TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET"

Transkriptio

1 TURUN SEUDUN PUHDISTAO OY:N KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAO E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET Vuosiraportti 2014 Nina Leino Nro

2 2 (20) KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA 2014 Sisällys 1. YLEISTÄ PÄÄSTÖT ILAAN Lähtötiedot Päästötietojen laskenta PÄÄSTÖT VESISTÖÖN Lähtötiedot Päästötietojen laskenta Ravinteet ja haitalliset yhdisteet etallit Yhteenveto vesistöön johdetuista päästöistä SYNTYVÄT JÄTTEET YHTEENVETO JA PÄÄSTÖTIETOJEN RAPORTOINTI Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. PRTR ilmapäästöt laskenta-arkki etropolilab:n mittaustulokset Puhdistamoilta raportoitavat vesipäästöt Jäteveden raskasmetallipitoisuudet Kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet Raskasmetallikuormituksen laskenta Päästötarkkailuissa käytetyt määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet (:n analyysit)

3 KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA (20) Lähteet /1/ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/ETY muuttamisesta. 7 s. /2/ European Commission : Guidance Document for the implementation of the European PRTR. 70 s. /3/ Helsingin Vesi. Ilmapäästöjen laskenta PRTR -raportointi. Kunnalliset puhdistamot s. /4/ Suunnittelukeskus Oy/Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry. Euroopan PRTRselvitys jätevedenpuhdistamoille. Raportti 2997-C s. /5/ Leino N. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimus, vuosiraportti Raportti Nro s. /6/ Levomäki. Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo, osa A, puhdistamon tarkkailuohjelma. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Raportti Nro s. /7/ Ilmastokatsaus 9/2014 syyskuu Ilmatieteen laitos. /8/ Leino N. Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo, E-PRTR raportoitavat aineet, vuosiraportti Raportti Nro s. /9/ Kosonen H. HSY, Jatkuvatoimisen typpioksiduulimittauksen soveltaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Luento Vesihuolto 2013, Jyväskylä.

4 4 (20) KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA 2014 Jakelu Kaarinan kaupunki/ympäristönsuojelulautakunta Paraisten kaupunki/ympäristölautakunta Naantalin kaupunki/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Raision kaupunki/ympäristölautakunta Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun seudun puhdistamo Oy Tiedoksi ( ) Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Kaarinan kaupunki/yhdyskuntatekninen Kaarinan Kaarinan Liedon kunta/tekniset Naantalin Naantalin Nousiaisten askun kunta/tekninen ynämäen kunta/tekninen ynämäen kunta/tekninen Paimion kaupunki/tekninen Paimion kaupunki/tekninen Raision kaupunki/tekninen Ruskon kunta/tekninen Ruskon kunta/tekninen Turun Turun Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp.

5 KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA (20) 1. YLEISTÄ EU:n jäsenmaiden tulee raportoida E-PRTR -asetuksen (166/2006/EY) mukaiset kynnysarvot ylittävät päästöparametrit EU:n ylläpitämään päästörekisteriin (European Pollutant Release and Transfer Register E-PRTR). E-PRTR -rekisteri käsittää päästöt ilmaan, veteen ja maaperään, sekä tiedot jätemääristä. Kansallinen rekisteri on yhdistetty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI, valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä). Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006/EY) velvoittaa asukasvastineluvultaan (AVL) yli asukkaan yhdyskuntajätevedenpuhdistamoita raportoimaan päästöistä vesiin ja ilmaan sekä laitokselta kuljetettavien jätteiden määrät. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot eivät sisältyneet aikaisempaan IPPC-direktiiviin perustuvaan Euroopan päästörekisteriin (EPER), jonka E-PRTR korvasi vuodesta 2007 lähtien. /1/ Jätevedenpuhdistamon päästötiedot tulee raportoida vuositasolla valvontaviranomaiselle eli alueelliselle ELY-keskukselle, joka raportoi kynnysarvon ylittävät tiedot edelleen EPRTR-rekisteriin. Raportointi tehdään sähköisesti. EPER-rekisterin toimeenpano-oppaan mukaan jokaiseen päästötietoon tulee liittää kirjaintunnus, josta selviää, miten päästö on määritetty (, C, E). -kirjain kertoo, että päästötiedot perustuvat mittauksiin, jossa on käytetty standardoituja tai hyväksyttyjä menetelmiä. ittaustuloksista lasketaan vuosipäästöt. itatulla päästöllä tarkoitetaan, että päästöä on mitattu jatkuvatoimisesti tai määräajoin ja se perustuu luotettavaan seurantaan. C-kirjain viestittää, että päästötiedot perustuvat laskelmiin, joissa on käytetty kansallisesti tai kansainvälisesti hyväksyttyjä päästöjen määritysmenetelmiä, kyseisen toimialan päästökertoimia ja asianmukaista aktiviteettitietoa. Kirjaintunnus E kertoo, että päästötiedot perustuvat ei-standardimenetelmiin, kuten arvioihin tai yksittäisiin tapauskohtaisiin tutkimustuloksiin, joihin on päädytty parhaiden oletuksien ja asiantuntijoiden arvioiden perusteella. /2/ Suomen suurimpien puhdistamoiden ilmapäästöjen muodostumista ja E-PRTRraportoinnin tarvetta on tarkasteltu Helsingin Veden (nykyisin osa HSY:tä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry:n vuonna 2007 teettämässä selvityksessä. Päästöjen laskenta perustuu HSY:n Viikinmäen puhdistamolla tehtyihin mittauksiin ja niistä luotuun laskentamalliin /3, 9/. Viikinmäen puhdistamon päästömittauksissa käytettyjen kertoimien mukaan laskettuna Suomessa on ylitetty raportointikynnys E-PRTR-raportoinnin ilmapäästöjen osalta metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O) osalta. /3/ Suomen suurimpien puhdistamoiden vesipäästöjen muodostumista ja E-PRTR-raportoinnin tarvetta on tarkasteltu Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry:n FCG Suunnittelukeskus Oy:ltä tilaamassa, vuonna 2008 valmistuneessa selvityksessä. /4/ Ympäristöviranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella jätevedenpuhdistamojen E-PRTR asetuksen vaatima päästöraportointi voidaan toteuttaa edellä mainittuihin selvityksiin pohjautuen. /3,4/ Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla käsitellään yhteensä kymmenen osakaskunnan jätevedet. Turun ja Kaarinan kaupunkien sekä Liedon ja Ruskon kuntien alueilla muodostuvat yhdyskuntajätevedet on johdettu puhdistamolle vuoden 2009

6 6 (20) KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA 2014 alusta lähtien. Paimion kaupungin ja Kaarinan Piikkiön alueen yhdyskuntajätevedet johdettiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle alkaen lähtien myös Raision kaupungin ja Naantalin kaupungin (ei Velkuan alueen jätevesiä) sekä askun, Nousiaisten ja ynämäen kuntien alueilla muodostuvat yhdyskuntajätevedet on johdettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Naantalin Rymättylän alueen jätevedet on johdettu alkaen, Ruskon Vahdon alueen jätevedet on johdettu alkaen ja askun Lemun viemäröintialueen jätevedet on johdettu alkaen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. /5/ Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa, vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan Varsinais-Suomen ELY -keskukseen toimitetun tarkkailuohjelman mukaisesti (osa A puhdistamon tarkkailuohjelma, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, , nro ). Tarkkailuohjelma sisältää ohjeet myös E-PRTR asetuksen mukaisesta tarkkailusta. Vuoden 2014 näytteenottojen aikana Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä Turun seudun puhdistamon Oy:n kymmenen osakaskunnan alueelta. 2. PÄÄSTÖT ILAAN Puhdistamon päästöjä ilmaan tarkkaillaan HSY:n ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry:n teettämään selvitykseen perustuvan PRTR ilmapäästöt -laskenta-arkin perusteella (liite 1). Päästöjen laskenta perustuu HSY:n Viikinmäen puhdistamolla tehtyihin mittauksiin ja niistä luotuun laskentamalliin. Vuosien 2009 ja 2010 päästöt on raportoitu päivitetyn laskentamallin mukaan. Vuodesta 2011 alkaen päästöt on raportoitu päivitetyn laskentamallin mukaan (laskenta-arkki , HSY, liite 1). HSY:n laatiman PRTR ilmapäästöt laskenta-arkin mukaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon ilmapäästöjen raportointiraja ylittyi metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O) osalta (liite 1). Ilmapäästöjen osalta metaanin raportointiraja on 100 tn/a ja dityppioksidin raportointiraja on 10 tn/a. etaania päätyy ilmaan, kun hapettomissa olosuhteissa jäteveden orgaaniset aineet mädäntyvät muodostaen metaania. Ilmapäästötieto tuotettiin kertomalla puhdistamolle tulevan BOD7ATU-kuorman määrä päästö korrelaatiokertoimella. Jos puhdistamoliete mädätetään, tulee mädätyksen aiheuttama ilmapäästö ottaa huomioon. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla lietteen jatkokäsittely (mädätys) on ulkoistettu Biovakka Suomi Oy:lle, joten voimatuotannon aiheuttamaa ilmapäästöä ei laskettu mukaan. Korrelaatiokerroin perustuu Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla mitattuihin metaanipäästöihin. Käytetty korrelaatiokerroin kch4 on 1,31E-02. /3/ Dityppioksidia päätyy ilmaan epätäydellisen denitrifikaation seurauksena, kun typenpoistossa osa ilmaan päätyvästä typestä poistuu dityppioksidina. Lisäksi lietteeseen on laskentamallin mukaan ajateltu sitoutuvan typpeä. Vuosien 2009 ja 2010 ilmapäästötiedot on tuotettu vähentämällä puhdistamon tulevan ja lähtevän kuorman avulla saadusta typpireduktiosta eli vuoden aikana keskimääräisestä poistuneen typpimäärästä lietteeseen sitoutunut typpimäärä (, tn/a). Näin saatu typpimäärä on kerrottu HSY:n teettämän jätevedenpuhdistamon ilmapäästöjä koskevasta selvityksestä saadulla dityppioksidin ilmapäästökertoimella. Päästön korrelaatiokerroin perustui selvityksessä tehtyihin ja edelleen päivitettyihin mittaustuloksiin, ja kertoo kuinka suuri osa

7 KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA (20) denitrifikaation yhteydessä ilmaan päätyvästä typestä on dityppioksidina. Käytetty korrelaatiokerroin kn2o oli 2,57E-02 (laskenta-arkki , HSY). /3/ PRTR -ilmapäästöjen arviointiin kehitettyä laskentamallia päivitettiin vuoden 2011 aikana dityppioksidin osalta Viikinmäessä kesällä 2010 suoritettujen päästömittausten mukaiseksi. Dityppioksidipäästö on sidottu uudessa laskentamallissa puhdistamolle tulevaan virtaamaan. Päästön korrelaatiokerroin kn2o on 0,440267, joka antaa tulokseksi teoreettisen vuosipäästön puhdistamolle tulevaan keskimääräiseen vuorokausivirtaamaan suhteutettuna. Vuoden 2014 ilmapäästöt on arvioitu 2011 laskentamallin mukaisesti (laskenta-arkki , HSY, liite 1). Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jatkuvatoimisten mittausten perusteella vuonna 2012 mitatut diptyppioksidipäästöt olivat noin 2,7 % puhdistamolle tulevasta typpikuormasta. E-PRTR ilmapäästöjen laskentakaavan mukaan laskennallinen dityppioksidipäästö oli 2,8 % puhdistamolle tulevasta typpikuormasta /9/ Lähtötiedot Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon vuoden 2014 kuormitustiedot on laskettu aikaväliltä Laskennan lähtöarvoina on käytetty vuoden 2014 virtaama- ja kuormitustietoja sekä HSY:ltä saatuja kertoimia: /3,5/ Puhdistamolle tuleva vesimäärä Tuleva BOD7ATU-kuorma etaanikerroin, kch4 Dityppioksidikerroin, kn2o ,0131 0, m3/d kg/d kg/kg kg,d/m3,a 2.2. Päästötietojen laskenta Päästötiedot metaanin osalta ilman voimatuotantopäästöä lasketaan kaavalla (liite 1) /3/: Ilmapäästö CH 4 kg / a k CH 4 tuleva BOD7 ATU kg / d 365 d / a Päästötiedot dityppioksidin osalta on laskettu vuosina 2009 ja 2010 kaavalla /3/: tuleva N kg / d lähtevä N kg / d Ilmapäästö N 2 O kg / a k N 2O 365 d / a * tuleva BOD7 ATU kg / d 0,05 0,9 Päästötiedot dityppioksidin osalta on laskettu vuosina kaavalla (liite 1): Ilmapäästö N 2 O kg / a k N 2O * tuleva virtaama [m 3 / d ] Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon ilmapäästö metaanin osalta oli 110 tn/a ja dityppioksidin osalta oli 35,9 tn/a (liite 1). Tulokset on laskettu PRTR Ilmapäästöt laskenta-arkin päivitetyn version perusteella. Liitteen 1 laskentamallilla saatu dityppioksidipäästö 35,9 tn/a oli noin 2 % puhdistamolle tulevasta kokonaistyppikuormasta. Laskentamallin tulosta voidaan pitää riittävän luotettavana, sillä muodostuneen dityppioksidipäästön osuus tulevasta typpikuormasta on samaa suuruusluokkaa kuin Viikinmäen puhdistamon mittauksista saadut tulokset. Taulukossa 1 ja kuvissa 1 2 on esitetty raportoitavan ilmapäästömäärän kehitys metaanin ja dityppioksidin osalta vuosina Päästötiedot raportoidaan ympäristö-viranomaisille Tyvi-järjestelmän kautta.

8 8 (20) KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA 2014 TAULUKKO 1. etaani- ja dityppioksidipäästö ilmaan vuosina Päästötiedon tuottamismenetelmä on C. Dityppioksidipäästön laskentaa muutettiin vuonna Kuorma 2009 Päiviä vuodessa Tuleva vesimäärä Tuleva BOD7ATU-kuorma Tuleva typpikuorma Vesistöön lähtevä typpikuorma Poistunut typpikuorma Ilmapäästö metaani (CH4) Ilmapäästö dityppioksidi N2O 1) 1) ) ) ) ) ) d/a 3 m /d tn/a tn/a tn/a tn/a tn/a tn/a 20,2 20,7 41,4 1) (23,6 ) 39,3 1) (22,2 ) 36,5 1) (25,9 ) 35,9 1) (26,9 ) laskenta-arkki_2009rev3 mukaan 2) Raportointikynnys 365 laskenta-arkki_2011_ver1 mukaan etaanipäästö (CH4) ilmaan raportointikynnys 100 t/a t/a * 2014 vuosi KUVA 1. Ilmaan kohdistuvat metaanipäästöt vuosina Dityppioksidipäästö (N2O) ilmaan t/a 25 raportointikynnys 10 t/a * 2012* vuosi KUVA 2. Ilmaan kohdistuvat dityppioksidipäästöt vuosina * Dityppioksidipäästön laskentaa muutettiin vuonna

9 KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA (20) 3. PÄÄSTÖT VESISTÖÖN Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon jäteveden haitalliset aineet analysoitiin etropolilab:in laboratoriossa (FINAS -akkreditoitu testauslaboratorio T058) ja niistä alkyylifenolit (nonoyyli-, oktyylifenolit ja niiden etoksylaatit) ja ftalaatit (Di-2etyyliheksyyliftalaatti DEHP) analysoitiin Galab Laboratories GmbH:ssa (Accredited Testing Laboratory DIN EN ISO/IEC 17025) (liite 2). Näytteet puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä kerättiin LounaisSuomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotto tehtiin tutkimuslaboratorion näytteenotto-ohjeiden sekä VVY:n selvityksessä ja Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelmaluonnoksessa esitetyn mukaisesti. /4,6/ Haitallisten aineiden näytteenotossa näytteenottimet ja näytteenottovälineet eivät saa sisältää muovia, joten automaattisia näytteenottimia ei voitu käyttää. Välineet olivat teräksestä tehtyjä. Välineiden pesu suoritettiin asetonilla. Kutakin havaintopaikkaa (tuleva ja lähtevä jätevesi) varten oli omat pestyt välineet. Näytteet kerättiin käsin työpäivän aikana kokoomanäytteinä viidestä samansuuruisesta osanäytteestä. Haihtuvuuden vuoksi VOC-yhdisteiden näyte otettiin kertanäytteenä. Näytteenkeräyksen aikaan Turun seudulla oli sateetonta ja myös puhdistamon virtaamat olivat alhaisella tasolla. Näytepäivän virtaama oli m3/d, mikä oli 78 % vuoden keskimääräisestä virtaamasta. Näytepäivää edeltävät kolmen vuorokauden virtaamat vaihtelivat m3/d välillä, joten puhdistamolle ei tullut vuotovesiä. /5, 7/ Puhdistamon vuosiyhteenvedosta 2014 saadut mittaustulokset ovat puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailua tekevän :n tuloksia (FINAS -akkreditoitu testauslaboratorio T101) (liite 7). Päästötarkkailunäytteet puhdistamolle tulevasta, esiselkeytetystä, väliselkeytetystä ja hiekkasuodatuksesta mereen lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisilla näytteenottimilla (Endress+Hauser ASP 2000) koko vuorokauden ajan virtaamaohjatusti. /5/

10 10 (20) KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA Lähtötiedot Laskennan lähtöarvoina on käytetty vuoden 2014 virtaama- ja kuormitustietoja /5/. Vesistöön johdettavassa kuormassa on huomioitu sekä verkosto- että puhdistamoohitukset. Käsitelty vesimäärä (ei sisällä puhdistamo-ohitusta) Ohitettu vesimäärä (sisältää puhdistamo- ja verkosto-ohituksen) Vesistöön lähtevä CODCr-kuorma Vesistöön lähtevä fosforikuorma Vesistöön lähtevä typpikuorma Kuivatun lietteen määrä Lietteen kuiva-ainepitoisuus Lietteen kuiva-ainemäärä , m /a 3 m /a kg/d kg/d kg/d % kgts/a Puhdistamon päästöjä vesistöön tarkkaillaan Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry:n FCG Oy:ltä teettämän selvityksen perusteella. Selvityksessä koottujen tietojen perusteella päädyttiin 20 yhdisteeseen, jotka tulisi raportoida jätevedenpuhdistamoilta (liite 3). Raportointivelvoite ei listattujen aineiden osalta koske kaikkia jätevedenpuhdistamoita, vaan raportoinnin tarpeellisuuteen vaikuttaa erityisesti virtaama. Yksittäisen yhdisteen korkeaan pitoisuuteen käsitellyssä jätevedessä voi olla syynä tietyn teollisuuden päästöt, jolloin raportointivelvoite tulee harkita tapauskohtaisesti. /4/ VVY:n selvityksessä tapauskohtaisesti tarkasteltavia aineita olivat trikloorimetaani [58], jonka tarkistusmittaus tulevasta ja lähtevästä vedestä olisi tehtävä muutaman vuoden välein. Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit eli NP/NPE-yhdisteiden [64], di-2etyyliheksyyliftalaattien eli DEHP:n [70] sekä oktyylifenolien ja oktyylifenolietoksylaattien [87] tarkistusmittaus tulevasta vedestä tulisi tehdä 1 3 vuoden välein ja lähtevästä vedestä 5 vuoden välein. VVY:n selvityksessä prosessilähtöisesti arvioitavia aineita, joita todennäköisesti ei esiinny raportointikynnystä ylittävää määrää, olivat bentseeni [62], PAH-yhdisteet [72], syanidi [82], fluoranteeni [88] ja bentso(g,h,i)peryleeni [91]. PAH-yhdisteiden osalta on erikseen arvioitava mahdollisen tarkistusmittaus. Ilmanpäästöjen osalta asetuksessa on lueteltu neljä yhdistettä, joiden summaa pidetään PAH-arvona. Vesipäästöjen osalta ei ole ohjeistettu, mitä yhdisteitä tarkoitetaan. PRTR-ohjeessa puolestaan ei erotella ilmaa, vaan mainitaan yleisesti, että PAH:t sisältävät neljä yhdistettä. VVY:n selvityksessä käytettiin näitä neljää polysyklistä aromaattista hiilivetyä [bentso(a)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni ja indeno(1,2,3-cd)pyreeni] kuvaamaan PAH-yhdisteitä. /4/ VVY:n selvityksessä epärelevantteja aineita olivat atratsiini [27], 1,2-dikloorietaani (EDC) [34], diuroni [37], heksaklooribentseeni (HCB) [42], lindaani [45], pentakloorifenoli (PCP) [49], polyklooratut bifenyylit (PCB) [50], simatsiini [51], tetrakloorietyleeni (PER) [52], tetrakloorimetaani (TC) [53], trikloorietyleeni [57], isoproturoni [67], naftaleeni [68], orgaaniset tinayhdisteet [69], tolueeni [73], tributyylitinat [74], trifenyylitinat [75] ja ksyleenit [78]. Epärelevanttien yhdisteiden lähteviä kuormituksia ei ole laskettu tässä raportissa. /4/ Puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä on analysoitu taulukon 2 mukaiset määritykset.

11 KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA (20) Osa tuloksista (kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, sinkki ja TOC/CODCr) on saatu puhdistamon päästötarkkailutuloksista. uut yhdisteet analysoidaan kerran vuodessa (E-PRTR-asetuksen mukainen tarkkailu). /6/ 3.2. Päästötietojen laskenta Lähtevän jäteveden kuormitukset on laskettu lähtevän veden mitatuista pitoisuuksista kerrottuna vuotuisella virtaamalla, jos lähtevän veden pitoisuus on ollut yli määritysrajan (>DL). Ohitusten aiheuttama kuormitus on huomioitu laskemalla tulevan veden mitattu pitoisuus kertaa vuotuinen ohitusvesimäärä. Kynnysarvon ylittyessä aineet raportoidaan omaan lähtevän veden mittaukseen perustuen (). Jos lähtevän veden mitattu pitoisuus on ollut alle määritysrajan (<DL), on kuormitus laskettu tulevan jäteveden pitoisuuden ja selvityksestä saatujen reduktio-ja sitoutumiskertoimien avulla (taulukko 2). Tällöin lähtevän jäteveden pitoisuus saadaan laskemalla tulevan jäteveden mitattu pitoisuus kertaa reduktio- tai sitoutumiskerroin. Jos ko. tavalla laskettu arvo ylittää määritysrajapitoisuuden, kuormituslaskenta tehdään ympäristöhallinnon laatiman ohjeistuksen mukaisesti (Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi hyvien menettelytapojen kuvaus): määritysrajan alittavien tulosten osalta kuormitus lasketaan käyttämällä mittaustuloksena määritysrajan puolikasta. Ohitusten aiheuttama kuormitus on huomioitu laskemalla tulevan veden mitattu pitoisuus kertaa vuotuinen ohitusvesimäärä. Kynnysarvon ylittyessä aineet raportoidaan laskenta-arvion perusteella (C). Jos tulevan veden pitoisuus on ollut alle määritysrajan (<DL) mutta lähtevän veden pitoisuus on ollut yli määritysrajan (>DL), on kuormitus laskettu lähtevän veden mitatuista pitoisuuksista kerrottuna vuotuisella virtaamalla. Ohitusten aiheuttama kuormitus lasketaan tällöin lähtevän veden mitattu pitoisuus kertaa vuotuinen ohitusvesimäärä. Kynnysarvon ylittyessä aineet raportoidaan laskenta-arvion perusteella (C). Taulukkoon 2 on koottu myös lietteen pitoisuuksista tasemallilla laskettavat aineet kertoimineen (sitoutumiskerroin). Kullekin raskasmetallille on laskettu tyypillinen sitoutumiskerroin, joka ilmaisee lähtevän veden mukana poistuvan metallin määrän () suhteessa lietteen mukana poistettuun metallin määrään (). Sitoutumiskertoimet on laskettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon jäteveden ja lietteen raskasmetallien mittaustuloksista vuodelta /5/ Kappaleessa on esitetty ainekohtaisesti taulukon 2 mukaisten aineiden vuosikuormituksen laskenta raskasmetalleja lukuun ottamatta. Laskennassa on käytetty tulevasta ja lähtevästä jätevedestä mitattuja pitoisuuksia (liite 2) sekä puhdistamon vuosiyhteenvetotietoja. /5/ Kappaleessa on esitetty ainekohtaisesti taulukon 2 jäteveden raskasmetallitarkkailutulosten sekä kuivatun lietteen tarkkailutulosten vuosikuormituksen laskenta. Laskennassa on käytetty puhdistamon vuosiyhteenvetotietoja. /5/

12 12 (20) KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA 2014 TAULUKKO 2. Ravinteet, haitalliset yhdisteet ja metallit, jotka kynnysarvon ylittyessä raportoidaan. Taulukossa myös todennäköinen päästötiedon tuottamismenetelmä, reduktiokerroin haitallisille aineille ja sitoutumiskerroin metalleille (tarvitaan jos lähtevä pitoisuus on alle määritysrajan eli <DL) sekä raportoinnin kynnysarvo. /4/ PRTR Aine Nro 1) Kuormituslaskenta ja todennäköinen soveltuva päästötiedon tuottamismenetelmä (mittaus / laskenta C / arvio E) Kokonaistyppi : Päästötarkkailutulokset Kokonaisfosfori : Päästötarkkailutulokset Arseeni ja arseeni tai C: Päästötarkkailutulokset (jäteveden raskasmetalliyhdisteet (arseenina) tarkkailu tai kuivatun lietteen tarkkailu ja reduktiokerroin) Kadmium ja kadmium tai C: Päästötarkkailutulokset (jäteveden raskasmetalliyhdisteet (kadmiumina) tarkkailu tai kuivatun lietteen tarkkailu ja reduktiokerroin) Kromi ja kromiyhdisteet tai C: Päästötarkkailutulokset (jäteveden raskasmetalli(kromina) tarkkailu tai kuivatun lietteen tarkkailu ja reduktiokerroin) Kupari ja kupari tai C: Päästötarkkailutulokset (jäteveden raskasmetalliyhdisteet (kuparina) tarkkailu tai kuivatun lietteen tarkkailu ja reduktiokerroin) Elohopea ja elohopea tai C: Päästötarkkailutulokset (jäteveden raskasmetalliyhdisteet (elohopeana) tarkkailu tai kuivatun lietteen tarkkailu ja reduktiokerroin) Nikkeli ja nikkeli: Päästötarkkailutulokset (jäteveden raskasmetalliyhdisteet (nikkelinä) tarkkailu) Lyijy ja lyijyyhdisteet tai C: Päästötarkkailutulokset (jäteveden raskasmetalli(lyijynä) tarkkailu tai kuivatun lietteen tarkkailu ja reduktiokerroin) Sinkki ja sinkkiyhdisteet : Päästötarkkailutulokset (jäteveden raskasmetalli(sinkkinä) tarkkailu) Dikloorimetaani (DC) tai C: Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan virtaamalla. Halogenoidut orgaani: Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan set yhdisteet (AOX:nä) virtaamalla. Trikloorimetaani eli tai C: Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan kloroformi virtaamalla tai reduktiokertoimella. Nonyylifenolit ja nonyyli- tai C: Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan fenolietoksylaatit virtaamalla tai reduktiokertoimella. (NP/NPE-yhdisteet) Di-2-etyyliheksyyli tai C: Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan ftalaatti (DEHP) virtaamalla tai reduktiokertoimella. Fenolit tai C: Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan (kokonaishiilenä) virtaamalla tai reduktiokertoimella. Summafenolimäärän (SFS Kerroin Kynnysarvo ,17 2) 0,16 2) 5 0,091 2) 50 0,28 2) 50 0,27 2) 1 1,6 2) 20 0,11 2) 20 0,33 2) 100 3) ,84 4) 10 0,97 4) 1 0,95 4) 1 0,88 4) 20 0,85 4) ) muunto hiileksi kertoimella * 6 * 12,01 / 94,11 eli * 0,77. Tai yksinkertaisesti substituoidut fenolit (=fenoli, kresolit, resorsinolit, kloorifenolit, nitrofenolit) kerrotaan kukin moolimassojen suhteella (selvityksen taulukko 5). 72 Polysykliset aromaattiset tai C: Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan 5) hiilivedyt (PAH-yhdisteet) virtaamalla tai reduktiokertoimella. 76 Organisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3) : Päästötarkkailutulokset (CODCr-kuorma / 3) Kloridit : Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan 2 milj. (kokonaiskloorina) virtaamalla. 4) 83 Fluoridit tai C: Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan 0, (kokonaisfluorina) virtaamalla tai reduktiokertoimella. 4) 87 Oktyylifenolit ja tai C: Kerran vuodessa mitatut pitoisuudet, kerrotaan 0,92 1 oktyylifenolietoksylaatit virtaamalla tai reduktiokertoimella. 1) E-PRTR asetuksen (166/2006/EY) mukaiset numeroinnit E-PRTR-raportoitaville yhdisteille 2) Sitoutumiskerroin, Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon mittaukset v ) Reduktion hajonta melko suuri, ei voida luotettavasti hyödyntää muiden tuloksia (VVY:n selvitys) 4) Reduktiokerroin (VVY:n selvitys) 5) PAH-yhdisteitä kuvaamaan käytetään bentso(a)pyreeniä, bentso(b)fluoranteenia, bentso(k)fluoranteenia ja indeno(1,2,3-cd)pyreeniä

13 KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA (20) Ravinteet ja haitalliset yhdisteet Typen [12], fosforin [13] ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) [76] saatiin puhdistamon vuosiyhteenvedosta. TOC on kiintoaineen vuoksi vaikea määrittää jätevesille, joten tiedon tuottamismenetelmänä käytetään CODCr-arvoa, josta asetuksen mukaan saadaan TOC-tulos kolmella jakamalla. Typen, fosforin ja CODCr:n vesistöön johdettavissa kuormituksissa on otettu vuotuiset ohitukset huomioon. Vuosikuormitustiedot on laskettu vesi- ja ympäristöhallinnon valvontaohjeen 42 laskentatavan mukaisesti (Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirje nro 14/500 Tuvy 1990). Kynnysarvo ylittyi typen, fosforin ja TOC:n osalta. /4, 5/ Haitallisten yhdisteiden osalta kuormituslaskenta on tehty ympäristöhallinnon laatiman ohjeistuksen mukaisesti. ääritysrajan alittavien tulosten osalta vesistöön johdettu kuormitus on laskettu käyttämällä mittaustuloksena määritysrajan puolikasta, koska reduktiokertoimilla laskettaessa tulos oli määritysrajaa suurempi. Lisäksi ohitukset on huomioitu vesistökuormassa. Dikloorimetaanin [35] osalta tulevan veden pitoisuus ylitti määritysrajan, kun taas lähtevän veden pitoisuus oli alle määritysrajan (<DL). Vuosikuorma ei ylittänyt raportoinnin kynnysarvoa 10, ja päästötiedoksi raportoidaan 0 (ND = not detected). /2/ Halogenoitujen orgaanisien yhdisteiden AOX [40] osalta sekä tulevan että lähtevän veden AOX oli määritettävissä. Tulosten perusteella raportoinnin kynnysarvo 1000 ylittyi. Trikloorimetaanin eli kloroformin [58] osalta tulevan veden pitoisuus ylitti määritysrajan (>DL), mutta lähtevän veden mitattu pitoisuus oli alle määritysrajan (<DL). Vuosikuorma ei ylittänyt raportoinnin kynnysarvoa 10, ja päästötiedoksi raportoidaan 0 (ND = not detected). /2,4/ Nonyylifenolien ja nonyylifenolietoksylaattien eli NP/NPE-yhdisteiden [64] osalta tulevan veden pitoisuus ylitti määritysrajan ja lähtevän veden mitattu pitoisuus oli alle määritysrajan (<DL). Vesistöön johdettu kuorma ylitti kynnysarvon 1. /2,4/ Di-2-etyyliheksyyliftalaatin eli DEHP:n [70] osalta tulevan veden pitoisuus ylitti määritysrajan (>DL), mutta lähtevän veden mitattu pitoisuus oli alle määritysrajan (<DL). Vesistöön johdettu kuorma ylitti kynnysarvon 1. /2,4/ Sekä tulevassa että lähtevässä vedessä oli fenolisia yhdisteitä [71] yli määritysrajan. Tulevan jäteveden fenolipitoisuus muunnettuna kokonaishiileksi oli 0,0462 mg/l ja lähtevän veden fenolipitoisuus kokonaishiileksi muunnettuna oli 0,0231 mg/l (taulukko 2, fenolit). Vesistöön johdettu kuorma ylitti raportointikynnyksen 20 /2,4/. PAH-yhdisteitä [72] kuvaamaan käytettiin VVY:n selvityksen mukaisesti bentso(a)pyreeniä, bentso(b)fluoranteenia, bentso(k)fluoranteenia ja indeno(1,2,3cd)pyreeniä. Tulevan veden pitoisuus oli bentso(a)pyreenin, bentso(k)fluoranteenin ja bentso(b)fluoranteenin osalta yli määritysrajan. Lähtevässä vedessä ko. PAH-yhdisteiden summa oli alle määritysrajan. Vesistöön johdettu kuormitus ei ylittänyt raportointirajaa, joten päästöksi raportoidaan ympäristöviranomaisten antaman ohjeistuksen mukaisesti arvoksi nolla (ND). /2,4/

14 14 (20) KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA 2014 Kloridien [79] osalta raportointikynnys ylittyi. Vesistöön johdettu kuorma ylitti raportointikynnyksen 2 milj.. /2/ Fluoridin [83] osalta sekä tulevan että lähtevän veden pitoisuudet olivat määritettävissä. Tulosten perusteella raportointikynnys ylittyi. /2/ Oktyylifenolien ja oktyylifenolietoksylaattien [87] osalta tulevan veden pitoisuudet olivat yli määritysrajojen ja lähtevän veden mitatut pitoisuudet olivat alle määritysrajojen (<DL). Vesistöön johdettu kuorma ylitti kynnysarvon 1. /2,4/ Taulukkoon 3 on koottu vesistöön johdettujen haitallisten aineiden määrät, jotka on laskettu edellä esitetyllä tavalla. TAULUKKO 3. Lähtevän jäteveden ravinteet ja haitallisten yhdisteiden mittaustulokset sekä vesistöön johdetut kuormat vuonna 2014 (liite 2). Arvot, jotka ylittivät raportoinnin kynnysarvot, on lihavoitu. /5/ PRTR Yhdiste Nro itattu TULEVA itattu LÄHTEVÄ Reduktio/ Pitoisuus mg/l Pitoisuus mg/l kerroin Lähtevä JV Kynnysarvo * 12 Kokonaistyppi vesistöön johdettu kuormitus vuosiyhteenvedosta Kokonaisfosfori vesistöön johdettu kuormitus vuosiyhteenvedosta Dikloorimetaani (DC) Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) Trikloorimetaani eli kloroformi Nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit (NP/NPE-yhdisteet) Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) 0, , < 0, ,10 0,063 0,002 < 0,0005 0,84 7,6 10 0,0014 < 0,0001 0,97 1,6 1 0,024 < 0, ,95 2,2 1 0,0462 0, , Fenolit (kokonaishiilenä) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3) vesistöön johdettu COD-kuorma vuosiyhteenvedosta / Kloridit (kokonaiskloorina) milj. 83 Fluoridit (kokonaisfluorina) Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit 0,4 0, , , < 0,00001 < 0, ,85 0,92 0, * määritysrajan alittavien tulosten osalta pitoisuutena käytetty määritysrajan puolikasta (ymp. hallinnon ohjeistus 2011), koska sitoutumiskertoimet antoivat määritysrajaa suuremman tuloksen E-PRTR-raportoinnissa mainittujen ravinteiden ja haitallisten yhdisteiden vesistökuormitus on kehittynyt taulukon 4 mukaisesti. /7,8/

15 KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA 2014 (20) TAULUKKO 4. Vesistöön johdettu ravinteiden ja haitallisten yhdisteiden kuormitus vuosina Vertailuna E-PRTR asetuksen (166/2006/EY) mukaiset kynnysarvot. Arvot, jotka ylittivät raportoinnin kynnysarvot, on lihavoitu. PRTR Yhdiste Nro , , , , , , Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Dikloorimetaani (DC) Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) Trikloorimetaani eli kloroformi 2,4 4,4 4,6 7,6 1,5 1,4 4,6 3,4 8,0 1,6 64 Nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit (NP/NPE-yhdisteet) 5,7 12 1, ,2 70 Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) Fenolit (kokonaishiilenä) 72 Polysykliset aromaattiset 0,076 0,083 0,073 0,28 0,41 0, hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (COD/3) 79 Kloridit (kokonaiskloorina) Fluoridit (kokonaisfluorina) 1,0 1,1 1,4 1,8 87 Oktyylifenolit ja 0,71 0,20 oktyylifenolietoksylaatit * E-PRTR asetuksen (166/2006/EY) mukaiset kynnysarvot, joiden ylitykset on raportoitava EU-komissiolle etallit Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla mitataan kuukausittaisista kokoomanäytteistä sekä jäteveden että kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksia (liitteet 4 5). Jäteveden raskasmetallitarkkailun ja kuivatun lietteen tarkkailun tulokset vuonna 2014 on raportoitu puhdistamon vuosiyhteenvedossa. /5/ Tulevan ja lähtevän jäteveden raskasmetallipitoisuutta tutkitaan 12 kertaa vuodessa. Tulevan ja lähtevän jäteveden päästötarkkailun vuorokauden kokoomanäytteistä otetaan osanäytteet, jotka yhdistetään virtaamapainotteisesti kuukauden kokoomanäytteiksi. ahdolliset puhdistamo-ohitukset sisältyvät lähtevän veden näytteeseen. Raskasmetallitarkkailun osanäytteet kerättiin noin 5 krt/viikko. /5,6/ Kuivatun lietteen laatua tutkitaan 12 kertaa vuodessa. Kuukauden kokoomanäyte saadaan täysinä kuivauspäivinä otetuista ja kuukausittain yhdistetyistä osanäytteistä. Osanäytteet otetaan kertanäytteinä käyttötarkkailun lietteenkuivauksen tarkkailun yhteydessä näytteenottohetkellä toiminnassa olevista lingoista. Osanäytteet (max noin 20 osanäytettä/linko/kk) toimitetaan päästötarkkailua tekevälle testauslaboratoriolle näytteiden hakupäivänä ja pakastetaan. Kokoomanäyte sulatetaan kuukauden lopussa ja näytteestä tehdään tarvittavat määritykset. /6/ Vesistöön kohdistuvat raskasmetallikuormat lasketaan tasemallin avulla kuivatun lietteen kuukausittaisia määriä ja raskasmetallipitoisuuksia sekä sitoutumiskertoimia (taulukko 2) käyttäen, kun lähtevän jäteveden raskasmetallipitoisuudet ovat alle määritysrajan (<DL). Jos lähtevän veden raskasmetallipitoisuudet ylittävät määritysrajan (>DL), lasketaan kuormitus lähtevän veden mitattujen kuukausittaisten pitoisuuksien ja virtaamien Kynnysarvo* milj

16 16 (20) KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA 2014 perusteella. Lisäksi verkosto-ohitukset huomioidaan, verkosto-ohitusten aiheuttama kuormitus lasketaan tulevan veden pitoisuuksien ja ohitetun vesimäärän mukaan. :n tutkimuslaboratorio siirtyi lokakuusta 2010 lähtien tekemään alkuainemääritykset ICP-S -tekniikalla AAS -tekniikan sijaan. Jätevesien raskasmetallinäytteet esikäsiteltiin happohajotuksella ennen analysointia. Elohopea-analyysin määritysrajaa päivitettiin alkaen ja määritysraja laski 0,05 µg/l 0,03 µg/l. ääritysrajaa päivitettiin edelleen alkaen 0,03 µg/l 0,01 µg/l. Lähtevän jäteveden elohopeatulosten määritysrajat on päivitetty koko vuoden 2014 osalta viimeisimmän määritysrajan 0,01 µg/l mukaisiksi. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon lähtevän veden raskasmetallipitoisuuksista arseeni-, kadmium-, kromi-, kupari-, nikkeli-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet olivat yli laboratorion määritysrajan kaikilla tarkkailukerroilla vuonna 2014 (liite 4). Lisäksi elohopeapitoisuus oli yli määritysrajan touko-, syys- ja marraskuussa. Ko. kuormitukset on laskettu tulevasta ja lähtevästä jätevedestä mitattujen kuukausittaisten pitoisuuksien ja virtaamien avulla ohitukset huomioiden (taulukot 5 6, liite 6). /5/ Lähtevän jäteveden elohopeapitoisuus oli alle määritysrajan (<0,01 µg/l) lukuun ottamatta touko-, syys- ja marraskuun tarkkailukertoja. Ko. elohopeakuormitukset on laskettu kuivatusta lietteestä mitattujen kuukausittaisten metallipitoisuuksien, laskettujen kuukausittaisten kuiva-ainemäärien ja sitoutumiskertoimien avulla (taulukot 5 6, liite 6). /5/ TAULUKKO 5. Vesistöön johdetun jäteveden kuukausittaiset raskasmetallikuormat vuonna /5/ Tammikuu Helmikuu aaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu arraskuu Joulukuu KESKIARVO INII AKSII As kg/kk Cd kg/kk Cr kg/kk Cu kg/kk Hg kg/kk Ni kg/kk Pb kg/kk Zn kg/kk 1,9 1,2 1,2 1,4 0,83 0,94 1,1 1,3 1,2 1,1 1,3 1,6 1,2 0,83 1,9 0,095 0,072 0,089 0,068 0,062 0,056 0,036 0,050 0,038 0,044 0,052 0,12 0,066 0,036 0,12 2,5 1,8 2,5 3,0 1,4 2,1 2,1 1,1 1,3 1,3 2,5 3,9 2,1 1,1 3, , ,9 27 0,062 0,074 0,050 0,071 0,057 0,049 0,058 0,055 0,42 0,065 0,16 0,064 0,099 0,049 0, ,4 1,0 1,3 1,3 0,87 0,56 0,61 0,78 0,50 0,68 1,0 2,9 1,1 0,5 2,

17 KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA (20) TAULUKKO 6. Puhdistamolle tulevan ja puhdistamolta lähtevän jäteveden keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet ja jätevesien aiheuttama vesistökuormitus vuonna Arvot, jotka ylittivät raportoinnin kynnysarvot, on lihavoitu. /5/ 1) Arseeni, As Kadmium, Cd Kromi, Cr Kupari, Cu Elohopea, Hg Nikkeli, Ni Lyijy, Pb Sinkki, Zn Pitoisuus 2) Tuleva jätevesi Lähtevä jätevesi µg/l µg/l 3,2 0,51 0,17 0,026 6,9 0, ,5 0,12 <0,032 9,4 12 3,6 0, Vesistö3) kuormitus 0, ) 1, ääritysrajat µg/l 0,1 0,01 0,05 0,1 0,01 0,3 0,05 0,5 Kynnys6) arvo ) Pitoisuudet laskettu kuukausittaisten pitoisuuksien keskiarvoina. Sisältää mahdolliset puhdistamo-ohitukset (lähtevän veden näytteeseen lisätty esiselkeytettyä jätevettä ohitusmäärän suhteessa). 3) Vesistökuormitus laskettu kuukausittaisten kuormitusten summana. 4) Laskettu osittain tasemallin avulla kuivatun lietteen kuukausittaisia määriä ja raskasmetallipitoisuuksia sekä sitoutumiskertoimia käyttäen (Kakolanmäen jvp mittaukset, vuosiyhteenveto 2014) 5) Laboratorion määritysrajat pitoisuuksille päivitetty (ICP-S tekniikka) 6) E-PRTR asetuksen (166/2006/EY) mukaiset kynnysarvot, joiden ylitykset on raportoitava EU-komissiolle 2) Vuonna 2014 vesistöön lähtevät raskasmetallikuormat ylittivät raportoinnin kynnysarvot kadmiumia, kromia ja lyijyä lukuun ottamatta. Kadmiumin, kromin ja lyijyn osalta päästöiksi raportoidaan ympäristöviranomaisten antaman ohjeistuksen mukaisesti arvoksi nolla (ND). Raskasmetallien keskimääräinen vesistökuormitus on kehittynyt taulukon 7 mukaisesti. ääritysrajojen laskun myötä arseenin, kromin ja lyijyn vesistö-kuormitukset ovat pienentyneet edellisvuosiin nähden. TAULUKKO 7. Vesistöön johdettu keskimääräinen raskasmetallikuormitus vuosina Vertailuna E-PRTR asetuksen (166/2006/EY) mukaiset kynnysarvot. Arvot, jotka ylittivät raportoinnin kynnysarvot, on lihavoitu. As [17] Cd [18] Cr [19] Cu [20] Hg [21] Ni [22] Pb [23] Zn [24] Kynnysarvo* , , , , , , , , , , , , * E-PRTR asetuksen (166/2006/EY) mukaiset kynnysarvot, joiden ylitykset on raportoitava EU-komissiolle 3.3. Yhteenveto vesistöön johdetuista päästöistä Yhteenvetotaulukkoon 8 on koottu vuonna 2014 vesistöön johdetut päästömäärät, päästötietojen tuottamismenetelmät, mittaustiedot ja määritysten epävarmuudet. Päästötiedot raportoidaan ympäristöviranomaisille Tyvi-järjestelmän kautta.

18 TAULUKKO 8 Päästöt vesistöön ja päästötiedon tuottamismenetelmät. Tutkimuslaboratoriot, käytetyt menetelmät ja luotettavuus. /4, 5/ PRTR Nro Aine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Arseeni ja arseeniyhdisteet (arseenina) Kadmium ja kadmiumyhdisteet (kadmiumina) Kromi ja kromiyhdisteet (kromina) Kupari ja kupariyhdisteet (kuparina) Elohopea ja elohopeayhdisteet (elohopeana) Nikkeli ja nikkeliyhdisteet (nikkelinä) Lyijy ja lyijy-yhdisteet (lyijynä) Sinkki ja sinkkiyhdisteet (sinkkinä) Dikloorimetaani (DC) Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) Trikloorimetaani (kloroformi) Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit (NP/NPE-yhdisteet) Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) Fenolit (kokonaishiilenä) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAHyhdisteet) Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) mitattu CODCr/3 Kloridit (kokonaiskloorina) Fluoridit (kokonaisfluorina) Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit Päästö L-Svyt etrol GALAB 0 = mitattu, mutta alle määritysrajan. Laskettu kuormitus jää kynnysarvon alle, joten raportoidaan tällöin ND = not detected = = etropolilab = GALAB Laboratories GmbH Päästö- Päästötiedon tieto tuottamis menetelmä ,2 C C C 1,6 C Analyysi/ laskentamenetelmä Käytetty menetelmä Sis. A45 Hach Lange LCK138 Sis. A44 Hach Lange LCK 348 ISO :2005, :2003 ISO :2005, :2003 ISO :2005, :2003 ISO :2005, :2003 ISO :2005, :2003 ISO :2005, :2003 ISO :2005, :2003 ISO :2005, :2003 SFS-EN ISO 680:2004 EN ISO 9562:2004 SFS-EN ISO 680:2004 Sis. en. GC-SD Standardi Epävar- Epävarnro muus % muuden määritys laskettu laskettu laskettu laskettu laskettu laskettu laskettu laskettu laskettu laskettu arvioitu 40 arvioitu arvioitu 25 arvioitu Tutkimuslaboratorio L-Svyt Oy L-Svyt Oy L-Svyt Oy L-Svyt Oy L-Svyt Oy L-Svyt Oy L-Svyt Oy L-Svyt Oy L-Svyt Oy L-Svyt Oy etrolab etrolab etrolab GALAB 2, C C Sis. en. GC-SD SFS 3011:1976 ISO/TS 28581:2012 mod arvioitu arvioitu arvioitu GALAB etrolab etrolab ISO -703:2002 laskettu L-Svyt Oy C Sis.en. DA Sis.en. DA Sis. en. GC-SD arvioitu arvioitu arvioitu etrolab etrolab GALAB

19 KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA (20) 4. SYNTYVÄT JÄTTEET E-PRTR -raportointi kattaa myös laitokselta pois kuljetettujen jätteiden raportoinnin (taulukko 9). Puhdistamolla syntyy vuosittain linkokuivattua raakasekalietettä, välppäjätettä ja hiekanerotuksessa erotettua hiekkajätettä. E-PRTR -ohjeen mukaan jätevedenpuhdistamolietteet luetaan haitattomiin jätteisiin, joten niistä riittää pelkän vuotuisen lietemäärän raportointi. Haitattoman jätteen siirron raportointikynnys on tn/a. /2/ Puhdistamolla syntyvän linkokuivatun raakasekalietteen määrä tn/a ylitti raportointikynnyksen. Kuivattu raakasekaliete kuljetettiin Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitokselle mädätettäväksi. Biokaasulaitoksella jätevesilietteet hygienisoidaan termisellä hydrolyysiprosessilla (THP) min ajan C asteessa. Hygienisoinnin jälkeen lietteet mädätetään termofiilisesti C asteessa kahdessa täyssekoitteisessa suljetussa bioreaktorissa. ädätyksessä syntynyt biokaasu hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa. ädätteen kuivauksessa erottuneet rejektivedet johdetaan takaisin puhdistamolle viemäriverkostoa pitkin. /5/ Biovakka Suomi Oy:n biokaasulaitos on saanut Eviralta lannoitevalmistelain 539/ :n mukaisen laitoshyväksynnän jätevedenpuhdistamolietteen jatkokäsittelylle (hyväksyntänumero FIB /2009NA). Hyväksyntä on voimassa toistaiseksi. Käsitellyn lietteen lannoitevalmisteasetuksen (:n asetus lannoitevalmisteista 24/11) mukainen tyyppinimi on maanparannusaine. ädätykseen kuljetetun kuivatun lietteen määrä on puhdistamolta vuoden aikana vietyjen lietekuormien yhteispaino. Lietelavat punnitaan Topinojan kaatopaikan vastaanotossa. Päästötieto raportoidaan ympäristöviranomaisille Tyvi-järjestelmän kautta. TAULUKKO 9. Puhdistamolta poiskuljetetut jätteet. /5/ Vuosi Haitattoman jätteen siirto linkokuivattu liete linkokuivattu liete linkokuivattu liete linkokuivattu liete linkokuivattu liete linkokuivattu liete Päästö Käyttökohde tn/a (R/D) R, mädätys R, mädätys R, mädätys R, mädätys R, mädätys R, mädätys Päästötiedon Käytetty menetelmä tuottamismenetelmä punnitus punnitus punnitus punnitus punnitus punnitus R = recovery (tarkoittaa hyötykäyttöä), D = disposal (tarkoittaa käsittelykohdetta, esim. poltto) Välppäjätettä syntyi 557 tn/a ja hiekanerotuksen hiekkajätettä 165 tn/a, joten määrät eivät ylittäneet raportointikynnystä. Jätejakeet kuljetettiin Turun Seudun Jätehuolto Oy:n Topinojan kaatopaikalle. 5. YHTEENVETO JA PÄÄSTÖTIETOJEN RAPORTOINTI Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo ylitti ilmapäästöjen osalta E-PRTR asetuksen mukaisen raportointikynnyksen metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O) osalta (taulukko 1, liite 1). Dityppioksidipäästön laskentaa muutettiin vuonna 2011.

20 20 (20) KAKOLANÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAON E-PRTR RAPORTOITAVAT AINEET VUONNA 2014 Vesipäästöjen osalta puhdistamo ylitti raportointikynnyksen seuraavien aineiden osalta: kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni, kupari, elohopea, nikkeli, sinkki, halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX), nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit, di-2etyyliheksyyliftalaatti (DEHP), fenolit, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), kloridit ja fluoridit. (taulukko 8, liite 2) Haitattomiin jätteisiin luokiteltavaa linkokuivattua lietettä syntyi vuoden aikana yhteensä tonnia (taulukko 9). E-PRTR asetuksen mukaiset raportointitiedot on toimitettava Varsinais-Suomen ELYkeskukselle vuosittain. Tiedot toimitetaan ympäristöviranomaisille soveltuvin osin Tyvijärjestelmän kautta. Kaikki tiedot tulee toimittaa erikseen myös Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Turussa 18. joulukuuta 20 Nina Leino prosessi-insinööri

21 PRTR ILAPÄÄSTÖT -LASKENTA-ARKKI Laitoksen yleistiedot LIITE 1 Puhdistamon nimi Raportointivuosi Lietteen mädätys K/E? Biokaasun määrä [m3/a] Polttoöljyn käyttö K/E? Polttoöljyn käyttömäärä [t/a] Turun seudun puhdistamo Oy Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo 2014 E E Vuosikohtaiset tiedot Puhdistamolle tuleva virtaama BHK 7 tuleva m³/d kg/d Ilmapäästöt Päästö Ylittyykö raportointikynnys? Korrelaatio 1 Korrelaatio 2 Korrelaatio 3 etaani, CH KYLLÄ tuleva BHK 7 biokaasu Hiilimonoksidi, CO 0 EI biokaasu polttoöljy Hiilidioksidi, CO 2 bio EI biokaasu tuleva BHK 7 Hiilidioksidi, CO 2 fossil 0 EI polttoöljy Dityppioksidi, N 2 O KYLLÄ vesimäärä Ammoniakki, NH EI tuleva BHK 7 NVOC 962 EI vesimäärä polttoöljy Typen oksidit, NO X EI biokaasu vesimäärä polttoöljy Rikin oksidit, SO X 2 EI biokaasu polttoöljy vesimäärä 1,2-dikloorietaani, EDC 0 EI vesimäärä Dikloorimetaani, DC 1 EI vesimäärä Heksaklooribentseeni, HCB 0,0025 EI vesimäärä Pentaklooribentseeni, PCB 0,0025 EI vesimäärä Tetrakloorieteeni, PER 6 EI vesimäärä Tetrakloorimetaani, TC 0 EI vesimäärä 1,1,1-trikloorietaani 0 EI vesimäärä Trikloorieteeni, TRI 5 EI vesimäärä Trikloorimetaani 1 EI vesimäärä Bentseeni 3 EI vesimäärä Laatinut: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä / Laura Sundell muokattu Paula Lindell

22 TESTAUSSELOSTE (5) Tämä testausseloste korvaa samalla numerolla annetun päivätyn testausselosteen Tilaaja Telekatu TURKU Näytetiedot Näyte Jätevesi Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika.55 Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Ottopiste Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Analyysi enetelmä Jätevesi Tuleva Kakolanmäen jätevedenpuhdista mo Fluoridi, F * Sis.menet. DA Kloridi, Cl * Sis.menet. DA Fenoli SFS 3011:1976 Adsorboituvat orgaaniset * EN ISO Jätevesi Lähtevä Kakolanmäen jätevedenpuhdista mo Yksikkö Epävarm uus-% 0,4 0,3 mg/l mg/l 10 0,06 0,03 mg/l µg/l halogeeniyhdisteet, 9562:2004 Haihtuvat org. yhd. (VOC) SFS-EN ISO 680:2004-1,1,1-Trikloorietaani * < 0,5 < 0,5 µg/l 35-1,1,2,2-Tetrakloorietaani * < 0,5 < 0,5 µg/l 20-1,1,2-Trikloorietaani * < 0,5 < 0,5 µg/l 20-1,1-Dikloorietaani * < 0,5 < 0,5 µg/l 20-1,1-Dikloorieteeni * < 1,0 < 1,0 µg/l 25-1,2,3-Triklooribentseeni * < 0,5 < 0,5 µg/l 20-1,2,4-Triklooribentseeni * < 0,5 < 0,5 µg/l 20-1,2-Diklooribentseeni * < 0,3 < 0,3 µg/l 20-1,2-Dikloorietaani * < 0,3 < 0,3 µg/l 20-1,2-Dikloorieteeni cis * 2,7 < 0,5 µg/l 20-1,2-Dikloorieteeni trans * < 0,5 < 0,5 µg/l 20-1,2-Diklooripropaani * < 0,5 < 0,5 µg/l 20-1,3,5-Triklooribentseeni * < 0,5 < 0,5 µg/l 20-1,3-Diklooribentseeni * < 0,5 < 0,5 µg/l 20-1,3-Diklooripropeeni cis * < 0,3 < 0,3 µg/l 20-1,3-Diklooripropeeni trans * < 0,1 < 0,1 µg/l 20-1,4-Diklooribentseeni * 0,11 < 0,1 µg/l 20 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. uussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro FI