17. ERNSTJOHANALFONS BAHR IVA

Transkriptio

1 17. ERNSTJOHANALFONS BAHR IVA I Seiniijoki Lappeenranta Maanmittari. Hiin lienee toiminut jonkin aikaa Pietarissa, koska hiin on ottanut I muuttokirjan mainittuun kaupunkiin. Seuraava muuttokirja on otettu Alavudelta Lappeenrantaan vuonna Koko perhe lienee kuollut keuhkotuberkuloosiin. Ensin kuoli perheen isii, toiseksi keskimmiiinen tytiir. Nuorin tytiir syntyi 9 kuukautta isiin kuoleman jiilkeen. Vauvan ollessa nelikuinen kuoli iiiti ja pienokainen eli vain 9- kuiseksi. Vanhin tytiir eli viel2i vuoden, mutta kuoli ehtimiittii tayidtai,. kolmea vuotta. Emme tiedii kuka huolehti viimeksi elossa olleista tytdistii. Isoisii Jobben oleskeli jonkin aikaa perheessii. Hiinkin sairastui kuolettavasti tiihiin tautiin. kuten hiinen kohdallaan on aiemmin kerrottu. 2. Johan Adolf (Jobben) Bahr, Seiniijoki Helsinki KirjanpitajA, maakauppias, isiintii. Karoliina(Liina)Elisabet s. Grrinfors, Vaasa Alavus Puoliso Wilhelmina s. Pursiainen, Kuopio Lappeenranta 4. Wilhelminan vanhemmista ei ole tietoa Hilja Johanna Helena, Lappeenranta Lappeenranta 2. Helmi Sofia Elisabeth, Lappeenrantz Lappeenranta 3. Anna Wilhelmina, Lappeenranta Lappeenranta

2 18. KARL EDWARD WALDEMAR BAHR IVA I Seiniijoki Seiniijoki Viime vuosisadalla monet vaarat vaanivat pieniii lapsia. Isonveljen synrymasta oh kulunut puolitoista vuotta kun Karl ilmestyi perheeseen. Emme tied?i olivatko hiinen kuolemansa syynii ravitsemukselliset puufteet, jokin tauti vai olisiko hiin jo osannut taap ertaa onnettomuuteen 2. Johan Adolf (Jobben) Biihr, Seiniijoki Helsinki Kirjanpi6ja, maakauppias, is2intii. Karoliina (Liina) Elisabet s. Grdnfors, Vaasa Alavus

3 19. SOFIA EVELINA HOLM S. BAHR IVA Seiniijoki L1922 Viipuri Evelina joutui, iiitinsii kuoltua ja perheen hajaannuttua, ensin tiitinsii Sofian luo Ruovedelle. Tiimiin kuoltua hiin avusti Christian v. Biirin toistakin vaimoa tiimiin jiiiityii leskeksi ja siirtyi Virroille perheen mukana. Sen jiilkeen hiin oli iiitinsii tiidin Carolina Amalia Bergrothin (s. Stenbiick) luona Ahtiirin pappilassa, autellen taloudessa, hoidellen kirkonkirjoja jne. Vuoden verran hiin sen jiilkeen oli Maarian seurakunnan kirkkoherran Tallgrenin kodissa. Evelina avioituija sai kaksi tytiirtii. Miehen aivokasvain hankaloitti perheen eliimiiii. Lyhytkasvuinen, mutta kauniskasvoinen Evelina oli kaikkien suuresti rakastama ja kunnioittama. Hiin oli Kirurgisessa sairaalassa ja Diakonissalaitoksella saanut sairaanhoitajan koulutusta ja ilman mitiiiin korvausta hiin hoiti sairaita laaialti kotinsa vmoiiristcissii. 2. Johan Adolf (Jobben) Biihr, Seiniijoki Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias, isiintii. Karoliina (Liina) Elisabet s. Grdnfors, Vaasa Alavus 3. Puoliso PetterGustaf Holm Oulu Yirr:at Vuori-insinciori Isiinsii kuoltua Petter liihti pariksi vuodeksi merille. Sen jiilkeen hiin kiivi Teknillisen valmistavan koulun ja valmistui Polyteknises&i opistosta vuori-insindririksi. Hiin perusti vuonna 1886 Killinkoskelle Virtain Kehruu- ja kutomateos Oy:n. Pian hiin sai aivokasvaimen, joka aiheutti epilepsian tapaisia tajuttomuustiloja johtaen tytikyvyttiimyyteen. Mydhemmin ttimii yritys, ollen jo toistenjohdossa, teki vararikon. Kun Holm tilapiiisesti parani, hiin oli ensin Kuokkastenkosken (liihella Nurmesta) rautatehtaan palveluksessa ja sen jiilkeen, vuonna 1899, hiin perusti Killinkosken nauhatehtaan. Samana vuonna hiinen terveytensii toistamiseen murtui yritys muutettiin osakeyhtidksi nimellii Ab. P.G.Holm Oy. Toimitusjohtajaksi tuli Evelina Holmin sisar Edith Rrinnqvist. A T. Petter Holm, Ltivinger, Ruotsi Viirjiiri Jacobina s. Piponius 5. l. Anna Vaasa 2. Maria Vinat Helsinki Virrat

4 20. AI\NA AUGUSTA STENBACK S. BAHR IVA I Sein?ijoki Helsinki Liina-iiidin kuoltua Annan ottivat kasvatikseen hiinen isoisiinsti serkku, Karl Fredrik n. Stenbtick ja tiimiin vaimo Ottilia s. von Essen. Hiin oli myds heidiin tyttiirensa Ottilian ( Tiila) kasvatti ja uskottu. Tiila ja hiinen sisaruksensa olivat Annan iiidin pikkuserkkuja ja kun Anna avioitui kasvatusveljensi Josefin kanssa olivat heidiin lapsensa myiis iiitinsii kolmansia serkkuja. Annan sanotaan olleen pitkiin ja sisaruksista kauneimman. Luonteeltaan hitn oli tyyni, arvokas ia svdimellinen. 2. Johan Adolf (Jobben) Biihr, Seiniijoki Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias, isdntii. Karoliina(Liina)Elisabet s. Grcinfors, Vaasa Alavus 3. Puoliso Josef (Juuso,Jola)Daniel Stenbiick, Alavus - 27.O4.I929Helsinki Yo Jyviiskyliin alkeisopistosta 1872, Siviili-insindiiri Polyteknillisestii opistosta Harjoitti rakennustaiteen opintoj a Stuttgartissa Perusti Suomen teollisuuslehden ja toimitti sitii , julkaisi "Linjaalipiirustuksen alkeet I-fV". Hiin laati lukuisten kirkkojen piirustukset. Hiin oli rahoittajana mukana P.G.Holmin perustamassa Virtain kehruu- ja kutomo Oy:ssii ja menetti yhtiiin konkurssissa paljon varoja. Myiis Holmin uudessa yrityksessit, nauhatehtaassa hiin oli osakas, nyt hyviilli menestyksella. ( L:ihde Bergholmin Sukukirja) Josef ja Anna antoivat neljiille vanhimmalle pojalleen toiseksi etunimeksi Kivekiis. Vain Lauri J. jatettiin ilman. Hiin, samoinkuin veljensii Matti, otti Kivekkiiiin sukunimekseen. 4. Karl Fredrikn. Stenback, Alavuden kirkkoherra, ldiininrovasti Ottilia (Emilie) Kristina s. von Essen f. 1. Kaarlo Kivekiis, Kuopio Antero Kivekiis, Helsinki ,J Lyyli, Matti Kivekds, Tampere 5. Jaakko Kivekiis, Anna-Liisa, Helsinki Helsinki 7. Katri, Helsinki Helsinki 8. Maija, Helsinki Helsinki 9. Lauri Jaakko Jooseppi, Muuruvesi -

5 21. MATIIILDA ELISABETH ROSINA BAHR IVA I Seiniijoki haudattu Lapualle 2. Johan (Jobben) Adolf Bahr, Seiniijoki Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias ja isiintii Karoliina (Liina) Elisabet s. Griinfors, Vaasa Alavus ).

6 22. WIVI KATHARINA BAHR IVA Ei l6ydy Seiniijoen kaste- eikii kuolleitten kirjasta. 2. Johan (Jobben) Adolf Bahr, Seiniijoki Helsinki Kirjanpitiij?i, maakauppias ja isiintii Karoliina(Liina)Elisabet s.griinfors, Vaasa Alavus

7 t i.: 23. ELLI (ELLEN) MARIA BAHR STENBACK IVA t I868Alavus Vaasa Ellen varttui enopuolensa asessori Johan Josef Stenbiickin kasvattina ja omaksui hiinen sukunimensii. H2in oli Vaasan hovioikeuden puhtaaksikirjoittaja. Hiintii puhuteltiin nimellii "Glada moster". 2. Johan (Jobben) Adolf BAh, Seiniijoki Helsinki Kirj anpitiija, maakauppias ja isiintii Karoliina (Liina) Elisabet s. Grdnfors, Vaasa Alavus

8 24. EDITHJOIIANNA NEU S.BAHR RONNQVIST IVA Alavus Virrat Edith oli 5-vuotiaasta kasvattina enopuolensa kauppias G.Riinnqvistin (oikeastaan Stenbiick) perheessii ja omaksui heidiin sukunimensl. Edith oli liikenaisena harvinaisen etevii. Kun hdnen lankonsa Petter Holmin terveys lopullisesti murfii tuli Edith hiintii auttamaan tilapiiisesti, kuten aluksi luuli, mutta jiiikin pysyvtisti Killinkosken nauhatehtaan palvelukseen. Hiin oli aluksi toimitusjohtaja, teknillinen johtaja, konttoripiiiillikkti ja kauppamatkustaja, kaikki samassa persoonassa. Kun yritys 1901 muutettiin osakeyhtiriksi, hiinet nimitettiin toimitusjohtajaksi, jossa asemassa hiin oli kuolemaansa asti. Teknilliseksi johtajaksi tuli samoihin aikoihin tekstiili-insintidri Karl Neu. Niiiden kahden johdolla Ab. P.G.Holm Oy kasvoi suureksi yritykseksi. Vuonna 1914 Edithistii tuli rouva Neu. Toiminta laajeni varsinkin sen jzilkeen kun yhtiti osti kilpailevan yrityksen Helsingin Silkkikutomo Oy:n osakekannan Piiiosakas tiissii yrityksessii oli ollut Edithin sisarenpoika Antero Stenbiick vuodesta 1919 aina kuolemaansa saakka Omistamansa osake-enemmistijn Ab. P.G.Holm Oy:ssii Edith Neu, pari vuotta ennen kuolemaansa, lahjoitti Stiftelsen ftir Abo Akademiile. Killinkoskella Edith omisti Isomiiki-nimisen tilan vuodesta Sitii hoiti kuolemaansa saakka hiinen serkkunsa./pikkuserkkunsa Kristian n. Biir. Hiinen leskensii, piiiiasiassa poikiensa Martin ja Anteron kanssa jatkoi tilan hoitoa kunnes, Maanluovutuslain johdosta 1948, Edith Neu joutui luovuttamaan tilan valtiolle. Tila jaettiin kahtia. E.m. pojat saivat ostaa valtiolta isiinsii eliimtintyon, raivatut pellot ja osan metsistii. Toinen puoli tilasta, n.100 ha metsiiii, myytiin huutokaupassa Ab J.W.Enqvist Oy:lle. Vuoden 1984 syyskuun Kotiliedessii nr. 17 on sivuilla kuvaus Killinkosken Nauhalasta sek[ Edith ja Karl Neusta. Aukeamalla on kuva Aili Biirin syntymiipiiiviltii Isossamliessii. Kuvan henkiltit vasemmalta alkaen Anna Biir, Edith Neu, Aili Btir, talon syytinkimummu, Kristian n. Biir ja Selma Biir. 2. Johan (Jobben) Adolf Bah, Seiniijoki Helsinki Kirjanpitiija, maakauppias ja isiintii Karoliina (Liina) Elisabet s. Griinfors, Vaasa Alavus

9 7< SIGNE KAROLINA BAHR IVA I Alavus Alavus Neljii vuorokautta ennen l-vuotissyntymiipiiiviiiinsii menehtyneen Signen kuolinsyytii el tiedetii 2. Johan (Jobben) Adolf BAhr, Seiniijoki Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias ja isiintii Karoliina(Liina)Elisabet s. Grtinfors, Vaasa Alavus +. ).

10 26. PIKKUJULIA(LILLT) HAYRYT\EN S.BAHR ERTKSSON rva I Alavus Kerimiiki Lilli tuli l4-kuisena Alavuden Sapsalammin kyliin Ilkassa asuneen kauppias Alfred Erikssonin ja hiinen puolisonsa Emilie Amanda s. Stenbergin ottolapseksi ja kiiytti nimeii Eriksson. Hiin suoritti kiitiliikurssin, mutta avioitui pian sen jiilkeen jiiiiden hoitamaan omaa talouttaan. Lapsia ei Hiiyrysillii ollut. 2. Johan (Jobben) Adolf Bahr, Seiniijoki Helsinki Kirjanpitiijii, maakauppias ja isiintii Karoliina (Liina) Elisabet s. Gr0nfors, Vaasa Alavus 3. Puoliso Heikki Hiiyrynen, MikJ<eli Kerimiiki Kiiynyt 6 luokkaa Mikkelin Klassillista lyseota. Suorittanut yksityisesti alempaa hallintotutkintoa vastaavat kuulustelut Helsingin Yliopistossa. Nimismies Kangasalla, Messukyliissii, Padasjoella, Sysmiissii ja Kerimiiellii. Sotakamreerin arvonimi Rauhalinna-nimisen tilan isiintli Kerimiiellii. Hiin keriisi etnografisia esineit?i, mistii johtui hiinen kansalta saamansa nimi "Romu-Heikki". Hiin lahjoitti valtiolle kaksi Hytermii-nimist?i saarta luonnon puistoksi. Vuoteen 1919 H2iyrysten kasvattina oli kaukainen sukulainen Kerttu Lagerstrdm. Hiiyryset on haudattu pienempiiiin Hytermiin saareen, jota siksi kutsutaan Hautasaareksi. Heikki Hiiyrysestii on Hugo Nousiaisen kirjoittama laaja kuvaus Uudessa Suomessa A.J. H?iyrynen Kauppias Eva Aurora 5.

11 27. GUSTAFADOLF (GOSTA/"OJU/BAHRINPTJLLA) BAEHR IVA I 07.I2.I878 Alavus Sahalin G6sta kiivi koulua ensin Jyviiskyliissii ja suoritti viidennen luokan Vaasan Suomalaisessa Realilyseossa Hiinen tiedetiiiin aikoneen kadettikouluun ja ven?ijiinkieltii oppiakseen olleen 8 kuukautta Novgorodissa. Hiin kuitenkin muutti suunnitelmiaan, I 899 hfin tuli ylimti2ir?iiseksi oppilaaksi Mustialan maanviljelysopistoon. "Tiiydellistii todistusta" sieltii saamatta han lahd pastori Johannes Grandn kehotuksesta Siperiaan. Luultavasti Gran0n suosituksesta hdn 1902 sai meijerin tarkastajan toimen Omskissa, missii hiin kohtasi Valentina Wadimirovna Lawjaginan. Tytrin isii, kenraali Lawjagin, vastasi kieltiiviisti tuntemattoman Gdstan kosintaan, josta seurasi,ett[ nuoret karkasivat vihille. Moisesta tottelemattomuudesta viilit nuorikon kotivtikeen katkesivat. Baltian saksalaisia ollut kenraalitar heltvi vasta Lilly Julian synnyftya ja alkoi etsiii viivylleen parempaa virkapaikkaa. Nykyiien Uzbekistanin alueelta Turkestanin Tashkentista ltiytyikin siirtolaisuuspiiiillikiin virka Vauraan ja onnellisen jakson aikana syntyi poika, mutta sopu loppui viiden avioliitlovuoden jiilkeen. Vuonna 1908 puolisot muuttivat erilleen. Onnettomuutta lisiisi se, ett?i molemmat olivat vuotta aikaisemmin saaneet tuberkuloosin. G6sta saapui sopivan toimen toivossa Suomeen. Toiveessaan onnistumatta hiin palasi Ven?ijiille. Hiintii seurasivat talouden- ja lastenhoitajina neidit Maria Arppe ja tiimiin veljentytiir Ilmi Arppe. Eleuiin vuotta Gdsta oli jiilleen siirtolaisuuspaiillikkd asuen ensin Nikolsk- Ussurijskissa ja sittemmin Blagoveschenskissii kaukaisimmassa Itii-Siperiassa Amurin varrella. Tiitilliikin oli suomalainen siirtokunta. Eriiiiltii suomalaiselta hiin osti Saimikka-nimisen tilan piiiittiien kokonaan antautua maanviljelijiiksi ja erosi siksi virastaan. Tilaa hoiti jonkin aikaa Gtistan pikkuserkku Kristian n. Biir. Isiint?i ja tilanhoitaja riitaantuivat ja viimemainittu palasi Suomeen. Kun lliheisen rajan takaa oli saatavissa halpaa kiinalaista tytivoimaa nlytti silt2i, ettii maanviljelys menestyisi. Myyjlt olivat vakuuttaneet tilan olleen rasitteista vapaan. Pian kuitenkin ilmestyi velkojia, jotka ajoivat Gdstan vararikkoon Gtistasta tulee liiiininagronomi maatalousdepartementin alaisena Spasskissa, 1914 hiin on maanviljelyksen tarkastajana piiriniiiin suurin osa Veniijiin Tyynen valtameren rannikkoaluetta (TJumenin liiiini) asuen Post-Svetoi-Olgi-nimisessii virkamieskyliissii. Mytihemmin samana vuonna hdn on varakuverntitiri ja maanviljelystarkastaja Sahalinilla. Gdsta Baehrillii lienee nuoruudessaan ollut aatteellisia harrastuksia. Luonteeltaan hiin oli epiitasainen, lapsilleen hellii ja huolehtivainen, suosittu seuramies, mutta kiivas ja joutui alituisiin riitoihin sukulaisten kanssa. Jostain loukkaantuneena hiin piiiitti erottautua muusta suvusta ja alkoi kirjoittaa nimensii ae:llii. Hiinen on tiiytynyt olla lahjakas ja tarmokas, muuten ei voi selitt?iii hiinen nopeaa edistymistiiiin virkauralla. Vuonna 1913 hiin oli hankkinut purjeveneen, jolla joutui kerran taifuunin kouriin, vilustui perusteellisesti ja tuberkuloosi mm. kurkussa paheni nopeasti Kuollessaan hiin oli vain 36-vuotias iatkuu)

12 Johan (Jobben) Adolf Bahr, Seiniijoti - ts.o:1996 Hetsinki KirjanpitajA, maakauppias, isiintii Fanny Emita Neppensffiim s. Ingman, Jyviiskylii Puoliso 1903 Valentina Wadimirovna s. Lawjagina, 1882 Omsk Wladimir Lawjagin Kenraali Vaimo Baltian saksalaisia l. Lilly hlia, 2O Omsk 2. Viljo Antero Johannes, 1902 Tashkent Blagoveschensk