Lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan

Transkriptio

1 Lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma asettaa suuntaviivat lahtelaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiselle kuluvan valtuustokauden ajaksi. Nuorisovaltuusto kokee kaupunkitasoiset kehittämislinjat oikean suuntaisiksi, mutta kantaa huolta nyt asetettavien tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi nuorisovaltuusto toivoo hyvinvointisuunnitelman toimivan yhteisesti päätettynä minimitasona hyvinvointia parantavista toimista. Toisaalta nuorisovaltuusto näkee sen myös esiasteena kaupungin eri toimijoiden saumattomassa yhteistyössä kaupunkimme lasten ja nuorten edun hyväksi. Nuorisovaltuusto on huolissaan nyt hyväksyttävän hyvinvointisuunnitelman laajuudesta ja sitovuudesta. Hyvinvointi on käsitteenä hyvin laaja, ja sen kokonaisvaltainen lisääminen vaatii yksityiskohtaisia toimenpiteitä kaikilla nuorten elämänaloilla. Nuorisovaltuusto painottaa ennaltaehkäisyn merkitystä hyvinvoinnin lisäämiseksi korjaavien toimenpiteiden, kuten terveyden- ja sairaanhoidon sijaan. Parasta ennaltaehkäisyä ovat toimivat, nykyaikaiset ja ennen kaikkea käyttäjiään palvelevat kunnalliset peruspalvelut. Hyvinvointisuunnitelma ei tulisi nuorisovaltuuston mielestä painottaa vain korjaavien toimenpiteiden kehittämistä, vaan sen tulisi asettaa kehityslinjoja kaikkiin lasten ja nuorten käyttämiin palveluihin. Lisäksi on tärkeää, että kaupunkitasoisessa suunnitelmassa on velvoittavia toimenpiteitä eri tahoille, jolloin suunnitelman arvo jokapäiväisessä toiminnassa korostuu. Osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskeviin asioihin niin henkilökohtaisella kuin kaupunginkin tasolla ovat nuorisovaltuuston mielestä avaintekijöitä hyvinvoinnin lisäämiseen. On tärkeää huolehtia myös siitä, että lasten ja nuorten osallisuus toteutuu myös sellaisissa palveluissa, joissa ei entuudestaan ole vahvaa osallistumiskulttuuria. Nuorisolain 8 :n hengen mukaisesti nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa, eikä esimerkiksi lastensuojelutilanteet tee tässä mielessä poikkeusta. kokee tärkeänä, että kulttuurilaitosten ja toisen asteen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä laajennetaan käyttöönottamalla toisen asteen oppilaitosten kulttuuriohjelma, joka osaltaan täydentää ja tukee jo olemassa olevaa perusopetuksen kulttuuriohjelmaa. Lisäksi nuorisovaltuuston mielestä olemassa olevaa kulttuuriohjelmaa tulisi jatkokehittää ja laajentaa mahdollisuuksien mukaisesti. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kulttuuripalveluihinsa ja kehittää niitä tulee lisätä, jolloin niistä voidaan tehdä hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti kiinnostavampia ja houkuttelevampia nuorille. Kulttuuripalveluiden, harrasteryhmien ja tapahtumien näkyvyyttä, ja erityisesti nuorille suunnattua tiedotusta kulttuuripalveluista, tulee parantaa. Tiedotus nostaisi lahtelaisten nuorten tuntemusta kulttuuripalveluista, ja täten palveluiden käyttäminen nuorten keskuudessa yleistyisi. Tiedotuksessa apukeinona tulisi käyttää enenevissä määrin sosiaalista mediaa, jotta tiedotus tavoittaa mahdollisimman monia nuoria ja vastaisi nuorten arkea. Nuorisovaltuuston mielestä on tärkeää, että Lahden kaupungin kaikkiin tarjolla oleviin vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilutoimintoihin on matala kynnys osallistua. Matala kynnys osallistua toimintaan saa lahtelaiset lapset, nuoret ja lapsiperheet kiinnostumaan ja osallistumaan kulttuuripalveluihin, harrasteryhmiin ja erilaisiin tapahtumiin. Lasten ja nuorten ottaminen mukaan eri palveluiden ja tapahtumien toteutukseen jo suunnitteluvaiheessa madaltaa usein muidenkin nuorten kynnystä käyttää kyseisiä palveluita.

2 Nuorisovaltuusto kannustaa Lahden kaupunkia selvittämään kulttuuri- ja liikuntaseteleiden jakamista, jolloin voitaisiin varmistaa palveluiden saavutettavuus kaikille lapsille ja nuorille. Myös kulttuuripalveluiden ja harrasteryhmien toimintojen hintojen alentaminen sallisi useampien lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallistua palveluihin ja toimintaan. Varsinkin ala-asteikäisten lasten ääntä pitäisi nuorisovaltuuston mielestä saada enemmän kuuluviin heitä koskevissa asioissa kaikilla toimialoilla. Vaikutusmahdollisuuksien takaaminen jo alaasteikäisille lapsille on tärkeää, jotta syntyisi vaikuttamisperinne ja lapset kasvaessaan olisivat tottuneet vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Lisäksi lapset ja nuoret tuntevat olevansa osallisia sellaisissa palveluissa, joihin he ovat saaneet vaikuttaa, mikä omalta osaltaan lisää esimerkiksi kouluviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Kaupungin tulisi kiinnittää huomiota lasten ja nuorten tasa-arvoiseen kohteluun kaikissa palveluissaan. Laadukkaat kunnalliset peruspalvelut ovat jokaisen lahtelaisen perusoikeus ikään tai muuhun seikkaan katsomatta, eikä esimerkiksi asiakaspalvelun laatu saa poiketa eri asiakkaiden kesken. Toisaalta lasten ja nuorten tarpeet erityiseen tukeen ja ohjaukseen eri palveluita käytettäessä tulee huomioida jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Nuorisovaltuusto katsoo, että kaikilla Lahden kaupungin palveluyksiköillä tulisi olla selkeä prosessikuvaus lasten ja nuorten käyttämistä palveluista. Nuorisovaltuuston mielestä hyvinvointisuunnitelmassa tulee painottaa matalankynnyksen tapoja antaa palautetta kaupungin eri palveluista, jotta kaikilla lapsilla, nuorilla ja lapsiperheillä olisi mahdollisuus osallistua myös kunnallisten peruspalveluidemme arviointiin ja kehittämiseen. Nuorisovaltuusto haluaa myös, että hyvinvointisuunnitelmassa otetaan huomioon nuorten vaikuttajaryhmien toiminnan organisointi, jotta lasten ja nuorten kuulemismalli voisi toteutua tulevaisuudessa täysipainoisesti kaikilla toimialoilla. Hyvinvointisuunnitelmassa tulisi myös nuorisovaltuuston mielestä toimenpiteinä olla nykypäivää vastaavaksi muokattu kuulemismalli ja Lahdessa sivistyslautakunnan päätöksen 111 / mukainen lastenparlamentti, jotta Lahdessa otettaisiin myös ala-asteikäiset huomioon kaupunkimme päätöksenteossa. Nuorisovaltuusto on myös sitä mieltä, että poikkihallinnollinen ja kaupunkitasoinen osallisuusohjelma, jossa linjattaisiin kaikkien kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksista kaupungin eri organisaatioiden toimintaan, tulisi kirjata hyvinvointisuunnitelmaan. Lisäksi kaikkien eri toimialojen ja palveluyksiköiden tulisi aktiivisesti ja oma-aloitteisesti seurata ja tutkia lahtelaisten lasten ja nuorten osallisuutta omassa toiminnassaan. n mielestä on tärkeää, että lahtelaisille lapsille ja nuorille mahdollistetaan mahdollisimman laaja harrastustarjonta. On tärkeää, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa jotain mieluisaa toimintaa, mikä auttaa ehkäisemään syrjäytymistä ja lisäämään sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista hyvinvointia. kokee, että kaupungin tulisi varmistaa riittävät toimintamahdollisuudet eri alojen harrastetoiminnan järjestäjille. Tällä varmistetaan harrastustoiminnan jatkuminen sekä ehkäistään harrastuksesta koituvien kustannuksien nousemista liian korkeiksi lapsiperheille. Mielekäs tekeminen sekä hyvinvointi tulee olla jokaisen lahtelaisen lapsen ja nuoren perusoikeus, eikä se saa riippua esimerkiksi perheen sosio-ekonomisesta taustasta.

3 on yhtä mieltä koulujen, nuorisopalveluiden ja toiminnanjärjestäjien yhteistyön jatkumisen tärkeydestä, mutta myös yhteistyön kehittämistä tulee pohtia. Valtakunnallisestikin ainutlaatuista koulujen kerhotoimintaa tulee jatkaa kaupungissamme eri toimijoiden aktiivisena, hallintokuntien rajoista riippumattomana yhteistyönä. Nuorisovaltuusto kehottaa pohtimaan ja kehittämään koulujen kerhotoimintaa, ja erityisesti kerhotarjontaa, yhdessä lasten ja nuorten kanssa. kokee, ettei harrastusmahdollisuuksista tiedoteta tarpeeksi, sillä kovinkaan moni nuori ei tiedä olemassa olevista harrastemahdollisuuksista. Vastaavasti tietoa saattaa olla liikaa, eikä se ole aina helposti löydettävissä tai se ei ole koottua. Tiedotuksen tulisi tapahtua lasten ja nuorten käyttämillä sekä seuraamilla kanavilla, kuten Facebookissa tai koulujen kautta. Tiedottamisen puute johtaa harrasteryhmien pienenemiseen, sillä uusista harrastetoiminnosta ei saada tietoa, jolloin myöskään osallistujamäärä ei suurene. Tämä ongelma korostuu erityisesti sellaisissa harrastemuodoissa, jotka eivät ole perinteisesti suuressa suosiossa. Nuorisovaltuusto ehdottaa, että lahtelaisille järjestöille luotaisiin helppokäyttöinen ja yhteinen sivusto internettiin, josta harrastukset ja tietoa niistä olisi helposti löydettävissä. ehdottaa nuorisotyöttömyyttä ehkäisevänä keinona ohjaamaan pitkäaikaistyöttömiä nuoria kouluttautumaan harrastetoiminnan ohjaamiseen. Harrastaminen koetaan mielekkääksi sopivan kokoisessa ryhmässä asiantuntevan ohjaajan ohjatessa toimintaa, ja riittävällä harrastustoiminnan tarjoamisella ryhmien koot voidaan pitää sopivan pieninä. n mielestä pitää pohtia mahdollisuutta liikuntasetelien jakamiseen, mikäli lapsella tai nuorella ei ole muutoin mahdollisuuksia osallistua harrastetoimintaan esimerkiksi sosioekonomisen taustansa vuoksi. Ilmaisten ja edullisten harrastuksien järjestämistä pitää jatkaa mahdollisuuksien mukaan hyvinvointia lisäävänä toimena. n mielestä on tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten parissa toimivien osaamista kaltoinkohtelun ja pahoinvoinnin tunnistamisessa, jolloin pääpaino hyvinvointipalveluissa voidaan siirtää ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Nuorisovaltuusto perää lasten parissa työskentelevien henkilöiden nykyistä parempaa keskinäistä kommunikaatiota ja tiedonvaihtoa. Tämä on tärkeää, jotta lasten ja nuorten erityispiirteet voidaan huomioida kaikissa heille tarjottavissa palveluissa. n mielestä tulee puuttua mahdollisimman varhain lapsen tai nuoren aggressiiviseen käyttäytymiseen koulussa ja selvittää aggressiivisen käytöksen syyt. Tarvittaessa nuori tulee ohjata mahdollisimman nopeasti kouluterveydenhuollon piiriin ongelmien lisääntymisen välttämiseksi. Nuorisovaltuusto toivoo hyvinvointisuunnitelman ohjaavan sosiaali- ja terveystoimialaa tiiviimpään yhteistyöhön perusopetuksen kanssa muun muassa psykologiresurssien osalta. Sama lapsi ja perhe voi lapsen kehitysasteen mukaisesti saada psykologipalveluita monelta eri toimijalta, kuten perheneuvolasta ja myöhemmin koulupsykologilta. Nuorisovaltuusto alleviivaa näiden toimijoiden saumatonta yhteistyötä tiedonkulun ja hyvän hoitosuhteen muodostumiseksi. Lisäksi nykyiset toimialarajat ylittävällä psykologipalvelulla voitaisiin vastata paremmin äkilliseen psykologipalveluiden kysynnän kasvuun.

4 toivoo liikennejärjestelyjen tarkastamista sekä uudelleenjärjestelemistä koulujen läheisyydessä turvallisen koulumatkan takaamiseksi lapsille ja nuorille. Riittävän alhainen nopeusrajoitus koulun läheisyydessä sekä riittävä määrä suojateitä edesauttavat lasten ja nuorten turvallista koulumatkaa. Saumaton ja oma-aloitteinen yhteistyö muun muassa sivistystoimialan ja teknisen toimialan kanssa on tärkeää, jotta mahdollisten muutosten aikana ei synny vaaratilanteita puutteellisten järjestelyiden takia. Nuorisovaltuusto toivoo, että kaupunki huomioisi nykyistä laajemmin fyysisen työympäristön ja sen terveellisyydestä huolehtimisen keskeisenä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Koulujaksaminen ja -viihtyvyys ovat keskeinen osa lasten ja nuorten kokonaishyvinvointia. Nuorisovaltuusto katsoo, että toimiva ja viihtyisä oppimisympäristö muotoutuu kaikkien eri toimijoiden, kuten tilakeskuksen, kouluterveydenhuollon ja perusopetuksen, saumattoman yhteistyön tuloksena. Toimijoiden on pidettävä aina mielessään lasten ja nuorten etu ja heidän hyvinvointinsa kokonaisvaltainen tukeminen eri palveluissa. On ensisijaisen tärkeää, että lasten ja nuorten osallisuus toteutuu kaikissa kouluympäristön eri osa-alueissa. Nuorisovaltuusto toivoo edellä mainittujen tahojen tavoitteellisen ja automaattisen yhteistyön sisältyvän hyvinvointisuunnitelmaan keskeisenä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä toimena. Kaiken kaikkiaan nuorisovaltuusto kannustaa kaupunkia keskittymään hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen nimenomaisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. Hallinnollisesti välttämättömiksi katsotut toimenpiteet eivät aina tosiasiallisesti edistä hyvinvointia millään tasolla. Tulevien hyvinvointisuunnitelmien laatimisen taustatueksi tarvitaan nykyistä parempaa taustamateriaalia, esimerkiksi tutkimustuloksia, jotta suunnitelmassa voidaan puuttua lasten ja nuorten kannalta oikeisiin ja välttämättömiin asioihin. Nuorisovaltuusto vaatii tulevaisuudessa lapsille ja nuorille suurempaa roolia suunnitelman tarkastamisessa ja uuden suunnitelman suunnittelussa. Päätettyjä toimenpiteitä tulee myös seurata ja niistä tulee raportoida aktiivisesti lahtelaisille lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Lahdessa n puolesta Kimi Uosukainen n puheenjohtaja

5 Liite: nuorisovaltuuston toimenpide-ehdotukset kootusti Toimenpide-ehdotukset Laajennetaan kulttuurilaitosten ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä ottamalla käyttöön toisen asteen oppilaitosten kulttuuriohjelma Jatkokehitetään ja laajennetaan nykyistä perusopetuksen kulttuuriohjelmaa Lisätään ja kehitetään lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa ja kehittää kulttuuripalveluita Parannetaan kulttuuripalveluiden, harrasteryhmien ja tapahtumien näkyvyyttä ja palveluiden saavutettavuutta kaikille lahtelaisille lapsille ja nuorille Madalletaan lasten ja nuorten kynnystä osallistua kaupungin kaikkiin tarjolla oleviin vapaaaika-, kulttuuri- ja urheilutoimintoihin Selvitetään eri toimialojen kanssa toteutettavan kulttuurisetelin käyttöönoton mahdollisuutta alennetaan kulttuuripalveluiden ja harrasteryhmien toimintojen hintoja Lisätään ala-asteikäisten lasten vaikuttamismahdollisuuksia Lapsia ja nuoria kohdellaan tasa-arvoisesti eri palveluissa ja kaikilla palveluyksiköillä on erillinen kuvaus lasten ja nuorten palveluista Otetaan käyttöön kaupunkitasoinen ja poikkihallinnollinen osallisuusohjelma Perustetaan sivistyslautakunnan päätöksen mukainen lastenparlamentti Taataan riittävät resurssit nuorille vaikuttajaryhmille, kuten nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien hallituksien toiminnalle Toteutetaan tutkimuksia ja selvityksiä lahtelaisten nuorten osallistumismahdollisuuksista eri palveluissa. taataan riittävät taloudelliset ja toiminnalliset resurssit harrastusjärjestöjen toiminnalle kehitetään koulujen, nuorisopalvelujen ja toiminnanjärjestäjien yhteistyötä harrasteohjaajien koulutuksen lisäämisellä mahdollistetaan yhä useamman lapsen ja nuoren osallistuminen kerhotoimintaan, kun matkat pienenevät ja tarjonta lisääntyy mahdollistetaan liikuntasetelit niille lapsille ja nuorille, joilla on taloudellisia esteitä harrastamiseen parannetaan kouluviihtyvyyttä ja jaksamista lisäämällä kouluilla toimivien sidosryhmien yhteistyötä ja lisäämällä lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia kaikkien niiden toiminnassa