JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Sivu 135 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:05-16:48 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 135 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Penttilänrannan III asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Henkilöstöraportti vuodelta Matti Nivalan eropyyntö rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsenyydestä 140 Mikko Häkkisen eronpyyntö Siun soten yhtymävaltuuston jäsenyydestä Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista Salassa pidettävien asioiden käsittely Joensuun seudun yrityspalveluiden tulevaisuuden järjestelyt 16

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Autti Hannele jäsen Hattunen Jenna jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Kokko Osmo jäsen Koskinen Sari jäsen Puhakka Paula jäsen Rauma Simo jäsen Törmälä Anssi jäsen Mustonen Juha kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Poistui kokouksesta 138 klo 16:00 Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Poissa esteellisenä 144 klo 16:21-16:48 Riitta Himanka hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö, kaupunginjohtajan sijainen Vartiainen Juha-Pekka kaavoituspäällikkö Paikalla 137 klo 15:07-15:50 Poissa Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Seppo Eskelinen puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Simo Rauma pöytäkirjan tarkastaja Osmo Kokko pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Simo Rauman ja Osmo Kokon. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Penttilänrannan III asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 6488/ /2015 KRAKLK Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan kortteleita 101, 1607 ja 1608, korttelin 1629 osaa sekä virkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Penttilän (16) kaupunginosan korttelit 101, 105 osa, , 1607 ja 1608 sekä virkistys- ja katualueita. Tonttijaolla muodostuu Penttilän (16) kaupunginosan: - korttelin 105 tontti 2 - korttelin 110 tontit 1, 2 ja 3. - korttelin 111 tontit 1, 2, 3 ja 4 - korttelin 112 tontit 1, 2, 3 ja 4 - korttelin 113 tontti 1 - korttelin 1607 tontit 27, 28, 29, 30, 31 ja 32 - korttelin 1608 tontit 23, 24, 25, 26, 27 ja 28. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero Penttilänranta on pitkäkestoinen aluerakentamishanke ja osa Symmetrisen kaupun gin toteuttamista. Ta voit tee na on tehdä Penttilänrannasta haluttu ja kaupun ki mai nen asuin- ja työ paik ka-alue. Entinen sahateollisuusalue muuttuu osaksi Joensuun laajenevaa kaupunkikeskustaa. Alue tuo positiivisia vaikutuksia Joen suun kaupungille ja koko kau pun ki seu dul le. Penttilänranta-hankkeen keskeiset tavoitteet, suuntaviivat ja toimintatavat on mää ri tel ty Penttilänrannan hankesuunnitelmassa (KV ). Ase makaa voi tus ta ohjaa Penttilän osayleiskaava (2002). Alueen sahateollisuus lakkasi vuon na 1988 ja pilaantunut maa pe rä on puhdistettu vuosina Pent tilän ran nan uudisrakentaminen alkoi vuonna Alueen kolmannen ase ma kaava muu tok sen laatiminen on lähtenyt liik keel le kaupungin omasta aloitteesta lop pu vuo des ta Tähän mennessä Penttilän entiselle saha-alueelle on laadittu kaksi ase ma kaa van muu tos ta, jotka on hyväksytty vuosina 2011 ja Muutoksilla on rat kais tu alu een jokijulkisivu, Yli sou ta jan siltayhteys sekä alueen läpi kaarena kulkeva kokoo ja ka tu, Pent ti län ka tu. Ylisoutajan silta avattiin 2014 ja Penttilänkatu val mistui syksyllä Penttilänrannan kolmas asemakaavan muutos jatkaa alueen pitkäkestoista muu tos työ tä. Kaavamuutos ratkaisee uudisrakentamisen Penttilänkadun varres sa. Pai no pis te on kerrostalorakentamisen uudistuotannossa.tontinluovutus on tar koi tus käynnistää jo tänä vuonna. Uusi ra ken ta mi nen yhdistyy myös olemas sa ole vaan kaupunkirakenteeseen Mäntyläntien lä hei syy des sä. Mukana on täy den nys ra ken net ta via kiinteistöjä. Kaupunki on neuvotellut kaa va muu tok ses-

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KRAKLK sa mu ka na olevien kiinteistöjen kanssa. Täydennysrakentamiskohteiden kanssa sol mi taan maan käyt tö so pi muk set. Sopimukset valmistellaan kau pun ki ra ken nelau ta kun nan päätettäväksi en nen kaavamuutoksen hyväksymistä. Kaavamuutoksella rat kais taan myös Penttilän hovin ympäristön maankäyttö ja ra ken nus suo je lu. Kaavaratkaisusta on neuvoteltu hovin alueen omistajan kanssa. Pent ti län ran nan alueesta jää vielä seuraaviin asemakaavamuutoksiin niin sanot tu Sahaniityn alu e, viimeinen pala Penttilänrannan aluekokonaisuudesta. Pent ti län ran nan toteutus jatkuu 2030-luvulle saakka. Kaavamuutoksen yhteydessä on valmistunut kunnallistekninen yleis suun ni telma. Yleissuunnitelma on selostuksen liitteenä 5. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen / JPV Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun Penttilänrannan III asemakaavan muutoksen ja tont tijaon maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, pyytää lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvaratvas tuu alu eel ta, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Caruna Espoo Oy:ltä sekä, jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja jos lau sunnois sa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, et tä kau pun gin hal li tus päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Pent ti länran nan III asemakaavan muutoksen ja tonttijaon. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen esitteli kaavaa lau takun nal le. Penttilänrannan III asemakaavan muutosehdotus ja tonttijako olivat nähtävänä välisen ajan ja niistä pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kaupunki sai ehdotusaineistosta 5 lausuntoa. Muistutuksia ei jätetty. Lausunnot ja niihin an ne tut vastineet ovat se los tuk sen liitteenä 6. Lausuntojen perusteella kaa varat kai suun ei tehty muutoksia. Kaavakarttaan ja määräyksiin tehtiin muita vähäisiä muutoksia näh tä vil lä olon jäl keen. Muutokset liittyvät korttelin 1608 tonttiin 28, joka on yksi suun nit te lualu een jo olemassa olevista täydennysrakennettavista kiinteistöistä. Kiinteistön

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH oma suunnittelu eteni nähtävilläolon aikana ja tontin takaosaan oli tarpeellista teh dä pysäköintijärjestelyihin liittyviä tarkennuksia. Muutokset on selostettu tar kem min kaavaselostuksessa. Lisäksi yleisten määräysten kohtia 9 ja 12 tarkennettiin. Kohtaan 9 lisättiin mainin ta, joka monipuolistaa autokatoksille varatun rakennusalan käyttöä. Auton säi ly tys pai kan ra ken nus aloil le saa sijoittaa katoksia myös jäte-, pyörä-, varastotai muita sellaisia tiloja var ten. Nämä tilat eivät muodosta kerrosalaa. Kohdan 12 mää räys tä muutettiin si ten, että asumista palvelevia yh teis ti lo ja saa tehdä enintään 50 ker ros ne liö met riä tonttia kohti, ei asuinrakennusta kohti. Muutos helpot taa kaavan tulkintaa jo ole mas sa olevien kiinteistöjen koh dal la. Muutokset eivät ole olennaisia eikä ehdotusta ole sen vuoksi tarpeen asettaa uudel leen nähtäville (maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 32 ). Täy den nysra ken net ta vil le kiinteistöille on mennyt tieto muutoksesta. Kaavamuutokseen liittyy myös maankäyttösopimuksia täy den nys ra ken net tavien kiinteistöjen kanssa. Maankäyttösopimukset käsitellään kau pun ki ra ken nelau ta kun nan samassa kokouksessa tämän kaavamuutoksen kanssa. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen / JPV Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä selostuksen liitteenä olevat vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin, ja to de ta, että ne eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta, hyväksyä edellä kuvatut muutokset kaavakarttaan ja täydennykset kaa va se lostuk seen, todeta, että muutokset eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen näh tä vil le, sekä esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Pent ti länran nan III asemakaavan muutoksen, tonttijaon ja yleissuunnitelman. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Pent ti län-

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ran nan III asemakaavan muutoksen, tonttijaon ja yleissuunnitelman. Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Penttilänrannan III asemakaavan muutoksen, tonttijaon ja yleissuunnitelman. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Liitteet 1 Penttilänrannan III asemakaavan muutosehdotus, kaavaselostus 2 Penttilänrannan III asemakaavan muutosehdotus, kaavakartta

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus Henkilöstöraportti vuodelta / /2018 HETYJ Henkilöstöraportilla seurataan vuosittain henkilöstön määrän ja tilan kehitystä se kä henkilöstöohjelman toteutumista. Henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen esittelee henkilöstöraporttia kokouksessa. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt henkilöstöraporttia :ssä 19. Henkilöstöjohtajan muutettu päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan henkilöstöraportin vuodelle 2017 seuraavilla muutoksilla: - poistetaan s.10 henkilöstön vaihtuvuus taulukosta vaihtuvuusprosentit sekä taulukon alapuolella olevasta tekstistä ensimmäisen lausen lopusta sanat "sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina" ja viimeinen lause. - muutetaan s. 15 ensimmäinen kappale seuraavasti, "Viimeisin kyselymme on nyt kahden vuoden takaa. Vastasimme historiallisen innokkaasti työtyytyväisyyskyselyymme. Vastausprosentiksi saimme 62,4 % ja vastaajia oli yli 3000, mikä on huima lisäys edellisten kertojen reiluun tuhanteen vastaajaan nähden. Seuraavan työtyytyväisyyskyselyn toteutamme alkusyksystä 2018, kunhan olemme ensin ennättäneet viestiä uudesta henkilöstöohjelmastamme työpaikoille ja osallistaa työpaikkoja työstämään omia henkilöstöohjelmaa toteuttavia toimintasuunnitelmia. Jatkossa työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain." ja 2. esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa henkilöstöraportin kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Oheismateriaalina olevaan henkilöstöraporttiin, on tehty henkilöstö- ja työllisyysjaoston hy väk sy mät muutokset. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää - merkitä henkilöstöraportin vuodelta 2017 tiedoksi ja - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee henkilöstöraportin vuodel ta 2017 tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus Merja Mäkisalo-Ropponen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Matti Nivalan eropyyntö rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsenyydestä 2503/ /2018 KH Matti Nivala on pyytänyt sähköpostitse kaupungilta eroa rakennus- ja ym pä ris tö lau ta kun nan varajäsenyydestä, koska hän on muuttanut Raaheen eikä ole enää joensuulainen. Kuntalain 71 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jon ka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 78 :n 1 momentissa säädetään, että jos luottamushenkilö menettää vaa li kel poi suu ten sa, hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päät tyneek si. Päätös pannaan täytäntöön heti. Kuntalain mukaan lautakuntien jäsenet ja varajäsenet valitsee valtuusto. Valmistelija: kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää todeta Matti Nivalan luottamustoimen rakennus- ja ympäristölautakunnan va rajä se ne nä päättyneeksi ja valita rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäseneksi (Antti Ronkaisen va ra jäsen) uuden henkilön Nivalan tilalle. Hyväksyttiin yksimielisesti.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Mikko Häkkisen eronpyyntö Siun soten yhtymävaltuuston jäsenyydestä 2441/ /2018 KH Mikko Häkkinen on pyytänyt Joensuun kaupungille lähettämällään säh kö pos til la eroa Siun soten yhtymävaltuuston jäsenyydestä paikkakunnalta pois muu ton vuoksi. Kuntalain 76 :n 1 momentin mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka kuntalain 71 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jä senkun nan luottamustoimeen. Kuntalain 71 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jon ka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 78 :n 1 momentissa säädetään, että jos luottamushenkilö menettää vaa li kel poi suu ten sa, hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päät tyneek si. Siun soten, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, pe russo pi muk sen 10 :n 3 momentissa määrätään, että mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syys tä eroaa yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jä senen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen va litse mi ses ta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää Mikko Häkkiselle eron Siun soten, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja ter veyspal ve lu jen kuntayhtymän, yhtymävaltuuston jäsenyydestä ja valita Siun soten, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, yh ty mä val tuus toon uuden jäsenen Häkkisen tilalle. Hyväksyttiin yksimielisesti.

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH Pöytäkirjat: Tarkastuslautakunta Viranhaltijapäätökset: Kaupunginjohtaja Tilakeskuksen johtaja , 18 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista KH Tapahtumat ja tilaisuudet 1. Kansallisen veteraanipäivän päiväjuhla ja sotien veteraanien hy vän te ke väisyys kon sert ti Carelia-salissa lauantaina klo 15.00, Joensuun kau punkia pyydetään nimeämään edustaja päiväjuhlaan. 2. Kaupunginhallituksen vierailu Varkauteen Riikinvoimaan , lähtö klo 12:00 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä mainitut tapahtumat ja tilaisuudet tiedokseen ja päättää edus tajis ta. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi seuraavat edustajat: 1. Merja Mäkisalo-Ropponen

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Salassa pidettävien asioiden käsittely KH Kokouksessa käsitellään salaiselta esityslistalta: - 2 salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom. 25 kohta)

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Joensuun seudun yrityspalveluiden tulevaisuuden järjestelyt 2463/ /2018 KH OMOHJ Joensuun seudulla yritysten kasvua ja kehitystä tukevia kuntalähtöisiä palveluja tuot ta vat Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy ja Joensuun Tiedepuisto Oy. Lisäksi Joensuun Yrityskiinteistöt Oy rakentaa ja vuokraa yritystiloja. Joensuun Yrityskiinteistöt Oy rahoittaa toimintaansa liiketoiminnastaan saa mil laan tu loil la (investointeja luonnollisesti myös lainarahoituksella). Sen sijaan Kun nat ra hoit ta vat Josekin ja Tiedepuiston yrityspalveluja yhteensä noin 3,5 mil joo nal la eu rol la, josta Joensuun kaupungin osuus on noin 2,5 miljoonaa. Ra hoi tuk ses ta va jaa puolet suuntautuu erilaisten kehittämishankkeiden (EU-hank kei den) omara hoi tus osuuk siin. Yhtiöissä työskentelee yhteensä noin 54 henkilöä, jois ta karkeas ti puolet on rahoitettu erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Josek Oy on vuonna 2001 perustettu seudullinen elinkeinoelämän kehitysyhtiö. Omis ta ji na ja rahoittajina ovat olleet kaikki seudun seitsemän kuntaa (Joensuu, Kon tio lah ti, Liperi, Outokumpu, Juuka, Polvijärvi ja Ilomantsi). Rahoitus on määräy ty nyt asukaskohtaisesti 24,23 /asukas. Josek Oy:n vuotuinen talousarvio on suu ruus luok kaa 3,9 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 25 henkilöä, jois ta seitsemän määräaikaisina. Maaliskuun 2018 lopussa Juuka irtautuu yhtiön ra hoi tuk ses ta ja ottaa itse vastuulleen yrityspalveluiden kehittämisen alueellaan. Kon tio lah ti ja Liperi ovat irtisanoneet sopimukset päättyväksi vuoden 2018 lopus sa. Molemmat kunnat haluavat tehdä osan yrityspalveluistaan kun ta läh töises ti ja osan seudullisena yhteistyönä laskien samalla seudullista ra hoi tus ta soaan vastaavasti. Muut kunnat ovat alustavasti viestineet sitoutumista nykyiseen ra hoi tus ta soon, osa on asiasta ehtinyt jo päättääkin. Joensuun Tiedepuisto Oy on vuonna 1990 perustettu yhtiö, jonka liikevaihto oli vuon na 2017 noin 9,2 miljoonaa euroa. Yhtiön ainut kuntaomistaja on Joensuun kau pun ki (86,1 %), muita omistajia ovat Itä-Suomen yliopisto, Joensuun yli opiston tukisäätiö, Riveria, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Finnvera. Yhtiö omistaa Joensuun Tiedepuiston noin m2 suuruisen tilamassan. Tiloissa on vuok ra lai se na noin 130 yritystä tai organisaatiota, ja sinne sijoittuu noin työ paik kaa. Yhtiössä työskentelee 29 henkilöä, joista 20 yritysten asian tun ti japal ve luis sa. Tämän asiantuntijapalvelun henkilöstökustannukset katetaan lähes ko ko naan hankerahoituksella. Kuntarahoitusta Tiedepuistoon tulee tällä het kellä ainoastaan Joensuun kaupungilta ( v. 2018) ja Josek Oy:ltä (noin kehittämishankkeiden omarahoituksiin). Vuonna 2017 Tiedepuiston hankkei den yritysasiakkaista 63 % oli joensuulaisia ja loput muista kunnista. Tie depuis ton yrityshautomossa vuosina olleista yrityksistä 22 % on tullut muis ta kunnista kuin Joensuu. Tiedepuisto tukee siis koko Joensuun seudun ja maa kun nan kehitystä. Joensuun näkökulmasta yritys- ja elinvoimapalveluja tulee kehittää entistä parem min edistämään työpaikkojen syntyä ja seudun kasvua. Lisäksi halutaan varau tua tulevaan EU-ohjelmakauteen ja 2020-lukuun, jolloin hankerahoitusta ei vält tä mät tä ole saatavissa kehittämistyöhön läheskään niin suuressa määrin kuin tällä hetkellä. Keskeisten yrityspalvelujen jatkuminen 2020-luvulla halutaan

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus tur va ta joka tilanteessa. Tulevan ratkaisun vaihtoehtoina on selvitetty jatkamista nykyisellä kahden yhtiön mallilla sekä palvelujen yhdistämistä yhteen yhtiöön. Seudullisen toiminnan jat ka mi seen nykyisellä mallilla liittyy useita ongelmia, koska osa kunnista haluaa hoi taa yrityspalveluja enemmän ja osa vähemmän seudullisesti. Kahden yhtiön mal li, jossa yhdessä olisi eri suuruisia kuntarahoituksia ja toisessa Joensuu pää rahoit ta ja na vaikka palvelut suuntautuvat koko seudulle ja maakuntaankin, ei tunnu Joensuun kaupungin kannalta kovin selkeältä. Lisäksi Josek Oy:n toimintaa pi täi si sopeuttaa väheneviä maksuosuuksia vastaavaksi pystymättä huo mioimaan koko yrityspalvelujen kokonaisuutta ja synergioita. Yrityskentältä on tullut palautetta, etteivät yrityspalveluyhtiöiden roolit ole kovin selkeät. Joensuun ja Pohjois-Karjalan yrittäjiltä sekä Pohjois-Karjalan kauppa ka ma ril ta pyydettiin ja he ovat antaneet lausunnon asiasta. Yhden yh tiön mallia pidetään selkeästi parempana vaihtoehtona, lausunnossa todetaan et tä Pidempiaikaisen kehityksen tulisi johtaa yhteen selkeään ja am mat ti tai toi seen kehittämisyhtiöön. Lisäksi lausunnossa todetaan: Joensuun kaupungin tu lee jatkossa olla vetovoimainen maakuntakeskus, joka vertailussa muihin kes kuk siin profiloituu edelläkävijäksi ja näyttäytyy kansallisena ja kansainvälisenä part ne rina alueella toimiville ja alueelle investointeja suunnitteleville yrityksille. Sen lisäksi on saatu muitakin mahdolliseen muutokseen liittyviä kehitysideoita, esimer kik si Yritysneuvonnan osalta painopiste toivotaan suunnattavan kas vu hakui siin ja -haluisiin yrityksiin, jolloin siitä hyötyvät välillisesti kaikki, myös pie nimmät palveluyritykset. Josek Oy:n ja Tiedepuisto Oy:n palveluissa on omat yhtiökohtaiset profiilinsa, mut ta esimerkiksi aloittavia yrityksiä, yritysten investointeja ja digitalisaatiota, kan sain vä lis ty mis tä sekä yritysten osaavan työvoiman saantia tuetaan kum massa kin yhtiössä. Omistajanvaihdoksia ja hankintaneuvontaa tehdään vain Josek Oy:ssä. Tiedepuiston erityinen vahvuus on panostukset toimintaympäristön pidem män tähtäimen kehitykseen. Muilta osin yhtiöissä tuotetaan saman si säl töisiä yrityspalveluja, toki hieman erilaisilla painotuksilla. Toimialojen suhteen osa osaa mi ses ta löytyy erityisesti Josek Oy:stä (mm. kauppa, kaivostoiminta, hoiva-ala ja matkailu), osa Tiedepuistosta (ICT-yritykset, fotoniikka, koulutuksesta lii ke toi min taa) ja osa molemmista (metsäbiotalous, metalli, muovi/lääkeklusteri, luo vat alat ja palvelut). Yrityspalvelujen kokoaminen yhteen yhtiöön toisi yritysten, kuntien ja si dos ryhmien suuntaan yhden selkeän toimijan. Eri toimialojen tuntemus löytyisi sa masta yhtiöstä ja liiketoimintaosaaminen syvenisi ja monipuolistuisi. Mahdollisia pääl lek käi syyk siä on mahdollista poistaa, lisäksi toiminnan, talouden ja re surssien kokonaissuunnittelu ja organisointi helpottuu. Kokonaisuuden ke hit tä minen on yhdessä yhtiössä suoraviivaisempaa. Yhteistyökunnille palvelut to den näköi ses ti paranisivat, koska Tiedepuiston asiantuntemus tulee lähemmäs. Kaiken kaik ki aan uudistuksen tavoitteena pitäisi olla kansainvälisesti kilpailukykyiset Joen suun seudun yrityspalvelut, joiden avulla syntyy uusia työpaikkoja ja kasvua. Kil pai lu ky kyis ten yrityspalvelujen kautta rakennetaan myös seudun imagoa ja brän diä. Valtakunnallisesti tarkasteltuna yrityspalveluja on viime vuosina järjestetty uudel leen monessa keskuskaupungissa. Asiantuntijapalvelut on keskitetty joko yh-

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus teen yhtiöön tai konsernipalveluihin mm. Turussa, Porissa, Lappeenrannassa, Kuo pios sa, Jyväskylässä, Oulussa ja Linköpingissä. Kahden yrityspalveluyhtiön mal lia ei verrokkikaupungeissa enää ole. Yhtiöiden toiminnan tarkastelun kautta yhden yhtiön mallissa palveluiksi on alus ta vas ti hahmoteltu seuraavia asioita: - Läsnä ja lähellä. Ruohonjuuritason yritysneuvontaa kaikenlaisissa yrityksiä as kar rut ta vis sa asioissa. - Uudet yritykset vauhtiin. Tällä hetkellä yhtiöissä arvioidaan noin 300 liike-ideaa vuosittain, lisäksi ideaa saadaan liikeideakilpailun kautta. Yri tys hau to mos sa on yritystä vuosittain. - Omistajavaihdokset. Omistajavaihdosasiakkaita oli viime vuonna 230, vuosit tain tuetaan toteutunutta yrityskauppaa ja Osuva yrityspörssissä on 74 myynnissä olevaa yhtiötä. - Yritysten kehittyminen, kasvu ja investoinnit. Erityisesti pieniä ja keskisuuria yri tyk siä (pk-yrityksiä) kannustetaan kasvuun ja tuetaan esimerkiksi di gi ta lisaa tios sa, investointien suunnittelussa ja rahoituksen järjestämisessä. Yri tysasiak kai ta vuositasolla noin Osaavaa työvoimaa yrityksiin. Erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä tuetaan rekry toin neis sa, kehitetään rekrytointiosaamista sekä järjestetään yritysten tarpeis ta nousevia koulutuksia. Nämä palvelut toteutetaan tällä hetkellä lähes ko ko naan hankerahoituksella. - Fiksut hankinnat. Lisätään julkisten toimijoiden ja yritysten han kin ta osaamis ta, yrityksiä kannustetaan osallistumaan julkisten tahojen kilpailutuksiin. Vuon na 2012 Pohjois-Karjalan hankintatoimen kilpailutuksissa oli 176 pai kallis ta tarjoajaa, viime vuonna jo Kansainvälistyminen. Sisältää mm. erilaisia tutustumis-, koulutus-, messu- ja mark ki noin ti mat ko ja. Nämä palvelut toteutetaan tällä hetkellä lähes ko konaan hankerahoituksella. - Panos tulevaan kehitykseen (toimintaympäristön kehitys). Ekosysteemien ke hit tä mis tä, uusien asioiden ja uuden tiedon hankintaa ja välittämistä sekä esi mer kik si eri toimialojen törmäyttämistä toisiinsa. Nämä palvelut to teu tetaan tällä hetkellä lähes kokonaan hankerahoituksella. - Yhteishankkeet. Josek rahoittaa noin 50 EU-hanketta ja Tiedepuisto to teuttaa noin 20 hanketta. Hanketoimintaan vaaditaan vastinrahoitusta hank keiden omarahoitusosuuksiin. Lisäksi on oltava asiantuntemusta ra hoi tus ka navis ta, hankkeiden valmistelusta sekä hallinnoinnista ja raportoinnista. Jatkossa investointien hakemista alueelle sekä markkinointia on tarkoitus toteut taa kuntalähtöisesti ja yhteisillä hankkeilla. Lisäksi palveluja on tarkoitus kehit tää edelleen ja kuulla yrityskenttää laajasti palvelujen kehittämisen taustalle. Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Joensuun kaupungin

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus omis ta ja po liit ti sen ohjelman Omistajapoliittisessa ohjelmassa on lin jat tu Josek Oy:n kohdalla, että mikäli yhtiön omistuspohja pienenee, yhtenä vaih to eh to ja Joensuun kaupunki selvittää mahdollisuutta konsernin elin voi mayh tiöi den fuusioon. Nyt tämän asian käsittelyssä on kysymys valtuuston asiassa te ke mäs tä lopullisesta linjauksesta. Kaiken valmistelun ja kuntien kanssa käytyjen keskustelun perusteella vaikuttaa vah vas ti siltä, että 2020-luvun yrityspalvelut saadaan parhaiten kehitettyä Joensuun seudulle niin, että Josek Oy:n ja Tiedepuisto Oy:n toiminnat yhdistetään. Ta voit tee na on, että uuteen toimintamalliin siirrytään vuoden 2019 alussa - mikä Joen suun kaupungin osalta edellyttää linjapäätöstä huhtikuussa. Myös muiden seu dun kuntien on tarkoitus tehdä omat linjauksensa huhtikuun aikana. Omistajaohjausjaosto linjasi , että valmistelua jatketaan kom binaa tio su lau tu mis mal lin pohjalta. Tämä tarkoittaa mallia, jossa Joensuun Tie depuis to Oy ja Josek Oy sulatuvat perustamalla uuden yhtiön, ja vanhat yhtiöt lakkaa vat olemasta. Sulautumisen on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2019 alus sa.. Yhtiöiden toiminta, sopimukset ja velvoitteet siirtyvät ko ko nai suu dessaan uuteen yhtiöön. Myöskään Tiedepuisto Oy:n vuokrasopimuksiin muu toksel la ei ole vaikutusta. Sulautuminen on ns. yleisseuraanto, jossa sulautuvien yhtiöi den oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisenaan vastaanottavalle yhtiölle. Yhtiöiden sulauttamista varten Joensuun kaupungin on tarkoitus hankkia omistuk seen sa Josek Oy:n osakkeet kevään aikana. Osakassopimuksen mukaan Kaik ki yhtiön osakaskuntien väliset osakekaupat tehdään niiden ni mel lis ar vosta, vaikka yhtiön oma pääoma ja arvo olisi suurempi. Kustannuksia osakkeiden han kin nas ta syntyy noin Lisäksi Tiedepuisto Oy:ssä on tarkoitus tehdä omis tus jär jes te ly jä, joiden kustannusvaikutus ei vielä ole tiedossa. Kau pun ginhal li tus on toimivaltainen omistusjärjestelyjen suhteen. Kevään aikana laaditaan myös sulautumissuunitelma, jossa nimetään uuden yhtiön väliaikainen hallitus siihen saakka kunnes yhtiö aloittaa varsinaisen toi mintan sa. Sulautumissuunnitelmassa otetaan myös kantaa yhtiön hallituksen toi mival taan valmistelun aikana. Sulautumisprosessi etenee siten, että Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja Josek Oy:n hal li tuk set hyväksyvät sulautumissuunnitelman, joka rekisteröidään kaup pa rekis te riin. Tämän jälkeen yhtiöiden hallitukset kutsuvat koolle ylimääräiset yh tiöko kouk set, joissa yhtiöiden osakkaat päättävät lopullisesti sulautumisen hy väksy mi ses tä. Kaupungin yhtiökokousedustajien nimeäminen ja toimiohjeiden anta mi nen heille tapahtuu kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Joensuun kaupungin hallintosäännön 6 :n mukaan kaupunginhallituksen teh tävä nä on mm. vastata kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittämisestä. Hallin to sään nön 9 :n mukaan kaupunginhallituksen omistajaohjausjaoston teh tävä nä on vastata mm. konsernin omistajapolitiikan valmistelusta. Kaupungin omis ta mien elinvoimayhtiöiden rakennejärjestelyssä on kyse kaupungin omis taja po li tiik kaan liittyvästä linjaratkaisusta. Oheismateriaalina esitys Joensuun seudun yrityspalveluista sekä Joensuun ja Pohjois-Karjalan yrittäjien sekä Pohjois-Karjalan kauppakamarin lausunto Joensuun seudun yrityspalvelveluiden tulevaisuuden järjestelyistä.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Valmistelija: vs. elinvoimajohtaja Kaupunginjohtajan sijaisen muutettu päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä tiedokseen ja osaltaan hyväksyä edellä esitetyn Joensuun yrityspalvelujen järjestelymallin, jossa Joensuun Tiedepuisto Oy ja Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy sulautuvat perustamalla yhdessä uuden osakeyhtiön, todeta, että yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyviin osakekauppoihin mahdollisesti tarvittava lisämääräraha päätetään myöhemmin lisätalousarvion yhteydessä ja todeta, että sulautumisprosessin jatkovalmistelu toteutetaan Joensuun kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kari Karjalainen ei esteellisenä (Josek Oy:n hallituksen jäsenyys) osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Markku Kauppinen oli poissa asian käsittelyn aikana klo 14:27-14:43. KH Oheismateriaalina esitys Joensuun seudun yrityspalveluista sekä Joensuun ja Pohjois-Karjalan yrittäjien sekä Pohjois-Karjalan kauppakamarin lausunto Joensuun seudun yrityspalvelveluiden tulevaisuuden järjestelyistä. Valmistelija: vs. elinvoimajohtaja Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä tiedokseen ja osaltaan hyväksyä edellä esitetyn Joensuun yrityspalvelujen järjestelymallin, jossa Joensuun Tiedepuisto Oy ja Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy sulautuvat perustamalla yhdessä uuden osakeyhtiön, todeta, että yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyviin osakekauppoihin mahdollisesti tarvittava lisämääräraha päätetään myöhemmin lisätalousarvion yhteydessä ja todeta, että sulautumisprosessin jatkovalmistelu toteutetaan Joensuun kaupungin hallintosäännön mukaisesti.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Hyväksyttiin yksimielisesti. Kari Karjalainen ei esteellisenä (Josek Oy:n hallituksen jäsenyys) osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätök siin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU (klo ) Postiosoite: PL 59, JOENSUU Sähköposti: kirjaamo@joensuu.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa las kettaes sa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirjaon nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päi vän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saan ti to dis tus ta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saan ti to dis tuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oi kai su vaa ti muskir jel män laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuul la voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ran omaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös säh kö pos ti vies ti nä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oi kai su vaa ti mus vi ranomai sen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun pää tökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oi kai su vaa timuk sen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöy tä kir ja ote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asian osai sel le, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti to dis tuk seen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan pu heval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, va li tus kir jelmäs sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä pää tös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaa ti muk sen sa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi va li tus asia kirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeis tään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lä hettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.