Ilmoittakaa mielipiteessänne kaavatyön numero , osoitteenne sekä sähköpostiosoitteenne. Antamanne mielipide on julkinen.

Transkriptio

1 Kirje MRL 62, 63 MRA / 1 Arvoisa vastaanottaja Alueellanne käynnistyy kaavamuutos nro , Myyrmäen aseman seudun korttelit. Nyt teillä on ensimmäinen mahdollisuus ottaa asiaan kantaa. Lähetämme teille työhön liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Siinä kerromme kaavahankkeen sisällöstä ja työn etenemisestä ja sen vaikutuksista sekä keinoista osallistua työhön. Voitte kommentoida hanketta ja antaa mielipiteenne myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Voitte esittää mielipiteenne mennessä. Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen: Vantaan kaupungin kirjaamo, Asematie 7, Vantaa tai sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@vantaa.fi Ilmoittakaa mielipiteessänne kaavatyön numero , osoitteenne sekä sähköpostiosoitteenne. Antamanne mielipide on julkinen. Asemakaavamuutoksen lähtökohtia esitellään asukastilaisuudessa keskiviikkona klo 17:30, Kilterin koulun auditoriossa (Iskostie 8). Asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön isännöitsijää pyydetään toimittamaan tämä tieto myös alueella isännöimänsä yhtiön asukkaille, osakkaille ja kiinteistössä toimiville yrityksille. Kaavatyön valmistelija Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö puhelin sähköposti johanna.rajala@vantaa.fi Suunnittelusta vastaa Aluearkkitehti Timo Kallaluoto Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö puhelin sähköposti timo.kallaluoto@vantaa.fi Vantaan kaupunki Kielotie 28 Puhelin Maankäyttö-, rakentaminen ja ympäristö VANTAA Kaupunkisuunnittelu Etunimi.sukunimi@vantaa.fi

2 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Myyrmäen aseman kortteleihin asumista, palveluita sekä liike- ja toimistotilaa ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO Kaavamuutosalue sijaitsee Myyrmäen aseman vieressä ja koskee korttelin tonttia 2 (Liesikuja 3), korttelin tontteja 1 ja 2 (Jönsaksentie 6-8), korttelin tonttia 1 (Liesikuja 1), rautatietä varten olevaa liikennealuetta (LR) sekä katu- ja torialuetta kaupunginosassa 15, Myyrmäki. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Vaskivuorentiehen, etelässä Punamultatoriin, idässä Jönsaksentiehen ja lännessä Myyrmäenraittiin ja Paalukylänpolkuun. Suunnittelualueella sijaitsevat Isomyyrin ja Myyrinpuhoksen ostoskeskukset (liikerakennusten korttelialuetta KL), pysäköintialue ja pysäköintilaitos (autopaikkojen korttelialuetta LPA) sekä tori- ja katualuetta. Kaavamuutokseen on yhdistetty kaavamuutosnumeroilla ja tulleet hakemukset. Sijainti ja asemakaavamuutoksen suunnittelualueen alustava rajaus punaisella.

3 MITÄ ALUEELLE SUUNNITELLAAN? Kiinteistö Oy Myyrinpuhos, Liesikujan Autopaikat Oy ja Kiinteistö Oy Myyrmäen kauppakeskus ovat hakeneet asemakaavan muuttamista siten, että nykyiset ostoskeskusrakennukset ja pysäköintilaitos puretaan ja tilalle rakennetaan asumista, palveluita, liike- ja toimitilaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Citycon Oyj, Sato Oyj, Taitokaari Oy ja SRV Yhtiöt Oyj. Kerrosalaa asumiselle esitetään vähintään kem2 sekä vähintään kem2 liike-, palvelu- ja toimitiloille. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa Myyrmäkeen aseman viereen korkeatasoinen ja elävä kaupunkikortteli, jossa yhdistyvät urbaani asuminen, palvelut, työ ja vapaaaika sekä laadukas julkinen ulkotila. Alue on tarkoitus suunnitella yhtenä kokonaisuutena siten, että muun muassa pysäköintijärjestelyt ja ajoyhteydet toteutetaan kokonaisuuden kannalta järkevästi. Korttelin suunnittelusta järjestetään kutsukilpailu syksyllä Kilpailun lähtökohtana on korttelin nykyisten rakennusten purkaminen. Kaavatyön aikana tutkitaan kuitenkin myös Myyrinpuhoksen ostoskeskuksen säilyttävä ja osin säilyttävä suunnitteluvaihtoehto. Kaavatyö on tulossa vuoden 2019 kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Kaavatyön yhteydessä laaditaan mahdollinen tonttijako. Kaavatyö noudattaa Vantaan maapoliittisia linjauksia (2014), joiden mukaan keskustojen elinvoimaisuutta parannetaan ja rakentamista suunnataan täydennysrakentamiseen. Tavoitteena on keskittää täydennysrakentamista olemassa oleville alueille, erityisesti radanvarsien keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille, joissa infrastruktuuri on valmiina. Maapolitiikalla pyritään monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen. LÄHTÖTIEDOT Myyrmäki sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella paikalla Kehäradan varrella ja lähellä Hämeenlinnanväylää. Yhteydet Helsingin keskustaan, lentoasemalle ja muualle pääkaupunkiseudulle ovat sujuvat. Myyrmäkeä kehitetään merkittävän alueellisena keskuksena. Myyrmäen suuralueella asuu tällä hetkellä noin asukasta (v. 2017) ja varsinaisessa kaupunginosassa noin asukasta. Myyrmäen vetovoimatekijöitä ovat erinomainen palvelutarjonta, hyvä sijainti, läheiset virkistysalueet ja yhteisöllisyys. Myyrmäen kaupunkikulttuuri kukoistaa etenkin alueella toimivan Myyrmäki-liikkeen ansiosta. Alue on profiloitunut myös katutaiteen kaupunginosana. Kaavoituksen pääpaino on Myyrmäen keskustassa. Uudet kaavoituskohteet sijoittuvat tiiviisti nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle kehäradan vaikutusalueelle. Suunnittelun kohteena oleva alue sijaitsee Myyrmäen aseman vieressä Vaskivuorentien, Jönsaksentien, Punamultatorin, Paalukylänpolun, Liesikujan ja Myyrmäenraitin rajaamalla alueella. Kaavamuutosalueella sijaitsevat Isomyyrin ja Myyrinpuhoksen ostoskeskukset, jotka on tarkoitus purkaa. Purettavissa rakennuksissa sijaitsee kaupallisia palveluita muun muassa R-Kioski ja päivittäistavarakauppa. Viereisissä kortteleissa Jönsaksentien ja Liesikujan varrella on 4-8-kerroksisia asuinkerrostaloja. Kaava-alueen länsipuolelle Paalutorin viereen on rakentumassa uusi asuinkortteli ja pohjoispuolelle Myyrmäentie 2:een on suunnitteilla tiivis kaupunkikortteli. Lähin viheralue sijaitsee Mätäojanlaaksossa noin 300 metrin päässä. Paalukylänpuisto sijaitsee aivan suunnittelualueen vieressä. Isomyyrin ostoskeskuksella ei ole katsottu olevan varsinaista rakennushistoriaalista arvoa. Sen sijaan Myyrinpuhoksen kulttuurihistoriallinen arvo on Vantaan kaupunginmuseon ylläpitämässä Kirstikulttuuriympäristötietokannassa luokkaa erittäin merkittävä, R1. Ostoskeskusrakennus on vuodelta 1975 ja sen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Pentti Ahola ja kumpp. / Eero Kostiainen. Rakennuksen omaperäinen arkkitehtuuri edustaa liikerakentamisessa harvinaista konstruktivismia, johon on sekoittunut rakennusajankohdalle tyypillisiä futuristisia aiheita. Ostoskeskus on kaupunkikuvallinen maamerkki radan varrella. Sen edustalla on pieni aukio. 2

4 Selvitys Vantaan vanhojen ostoskeskusten maankäytön mahdollisuuksista (2015) sisältää inventointikortit ostareista. Tällä tietokannalla on pyritty hahmottamaan jokaisen ostoskeskuksen tai kauppakeskuksen kohdalla sen merkitystä osana Vantaan paikallishistoriaa, alueen kokonaisuutta sekä kehittymisen edellytyksiä. Lopullisesti kohteiden tulevaisuus ratkaistaan asemakaavoittamalla. Inventoinnissa Myyrinpuhoksen ostoskeskuksen todetaan muun muassa seuraavaa: Arkkitehtuurin omaperäisyys ja keskeinen sijainti ovat edesauttaneet Myyrinpuhoksen muodostumista paikalliseksi maamerkiksi. Vaikka Myyrinpuhos kuuluu oleellisesti Myyrmäen aluerakentamisen yhteyteen, on se sijaintinsa ja kokonsa puolesta alun perin ajateltu palvelevan myös laajempaa aluetta. Sen toimintaan haluttiin alusta asti sekoittaa aiempia liikekeskuksia monipuolisemmin erilaisia toimintamuotoja. Nykyään ostoskeskuksen merkittävyys paikallisessa palveluverkossa on kuitenkin todettu vähäiseksi. Rakennuksen kunto on välttävä ja edellyttää korjaavia muutoksia. Myyrinpuhoksen ostoskeskus Asemakaavamuutostyön lähtökohtana on purkaa Isomyyrin ja Myyrinpuhoksen ostoskeskukset ja tilalle esitetään asumista, liike-, toimi- ja palvelutilaa. Tämän lisäksi selvitetään Myyrinpuhoksen osalta muut maankäyttövaihtoehdot: ostarin uudelleenkäytöstä vaihtoehtoinen säilyttävä ja osittain säilyttävä tarkastelu (Konsulttityö/ Optiplan). Kaavatyö noudattaa samaan aikaan tehtävää Myyrmäen kaavarunkoa (työnumero ). Kaavarunko on asemakaavaa yleispiirteisempi suunnitelma, jossa määritellään tavoitteet ja keinot ohjaamaan Myyrmäen alueen kokonaissuunnittelua. Länsi-Vantaan ratakaupungin visiossa (Kaupunkisuunnittelulautakunta ) alueen (Myyrmäki, Martinlaakso, Vantaankoski) suunnittelun kannalta tärkeitä aiheita ovat muun muassa: keskustojen elinvoimaisuus, vahva paikallisidentiteetti ja paikanhenki, mieleenpainuva kaupunkikuva, viisaasti täydentyvä kaupunki, sujuva ja kestävä liikkuminen, työ ja palvelut lähellä. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavarunkoluonnoksen nähtäville ( ). Alustava suunnittelukonsepti Tavoitteena on rakentaa Myyrmäkeen aseman viereen korkeatasoinen ja elävä kaupunkikortteli, jossa yhdistyvät urbaani asuminen, palvelut, työ ja vapaa-aika sekä laadukas julkinen ulkotila. Korttelin nykyiset rakennukset on tarkoitus purkaa. Tekeillä olevassa Myyrmäen kaavarungossa suunnittelualueelle on esitetty tehokasta rakentamista. Liike-, palvelu- ja toimitilan tulee olla muuntojoustavaa ja soveltua työnteon ja kaupan muuttuviin haasteisiin. Kaavarunkoluonnoksessa on esitetty korkean rakentamisen paikkoja Myyrmäen asemanseudulle suunnittelualueen kortteleihin. Isomyyrin tontille voi luonnoksen mukaan rakentaa enintään 24-kerroksisen tornin ja muille korttelialueille enintään 16-kerroksisia torneja. Mahdollisten tornien tulee muodostaa kaupunkikuvallinen, toiminnallinen ja arkkitehtoninen kokonaisuus yhdessä viereisten korttelien tornien sekä matalampien rakennusten ja rakennuksenosien kanssa. Tornien tuulivaikutukset tulee huomioida suunnittelun keinoin. Tornien varjostus tutkitaan varjotarkasteluin. 3

5 Ote Myyrmäen kaavarungosta: rakentamisen korkeus ja kaupunkikuva Kortteleista tulee suunnitella arkkitehtuuriltaan vaihtelevia, monipuolisia ja kerroksellisia kaupunkikortteleita. Rakennusten julkisivut suunnitellaan kaupunkimaisesti materiaalien, aukotuksen ja jäsentelyn osalta. Katujulkisivujen tulee olla monipuolisia. Asuntojen ikkunoita ja/tai parvekkeita tulee aueta aukion tai kävelyraitin suuntaan. Julkisivuissa tulee olla vaihtelua, tapahtumia ja virikkeitä. Ne eivät saa olla yksitoikkoisia. Katutason julkisivun tulee erottua muusta julkisivusta. Julkisivu jäsennellään värivalinnoin ja materiaalein siten, että inhimillinen mittakaava säilyy ja katutasosta syntyy vaihteleva ja virikkeellinen. Liike-, toimisto-, palvelu-, työ- ja yhteistilat tulee avata suurin ikkunoin katutilaan. Sisäänkäyntejä ja porrashuoneita tulee korostaa siten, että ne erottuvat muusta julkisivusta. Taide, erityisesti katutaide, on tärkeä osa Myyrmäen identiteettiä. Kortteleiden suunnittelussa tutkitaan taiteen sijoittamisen mahdollisuuksia. Korttelialueilla varmistetaan riittävä vehreys vihertehokkuuslaskennan avulla. Alustava suunnittelukonsepti ja ote Myyrmäen kaavarungon teemakartasta julkinen ulkotila ja hulevedet Myyrmäen kaavarungossa suunnittelualueelle rajautuen on esitetty ns. urbaanin sykkeen aluetta, jolla julkinen ulkotila yhdistyy rakennusten alimpien kerrosten liike- ja palvelutiloihin sekä työtiloihin ja levenee 4

6 välillä aukioiksi. Ulkotila rakennetaan laadukkaaksi ja viihtyisäksi käyttäen erilaisia pintamateriaaleja, kasvillisuutta, kalusteita ja valaistusta. Julkinen ulkotila tulee yhdistyä luontevasti osaksi korttelirakennetta. Länsi-itä-suuntaista kevyen liikenteen yhteyttä vahvistetaan Liesikujalla. Tavoitteena on miellyttävä jalankulkuympäristö. Liesitoria kehitetään vehreäksi ja viihtyisäksi aukioksi, joka täydentää Myyrmäenraitin aukioiden sarjaa. Liesitorin, Liesikuja 4:n viereisen kolmioaukion ja Liesikujan katutila suunnitellaan selkeäksi yhtenäiseksi katutilaksi. Vaskivuorentieltä Liesitorille/ Liesikujalle osoitetaan uusi jalankulku- ja pyöräily-yhteys. Jönsaksentien luonne on urbaanimpi kuin alueen muiden katutilojen. Kadun länsipuolelle korttelin puolelle Liesikujasta etelään tulee sijoittaa jalkakäytävä, jonka voi myös sijoittaa arkadiin. Katualueen puolelle länsireunaan tulee tulevaisuudessa raitiovaunupysäkki. Liesipolku Liesikujasta etelään siirretään osaksi radan laiturialuetta. Rata-alueen perustukset ja uusi rakentaminen sovitetaan yhteen. Punamultatorin liittyminen julkiseen ulkotilaan ja alikulkujen ympäristöön tutkitaan. Rata- ja tieliikennemelu huomioidaan tarkemmassa suunnittelussa. Nykyinen kunnallistekniikka on otettava huomioon. Hulevesiä käsitellään kortteleissa kaupungin hulevesien hallinnan toimintamallin mukaisesti. Kilpailussa esitetään ideoita keskusta-alueelle sopivista hulevesien hallintamenetelmistä, jotka ovat samalla osa ulkotilojen maisema-arkkitehtuuria. Tarkempi hulevesisuunnitelma tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä. Lähtökohtaisesti jokaiselle korttelille (4) tarvitaan oma kiinteistömuuntamo. Kortteleilla on keskitetty pysäköinti. Liittymät pysäköintiin osoitetaan Liesikujan kautta radan itäpuolisiin kortteleihin ja Vaskivuorentieltä Isomyyrin kortteliin. Maantasopysäköintiä ei sallita. Vähintään 50% asuntotuotannon kokonaismäärästä tulee olla vapaarahoitteisia omistusasuntoja sekä noin 30% valtion tukemaa asuntotuotantoa (yleensä: 20% kokonaismäärästä pitkän korkotuen vuokra-asuntoja ja 10% lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja ja/tai asumisoikeusasuntoja). Yksiöiden määrää rajoitetaan, max. 30% yksiöitä huoneistojen kappalemäärästä/ rakennus. 5

7 Kaavatilanne Maakuntakaavassa (Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä 2014) alue on keskustatoimintojen (pun.), taajamatoimintojen (ruskea) ja tiivistettävää (ruudutus) aluetta. Pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli (violetti korostus) kulkee itä-länsisuunnassa Myyrmäen poikki. Myyrmäen keskusta on Kehäradan (poikkiviiva) varrella. Yleiskaavassa (Kv ) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Suunnittelualue sijoittuu kehäradan varrella sijaitsevan Myyrmäen aseman viereen. Asemakaava III KL LPA pp/h Kaavamuutosalueen rajaus Maanomistus: Suunnittelualueen katualueet ja Korttelin numero aukio ovat kaupungin maanomistuksessa sallittu kerrosala (kuvassa vaalean punaisella). Muut suurin sallittu kerrosluku korttelialueet omistavat Kiinteistö Oy Liikerakennusten korttelialue Autopaikkojen korttelialue, alue on osoitettu Myyrinpuhos, Liesikujan Autopaikat Oy ja korttelien autopaikoille Kiinteistö Oy Myyrmäen kauppakeskus. jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, Karttoja voit katsoa myös: kartta.vantaa.fi jolla huoltoajo on sallittu 6

8 MITEN KAAVATYÖN VAIKUTUKSIA SELVITETÄÄN JA ARVIOIDAAN? Vaikutusten arviointia tehdään kaavatyön yhteydessä ja se vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Kaava-alue sijoittuu valmiiksi rakennettuun ympäristöön. Alueen tiivistäminen ja uudistaminen aiheuttavat vaikutuksia erityisesti kaupunkikuvaan, liikenteeseen ja palveluverkkoon. Vaikutusten arviointia tehdään kaavatyön yhteydessä ja se vaikuttaa kaavaratkaisun sisältöön. Suunnittelualuetta koskien laaditaan tarvittavat selvitykset mm. liikenne- ja meluselvitys, hulevesien hallintasuunnitelma, pihasuunnitelma, vihertehokkuuslaskemat sekä muita tarvittavia selvityksiä. Arviota tehdään mm. suhteesta: ihmisen elinoloihin ja ympäristöön maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon alue- ja yhdyskuntarakenteeseen yhdyskuntatalouteen liikenteeseen kaupunkikuvaan ja maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja voimassa olevaan asemakaavaan lentomeluun, tieliikennemeluun sosiaaliset vaikutukset ja osallistumisesta saatu palaute palvelujen riittävyys alueella, kaavataloudellinen arviointi, ilmastovaikutusten arviointi, muut erityisselvitykset Asemakaavan selostuksessa esitetään johtopäätökset ja tiivistelmät selvityksistä ja arvioidaan keskeisiä vaikutuksia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti keskustamaisen asuinympäristön viihtyisyyteen, muodostuvaan kaupunkikuvaan sekä miellyttävään ja turvalliseen kevyen liikenteen ympäristöön. KUINKA OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS JÄRJESTETÄÄN? Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Alueen maanomistajat ja maanvuokraajat Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, naapurit Asukas- ym. yhdistykset Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Osallisia ovat myös ne viranomaistahot ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY Liikennevirasto (rautatie- ja vesialueet), Pelastuslaitos, Vantaan kaupunginmuseo Tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt, energiayhtiöt Uudenmaan liitto, HSY, HSL, TUKES Muut: esim. Finavia Osallistuminen järjestetään suunnittelun eri vaiheissa mm. asukastilaisuuksissa, suunnittelijatapaamisissa, suunnittelukokouksissa, viranomaisneuvottelussa ja asettamalla suunnitelma nähtäville ja lausunnoille. 7

9 KAAVATYÖN ETENEMINEN, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISTAVAT VIREILLETULO Liesikujan korttelit, , asemakaavamuutos on tulossa työohjelmaan Kaavatyöstä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jonka nähtäville tulosta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa ja kaupungin internetsivulla OAS on nähtävillä kaupungin internetsivulla ja kaupungin maankäytön palvelupisteessä, Kielotie 13, katutaso, Tikkurila. Osallisille ilmoitetaan asiasta kirjeellä tai sähköpostilla. Mielipiteet Jos teillä on huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sisällöstä, voitte ilmoittaa mielipiteenne mennessä. Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen: Vantaan kaupungin kirjaamo, Asematie 7, Vantaa tai sähköpostitse osoitteeseen: Ilmoittakaa mielipiteessänne kaavatyön numero , osoitteenne sekä sähköpostiosoitteenne. Antamanne mielipide on julkinen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Ajantasainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungin internetsivulla. VALMISTELU Kaavatyön valmisteluun osallistuvat kaupungin omat suunnittelijat ja asiantuntijat, ulkopuoliset asiantuntijat (konsultit) sekä maanomistajat. Kaavatyön yhteyshenkilö Vantaan kaupungilla on asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala. Asemakaavamuutoksen lähtökohtia esitellään asukastilaisuudessa klo 17.30, Kilterin koulun auditoriossa ja ruokalassa (Iskostie 8). Muista yleisötilaisuuksista tai osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa tai asukaslehdessä ja Vantaan kaupungin internet-sivuilla. KAAVAMUUTOSEHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät asemakaavan muutosehdotuksen arviolta marras-joulukuussa 2019 ja päättävät sen asettamisesta nähtäville. Nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Muistutukset ja lausunnot Kaavamuutosehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Lausunnot pyydetään 30 päivän kuluessa. Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan vastineet. 8

10 HYVÄKSYMINEN JA VOIMAANTULO Asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa. LISÄTIETOJA Kaava-asiakirjat ovat luettavissa internetissä Internetin kautta voit seurata myös päätöksentekoa, nähtävillä olevia kaavoja ja yleisötilaisuuksia sekä saada tietoa asemakaavaprosessin etenemisestä. Aineistoon voit tutustua myös maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 13, puh , ma - to ja pe ) ja Vantaa-infoissa (Myyrmäki, Korso). Asiaa hoitaa Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö puhelin sähköposti johanna.rajala@vantaa.fi Suunnittelusta vastaa Aluearkkitehti Timo Kallaluoto Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö puhelin sähköposti timo.kallaluoto@vantaa.fi Hankkeen vaiheet ja aineisto Kaupungin verkkosivusto > asuminen ja ympäristö > kaavoitus ja maankaytto > asemakaavoitus > Myyrmäen kaavat Vantaan kartat, kaavat ja ilmakuvat Maankäytön asiakaspalvelu Kielotie 13, Tikkurila puhelin avoinna ma-to , pe klo Vantaa-infot Tikkurila, Korso, Myyrmäki 9