Tunturikerho Kavtsin jäsenlehti 2/2006

Transkriptio

1 Tunturikerho Kavtsin jäsenlehti 2/2006 Kavtsi Tunturiladun kahdeksas kerho Retkeilyä vuodesta 1972

2 Tunturikerho Kavtsi Jäsenmäärä jäsentä Kuluvan vuoden 2006 jäsenmaksut ovat: Ensimmäinen perheenjäsen 28 euroa Perhejäsenmaksu 45 euroa Nuorisojäsen (< 19 vuotta) 16 euroa Tunturiladun ainaisjäsenet 6 euroa Perhejäsenmaksun piiriin kuuluvat samassa osoitteessa asuvat jäsenet. Nuorisojäseniä ovat omassa osoitteessaan asuvat. Nämä maksut sisältävät sekä Kavtsin, Tunturiladun että Suomen Ladun jäsenyydet. Vanhoille jäsenille maksulomakkeet on jo postitettu, uudet saavat ne jäsensihteeriltä. Jäsen- ja yhteystietojen muutokset: jäsensihteeri Vappu Hietala, (09) , vappu.hietala@welho.com, Tilkankatu 12 B 41, Helsinki. Hän hoitaa muutokset puolestasi myös Tunturi- ja Suomen Latuun. Postiosoite Tunturikerho Kavtsi Eila Nokelainen Kiilletie 5 F 56, Helsinki Internet-osoite Sähköpostiosoite tunturikerho.kavtsi@kolumbus.fi Pankkitili Nordea Maja Inkoo, Kärrikaltio Inkoonrannikkotie 2290 Jäsenlehti Väärti Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. 2/2006 ilmestymispäivä Painos 600 kpl. Taitto: Jaakko Korvenoja Piirrokset: Jaakko Vasko Paino: Suomen Alfatec Oy Väärti 3/2006 ilmestyy viikolla 33/2006. Aineisto toimitukseen mennessä: Jaakko Korvenoja jaakko.korvenoja@helsinki.fi Riihipellontie 4A40, Helsinki Kerhotoimikunta 2006 Puheenjohtaja Hannu Maula, , hannu.maula@elisanet.fi Varapuheenjohtaja Pertti Meriläinen, , pertti.merilainen@pp1.inet.fi Kerhoemäntä Liisa Fagerström, (09) , , liisa.fagerstrom@suomiforum.com Ohjelmavetäjä Tarja Parikka, Pehtori Paul Nordberg, (09) , Liikuttaja Pertti Meriläinen, , pertti.merilainen@pp1.inet.fi Sihteeri Eila Nokelainen (09) , tunturikerho.kavtsi@kolumbus.fi Sisällysluettelo: Puheenjohtajan poluilta 3 Toimituksen tulilta 4 Tulevat tapahtumat 4 Turinoita tapahtuneista 10 Tulilla kuultua 13 2

3 PUHEENJOHTAJAN POLUILTA Hyvää retkeilykesää, kavtsilaiset ystävät! Vaikka noin toivotankin, palaan vielä menneeseen talveen. Jos Suomi päästä päähän hiihtovaellus viime vuonna oli räpeltämistä soseessa ja sateessa, tämän vuoden hiihto-osuus Kolilta Punkaharjulle saatiin tehdä loistavissa olosuhteissa. Tyyni ja aurinkoinen sää oli mitä sopivin laajoille järvenselille. Öisin oli rapea pakkanen, päivisin pikkupakkanen. Kolilta lähtiessä satoi lunta, seuraavan kerran alkoikin sitten sataa sillä aikaa kun olimme Punkaharjulla vaelluksen päätössaunassa. Vaelluksella oli mukana kolme sitkeää kumpelaista. Kiitos seurasta Helmi, Pirjo ja Tapani! Muutama muukin kumpelainen kävi meitä tervehtimässä, olimmehan suuren osan matkasta heidän kotimaisemissaan. Samoin kiitos seurasta kerhoihin kuulumattomalle Tuulikille, joka on ollut mukana jo useammallakin Kavtsin retkellä. Toivottavasti tällainen kerhojen yhteistoiminta saa jatkoa. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla pidetty Tunturiladun 60-vuotisjuhlavuoteen liittyvä kolmiosainen luentosarja keräsi kohtalaisesti yleisöä. Sen aiheina olivat jokamiehenoikeudet, pääkaupunkiseudun retkeilyalueet ja Lapin retkeilyalueet. Kavtsi oli mukana Retki 2006 messuilla Suomen Ladun apuna. Kösä porukoineen rakensi hyvin lyhyellä varoitusajalla lähinnä lapsille tarkoitetun luontoaiheisen tehtäväpolun lavasteet; laavuja, tulipaikkoja. Sen lisäksi esittelimme monipuolisesti erilaisia retkikeittimiä. Tällaiselle tiedolle tuntui olevan kysyntää. Vaikka sijaintimme suuressa messukeskuksessa oli vähän syrjässä, moni pysähtyi juttelemaan. Monella oli keittimen hankinta mielessä. Tuntui hyvältä, kun pystyimme kertomaan seikkoja joita asiakas ei ollut tullut ajatelleeksi. Vaikkapa sen, että kaasukeittimet eivät oikein toimi pakkasessa. Mottomme olikin me olemme jo tehneet kaikki virheet, teidän ei niitä tarvitse tehdä. Siinä ohessa pystyimme kertomaan Kavtsin ja Tunturiladun toiminnasta. Jo aikaisemmin talvella olimme mukana Ulos 2006 tapahtumassa Töölönlahden ulkoilukeskuksessa. Sinne joukkomme rakensi lumiluolan sekä pystytti talviteltan ja kodan. Pakkasta oli sinä päivänä yli 20 astetta, siitäköhän johtui vähäinen kävijämäärä. Lumiluolaa esitellessäni totesin espanjalaiselle kyselijälle, että me suomalaiset olemme vähän hulluja kun tuollaisia teemme mutta hän korjasi suomalaisten olevan vain erilaisia. Tulevasta ohjelmasta tarkemmin muualla tässä lehdessä. Sieltä toivottavasti löytyy jokaiselle jotakin. Kavtsin joukkue lähtee Suomi-meloo viestiin. Suomi päästä päähän jatkuu vielä kahdella etapilla, pyöräilyä ja melontaa. Sekä melontaa että pyöräilyä varten on omat harjoitusretkensä, totta kai sinne ovat muutkin tervetulleita. Perinteiset Suomen Ladun leiripäivät ovat ohjelmassa ja sinne lähdemme joukolla. Ja paljon muuta ohjelmaa... Älkääkä unohtako käydä mainiossa tukikohdassamme Kärrikaltiossa. Retkeillään, Hannu 3

4 TOIMITUKSEN TULILTA Tervehdys Väärtin lukijat! Vuoden toinen Väärti on vihdoin kasassa. Tapahtumakalenterista päätellen tulossa on vilkas ja monipuolinen kesä. Osa tapahtumista on kerhon majalla Kärrikaltiolla, josta tarkemmin lehden lopulla. Eli tarkistakaapa kalenterista mitä kaikkea on tiedossa. Ja jos tuntuu että jokin asia puuttuu, niin ilmoittakaa allekirjoittaneelle ja pistetään siitä sähköpostilistalle ilmoitus. Toimituksessa toivomme ja otamme vastaan runsaasti kaikenlaisia juttuja. Toivottavaa olisi, että jutut tulisivat suoraan sähköisessä muodossa kirjoitettuna. Toimituksen puolesta, Jaakko TULEVAT TAPAHTUMAT Ilmoittautuessasi kerhon tapahtumiin toivomme sinun kertovan seuraavat tiedot: Tapahtuman nimi, osallistuja, sähköpostiosoite, matkapuhelinnumero, teltta- ja ruokakuntatoivomus, erityisruokavalio, varustepuutteet ja kuljetustarve tai kimppakyytitarjous. Osallistujan nimeä lukuun ottamatta tiedot jäävät ainoastaan tapahtuman järjestäjien käyttöön! Toimintakalenteri kesä ja syksy talkoot Kärrikaltio vanhojen Kavtsilaisten tapaaminen Kärrikaltio pyöräretki Porvoo pyöräretki Kärrikaltio Suomi Meloo Ilomatsi - Joensuu leiripäivät Kauhajoki pyörävaellus Sulkava - Lohja melontaretki Velskolan Pitkäjärvi melontaretkipalaveri Mauloilla lasten telttaretki Nuuksionpää huovutus Kärrikaltio pönttötalkoot Kärrikaltio melontavaellus Lohja - Hanko viikko 34/2006 Erä SM Kittilä kerhoilta Laatokan soutu - purjehdusretket viikko 37/2006 syysvaellus Käsivarsi kerhoilta Syyskokous ja valokuvia Suomi Päästä Päähän varrelta 4

5 Kerhoillat Kerhoillat pidetään Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, ruokasalissa maanantai-iltoina alkaen. Kokous tai esitelmä alkaa kello Kerhoilloissa perimme 2 euron ovi-maksun, jolla katamme illan tila-, ohjelma- ja tarjoilukustannukset. Tarjolla on myös kahvia ja teetä lisukkeiden kera. Muistathan säästää luontoa ja varata kuksan tai kupin mukaasi! Osallistumistilastoja varten muista kirjoittaa nimesi osallistujalistaan. Myös kerhon ulkopuoliset ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme! Laatokan Soutu-Purjehdusretket Luadogan meren randamil... Euroopan suurinta järveä soutaen airoilla, joista kukin painaa 15 kiloa, hyvällä säällä purjeet nostaen, huonolla säällä pikkuruisen moottorin hinauksessa. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Pietarin meriteknisen yliopiston soutukerho ovat järjestäneet soutuja vuodesta Joka kesä on viisi tai kuusi soutua heinä-elokuussa. Kuljetaan aavaa ulappaa, käydään Konevitsassa ja Valamossa hospodipomiluiraamassa, soudellaan Laatokan pohjoisosan uskomattoman upean saariston sokkeloissa. Venäläinen miehistö vastaa pääosin raskaiden jaalojen käsittelystä ja ruokahuollosta, me suomalaiset osallistumme tietenkin soutamiseen ja roudaamiseen. Vain muutaman lokinpaskantaman päässä Helsingistä aukeaa uskomattoman eksoottinen maailma: ei turisteja, mökittömät maisemat, Laatokan hiekkarannat ja karut kalliosaaret, suora kurkistus venäläisyyden ytimeen kalustolla, joka tuo mieleen 50-luvun Suomi-filmit... Annu Koistinen oli mukana soudulla kesällä 2005 ja suunnitelmissa on soutu myös kesällä Annu kertoo näistä kokemuksista Kavtsin kerhoillassa Syyskokous ja valokuvia Suomi Päästä Päähän varrelta KOKOUSKUTSU Tunturikerho Kavtsin syyskokous pidetään maanantaina kello alkaen Kampin palvelukeskuksen ruokasalissa, Salomoninkatu 21 B, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 :n mukaiset asiat. Kokouksen jälkeen katselemme Suomi Päästä Päähän tapahtuman valokuvia. Tervetuloa! Kerhotoimikunta Retket Pyörä- ja laivaretki Porvooseen Aloitetaan kesän pyöräilykausi polkemalla Porvooseen. Kokoontumispaikkana on Esso- Itäkeskus Vanhanlinnantien ja Brahelinnantien kulmassa, Puotilan metroaseman vieressä klo Ajellaan rauhallisesti vanhaa Porvoontietä pitkin nauttien alkukesän tuoksuista ja lintujen laulusta. Matkan varrella pidetään muutama juoma/evästauko. Jos myötätuuli on hyvä ja matka joutuu muutenkin, niin Porvoossa jää aikaa käydä syömässä tai tutustua muuten kaupunkiin, ennen kuin nostamme pyörät m/s J.L. Runebergin kannelle Porvoon matkustajasatamassa ja lähdemme klo paluumatkalle Helsinkiin (Linnanlaituri), mihin saavutaan klo Laivamatkan hinta on 21, eläkeläiset 18. Tietoa laivasta löytyy nettisivuilta 5

6 Ilmoittautumiset mennessä laivapaikkojen vahvistamisen takia: Merja Pehkonen, , tai Sirpa Alapuranen, , Kenraaliharjoitus Sulkava Lohja pyöräilyä varten, eli pyöräretki Kärriin Itäinen kokoontumispaikka on lauantaina Paloheinän ulkoilumajalla kello Paloheinästä poljetaan Kauklahteen. Espoosta tulevat voivat liittyä mukaan Kauklahden asemalla, josta lähdetään eteenpäin noin Tämän jälkeen reitti seuraa kuninkaantietä: Masala, Kirkkonummi, Pikkala, Degerby, Päivölä, Tähtelä, Kärri. Tällä reittivaihtoehdolla vältämme ajamisen päätien varressa ja luvassa on mukavia maalaisteitä. Matkaa Leppävaarasta tulee noin 80km ja aikaa kuluu sopiva määrä. Kirkkonummen jälkeen tankkauspaikat ovat vähissä, joten juotavaa kannattaa ottaa riittävästi mukaan. Muutoin mukaan otetaan normaalit viikonlopun varusteet. Kärrissä on mahdollisuus majoittua kämpässä. Sunnuntaina aamupäivällä lähdemme polkemaan takaisinpäin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Juha Kelkka, k (09) tai , sähköposti juha.kelkka@fi.abb.com. tai Merja Pehkonen , merja.pehkonen@vantaa.fi Suomen Ladun 49. leiripäivät Kauhajoella Suomen Ladun leiripäivät pidetään tänä vuonna Pohjanmaalla Kauhajoella. Vanhaan tapaan yritämme saada leiripäivien vaelluskisaan mahdollisimman monta joukkuetta joten kaikki kynnelle kykenevät reippaasti ilmoittautumaan! Leiripäivien vaelluskilpailu on yksipäiväinen ja kestää muutaman tunnin. Kilpailupartion koko on kolme henkilöä, partiossa on oltava sekä mies- että naisjäseniä. Sarjoja on kolme; A-sarja, B-sarja ja nuoret. Kavtsin joukkueet ovat menestyneet hyvin, viime vuodelta on puolustettavana kaksi mitalisijaa. Kerho maksaa kilpailun osallistumismaksun, myös tarvittavien varusteiden hankinnassa avustamme. Lisätietoa leiripäivistä löytyy Suomen Ladun kotisivuilta sekä Latu ja Polku-lehdestä. Mikäli olet kiinnostunut tästä mukavasta yhden päivän tapahtumasta tai muista leiripäivien kilpailulajeista (beach-volley, lentopallo, kyykkä, mölkky ja suunnistus, Kavtsi maksaa osallistumismaksun myös näihin) ota yhteyttä mennessä Hannu Maulaan. Bussikuljetus leiripäiville: Helsingin Latu järjestää kimppakyydin leiripäiville. Hyppää mukaan. Lähtö perjantaina klo 16 ja paluu sunnuntaina illalla. Myös matkan varrelta pääsee mukaan. Hinta on 35 /hlö. Lisätietoja osoitteesta toimisto@helsinginlatu.fi. Ilmoittautumiset mennessä. Matka toteutuu mikäli kyytiläisiä on 40 henkilöä Velskolan vesiretki Halajaako mielesi vesille? Kanootti auton katolle ja kokka kohti Velskolaa järjestämme melontaretken Velskolan Pitkäjärvelle. Kokoonnumme lauantaiaamuna kello järven länsipuolella olevan Sorvalammen pohjoiselle pysäköintipaikalle (P-alueita on kaksi). Ohjelmassa melontaa, maisemien ihailua Pääskyskalliolta, suoelämään tutustumista ja Jänisniemen laavulla tulistelua (mikäli metsäpalovaroitus ei yllätä). Retki päättyy noin kello 16. Mukaan tarvitset melontakaluston, kelluntaliivit, säänmukaisen vaatetuksen, maastokelpoiset jalkineet, evästä ja juomaa. Melontakalustoksi kelpaa niin avokanootti kuin kajakkikin. Retki sopii mainiosti myös harjoitukseksi viikon 32 vaellukselle. Päiväretkelle voivat osallistua myös aloittelevat melonnan ystävät, koska vesistö on suojaisa ja vauhti leppoisaa. Ilmoittautumiset (17.7 mennessä) ja tiedustelut Esa Tervonen, tai esa.tervonen@eads.com. 6

7 Lasten telttaretki Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestämme aikuisten ja lasten yhteisen telttaretken Nuuksionpäähän. Kokoontuminen lauantaina kello luontotuvalla. Retki soveltuu parhaiten alla kouluikäisille naperoille ja heidän vanhemmilleen tai esimerkiksi isovanhemmilleen. Mukaan voi toki tulla vanhempiakin lapsia, mutta matkavauhti voi olla heille ikävystyttävän hidasta. Päivätaipaleet ovat noin 2,5 kilometriä molempina päivinä. Retki kulkee polkuja ja reitillä on korkeuseroja. Reitti ei valitettavasti ole lastenvaunukelpoinen, joten perheen pienimpien on tyydyttävä ipanarinkkaan, syliin tai reppuselkään. Alustava ohjelma: tutustuminen luonto- ja opastupaan ruokailu Mustalammen tulipaikalla mustikoiden syömistä, mikäli ne ovat kypsiä telttailua ja leirielämää Holma-Saarijärvellä tutustuminen Mustalammen ja Haukkalammen ympäristöön muuta mukavaa ajanvietettä lapsille retki päättyy sunnuntaina noin kello Kuva Jaana Lappalainen Aikuisten on syytä varata mukaan normaali viikonlopun retkivarustus. Lapsille pieni reppu, jonne esimerkiksi unilelu, linkkari, pieni satu- tai luontokirja, ruokailuvälineet tms. lasten koon mukaan. Lisäksi lapsille varataan mukaan saappaat, vaihtovaatteet, sadevaatteet, sopiva makuualusta ja -pussi, unohtamatta maittavaa ja suussa sulavaa evästä. Myös hyttyskarkoite ja aurinkovoide voivat olla tarpeen. Mikäli koko viikonloppu metsässä lapsien kanssa tuntuu liian uskaliaalta, mukaan voi tulla pelkästään lauantaipäiväksi. Ilmoittautumiset (21.7 mennessä) ja tiedustelut Esa Tervonen, tai Kartanomatka Vantaalla pyöräillen Vietä syyskuinen sunnuntai päivä pyöräillen kulttuurimaisemissa muun muassa vanhaa Turku-Viipuri maantietä pitkin. Teemme kartanomatkan Vantaan halki lännestä itään: Linnainen, Hämeenkylä, Linna, Königstedt, Katrineberg, Backas, Rosendal, Nissbacka, Håkansböle ja Westerkulla. Reittimme kulkee näiden kartanoiden kautta. Osa kartanoista on yksityis/ valtion omistuksessa, emmekä pääse piha-alueelle. Varaa päiväretkelle mukaan evästä, juotavaa yms. naposteltavaa ja sään mukainen asuste. Kokoontuminen on klo 10 Rajatorpassa (Rajatorpantien ja Vapaalantien) risteyksessä olevan Neste -huoltoaseman pihalla. Ilmoittautumiset Merja Pehkonen, tai Usein ulkona Maakuntaretki 2006 Uudellamaalla järjestetään syyskuussa kaksi maakuntaretkeä. Ne on suunniteltu vähän retkeilyä harrastaville, mutta retkeilyn kokeneet konkaritkin ovat tervetulleita. Retkelle voi osallistua haluamakseen ajaksi, joko yhdeksi päiväksi tai vaikka koko viikoksi. Kiljavannummen luontoretki Hyvinkää - Nurmijärvi Lähtö Uudenmaan maaseutuopistolta ja kohteena on Haukilammen hyvinvointi keskus. Matka 20/40km yhteensä. Yöpyminen tapahtuu omilla tai yhteis teltoilla. 7

8 Etelän erävaellus Salmi Maunula Etelän erävaellus aloitetaan Salmen Ulkoilualueelta, Vihdissä. Sieltä suunnataan unohtumattomalle viiden päivän vaellukselle Espoon ja Vantaan kautta Helsinkiin. Kokonaismatkaa retkelle kertyy reilu 60 km. Mikäli et jostain syystä osallistu Kavtsin ruskaretkelle, löytyisikö näistä sopivaa retkeilyä? Lisätietoja saat netistä, joko tai (Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu). Vaellukset Suomi Meloo kanoottiviesti Kavtsin osallistumisesta Suomi Meloo melontasafariin on tullut jo perinne. Mainio tapa viettää liikunnallinen viikko alkukesästä. Tämän vuoden reitti kulkee pitkin Pohjois-Karjalan vesiä Ilomantsista Joensuuhun. Pari ensimmäistä päivää kierretään Ruhkarannasta Möhkön kautta Petkeljärvelle ja takaisin Ruhkarantaan, sitten Ilomantsin kautta Koitajoelle. Kolmantena päivänä ollaan jo Koitereella, josta Pieliselle Uimaharjuun. Pielisen reiteillä vietetään kolme päivää ja sitten viestin lopuksi Pielisjokea pitkin Joensuuhun, johon viesti päättyy perjantaina Reitin varrella on Pohjois-Karjalan luonto parhaimmillaan, löytyy myös erilaisia kulttuurikohteita, jos aikaa melonnalta jää. Melonnan edetessä vaihtomiehistöt liikkuvat maitse ja leiriytyvät sopiviin paikkoihin. Tänä vuonna reitti mahdollistaa sen, että vaihtomiehistön "autoralli" voidaan minimoida, koska melonta kiertelee järvireittejä palaten samoille vaihtopaikoille. Kajakkimme on kaksikko "Luossa", jo tutuksi käynyt helposti melottava menopeli. Lähde siis mukaan, kokeneet konkarit kaipaavat uutta verta joukkoomme. Kavtsi maksaa joukkueen osallistumisen, mutta jokainen maksaa itse henkilökohtaisen osallistumismaksun, joka on 20 euroa. Osallistumismaksut kerätään ilmoittautuneilta ja maksetaan järjestäjille keskitetysti. Ilmoittautumiset mennessä: Antti Pulliainen, puhelin tai Leena Orjatsalo puhelin Ilmoittautuneiden kesken pidetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana joukkuepalaveri, jossa melontavuorot jaetaan Melontaviikko Lohja Hanko Kuva Jaana Lappalainen Suomi päästä päähän -tapahtuma on kruunua vaille valmis. Tapahtuma on tähän asti liikuttanut noin 70 eri henkilöä ja löytyypä porukasta useita sellaisiakin konkareita, jotka ovat 8

9 vaeltaneet tähänastisista vaelluksista kaikki. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan ja jo nyt hieman haikein mielin päätämme Ulla Saran ideasta alkaneen kolmen vuoden projektin melomalla Lohjalta Hankoon. Aloitamme melontaurakan Lohjalta lauantaiaamuna 5.8. Alustava saapuminen Hankoon on sunnuntaina Tarkemman suunnittelun yhteydessä retken päättämispäivä saattaa vielä aikaistua. Melontaosuudella liikumme järvellä, joella ja merellä, joten parhaiten vaellukselle soveltuu kajakkikalusto. Avokanootillakin matkaan voi lähteä, mikäli kalustoon kuuluu aukkopeite. Matkalla on myös maataipaleita, joten kanoottikärryt ovat erittäin suositeltavat. Retkipalaveri järjestetään maanantaina 24.7 Mauloilla (Hippiäistie 6). Sitovat ilmoittautumiset (24.7 retkipalaveriin mennessä) Tarja Parikka, (viikolla 28 Tarja on pyöräretkellä ja ei tavoitettavissa). Tiedustelut Esa Tervonen, tai Kavtsin ruskavaellus Tarvantovaaran erämaassa Tunturiladun 60-vuotisjuhlavaelluksen 12. osuus Palojärvi Markkina. Kavtsin ruskavaellus järjestetään osana Tunturiladun 60-vuotisjuhlavaellusta. Mukaan ovat tervetulleita sekä kavtsilaiset että muiden tunturikerhojen jäsenet. Vaellus alkaa Palojärveltä ja päättyy joko Markkinaan tai Karesuvantoon. Vaelluksen jälkeen siirrytään autokyydillä Susikyröön susiaisiin. Suunniteltu reitti kulkee Norjan rajan tuntumassa pääosin tuntureita ja harjanteita pitkin, mikä tarjoaa hienot näköalat ympärillä levittäytyvään maastoon. Majoittuminen tapahtuu omissa teltoissa. Tavarat ja eväät kannetaan rinkoissa. Matkaa kertyy noin 100 km ja maasto voi olla paikoin vaikeakulkuista sisältäen jokien ylityksiä. Matkat järjestetään junabussilla ja taksilla omakustannushintaan. Lähtö Helsingistä pe 8.9. ja paluu ma Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Panu Loisa, , Muut tapahtumat Talkoot Perinteiset kunnostus- ja siivoustalkoot ovat aina olleet erittäin suosittuja, joten olkaa jälleen tervetulleita. Tulokahvit tarjotaan kello 09.00, soppaa keskipäivällä ja iltakahvit juodaan saunan jälkeen. Omat ruokailuvälineet mukaan. Kimppakyytiä voi tiedustella Pehtorilta Sunnuntai "Vanhat" kavtsilaiset muistelee Tervetuloa Kärriin muistelemaan kerhon alkutaipaleita, tapaamaan vanhoja tuttuja, nauttimaan keväisestä luonnosta ja saunomaankin. Kerho tarjoaa soppaa ja kahvit. omat ruokailuvälineet mukaan. Myös entiset kavtsilaiset ovat tervetulleita eli kerro heillekin. Ruokailun ja kimppakyytien järjestämiseksi ilmoittaudu perjantaihin mennessä Anja Pereelle. Anja puh tai sähköposti Tule viettämään iloista ja terapeuttista huovutusviikonloppua Kärriin Huovutetaan Kitta Kallion opastuksella suomenlampaan villasta taitojen ja kärsivällisyyden mukaan tuotteita pannulapusta hattuihin tai töppösiin. Sopii aloittelijoille tai jo aikaisemmin huovuttaneille. Hankimme yhteisesti luonnonvärisiä villoja, joita voit ostaa omakustannushintaan (n.15 / 0,5kg). Halutessasi voit myös tuoda omat villasi. Aloittelijalle suosittelen käsittelemätöntä (=värjäämätöntä) villaa, sillä se huopuu helpommin. Huovututus tapahtuu ulkona, joten varustus sään mukaan. Muita tarvekaluja ovat: pesuvati tai ämpäri, Marseille villanpesusaippua (hätätapauksessa mäntysuopakin käy). Vedenpitävä essu ei myöskään ole hassumpi varuste. 9

10 Ilmoittautumiset Tarja Parikalle toukokuun kerhoillassa tai p tai Mukaan mahtuu 12 huovuttajaa. Ilmoita samalla tuotko omia villoja tai jos haluat villaa erityisen paljon. Omat eväät mukaan. Huovutusterveisin Kitta ja Tarja Pönttötalkoot klo pidetään Kärrissä pönttötalkoot. Siis ihan oikein tehdään muutamia linnun pönttöjä ensi kevään linnuille Kärrin maastoon ja kotiin. Ota mukaan jos on vasara, saha, porakone, puukko, pönttöjen piirroksi jos on ja tietenkin eväät. Lisätietoja Pertti Meriläinen Sauvakävelyä sunnuntaisin ja tiistaisin Kavtsin kaksi Anjaa Leppälä ja Rönnberg, myös AA-kerhona tunnetut vetävät jo yhdeksättä kesää Suomen Ladun sauvakävelyjä Paloheinän ulkoilumajalla sunnuntaisin ja tiistaisin klo Alkuverryttelyn jälkeen tarjolla erimittaisia lenkkejä ja lopuksi venyttely. Kävellään säässä kuin säässä. Omat sauvat mukaan. TURINOITA TAPAHTUNEISTA kerhoilta: Uusi-Seelanti Jos olet aina haaveillut lomasta Uudessa-Seelannissa, ei haave tämän alustuksen perusteella ainakaan sammunut, päinvastoin. Illan isäntä Tage Lampen teki matkan vaimonsa kanssa 8 vuotta sitten maahan, jossa on 4 miljoonaa asukasta ja 65 miljoona lammasta. Paras matkustusaika on sikäläinen kesä, meikäläisittäin joulu-helmikuu. Kelle maata voi suositella? Ihmiselle, joka nauttii siitä, että 20 tunnin lentomatkustamisen jälkeen, häntä odottaa suuren valkoisen pilven maa (käännös maorinkielisestä nimestä), sanoinkuvaamaton luonto, henkeäsalpaavat maisemat, sumuiset sademetsät, turkoosinvihreät laguunit, vuoret, valaat ja jääkentät sekä maailmanperintökohteet. Edelleen Eteläsaarella 14 kansallispuistoa, edulliset majoituspalvelut eikä lainkaan vaarallisia käärmeitä tai hämähäkkejä. Ainoana ikävänä detaljina mieleen jäi, että Kea-papukaija voi nokallaan tuhota rinkan. Koska lähdetään? Ennen matkaa maisemien ihailuun sopii elokuvatrilogia Taru sormusten herrasta. Maorien nykypäivää sen sijaan kuvataan hyvin leffoissa Valasratsastaja ja Kerran sotureita. Johanna Zingelmann Lasten ulkoilupäivä Oittaalla Lauantaina puolilta päivin kokoontui n. 15 lasta ja samanverran vanhempia/ isovanhempia Oittaan ulkoilukeskuksen ympäristöön raikkaassa pakkassäässä. Ulkoilukeskuksen ympäristössä oli erilaisia pisteitä, joissa saattoi kokeilla eri lajeja. Lapsille oli Muumi-hiihtolatu, jonka varrella Muumi-aiheiset kyltit opastivat hiihtotekniikan saloihin. Jäällä pääsi kokemaan vauhdin hurmaa Esan retkiluistimilla vetämän kelkan kyydissä. Myös pilkkimistä pääsi kokeilemaan, Ahti vaan ei tainnut suoda antejaan. Moni laski myös mäkeä liukurilla tai pulkalla. Nälän yllättäessä suunnattiin makkaran paistoon. Jälkiruuaksi Sirpa ja Liisa paistoivat maukkaita lettuja. Iltapäivä Oittaalla oli onnistunut ja lapsille sopivasti mielenkiintoista tekemistä ja kokeilua. Reippaan ulkoilun jälkeen posket punoittivat ja illalla uni maistui. Runsaat kiitokset kaikille järjestäjille! Susanna Lukkari 10

11 Retki Suomen Metsästysmuseoon Toinen päivä huhtikuuta vajaa kaksikymmentä kavtsilaista kokoontui Riihimäen Metsästysmuseolle tutustumaan museon antimiin. Ainakin museon täytetyt eläimet ja suomalaiset aseet kiinnostivat kovasti myös retken pienimpiä osanottajia. Myös József Timarin valokuvissa riitti ihailtavaa koko porukalle. Innokkaimmat museoiden kiertäjät tutustuivat vielä lasimuseoon, osan porukkaa siirtyessä suoraan nauttimaan lasimuseon ravintolan anteja. Esa Tervonen Kerhoilta: Itämeri Edellisenä iltana sai puheenjohtaja tiedon, että kerhoillan pitäjä oli sairastunut eikä voinut tulla luennoimaan. Suunniteltua esitystä Itämerestä ei kuultaisikaan. Siinäpä ihmeteltiin mitä löydettäisiin näin lyhyellä varoitusajalla kerhoillan ohjelmaksi. Vaihtoehdot olivat vähissä... Niistä valittiin Hannu Maulan esitys Lähde Lappiin retkeilyä metsistä avotunturiin. Siinä esiteltiin laajasti Lapin retkeilyalueita sanoin ja kuvin. Luento oli valmiina, koska Hannu oli pitänyt sen kuukautta aikaisemmin Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla osana kolmeosaista luentosarjaa, joka järjestettiin tänä Tunturiladun 60-vuotisjuhlavuonna. Marita Maula Suomi Päästä Päähän jäävaellus Koli-Punkaharju SPP-projektin hiihtovaellus tehtiin kipakan pakkassään vallitessa Kolin Kopravaarasta lähti 20 vaeltajaa kevyessä lumisateessa ensin pitkin kyläteitä ja sitten Höytiäisen jäälle. Koko retken aikana vallitsi erinomainen sää. Öisin oli pakkasta jopa yli 20 astetta ja päiväksi se lauhtui sopivasti. Aurinko helotti vastaamme koko ajan, kun etenimme kohti etelää. Onneksi ei tuullut, sillä näin kylmässä säässä viima olisi hyydyttänyt meidät nopeasti. Järvenselkiä ylitettäessä maisemat olivat avarat, kuin Lapissa, mutta ilman tuntureita. Joensuun ohittaminen tehtiin pitkin tienvarsia ja ulkoilureittejä. Höytiäisen lisäksi suuria järvenselkiä olivat Pyhäselkä, Orivesi ja Puruvesi. Järvenselät olivat todella isoja, ylitys saattoi kestää toista päivää, ja vastaranta oli jossain utujen keskellä. Leiripaikat olivat saarten tai niemien nokassa, usein kaislikon keskellä. Yöllä oli täysikuu ja aamulla tavarat paksussa kuurassa. Usein pääsimme helpommalla, kun seurasimme kelkanjälkiä, mutta niihin ei ollut luottaminen, suunnasta oli koko ajan pidettävä huolta. Illat viilenivät nopeasti ja auringonlaskun aikaan oli jo leiri pystytettävä. Päivämatkat olivat yleisesti kilometriä. Hankalimpia paikkoja olivat järvien väliset kannakset ja asutuskeskukset, reitinvalinta kun johti välillä hiekoitetulle kylätielle. Siellä saatoimme saada seuraksi myös kylän koiria, jotka taukopaikoilla kyttäsivät makupaloja. Ennakkosuunnitelmaa ei pystytty noudattamaan, mutta onneksi meillä oli varapäivä, jonka avulla pääsimme aikatauluun kiinni ja perillä olimme ajoissa. Mukana olleet ensikertalaiset pärjäsivät mainiosti ja saivat kokemusta kavtsilaisesta talviretkeilystä lämmitettävine telttoineen. Lisää aiheesta tulevassa Tunturilatu-lehdessä ja osallistujilta: Pertti, Pauli, Esa, Hannu, Eila, Ripsi, Pirjo, Helmi, Juha K, Tapani, Maija, Anja, Ulrich, Beate, Kari, Juha V, Kösä, Marjatta, Tuulikki, Antti ja Liisa. Pauli Aaltonen 11

12 Kerholaisten omia reissuja Hiihtovaellus Jäämerelle 2 /2 Ari Serkkola, Esko Tolonen Kirjoituksen ensimmäisessä osassa olimme nousseet Vaedjemahttu-tuntureille. Vaedjemahttu-tunturit sijaitsevat noin 20 kilometriä Kilpisjärveltä lounaaseen Ruotsin puolella. Teimme matkaa Keinovuopiosta Jäämerelle Koko tunturi virtasi lunta niin, että suksenkärjet peittyivät ajoittain lumen alle. Nousuvoittoisessa maastossa ahkion vetäminen oli raskasta ja vaihdoimme etummaista vartin välein. Etäisyydet näyttivät niin pitkiltä, että tuntui kuin olisimme polkeneet paikallamme. Kirkas auringonpaiste muotoili kuitenkin näkymät arktisen kauniiksi. Saavuimme yksinäiselle renvaktarstuganille. Jo kaukaa näki, että tupa oli huonossa kunnossa. Ovi retkotti yhden saranan varassa ja sisällä veti jokaisesta nurkasta. Sitä paitsi tupa oli niin likainen, että paljon mieluummin nukkuu puhtaassa teltassa. Tuvalle ilmestyi kelkalla rovaniemeläinen pariskunta, joka piti tupaa tukikohtanaan. He kalastivat läheisellä järvellä rautua. Pyytämänsä kalat he upottivat lumihankeen ja parin päivän pyyntireissun jälkeen he olivat lähdössä pakasteineen Rovaniemelle. Herkkua riitti Juhannukseen asti. Viisi tuntia vastatuuleen alkoi tuntua punteissa. Kun pilvet täyttivät vuorenhuiput ja tuuli voimistui 14 metriin, mietimme hätämajoituksen mahdollisuutta. Kertasin mielessäni teltan pystyttämisen jokaista vaihetta. Lumipaasin suojassa arvioimme voimiemme kestävän ja päätimme jatkaa sopivaan laaksoon. Laakson pohjalla luikerteli kuin jono muurahaisia. Hetken kuluttua koiran haukunta kertoi Husky-valjakon ajavan ohitsemme. Koiravaljakko antoi kummasti voimia, emmehän olleet nähneet matkallamme vielä yhtään hiihtäjää. Koiravaljakko osoittautui myöhemmin saksalaiseksi ammattilaisryhmäksi, joka oli osallistunut aiemmin koiravaljakkoajon maailmanmestaruuskilpailuun. Juoksavatnjunniin ja Pältsan uhkeat huiput pilkottivat pilvenraoista. Päätimme hiihdon Gobbmejärven pohjoispuolelle suojaisaan kuruun. Tuuli puhdisti taivaan ja aurinko paistoi kirkkaana vielä iltakahdeksalta. Posket hehkuivat ja höyryävä pataruoka maistui. Seuraavana aamuna heräsimme sokaisevaan auringonpaisteeseen. Levitimme makuupussit kuivumaan ja päätimme hetken nauttia aivan tyvenestä säästä. Lämpötila nousi teltassa 15 asteeseen, ikään kuin lämmitin olisi kytketty päälle. Lumi vedeksi ja päivän lounas mukaan. Lähestyimme Pältsastugaa etelästä. Yritimme ottaa yhteyttä ulkomaailmaan, mutta kenttä oli tietämättömissä. Päätimme nousta Gobmevarrille, josta olisi parinkymmenen kilometrin kantama Saanan linkkiasemalle. Jätimme ahkiot alarinteeseen ja kiipesimme karvoilla kohti kivistä lakea. Saimme kuulumiset vaihdettua. Pältsästuganin emäntä toivotti meidät tervetulleeksi. Kohteliaisuuksien jälkeen kävi selväksi, että käynti maksoi muutaman kruunun ja yöpyminen muutamia kymmeniä. Hyvin varustetussa tuvassa vaihdoimme matkakertomukset muiden suomalaishiihtäjien kanssa. Saksalaisetkin pitivät tupaa tukikohtanaan. Olimme kuitenkin päättäneet yöpyä teltassa koko matkan ajan. Oli helppo jatkaa matkaa, kun ei tarvinnut tavoitella yösijaa tuvissa ja suunnitella menemisiä niiden mukaan. Viimeistään kello seitsemän illalla pistimme teltan pystyyn, jotta ruokailuun ja palautumiseen jäisi riittävästi aikaa. 12

13 Seuraavana tavoitteena oli Ruotsin ja Norjan rajapyykki, noin kymmenen kilometriä pohjoisessa. Lumisade peitti jäljet, mutta merkittyä reittiä oli helppo seurata. Kiintoisaa oli havaita, että runsaslumisesta talvesta huolimatta jotkut tuuliset ja pilvien kiertämät rinteet olivat melkein paljaita. Lunta ei ollut Massealvarri ja Lassavarrin välissä edes kanervien peitteeksi. Nousimme 800 metriin, kunnes kello kertoi hiihtopäivän täyttyneen. Olimme todenneet, että teltta kestää kovia tuulia, joten emme edes yrittäneet etsiä suojapaikkaa. Aamu valkeni reippaassa pakkassäässä. Oli hauska katsella maisemia, kun pilvet peittivät näkyvyyden välillä muutamaan metriin ja jälleen aurinko valaisi koko maiseman. Olimme yöpyneet pilvissä. Tunturissa tuuletus pelasi muutenkin paremmin. Muutamien nousujen ja laskujen jälkeen saavuimme rajapyykille. Toisella puolella sama kyltti toivotti tervetulleeksi Norjaan ja toisella puolella Ruotsiin. Lähellä näkyi jo Gappohyttanin maja, jonka ulkopuolella lojui ahkioita vieri vieressä. Päätimme kiertää väentungoksen kaukaa, olimmehan lähteneet hakemaan erämaata. Gappohyttanilta laskimme Barraksen juurelle, jossa lämpötila nousi monella asteella. Ei muuta kuin evästermari auki ja lounas vuorenkupeessa. Tunturit olivat muuttuneet vuoriksi. Barraksen huiputusta ei voinut ajatella tällä säällä. Aurinko paistoi, mutta pilvi sananmukaisesti syntyi vuoren rinteillä. Laskimme puron vartta kiemurtelevaa polkua Signaldalenin laaksoon. Puro muuttui pikku hiljaa joeksi ja puron solina kosken kuohunnaksi. Tiheä kuusikko peitti yllätyksen. Viimeinen lasku päättyi lyhyeen. Sukset pysähtyivät hiekkaan! Täällä oli kevät. Etsimme turhaan lumilinjoja, jotta olisimme voineet hiihtää jäljellä olevat parikymmentä kilometriä. Pystytimme teltan joen varteen lumipatjalle. Aamulla mietimme mitä tehdä. Kävelimme ympäriinsä ja pysäytimme ensimmäisen auton. Ystävällinen nainen kertoi, että kelkkareitti oli jo suljettu. Sitä arvelinkin, kun katselin ennen matkaa neitistä Barrakselta otettuja valokuvia huhtikuun aikoihin. Kuvissa laakso näytti epäilyttävän vähälumiselta. Ilmasto muuttuu vuoriston talvesta hetkessä Golf-virran sulattamaksi kevääksi. Päätimme jatkaa vuonoille keinolla millä hyvänsä. Kävelin ensimmäiseen taloon ja tiedustelin kohteliaasti kyytiä. Puutöistä palannut isäntä kutsui poikansa hätiin ja veti peräkärryn esiin. Kunnon kumipyörät viimeiselle etapille. Loppumatka taittui Opelin penkillä. Storfjordenin lahti kylpi avoinna auringossa ja lokit kirkuivat Jäämeren keväässä. Tavoite mikä tavoite suksilla Jäämerelle. Ari ja Esko TULILLA KUULTUA Tunturiladun historiikki. Tunturiladun varastoon on jäänyt iso kasa Viiden Vuosikymmenen Vaellus kirjaa. Nyt varasto halutaan tyhjentää. Kirja on 140 sivua asiaa ja kuvia Tunturiladun viideltä ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Kavtsi sai kirjoista osansa, runsaat 50 kpl. Päätimme jakaa ne halukkaille jäsenille ilmaiseksi (postituskulut otamme, mikäli kirja lähetetään). Jos kirja kiinnostaa, ota yhteyttä Hannu Maulaan. Kirjat toimitetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja 1 kpl/jäsen. 13

14 Kärrikaltio Kerhon maja Kärrikaltio, eli Kärri, sijaitsee Inkoossa aivan Karjaan rajan tuntumassa, Helsinki Hanko tien varrella. Tämä entinen maalaistalo on kunnostettu kerhon voimin ja vuosittaisilla talkoilla varmistetaan sen kunnon säilyminen myös tulevaisuudessa. Kerhon tyyliin sopivasti sisustus on kuin ylelliseltä kämpältä. Talkoiden lisäksi siellä järjestetään kaikenlaista toimintaa aina huovutuksesta ahkion tekoon. Kärriin tutustuakseen kannattaa lähteä mukaan johonkin tapahtumaan tai lähteä jonkun avaimellisen mukaan. Niillä jotka ovat kuuluneet kerhoon yli vuoden, on mahdollisuus ostaa oma avain hintaan 35. Kärrikaltio nimi juontaa juurensa sekä pihalla olleeseen kärryyn, jota ollaan tällä hetkellä entisöinnissä, että pihan vieressä olevaan kaltioon, eli lähteeseen. Majalla voi käydä hörppäämässä kahvit tai vaikka yöpyä. Itse tupa on talvilämmin ja telttailijoille löytyy pihalta mainiot maastot. Tuvan lisäksi rakennuksiin kuuluvat sauna, varasto ja ulkohuussi sekä kesällä tarpeellinen maakellari. Maja on ensisijaisesti kerholaisten käytössä, ja periaatteena onkin ollut että kerholainen voi tuoda mukanaan yhden vieraan. Välillä majalla ei ole ketään ja joskus on oikeaa vilskettä, niin tai näin muista ottaa muut huomioon kaikessa mitä teet. Kärrissä käyvien toivotaan kirjoittavan käyntinsä tuvassa olevaan kirjaan ja tutustuvan kämpän käyttö sääntöihin. Lisäksi polttopuun hankinnan kannalta olisi toivottavaa että puukassaa ( Viite 107) muistettaisiin silloin kun ei olla kerhon tapahtuman mukana käymässä paikalla. 14

15 Ajo-ohje Helsingistä tuleville. Ajetaan Helsingistä Hankoon päin kunnes tulee Inkoon satama Salo-tien risteys. Siitä jatketaan vielä 5,5km Hankoon päin ja sitten käännytään vasemmalle. Samalla kohdalle oikealle kääntyvän tie viitassa lukee Söderland. Vielä varmistuksena on Karjaan rajakilpi. Jos näet sen, olet ajanut 100m ohi. Kämpän tien sulkevan puomin lukko aukeaa kämpän avaimella. Sivutietä, joka aurataan talvella, ajetaan vielä 400m ja olemme kämpän parkkipaikalla. Keltainen rakennus on Kärrikaltion kämppä. Karjaan suunnasta tuleville riittää että kääntyvät Inkoon raja-kyltin jälkeen seuraavasta oikealle. P Söderland Kärrikaltio 51 Helsinki Inkoon rannikkotie / 51 Karjaa Kärrikaltio Inkoo Julkisten kulkuneuvojen aikataulut ovat vielä talviajassa. Joten niitä käyttävien kannattaa tarkistaa esimerkiksi oheisista osoitteista uusimmat aikataulut. Tai käydä kysymässä lähimmältä linja-autoasemalta mitkä vuorot kulkevat. Linja-autojen lisäksi paikalle pääsee Helsingin suunnalta lähijunalla (Y), joka pysähtyy Inkoossa. Linja-auto aikatauluja juna aikataulut Muistathan että jos joudut hälyttämään paikalle pelastusviranomaisia, niin osoite on: Inkoonrannikkotie Tekstin virheistä vastaa toimitus ja lisätietoja paikasta voi kysyä pehtorilta. 15

16 2 PORT PAYÈ FINLANDE Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetään jäsenlehti palauttamaan osoitteeseen: Vappu Hietala, Tilkankatu 12 B 41, HELSINKI