitapahtumissa seuran nuorilla oli aina tilaisuus päästä Paavon kanssa moottorikelkka-ajelulle. Paavo nähtiin myös Tampereen Navigaatioseuran muissa tukikohdissa ahkerana ja taitavana talkoomiehenä. Paavo oli koko jäsenyytensä ajan innostava esimerkki ja aina mukana oleva jäsen. Paavon kaltaisten jäsenten ansiosta Tampereen Navigaatioseura on kehittynyt pienestä alusta valtakunnallisesti merkittäväksi vene- ja veneilykoulutusseuraksi. Kiitollisuudella muistaen Tampereen Navigaatioseura. n

15 28 29 In memoriam Sirkka Hakanen Sirkka suoritti saaristo- ja rannikkolaivuritutkinnot 1970 luvun alkupuolella. Hän osallistui aktiivisesti seuran toimintaan usean vuosikymmenen ajan. Sirkka palkittiin aktiivisuudestaan Suomen Navigaatioliiton pronssisella ansiomerkillä. Sirkka toimi sodassa lääkintälottana. Merkonomi tutkinnon suoritettuaan hän toimi kirjanpitäjänä rakennusliikkeessä ja Emmaus Tampere hotellissa. Sirkan intohimo oli kuntoilu. Hän kuului Tampereen Taivaltajiin osallistuen kaikenlaisiin kuntotapahtumiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Pirkan Soutu tapahtumassa hän oli sekä soutuun osallistujana että ajanoton järjestelijänä. Vanhempi jäsenistö muistaa Sirkan hyvin ahkerana ja aina mukana olleena talkoolaisena. Seuran muuttaessa Pajasaareen, Sirkka toimi naistoimikunnan jäsenenä kurssiiltojen kahvitarjoiluissa ja juhlien järjestely- ja toteutustehtävissä. Opetustoimen kevätretkille Sirkka osallistui usein. Sirkan nimi löytyy arvostetussa Kunniakommodorin Cup-maljassa. Tukikohdissa Sirkka nähtiin lähes poikkeuksetta, kun jotain talkootapahtumaa järjestettiin. Kuteriin Sirkka souteli yksinään omalla soutuveneellään aiheuttaen ihailua ja hämmennystä moottori- ja purjeveneilijäjäsenistössä. Riekkolaan ja Vehkalinnaan Sirkka tuli Raine Saaren Murole-laivalla. Vähälampisaaressakin on muisto Sirkasta. Hän lahjoitti sinne raparperipensaan, joka kasvaa siellä vieläkin. Meille jäi kaunis muisto Sirkasta ahkerana, hiljaisena ja tinkimättömän tarkkana jäsenenä, ja siellä missä tarvittiin, oli Sirkka aina mukana. n Monin kiitollisin muistoin ja ajatuksin Tampereen Navigaatioseura.

16 vuotta Tampere Pori maaottelua SYKSYLLÄ 1983 käytiin Porissa Reposaaren vesillä ensimmäinen Tampere Pori navigointikilpailu. Se oli yökilpailu. Kilpailevia veneitä oli 6 kappaletta. Ratamestarina toimi Simo Valli. Tampereen joukkueessa olivat Matti Mäkelä, Mikko Linne ja Virmo Suonpää. Saimme käyttöömme Porin Navigaatioseuran uuden koulualuksen, Merimaikan. Vastaveneenä oli Porin Albina, miehistönään Porri- Saarni. Meille luvattiin etukäteen Reposaaren kartta käyttöömme. Ostin kuitenkin varmuuden vuoksi Helsingistä silloisesta karttakeskuksesta viimeisimmän kartan, joten olimme valmiit taistoon. Kilpailun alussa huomasimme muutaman selvän epäkohdan kartan merkinnöissä. Samoin vesillä oli jokunen ylimääräinen viitta. Alkuhämmennyksen jälkeen kilpailu sujui hyvin. Olimmehan harjoitelleet Nässyllä monissa kilpailuissa. Merivesikin oli samannäköistä pimeässä yössä. Samoin maakin häämötti yhtä epämääräisenä siluettina kuin Nässyllä. Porilaisilla oli tapana, myöhemminkin, panna yökilpailuissa reitin varrelle 4-5 pientä styrox poijua tunnistettavaksi. Jos näitä ei löytynyt, virhepisteitä ropisi kunnolla. Kilpailumme sujui mielestämme hyvin, styrox poijutkin löytyivät. Maaliin päästyämme Simo Valli toi Merimaikkaan meille ison savusiian maistiaisiksi ja kertoi että hävisitte 0,5 pisteellä Porin edustusjoukkueelle. Albina voitti kilpailun ja Merimaikka oli toinen. Siinä savusiikaa syödessämme Albinan miehistö tuli katsomaan Merimaikkaan, että minkälaiset kaverit pistivät kilpailun näin tiukalle. Eivät olleet odottaneet näin kovaa vastusta. Näin se alkoi. Porilaisten tullessa Tampereelle vuonna 1984 kilpailemaan, esittelimme heille Raija Suonpään kilpailuun lahjoittaman kiertopalkinnon, johon oli jo kaiverrettu vuoden 1983 voittajan, Porin nimi. Tämän kiertopalkinnon Raija sai tingattua Kangasniemen Ristolta edulliseen jäsenhintaan. Vuotuisesta kokonaiskilpailusta toinen käydään Porissa ja toinen Tampereella. Vuonna 1983 käytiin vain yksi kilpailu, edellä kerrottu Porissa käyty tasaväkinen kilpailu. Kilpailut ovat olleet hyvin tasaväkisiä. Kiertopalkinnosta voidaan tänään lukea, että Tampere on voittanut kokonaiskilpailun 13 kertaa, samoin Pori 13 kertaa. 3 kertaa on päädytty tasapeliin ja kahtena vuonna ei ole kilpailtu. Juhlavuonna 2013 kilpailut saatiin käytyä normaalisti. Nytkin syntyi ratkaisematon tasapeli. Kumpaankin osakilpailuun osallistui 3 venekuntaa. Molemminpuolisen lupauksen mukaan ensi vuonna jatketaan hyvää yhteishenkeä lujittavaa kanssakäymistä Tampereen ja Porin välillä. n Maaottelun alkua muisteli Virmo Suonpää Tölkkiklipsit käyttöön Tule tekemään kivoja tuotteita juomatölkkien avaajista. Kerää yhteen työhön samalaisia, joita tarvitaan esim. rintakoru, tarve 10 kpl rannerengas, tarve 25 kpl pikkurahapussi tarve 55 kpl kännykkälaukku tarve 150 kpl vyö tarve kpl Kerhoiltana klo voit tulla askartelemaan klipsien siistimistä ja nauhapujottelua tai virkkausta. Ota mukaan klipsejä, tasapäiset tongit leveys 5 7mm esim. Hong Kongista, virkkuukoukku nro 2 ja siihen sopivaa puuvillalankaa. Muut tarvikkeet tuon mukanani. Milli Huuhtanen puh

17 32 Teksti: Marko Valo 33 Kauden navigointikilpailut TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURAN kilpailukausi 2013 käynnistyi hienoimmalla mahdollisella tavalla, kun Anssi Kukko kaunisteli muutaman vuoden takaista SM-pronssiaan ja voitti merikarttanavigoinnin Suomen mestaruuden Espoossa järjestetyssä finaalissa. Myös ensimmäistä kertaa ohjelmassa olleen joukkuekilpailun Suomen mestaruus saatiin Tampereelle Kalle Antniemen ja Jukka Wellingin säestäessä ansiokkaasti Anssia. Onnittelut vielä kaikille asianosaisille! Käytännön navigointitaitoja arvioitiin perinteikkäässä Olutmakkara-kilpailussa syyskuun loppupuolella. Kilpailu oli osa niin ikään perinteikästä TNS:n ja Porin navigaatioseuran välistä Tampere Pori maaottelua, joka järjestettiin vuoden tauon jälkeen. Maaottelu aloitettiin Reposaaren yökilpailulla, johon meiltä lähti joukkue Anssi Kukko, Marko Valo ja Jukka Welling. Joukkueesta löytyi kovatasoista navigointiosaamista mutta vain niukasti kokemusta käytännön kilpailuista ja liikkumisesta öisellä merellä. Kovaan paikkaan siis jouduttiin heti. Tamperelaisten kilpailun voisi kiteyttää kahteen huomioon: Reposaaren sahan valaistua linjaa ei löytynyt, vaikka se oli karttaan merkitty (oli kuulemma purettu), ja ajanottoon käytetty kännykkä löytyi jossain vaiheessa ajon aikana kompassin vierestä. Eli yllättävät tilanteet ja oman rutiinin puute veivät mahdollisuutemme aivan kärkisijoihin. Positiiviseen sarakkeeseen kirjattiin aimo annos uutta kokemusta ja asianmukaista toimintaa epävarmoissa olosuhteissa. Voiton kilpailussa vei porilaisten vastavene Zeester miehistönään Tiia Niemi, Mauno Vuorinen ja Reijo Wallin. Tamperelaiset pitivät kolmen veneen kilpailussa tällä kertaa perää. Olutmakkara-kilpailuun saatiin myös kolme venettä ja jo totuttuun tapaan kierrettiin Siilinkari. Tampereen edustusjoukkue oli sama kuin Porissa kuitenkin sillä muutoksella, että Marko Valo vaihdettiin sääntöpykälien vaatimuksesta Kalle Antniemeen. Edustusjoukkue osoitti olevansa nopea oppimaan, ja tamperelaiset veneet määräsivätkin nyt tahdin: sekä vastavene Navis että Mikko Linnen Margona ajoivat aikatarkastusasemat vain 42 sekunnin yhteisvirheellä. Porilaisten kilpailu alkoi takkuisesti ja, vaikka he paransivat koko ajan loppua kohden, oli jo rataosuuden jälkeen selvää, että tästä kilpailusta tulee käteen pronssia. Kilpailun voitto ja samalla maaottelun tulos ratkaistiin teoriakysymyksillä, joissa Naviksen miehistö veti pisimmän korren. Maaottelussa venyttiin samalla hiukan hankalasta lähtöasetelmasta huolimatta tasapeliin. Olutmakkara-kilpailun tulokset: 1. Navis Päällikkö Jukka Welling Navigaattori Anssi Kukko Ruorimies Kalle Antniemi 52 virhepistettä 2. Margona Päällikkö Raija Linne Navigaattori Mikko Linne Ruorimies Stina Linne 99,5 virhepistettä 3. Marian Päällikkö Reijo Wallin Navigaattori Antti-Jussi Neva Ruorimies Jarkko Mäkivaara 245 virhepistettä Porin yökilpailu 07.09: vasemmalla Tampereen joukkue Jukka Welling, Anssi Kukko ja Marko Valo. Ensi vuoden osalta voi tässä vaiheessa sanoa, että karttanavigoinnin SM-karsintaan osallistutaan ja Porimaaottelu tullaan järjestämään. Maaottelussa saavuttivat sekä Pori että Tampere sijoitukset 1+3, ja koska myös veneiden määrä oli molemmissa kilpailuissa sama, jäi kiertopalkinto puoleksi vuodeksi Tampereelle. Tässä yhteydessä kiitetään vielä Sirpa Erviä, joka hoiti kilpailun ruokatarjoilun, Raimo Lahtea, joka antoi veneensä Marianin porilaisten käyttöön, sekä Virmo Suonpäätä, joka maaotteluperinteen alkuunpanijana kaivoi esiin kilpailun viralliset säännöt. Kilpailutoiminta on elänyt muutaman vuoden hiljaiseloa sekä kilpailujen että osanottajien määrän suhteen. Ensi vuoden osalta voi tässä vaiheessa sanoa, että karttanavigoinnin SM-karsintaan osallistutaan ja Pori-maaottelu tullaan järjestämään. Kilpailuja ei kannata ottaa liian vakavasti kyse on ensisijaisesti kursseilla opittujen tietojen ja taitojen ylläpitämisestä sekä yhteisestä harrastamisesta hyödyllisen asian parissa. Oman veneen puute ei myöskään ole este kilpailemiselle, sillä seuran omalla veneellä pääse aina radalle. Ensi kesänä tavataan! n

18 34 Teksti: Eke Heikkilä 35 Lentopalloa Tampereen Navigaatioseurassa Maasta se pienikin ponnistaa. Vuoden 2013 pallokas Anssi Kukko. IHMINENHÄN ON LUOTU LIIKKUMAAN ja tämän päivän suuria riskejä terveydelle onkin ihmisen liikkumattomuus. Lentopallo on erinomaisen hyvä liikuntamuoto tuki- ja liikuntaelimistön sekä hengitysja verenkiertoelinten kannalta. Aikuisten ja vanhempienkin liikuntamuotona lentopallo on erinomainen laji koordinaation ja motoristen taitojen kehittymisen ja säilymisen suhteen. On hyvä muistaa, että kaikenlainen liikunta hidastaa kehon rappeutumista. Lentopalloilu on erittäin monipuolinen laji, jossa suuret lihasryhmät työskentelevät ja koko vartalo tulee harjoitettua. Myös sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa vahvistetaan vaikka kestävyyslajien tasolle tässä vaikutuksessa ei aivan ylletäkään. Erilaiset kurkotukset ja vartalon kierrot ylläpitävät liikkuvuutta. Silmä-käsikoordinaatio sekä koko vartalon koordinaatio ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia, kun pelaajan tulee huomioida paitsi pallo lentoratoineen myös pelikaverit ja omat asennot, tilan ja alueen hallinta sekä liikkuminen. Lentopallon avulla saadaan myös säilytettyä ja kehitettyä reaktionopeutta sekä kimmoisuutta. Nykyajan kiireisessä ja stressaavassa elämässä liikunta voi osaltaan tukea merkittävästi psyykkistä hyvinvointia ja lisätä sosiaalisia kontakteja. Liikunnan fyysisestä rasituksesta seuraa usein palkitseva hyvän olon tunne, joka antaa henkistä vireyttä ja voimavaroja arkielämässä jaksamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen liikuntasuorituksessa omien ponnistelujen tuloksena kohottaa itsetuntoa ja itsehallinnan kokemusta. Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on merkitystä myös sillä, että liikunta on sosiaalisesti hyväksytty tapa purkaa ahdistusta tai stressiä. Liikunnan on tutkittu lisäävän itsevarmuutta, tunne-elämän tasapainoa, riippumattomuutta, sosiaalisia taitoja, sosiaalista sopeutuvuutta, seurallisuutta ja itsekontrollia. Tampereen Navigaatioseuralla on pitkät perinteet lentopallon pelaamisesta. Innokkaat lajin harrastajat käynnistivät pelaamisen jo vuonna Vuosien varrella harrastajien määrä on vaihdellut, vanhoja jäseniä on jäänyt pois ja uusia tullut tilalle, mutta aina pelaajia on ollut niin paljon, että lajin harrastus jatkuu. Pelaamisen pääasiallinen tarkoitus on liikunta ja sosiaalinen yhdessä tekeminen, ei niinkään verissä päin kilpaileminen. Pieni kilpailu kuitenkin antaa lisä pontta suorituksiin ja edistää samalla liikunnallisia tavoitteita. Huumori ja vastustajan hassuttaminen lisäävät sitä mielihyvän tunnetta jota pelaaminen tarjoaa. Joka vuosi pelaajien keskuudesta valitaan Vuoden Pallokas joka saa ko. kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa. Kriteerejä, joilla Vuoden Voin suositella sitä kaikille. Kentällä on vielä tilaa. Pallokas valitaan, on useita: pelitaidot, aktiivisuus, kehittyminen pelaajana vuoden aikana, sopeutuminen joukkueeseen jne. Vuoden 2013 pallokas Anssi Kukko on todennut mm. seuraavaa: En ollut koskenut lentopalloon yli 25 vuoteen, kun tulin mukaan seuran lentopallovuorolle. Porukkaan oli kuitenkin helppo tulla, vaikka taidot olivatkin hiukan hakusessa. Talven aikana palloon alkoi jo tottua sen verran, että keväällä se muutaman kerran meni sinne mihin oli tarkoituskin. Lentopallovuorolla on mukavaa seuraa ja pelatessa tulee sopivasti lämmin. Voin suositella sitä kaikille. Kentällä on vielä tilaa. Niin kuin Anssikin sanoo, kentällä on vielä tilaa joten kaikkien lentopallosta kiinnostuneiden kannattaa tulla katsomaan ja koittamaan miltä se pelaaminen Navigaatioseuran porukassa tuntuu. Navigaatioseuran lentopallovuoro on Lielahden alakoululla, Lielahdenkatu 15, torstaisin Jos haluat etukäteen kysyä jotain pelaamiseen tai vuoroihin liittyen, soita allekirjoittaneelle puh n Lentopalloterveisin Eke Heikkilä

19 36 Teksti: Virmo Suonpää Teksti: Leif Lindblad 37 Hyvin kävi kun mela vilahti! Kaamos OLEMME TOTTUNEET NÄKEMÄÄN Tammerkosken valjastettuna ja rauhallisena kaupunkia jakavana väylänä, jonka varrella on rauhoittavaa istuskella ja nauttia maisemista vaikka kaloja pyytäen. Ennen oli toisin. Koski oli kuohuva, ärjyvä väylä Näsijärvestä Pyhäjärveen. Jotkut uhkarohkeat yrittivät laskea sen, vaihtelevalla menestyksellä. Lukija ei ehkä tiedä mistä tämä sanonta: Hyvin kävi kun mela vilahti on lähtöisin ja jos vaikka tietäisikin, kerrataan se nyt: Kilometrin matkalla 18 metriä pinnasta pintaan. Se on Tammerkoski. Tämä koski on saa- nut osakseen huomiota monilla tavoin. Sen kuohuja ja voimaa on ihasteltu ja kuviteltu valjastamisen jälkeenkin. Aikaan jolloin koski oli vielä valjastamaton avokoski, pohjoisesta tulleet miehet päättivät kokeilla voiko Tammerkoskea laskea. Jotkut uhmapäät suostuivat yrittämään. Jos lasku onnistuu, heilutetaan melaa alas päästyä. Vene lähti kuohuihin keikkuen ja pärskien. Taitavat miehet pääsivät yläkosken, mutta alaosa imaisi veneen päin kiveä. Pirstaleet sinkoilivat ilmassa ja myös mela teki ilmassa korkean kaaren. Näsijärven rannassa oleva tähystäjä näki sen ja ilmoitti: Hyvin kävi, kun mela vilahti. Lähde: Virmo Suonpää lueskeli Tampere seuran julkaisemaa kuvateosta Vanha Tampere I. POHJOISEN PALLONPUOLISKON kaamosaika on käsillä. Aurinko laskee Utsjoella maanantaina kello noustakseen seuraavan kerran vasta tammikuun 16. päivänä 2014 kello Tuona päivänä Aurinko laskee Utsjoen horisontin taakse jo kello joten Auringon ylin reuna on silloin näkyvissä 37 minuuttia. Polaariyö alkaa vuosittain pohjoisnavalla syyspäivän tasauksen hetkellä (yleensä 23.9.) ja leviää hitaasti etelämmäksi. Se saavuttaa Suomen n. 25. tai 26. marraskuuta, hieman riippuen maapallon sijainnista radallaan karkauspäivään nähden. Suomen alueella se etenee etelään loppua kohden hidastuvalla keskinopeudella n. 15 km vuorokaudessa ja on suurin piirtein paikallaan napapiirillä joulukuun 21. ja 23. päivien välillä. Sitten se hitaasti hakeutuu taas pohjoisemmaksi, jättäen Suomen kun Aurinko taas kurkistaa Utsjoella. Kevätpäivän tasauksen jälkeen pohjoisnapa saa Auringon valoa. Täysin mustahan yötaivas ei meidän maassamme ole kaamoksen aikana mutta aamuhämärä vaihtuu portaattomasti iltahämärään. Suomen alue jatkuu pohjoisessa n. 70. leveysasteelle ja pimeää on keskipäivällä vasta 72. leveysasteen pohjoispuolella, eli noin pari sataa kilometriä Nordkapista pohjoiseen. Aivan jyrkkä ei raja Auringon näkymisellä tai näkymättömyydellä ole missään sillä ilmakehä taittaa valoa hieman eri kertoimella eri aikoina. n Tammerkoski Viimeiset auringonsäteet Utsjoella, syksyllä 2011.

20 38 39 Tervetuloa Vehkalinnan tunnelmalliseen pikkujouluun ! Tule mukaan kokemaan ja tekemään erilainen tunnelmallinen pikkujoulu Vehkalinnassa.Vehkalinna tarjoaa siihen upeat puitteet. Luvassa hyvää ruokaa, rentoa seuraa, saunomista, joulupukkikin poikkeaa Vehkalinnassa illan tummetessa. Olet lämpimästi tervetullut! ILMOITTAITUMISET LEO LINDELL tai TIINA VIRNES Pajasaaren perinteinen pikkujoulu la klo Jouluinen noutopöytä totuttuun tapaan Tanssia ja elävää musiikkia, myös joulupukki paketteineen. Illalliskortti 20 ovelta. Omat pöytäjuomat. Muista pikkupaketti joulupukin avuksi (n.5 ) Ilmoittautumiset Pajasaaren ilmoitustaululle tai sähköpostilla sihteeri@tampereennavigaatioseura.fi mennessä. Tervetuloa viihtymään ja viettämään tunnelmallista pikkujoulua! Toivottaa juhlatoimikunta

21 Muistathan perinteisen glögitilaisuuden Pajasaaressa heti ilotulituksen jälkeen. Ovet ovat avoinna jo klo Saatavana pipareita, kuumaa glögiä, kuorolaulua ja vapaata seurustelua. Tervetuloa!