KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025"

Transkriptio

1 Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista Raportit ja selvitykset 2011:25

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2011:25 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Painopaikka: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy

3 SISÄLTÖ Esipuhe... 5 Tiivistelmät Taustaa Toimialakehitys Perusskenaario Tavoiteskenaario Työllisten muutokset toimialoittain Työllisten muutokset ammattiryhmittäin Ammattirakenteen perus- ja tavoitekehitys Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennusalan työ Liikenne- ja logistiikkatyö Palvelutyö Toimistotyö Sosiaali- ja terveysalan työ Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Muu johto- ja asiantuntijatyö Turvallisuusalan työ Pääammattiryhmien muutosten vertailua valtakunnallisesti ja maakunnittain Poistuma työvoimasta vuoteen 2025 mennessä Työvoiman ikä ja eläkkeellesiirtymisiän vaikutus poistumaan Poistuma työvoimasta vuosina Poistuma työllisestä työvoimasta vuosina ammattiryhmittäin Poistuma työllisestä työvoimasta vuosina toimialoittain Työvoiman kysyntä vuosina Avautuvat työpaikat vuosina Avautuvat työpaikat toimialoittain Avautuvat työpaikat pääammattiryhmittäin Mitkä ammattiryhmät työllistävät tulevaisuudessa? Työttömien työvoimatarjonta ja ennakointikauden lopun työttömyys Ammattisiirtymien vaikutus työvoiman kysyntään Nuorten koulutuksesta saatavan työvoiman riittävyys Ammattien ja koulutuksen vastaavuus Koulutuksen tehokkuus ja vaikuttavuus Koulutuksen läpäisy Jatkoväylät ja moninkertainen koulutus Tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus

4 9 Aloittajatarve Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Vaihtoehtoisia ennakointituloksia Valtakunnallisten ja maakunnallisten tulosten vertailua Lähdekirjallisuutta ja -aineistoja Liitteet 1 Käsitteitä Toimiala-, ammatti- sekä koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus Työllisten määrä toimialoittain Työllisten määrä ammattiryhmittäin Poistuma työvoimasta vuosina , vaihtoehtolaskelmat Vanhuuseläkkeelle siirtymisestä, työkyvyttömyydestä ja kuolleisuudesta johtuva poistuma työvoimasta vuosina Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin vuosina Ennakoinnissa käytetyt ammattisiirtymien vaihtoehdot Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat toimialoittain vuosina Koulutuksen nykyiset ja tavoitteelliset tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimet Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu aloittajatarve, ennakointitulosten vaihtoehdot

5 Esipuhe Raportti sisältää valtakunnallista ennakointitietoa vuoteen 2025 ulottuvasta työvoiman kysynnästä sekä siihen perustuvista 2010-luvun loppupuolen aloittajatarpeista. Ne kuvaavat nuorten ammatillista peruskoulutusta, ammattikorkeakoulutusta sekä yliopistokoulutusta. Kevään 2011 aikana laadittiin Opetushallituksessa väliraportti, jota tämä raportti täydentää tarkistetuilla ja vaihtoehtoisilla poistumalaskelmilla, laajalla tausta-aineistolla sekä vaihtoehtoisilla ennakointituloksilla. Tarkennuksista huolimatta ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat vain vähäisessä määrin väliraportin tuloksista. Raportin tarkoitus on antaa tietoa koulutustarjonnan suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Ennakoinnista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet opetusneuvokset Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja. Ennakointiaineistojen muokkauksesta ja raportin teknisestä valmistelusta on vastannut osastosihteeri Riitta Siitonen. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutustarjonta työryhmä on asiantuntijaryhmineen tukenut ja antanut palautetta ennakointityöstä. Pasi Kankare Johtaja 5

6 Tiivistelmä Opetushallitus on ennakoinut työvoiman kysyntää laatimalla toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet vuodelle Sen lisäksi on ennakoitu työvoiman poistuma kaudella Opetushallitus on työssään hyödyntänyt eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä ja ennakointiselvityksiä. Ennakoinnissa käytetyt toimialaennusteet on laatinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Raportti sisältää sekä vaihtoehtoisia ammattirakenne- ja poistumaennusteita että vaihtoehtoisia tuloksia työvoiman kysyntään perustuvista aloittajatarpeista. Työvoiman kysyntä toimialoittain VATT on laatinut toimialoittaiset työvoiman kysyntäennusteet koulutustarpeiden ennakointia varten kahtena vaihtoehtoisena ennusteena, perusskenaariona ja tavoiteskenaariona. Perusskenaariossa Suomen talouden rakenteellinen kehitys näyttäisi ennusteiden mukaan jatkuvan tulevaisuudessa pitkälti lähihistorian mukaisena sekä tuotantorakenteen että kokonaiskysynnän ja -tarjonnan rakenteiden osalta. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan kaudella eniten seuraavilla toimialoilla: terveydenhuoltopalvelut (67 100) sosiaalipalvelut (63 100) vähittäiskauppa (15 900). Työllisyyden ennakoidaan vähenevän kaudella eniten seuraavilla toimialoilla: metsätalous- ja -teollisuus (30 300) elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus (29 600) liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut (22 500) metallien ja metallituotteiden valmistus (19 200). Tavoiteskenaariossa talouden kasvu on ennusteen mukaan selvästi nopeampaa kuin perusuralla. Tavoiteuralla Suomen talous lähestyy täystyöllisyyttä. Suomen talouden keskeisten vientitoimialojen maailmanmarkkinakysynnän oletetaan kasvavan perusuraan verrattuna nopeammin. Taustalla on odotus teollisuuden toimialojen kyvystä sopeutua maailmanmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin tulevien vuosikymmenien aikana. Myös palvelutoimialojen kysynnän kasvuun on tehty muutoksia. Liike-elämän palveluiden sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimialojen viennin oletetaan kasvavan perusuran kasvua nopeammin. 6

7 Julkisen hallinnon kysynnän kasvun oletetaan olevan tavoiteuralla matalampi kuin perusuralla. Vähennystä perusskenaarioon nähden on oletettu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään. Työllisyysasteen oletetaan nousevan 75 prosenttiin, kun perusuralla työllisyysaste jää hieman yli 72 prosenttiin. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan eniten kaudella seuraavilla toimialoilla: sosiaalipalvelut (38 400) terveydenhuoltopalvelut (29 700) vähittäiskauppa (23 000) koulutus ja tutkimus (22 500). Työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten kaudella seuraavilla toimialoilla: maa-, riista- ja kalatalous (20 400) metallien ja metallituotteiden valmistus (13 400) muu teollisuus (muun muassa tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus) (12 300) julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta (11 600). Avautuvat työpaikat Toimialoittaisen työvoiman kysynnän pohjalle on laadittu ammattiryhmittäinen työvoiman kysyntäennuste. Se koostuu kahdesta osasta, työllisten muutoksesta ammattiryhmittäin ja työvoiman poistumasta ennakointikaudella. Muutoksen ja poistuman summa tarkoittaa avautuvien työpaikkojen määrää. Tässä ennakoinnissa on tuotettu kunkin toimialan perusskenaariolle peruskehityksen ammattirakenne-ennuste ja tavoiteskenaariolle tavoitekehityksen ammattirakenne-ennuste. Toimialaennusteen vaikutus ammattirakenne-ennusteisiin on useissa tapauksissa merkittävä. Tämä koskee erityisesti niitä ammattiryhmiä, jotka keskittyvät tiettyihin toimialoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi maa- ja metsätalouden ammatit, joissa työskentelevät sijoittuvat pääosin vastaaville toimialoille, samoin kuin sosiaali- ja terveysalan ammatit. Ammattiryhmittäiseen työllisyysennusteeseen vaikuttavat lisäksi toimialojen ammattirakenteissa ennakoidut muutokset. Työllisten määrän ennakoidaan peruskehitysvaihtoehdossa vähenevän ennakointikaudella kaiken kaikkiaan noin :lla. Suurimmat vähennykset ovat teollisessa työssä, lähes henkilöä. Myös toimistotyössä sekä maa- ja metsätaloustyössä työllisten määrä vähenee merkittävästi. Huomattavaa lisäystä on kuitenkin sosiaali- ja terveysalan työssä, noin työllistä ennakointikaudella Tavoitekehitysvaihtoehdossa työllisten määrä puolestaan lisääntyy lähes henkilöllä. Lisäystä on peruskehitystä useammissa ammattiryhmissä. Eniten 7

8 työllisyys kasvaa tässäkin vaihtoehdossa sosiaali- ja terveysalan työssä. Lisäystä peruskehitykseen verrattuna on etenkin asiantuntijatehtävissä sekä palvelutyössä. Työllisten määrä vähenee tavoitekehitysvaihtoehdossa eniten teollisessa työssä. Maa- ja metsätaloustyössä sekä toimistotyössä työllisten määrä vähenee voimakkaammin kuin peruskehityksessä. Poistuman työllisestä työvoimasta ennakoidaan olevan työntekijää, mikä on 44 prosenttia vuoden 2007 työllisten määrästä. Vuosittainen poistuma on keskimäärin Poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä on selvästi suurin, noin 55 prosenttia maa- ja metsätaloustyön pääammattiryhmässä. Toimistotyössä osuus on 48 prosenttia ja opetus- ja kasvatustyössä ja sosiaali- ja terveysalan työssä 47 prosenttia. Osuus on pienin kulttuuri- ja tiedotustyössä (40 %). Pääammattiryhmien sisällä ammattiryhmien poistumaosuudet voivat vaihdella huomattavasti. Määrällisesti eniten työllisiä poistuu palvelutyön, teollisen työn sekä sosiaali- ja terveysalan työn ammattiryhmistä, joiden yhteenlaskettu poistuma, , on 54 prosenttia koko työllisten poistumasta. Toimialojen väliset erot poistumassa ovat erittäin suuret. Kun lasketaan poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä toimialoittain, osuudet asettuvat 29:n ja 58 prosentin välille. Määrällisesti suurimmat poistumat ovat pääosin julkiselle sektorille sijoittuvilla terveydenhuoltopalvelujen, sosiaalipalvelujen ja koulutuksen ja tutkimuksen toimialoilla, joista kustakin poistuu yli työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Myös rakentamisessa, kuljetuksessa ja vähittäiskaupassa poistumat ovat merkittäviä ja asettuvat :n ja :n välille. Näiden kuuden toimialan poistuma yhteensä on yli 40 prosenttia työllisten kokonaispoistumasta. Työllisten muutoksen ja poistuman yhteenlaskettuna summana saadaan avautuvien työpaikkojen määrä ennakointikaudella. Työpaikkoja ennakoidaan avautuvan ennakointikaudella peruskehityksessä ja tavoitevaihtoehdossa Vuositasolle laskettuna tämä tarkoittaa perusvaihtoehdossa keskimäärin :aa uutta työpaikkaa ja tavoitekehityksessä :aa uutta työpaikkaa. Eniten työpaikkoja ennakoidaan avautuvan vuosittain sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmässä, peruskehitysvaihtoehdossa ja tavoitekehitysvaihtoehdossa Opettajien ja opetusalan asiantuntijoiden ammattiryhmässä avautuu työpaikkoja edellä mainituissa vaihtoehdoissa ja 4 100, kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä ja 3 900, sairaanhoitajien ammattiryhmässä ja sekä perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä ja vuosittain. Maaliikennetyöntekijöille ja yrittäjille avautuu työpaikkoja vuosittain ja 2 400, siivoustyöntekijöille ja sekä taloushallinnon toimistotyöntekijöille ja Edellä esitetyt nimikkeet ovat ammattiryhmien eikä opintoalojen tai tutkintojen nimikkeitä. Esimerkiksi perus- ja lähihoitajien ammattiryhmän avautuvat työpaikat kuvaavat vain osittain lähihoitajien koulutustarvetta, koska koulutuksesta sijoitutaan muihinkin ammattiryhmiin, muun muassa sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmään. Koulutustarve johdetaan useista ammattiryhmistä. 8

9 Aloittajatarpeet Tämän raportin tavoite on esitellä vuoteen 2025 ulottuvia työvoiman kysyntäennusteita. Näistä on johdettu aloittajatarpeet 2010-luvun loppupuolelle. Tarkastelu perustuu pääasiassa tavoitekehityksen mukaisiin ennakointituloksiin. Tavoitekehityksessä korostuu eri toimialojen tasapainoinen kehitys ja koko työvoiman tehokas käyttö. Seuraavassa tarkastellaan niitä neljää koulutusalaa, joiden ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat huomattavasti nykyisistä aloittajamääristä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa ennakoidaan neljänneksen (2 000 aloittajaa) kasvutarvetta verrattuna nykyisiin aloittajamääriin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittajatarve on yli 40 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa yli 60 prosenttia nykytilaa suurempi. Ammattikorkeakoulutuksessa tarve on lähes 50 prosenttia nykytilaa alhaisempi. Peruskoulutuksen ennakoitu lisäaloittajatarve kohdistuu ammatillisen peruskoulutuksen puhdistuspalveluiden opintoalaan. Ennakointituloksia tulkittaessa on huomioitava se muutos, että kotitalous- ja puhdistuspalveluiden uusi ammatillinen perustutkinto otettiin käyttöön Se korvasi puhdistuspalveluiden sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinnot. Ennakoinnissa käytössä olevat aloittaja- ym. tilastotiedot perustuvat vielä vanhaan tutkintojaotteluun ja sijoittumiseen puhdistuspalveluiden ja kotitalousja kuluttajapalveluiden opintoaloille. Näin ollen ennakointitulos kuvaa vielä sitä tilannetta, joka oli ennen mainittua tutkintouudistusta vuonna Puhdistuspalveluissa koulutustarpeet ovat moninkertaiset aloittajamäärään nähden. Nuorilla ei ole pitkään aikaan ollut halukkuutta alan koulutukseen, joten työvoimatarpeen tyydyttäminen vain nuorten koulutusta lisäämällä ei ole realistista. Ammatillinen aikuiskoulutus ja ennen muuta laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet korvaavat osittain alan työvoiman koulutustarvetta. Matkailualalla ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen aloittajamäärät ovat nelinkertaiset ennakoituun koulutustarpeeseen nähden. Matkailualan koulutus on ollut pitkään suosittua nuorten keskuudessa, mikä on johtanut koulutuksen ylitarjontaan. Matkailualan työvoimatarve ei kuitenkaan ole kehittynyt samaa vauhtia. Tulevaisuudessakaan ei ole nähtävissä niin suurta työvoiman kysynnän kasvua, että se edellyttäisi nykyisten koulutusmäärien ylläpitämistä. Lisäksi matkailu- sekä majoitus- ja ravitsemisalan useiden ammattien työlliset ovat nuoria, joten poistuma on melko vähäistä. Yliopistokoulutuksessa lisäystarve kohdistuu kotitalous- ja kuluttajapalveluihin. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukseen ennakoidaan aloittajan lisäystarvetta. Se kohdistuu eniten ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa aloittajamäärää tulisi lisätä noin 20 prosentilla. Ammattikorkeakoulujen ennakointitulos 9

10 vastaa nykytilaa. Yliopistokoulutuksen aloittajatarve on ennakoitu noin kolmasosa vuoden 2009 aloittajamäärää suuremmaksi. Todellisuudessa lisäystarve ei ole näin suuri, koska vertailussa käytössä olevista tilastoista puuttuu sellaisia lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoita, jotka ovat vaihtaneet alaa kyseiseen koulutukseen saman yliopiston sisällä. Opintoaloista suhteellisesti suurimpia kasvutarpeita ennakoidaan useilla pienimmillä opintoaloilla mutta myös kuntoutuksen ja liikunnan yliopistokoulutuksessa sekä sosiaali- ja terveysalan (yhteiset) peruskoulutuksessa. Viimeksi mainitun opintoalan kasvu on määrällisesti ylivoimaisesti suurin ja vastaa koko koulutusalan kasvutarvetta. Kauneudenhoitoala on opintoaloista ainoa, jolle ennakoidaan nykyistä alhaisempaa aloittajatarvetta, joka on noin puolet vuoden 2009 aloittajamäärästä. Sosiaali- ja terveysalan ennakoituun koulutustarpeeseen vaikuttavat eniten sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat työvoimatarpeet ja niiden lisäksi suuret poistumat. Kulttuurialan koulutuksen nykyinen aloittajamäärä on kaksinkertainen verrattuna ennakointitulokseen. Vähennystarpeet kohdistuvat kaikille koulutusasteille: eniten ammatilliseen peruskoulutukseen ja vähiten yliopistokoulutukseen. Opintoaloista suurimmat supistustarpeet nykytilaan nähden ovat viestintä- ja informaatiotieteiden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, kulttuurin- ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutuksessa, musiikin ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä käsi- ja taideteollisuuden kaikkien koulutusasteiden koulutuksessa. Kulttuurialan koulutus on ollut hyvin suosittua. Tämä on johtanut aloittajamäärien merkittävään kasvuun 10 15:n viime vuoden aikana. Ennakointitulokseen vaikuttaa se, että suuressa osassa kulttuurialan ammatteja työntekijät ovat keskimääräistä nuorempia ja poistuma jää muiden ammattien työntekijöiden poistumaa pienemmäksi. Myös läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä koskevat tavoitteet alentavat ennakointitulosta. Kulttuuri- ja tiedotustyöntekijät työskentelevät pääosin virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimialalla. Ennakoituun aloittajatarpeeseen vaikuttaa lisäksi se, että virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimialan työllisten määrän on ennakoitu pienentyvän selvästi ennakointikaudella tavoitekehityksessä. Tästä huolimatta ennakoinnissa nähdään monilla toimialoilla kulttuurialoihin liittyvien ammattien ja osaamisen merkityksen kasvavan. Tämä on otettu huomioon ennakoinnissa kaikkien toimialojen ammattirakenne-ennusteiden sekä ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimien laadinnassa. Luonnontieteiden alalla vähennystarve olisi 34 prosenttia vuoden 2009 aloittajamäärästä. Ennakoidut tarpeet ovat nykytilaa selvästi alhaisemmat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa ennakoitu aloittajatarve on viidenneksen nykytilaa korkeampi. Opintoaloilla suurimpia muutoksia ennakoidaan tietojenkäsittelyn ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa laskennallinen aloittajatarve on noin kolmanneksen nykytilasta. Tämän vastapainona 10

11 ammattikorkeakoulutuksen tarpeen ennakoidaan kasvavan noin 20 prosenttia. Matemaattis-luonnontieteellisessä yliopistokoulutuksessa on ennakointituloksen mukaan vähentämistarvetta opintoaloittain prosenttia. Ennakointitulokseen vaikuttavat keskeisesti tietojenkäsittelyn osalta liike-elämän palvelujen työllisyyskehityksen voimakas hidastuminen ja muiden luonnontieteiden osalta lisäksi eräiden teollisuuden toimialojen ja julkisen hallinnon vähenevä työllisyys. Lisäksi luonnontieteelliselle yliopistokoulutukselle ovat olleet tyypillisiä pitkät opintoajat, erittäin alhainen läpäisyaste ja siihen liittyen suuri alan vaihto. Ennakoinnissa koulutuksen tehokkuustavoitetta on nostettu selvästi, mikä on pienentänyt ennakoitua aloittajatarvetta. Seuraavaksi tarkastellaan niitä koulutusaloja, joiden ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat vain vähän nykyisistä aloittajamääristä. Sen sijaan koulutusaste- ja opintoalakohtaisessa vertailussa eroja löytyy jo enemmän. Ennakointitulosten perusteella selvää vähentämistarvetta olisi tekniikan- ja liikenteen ammattikorkeaja yliopistokoulutuksessa, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä luonnonvara- ja ympäristöalan yliopistokoulutuksessa ja humanistisen ja kasvatusalan ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on tavoitekehityksessä hieman suurempi (+4 %) kuin vuonna Ammattikorkeakoulujen (-20 %) ja yliopistojen (17 %) aloittajatarve koko koulutusalalla on nykytilaa alhaisempi. Ennakoitu aloittajatarve on nykytilaa suurempi muutamilla opintoaloilla ammatillisessa peruskoulutuksessa. Niillä lisäystarpeet ovat kuitenkin niin suuria, että koko koulutusalan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on kasvava. Suurinta kasvua ennakoidaan kone-, metalli- ja energiatekniikkaan, jossa ennakoitu aloittajatarve on suurempi kuin nykytila. Vaikka työvoiman arvioidaan vähenevän opintoalan kannalta keskeisillä toimialoilla, on poistumalla iso merkitys lopputuloksessa. Lähes yhtä suuri lisäystarve on ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa, jossa poistuman osuus laskelmantuloksen muodostumisessa on kasvanut merkittävästi. Valtaosa alan työpaikoista on kuljetuksen toimialalla, jolle ennustetaan tavoitekehityksessä pientä kasvua. Kuljetusalan merkittäviä muutoksia ovat viime vuosina olleet pakollinen kuljettajapätevyyden suorittaminen ja ylläpitäminen täydennyskoulutuksella sekä työaikalainsäädännön muutokset. Arkkitehtuurin ja rakentamisen yliopistokoulutukseen ennakoidaan merkittävää lisäystarvetta. Yliopistokoulutettujen työpaikat ovat pääsääntöisesti rakentamisen ja liike-elämän teknisten palvelujen toimialoilla, joille ennakoidaan työllisten määrän kasvua. Tavoitevaihtoehdossa on lisäksi korostettu korkean osaamisen ja asiantuntijatyön merkityksen kasvua. Ennakoinnin painotusten vuoksi ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve jää lähelle nykytilaa, vaikka alan keskeisten ammattien poistuma on suurta. Ennakoinninkin kannalta keskeinen tulevaisuuden kysymys on tilapäisen ulkomaisen työvoiman määrä ja siihen liittyvät taustatekijät, 11

12 kuten esimerkiksi se, että koulutettuja kotimaisia osaajia ei olisi riittävästi tarjolla tai ulkomaisesta työvoimasta koituisi alhaisemmat kustannukset. Tekniikan ja liikenteen koulutustarpeen ennakointituloksiin vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden toimialojen vähenevä työllisyys ennustekaudella ja teollisuudelle tuotteita ja palveluja tuottavien toimialojen hidas työllisyyden kasvu. Monissa teollisuusammateissa työvoima on ikääntynyttä ja poistuma sen vuoksi suuri. Ammattiryhmien välillä on isojakin eroja, joten poistuman vaikutus ja ajoittuminen eri opintoalojen ennakointitulokseen vaihtelee. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ennakoitu aloittajatarve on vähän nykytilaa pienempi. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve vastaa nykytilaa, ammattikorkeakouluissa on vähän lisäystarvetta (6 %), ja yliopistokoulutuksessa ennakointitulos on 21 prosenttia nykytilaa pienempi. Suurin ero nykytilaan nähden on liiketalouden ja kaupan, hallinnon, tilastotieteen ja politiikkatieteiden yliopistokoulutuksessa, joiden ennakoitu tarve on prosenttia pienempi kuin nykyinen koulutustarjonta. Oikeustieteessä ennakoidaan selvää lisäystarvetta, samoin liiketalouden ja kaupan ammattikorkeakoulutuksessa. Koulutusalan tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin monenlaisiin ammatteihin ja lähes kaikille toimialoille. Aloittajatarpeiden ennakointitulokseen vaikuttavat eniten kaupan, rahoituksen ja vakuutuksen ja liike-elämän palvelujen toimialat, joille kaikille ennakoidaan kasvavaa työllisyyttä. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja osassa liike-elämän palveluja kasvu on pientä, joten näille aloille ei tarvita lisää korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Tärkeä työllistäjä julkinen hallinto on supistumassa. Toimistotyön ammattien työvoimatarpeen ennakoidaan pienenevän ja myyntityön työvoimatarpeen kasvavan vain vähän, mikä vaikuttaa ammatillisen peruskoulutuksen ennakoituun aloittajatarpeeseen. Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on jonkin verran nykytilaa pienempi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ennakointitulos on neljänneksen nykyistä pienempi. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloittajatarpeet ovat lähellä nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suurimmat erot nykytilaan nähden ovat vapaa-aika ja nuorisotyön sekä kielitieteiden opintoaloilla, joilla ennakoidut vähennystarpeet ovat melko suuria. Merkittävää aloittajamäärän kasvua ennakoidaan vapaa-aika ja nuorisotyön ammattikorkeakoulutukseen. Yliopistokoulutuksessa eri opintoalojen ennakointitulokset ovat 3 51 prosenttia nykyisiä aloittajamääriä pienempiä lukuun ottamatta opetus- ja kasvatustyön opintoalaa. Ennakointitulosten mukaan aloittajamäärää tulisi lisätä 35 prosenttia. Muutos aiheutuu eräiden opetusalalle keskeisesti liittyvien toimialojen työllisyyden ennakoidusta kasvusta. Opetus- ja kasvatustyön pääammattiryhmän työntekijöistä yli 90 prosenttia työskentelee kahdella suurella toimialalla: koulutuksen ja tutkimuksen toimialan työllisyyden on ennakoitu kasvavan 13 prosenttia sekä sosiaalipalvelujen toimialan työllisyyden 22 prosenttia. 12

13 Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakoitu aloittajatarve vastaa nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa tulos on nykytilan mukainen ja yliopistokoulutuksessa 30 prosenttia nykytilaa alhaisempi. Opintoaloittain tarkasteltuna ennakointitulos on nykytilaa pienempi erityisesti luonto- ja ympäristöalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, puutarhatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja metsätalouden yliopistokoulutuksessa. Ennakoidut aloittajatarpeet ovat nykytilaa suurempia maatilatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa sekä metsätalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa. Luonnonvara-alan työpaikkojen kannalta keskeisten toimialojen, maa- ja riistatalouden sekä metsätalouden ja -teollisuuden, työllisyyden supistumisen ennakoidaan jatkuvan. Teollisuuden työllisyyskehitys näkyy ennen kaikkea metsätalouden korkeakoulutuksen tarpeen supistumisena. Maa- ja metsätaloudessa toimiva työvoima on hyvin iäkästä, minkä vuoksi suuri poistuma pitää erityisesti maatilatalouden ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta korkealla tasolla. Vaihtoehtoisia ennakointituloksia Aloittajatarpeita on ennakoitu perus- ja tavoitekehitysvaihtoehtojen lisäksi myös nykytilanteen mukaisilla tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimilla sekä ottamalla huomioon työvoiman ammatinvaihtoja (myöhemmin ammattisiirtymät). Molemmissa laskelmat perustuvat tavoitekehityksen mukaiseen työvoiman kysyntään. Luvussa 9 esitetyt aloittajatarpeet perustuvat siihen, että koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta saadaan parannetuksi. Näin työvoiman tarvetta voidaan tyydyttää pienemmillä koulutusmäärillä kuin nykytilanteen mukaisilla kertoimilla ennakoitaessa. Mikäli keskeyttäminen, moninkertainen koulutus ja jatkoväylien käyttö sekä tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittuminen ovat nykytasolla, aloittajatarve on aloittajaa eli noin 20 prosenttia suurempi kuin tavoitteellisten kertoimien mukainen aloittajatarve. Aloittajia tarvitaan kaikille koulutusasteille enemmän kuin tavoitteellisilla kertoimilla ennakoitaessa, eniten kuitenkin ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen. Toiminnan tehostamistavoitteet vähentävät aloittajatarvetta eniten tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Suhteellisesti eniten tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen vähentää aloittajatarvetta luonnonvara- ja ympäristöalalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä kulttuurialalla. Ammattisiirtymät lisäävät koulutustarvetta, mikäli ammatista siirrytään muihin ammatteihin enemmän kuin kyseiseen ammattiin tullaan (negatiivinen nettosiirtymä). Jos nettosiirtymä on positiivinen, se vähentää aloittajatarvetta. Pääsuunta ammattisiirtymissä on ollut se, että ammateista, joihin kouluttaudutaan enimmäkseen ammatillisella peruskoulutuksella, siirrytään korkeampaa koulutusta vaativiin ammatteihin. 13

14 Ammattisiirtymät vaikuttavat koulutusasteiden välillä laskentatavasta riippuen siten, että ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan aloittajaa enemmän ja ammattikorkeakoulutukseen sekä yliopistokoulutukseen molemmille aloittajaa vähemmän. Määrällisesti ammattisiirtymät lisäävät eniten matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarvetta ja vähentävät eniten tekniikan ja liikenteen korkeakoulutuksen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan yliopistokoulutuksen aloittajatarvetta. 14

15 Sammandrag Utbildningsstyrelsen har prognostiserat efterfrågan på arbetskraft genom att utarbeta branschvisa prognoser för yrkesstrukturen fram till år Utöver det har avgången av arbetskraft under perioden prognostiserats. Utbildningsstyrelsen har i sitt arbete utnyttjat olika branschexperters synpunkter och prognosutredningar. De branschvisa prognoser som använts vid prognostiseringen har sammanställts av Statens ekonomiska forskningscentral (VATT). Rapporten innehåller såväl alternativa prognoser för yrkesstrukturen och avgången som alternativa resultat om behovet av nybörjarplatser utgående från arbetskraftsefterfrågan. Arbetskraftsefterfrågan per bransch VATT har sammanställt de branschvisa prognoser för efterfrågan på arbetskraft, som använts vid prognostiseringen av utbildningsbehov, som två alternativa prognoser: ett grundscenario och ett målscenario. I grundscenariot ser den strukturella utvecklingen av Finlands ekonomi enligt prognoserna i stort sett ut att fortsätta som förut, både när det gäller produktionsstrukturen och strukturerna för totalefterfrågan och -utbud. Under perioden förutspås sysselsättningen öka mest inom följande branscher: hälso- och sjukvård (67 100) sociala tjänster (63 100) detaljhandel (15 900). Under perioden förutspås sysselsättningen minska mest inom följande branscher: skogsbruk och -industri (30 300) produktion av elektronisk och elektrisk utrustning (29 600) handels-administrativa företagstjänster (22 500) produktion av metaller och metallprodukter (19 200). I målscenariot är den ekonomiska tillväxten enligt prognosen klart snabbare än i grundscenariot. I målscenariot närmar sig Finlands ekonomi full sysselsättning. Efterfrågan på världsmarknaden inom Finlands ekonomiskt sett viktigaste exportbranscher antas öka snabbare än i grundscenariot. Antagandet grundar sig på att industribranscherna förväntas kunna anpassa sig till förändringarna på världsmarknaden under de kommande årtiondena. Tillväxten i efterfrågan inom servicebranscherna har också justerats. Exporten inom branscherna företagstjänster samt forskning och utveckling antas öka snabbare än i grundscenariot. 15

16 Tillväxten i efterfrågan inom den offentliga förvaltningen antas vara lägre i målscenariot än i grundscenariot. En minskning i förhållande till grundscenariot förväntas också i efterfrågan på hälsovård och sociala tjänster. Sysselsättningsgraden antas stiga till 75 procent, medan sysselsättningsgraden i grundscenariot är lite över 72 procent. Under perioden förutspås sysselsättningen öka mest inom följande branscher: sociala tjänster (38 400) hälso- och sjukvård (29 700) detaljhandel (23 000). utbildning och forskning (22 500) Under perioden förutspås sysselsättningen minska mest inom följande branscher: jordbruk, jakt och fiske (20 400) produktion av metaller och metallprodukter (13 400) övrig industri, (bland annat tillverkning av textilier, kläder och läderprodukter) (12 300) offentlig förvaltning och obligatorisk socialförsäkringsverksamhet (11 600). Lediga arbetsplatser En prognos för efterfrågan på arbetskraft inom olika yrkesgrupper har utarbetats utgående från den branschvisa efterfrågan på arbetskraft. Den består av två delar, sysselsättningsförändringen per yrkesgrupp och avgången av arbetskraft under prognosperioden. Summan av förändringen och avgången anger antalet lediga arbetsplatser. Vid denna prognostisering man branschvis utarbetat prognoser för yrkesstrukturen i grundscenariot enligt en grundutveckling och för yrkesstrukturen i målscenariot enligt en målutveckling. I många fall har branschprognosen stor betydelse för yrkesstrukturprognoserna. Det här gäller i synnerhet de yrkesgrupper som är koncentrerade till vissa branscher. Sådana är exempelvis yrken inom jord- och skogsbruk, där de arbetande huvudsakligen är sysselsatta inom respektive branscher, på samma sätt som inom social- och hälsovård. Sysselsättningsprognoserna för yrkesgrupperna påverkas dessutom av förutspådda förändringar i yrkesstrukturen inom branscherna. Enligt grundutvecklingsalternativet förutspås antalet sysselsatta minska under prognosperioden med sammanlagt cirka Minskningen är störst inom industriellt arbete, närmare personer. Också inom kontorsarbete och jord- och skogsbruksarbete minskar antalet sysselsatta märkbart. En märkbar ökning syns åter inom hälsovård och socialt arbete, cirka fler sysselsatta under prognosperioden

17 Enligt målutvecklingsalternativet ökar åter antalet sysselsatta med närmare personer. Ökningen sker i flera yrkesgrupper än enligt grundutvecklingsalternativet. Också enligt detta alternativ ökar sysselsättningen mest inom hälsovård och socialt arbete. Jämfört med grundutvecklingsalternativet gäller ökningen främst sakkunniguppdrag och servicearbete. Enligt målutvecklingsalternativet minskar antalet sysselsatta mest inom industriellt arbete. Inom jord- och skogsbruksarbete och kontorsarbete minskar antalet sysselsatta ännu kraftigare än enligt grundutvecklingsalternativet. Avgången av arbetskraft förutspås vara arbetstagare, vilket utgör 44 procent av antalet sysselsatta år Avgången är i genomsnitt per år. Avgången av arbetskraft år 2007 är klart störst i de största yrkesgrupperna inom jord- och skogsbruk, cirka 55 procent. Inom kontorsarbete är andelen 48 procent och inom undervisning och fostran samt hälsovård och socialt arbete 47 procent. Minst är andelen inom kultur- och informationsarbete (40 %). Avgången per yrkesgrupp kan variera stort bland de största yrkesgrupperna. Kvantitativt sett är avgången störst bland yrkesgrupperna inom servicearbete, industriellt arbete samt hälsovård och socialt arbete. Deras sammanlagda avgång är och utgör 54 procent av den totala avgången av arbetskraft. Avgången varierar kraftigt mellan olika branscher. År 2007 är avgången av arbetskraft mellan 29 och 58 procent beroende på bransch. Kvantitativt sett är avgången störst inom hälsovård, sociala tjänster samt utbildning och forskning som huvudsakligen hör till den offentliga sektorn, där avgången inom varje bransch överstiger arbetstagare fram till Också inom byggande, transport och detaljhandel är avgången betydande, mellan och Sammanlagt är avgången inom dessa sex branscher över 40 procent av den totala avgången av arbetskraft. Summan av sysselsättningsförändringen och avgången anger antalet lediga arbetsplatser under prognosperioden. Under prognosperioden förutspås enligt grundutvecklingsalternativet och enligt målutvecklingsalternativet arbetsplatser bli lediga. På årsnivå innebär detta enligt grundutvecklingsalternativet i genomsnitt nya arbetsplatser och enligt målutvecklingsalternativet nya arbetsplatser. Flest arbetsplatser förutspås bli lediga per år inom yrkesgruppen socialarbetare och -handledare, enligt grundutvecklingsalternativet och enligt målutvecklingsalternativet I yrkesgruppen lärare och utbildningsexperter blir enligt de ovannämnda alternativen respektive arbetsplatser lediga per år, i yrkesgruppen handelsmän och försäljare respektive 3 900, i yrkesgruppen sjukskötare respektive och i yrkesgruppen primärskötare och närvårdare respektive För anställda och företagare inom landtrafik blir 17

18 1 900 respektive arbetsplatser lediga per år, för städare respektive och för kontorsanställda inom ekonomiförvaltning respektive Behov av nybörjarplatser Syftet med denna rapport är att presentera prognoser för efterfrågan på arbetskraft fram till Ur prognoserna har man härlett behovet av nybörjarplatser fram till slutet av 2010-talet. Granskningen grundar sig huvudsakligen på prognosresultat enligt målutvecklingsalternativet. Enligt målutvecklingsalternativet syns en stabil utveckling inom olika branscher och en effektiv användning av den totala arbetskraften. I det följande granskas de fyra utbildningsområden, där det prognostiserade behovet av nybörjarplatser avviker märkbart från de nuvarande antalen. Utbildningen inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen förutspås ha behov av att öka antalet nybörjarplatser med en fjärdedel (2 000 nybörjarplatser) jämfört med det nuvarande antalet. I den grundläggande yrkesutbildningen är behovet av nybörjarplatser över 40 procent och i universitetsutbildningen över 60 procent högre än i dag. I yrkeshögskoleutbildningen är behovet närmare 50 procent lägre än i dag. Det ökade behovet av nybörjarplatser i den grundläggande yrkesutbildningen finns inom studieområdet rengöringsservice. Inom rengöringsservice är utbildningsbehovet mångdubbelt i förhållande till antalet nybörjarplatser. Utbildningen inom branschen har inte på länge lockat ungdomar, så behovet av arbetskraft kan inte tillfredsställas enbart genom ökad utbildning. Den yrkesinriktade vuxenutbildningen och framför allt yrkesexamen för anstaltsvårdare kompenserar delvis utbildningsbehovet inom branschen. Inom turism är antalet nybörjarplatser i den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen fyra gånger större än det förutspådda utbildningsbehovet. Utbildningen inom turism har länge varit populär bland ungdomarna, vilket har lett till ett överutbud av utbildning. Behovet av arbetskraft inom branschen har dock inte utvecklats i samma takt. Inte heller i framtiden kan man se en ökning i arbetskraftsefterfrågan som skulle förutsätta att utbildningsplatsernas antal hålls på nuvarande nivå. I många yrken inom turism, liksom i inkvarteringsoch kosthållsbranschen, är de anställda dessutom unga och avgången tämligen liten. Behovet att öka antalet nybörjarplatser i universitetsutbildningen finns inom huslig ekonomi och konsumentservice. 2 Ovannämnda benämningar avser yrkesgrupperna, inte studieområden eller examina. De lediga arbetsplatserna inom yrkesgruppen primärskötare och närvårdare avspeglar till exempel endast delvis utbildningsbehovet för närvårdare, eftersom de utbildade också är sysselsatta inom andra yrkesgrupper, bland annat inom yrkesgruppen socialarbetare och -handledare. Utbildningsbehovet härleds ur flera yrkesgrupper. 18

19 Utbildningen inom social-, hälso- och idrottsområdet förutspås ha behov av fler nybörjarplatser. Behovet finns främst i den grundläggande yrkesutbildningen, där antalet nybörjarplatser borde ökas med cirka 20 procent. Prognosresultatet för yrkeshögskoleutbildningen motsvarar nuläget. I universitetsutbildningen förutspås behovet av nybörjarplatser vara ungefär en tredjedel högre än antalet år I verkligheten är behovet inte så stort, eftersom de medicine-, odontologi- och veterinärmedicinestuderande som bytt till ifrågavarande utbildning inom samma universitet inte finns med i statistiken som använts vid jämförelsen. De förhållandevis största behoven av ökning finns inom flera mindre studieområden men också i universitetsutbildningen inom rehabilitering och idrott samt i den grundläggande utbildningen inom social- och hälsoområdet (gemensamma). Kvantitativt sett är behovet av ökning överlägset störst inom det sistnämnda studieområdet och motsvarar behovet av ökning inom hela utbildningsområdet. Skönhetsbranschen är det enda studieområde, där ett lägre behov av nybörjarplatser förutspås, cirka hälften av antalet Det förutspådda utbildningsbehovet inom social- och hälsoområdet påverkas främst av det ökade arbetskraftsbehovet inom social- och hälsovård samt en stor arbetskraftsavgång. Det nuvarande antalet nybörjarplatser inom kultur är dubbelt högre än prognosresultatet. Behovet av minskning gäller alla utbildningsnivåer, mest den grundläggande yrkesutbildningen och minst universitetsutbildningen. De största behoven av nedskärning av de nuvarande platserna finns i den grundläggande yrkesutbildningen och yrkeshögskoleutbildningen inom mediekultur och informationsvetenskaper, i universitetsutbildningen inom kultur och konstforskning, i den grundläggande yrkesutbildningen inom musik samt i utbildningen på alla utbildningsnivåer inom hantverk och konstindustri. Utbildningen inom kultur har varit mycket populär. Det har lett till att antalet nybörjarplatser har ökat märkbart under de senaste åren. Prognosresultatet påverkas av att de anställda i en stor del av yrkena inom kultur är yngre än medeltalet och avgången därför är mindre än i övriga yrken. Också målen att förbättra genomströmningen och minska flerdubbel utbildning gör att prognosresultatet visar ett minskat behov. Kultur- och informationsarbetarna arbetar huvudsakligen inom rekreations- och kulturverksamhet och det förutspådda behovet av nybörjarplatser påverkas därför också av att antalet anställda inom rekreations- och kulturverksamhet enligt målutvecklingsalternativet förutspås minska klart under prognosperioden. Trots detta visar prognostiseringen att betydelsen av kulturrelaterade yrken och kunskaper inom många branscher ökar. Det här har beaktats när prognoserna för yrkesstrukturen inom de olika branscherna och konverteringsnycklarna från yrken till utbildning har utarbetats. Inom det naturvetenskapliga området är nedskärningsbehovet 34 procent jämfört med antalet nybörjarplatser De förutspådda behoven är klart lägre än i dag i den grundläggande yrkesutbildningen och universitetsutbildningen. I yrkeshögskoleutbildningen förutspås behovet av nybörjarplatser vara en femtedel 19

20 högre än i dag. De största förändringarna förutspås i den grundläggande yrkesutbildningen inom databehandling, där behovet av nybörjarplatser beräknas vara cirka en tredjedel av det nuvarande antalet. Som motvikt förutspås behovet i yrkeshögskoleutbildningen öka med ungefär 20 procent. Enligt prognosresultatet är nedskärningsbehovet i den matematisk-naturvetenskapliga universitetsutbildningen procent beroende på studieområde. För databehandlingens del påverkas prognosresultatet främst av att sysselsättningsutvecklingen inom företagstjänster kraftigt avtagit och för de andra naturvetenskapernas del ytterligare av att sysselsättningen inom vissa industribranscher och den offentliga sektorn minskat. Den naturvetenskapliga universitetsutbildningen har därtill kännetecknats av långa studietider, mycket låg genomströmning och i anslutning till det ofta förekommande branschbyten. Vid prognostiseringen har utbildningens effektivitetsmål märkbart höjts, vilket har minskat det förutspådda behovet av nybörjarplatser jämfört med i dag. I det följande granskas de utbildningsområden, där det prognostiserade behovet av nybörjarplatser avviker endast lite från de nuvarande antalen. I jämförelsen mellan utbildningsnivåer och studieområden förekommer däremot flera avvikelser. Enligt prognosresultaten finns det ett klart nedskärningsbehov i yrkeshögskole- och universitetsutbildningen inom teknik och kommunikation, i universitetsutbildningen inom det samhällsvetenskapliga, företagsekonomiska och administrativa området och inom naturbruk och miljöområdet samt i den grundläggande yrkesutbildningen inom det humanistiska och pedagogiska området. Inom utbildningsområdet teknik och kommunikation är behovet av nybörjarplatser i den grundläggande utbildningen enligt målutvecklingsalternativet lite större (+ 4 %) än I yrkeshögskoleutbildningen (- 20 %) och universitetsutbildningen (- 17 %) är behovet av nybörjarplatser inom hela utbildningsområdet lägre än i dag. Behovet av nybörjarplatser förutspås vara högre än i dag inom några enstaka studieområden i den grundläggande yrkesutbildningen. Inom dem är behovet av flera platser dock så stort, att behovet av nybörjarplatser inom hela utbildningsområdet i den grundläggande utbildningen visar på plus. Det största behovet förutspås inom maskin-, metall- och energiteknik, där behovet av nybörjarplatser förutspås vara större än i dag. Även om en minskning av arbetskraften förutspås inom branscher som är centrala med tanke på studieområdet, har avgången stor betydelse för slutresultatet. Ett närapå lika stort behov av ökning finns inom fordons- och transportteknik, där avgångens betydelse kraftigt ökat. Största delen av arbetsplatserna inom branschen finns inom transport, där en liten ökning enligt målutvecklingsalternativet förutspås. Införandet av det obligatoriska yrkeskompetensbeviset samt förändringar i arbetstidslagstiftningen har under de senaste åren medfört stora förändringar inom transportbranschen. Ett stort behov av ökning förutspås i universitetsutbildningen inom arkitektur och byggande. Arbetsplatserna för de akademiskt utbildade finns huvudsakligen 20

AMMATTITAITO ON AINA MUODISSA

AMMATTITAITO ON AINA MUODISSA AMMATTITAITO ON AINA MUODISSA Tässä Työelämä on julkaisun tarvitsee otsikon osaavia mahdollinen tekijöitä alaotsikko tasaus Tekstiili- vasemmalle ja vaatetusalan koulutusselvitys Raportit ja selvitykset

Lisätiedot

OPETTAJAT SUOMESSA 2013

OPETTAJAT SUOMESSA 2013 Toimittanut Timo Kumpulainen OPETTAJAT SUOMESSA 2013 Lärarna i Finland 2013 Koulutuksen seurantaraportit 2014:8 Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2014:8 ISBN 978-952-13-5761-9 (nid.)

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 Nationell strategi för gång och cykling 2020 National Strategy for Walking and Cycling 2020

Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 Nationell strategi för gång och cykling 2020 National Strategy for Walking and Cycling 2020 Kommunikationsministeriet Ministry of Transport and Communications Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 Nationell strategi för gång och cykling 2020 National Strategy for Walking and Cycling

Lisätiedot

3/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET

3/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET 3/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET Kilpailukyvyn säilyminen edellyttää uudistumista Vi behöver förnya oss för att förbli konkurrenskraftiga 2 Asiakastyytyväisyys kiinnostaa yrityksiä Kundnöjdhet intresserar

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen

Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009 Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 154. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 154. Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset 154 Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 Juha Honkatukia Jussi Ahokas Kimmo Marttila VATT Tutkimukset 154 helmikuu 2010 VATT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

Korkeakoulusta työelämään? Väylänä ulkomainen tai kotimainen tutkinto

Korkeakoulusta työelämään? Väylänä ulkomainen tai kotimainen tutkinto 2008 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 96 Miia Saarikallio, Katri Hellsten ja Vesa-Pekka Juutilainen Korkeakoulusta työelämään? Väylänä ulkomainen tai kotimainen tutkinto Sosiaali- ja terveysturvan

Lisätiedot

Suomen työpaikoista Euroopan mestareita. Työelämä 2020 -hankkeen kansainväliset mittarit

Suomen työpaikoista Euroopan mestareita. Työelämä 2020 -hankkeen kansainväliset mittarit Suomen työpaikoista Euroopan mestareita Työelämä 2020 -hankkeen kansainväliset mittarit Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 34/2015 ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-227-995-8 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:7 Antti Pelkonen ja Mika Nieminen Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön

Lisätiedot

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Kulttuuritoiminnan kustannukset 14 kaupungissa vuonna 2006

Kulttuuritoiminnan kustannukset 14 kaupungissa vuonna 2006 Minna Ruusuvirta, Pasi Saukkonen, Johanna Selkee, Ditte Winqvist Kulttuuritoiminnan kustannukset 14 kaupungissa vuonna 2006 Raportti tiedonkeruun pilottihankkeen tuloksista Cupore ja Suomen Kuntaliitto

Lisätiedot

Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025. Alue- ja toimialatarkastelu

Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025. Alue- ja toimialatarkastelu Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025 Alue- ja toimialatarkastelu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009 jari järvinen samuli leveälahti työvoimasta vuosina 2007 2025 Alue-

Lisätiedot

OSATYÖKYKYISET TYÖMARKKINOILLA

OSATYÖKYKYISET TYÖMARKKINOILLA Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:5 Markku Lehto Kaikki mukaan! OSATYÖKYKYISET TYÖMARKKINOILLA Selvityshenkilön raportti Helsinki 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Sosiaali-

Lisätiedot

Opettajat Suomessa 2010

Opettajat Suomessa 2010 Toimittanut Timo Kumpulainen Opettajat Suomessa 2010 Lärarna i Finland 2010 Koulutuksen seurantaraportit 2011:6 Koulutuksen seurantaraportit 2011:6 Toimittanut Timo Kumpulainen Opettajat Suomessa 2010

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset

Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset Tuloksellisuustarkastuskertomus 229/2011 Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus

Lisätiedot

Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä

Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä Soveltuvuus suomalaisen aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistamiseksi. Väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:12

Lisätiedot

Rakenteet, päätöksenteko ja toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa

Rakenteet, päätöksenteko ja toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa Alisa Puustinen, Vuokko Niiranen Rakenteet, päätöksenteko ja toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa SOTEPA sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 16 Itä-Suomen

Lisätiedot

Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen

Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi vuodesta 2014 alkaen 1 2 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Muuttuva toimintaympäristö... 5 2.1 Osaaminen ja asiantuntemus työelämässä... 5 2.2 Alueiden kehittäminen

Lisätiedot

Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä?

Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus Joutsenmerkki tähän mahd.

Lisätiedot

Mietintöjä ja lausuntoja. Käräjäoikeusverkoston kehittäminen

Mietintöjä ja lausuntoja. Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Mietintöjä ja lausuntoja BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN 14 2015 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA BETÄNKANDEN OCH UTLÅTANDEN 14 2015 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Oikeusministeriö,

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ 20 VUOTTA

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ 20 VUOTTA NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ 20 VUOTTA Historia ja vaikuttavuus Raportit ja selvitykset 2015:2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2015:2 ISBN 978-952-13-6044-2 (nid.) ISBN 978-952-13-6045-9

Lisätiedot

Tornionjoki. Torne älv

Tornionjoki. Torne älv A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t R e g i o n a l a m i l j ö p u b l i k a t i o n e r 95 Annukka Puro-Tahvanainen, Liisa Viitala, David Lundvall, Gunnar Brännström & Lisa Lundstedt

Lisätiedot

DYNAMIC. Närpes Närpiö. coast NÄRPES FINLAND NÄRPIÖ SUOMI

DYNAMIC. Närpes Närpiö. coast NÄRPES FINLAND NÄRPIÖ SUOMI DYNAMIC coast Närpes Närpiö NÄRPES FINLAND NÄRPIÖ SUOMI FAKTA OM NÄRPES - TIETOA NÄRPIÖSTÄ DANZATORES 90% 80% 70% 60% SPRÅKFÖRDELNING KIELIJAKAUTUMINEN SVENSKSPRÅKIGA RUOTSINKIELISIÄ 85,5% FINSKSPRÅKIGA

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTU Phalaris arundinacea

SUOMEN MAASEUTU Phalaris arundinacea 2015 SUOMEN MAASEUTU Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Phalaris arundinacea Vielä 50-luvulla kaupunki oli synnin pesä ja maaseutu onnela. Kyse on mielikuvien valtataistelusta. Tiivistelmä

Lisätiedot

Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle?

Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle? Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle? Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2015 Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle? Valtioneuvoston kanslian raporttisarja

Lisätiedot

Merenkulku on Suomelle elintärkeää Sjöfarten är livsviktig för Finland. Positiivisuutta peliin! Positivitet i spelet! 2 3/2011

Merenkulku on Suomelle elintärkeää Sjöfarten är livsviktig för Finland. Positiivisuutta peliin! Positivitet i spelet! 2 3/2011 2 3/2011 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Merenkulku on Suomelle elintärkeää Sjöfarten är livsviktig för Finland Positiivisuutta peliin! Positivitet i spelet! 1 2 3/2011

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin vaikeus mitä oli ennen, mitä on nyt? Muuttuiko mikään?

Vaikuttavuuden arvioinnin vaikeus mitä oli ennen, mitä on nyt? Muuttuiko mikään? TEHYN JULKAISUSARJA 2 10 B S E LV I T Y K S I Ä Vaikuttavuuden arvioinnin vaikeus mitä oli ennen, mitä on nyt? Muuttuiko mikään? Työsuojeluvaltuutettujen näkemyksiä sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon

Lisätiedot

Kirsi martink auppi (toim.)

Kirsi martink auppi (toim.) Kirsi martink auppi (toim.) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, SITR A JA TEKES Kirsi martink auppi (toim.) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, SITR A JA TEKES Helsinki 2010 Julkaisijat: ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes Kansi:

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS 2004 3/2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS 2004 3/2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS 2004 3/2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S Julkaisija Valtiovarainministeriö Kustantaja Edita Publishing Oy Tilaukset Edita Publishing

Lisätiedot