Öljyntorjuntaan uusi tilannekuvajärjestelmä 2/2012. Asiakaslehti. ArcGISin käyttö kunnissa laajenee. Esri UC linjasi GISin tulevaisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Öljyntorjuntaan uusi tilannekuvajärjestelmä 2/2012. Asiakaslehti. ArcGISin käyttö kunnissa laajenee. Esri UC linjasi GISin tulevaisuutta"

Transkriptio

1 Asiakaslehti ArcGISin käyttö kunnissa laajenee 10 Öljyntorjuntaan uusi tilannekuvajärjestelmä 6 Ajankohtaista asiaa Sovelluskohteita Tuotetietoa Käyttäjävinkkejä Datajournalismi kaipaa paikkatietoanalyysejä 18 Esri UC linjasi GISin tulevaisuutta 39 Uutisia Tapahtumia ja koulutusta

2 ArcGIS as a system - kokonaisvaltainen järjestelmä missä vain, milloin vain, millä tahansa laitteella

3 Pääkirjoitus 2/2012 Paikkatietoammattilaisten tulisi auttaa omaa organisaatiotaan näkemään, missä kaikkialla ja mistä kaikesta sillä on paikkatietoa. Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Viimeistään nyt, Esrin tuoreimpien julkistusten jälkeen, voidaan lainkaan liioittelematta sanoa, että Esrillä on tarjota kokonainen, eheä ja modulaarinen paikkatietojärjestelmä. Sen ydin on kattava ArcGIS-järjestelmä, jota voi käyttää missä tahansa, milloin tahansa ja millä tahansa päätelaitteella ja käyttöjärjestelmäalustalla. Uusien, äärimmäisen helppokäyttöisten ratkaisujen, kuten Esri Maps for Officen, avulla periaatteessa kaikki organisaation jäsenet voivat luoda, analysoida ja hyödyntää karttapohjaista tietoa ilman erityistaitoja. Esrin kokonaistarjonta sisältää myös valtavan määrän käytettävissä olevaa dataa, kuten globaaleja taustakarttoja, satelliitti- ja ilmakuvia sekä demografia-, kuluttaja- ja markkinatietoa. Julkinen hallinto lisäksi vapauttaa yhä enemmän omia datojaan yleiseen käyttöön. Kaikkea tätä täydentävät Esrin monipuoliset sovelluskehitysvälineet, joilla organisaatiot voivat tehdä helposti ja nopeasti erilaisia paikkatietosovelluksia omiin liiketoimintatarpeisiinsa jopa pelkkää hiirtä klikkailemalla ilman koodaamistaitoja. Suurten mahdollisuuksien edessä on hyvä pysähtyä miettimään myös peruskysymystä. Mitä paikkatieto oikeastaan on? Se on mitä tahansa tietoa, joka voidaan liittää tiettyyn sijaintiin. Ja sijainnista eivät suinkaan kerro vain osoitteet ja koordinaatit, vaan lukuisat muutkin seikat, jotka vähänkin "haiskahtavat" sijainnille. Hyvin perustein on todettu, että noin 80 prosenttia kaikesta tiedosta on liitettävissä sijaintiin tavalla tai toisella. Useimmilla organisaatioilla on valtava määrä tietoa, joka olisi muutettavissa paikkatiedoksi. Tämä mahdollisuus ja sen tarjoamat hyödyt jäävät kuitenkin monesti huomaamatta, etenkin ihmisiltä ja organisaatioyksiköiltä, jotka eivät paljoa tiedä paikkatiedosta. Paikkatietoammattilaisten tulisikin auttaa omaa organisaatiotaan näkemään, missä kaikkialla ja mistä kaikesta sillä on paikkatietoa. Mikä tahansa liiketoimintaa koskeva tieto muuttuu paikkatiedoksi, kun se päästään liittämään sijaintiin ja esittämään kartalla. Se puolestaan avaa liiketoimintatietoon kokonaan uuden ulottuvuuden, joka auttaa kehittämään, tehostamaan ja kohdentamaan toimintaa. Kun sijaintia käytetään yhdistävänä tekijänä, erilaisia asioita voidaan yhdistellä ja analysoida uuden tiedon luomiseksi. Turhan usein paikkatiedon hyödyntämisessä ei kuitenkaan päästä alkuun tai tiettyä täsmäkäyttöä pidemmälle, koska ei ole tiedostettu, kuinka paljon paikkatiedoksi muutettavaa tietoa organisaatiolla itse asiassa on. Tähänkin pulmaan Esri Finland tarjoaa mielellään apua. 3

4 Julkaisija Esri Finland Oy Esri Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: Päätoimittaja: Katri Raevuori Tuotanto: Press Features Oy Salaperä Oy Paino: Forssa Print 2012 Painos: kpl Painotuote PEFC/ Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B Espoo Puh Fax Sähköposti: Internet: esri.fi Myynti: Puh Käyttäjätuki: Puh Tuulivoimaloille haetaan sopiva sijaintipaikkoja Ympäri maata etsitään paikkatietoanalyysien avulla paikkoja uusille tuulivoimaloille, joita Suomeen tarvitaan noin tuhat lisää vuoteen 2020 mennessä. 22 esri.fi Kesällä julkaistu ArcGIS 10.1 tuo lisää ominaisuuksia ArcGIS-järjestelmän käyttäjille. Yksi tärkeimmistä ArcGIS version ominaisuuksista on se, että kaikki paikkatietoresurssit, kuten kartat, kuvat, paikkatietokannat ja työkalut, pystytään julkaisemaan verkkopalveluna. ArcGIS 10.1 on entistä helppokäyttöisempi ja muutkin kuin paikkatietoasiantuntijat saavat järjestelmästä entistä enemmän irti. Se tarjoaa niin Desktop- ja Server-käyttäjille kuin web-selaimen tai mobiililaitteiden avulla työskenteleville entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää paikkatietoa eri käyttökohteissa. Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta. 4

5 Sisältö 2/2012 Analyysit tukemaan paremmin suunnittelua 12 Raporttitiedot helposti kartalle Pyöräilyreiteistä web- ja mobiilipalvelu 11 Paikkatieto kaivosalan keskiössä 28 Tässä numerossa: BORIS 2 auttaa torjumaan öljy- ja ympäristövahinkoja 6 Fingrid rakentaa uutta toiminnanohjausjärjestelmää 9 Paikkatiedon käyttö kunnissa laajenee ELA-lisenssien myötä 10 Karttapalvelu pyöräilyreiteistä 11 Paikkatietoanalyysit kaupunkisuunnittelun tueksi 12 Organisaatiolle oma ArcGIS Online 14 Kartat syntyvät Excelissä yhtä helposti kuin graafit 16 Kartoilla lisäarvoa Cognos-raportointiin 17 Datajournalismi hyötyisi paikkatietoanalyyseistä 18 Kiinteistöala kouluttautuu hyödyntämään paikkatietoa 20 Asuinympäristö vaikuttaa terveyteen ja elintapoihin 21 Analyysejä tuulivoimasta 22 Imagerystä täysiverinen osa ArcGIS-järjestelmää 24 Tilannekuva sisätiloista 26 Kuntajako puhtaalta pöydältä 27 Kaivosala nojaa paikkatietoon 28 Esri-käyttäjäpäivät Pirkanmaan kaavakartoille palautekanava internetiin 32 Paikkatietosovelluksia entistä helpommin välinein 34 ArcGIS helposti mukaan toimiston ulkopuolelle 35 Tips&Tricks 36 Räätälöityä koulutusta kustannustehokkaasti 38 Uutisia 39 Koulutusta 42 Tapahtumia 43 5

6 BORIS 2 -tilannekuvajärjestelmä sai kiittävää palautetta, kun sitä testattiin elokuussa Itämeren maiden vuosittaisessa Balex Delta -öljyntorjuntaharjoituksessa. Balex Deltassa kuvitteellista öljyä kerättiin talteen monenlaisilla aluksilla monin eri menetelmin. BORIS 2 auttaa torjumaan öljy- ja ympäristövahinkoja Suomen ympäristökeskus on rakentanut uuden, helppokäyttöisen öljy- ja ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmän BORIS 2:n, jonka karttatoimintojen toteutusalustana toimii ArcGIS for Server. Karttapohjaisilla paikkatietojärjestelmillä on suuri merkitys öljy- ja ympäristövahinkojen torjunnassa. Kartalle kootut tilannetiedot auttavat kohdentamaan ja koordinoimaan torjuntaviranomaisten työtä niin, että ympäristölle haitallisimmilta vahingoilta vältytään. Suomalaiset öljy- ja ympäristövahinkojen torjuntaviranomaiset ovat vuodesta 2006 lähtien voineet käyttää vahinkojen torjunnan apuna Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämää selainkäyttöistä BORIS- karttajärjestelmää (Baltic Oil Response Information System), joka taannoin pitkälti rakennettiin sen aikaisella ArcGIS-teknologialla. Järjestelmää ryhdyttiin uudistamaan käyttäjiltä saadun palautteen pohjalta BORIS 2 on monipuolinen järjestelmä ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvien tietojen hallintaan ja tarkasteluun. Viranomaiset voivat sen avulla tarkastella ajantasaista tietoa öljyn levinneisyydestä, ennustaa sen leviämistä ja suunnitella torjuntatoimenpiteitä suoraan karttapohjalle. vuonna Yksi merkittävä syy uudistamiseen oli myös normaali teknologinen uusimistarve. Uudet teknologiat mahdollistavat nykyisin paljon sellaista, mitä aikaisemmalla teknologialla ei pystytty tekemään. Tavoitteena oli saada järjestelmän toiminnoista helppokäyttöisempiä ja helpommin lähestyttäviä, kehitysinsinööri Mikko Hynninen SYKEn tietokeskuksen geoinformaatioyksiköstä sanoo. Tilannekuva korostuu SYKEn rakentama uudistettu öljy- ja ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmä BORIS 2 on parhaillaan viimeistelyvaiheessa ja otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Hankkeen on rahoittanut SYKE ja kansallinen öljysuojarahasto. Järjestelmä on tarkoitettu öljy- ja ympäristövahinkojen torjuntaan osallistuville viranomaisille, joita Suomessa ovat 6

7 Balex Delta suurin ikinä Itämeren maiden vuosittainen öljyntorjuntaharjoitus Balex Delta järjestettiin elokuussa Suomessa Helsingin edustan merialueella. Harjoitus oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Siihen osallistui yli 20 öljyntorjunta-alusta eri maista, yli 50 muuta laivaa tai venettä, kymmeniä kotimaisia organisaatioita ja kaikkiaan yli 500 henkeä Suomesta, muista Itämeren maista ja EU:n alueelta. Harjoituksessa simuloitiin tilanne, jossa tankkeri oli törmännyt ro-ro-alukseen, ja tankkerista oli vuotanut tonnia raakaöljyä mereen. BORIS 2 -tilannekuvajärjestelmää testattiin harjoituksessa ensimmäistä kertaa todellisen onnettomuustilanteen mukaisissa olosuhteissa. BORIS 2:n karttapohjaisessa käyttöliittymässä erityyppiset tiedot, kuten torjuntasuunnitelmat, tiedustelutiedot ja sääennusteet, on jaoteltu omille välilehdilleen. Käyttäjä voi valita haluamansa tiedot näkyviin päällekkäisille karttatasoille ja tallentaa näkymän erityiselle tilannekuvavälilehdelle. Toistaiseksi käyttäjän haluama tilannekuva tallentuu staattisena rasterikuvana. Jatkossa tarkoitus on, että tilannekuvan luomisen yhteydessä kaikki siihen liittyvät tiedot tallentuvat tietokantaan. Tilannekuvalla saadaan silloin palauympäristöministeriön ja SYKEn lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos, ELY-keskukset, alueelliset pelastuslaitokset sekä Ilmatieteen laitos ja Liikennevirasto. Koska vahinkojen torjuntaan osallistuu niin monia eri viranomaisia, tilannekuvan jakamisen merkitys korostuu, toteaa ylitarkastaja Meri Hietala SYKEn merikeskuksen ympäristövahinkojen torjuntaryhmästä. Torjuntaoperaation aikana BORIS 2 toimii viranomaisten suunnittelu-, joh- Mikko Hynnisen (vas.), Meri Hietalan ja Samuli Neuvosen mukaan myös EU:n ja Euroopan meriturvallisuusviraston tarkkailijat kehuivat Balex Delta -harjoituksessa BORIS 2 -tilannekuvajärjestelmää. Kuvan pienoismalli esittää Louhi-alusta, joka toimi -harjoituksen komentoaluksena. tamis- ja tilannekuvajärjestelmänä sekä tukee operaation aikaista tiedonvälitystä. Sen lisäksi sitä voidaan käyttää torjuntavalmiuden arvioinnissa ja kehittämisessä, torjuntaan liittyvässä koulutuksessa sekä torjuntaoperaatioita koskevien tietojen arkistoinnissa. Tietoa useista lähteistä Torjuntaoperaation aikana BORIS 2:een kootaan jatkuvasti päivittyvää tietoa lukuisista eri tietolähteistä, jotta operaation johdolla ja kaikilla muilla järjestelmän käyttäjillä on koko ajan mahdollisimman ajantasainen kuva tilanteesta ja torjuntaoperaation etenemisestä. Kun kaikki eri viranomaiset syöttävät tietoa järjestelmään omasta vastuualueestaan ja toisaalta pääsevät näkemään kaiken järjestelmään syötetyn tiedon, tilannekuva tulee jaetuksi luontevasti, Hietala toteaa. Tietojen pohjalta torjuntatöiden yleisjohtaja, meritoiminnan johtaja sekä kunkin alueellisen pelastuslaitoksen torjuntaa johtava pelastusviranomainen voivat suunnitella torjuntatoimenpiteet suoraan BORIS 2:n kartalle ja jakaa ne järjestelmän kautta niille käyttäjille, joilla on käyttöoikeus siihen, ja muille karttatulosteina joko sähköpostitse tai paperilla. Järjestelmässä on SYKEn omat paikkatietoaineistot, jotka sisältävät torjuntatöiden priorisoinnissa auttavaa tietoa muun muassa herkistä ekosysteemeistä, luonnonsuojelualueista ja uhanalaisista lajeista. Merikartta BORIS 2:een tuodaan Liiken- neviraston ja muut taustakartat Maanmittauslaitoksen järjestelmistä. Merellä leviävää öljyvuotoa koskevaa tiedustelutietoa järjestelmään saadaan muun muassa Rajavartiolaitoksen kahdelta Dornier-valvontalentokoneelta, joihin on uusittu SYKEn ympäristövahinkojen havainnointilaitteisto. Järjestelmään voidaan tuoda myös satelliittikuvia toimittajilta, joiden kanssa Euroopan meriturvallisuusvirastolla on sopimus päästövalvontakuvien tarjoamisesta jäsenvaltioille. Lisäksi havaintotietoa saadaan pelastuslaitoksilta ja puolustusvoimilta, jotka tekevät tiedustelua rantaalueilla ja kokoavat tiedot web-lomakkeelle. Ilmatieteen laitokselta BORIS 2:een saadaan tuuli- ja aallokkoennusteet kahdelle vuorokaudelle eteenpäin sekä ajankohtainen tieto jäätilanteesta. Järjestelmä on linkitetty myös Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin operoimaan Seatrack Web -kulkeutusmismallisovellukseen, jolla voidaan laskea öljypäästölle kulkeutumisennuste koko Itämeren alueella. BORIS 2:sta pystyy suoraan käynnistämään laskennan mille tahansa öljyläikälle, SYKEn tietokeskuksen geoinformaatioyksikön tutkija Samuli Neuvonen kertoo. Käytännössä laskennan käynnistävät Ilmatieteen laitoksen meteorologit, jotka myös varmentavat laskentatuloksen ennen kuin se tuodaan BORIS 2:een muiden käyttäjien nähtäväksi. Merellisten viranomaisten eli merivoimien, Rajavartiolaitoksen ja Liikenneviraston yhdessä ylläpitämän meritilannekuvan järjestelmään toimittaa merivoimat. Käyttäjä voi luoda haluamansa tilannekuvan 7

8 Torjuntaoperaatiosta tiedottaminen, sen etenemisen seuranta ja jälkikäteinen rekonstruktio on tallennettavien tilannekuvien avulla helppoa. Kuva: Rajavartiolaitos Järjestelmään voidaan tallentaa ja sen kautta voidaan avata lähes mitä tahansa onnettomuustapaukseen liittyviä aineistoja, kuten valokuvia, satelliitti kuvia ja tekstidokumentteja. tettua kaikki tiedot näkyviin yhdellä valinnalla eikä tarvitse käydä ruksaamassa niitä jokaiselta välilehdeltä erikseen, Neuvonen kertoo. Tukea varautumiseen BORIS 2 tukee myös varautumista öljyvahinkoihin, koska sieltä voi esimerkiksi kopioida uutta vahinkotilannetta varten aiemmin jo käytettyjä toimintasuunnitelmia, jotka sisältävät vaikkapa valmiin suunnitelman öljypuomien sijoittelusta tietylle vesialueelle. Järjestelmään pyritään myös kokoamaan kaikki paikkatietoaineisto, joka liittyy vahinkojen torjuntaan. Silloin voidaan etukäteen simuloida erilaisia tilanteita, miettiä onko resurssit sijoitettu oikein ja suunnitella etukäteen, mitä pitää tehdä, jos tiettyyn arvokkaaseen luontokohteeseen uhkaa ajautua öljyä, Neuvonen sanoo. Myös alueelliset pelastuslaitokset voivat käyttää BORIS 2:ta, kun ne tekevät lain vaatimia öljytorjuntasuunnitelmiaan. Todellisessa torjuntaoperaatiossa BORIS 2 tallentaa kaikki tiedot operaation etenemisestä. Näin se tarjoaa myös tarvittavan näytön ratkaisujen oikeellisuudesta, kun jälkikäteen aletaan hakea vahingon aiheuttajalta ja öljyvahinkojen korvausjärjestelmältä korvauksia vahingoista ja torjuntatyön aiheuttamista kustannuksista. Silloin puhutaan niin valtavista rahasummista, että BORIS 2:n kehityskustannukset ovat siihen nähden aivan mitättömät, Hietala toteaa. Koeponnistuksesta hyvää palautetta BORIS 2:sta on julkaistu useita testiversioita, ja viimeksi sitä testattiin laajasti elokuun lopussa Itämeren maiden kautta aikojen suurimmassa öljyntorjuntaharjoituksessa Balex Delta 2012:ssa. Se oli varsinainen koeponnistus koko järjestelmälle. Vaikka se meni vielä demon nimellä, mukana olivat kaikki toiminnallisuudet, joita harjoituksen läpivienti vaati, Hynninen toteaa. Iso joukko torjuntaviranomaisia syötti harjoituksessa järjestelmään dataa, ja tilannekuva täydentyi Hietalan mukaan todella nopeasti. Meillä oli aika mahtava fiilis täällä SYKEssä, ja käyttäjiltäkin tuli palautetta, että hyvänen aika, järjestelmästähän todella näkee, mitä oikeasti tapahtuu, hän kertoo. Järjestelmän kehitystyötä ja viimeistelyä on elokuun jälkeen tehty lähinnä Balex Delta -harjoituksesta saadun palautteen pohjalta. BORIS 2:n karttatoiminnot on toteutettu ArcGIS for Serverillä. Sen lisäksi järjestelmän pääosia ovat SQL Server -tietokannat, joihin kirjoitetaan ja joista luetaan tietoja onnettomuustapauksesta. Käyttöliittymä on toteutettu Microsoftin Silverlightilla, jolla Hynnisen mukaan yhdistetään tietokantapohjainen järjestelmäosio ja ArcGIS for Server -pohjainen karttaosio. Loppukäyttäjälle riittää selain, johon on asennettu Silverlight plug-in. Ulkoisista järjestelmistä tiedot pyritään saamaan BORIS 2:een standardirajapintojen kautta. Jos tietolähde ei tarjoa aineistojaan rajapintapalveluna, SYKE hankkii aineistot jollakin erikseen sovittavalla tavalla ja muuntaa ne BORIS 2:een sopivaan muotoon. Esimerkiksi Ilmatieteen laitos ei vielä tarjoa säätietoja rajapintapalveluna. Siksi meillä on automatiikka, joka tuo tiedot FTP-siirtopakettina meille, ja siitä tehdään meillä lennosta ArcGIS for Server -palvelut, Hynninen kertoo. Erittäin vaativa BORIS 2 -järjestelmä on rakennettu kokonaan SYKEn omin voimin. Taustajärjestelmistä ja tietoliikenneosuuksista on vastannut SYKEn tietokeskuksen ict-yksikön tietojärjestelmäryhmä ja käyttöliittymästä puolestaan geoinformatiikkayksikkö. Itämerellä suuri öljyturman riski Itämeri on maailman vilkasliikenteisimpiä merialueita. Joka hetki noin suurikokoista laivaa seilaa Itämeren vesillä. Vuosittain Itämerellä tapahtuu alusonnettomuutta, joista kymmenkunta johtaa öljyvahinkoon. Syynä on useimmiten karilleajo tai törmääminen toiseen alukseen. Öljykuljetusten määrä Itämerellä kaksinkertaistui vuosien aikana ja nousi 250 miljoonaan tonniin. Venäjän avatessa yhä uusia öljysatamia Suomenlahdelle öljykuljetusten määrä kasvaa entisestään. Suuri öljyonnettomuus vahingoittaisi vakavasti Itämeren erityisen herkkää ekosysteemiä. Itämeren maat ovat sitoutuneet keräämään mahdollisimman suuren osan mereen joutuneesta öljystä pois yhteisin ponnistuksin jo avomerellä ennen kuin öljy ajautuu rannikolle. Rantaan asti päätyneen öljyn siivoaminen on erittäin hankalaa ja jopa kymmenen kertaa kalliimpaa kuin öljyn kerääminen mereltä erityisvarusteltujen alusten avulla. Itämerellä on kaikkiaan noin 70 mekaanisin keruulaittein varustettua öljyntorjunta-alusta, niistä Suomella 16. 8

9 Fingrid rakentaa uutta toiminnanohjausjärjestelmää Sähkönsiirron kantaverkkoa hallitseva Fingrid Oyj rakentaa uutta toiminnanohjausjärjestelmää, jonka avulla se jatkossa suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää kantaverkkoa. Kokonaisuuteen integroitavan paikkatietojärjestelmän rooli uudessa järjestelmässä on merkittävä. Sähköjärjestelmä koostuu Suomessa voimalaitoksista, kantaverkosta, alueverkoista, jakeluverkoista ja sähkön kuluttajista. Fingridin vastuulla järjestelmässä ovat kantaverkon kehittäminen ja ylläpito sekä verkon käytön suunnittelu ja valvonta. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan kantaverkkoon kuuluu yli kilometriä voimajohtoja ja yli sata sähköasemaa. Omaisuuden nykyarvo on noin 2,5 miljardia euroa. Uutta toiminnanohjausjärjestelmää rakennetaan tämän omaisuutemme hallintaan. Se tukee omaisuutemme hoitoa koko elinkaaren ajan pitkän aikavälin visioinnista ja skenaarioiden tekemisestä suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön asti, projektipäällikkö Marcus Stenstrand kertoo. Yhtä laajaa järjestelmää ei hänen mukaansa ole kantaverkkoyhtiöillä missään muualla maailmassa. Ainutlaatuista on myös se, että uusi järjestelmä rakennetaan IBM:n johdolla kahdeksan eri alitoimittajan valmisohjelmistoista, jotka kaikki integroidaan toimimaan yhdessä. Käyttäjille valtava kokonaisuus näkyy pääosin yhtenä järjestelmänä. Valmisohjelmistoihin Fingrid päätyi Stenstrandin mukaan useastakin eri syystä. Sovelluskehitys ei ensinnäkään ole yhtiön ydinaluetta, ja markkinoilta löytyy nykyisin paljon hyviä valmisohjelmistoja. Haluamme myös hyötyä valmisohjelmistojen kehitystyöstä. Kun niitä kehitetään, me saamme tulokset käyttöömme ilman, että meidän pitäisi itse kehittää niitä sovelluksia. Paikkatiedon rooli kasvaa Paikkatiedon rooli kokonaisjärjestelmässä kasvaa Stenstrandin mukaan huomatta- Fingridin toiminnassa lähes kaikki asiat ovat paikkaan sidottuja, joten kaiken paikkatiedon kokoaminen yhteen paikkatietojärjestelmään auttaa Marcus Stenstrandin mukaan tekemään parempia päätöksiä. vasti verrattuna yhtiön nykyiseen paikkatietojärjestelmään. Lähes kaikki tieto alkaa nykyisin olla sidottua johonkin paikkaan. On paljon julkisia paikkatietoja ja myös paljon toimijoita, jotka kaikki toimivat paikkatiedon kanssa. Kun kaikki tieto kootaan yhteen, pystymme tekemään parempia päätöksiä, hän korostaa. Uuden kokonaisjärjestelmän paikkatietotoiminnallisuudet toteutetaan ArcGIS Server -järjestelmällä, josta Fingrid on solminut Enterprise Licence Agreement (ELA) -sopimuksen. Esri Finland myös hoitaa ArcGIS Serverin projektitoimituksen. Paikkatietoa hyödynnetään Stenstrandin mukaan käytännössä kaikissa kantaverkon hallintaan liittyvissä tehtävissä. Erityisen suuri rooli sillä on suunnittelussa, olipa kyse uusien voimajohtojen reittien tai sähköasemien sijainnin suunnittelusta tai voimajohtolinjojen puuston ja pusikoiden raivaustöiden suunnittelusta. Vastaavasti paikkatietoa hyödynnetään kantaverkon kunnossapidon ja käyttökeskeytysten suunnittelussa sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa voimajohtolinjoja tai sähköasemia suunniteltaessa. Myös maanomistajasuhteiden hoito on Fingridille tärkeää, koska voimajohdot sijaitsevat paikallisten maanomistajien mailla. Maatilat ovat Suomessa pieniä, joten jo sadan kilometrin pätkä voimajohtolinjaa saattaa kulkea jopa 600 maanomistajan maiden läpi. Kun puita raivataan voimajohtolinjoilta, Fingridin täytyy muun muassa pystyä tilittämään yhteismyynnistä saadut tulot kullekin maanomistajalle sen mukaan, paljonko hänen puitaan on kaadettu, vaikka kyse olisi vain muutamasta puunrungosta. Tällaisissakin asioissa paikkatieto Stenstrandin mukaan korostuu etenkin, kun harvestereissa on nykyisin tarkat GPSlaitteet. Paikkatiedon avulla saamme myös automatisoitua monia asioita pikku hiljaa. Tähän asti puustonhoito voimajohtolinjoilla on ollut meille todella työlästä ja kallista, hän kertoo. Fingrid ostaa käytännön työt, kuten verkon rakennus-, tarkastus- ja huoltotyöt, alihankkijoilta, ja tarjoaa myös niille paikkatietoa uudesta järjestelmästä muun muassa mobiililaitteissa käytettäväksi. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä valmistuu kolmessa vaiheessa vuoden 2014 loppuun mennessä. Ensimmäinen Esrin osatoimitus kattaa sähköasemien ja toinen voimajohtolinjojen tiedot. Paikkatietojen osuus kokonaisjärjestelmästä on pitkälti valmis vuoden 2013 lopussa. 2/2012 9

10 Paikkatiedon käyttö kunnissa laajenee ELA-lisenssien myötä Lukuisat kunnat ja kuntaryhmät ovat viime aikoina solmineet Esrin kanssa ELA-lisenssisopimuksen, joka mahdollistaa laajan ArcGIS-tuotevalikoiman käytön yhä uusilla sovellusalueilla ilman käyttäjämäärärajoituksia. Jo 15 vuotta ArcGISiä käyttänyt Järvenpään kaupunki siirtyi ELA-lisenssiin kolme vuotta sitten pitkälti taloudellisista syistä, kun kaupunki tarvitsi lisää desktop-lisenssejä ja uusia laajennusosia. Totesimme, että ELAlisenssi on järkevämpi vaihtoehto, koska siinä saa käyttöön laajennusosia ja muita uusia ohjelmistoja, joita ei ehkä muuten olisi hennottu hankkia. Ja onhan se helppoa, kun voidaan vaan asentaa ohjelmistoja koneille, ja kaikki voivat käyttää niitä niin paljon kuin haluavat, paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen kertoo. ELA-lisenssin tarjoama tuotevalikoima on hänen mukaansa riittänyt kaikkiin Järvenpään tarpeisiin. Emme ole kaivanneet mitään, mitä lisenssi ei sisältäisi. Siihen kuuluu valtava määrä tuotteita, ja tuntuu, että koko ajan tulee lisää. Kun Järvenpää hiljattain uusi kolmivuotisen ELA-sopimuksen, mukaan samaan sopimukseen liittyi myös Keravan kaupunki. Syynä oli tarve Järvenpään ja Keravan yhteinen ELA-sopimus muodostaa Tuija Aaltosen ja Ossi Örnin mukaan houkuttelevan kokonaispaketin, kun siihen liittyy myös ArcGISalustalla toimivan Logican FactaMap-sovelluksen käyttö. lisätä ArcGISin käyttäjämääriä, saada käyttöön enemmän tuotteita ja laajentaa ArcGISin käyttöä uusille sovellusalueille. Tähän asti käyttäjille on usein käynyt niin, että Arc- GISin käynnistäminen ei ole onnistunut, koska lisenssimanageri on ollut tyhjä, kaupunkimittausinsinööri Ossi Örn sanoo. Vanhan tilalle uutta Vastikään yhteisen ELA-lisenssin hankkivat myös Nokian kaupunki ja ympäryskunnat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Hämeenkyrö ja Ylöjärvi. Sopimusteknisesti niillä on kaksi ELA-lisenssiä, koska kuntaryhmän asukasmäärä ylittää ELA-lisenssin asukkaan maksimirajan. Nokian kaupungin mittausteknikon Lauri Vähätalon mukaan kunnat saavat ELAn ansiosta uusittua vanhenevaa ArcGIS-teknologiaansa ja pystyvät lisäämään ArcGISin käyttöä yksittäisiä lisenssihankintoja edullisemmin. Ainoana kokonaan uutena ArcGIS-käyttäjänä Pirkkala pääsi todella edullisesti mukaan. He eivät olisi saaneet edes yhtä desktop-lisenssiä sillä hinnalla, millä nyt saavat kaiken, hän kertoo. Paikkatiedon käytön lisääminen, kaikkien laajennusosien saaminen ja rajoittamaton käyttäjämäärä olivat syynä myös Porin kaupungin keväällä solmimalle ELA-sopimukselle. Yksittäisten palvelin- ja työasemalisenssien hankinta ja ylläpito on huomattavasti Lauri Vähätalon mielestä on hyvä, että ELA-lisenssin myötä uusia ArcGIS-ohjelmistoja voi ottaa käyttöön milloin vaan joutumatta käymään keskusteluja ohjelmistojen tarpeellisuudesta, hinnoista ja hyödyistä. kalliimpaa kuin niiden hankkiminen ELA-lisenssin kautta, tietopalveluasiantuntija Timo Widbom toteaa. Enemmän käyttäjiä Järvenpäässä ArcGISin käyttäjämäärä on kasvanut kolmivuotisen ELA-sopimuksen aikana huomattavasti ja hipoo Aaltosen mukaan satunnaiset käyttäjät mukaan lukien jo sataa. Porissa käyttäjämäärä on muutaman kuukauden aikana, lomakausi pois lukien, jo moninkertaistunut, vaikka uusia mahdollisuuksia ei ole Widbomin mukaan ehditty vielä esitellä useimmille hallintokunnille. Selkeää käyttäjämäärien kasvua odotetaan myös Keravalla ja Nokian ympärille ryhmittyneissä kunnissa. Erityisen kiinnostuneita kunnat ovat niistä ArcGISin laajennusosista, joita niillä ei ole ollut ennen ELA-sopimusta. Esimerkiksi Keravalla Örn aikoo ensimmäiseksi tutustua ArcGIS 3D Analystin mahdollisuuksiin hyödyntää kaupungin erittäin tarkkaa omaa laserkeilausaineistoa maastomallien tekemiseen suunnittelijoiden työn pohjaksi kaava-, katu- ja vesipuolella. Myös Porissa 3D Analyst kiinnostaa, etenkin, kun Maanmittauslaitos on vapauttanut laserkeilausaineistonsa. Network Analyst puolestaan tarjoaa Widbomin mukaan mahdollisuuden ryhtyä laskemaan esimerkiksi koulumatkojen pituuksia ja lyhimpiä reittejä kaupungin palveluihin. Porissa aiotaan myös hyödyntää laajasti ELA-lisenssin myötä saatua ArcGIS Online for Organizationsia ja Esri Timo Widbomin mukaan ArcGISin käyttöä päästään Porissa laajentamaan ELAlisenssin ansiosta muun muassa kaupunki- ja katusuunnitteluun, opetuskäyttöön sekä paikkatiedon tuottamiseen ja jakeluun kaupungin koko organisaatiossa. Maps for Officea. Helppokäyttöisyytensä vuoksi ne auttavat Widbomin mukaan laajentamaan olennaisesti paikkatiedon hyödyntämistä kaupungin koko organisaatiossa. Nokialla kiinnostuksen kärjessä on ELA-lisenssin myötä saatu ArcGIS Server, joka saadaan esimerkiksi webissä olevien karttapalvelujen toteutusalustaksi teknologialtaan jo vanhentuneen ArcIMSin tilalle. Kuntien ELA-sopimuksia Esri on tehnyt yhdessä Logican kanssa, jonka ArcGIS-pohjaisia sovelluksia monet kunnat käyttävät. 10

11 Karttapalvelu pyöräilyreiteistä Porin seudun yhdeksän Karhu kuntaa edistävät pyö räilyä netissä ja matkapuhelimissa toimivalla karttapalvelulla, joka auttaa käyttäjiä valitsemaan erityyppisiä pyöräilyreittejä ja suunnistamaan niillä. Idea syntyi, kun Porin seudun kunnat ja Satakunnan osaamiskeskusta hallinnoiva Prizztech Oy ryhtyivät pohtimaan, miten seutukunnalla voitaisiin edistää pyöräilyä uudenlaisilla teknologiaratkaisuilla. Kevyt liikenne on katsottu asiaksi, jota alueella pitäisi edistää. Meillä on erittäin paljon pyöräteitä, ja maasto suosii pyöräilyä, Karhukuntien seutujohtaja Henna Lempiäinen kertoo. SataSykkeliksi nimetyssä nettipalvelussa on noin 50 Karhukuntien alueella kulke- MobiiliSykkeli auttaa Mikko Puputin mukaan pyöräilijää myös pysymään valitsemallaan reitillä, koska älypuhelimen GPS näyttää aina oman sijainnin kartalla. vaa pyöräilyreittiä, jotka on tyypitelty perheille, kuntopyöräilyyn, kulttuurikohteiden, luonnon tai maisemien ihailuun soveltuviksi. Käyttäjät voivat helposti hakea nettipalvelusta itselleen sopivaa reittiä reittityypin, pituuden, kunnan tai usean yhtäaikaisen valintakriteerin perusteella sekä tulostaa reittikartan paperille. MobiiliSykkelissä on samat mahdollisuudet hakea reittejä, mutta lisäetuna on se, että käyttäjä näkee oman sijaintinsa älypuhelimen GPS:n avulla, joten reitillä myös pysyy helpommin, Prizztechin kehittämispäällikkö Mikko Puputti kertoo. Jatkossa palveluihin on tarkoitus lisätä tietoa nähtävyyksistä sekä tauko- ja majoituspaikoista. Lisäksi käyttäjille aiotaan tarjota mahdollisuus lisätä palveluihin tietoja, omia kokemuksia ja vaikkapa valokuvia. Toteutus nopeasti ja ammattitaidolla Itselle sopivaa reittiä voi etsiä pyöräilyreittipalvelusta erilaisin kriteerein. Netti- ja mobiilipalveluiden tekniseksi toteuttajaksi Karhukunnat valitsivat Esri Finlandin, koska seudulla käytetään jo muutenkin Esrin teknologiaa ja Esrillä oli myös osaamista ja halua toteuttaa Suomessa kokonaan uudenlainen teknologiaratkaisu. Toteutus tapahtui todella nopeasti. Esrillä oli valmis konsepti, joten meidän ei tarvinnut paljon enempää miettiä asiaa, kun he näyttivät toteutusmallin, Porin kaupungin tietopalveluasiantuntija Timo Widbom kertoo. Myös Puputti antaa Esrille kympin arvosanan ammattimaisesta ja rutinoituneesta toteutuksesta. Toteutuksessa hyödynnettiin ArcGIS Onlinen taustakarttoja sekä runsaasti valmiita toiminnallisuuksia tarjoavia ArcGIS Viewer for Flexiä ja Esrin ohjelmointirajapintoja mobiilisovelluksille. Niiden ansiosta kehitystyön hintakin pysyi edullisena, Puputti sanoo. Palveluiden jatkokehityksestä tulee hänen mukaansa näiltä näkymin huolehtimaan paikallinen teknologiayritys, joka ryhtyy myös kaupallistamaan sovelluksia ja tarjoamaan niitä muille kaupungeille ja seutukunnille. Kiinnostusta uudenlaisia pyöräilyreittipalveluja kohtaan on jo ilmaantunut eri puolilta maata. Olemme siis Karhukunnissa onnistuneet luomaan edelläkävijämarkkinoita uudenlaisille reitti- ja paikkatietopalveluille, joille on syntynyt kysyntää muuallakin, Puputti toteaa. Kaupunkilogistiikka etenee Porissa Porin kaupunki on jatkanut määrätietoisesti pari vuotta sitten aloitettua kaupunkilogistiikan kehittämistä, jota viedään nyt eteenpäin myös apulaiskaupunginjohtajan vetämässä ja suurimpien hallintokuntien päälliköistä koostuvassa työryhmässä. Kokonaislogistiikkaa mietitään heidän kanssaan koko kaupungin osalta koskien muun muassa tavarakuljetuksia, ruokakuljetuksia ja perusturvan kuljetuksia, työryhmän sihteeri Timo Widbom kertoo. Katujen aurauslogistiikkasovelluksen kehittämisestä liikkeelle lähtenyt työ on saanut jatkoa ruokakuljetusten ja sisäisen postinkuljetuksen reitinoptimoinnin pilottihankkeista, joissa on Widbomin mukaan saatu hyviä tuloksia. Aiemmin kaupungin sisäistä postia kuljetti neljä autoa, mutta nyt samat kuljetukset tehdään kahdella autolla. Samalla ajoajat ja ajokilometrit ovat vähentyneet. Lisäksi nyt pystytään tarkentamaan paremmin, missä on jo käyty. Myös aurauslogistiikkaa on kehitetty eteenpäin Esri Finlandin kanssa. Kuljettajille pystytään nyt tarjoamaan myös ajo-ohjeet, ja ajoneuvoihin asennetusta reaaliaikaisesta seurantajärjestelmästä saadaan reitinoptimoinnin pohjaksi historiadataa. Network Analystilla toteutettua sovellusta voidaan hyödyntää muussakin katujen kunnossapidossa, kuten hiekan kylvämisessä talvisin ja siivoamisessa keväisin sekä sorateiden lanauksessa. 11

12 Jyväskylän kaupunki tarvitsee Anna Isopoussun mukaan kehittyneitä välineitä paikkatietoanalyysien tekemiseen, jotta kaupungin hyvässä kunnossa olevia lähtötietoja voitaisiin hyödyntää entistä paremmin. Paikkatietoanalyysit kaupunkisuunnittelun tueksi Jyväskylän kaupungissa selvitetään, kuinka paikkatietoanalyysien tekemiseen soveltuvat työkalut voisivat tukea kaupunkisuunnittelua paremmin. ArcGISillä tehty esimerkkianalyysi tuotti hyviä tuloksia, joten kaupunki otti koekäyttöön ArcGISin laajennusosan Spatial Analystin. Jyväskylän kaupunki käyttää useiden eri toimittajien paikkatieto-ohjelmistoja, uusimpana ArcGIS for Desktopia ja Network Analyst -laajennusosaa. Tähän mennessä ArcGISiä on hyödynnetty esimerkiksi koulukuljetusreittien ja päiväkotiverkoston suunnittelutyössä. Olemme muun muassa halunneet todentaa, pitävätkö tietyt meillä olevat oletukset palveluverkoista paikkansa. Paikkatietoanalyysit ovat olleet siinä oikeastaan ainoa kätevä tapa ratkoa kysymyksiä, kaupungin kaavoitusosaston yleiskaavoituksen kaavoitustutkija Anna Isopoussu kertoo. Hän on erikoistunut yhdyskuntarakenteen seurantaan ja strategisen tason maankäytön suunnittelua palvelevan tutkimustiedon tuottamiseen. Jyväskylän kaupungissa on Isopoussun mukaan herännyt nyt laajemminkin kiinnostusta siihen, mitä työkaluja ja laajennusosia ArcGISissä on, joita kaupungissa voitaisiin käyttää. On todettu, että monilla on työssään suunnittelukysymyksiä, joihin haluttaisiin löytää ratkaisuja ArcGISin välineistä. Esimerkiksi itselleen tutuimmassa palveluverkkojen suunnittelussa tarvittaisiin Isopoussun mukaan uusia menetelmiä, joiden avulla voisi tehdä johtopäätöksiä palveluverkkojen kehittämisen suunnasta. Kun jollakin alueella on tarpeita perustaa uusia toimipisteitä ja toisaalla ehkä lakkauttaa väliaikaisiksi alun perinkin suunniteltuja toimipisteitä, pitäisi olla välineet katsoa, minkälainen verkosto olisi toimenpiteiden jälkeen ja miten toimipisteiden vaikutusalueet ja etäisyydet niihin muuttuvat, hän sanoo. Tarpeellista tietoa jo demosta Esri Finland teki hiljattain Jyväskylälle ArcGIS Network Analystin Location Allocation -työkalun avulla esimerkkianalyysin yhdestä todellisesta suunnitteluongelmasta. Analyysissä tarkasteltiin, pitäisikö kaupungin eräällä alueella tulevaisuudessa olla yksi vai kaksi päiväkotia ja mikä kummassakin tapauksessa olisi optimaalinen päiväkotien sijaintipaikka, kun otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet ja maankäytön mahdollisuudet. Meillä on tällainen konkreettinen suunnittelucase, ja halusimme nähdä, miten ArcGIS-välineet palvelevat tällaisessa tilanteessa ja millaista tietoa ne tuottavat päätöksenteon tueksi, Isopoussu sanoo. Analyysin tulokset olivat hänen mukaansa kiinnostavia ja tarjosivat juuri sellaista tietoa, jota kaupunki tarvitsi. Tulokset palvelevat viime kädessä kaupungin tilapalvelun investointiohjelman laadintaa. Näimme, että yhdelläkin päiväkodilla voisi alueella pärjätä, mutta kaksi päiväkotia olisi hyvä vaihtoehto, koska yhden päiväkodin pitäisi sitten olla aika iso. Myös optimaaliset paikat päiväkodeille selvisivät. Vastaavia paikkatietoanalyysejä ei Jyväskylässä ole tähän saakka ainakaan ihan rutiininomaisesti pystytty tekemään. Edellytykset kuitenkin olisivat hyvät, koska lähtötiedot ovat Isopoussun mukaan kaupungilla hyvässä kunnossa. Nyt on tarvetta kehittyneille analyysivälineille, joilla dataa voidaan analysoida. Mitä joustavammin pystymme hahmottamaan vaihtoehtoisia skenaarioita, sitä 12

13 helpompi meidän on suunnitella palveluverkkoja, hän toteaa. Sovelluskohteita monissa tehtävissä Esrin analyytikkotiimin vetäjä Antti Mansikka kävi alkusyksystä Jyväskylässä esittelemässä ArcGISin analyysivälineitä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia myös tilaisuudessa, johon osallistui kymmenkunta paikkatieto-ohjelmia käyttävää henkilöä eri puolilta kaupungin organisaatiota. Ainakin itselleni jäivät tilaisuudesta päällimmäisenä mieleen Network Analyst ja Spatial Analyst -laajennusosat, joista meille olisi eniten hyötyä, Isopoussu sanoo. Tilaisuus oli hänen mukaansa avartava, ja jokainen osallistuja näytti löytävän omasta työstään sovelluskohteita analyysivälineille. Palveluverkkosuunnittelun ohella esille nousi mahdollisuus käyttää analyysivälineitä muun muassa ekologisessa viherverkkoselvityksessä. Esittelytilaisuuden jälkeen Jyväskylän kaupunki otti ilmaiseen kahden kuukauden koekäyttöön Spatial Analyst -laajennusosan, johon Isopoussu aikoo itsekin tutustua lähemmin käyttämällä sitä jonkin konkreettisen työtehtävän ratkaisemisen apuna. Sillä tavalla uuden välineen opettelu on mielekästä ja pystyy heti näkemään, mitä sillä saa aikaiseksi ja onko välineen avulla tuotettu tieto sellaista, että sitä pystytään käyttämään hyväksi. Analyysivälineiden avulla Jyväskylässä voitaisiin Isopoussun mukaan käyttää nykyistä paremmin hyväksi myös esimerkiksi olemassa olevaa joukkoliikenteen reittiaineistoa, kun halutaan tarkastella Esrin Jyväskylän kaupungille tekemässä paikkatietoanalyysissä tarkasteltiin pienalueittaista väestöennustetta hyödyntäen Lohikoski-Heinälampi-Tyyppälä-alueen päiväkotien optimaalista sijaintia ja arvioitua asiakaskertymäaluetta vuonna reittien saavutettavuutta uusia työpaikkaja asuinalueita suunniteltaessa. Kaupungin käynnissä olevassa yleiskaavatyössä keskeisenä linjana on suunnata maankäyttöä sinne, missä edellytykset joukkoliikenteelle ovat hyvät. Uudet asuinalueet suunnataan olemassa olevien joukkoliikenteen reittien varrelle, jotta vahvistetaan niiden väestöpohjaa. Jos asuinalueita kaavoitetaan nykyisten reittien ulkopuolelle, pitää väestöpohja saada riittäväksi, jotta sinne saadaan kannattavaa joukkoliikennettä, ja matka-aikojen tulee säilyä kohtuullisina. Lähteet: Jyväskylän kaupunki. Sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteriaineistoa 8/2012. Digiroad. Tiehallinto Monistettava menetelmä maankäytön suunnitteluun Jyväskylän kaupunki on kehittänyt tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamiseksi Kymppi R :n nimellä kulkevaa maankäytön suunnittelumenetelmää. Menetelmään liittyvä ohjelmistokehitys Tampereen teknillisen yliopiston rakennusalan tietotekniikan kanssa on kestänyt jo kymmenisen vuotta. Palkittu menetelmä on herättänyt paljon kiinnostusta muuallakin. Parhaillaan on loppusuoralla yliopiston ja Jyväskylän kaupungin Tekes-rahoitteinen Kymppi- Moni-hanke, jossa tutkitaan ja kehitetään mahdollisuuksia monistaa menetelmä muidenkin kuntien käyttöön. Tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin, Hyvinkään, Joensuun, Tampereen, Oulun ja Vantaan kaupungit, Sipoon kunta sekä Tampereen seudun kuntayhtymä. Yliopiston kanssa kehitetyllä karttapohjaisella selainkäyttöisellä ohjelmistolla hallitaan kaupungin kaavavarantotietoja ja kaavojen toteuttamisen aikatauluja. Tähän tarkoitukseen markkinoilta ei ole ollut Anna Isopoussun mukaan saatavilla kaupallista ohjelmistoa. Ohjelmistosta saadaan ulos erilaisia raportteja, mutta se ei ole varsinainen analyysityökalu. Sinne pikemminkin kootaan useista tietolähteistä tietoja, jotka voidaan sitten viedä johonkin muuhun paikkatieto-ohjelmistoon analysoitavaksi, hän kertoo. Lisätietoja: 13

14 Organisaatiolle oma ArcGIS Online Pilvipalveluna tarjottavan ArcGIS Online -paikkatietojärjestelmän voi nyt saada organisaation sisäiseen käyttöön vuositilauksella, joka tarjoaa paljon laajemmat mahdollisuudet luoda, hakea, hallita ja jakaa paikkatietoa kuin kaikille avoin ArcGIS Online -palvelu. Esrin suuren suosion saavuttanut ArcGIS Online on entiseen tapaan kenen tahansa käytettävissä. Yksityishenkilöt voivat luoda palveluun veloituksetta myös tilin, joka mahdollistaa karttasovellusten ja paikkatietoaineistojen julkaisemisen sekä erilaisten käyttäjäryhmien perustamisen ArcGIS Online -palveluun ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Kaikille avoimessa palvelussa julkaistut sovellukset ja aineistot omistaa aina tilin luonut henkilö. Jos tili on luotu yrityskäyttöön ja sen luonut henkilö vaihtaa työpaikkaa, julkaistujen aineistojen omistajuus pysyy edelleen hänellä, joten hän vie ne kaikki mukanaan. Nyt organisaatiot voivat kuitenkin saada avointa palvelua paljon laajemmat mahdollisuudet tarjoavan ArcGIS Online for Organizations -palvelun omaan sisäiseen käyttöönsä vuositilauksella, joka sallii myös kaupallisen käytön ja säilyttää Online-palvelussa julkaistujen aineistojen omistajuuden organisaatiolla itsellään. Avoimesta palvelusta poiketen ArcGIS Online for Organizationsissa ei ole rajoituksia käsiteltävien aineistojen koolle, ja siinä voidaan käsitellä vektoriaineistojen lisäksi myös rasteriaineistoja, toisin kuin avoimessa palvelussa. Kyse on kokonaisesta paikkatietojärjestelmästä, jonka avulla paikkatieto voidaan tuoda koko organisaation ulottuville tukemaan päivittäistä liiketoimintaa, Esrin Account Manager Antti Ahola toteaa. Paikkatietoa helposti kaikille ArcGIS Online for Organizations -järjestelmän kautta jokaiselle käyttöoikeuden saaneelle organisaation jäsenelle voidaan Organisaatio voi tehdä ArcGIS Online for Organizations -sivustostaan oman näköisensä. Tässä esimerkkinä fiktiivisen kiinteistöalan yrityksen Kita Fundin Online-sivuston etusivu. Aholan mukaan tarjota mahdollisuus hyödyntää paikkatietoa helposti ja nopeasti. Järjestelmässä voi hakea ja katsoa karttapohjaista paikkatietoa, luoda interaktiivisia karttapalveluja, tehdä yksinkertaisia kyselyjä ja analyysejä sekä jakaa paikkatietoa tietylle käyttäjäryhmälle tai koko organisaatiolle, mutta yhtä hyvin myös ulkopuoliselle yleisölle upottamalla järjestelmässä luotuja karttapalveluja organisaation web-sivuille, blogeihin tai sosiaaliseen mediaan, hän kertoo. Online-järjestelmää voi hyödyntää missä ja milloin vaan työasemalla, älypuhelimella, tabletilla ja muilla mobiililaitteilla. Tarvitaan vain web-selain tai ilmaiseksi eri mobiilialustoille saatava Vuositilaus tarpeiden mukaan ArcGIS Online for Organizationsin vuositilaukseen on tarjolla eri tasoja organisaation tarpeiden mukaan. Mitä korkeampi taso, sitä enemmän nimettyjä käyttäjiä ja palvelun "valuuttana" käytettäviä krediittejä tilaus sisältää. Suurikin organisaatio voi aloittaa palvelun käytön alimman tason tilauksella, jolla palvelu saadaan käyttöön esimerkiksi yhdelle tiimille tai yksikölle tai useamman eri tiimin yhdelle jäsenelle. Tarpeiden kasvaessa tasoa voidaan skaalata helposti ylöspäin. Nimetyllä käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, jolle on osoitettu palvelun käyttäjätunnus. Vain nimetyt käyttäjät pääsevät näkemään palvelun sisällä jaettavia karttoja ja aineistoja. Vuositilauksen alimmalla tasolla nimettyjä käyttäjiä voi olla korkeintaan viisi. Nimetyillä käyttäjillä voi olla kolmenlaisia rooleja. Ylläpitäjä hallinnoi koko palvelua ja voi esimerkiksi seurata käytön määrää ja krediittien kulumista sekä määritellä käyttöoikeuksia. Julkaisija voi luoda ja julkaista karttapalveluita (tiilija kohdepalveluita). Käyttäjä voi katsoa ja muokata palveluiden sisältöä. Palvelusta voidaan jakaa karttoja myös ulkopuolella, esimerkiksi web-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa, julkaistavaksi, jolloin hyödyntäjien määrälle ei ole rajoituksia. Krediitit kuluvat palvelun käyttömäärän mukaan. Niitä kuluttavat rajapintapalveluiden luonti, tiedonsiirto, geokoodaus ja tiedon varastointi palvelun tarjoamaan levytilaan. Alimman tason vuositilaus sisältää krediittiä, mutta niitä voi tarvittaessa ostaa lisää kesken tilauksen. Esimerkiksi 30 osoitteen geokoodaus kuluttaa kaksi krediittiä, 640 megatavun tiedonsiirto neljä krediittiä ja sadan megatavun feature storage 34 krediittiä. Esri Finland auttaa tilauksentekovaiheessa asiakasta määrittämään oikean vuositilauksen tason, joka vastaa asiakkaan tarpeita. 14

15 ArcGIS Online for Organizationsiin voi luoda helposti karttapalveluja organisaation erilaisille käyttäjäryhmille ja tarvittaessa myöntää niihin käyttöoikeus vain tietyille henkilöille. ArcGIS-sovellus. Luonnollisesti Online-järjestelmää voidaan käyttää myös suoraan ArcGIS for Desktop -ohjelmistoilla. ArcGIS Online for Organizations -tilaus sisältää myös uuden Esri Maps for Microsoft Officen, jonka avulla esimerkiksi Excel-käyttäjä pystyy äärimmäisen helposti tekemään karttoja Excel-aineistoista ja vaikkapa sisällyttämään ne Powerpoint-esitykseen. ArcGIS for Desktop -ohjelmistot ovat toki Aholan mukaan edelleen parhaita työkaluja vaativaan paikkatiedon ammattikäyttöön, mutta Online-järjestelmä tarjoaa helpon ja nopean pääsyn paikkatietoon myös organisaation muille käyttäjille. Se on suuri askel kohti Esrin asettamaa tavoitetta, jonka mukaan paikkatieto kuuluu kaikille. Älykäs web-kartta kaiken keskiössä ArcGIS Online for Organizations sisältää perustyökalut paikkatiedon käsittelyyn, visualisointiin ja karttasovellusten tekoon. Lisäksi se tarjoaa jatkuvasti laajenevan valikoiman paikkatietoaineistoja sekä globaalisti kattavia taustakarttoja. ArcGIS Online on luonnollinen koti kaikelle paikkatietodatalle, ja se sisältää kasvavan määrän kansallista ja kansainvälistä avointa dataa. Organisaatiot voivat Aholan mukaan helposti yhdistää omia ArcGIS Serverissä olevia paikkatietoaineistojaan ArcGIS Onlinessa oleviin aineistoihin ja taustakarttoihin sekä tallentaa ja julkaista niitä organisaation käyttöön Onlinejärjestelmän kautta. Julkaistavia kartta-aineistoja voidaan organisaatiossa tehdä sekä Online-järjestelmän tarjoamilla työkaluilla että omilla ArcGIS for Desktop -ohjelmistoilla. ArcGIS Serveriin ja desktop-ohjelmistoihin tehdyt investoinnit kasvattavat olennaisesti arvoaan ArcGIS Onlinen käytön myötä, Ahola toteaa. Kaiken keskiössä Onlinejärjestelmässä ovat hänen mukaansa älykkäät web-kartat. Niissä voidaan yhdistää eri lähteistä tulevia aineksia, kuten rajapintoja (myös OGC) ja erilaisia paikkatietotiedostoja, joita kaikkia käytetään keskitetysti Online-järjestelmään tallennettavan web-kartan kautta. Perinteisen ArcGIS-teknologian tuntijoille web-karttaa voisi ehkä verrata eräänlaiseen pilvipalveluun tallennettuun MXD-dokumenttiin. Web-kartta on tietorakenne, joka tallentaa viittauksia rajapintojen kautta haettaviin aineistoihin ja tallentaa myös tiedon siitä, miten data kartalla esitetään. Web-karttaan voi määritellä, mitä sisältöä tulee eri kohteita klikatessa aukeaviin popup-ikkunoihin. Lisäksi web-kartta tallentaa kuvauksen siitä, mitä kaikkea kartassa on sekä esikatselukuvan koko kartasta. Myös kartan käyttöehdot, tekijän tiedot ja hakusanat voidaan tallentaa web-karttaan. Käsiteltiinpä web-karttaa millä tahansa työasemaohjelmistolla, selaimella, tabletilla, älypuhelimella koko interaktiivinen kartta kaikkine karttatasoineen, popupikkunoineen ja muine toimintoineen näkyy aina täsmälleen samanlaisena, Ahola kertoo. Aiemmin piti hänen mukaansa tuottaa todella paljon koodia tällaisen palvelun aikaansaamiseksi, mutta enää ei tarvitse. Web-kartan teko on nyt niin helppoa, että siihen pystyy käytännössä lähes kuka vaan. Ilmaiseksi koekäyttöön Asiakkaan oma ArcGIS Online for Organizations -järjestelmä sijaitsee Esrin sertifioidussa pilvipalvelussa, jossa noudatetaan erittäin edistyneitä tietoturvakäytäntöjä läpi koko infrastruktuurin. Fiktiivisen Kita Fundin Online-sivustolla on kartat esimerkiksi yritykselle tärkeästä kaavahankkeesta sekä kiinteistöalan pelikentästä tietyllä alueella, jota kuvaavalle kartalle on sijoitettu omat myytävät kohteet, kilpailijoiden myytävät kohteet, hintatason vaihtelut alueella sekä kohteet, joista myyntineuvottelut ovat meneillään. Esri Inc. investoi koko ajan voimakkaasti Online-palvelujen kehittämiseen, joten palvelujen käyttäjille on Aholan mukaan luvassa jatkuvasti uusia ominaisuuksia ja toimintoja. Esri Finlandilta voi tiedustella ArcGIS Online for Organizationsia 30 päivän ilmaiseen koekäyttöön. Mahdollisuuden tultua kesällä julki monet suomalaiset organisaatiot kiiruhtivat aloittamaan koekäytön jo elokuussa. Oman Onlinepalvelun edut Tuo paikkatiedon helposti ja nopeasti päätöksenteon tueksi koko organisaatiossa kaikilla tasoilla. Mahdollistaa paikkatiedon tietoturvallisen jakamisen ja yhteiskäytön. Toimii saumattomasti organisaation olemassa olevien ArcGIS-välineiden kanssa ja tuo lisäarvoa niihin tehdyille investoinneille. Ei edellytä investointia laitteisiin eikä ylläpitoon. Skaalautuu tarpeiden mukaan. Auttaa organisoimaan, hallitsemaan ja löytämään paikkatietoa. On alustariippumaton ja yhteensopiva eri käyttöjärjestelmien, selainten ja raportointijärjestelmien kanssa. Sisältää sovelluskehitysrajapinnat omien sovellusten tekoon. Integroituu tarvittaessa organisaation muihin järjestelmiin. Selkeyttää vastuuta datasta ja karttapalveluista. Sisältää runsaasti valmista paikkatietoaineistoa ja taustakarttoja. 15

16 Kartat syntyvät Excelissä yhtä helposti kuin graafit Esri Maps for Office on uutuustuote, jonka avulla kuka tahansa pystyy tekemään Excelissä taulukkomuotoisesta tiedosta karttoja yhtä helposti kuin Excel-käyttäjät rutiininomaisesti tekevät graafeja. Excel on erittäin laajalle levinnyt työkalu, jota yritysmaailmassa osaavat käyttää lähes kaikki ihmiset. Kun 1980-luvulla joku tarvitsi piirakkagraafin, se usein tilattiin mainostoimistolta tai yrityksen omalta graafikolta. Nykyään jokainen tekee graafinsa itse Excelillä, koska se on niin helppoa. Tänään karttojen kanssa on sama tilanne. Karttaa ei enää tarvitse pyytää mistään, vaan sen voi tehdä itse Excelissä. Kuulostaa ehkä hullulta, jopa mahdottomalta, mutta se on totta ja väline siihen on saatavilla tänään, Esrin Account Manager Antti Ahola hehkuttaa. Kyse on Esri Maps for Officesta, jonka avulla osoitteita tai muuta sijaintitietoa sisältävän Excel-taulun tiedot saa vietyä kartalle Excelistä poistumatta muutamalla klikkauksella. Paljoa helpommaksi ei Aholan mielestä kartan luomista voi enää tehdä. Kartat muuttuvat tämän myötä yksittäisistä arvoesineistä myös kulutustavaraksi. Ne saadaan helposti mukaan jokapäiväisiin rutiineihin liiketoiminnan ja päätöksenteon tueksi. Valmiit valikot kartanteon apuna Karttaa luotaessa voidaan käyttää jo valmiiksi Excelissä olevaa dataa tai Exceliin voidaan varta vasten tuoda yrityksen sisäistä tai ulkoista dataa kartantekoa varten. Itse kartan tekeminen sujuu Aholan mukaan klikkailemalla hiirellä haluttuja asioita valmiista valikoista. Esimerkiksi teemakarttaa tehtäessä valitaan ensin Excel-taulusta sarakkeet, joiden tiedot halutaan kartalla visualisoida. Sitten painetaan Esri Maps -nappia työkalupalkista ja sen jälkeen Insert Map -nappia. Ruudulle avautuu ArcGIS Onlinen tarjoama valikoima taustakarttoja, kuten katukartta, topografinen kartta ja satelliitti- tai ilmakuvakuvakartta. Niistä valitaan taustakartta, jota halutaan käyttää. Tämän jälkeen painetaan Add Excel data -nappia. Avautuva ikkuna kysyy, miten sijainti on Excel-taulussa ilmaistu (osoitteella, postinumerolla, koordinaateilla, kaupungin tai maan nimellä). Klikataan oikeat vaihtoehdot ja valitaan Exceltaulusta sarakkeet, joissa sijaintitieto on. Seuraavaksi valitaan teemakartan ulkoasu klikkaamalla väripaletista sopivat värit. Sitten valitaan, halutaanko tiedot ryhmitellä vai ei, ja jos, niin millä valikon tarjoamista vaihtoehdoista. Valitaan myös moneenko ryhmään tiedot luokitellaan ja millä menetelmällä. Tämän jälkeen aito dynaaminen kartta on valmis ja sitä voi alkaa esimerkiksi zoomailla eri alueille. Koko hommaan menee vähänkään rutinoituneelta Excel-käyttäjältä tuskin minuuttiakaan, Ahola toteaa. Teemakartoissa kuvataan vaihtuvan kokoisilla symboleilla tai eri alueiden erilaisella värityksellä tietoa, joka koskee suurta määrää pistemäisiä kohteita. Kyse voi olla vaikkapa eri alueiden väestön ostovoiman tai koulutustason vertailusta. Teemakarttojen lisäksi Esri Maps for Officen avulla voi tehdä muun muassa pistemäisiä kohteita kuvaavia karttoja, joissa pisteet voivat olla vaikkapa omia asiakkaita tai kilpailijan toimipisteitä. Klusterikartoissa tiivistetään kartalla ryppäiksi suuri joukko tietylle suppealle alueelle keskittyneitä pistemäisiä kohteita. Heat map, tiheyskartta, taas kuvaa liukuvärein tietyn ilmiön tai asian alueellisia tihentymiä. Karttojen jakaminen erittäin helppoa Excelissä luodun kartan voi Aholan mukaan sijoittaa pelkästään hiirtä klikkaamalla PowerPoint-esitykseen tai kopioida ja liittää sen mihin tahansa Microsoft Office -tuotteella tehtyyn dokumenttiin. Muiden nähtäväksi ja käytettäväksi kartan voi jakaa usealla eri tavalla. Sen voi lähettää Excel-tiedostona sähköpostitse, julkaista ArcGIS Onlinessa tai upottaa blogiin, sosiaaliseen mediaan, yrityksen web-sivuille tai vaikkapa web- ja mobiilisovelluksiin. Kun Ahola näyttää, miten hänen Excelissä luomansa kartta siirtyy osaksi verkkolehden artikkelia, tehtävä hoituu alle minuutissa. Esri Maps for Office on osa ArcGIS Onlinea ja sen saa ArcGIS Online for Organizationsin vuositilauksen mukana. Lisätietoja: esri.com/software/esri-maps-for-office/ Esri Maps for Officella luotu kartta on yksi lisäelementti Excel-näkymässä. Esri Maps for Officen avulla voidaan tuottaa pistemäisiä kohteita, klusteroituja pistemäisiä kohteita, kohteiden tihentymiä ja kohteita symbolein tai värein kuvaavia karttoja, jotka tekevät numeerisesta tiedosta vaikeasti hahmottuvat asiat havainnolliseksi. 16

17 Cognos-raporteissa on totuttu katselemaan tietoja taulukko- ja diagrammimuodossa, mutta nyt tiedot saadaan havainnollisesti myös kartalle osaksi raporttia. Kartoilla lisäarvoa Cognos-raportointiin Esri Maps for IBM Cognos tekee mahdolliseksi liiketoimintatietojen esittämisen kartalla. Valmisratkaisu istuu saumattomasti olemassa olevaan Cognos-järjestelmään eikä vaadi raporttien tuottajilta tai käyttäjiltä paikkatieto-osaamista eikä uudenlaisia työnkulkuja. IBM Cognoksella on yleensä rakennettu koko organisaation laajuinen raportointijärjestelmä, joka tuottaa elintärkeää tietoa päivittäisen toiminnan ja päätöksenteon tueksi. Missä-kysymyksiin raporteista ei kuitenkaan saa helposti vastauksia. Esri taas on vastannut missä-kysymyksiin koko olemassaolonsa ajan, Esrin Account Manager Antti Ahola toteaa. Jos sijaintiin liittyviä asioita ei oteta huomioon, hyödyntämättä jää keskeinen organisaatiolla olevan tiedon ulottuvuus. Jopa 80 prosenttia kaikesta tiedosta sisältää jonkinlaista tietoa asioiden sijainnista. Lähestulkoon kaikki tapahtuu tai sijaitsee jossakin: toimipisteet, asiakkaat, kilpailijat, myyntitapahtumat, sääilmiöt. Kun etäluettavia ja perinteisiä sähkömittareita käyttävät asiakkaat sijoitetaan kartalle, on helpompi nähdä tiettyä säännönmukaisuutta mittareiden levinneisyydessä, analysoida syitä siihen ja suunnitella uudenlaisten mittareiden markkinointia tai asennusprojektia. Asioiden sijaintipaikkaa koskeva ominaisuustieto, kuten väestön ikäjakauma tai tulotaso tietyllä alueella, voi puolestaan tarjota olennaista lisävalaistusta ilmiöiden syistä tai riippuvuussuhteista. Taulukko- ja diagrammi-muotoisesta liiketoimintatiedosta sijaintiin liittyviä asioita on Aholan mukaan vaikeaa tai mahdotonta hahmottaa. Uutta tietoa ja oivalluksia Cognoksen edustama BI-teknologia ja Esrin edustama GIS-teknologia ovat eläneet pitkälti erillään. Nyt ne voidaan kuitenkin yhdistää integroiduksi ratkaisuksi, joka sisältää parhaat puolet molemmista. Esrin uutuustuote Esri Maps for IBM Cognos mahdollistaa sen, että Cognoksella raportoitavat liiketoimintatiedot saadaan esitettyä visuaalisesti kartalla, jos niihin sisältyy jotain sijaintitietoa. Kyse ei ole Aholan mukaan vain Cognosraportteihin liitettävistä staattisista karttakuvista, vaan kartoista, jotka ovat elävässä vuorovaikutuksessa raportin taulukko- ja diagrammimuotoisen tiedon kanssa. Kun käyttäjä porautuu syvemmälle raportin numeraaliseen tietoon, vieressä oleva kartta päivittyy sen mukaisesti. Ja päinvastoin, käyttäjän valittua kartalta tietyn alueen myös raportin taulukot ja diagrammit päivittyvät koskemaan valittua aluetta, hän kertoo. Esri Maps for IBM Cognoksen avulla voi paitsi visualisoida tietoa kartalla myös tehdä tietojen pohjalta paikkatietoanalyysejä Sijaintiin liittyviä tietoja on hankala hahmottaa taulukosta tai diagrammista, mutta kartalle visualisoituna asiasta saa käsityksen yhdellä silmäyksellä. sekä rikastuttaa Cognos-raporttien tietoja muunlaisella paikkatiedolla. Paikkatietoanalyyseillä voi sijaintiulottuvuuden ansiosta luoda täysin uutta tietoa ja uusia oivalluksia organisaation toiminnasta. Myös omien tietojen, kuten asiakastietojen, rikastaminen vaikkapa alueellisella demografiatiedolla tai kilpailijatiedolla voi tuottaa aivan uutta näkemystä liiketoiminnan tilasta ja mahdollisuuksista. Osaksi normaaleja Cognos-työnkulkuja Esri Maps for IBM Cognos uppoaa Aholan mukaan saumattomasti Cognosarkkitehtuuriin ja -infrastruktuuriin. Se on valmisratkaisu, joka ei vaadi mitään suuren mittakaavan kehittämis- tai integraatiohanketta ja käyttää Cognokseen eri tietolähteistä jo valmiiksi tuotua tietoa. Kun organisaatiolla on jo olemassa enterprise-tasoinen Cognos-raportointijärjestelmä, siihen vain lisätään paikkatieto- ja karttaulottuvuus, joka tuottaa huomattavasti lisäarvoa organisaation Cognos-investoinnille. Karttojen hyödyntäminen mukautuu Aholan mukaan suoraan osaksi Cognosraportoinnin normaaleja työnkulkuja. Raporttien tuottajilta ja katsojilta ei edellytetä erityistä paikkatieto-osaamista eikä koodintekoa. Kartat syntyvät Cognos-raportteihin yhtä helposti kuin diagrammit. Lisätietoja: esri.com/software/esri-maps-for-ibmcognos/ 17

18 2/2012 Datajournalismi hyötyisi paikkatietoanalyyseistä Datajournalismi yleistyy, kun avoimen datan määrä yhteiskunnassa kasvaa ja verkko valtaa alaa journalismin julkaisukanavana. Karttoja datajournalismi käyttää jo laajasti hyväksi tiedon visualisoinnissa, mutta paikkatieto-ohjelmistojen ja -analyysien mahdollisuudet ovat vielä pitkälti hyödyntämättä. Helsingin Sanomien datajournalismin tuottaja Esa Mäkinen luonnehtii datajournalismia uusvanhaksi journalismin lajiksi, jossa yhdistyvät lehdissä jo 1800-luvulta asti käytetyt graafiset esitykset ja 1970-luvulla Yhdysvalloissa alkunsa saanut tietokoneavusteinen tutkiva journalismi. Me hankimme, puhdistamme, yhdistelemme ja analysoimme muiden tuottamia aineistoja ja toisaalta teemme datasta visualisointeja ennen kaikkea verkkoon, mutta myös paperilehteen, hän kuvaa Helsingin Sanomien kaksihenkisen datajournalismitiimin työtä. REUTERS Esimerkkistä käy pari päivää Esri-lehden haastattelun jälkeen HS:n paperi- ja verkkolehdessä julkaistu artikkeli. Sen mukaan vuorotteluvapaata viettävien työntekijöiden sijaiset eivät ole juuri koskaan pitkäaikaistyöttömiä, vaan useimmiten alle kaksi viikkoa työttömänä olleita, jotka työllistyisivät helposti muutenkin. Aktiivisen työllistämispolitiikan hengen vastainen tulos kävi ilmi HS:n datajournalismitiimin selvityksestä, jossa tarkasteltiin työ- ja elinkeinoministeriön tietokantaa vuorotteluvapaan käyttäjistä ja sijaisista. Uudempana ilmiönä datajournalismiin liittyy Mäkisen mukaan myös joukkoistaminen, jossa dataa haalitaan lukijoilta. HS esimerkiksi kysyi taannoin lukijoiltaan heidän pankkilainojensa marginaaleja. Syntyneessä artikkelissa vertailtiin eri pankkien marginaaleja ja paljastettiin, että ne olivat keskimäärin kaksinkertaistuneet vuonna Avoimella datalla keskeinen rooli Lokakuussa 2010 Liettuaan matkalla ollut autolautta Lisco Gloria syttyi tuleen tanskalaisen Langelandin saaren edustalla. Kukaan ei kuollut turmassa, mutta yli 20 ihmistä vietiin sairaalaan. Itämerellä rytisee joka viikko Tänäkin vuonna yli 120 laivaa joutuu haveriin. Vaaratilanteita lienee kymmenkertainen määrä. uusia konsteja, myöntää erityisasiantuntija Valtteri Laine liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Onneksi erittäin vakavia onnettomuuksia on sattunut Suomenlahdella vähän. Viime vuonna upposi vain yksi kalastaja-alus Viron edustalla, mutta aina on mahdollista, että joskus kolahtaa vakavasti. Itämerellä on kaksi vaaran paikkaa: Tanskan salmet ja Helsingin edusta. Helsingin ja Tallinnan välisellä alueella on paljon risteävää liikennettä. Pahin skenaario on matkustaja-aluksen ja tankkerin yhteentörmäys. TARVITAAN mukaan noin puolet havereista johtuu inhimillisistä virheistä. Ihmisten tekemien virheiden taustalla ovat laivaväen fyysiset ongelmat tai osaamattomuus. Merimerkki saatetaan ohittaa väärin siksi, että komentosillalla ollaan väsyneitä. Suomessa laivaväen ammattitaidon asettaa koetteille erityisesti Turun saaristo. Alueella on paljon liikennettä, reitit ovat sokkeloisia ja näkyvyys voi olla erittäin huono. Merkittävä osa Suomen aluevesillä tapahtuvista onnet- TILASTOJEN laskee, että Itämerellä liikkuu joka päivä keskimäärin laivaa. Luvusta puuttuvat pienet alukset, joissa ei ole automaattista tunnistusta eli AIS-järjestelmää (automatic identification system). Yleisin haverityyppi on pohjakosketus tai karille ajo. Toiseksi yleisin on törmäys joko toiseen alukseen tai johonkin kiinteään rakenteeseen. Onnettomuuksista pohjakosketuksia on lähes 40 prosenttia ja törmäyksiä yli kolmannes. Karttakeskus Laivaturmapaikat Itämerellä 2011 Näissä paikoissa tapahtui yhteensä 121 onnettomuutta. Onnettomuustyypit: Uumaja Törmäys 42 kpl ti Pohjakosketus 30 kpl lah tomuuksista sattuu jääolosuhteissa. Tyypillinen tapaus on, että kun jäänmurtaja hinaa avustettavaa alusta, murtaja jää kiinni jääpenkkaan ja hinattava alus kolahtaa takalistoon, Laine kuvaa. Liikenteen määrän kasvua on pidetty osasyynä siihen, etteivät Itämeren turmaluvut ole viime vuosina laskeneet. Helcomin tiedot liikenteestä eivät kuitenkaan tue väitettä. Itämerellä liikkuvien alusten kokonaismäärä on vaihdellut viime vuosina lähinnä taloussuhdanteiden mukaan. Konevika 14 kpl Vaasa jan TRAFI haluaisi kehittää alusten ja varustamojen raportointia vaaratilanteista. Kun onnettomuuksia sattuu 125 vuodessa, niin läheltä piti -tilanteiden määrä on siihen verrattuna helposti kymmenkertainen, Laine sanoo. Trafin tavoitteena onkin, että alukset kertoisivat säännöllisesti vaaratilanteista varustamoille, jotka raportoisivat niistä edelleen viranomaisille. Viranomaiset keräisivät tiedot yhteen ja esittäisivät suosituksia ongelmien poistamiseksi. Haasteena on, kuinka saada aluksen miehistö myöntämään, että nyt tuli mokattua. Trafissa toivotaan, että varustamot ottaisivat mallia ilmailusta, jossa turvallisuuskulttuuri on viety pitkälle. Ympäristöpäästö 10 kpl Po h Jarmo Huhtanen HS Esa Mäkinen HS joutuu rahti-, säiliö- tai matkustaja-alus onnettomuuteen keskimäärin joka kolmas päivä. Viime vuonna 121 alusta ajoi karille, törmäsi toiseen, syttyi tuleen tai oli muussa turmassa. Vuodesta 2004 alkaen havereita on sattunut keskimäärin 125 joka vuosi. Määrää ei ole kyetty vähentämään, vaikka rannikkovaltiot ponnistelevat sen eteen. Tiedot on kerännyt Itämeren suojelua edistävä kansainvälinen Helsinki-komissio eli Helcom. ITÄMERELLÄ Tulipalo 9 kpl SUOMI Selk Selkämeri Muu 16 kpl Lähde: Helcom Ahvenan- Turku meri HELCOM N O RJA RJ R A RUOTSI Pietari Helsinki Tukholma Tallinna V I RO Pärnu Fredrikshavn Göteborg Riianlahti Kattegat Århus Itämeri TANSKA Lyypekki V E N Ä JÄ Kööpenhamina Rostock SAKSA Kolobrzeg Klaipeda Kaliningrad (Venäjä) Gdynia PUOLA Liepaja Gdansk Riika LAT VI A LI E T T UA VALKO VE NÄ JÄ 200 km MAIJA ORAVA / HS LEHTIKUVA Karttoja käytetään Helsingin Sanomienkin datajournalismissa vielä paljolti vain visualisointiin, koska paikkatietoanalyysien tekoon ei ole ollut osaamista ja resursseja. Thor Liberty -aluksen räjähdysainelastia jouduttiin vaarallisen merimatkan jälkeen pakkaamaan uudestaan Kotkan satamassa viime vuodenvaihteessa. 18 Datajournalismin ajatuksena ei Mäkisen mukaan ole tehdä pelkkiä visualisointeja olemassa olevista tilastoista, vaan hankkia niiden takana oleva data ja jalostaa siitä uutta tietoa journalistisesta näkökulmasta. Aihepiirit esimerkiksi HS:n datajournalismissa ovat tyypillisesti sellaisia, joista on saatavilla numeerista dataa. Ne liittyvät rahaan, talouteen, koulutuspaikkoihin ja muihin asioihin, joita tilastoidaan tarkasti. Tietolähteenä on usein viranomaisten tuottama data. Tarvittaessa HS ostaa data-aineistoja, joita viranomaisten on julkisuuslain mukaan luovutettava. Keskeisenä datajournalismin elementtinä Mäkinen pitää kuitenkin avointa dataa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki julkaisee jo varsin kiitettävästi avointa dataa, samoin monet muut viranomaiset. Yhdysvaltoihin verrattuna meillä kuitenkin ollaan huimasti jäljessä datan avoimuudessa. Muun muassa kaikki rakentamiseen ja julkisiin hankintoihin liittyvä data on Mäkisen mukaan edelleen hankalasti saatavissa. Valtioneuvosto teki viime vuonna periaatepäätöksen julkishallinnon tietovarantojen avaamisesta, ja tämän vuoden keväällä uusi hallitus vahvisti linjauksen. Toivon, että viranomaiset ryhtyvät itsenäisesti toimimaan niin, että he avaisivat omia datojaan, hän sanoo. Paljon karttoja, vähemmän analyysiä HS:ssa tehdään paljon datajournalistisia juttuja aiheista, jotka voidaan tavalla tai toisella sijoittaa kartalle. Verkossa kartat ja muutkin visualisoinnit pyritään Mäkisen mukaan yleensä tekemään interaktiivisiksi, jotta lukijat pystyvät itse vaikuttamaan niihin. Kartat ovat lukijoiden kannalta hyviä, koska voimme niiden avulla tehdä valtakunnallista journalismia niin, että lukijat voivat itse katsoa tarkemmin oman paikkakuntansa tietoja. Ihmisiä kiinnostaa se, mikä on heitä lähellä, ja kartta on hyvä tapa kertoa sellaisista asioista. Joskus karttojen käytössä saatetaan Mäkisen mielestä syyllistyä myös ylilyönteihin, jos niitä käytetään vain parantamaan jutun ulkoasua. Silloin on innostuttu karttoihin välineenä sinänsä eikä ole mietitty loppuun asti, onko kartan käyttö myös sisällöllisesti perusteltua. Karttojen käyttö HS:n datajournalismissa on joka tapauksessa vielä pitkälti

19 Mäkinen uskoo, että paikkatieto-ohjelmistojen avulla pystyttäisiin tekemään HS:ssa hyvinkin mielenkiintoisia asioita. Datajournalismin ehdoton globaali edelläkävijä, brittilehti The Guardian esimerkiksi hyödyntää paikkatietoanalyysejä artikkeleissaan. He ovat tehneet esimerkiksi Lontoon taannoisiin katumellakoihin liittyen kiinnostavia analyysejä siitä, missä mellakoitsijat asuivat, mihin he tulivat mellakoimaan ja miten mellakat levisivät. Myös HS:n kannalta mielenkiintoisia olisivat Mäkisen mukaan juuri analyysit, jotka liittyvät paikallisiin asioihin. Voisi olla hyvin kiinnostavaa analysoida esimerkiksi rikosten ja onnettomuuksien tapahtumapaikkoja koskevaa tietoa ja tutkia, ovatko jotkut alueet vaarallisempia kuin toiset, ja miten se vaikuttaa vaikkapa asuntojen hintoihin. Sellaisista asioista olisi lukijoille paljon iloa. Ongelmia ratkottavana Esa Mäkinen uskoo, että paikkatieto-ohjelmistojen avulla kyettäisiin tekemään datajournalismissa mielenkiintoisia asioita erityisesti lukijoita kiinnostavista paikallisista asioista. Kuvassa hänellä on näyttöruudullaan karttapohjalla tuloksia kyselystä, jolla Helsingin Sanomat taannoin selvitti, mistä paikoista teini-ikäisiä nuoria on Helsingissä häädetty pois oleskelemasta. nimenomaan visualisointia. Siinä ollaan jo hyviä, mutta paikkatietoanalyysejä lehdessä ei Mäkisen mukaan osata vielä tehdä. Hän arvelee, ettei niitä osaa Suomessa tehdä yksikään journalisti. Esimerkiksi meidän toimituksessamme ei ainakaan ole ketään, joka osaisi käyttää paikkatieto-ohjelmistoja. Se on puute, jonka olen tiedostanut, mutta kaikkeen ei ehdi perehtyä. Käytännön työssä Mäkinen kertoo törmäävänsä esimerkiksi siihen ongelmaan, että Suomessa on paljon erilaisia maantieteellisiä luokittelujärjestelmiä - Helsingissä esimerkiksi postinumeroalueet, peruspiirit ja kaupunginosat. Tilastojen tuottajat käyttävät kukin jotain parhaaksi näkemäänsä aluejakoa, jolloin datojen yhdistäminen keskenään voi olla hyvin vaikeaa. Olen usein miettinyt, olisiko paikkatieto-ohjelmistojen osaamisesta hyötyä datojen yhdistämisessä, hän kertoo. Ongelmia datajournalistin työssä aiheuttavat myös lukuisat eri koordinaattijärjestelmät. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on oma koordinaattijärjestelmänsä. Jo pelkästään hyvien visualisointien saati paikkatietoanalyysien tekoon tarvittaisiin varsin tarkkaa paikkatietoa, jota ei Mäkisen mukaan välttämättä viranomaisilta saa. Yksityisyyden suojan vuoksi esimerkiksi poliisi ei luovuta rikos- ja onnettomuustietoja kovin tarkalla sijaintitasolla. Myös verottaja on karkeistanut verotietoihin liittyvän paikkatiedon tasoa aiemmasta. Luulen, että yksityisyyden suojan ja journalististen tarpeiden välisestä rajankäynnistä nousee tulevaisuudessa vielä enemmänkin kysymyksiä, kun suuri yleisö alkaa ymmärtää, kuinka paljon dataa ihmisistä on olemassa ja mitä sillä voidaan tehdä, Mäkinen toteaa. Edelläkävijöitä Suomessa Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti ovat selkeästi datajournalismin edelläkävijöitä. Datajournalismia harjoittavat yksittäiset toimittajat myös Yleisradiossa ja joissakin muissa medioissa. Helsingin Sanomien julkaisemaan datajournalismiin voi tutustua osoitteessa Suomen Kuvalehden datajournalistiset tuotokset ovat esillä osoitteessa Maailmalla datajournalismin kärjessä on brittilehti The Guardian, jonka laaja datajournalistinen sivusto on osoitteessa Muita datajournalismin kansainvälisiä edelläkävijöitä ovat muun muassa New York Times, Los Angeles Times sekä verkkolehti Texas Tribune. 19

20 Kiinteistöalan koulutuksessakin on Jouko Lahden mukaan havahduttu paikkatiedon tarjoamiin mahdollisuuksiin, joihin perehtymisen Kiinko alan johtavana kouluttajana aikoo sisällyttää koulutusohjelmiinsa. Kiinteistöala kouluttautuu hyödyntämään paikkatietoa Paikkatieto liittyy kiinteistöalan liiketoiminnan ydinkysymyksiin, mutta sen hyödyntäminen on vielä lapsenkengissä. Alan johtava koulutusorganisaatio Kiinko aikoo vahvistaa paikkatiedon opetusta auttaakseen koko toimialaa parantamaan tuottavuuttaan. Kiinko muodostuu lyhyehköjä lisä- ja täydennyskoulutuskursseja tarjoavasta Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:stä ja Kiinteistöalan Koulutussäätiöstä, joka järjestää pitkäkestoisia ammattitutkintoja kiinteistöalan eri osa-alueille. Vuosittain Kiinkon koulutuksiin osallistuu noin henkilöä. Tarjotut koulutusohjelmat käsittelevät isännöintiä ja asumista, kiinteistöliiketoimintaa ja -rahoitusta, kiinteistönvälitystä ja -arviointia, taloushallintoa, rakennuttamista ja suunnittelua sekä käyttöä ja ylläpitoa. "Paikkatieto koskettaa aika monia näistä osa-alueista", Kiinkon varatoimitusjohtaja Jouko Lahti toteaa. Paikkatiedon hyödyntäminen on kuitenkin hänen mukaansa vielä osin lapsenkengissä kiinteistöalalla, vaikka alan asiakkaat käyttävät paikkatietoa yhä valveutuneemmin. Esimerkiksi vähittäiskaupassa on käytetty paikkatietoa jo pitkään sijoittumispäätöksiä tehtäessä. "Tyypillisen hankkeen arvo kaupan alalla on ehkä 50 miljoonaa euroa. Kun puhutaan tiedolla johtamisesta, paikkatiedon avulla investoinnin riskit saadaan paremmin hallintaan. Se tietysti kiinnostaa kaikkia, ei vain kauppaa, vaan myös sijoittajia, jotka ryhtyvät rahoittamaan jotakin kiinteistöhanketta." Lisäarvoa asiakkaille Kiinteistöalan asiakkaina ovat kaikki muut toimialat, joten alan pitäisi Lahden mukaan löytää lisäarvotekijöitä, jotka auttavat asiakkaita tekemään bisnestään paremmin. Siinä paikkatiedolla voi hänen mielestään olla yhä merkittävämpi rooli. Paikkatiedon avulla voidaan esimerkiksi analysoida alueellisesti erityyppisten yritysten, toimintojen ja palveluiden sijaintia, asukkaiden ostovoimaa, saavutettavuusalueita, sopivia kohderyhmiä hankkeille ja muita kiinteistöalan asiakkaille tärkeitä asioita. "Tämähän on alamme päätöksenteon peruskauraa, joka pitäisi osata", Lahti korostaa. Esimerkiksi kiinteistöjen arvoon liittyen paikkatietojen avulla voidaan hahmottaa, minkälaisia vuokrakassavirtoja jonkun alueen, kaupunginosan tai kaupungin liiketoiminta edustaa. Se taas kertoo, minkälaisia toimitiloja sinne ehkä voitaisiin rakentaa lisää. Eri toimialoilla, kuten toimisto- ja asuntorakentamisessa, kaupan tai logistiikan alalla, paikkatietoa käytetään hieman eri tavoin, mutta aina se on Lahden mukaan tervetullutta. "Ensin tieto on kuitenkin hankittava jostain, jotta sitä päästään analysoimaan paikkatietotyökaluilla. Niillä se saadaan myös visualisoitua, jolloin se toimii paremmin päätöksenteon tukena." Tuottavuus nousuun Kiinkon koulutusohjelmissa paikkatieto ei tähän asti ole ollut juurikaan esillä, mutta nyt kiinnostus on Lahden mukaan herännyt, kun Esrin edustaja on vuoden sisällä ollut jo kolmessa Kiinkon tilaisuudessa esittelemässä paikkatiedon mahdollisuuksia. "Olemme saaneet tilaisuuksista todella positiivista palautetta, koska puhutaan kiinteistöalan liiketoiminnan ydinasioista." Erityisen kiinnostavana Esrin esityksissä on Lahden mukaan pidetty Esrin avointa paikkatietoalustaa, joka pystyy tarjoamaan työkalut ja ratkaisut mitä erilaisimpiin kiinteistöalan toimijoiden tarpeisiin. Jatkossa Kiinkossa aiotaan Lahden mukaan sisällyttää paikkatietoon perehtyminen useampaan eri koulutusohjelmaan, toisiin siksi, että aiheesta on hyvä tietää ja toisiin, koska siitä on pakko tietää, jos haluaa menestyä. "Meidän tehtävämme on konseptoida sellaisia asioita, jotka tuovat uutta tuottavuutta toimialallemme", hän sanoo. Yhteistyötä Esrin kanssa Kiinko aikoo jatkaa. Lahti pitää sitä win-win-tilanteena niin Kiinkolle itselleen ja Esrille kuin molempien yhteisille asiakastoimialoillekin. 20

BORIS 2. Järjestelmän rajapinnat. Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari

BORIS 2. Järjestelmän rajapinnat. Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari BORIS 2 Järjestelmän rajapinnat Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari 7.3.2013 BORIS 2 -hanke öljysuojarahaston ja SYKEn rahoittama hanke yhteistyössä mukana kaikki öljyntorjunnan toimijat

Lisätiedot

Public Account-tili on pysyvä, joten kannattaa käyttää mieluummin sitä kuin kaupallisen tilin kokeiluversiota.

Public Account-tili on pysyvä, joten kannattaa käyttää mieluummin sitä kuin kaupallisen tilin kokeiluversiota. 1.1 Tässä harjoituksessa opit laatimaan luokitellun teemakartan maastossa aiemmin keräämistäsi pisteistä. Käytämme Esrin ArcGis-palvelun ilmaisia ominaisuuksia. Kartan tekoa voi harjoitella kokonaan ilman

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Mikko Viitala Sisältö WMS rajapintapalvelun toteuttaminen Teklan sovelluksilla Katselupalvelujen hyödyntäminen Teklan sovelluksissa WFS suorasaantipalvelun toteuttaminen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Avoin kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Työryhmät (kuntien edustajat, kehittämispäällikkö sihteeri) Seutuorganisaatiolla alkanut paikkatietotuotanto vuonna 2013 (rakennesuunnitelma-aineisto

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Digiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta Esri ArcGIS

Digiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta Esri ArcGIS 1 Digiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta Esri ArcGIS Digiroad-aineistoa on mahdollista hyödyntää Liikenneviraston Katselu- ja latauspalvelusta http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/verkkopalvelut/latauspalvelu#.vb8ikvlbi

Lisätiedot

edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015

edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015 edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015 Uusien EDTPLIB- ja PDF -pakettien vienti ohjatulla toiminnolla...3 Tiedoston tarkistus...3 Kohdejulkaisun valinta... 4 Numeron tiedot... 5 Yhteenveto...6

Lisätiedot

PILVIPALVELUT HYÖTYKÄYTÖSSÄ. Jarkko Muhonen TeamProg

PILVIPALVELUT HYÖTYKÄYTÖSSÄ. Jarkko Muhonen TeamProg PILVIPALVELUT HYÖTYKÄYTÖSSÄ Jarkko Muhonen TeamProg Mikä ihmeen pilvipalvelu? Pilvipalvelu tarkoittaa, että ohjelmat ja asiakirjat eivät sijaitse omalla koneella vaan jossakin internetissä sijaitsevalla

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta.

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Sisäänkirjauduttuasi näet palvelun etusivulla helppokäyttöisen hallintapaneelin. Vasemmassa reunassa on esillä viimeisimmät tehdyt muutokset

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Hallinnon karttapalvelu

Hallinnon karttapalvelu Hallinnon karttapalvelu Maanmittauslaitoksen tarjoama palvelu www-sivuille upotettavan kartan julkaisuun JulkICTLab-seminaari Jani Kylmäaho / Teija Tarvainen Maanmittauslaitos Mikä Hallinnon karttapalvelu?

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Palvelualustat karttojen julkaisemiseen verkkokäyttöön

Palvelualustat karttojen julkaisemiseen verkkokäyttöön Palvelualustat karttojen julkaisemiseen verkkokäyttöön Vesa Raulos Senior Systems Engineer Pitney Bowes Software vesa.raulos@pb.com MapInfo Suite MapInfo Professional: analyysin ja visualisoinnin työkalu

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

Karttapalvelun käyttöohjeet

Karttapalvelun käyttöohjeet Karttapalvelun käyttöohjeet 1 Yleistä... 2 2 Aloitusnäkymä... 2 3 Liikkuminen kartalla... 3 4 Vasemman laidan valikko... 3 4.1 Kaavayhdistelmä... 3 4.2 Valmistelussa olevat kaavat... 3 4.3 Kaavamerkinnät...

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

WINDOWS 10 -kurssi. petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi

WINDOWS 10 -kurssi. petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi WINDOWS 10 -kurssi petri.kiiskinen@wellamo-opisto.fi Yleistä kurssista Keskiviikkoisin 9.9. 30.9. (15 oppituntia) 16:45 20:00 (viimeinen kerta 16:45 19:15) Puolivälissä 15 minuutin kahvitauko Materiaali

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Päivitys Navigo Portalin versioon 5.1

Päivitys Navigo Portalin versioon 5.1 Päivitys Navigo Portalin versioon 5.1 Mikä muuttuu? 1 Johdanto...2 2 Sivun asetukset...2 3 Piilotetut Portlet-otsikot ja painikkeet...2 4 Portletin toimintolinkit ovat kuvakkeina...2 5 Uusi sisältö luodaan

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa INSPIRE ArcGIS-tuotteilla Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa 14.10.2010 ArcGIS-teknologian avulla organisaatiot voivat kehittää palvelujaan ja tehostaa toimintaansa... Improving How We

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) Luonnonvarakeskus.

Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) Luonnonvarakeskus. LifeData 2011-2015 Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) 3.11.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvarakeskus Lähtökohdat Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET 28.11.2013

Lisätiedot

Rajapintapalvelut ja verkkojulkaisu MapInfon

Rajapintapalvelut ja verkkojulkaisu MapInfon Rajapintapalvelut ja verkkojulkaisu MapInfon tuotteilla Vesa Raulos Senior Systems Engineer Pitney Bowes Software Taustaa ja yritys MapInfo Corporation perustettiin USA:ssa vuonna 1986 Pioneeri helppokäyttöisten

Lisätiedot

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA QR-koodit QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA MOTIVOIVAA ILMAISTA QR-koodi paljon tietoa Koodin avulla pääsee nopeasti halutulle verkkosivulle tai esim. YouTube-videoon ilman osoitteen

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto 27.3.2105 Maija-Liisa Honkola Sisällys Mitä on avoin data Ilmatieteen laitoksen avoin data Avoin data aineistoja Verkkopalveluun rekisteröityminen HelpDesk

Lisätiedot

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla Erillinen liite Metsätehon raporttiin 202 Ohje 1 Metsätien vaikutusalueen määritys ja puustotiedot Marko Keisala ALKUSANAT Oheinen ohjeisto on

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON - RATKAISUMALLI TOIMITILOJEN OPTIMOINTIIN TOIMINTALÄHTÖINEN TILASUUNNITELMA JA HYÖDYNTÄMISEEN.

SATAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON - RATKAISUMALLI TOIMITILOJEN OPTIMOINTIIN TOIMINTALÄHTÖINEN TILASUUNNITELMA JA HYÖDYNTÄMISEEN. SataTila-hanke SATAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMINTALÄHTÖINEN TILASUUNNITELMA - RATKAISUMALLI TOIMITILOJEN OPTIMOINTIIN JA HYÖDYNTÄMISEEN Prizztech Oy 29.11.2012 Suunnitelma on toteutettu osana

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Sankarihautausmaat Suomessa -projekti Kuvausohjeet Tietojen kerääminen

Sankarihautausmaat Suomessa -projekti Kuvausohjeet Tietojen kerääminen OTETTAVAT KUVAT Kuva 1 - yleiskuva sankarihautausmaasta Kuva mieluiten yläviistosta niin, että kaikki hautapaikat näkyvät. Kuvakulma valitaan niin, että pääpaino kuvassa tulee nimenomaan itse sankarihautausmaalle.

Lisätiedot

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus 29.1.2013 Prosessit tuottavat ja tarvitsevat paikkatietoa Tuotetun tiedon jakaminen HALLINNON TIETOPROSESSEJA

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Office_365_loppukäyttäjän ohje. 15.5.2015 Esa Väistö

Office_365_loppukäyttäjän ohje. 15.5.2015 Esa Väistö Office_365_loppukäyttäjän ohje 15.5.2015 Esa Väistö 2 Sisällysluettelo Kuvaus... 3 Kirjautuminen Office_365:een... 3 Valikko... 4 Oppilaan näkymä alla.... 4 Opettajan näkymä alla... 4 Outlook (Oppilailla)...

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

Office Video, pikaopas

Office Video, pikaopas Office 365 - Video, pikaopas Sisällys Palvelu... 2 Kanavan luonti... 3 Kuinka kanava kannattaa nimetä?... 4 Kanavan käyttöoikeudet... 4 Käyttöoikeustasot... 5 Videoiden lisääminen kanavalle... 6 Videon

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI. PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI. PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 PAIKKATIETOTUOTANTO... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 1.1.1 Numeerisen aineiston käyttöoikeuslupa...

Lisätiedot

LSHP - QPR Portal 8.1 prosessit

LSHP - QPR Portal 8.1 prosessit LSHP - QPR Portal 8.1 prosessit Käyttöohje 22.2.2010 2 (6) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 QPR Portaali... 3 2.1 Kirjautuminen palveluun... 3 2.2 Portaalin Prosessit-välilehden toimintakuvaus... 4 2.3 Mallin

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä 13:00 HSL & paikkatiedot (Markku Huotari) 13:20 HSL:n joukkoliikennerekisteri (Krister Karppinen) 13:40 Uusi reittiopas (Tuukka Hastrup) 14:00 Lippu- ja informaatiojärjestelmä

Lisätiedot

Paikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot. Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio

Paikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot. Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio Paikkatietoikkunan Verkkopalvelusopimus Karttajulkaisun käyttöehdot Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö / Antti Rainio 22.11.2011 Taustaa Verkkopalvelusopimus liitteineen (1-5) valmisteltiin vuonna

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Opiskelijoiden OneDriveohje Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Opiskelijoiden OneDrive-ohje Vastuuhenkilö Mari Jokiniemi

Lisätiedot

VT2 sähköisen näkyvyyden kyselyn tuloksia

VT2 sähköisen näkyvyyden kyselyn tuloksia VT2 sähköisen näkyvyyden kyselyn tuloksia Kysely on osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittamaa ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen toteuttamaa selvitystä, jonka päämääränä on kartoittaa

Lisätiedot

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015 Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 Oppilaat saavat vuoden 2016 alusta käyttöönsä oppilaitoksen sähköpostin ja muita palveluita Microsoftin Office365:sta. Oppilaiden sähköposti on muotoa

Lisätiedot

1 KR-Laskut Mallitiliöinnit Kommenttikentän käyttö mallitiliöinneissä Mallitiliöinnin tallennus-sivu...

1 KR-Laskut Mallitiliöinnit Kommenttikentän käyttö mallitiliöinneissä Mallitiliöinnin tallennus-sivu... 2016-12-02 1 (7) Doc. kind Mallitiliöinnin teko ja muokkaus Status of document Valmis Project name Phase of project Creator name Mika Vähäkoski Distribution Sisällysluettelo 1 KR-Laskut... 2 1.1 Mallitiliöinnit...

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

GroupWise Calendar Publishing Host User

GroupWise Calendar Publishing Host User GroupWise 8 Calendar Publishing Host User 8 17. lokakuu 2008 Novell GroupWise Calendar Publishing Host User PIKAKÄYNNISTYS www.novell.com YLEISTÄ Novell GroupWise Calendar Publishing Host User on Web-pohjainen

Lisätiedot

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Jahtipaikat.fi Käyttöohje Jahtipaikat.fi Käyttöohje versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence Mobile intelligence Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen Case: JYP Juniorit Yhteisökortti Jussi Jalasaho - JYP Juniorit Ry Timo Wallius - Arena Interactive Oy

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Kehittyvä paikkatietoinfrastruktuuri Antti Rainio Maanmittauslaitos Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Sijaintiyhteys eri tietoaineistojen

Lisätiedot

Paikkatiedon palvelualustan konsepti

Paikkatiedon palvelualustan konsepti Paikkatiedon palvelualustan konsepti - karttajulkaisusta palvelualustaksi Paikkatietoasiain neuvottelukunta Antti Rainio 2.3.2012 Karttaikkuna http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/rakennuskiellot/rakennuskieltoalueetkartalla.html

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje InnoGIS- hankkeen aikana kehitetylle pilottiversiolle Dokumentti sisältää pilottiversiona toimivan kyselyn laatimiseen ja vastaamiseen liittyvän ohjeistuksen.

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio 17.1.2013 Sopimusviidakko Yhteinen sopimusmalli Käyttöehdot SOPIMUSMALLI Verkkopalvelusopimus

Lisätiedot

SILMAT-INTRANET -OHJE

SILMAT-INTRANET -OHJE SILMAT-INTRANET -OHJE Sisällysluettelo 1 Intranet... 3 2 Etusivu... 3 3 Ohjelmat... 3 3.1 Kalenteri... 4 3.1.1 Tapahtuman lisääminen... 4 3.1.2 Tapahtuman muokkaaminen... 4 3.2 Kehyskysely... 5 3.3 Kirjastot...

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

lindab we simplify construction eshop Käyttöohjeet

lindab we simplify construction eshop Käyttöohjeet eshop Käyttöohjeet www.lindab.fi/eshop Sisältö Sivut 3-10: Kirjautuminen eshoppiin ja tilauksen teko Sivut 11-14: Tilausrivien pikasyöttö Sivut 15-21: Asiakkaan tietoihin liittyvät toiminnot 2 Kirjautuminen

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuudet

Paikkatiedon mahdollisuudet Paikkatiedon mahdollisuudet Taustatietoryhmä 26.2.2016 Laatija: Mari Väänänen Paikkatieto / GIS 2 LÄHDE: http://www.itewiki.fi/opas/paikkatieto-gis-ja-karttapalvelut/ Esimerkkejä paikkatietoanalyyseistä

Lisätiedot

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus VELMU-seminaari 7.12.2010 Johanna Mattila Tutkimus, kehitys ja koulutus on jaettu kahteen osaan Toteuttajat: Tutkimus Koulutus Åbo Akademi (vetovastuu), kaikki VELMU

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Paikkatietoinsinööri Asko Harinen. Case: Nurmijärvi

Paikkatietoinsinööri Asko Harinen. Case: Nurmijärvi Paikkatietoinsinööri Asko Harinen Case: Nurmijärvi Sisältö Nurmijärven kunta Paikkatieto-ohjelma Metatiedot Rajapintapalvelun käyttöönotto Rajapintapalvelu Palvelun järjestäminen Aineistot paikkatieto-ohjelmassa

Lisätiedot

Uusien paikkatietoaineistojen tuottaminen BORIS - järjestelmään

Uusien paikkatietoaineistojen tuottaminen BORIS - järjestelmään Muistio 1 (7) 6.2.2013 Vesikeskus Ympäristövahinkojen torjunta Meri Hietala Uusien paikkatietoaineistojen tuottaminen BORIS - järjestelmään Sisällys 1 Muistion tavoite... 1 2 BORIS pähkinänkuoressa...

Lisätiedot

Lindab eshop käyttöohjeet

Lindab eshop käyttöohjeet Lindab eshop käyttöohjeet A good thinking company Sisältö lindab we simplify construction Sivut 3-10: Kirjautuminen eshoppiin ja tilauksen teko Sivut 11-14: Tilausrivien pikasyöttö Sivut 15-21: Asiakkaan

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot