Aloite kunnan kiinteistöihin asennettavista ilmalämpöpumpuista/pentti Sittnikow ym. Aloite merkittiin tiedoksi.

Transkriptio

1 Valtuusto Aloite kunnan kiinteistöihin asennettavista ilmalämpöpumpuista/pentti Sittnikow ym. 413/ /2013 KV 140 Valtuusto Pentti Sittnikow, ps., ja Jari Hursti, ps., jättivät aloitteen, jossa he ehdottavat, että Sipoon kunta tekee energiakartoituksen, jossa otetaan huomioon kiinteistöjen energiakustannusten säästömahdollisuudet. Tällöin huomioidaan energiaa säästävänä toimenpiteenä ilmalämpöpumppujen asentaminen kunnan kiinteistöihin. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/140. TEKVLK 17 Teknisen valiokunta Valmistelija: Energia-asiantuntija Tiina Seppälä, tiina.seppala(at)sipoo.fi Pentti Sittnikowin ja Jari Hurstin aloitteessa ehdotetaan kahta toimea: A: Kunnan omistamiin kiinteistöihin tulisi tehdä energiakartoitus, jossa otetaan huomioon energiasäästökustannukset. B: Ilmalämpöpumppujen asentaminen kunnan kiinteistöihin Julkisuudessa puhutaan Kuntien energiatehokkuussopimuksesta (KETS), joka liittyy kuntien, kaupunkien tai kuntayhtymän energiasäästöön. Sipoon kunta on liittynyt kuntien energiaohjelmaan (lyhenne KEO) ja sopimus on allekirjoitettu Ero näiden kahden sopimuksen (KETS ja KEO) välillä on, että KETS on kunnan/kaupungin/kuntayhtymän ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välinen sopimus ja KEO on kunnan/kaupungin/kuntayhtymän ja Motiva Oy:n välinen sopimus. Velvoitteet ovat samat molemmissa sopimusmalleissa. Tavoitteet määrätään kuntakohtaisesti liittymispäivästä katsoen edellisestä vuodesta. Edellisen vuoden kulutustasosta on vähennettävä energiakulutusta 9 % vuoteen 2016 mennessä. Sipoon kunnalle vertailutason vuosi on 2010, josta määrällinen energiansäästötavoite on hyväksytty osana sopimusehtoa.

2 Sipoon kunnan energiankäytöstä (kunnan kiinteistöjen sähkö ja lämmitys, ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineet, katu- ja ulkovalaistus, muu) tulee säästää 2684 MWh vuoteen 2016 mennessä. Tämä vastaa noin 130 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista energiankulutusta (à 21 MWh). Välitavoitteeksi on asetettu 671 MWh energiansäästö vuoteen 2013 mennessä (noin 32 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista energiankulutusta). Konkreettisen energiansäästötavoitteen lisäksi KEO-sopimus velvoittaa tekemään tiettyjä selvityksiä, ja sopimusvelvoitteiden lisäksi Suomen lainsäädäntö vaatii kiinteistöille tiettyjä asiakirjoja mm. energiatodistuksen. Asia A: Aloitteen jättäjien ehdottama energiakartoitus on tarpeellinen tehdä, mutta sitäkin tärkeämpänä on saattaa valmiiksi kunnan energiaohjelma vuonna Ohjelma sisältää perusrungon, jossa päätetään, millä perusteilla energiakatselmuksien (energiakartoitusten) järjestys rakennuksittain tehdään sekä muita laajempia toimenpiteitä (esim. alueellinen energiantuotanto). Energiakartoitus on selvitys, jonka voi tehdä asiantuntija eli asiaan perehtynyt henkilö. Energiakatselmuksen tekevät työ- ja elinkeinoministeriön ja Motivan pätevöittämät energiakatselmoijat, eli koulutuksen ja tentin suorittaneet henkilöt. Molemmat asiakirjat ovat samansuuntaisia: niihin sisältyvät esimerkiksi kulutusmäärät, suositukset, säästölaskelmat jne. KEO-sopimus velvoittaa Sipoon kuntaa seuraavasti: 80 %:ssa kunnan omistamista rakennuksista (tilavuudella mitattuna) on tehtävä energiakatselmus vuoteen 2013 mennessä. Tämä tarkoittaa arviolta noin 50 katselmusta. Katselmuksen hinta on noin 3000 euroa/kohde, kun haetaan saatava ministeriötuki ja teetetään samalla energiatodistus. Lisäksi kustannuksia arvioitaessa tulee huomioida, että energiatodistusvelvollisuus laajenee myös ensi vuonna (2015). Katselmointeja tehtiin 6 kpl vuonna Epävirallinen energiakartoitus voitaisiin tehdä kunnan sisäisenä työnä, mutta tämä ei ole KEO-sopimuksen edellyttämä virallinen energiakatselmus. Tämän vuoksi valtaosaan (tärkeimpiin kohteisiin) rakennuksista suunnitellaan virallista energiakatselmusta. Tämä vapauttaa myös toimitilat-yksikön työpanosta muihin hankkeisiin. Sipoon kunnan KEO-sopimuksen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää toteuttaa mahdollisimman monta katselmusta. Alustavan suunnitelman mukaan katselmuksia teetettäisiin 5 15 kappaletta vuonna Katselmukset jatkuisivat myös vuonna Energiakatselmoinnit antavat kaiken tarpeellisen tiedon siitä, miten kyseisen rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa ja sopisivatko mm. ilmalämpöpumput kyseiseen rakennukseen.

3 Asia B Aloitteessa on esitetty lukuja ja laskelmia ilmalämpöpumpuista. Ne osoittavat kiinnostusta aiheeseen. Suomen oloihin soveltuvan ja toimivan ilmalämpöpumpun yksikköhinta on euroa plus asennuskustannukset. Näin ilmalämpöpumppujen kohdalla takaisinmaksuaika on pidempi kuin aloitteessa esitetään. Kyseisen tekniikan (ilmalämpöpumppu) kohdalla takaisinmaksuaikalaskenta, jossa hankintahinta katetaan rahallisella säästöllä, on oikea (nollakorkoinen laskenta). Yksittäiskappaleena investointikin on varsin maltillinen, eikä sitä usein rahoiteta velkarahalla. Usein kustannuslaskelmasta unohtuu kuitenkin, että asemakaava-alueella tulee tehdä maksullinen toimenpideilmoitus ja rakentaa ulkoyksikölle julkisivuun soveltuva kotelo. On myös muistettava, että ilmalämpöpumppu on aina lisälämmönlähde. Kovalla pakkasella rakennuksessa tulee olla toinen lämmönlähde, joka tuottaa tarvittavan lisälämmön, kun ilmalämpöpumpun teho ei yksin riitä. Näitä voisivat olla suora sähkölämmitys, öljy- tai puulämmitys. Ilmalämpöpumppu tuo parhaiten kustannussäästöjä lämmityskaudelle sähkölämmitetyissä omakotitaloissa. Ilmalämpöpumpun hyödyt yleensä syödään sillä, että kesällä laitetta käytetään jäähdyttämiseen. Valitettavasti tämä on houkuttelevaa etenkin kuumina kesinä. Jäähdyttämisestä muodostuu parantuneen mukavuuden lisäksi myös merkittävä riski. Ilmalämpöpumpun käytöstä jäähdytykseen puhutaan keskustelupalstoilla varsin positiivisesti. Haittapuolena nähdään vain, että pumppu kuluttaa sähköä, jota talven aikana on laitteella nimellisesti säästetty. Tämän lisäksi ongelmana on kuitenkin myös suomalaisten talojen seinärakenteessa usein käytetty höyrysulkumuovi, jonka rakenteen on ajateltu toimivan niin, että sisällä on lämpimämpää kuin ulkona. Sen vuoksi kesähelteellä sisällä on myös yli 25 celsiusastetta. Kun ilmalämpöpumppua käytetään jäähdytykseen, sisälämpötila laskee ulkolämpötilaa alemmas. Tällöin seinärakenne ei toimi suunnitellusti, mikä voi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita. Ilmalämpöpumpun sisätiloissa oleva yksikkö tulee puhdistaa kahden viikon välein ja perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Lisäksi keväällä on ehdotonta puhdistaa sisäyksikkö täydellisesti pölystä, koska jäähdytyskäyttö kylmentää putket, jolloin kosteus ja pöly muodostavat kiinteän homeille soveltuvan kasvualustan. Ilmalämpöpumpun oikeanlaiseen puhdistamiseen eivät useat sen käyttäjät ole kykeneviä (syitä tähän ovat mm. korkealla työskenteleminen, teknisten osien tunnistaminen ja työkalujen puute). Ilmalämpöpumppujen huollossa sähkö- ja kylmäalan koulutettu ammattilainen on poikkeuksetta aina suositeltava valinta. Huoltokustannus ammattiosaajasta matkoineen voisi olla Sipoossa noin 300 euroon asti parin kolmen tunnin työstä vuosittain.

4 Asianmukaisesti puhdistettu ja huollettu laite ei välitä ilmaan epäpuhtauksia ja toimii energiatehokkaasti. Ilmalämpöpumpun käyttökokemukset ja elinikä vaihtelevat merkin ja käytön mukaan. Sisäyksikkö voi huoltamattomana rikkoutua alle viidessä vuodessa. Yleinen käyttöikä on noin vuotta eli jääkaapin käyttöiän luokkaa. Mikäli vanhan korjaamisen sijasta ostetaan uusi sisäyksikkö, tämän hinta on noin euroa ilman asennuskuluja. Nämä seikat tulisi huomioida ennakolta. Ilmalämpöpumpun ekologisuuteen vaikuttaa keston lisäksi myös, millä tavalla sähkö on nimellisesti tuotettu. Huippukulutuksen aikaan sähkön hyödyntäminen lämmittämiseen ei vihreälläkään tuotteella ole puhtaasti ekologista, koska huippukulutuksessa sähkö tuotetaan lauhdesähkönä (hyötysuhde noin 40%; kaukolämmönteon yhteydessä n. 98 %) polttoöljystä ja kivihiilestä. Käyttöhetkellä ratkaisee sähkön kokonaispäästö, ei yksittäisen kuluttajan sähköntuottaja. Kunnan kiinteistöissä on huomioitava laitteiden tarvitsema huolto osaksi työtehtäviä. Kunnassa työskentelevä huoltomies tai siivooja voidaan lisäkouluttaa tehtävään varsin pienellä kustannuksella. Kunnan omissa kiinteistöissä olevien ja niihin tulevien ilmalämpöpumppujen määrä tulee katsoa niin, että se soveltuu muuhun huoltoon ja kunnossapitoon. Yksi ilmalämpöpumpun huoltokerta vie aikaa noin puoli työpäivää. Näin esimerkiksi kymmenen pumpun huollot vievät vähintään yhden työviikon. Sisäilman paremman laadun säilyttämiseksi sisäyksikkö tulisi putsata kunnan omissa kiinteistöissä myös kahden viikon välein. Kunnan kiinteistöissä ilmalämpöpumpusta saataisiin parhain hyöty irti sähkölämmitteisessä rakennuksessa, joissa tilajako on toiminalle suotuisa (ei käytäviä, kondensoitiveden putket helppo viedä viemäriin). Ilmalämpöpumppu voisi olla hyvä ratkaisu niissä kunnan kiinteistöissä, jossa osa rakennuksessa on toiminnassa ja osassa ei ole toimintaa. Pumppuyksikkö voidaan ottaa talteen esimerkiksi rakennuksen purkutyön yhteydessä. Jos käyttöä harkittaisiin kyläkouluihin, yksiköitä tulisi luultavasti olla useampia, jolloin tulisi harkita jo maalämpöä tai pellettikattilan hankintaa. Kouluparakeissa paperipölyn määrä voi ilmanlaadun heikkenemisen myötä muodostua asentamisen esteeksi. Ratkaisuna tähän voisi olla myös tiivistetty puhdistusrutiini (1 kerta/viikko), mutta siihen tulisi vastaavasti osoittaa riittävät henkilöresurssit. Näin ollen ennen valmistuvaa energiaohjelmaa, energiakatselmuksia tai -kartoituksia ei ilmalämpöpumppujen asentamisessa kannata kiirehtiä. Kun taustatyö on tehty perusteellisesti, itse osto ja asennus ovat alle kahden viikon toimenpide. Toimitilat-yksikkö etenee toiminnassaan sille asetetun ympäristöohjelman tavoitetta kohden

5 järjestelmällisesti (tavoite 6 eddellyttää, että öljy- ja sähkölämmitystä korvataan järjestelmällisesti kaukolämmöllä ja uusiutuvilla energialähteillä peruskorjausten yhteydessä). Aloitteen tekijät ja muut asiasta kiinnostuneet voivat seurata vuoden 2014 hankettamme internetissä. Testaamme aurinkokeräintä ja -sähköä sekä ilmalämpöpumppua Kuuma-kuntien julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamishankkeeseen osallistuvassa Sipoon pilottikohteen (Nikkilän paritalo) asunnoissa. Lisätietoa osoitteessa nkki/kuuma-projekti Lopuksi: Energiansäästö voidaan nähdä kolmella tavalla: taloudellisena säästönä, määrällisenä säästönä tai hiilidioksidipäästösäästönä. Näin muodostuu kolmen muuttujan yhtälö, jossa edellä mainittujen tekijöiden lisäksi sopivin ratkaisu on riippuvainen muista lisätekijöistä. Näitä lisätekijöitä ovat mm. nykytila, toteutusaika, sijainti ja tekniset ratkaisut. Lisäksi ratkaisun valintaan vaikuttavat abstraktimmat seikat, kuten esimerkiksi arvot, päästökauppa ja sähkömarkkinoiden muutokset.mahdollista on myös valita lähtökohdaksi elinkaariarviointi (LCA = life cycle analysis). Tämä tarkoittaa koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten huomioon ottamista. Elinkaariarvioinnissa lisätekijöinä toimivat aikaisemmin mainittujen tekijöiden lisäksi vielä lainsäädäntö ja taloudelliset realiteetit. Sipoon kunnan tilanne on hyvin haastava energianäkökulmasta katsottuna. KEO-sopimuksessa sovittu tavoite on selkeä: määrällinen säästö. Velvoitteiden täyttäminen vaatii rahaa, energiaa (ihmisten työtä) ja oikeaa asennetta. Tärkeää olisi myös nähdä, että energiatehokkuustoimenpiteet ovat investointeja muiden joukossa. Näiden toimenpiteiden tulee muodostua kannattaviksi vasta pitkällä tähtämellä, sillä Suomessa sähkön hinta on matala verrattuna muihin maihin. Energiaan liittyvät velvoitteet eivät tule olemaan este kunnan kehittymiselle, koska ratkaisuja on saatavilla. Energiansäästö tulee ottaa lähtökohdaksi jo ideointivaiheessa. Liitteet: Liite 1/ 17 tekvlk, Aloite kunnan kiinteistöihin (mahdollisesti) asennettavista ilmalämpöpumuista/pertti Sittnikow ym. Liite 2/ 17 tekvlk, Kuntien energiaohjelma , liittymisasiakirja Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen

6 vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. KH 78 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus merkitsee teknisen valiokunnan antaman vastauksen tiedoksi ja antaa asian valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Sami Virpiö ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotusta ei kannatettu, minkä vuoksi se raukesi. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liite 1/ 78. KV 33 Valtuusto Sami Virpiö (ysi) ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Timo Rope (ysi) ja Kaj Lindqvist (r.) kannattivat Virpiön ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty asian palauttamista koskeva ehdotus, valtuuston tulee päättää, jatketaanko asian käsittelyä vai palautetaanko se. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: asian jatkokäsittelyä kannattavat äänestävät jaa ja asian palauttamista kannattavat äänestävät ei. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä annettiin 23 "jaa -ääntä, 19 ei -ääntä ja 1 äänesti tyhjää, liite 3. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli äänin yhden äänestäessä tyhjää päättänyt jatkaa asian käsittelyä. Jatkokäsittelyn aikana ei esitetty muutosehdotuksia. Päätös Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen.

7 Liitteet 1-3/33.