LIITYNTÄPYSÄKÖINTI SUURIMMILLA HENKILÖLIIKENNEASEMILLA Nykytilakartoitus

Transkriptio

1 LIITYNTÄPYSÄKÖINTI SUURIMMILLA HENKILÖLIIKENNEASEMILLA Nykytilakartoitus SITO OY 2009

2 1 ESIPUHE Tämä selvitys on nykytilakartoitus rautatieliikenteen suurimpien henkilöliikenneasemien liityntäpysäköintijärjestelyistä. Työn kanssa osittain samaan aikaan käynnissä oli Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma (Uudenmaan liitto), jonka lähtötietoja ja tuloksia on hyödynnetty tässä selvityksessä. Selvitykseen tavoitteena oli liityntäpysäköinnin nykytilan analysointi merkittävimmillä henkilöliikenteen asemapaikoilla. Tutkimukseen valittiin mukaan 79 henkilöliikenteen asemapaikkaa, joiden auto- ja pyöräpysäköintimahdollisuudet selvitettiin ja tulokset raportoitiin kohteittain. Ratahallintokeskuksen tilaama selvitystyö käynnistyi lokakuussa 2008 ja valmistui huhtikuussa Selvitystä ohjasi Ratahallintokeskuksen asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Sini Puntanen. Ohjausryhmän kokoonpano oli: Sini Puntanen Eero Liehu Otso Kärkkäinen Veli-Matti Hirvonen Jukka Valjakka Teemu Poussu Tero Rahkonen Ratahallintokeskus (pj.) Ratahallintokeskus (Etelä-Suomi) Ratahallintokeskus (Länsi-Suomi) Ratahallintokeskus (Länsi-Suomi) Ratahallintokeskus (Itä-Suomi) Ratahallintokeskus (Pohjois-Suomi) Sito Oy (siht.) Selvitystyö tehtiin konsulttityönä Sito Oy:ssä. Selvityksen projektipäällikkönä toimi Tero Rahkonen, jonka lisäksi työhön osallistuivat Tapio Puurunen, Tuomo Lapp, Niko Setälä, Juha Mäkinen, Lauri Koponen ja Jukka Rantajärvi. Helsingissä huhtikuussa 2009 Ratahallintokeskus

3 2

4 3 TIIVISTELMÄ Työn tavoitteena oli selvittää Suomen merkittävimpien henkilöliikenteen asemapaikkojen liityntäpysäköintipaikkojen tarjonta auto- sekä pyöräpaikkojen osalta. Nykytilakartoituksessa tarkasteltiin paikkatarjonnan määrän lisäksi myös asemien pysäköintialueiden laadullisia ominaisuuksia. Yhteensä 79 henkilöliikenneasemaa valikoitui mukaan tarkasteluun, joka sisälsi inventointikäynnin kaikille asemille. Liityntäpysäköintipaikkojen määrä vaihtelee suuresti asemasta riippuen. Autopaikkoja on tarjolla tyypillisesti muutamasta kymmenestä paikasta suurimpien asemien jopa yli 500 autopaikkaan. Suurimmat pysäköintipaikkamäärät löytyvät pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelta Riihimäen (616 autopaikkaa), Keravan (552) ja Järvenpään (500) asemilta sekä muualta Suomesta Tampereen (594) ja Jyväskylän (432) asemilta. Liityntäpysäköintipaikoiksi on laskettu mukaan kaikki asema-alueen pysäköintipaikat, joilla ei ole aikarajoitusta. Liityntäpysäköintipaikka voi olla myös maksullinen. Pyöräpysäköintipaikkoja voi suurimmilla asemilla olla lähes tuhat. Tavallisesti suurehko autopaikkamäärä tarkoittaa myös runsaampaa pyöräpaikkatarjontaa. Toisaalta on myös useampia asemia, joilta ei löydy edes vaatimatonta muutaman pyörän telinettä. Myös pyöräpaikkojen laadussa on monella asemalla suuria puutteita, kuten rikkinäisiä tai huonosti sijoitettuja telineitä. Vähimmäistasolla aseman pyörätelineistä ainakin osan tulee olla varustettu runkolukitusmahdollisuudella. Pysäköintialueiden käyttöasteet arvioitiin karkealla tasolla maastokäyntien yhteydessä. Osalla asemista auto- ja pyöräpysäköinnin käyttöaste on yli 100 %, kun taas osalla asemista käyttöaste on hyvin pieni. Käyttöasteeseen vaikuttavat eniten aseman sijainti ja junaliikenteen palvelutaso. Laadulliset ominaisuudet vaikuttavat myös pysäköintialueiden houkuttelevuuteen. Monilta asemilta puuttuu pysäköintiopastus, asfaltointi, valaistus tai kunnolliset pyörätelineet. Viitoitus liityntäpysäköintialueille on järjestetty vain 10 asemalla. Opastuksen ja viitoituksen puutteet yhdessä pyöräpaikkojen heikon laatutason kanssa ovat suurimmat laadulliset kehitystarpeet asemien pysäköinnin kannalta. Asemien pysäköintialueiden omistaja vaihtelee asemasta riippuen. VR- Yhtymä omistaa noin kolmasosan pysäköintialueista, RHK noin kolmasosan ja loput pysäköintialueet omistaa joko Senaatti-kiinteistöt, kunta tai yksityinen maanomistaja. VR-Yhtymälle kuuluvat tyypillisesti suurimpien asemien pysäköintialueet, kun taas RHK hallinnoi pääasiassa pienempien asemien pysäköintialueita.

5 4

6 5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET ASEMAPAIKKOJEN INVENTOINNIT Inventointien kulku Inventoidut asemat Inventoitavat asiat INVENTOINNIN TULOKSET Yleistä Yhteenveto tuloksista Yhteenveto maanomistuksesta ASEMAKOHTAISET TIEDOT Espoo Haapamäki Hanko Harjavalta Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Inkeroinen Joensuu Jokela Joutseno Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kajaani Kannus Karjaa Karkku Kauhava Kausala Kemi Kemijärvi Kerava Kirkkonummi... 72

7 Kitee Kokemäki Kokkola Kolari Kotka Kouvola Kuopio Kupittaa Lahti Laihia Lapinlahti Lappeenranta Lapua Lempäälä Lieksa Loimaa Mikkeli Mäntsälä Mäntyharju Nokia Orivesi Oulainen Oulu Parikkala Parkano Pieksämäki Pori Pännäinen Riihimäki Rovaniemi Ryttylä Salo Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Suonenjoki Tammisaari Tampere Tervajoki Tikkurila Toijala Turenki Turku

8 4.69 Turun satama Vaasa Vammala Varkaus Vihanti Viiala Vilppula Ylivieska Ähtäri

9 8 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Selvityksen taustalla on Ratahallintokeskuksen laajempi henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, joka on ohjelmoitu aloitettavaksi vuonna Liityntäpysäköintiselvitys palvelee em. ohjelman laadintaa nykytilakartoituksena. Selvitys maastoinventointeineen aloitettiin marraskuussa Maastoinventointien osalta selvityksessä hyödynnettiin vuoden 2008 keväällä alkanutta Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelmaa. Uudenmaan liiton vetämässä projektissa tutkittiin linjaautoliikenteen asema- ja pysäkkialueiden lisäksi 12 rautatieliikenteen henkilöliikenneaseman liityntäpysäköintitarjonta pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Näiden asemien inventointitiedot olivat kesältä 2008 ja tietoja hyödynnettiin sellaisenaan tässä hankkeessa. Tämän lisäksi YTV-alueelta mukaan valittiin viisi asemapaikkaa, joiden osalta käytettävissä oli YTV:n kohtuullisen kattavat asematiedot. Työn tavoitteena oli selvittää liityntäpysäköinnin tila merkittävimmillä henkilöliikenteen asemapaikoilla. Työssä tarkasteltiin sekä auto- että pyöräpysäköinnin tilaa asemilla ja niiden lähiympäristössä. Erityisesti tarkasteltiin pysäköintialueiden määrällisiä ja laadullisia ominaisuuksia. Myös pysäköintialueiden hallinnointitiedot selvitettiin.

10 2 ASEMAPAIKKOJEN INVENTOINNIT 2.1 Inventointien kulku Liikennepaikkainventoinnit tehtiin pääosin maastokäynteinä. Maastoinventointeja täydennettiin viranomaistahojen puhelin- ja sähköpostikyselyillä. Toimistotyönä selvitettiin asemien joukkoliikennetarjonnan yleispiirteiset liikennöintitiedot. Asemien maastoinventoinnit suoritettiin 61 henkilöliikenneasemalla. Loppujen 18 asemapaikan osalta (Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat) inventointitiedot oli käytettävissä aikaisempien tutkimusten perusteella. Näitä tietoja on vain tarvittaessa tarkennettu toimistotyönä. Liityntäpysäköintialue on tässä tarkastelussa määritelty viralliseksi, mikäli alueella on liityntäpysäköinnin osoittava liikennemerkki Liityntäpysäköintipaikka. Kuvassa 2 on esitetty virallisen liityntäpysäköintialueen osoittava liikennemerkki Seinäjoen rautatieasemalla. 9 Kuva 1. Liityntäpysäköintipaikka -merkki kertoo pysäköintialueen käyttötarkoituksen. Seinäjoen tapauksessa (kuvassa) kylttiin on lisätty lisäkilpi Maksullinen. Suurimmassa osassa inventoiduista pysäköintialueista ei ole käytössä virallista opastetta. Hyvin yleinen ratkaisu on, että aseman lähistöllä sijaitsevan pysäköintialueen reunassa on Pysäköintipaikka opaste (pelkkä P kirjain). Tällöin alueelle voi pysäköidä käyttötarkoituksesta riippumatta. Inventoitujen pysäköintialueiden pääasiallinen käyttötarkoitus pyrittiin tunnistamaan liityntäpysäköinniksi. Pysäköintiopastuksen varsin yleisten puut-

11 10 teiden vuoksi pysäköintialueen varsinainen käyttötarkoitus on kuitenkin haastavaa todentaa yksittäisen kohdekäynnin aikana. Tässä työssä onkin pyritty tuomaan esiin kaikki asemien lähiympäristön vaihtoehtoiset pysäköintimahdollisuudet. Asemien lähiympäristön maanomistustiedot selvitettiin RHK:n omien maanomistustietojen sekä Maanmittauslaitoksen tietojen pohjalta. Lisäksi kunnilta selvitettiin ajantasainen kaavoitustilannetieto asemien ympäristöstä. 2.2 Inventoidut asemat Selvityksessä mukana olleet asemat valittiin vuoden 2007 matkustajamäärien perusteella. Matkustajamäärien perusteella tehtyä valintaa täydennettiin muutamilla kohteilla (esim. risteysasema tai ratakäytävän inventoinnin kattavuus). Mukaan valittiin lopulta 79 henkilöliikenteen osalta vilkkainta asemaa ympäri Suomea. Kuvassa 1 on esitetty Suomen rautatieliikenteen henkilöliikennepaikat. Tutkimuksessa mukana olleet asemat on merkitty kuvaan 1 sinisellä taustamerkinnällä. Tutkitut asemat on listattu taulukkoon 1 aakkosjärjestyksessä. Taulukossa on esitetty myös asemien kaukoliikenteen matkustajamäärät vuonna 2007 (nousua/vuosi).

12 11 Liityntäpysäköinnin nykytilaselvityksessä tarkasteltavat henkilöliikennepaikat Kolari Sieppijärvi Selvityksessä tarkasteltu henkilöliikennepaikka Henkilöliikennepaikka Liikennepaikka tai sen osa Museoradan henkilöliikennepaikka Yksityinen rata Museorata Tornio Torneå Röyttä Pello Kaulinranta Ylitornio Övertorneå Niemenpää Tor nio- Itäinen Tor neå Östra Kemi Ajos Törmä Rovaniemi Ter vola Laurila Lautiosaari Elijärvi Simo Muurola Koivu Vaarala Kelloselkä Salmivaara Salla Kemijärvi Kursu Hanhikoski Isokylä Joutsijärvi Misi Myllykangas Ii Haukipudas Vaskiluoto Vasklot Vaasa Vasa Harviala Turenki Leppäkoski Ryttylä Sammalisto Riihimäki Hyvinkää Hyvinge Palopuro Rajamäki Röykkä Otalampi Haimoo Koskenkorva Larvakytö Närpiö Närpes Pohjois- Louko Lohiluoma Kaskinen Teuva Kauhajoki Kaskö Östermark Tahkoluoto Mäntyluoto Pihlava Pori Björneborg Rauma Raumo Vuojoki Hangonsaari Esso Uusikaupunki Nystad Nakkila Harjavalta Kiukainen Naantali Nådendal Turku satama Åbo Hamn Laihia Laihela Tervajoki Isokyrö Storkyro Ylistaro Niinisalo Ruosniemi Aittaluoto Mynämäki Turku Åbo Kupittaa Kuppis Piikkiö Pikis Kairokoski Lapinneva Kokemäki Kumo Ahvenus Kauttua Säkylä Humppila Loimaa Kyrö Karviainen Maaria St Marie Paimio Pemar Salo Perniön Vilja- Va rasto Ervelä Raisio Reso Hanko Hangö Ratikylä Kuivasjärvi Lamminkoski Äetsä Vammala Heinoo Karkku Suoniemi Hanko-Pohjoinen Hangö Norra Lapua Lappo Ruha Seinäjoki Syrjämäki Lappohja Lappvik Skogby Peräseinäjoki Jalasjärvi Ylivalli Madesjärvi Pihlajavesi Haapamäen kyllästämö Haapamäki Siuro Nokia Urjala Tammisaari Ekenäs Dragsvik Pohjankuru Skuru Meltola Mjölbolsta Mustio Svartå Kirkniemi Gerknäs Lohjanjärvi Karjaa Karis Alavus Tuuri Ylöjärvi Inkoo Ingå Lielahti Nummela Lohja Lojo Siuntio Sjundeå Ähtäri Etseri Kuurila Inha Eläinpuisto-Zoo Myllymäki Keuruu Kaleton Vinnilä Iittala Leteensuo Parola Nivala Petäjävesi Vesanka Kekomäki Hausjärvi Mommila Lappila Herrala Hakosilta Tommola Hämeenlinna Tavastehus Hikiä Oitti Jutila Järvelä Äänekoski Suolahti Olli Nikkilä Nickby Sköldvik Kilpilahti Haapajärvi Saarijärvi Vaajakoski Rauhalahti Muurame Saakoski Jämsänkoski Sipilä Mäntsälä Pyhäsalmi Varkaus Siikamäki Huutokoski Joroinen Loukolampi Jorois Oulu Uleåborg Kempele Pikkarala Pesiökylä Ämmänsaari Liminka Muhos Limingo Utajärvi Hirvineva Ruukki Tuomioja Hyrynsalmi Vaala Vartius Vihanti Kivesjärvi Paltamo Ristijärvi Kilpua Palta Oy Kontiomäki Oulainen Kajaani Kajana Kalliovarasto Lamminniemi Vuokatti Otanmäki Lahnaslampi Murtomäki Talvivaara Maanselkä Ykspihlaja Yxpila Eskola Sukeva Kokkola Karleby Kruunupyy Kronoby Valtimo Kolppi Kållby Vuorten-Vuori Kauppilanmäki Pännäinen Bennäs Soinlahti Iisalmi Porokylä Kovjoki Pyhäkumpu Idensalmi Jepua Jeppo Peltosalmi Alvajärvi Höljäkkä Ohenmäki Köykkäri Iisalmen Taipale Pihtipudas Voltti teollisuuskylä Lapinlahti Härmä Iisalmen Raunio Keitelepohja teollisuusraiteet Kinahmi Alapitkä Sänkimäki Kauhava Rajaperkiö Juankoski Siilinjärvi Kemira Kannonkoski Toivala Sorsasalo Kuopio Luikonlahti Alholma Alholmen Pietarsaari Jakobstad Santala Sandö Dynamiittivaihde Matkaneva Niinimaa Kälviä Kelviå Riippa Kannus Rautaruukki Raahe Brahestad Orivesi keskusta Kangas Ylivieska Rautpohja Lahti Lahtis Mukkula Komu Heinola Jyränkö Myllyoja Vierumäki Villähde Uusikylä Mynttilä Mäntyharju Niinimäki Nastola Koria Kausala OrimattilaSaunamäki Kattilaharju Myllykoski Myrskylä Mörskom Porvoo Borgå Laukaa Lapinjärvi Lappträsk Kymi Kymmene Loviisan satama Lovisa hamn Kiuruvesi Kelkkamäki Lievestuore Otavan satama Otava Kuusankoski Iisvesi Yläkoski Hankasalmi Venetmäki Lelkola Tavastila Markkala Kotka Runni Naarajärvi Kalvitsa Hiirola Kinni Selänpää Harju Kouvola Utti Kotkan satama Kurkimäki Airaksela Hillosensalmi Vuohijärvi Salminen Suonenjoki Haapakoski Tuupovaara Karhukangas Sievi Lähdemäki Haukivuori Ristiina Kaitjärvi Kaipiainen Pieksämäki Mikkeli St Michel Taavetti Kommila Rasinsuo Törölä Luumäki Pulsa Raippo Inkeroinen Juurikorpi Hamina Fredrikshamn Kyminlinna Paimenportti Heinävesi Syrjä Rantasalmi Kallislahti Savonlinna-Kauppatori Kerimäki Lappeenranta Villmanstrand Lauritsala Muukko Joutseno Rauha Sysmäjärvi Viinijärvi Vihtari Imatra Punkaharju Mustolan satama Vainikkala Vantaankoski Vandaforsen Martinlaakso Mårtensdal Louhela Klippsta Myyrmäki Myrbacka Malminkartano Malmgård Kannelmäki Gamlas Pohjois-Haaga Norra Haga Espoo Esbo Kauklahti asema Köklax Mankki Mankby Luoma Bobäck Masala Masaby Kirkkonummi Kyrkslätt Tolsa Tolls Heikkilä Jorvas Vasikkahaka Arola Ypykkävaara Nurmes Kohtavaara Vuonos Lieksa Ylämylly Niittylahti Hammaslahti Tikkala Säkäniemi Savonlinna Nyslott Pääskylahti Kuva 2. Tutkimuksessa tarkastellut asemapaikat on merkitty sinisellä neliöllä. Hinthaara Haksi Kiiala Viekki Kylänlahti Onttola Retretti Lusto Rautjärvi Saari Parikkala Kirjola Simpele Pankakoski Lieksan teollisuus kylä Vuonislahti Kontiolahti Joensuu Eno Jukajärvi Kitee Puhos Kesälahti Poiksilta Uimaharju Tervasuo Kihniö Jyväskylä Kolho Keljo Parkano Poikkeus Vilppula Mänttä Vahojärvi Jämsä Sisättö Korkeakoski Karhejärvi Juupajoki Länkipohja Kaipola Lahdenperä Majajärvi Lakiala Talviainen Torkkeli Orivesi Haviseva Kalkku Tampere Tammerfors Vanattara Sääksjärvi Lempäälä Metsäkansa Mattila Valkeakoski Viiala Toijala Heinävaara Valkeas uo Tohmajärvi Niirala Tuomarila Domsby Koivuhovi Björkgård Kauniainen Grankulla Kera Kilo Leppävaara Alberga Mäkkylä Pitäjänmäki Sockenbacka Valimo Gjuteriet Huopalahti Hoplax Ilomantsi Ilomants Jokela Nuppulinna Purola Saunakallio Järvenpää asema Träskända Kyrölä Kerava asema Kervo Helsinki Kivihaka Ilmala asema Savio Korso Hanala Hanaböle Rekola Räckhals Koivukylä Björkby Hiekkaharju Sandkulla Tikkurila Dickursby Puistola Parkstad Tapanila Mosabacka Malmi Malm Pukinmäki Bocksbacka Oulunkylä Åggelby Käpylä Kottby Pasila asema Böle Helsinki asema Helsingfors Kytömaa Korvensuo Haarajoki Vuosaari Nordsjö RHK SIP/M-LR

13 12 Taulukko 1. Työssä tarkastellut asemat. Nimi Kaukomatkustajat 2007 Espoo Haapamäki Hanko asema Harjavalta Hki asema Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Inkeroinen Joensuu Jokela Joutseno Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kajaani Kannus Karjaa Karkku Kauhava Kausala Kemi Kemijärvi Kerava Kirkkonummi Kitee Kokemäki Kokkola Kolari Kotka Kouvola Kuopio Kupittaa Lahti Laihia Lapinlahti Lappeenranta Lapua Lempäälä Lieksa Loimaa Mikkeli Mäntsälä Mäntyharju Nokia Orivesi Oulainen Oulu

14 Inventoitavat asiat Parikkala Parkano Pasila asema Pieksämäki Pori Pännäinen Riihimäki Rovaniemi Ryttylä Salo Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Suonenjoki Tammisaari Tampere Tervajoki Tikkurila Toijala Turenki Turku Turku satama Vaasa Vammala Varkaus Vihanti Viiala Vilppula Ylivieska Ähtäri Maastoinventoinnit tehtiin marras- ja joulukuussa Maastokäynnit pyrittiin suorittamaan arkipäivinä klo välisenä aikana. Tällä aikavälillä pysäköinti asemilla on oletettavasti vilkkaimmillaan ja pysäköintialueiden käyttöastetta pystytään parhaiten arvioimaan. Inventointimatkojen yhteensovittamisen johdosta muutamat asemat inventoitiin vasta klo 17 jälkeen. Maastoinventointien aikana selvitettäviä asioita olivat: - paikkamäärät ja arvio käyttöasteesta - inva -paikat ja niiden sijainti - pyörätelineiden määrä ja laatu, katetut paikat, sijainti - pysäköintialueen laatu (päällyste, valaistus, valvonta yms.) - liityntäpysäköinnin sijainti ja kävely-yhteydet - paikkojen merkintä, viitoitus, muu informaatio - mahdollinen maksullisuus - ympäröivä maankäyttö ja mahdollinen muu pysäköinti alueella. Kaikkien asemien auto- ja pyöräpysäköintijärjestelyt valokuvattiin.

15 14 Pysäköinnin paikkamäärät laskettiin käytettävissä olevien pysäköintiruutujen määränä tai arvioitiin pysäköintikentän koon perusteella. Autopaikkamäärissä huomioitiin erikseen mahdolliset aikarajoitukset ja pysäköintimaksut. Pyöräpaikkojen määrä kuvaa tarjolla olevien telinepaikkojen määrää. Pysäköintialueiden ja pyörätelineiden käyttöasteet arvioitiin maastossa silmämääräisellä tarkastelulla. Arvioiden oikeellisuuden varmistamiseksi pyydettiin RHK:n alueisännöitsijöiden kautta paikallinen näkemys asemaalueiden pysäköinnin määrästä. Saatuja käyttöastelukuja verrattiin toisiinsa ja valtaosin maastoinventointien käyttöastearvio vastasi suuruusluokaltaan RHK:n asiantuntijoiden arvioita pysäköinnin määrästä. Yli 100 prosentin käyttöaste tarkoittaa sitä, että ajoneuvoja tai pyöriä on pysäköity varsinaisten pysäköintipaikkojen lisäksi paikoille, joissa pysäköinti ei ole sallittua. Kullekin asemalle annettiin lopulta arvio pysäköinnin käyttöasteesta. Kaikki tässä raportissa käytetyt käyttöasteluvut ovat arvioita, eivätkä perustu varsinaisiin käyttäjälaskentoihin.

16 3 INVENTOINNIN TULOKSET 3.1 Yleistä 15 Liityntäpysäköinti-inventointien tuloksena saatiin varsin kattavat tiedot lähes 80 henkilöliikenneasemalta. Asemien pysäköintitarjonnan määrä ja laatu vaihtelevat laajasti asemasta riippuen. Pysäköintipalveluiden laatua ei voida kuitenkaan mitata yhdellä tunnusluvulla, vaan käyttäjän kokema palvelun laatu koostuu monista tekijöistä. Tuloksissa pysäköintitarjonnan laadun osatekijät on lueteltu asemakohtaisesti. Aseman koko, junatarjonta tai käyttäjämäärä ei ole suoraan verrannollinen pysäköintipaikkojen tarjonnan määrään tai laatuun, vaan sekä pienillä että suurilla asemilla on sekä huonoja että hyviä esimerkkejä liityntäpysäköinnin tarjonnasta. Karkeasti voidaan kuitenkin todeta, että kaupunkien keskustoissa sijaitsevien asemien pysäköintitarjonnan laatu on parempaa kuin asemilla, jotka sijaitsevat haja-asutusalueella. Toisaalta taas pysäköinnin paikkatarjonnan määrät suhteessa käyttäjien määrään ovat suurempia syrjäisemmillä asemilla. Taulukossa 2 on esitetty yhteenvetona inventoitujen pysäköintialueiden tärkeimmät laadulliset ominaisuudet auto- ja pyöräpysäköinnin osalta. Kohteet ovat taulukossa aakkosjärjestyksessä. 3.2 Yhteenveto tuloksista Tarjolla olevien pysäköintipaikkojen määrät vaihtelevat suuresti asemasta riippuen. Vaikka yhtenäistä linjaa ei voida havaita, voidaan todeta, että matkustajamääriltään suuremmilla asemilla pysäköintipaikkojen määrä on myös suurempi. Suurimmilla asemilla, kuten Keravalla, Lahdessa ja Tampereella, on tarjolla useita satoja autopaikkoja, kun taas monilla pienillä asemilla, kuten esimerkiksi Kiteellä, Loimaalla ja Vihannissa, tarjolla on tyypillisesti vain autopaikkaa. Pysäköintipaikkojen käyttöastetta ei voida johtaa suoraan aseman käyttäjämäärästä. Käyttöasteiden vaihteluväli on suuri (0-120%) Tavallisesti suurimpien asemien autopysäköintipaikat ovat suhteellisen täynnä tai käyttöaste on jopa 100 prosentin tuntumassa tai ylikin (esimerkiksi Hämeenlinna, Hyvinkää, Seinäjoki). Myös monilla pienemmillä asemilla käyttöaste on korkea (esimerkiksi autopaikat: Kokemäki 90%, Mäntyharju 90%, Ylivieska 100%). Pyöräpysäköinnin käyttöaste vaihtelee vielä autopysäköintiäkin enemmän. Pyörä on yleensä mahdollista pysäköidä lähistölle, vaikka telinepaikkaa ei olisikaan tarjolla. Huonoin tilanne on asemilla, joilla telinepaikkoja on vain muutama tai ei ollenkaan. Esimerkkeinä erittäin heikosta pyöräpysäköinnin tasosta ovat Lapuan, Ryttylän ja Siilinjärven asemat, joilla käytettäviä telinepaikkoja ei ole lainkaan tarjolla.

17 16 Asemien liityntäpysäköinnin palvelutasoissa on suuria vaihteluja. Muutamat asemat, kuten Mäntsälä ja Seinäjoki, ovat palvelutasoltaan varsin hyviä, kun taas muutamilla, lähinnä pienemmillä asemilla palvelutaso on usein hyvin vaatimaton. Matkustajamäärien ohella myös asemien sijainti on erotteleva tekijä, keskustojen lähellä sijaitsevat asemat ovat palvelutasoltaan tavallisesti parempia kuin kaupunkien ja kuntien laitamilla sijaitsevat asemat. Useimmilla asemilla pysäköintialueet on kestopäällystetty. Asfaltointi kuitenkin puuttuu kokonaan 14 asemalta. Nämä asemat ovat pääasiassa pieniä, suurimmat ovat Kauhava ja Oulainen. Päällystämättömistä asemista kuusi on Pohjanmaalla ja neljä Porin radalla. Asemilla, joiden pysäköintialueet on kestopäällystetty, on pysäköintiruutujen merkinnässä puutteita noin 20 asemalla. Kolarin ja Kemijärven kohdalla tilannetta ei voitu tarkistaa lumipeitteen vuoksi. Myös puutteellinen merkintä koskee ensisijassa pienempiä asemia, tosin joukossa on myös muutama yli matkustajan asema. Kestopäällysteen tavoin myös valaistus löytyy useimpien asemien pysäköintialueilta, puutteita on vain 15 asemalla. Vaasaa ja Hankoa lukuun ottamatta asemat ovat alle matkustajan asemia. Kolmelta asemalta Karkku, Kitee ja Tervajoki puuttuvat kokonaan sekä kestopäällyste että valaistus. Merkittyjä saattopysäköintipaikkoja löytyy reilussa kolmanneksessa inventoiduista asemista. Käytännössä useimmilla asemilla ei ole eroteltu lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja alueita, tai rajoitettu pysäköintiaikaa muuten. Hyvin tyypillinen pysäköintialue on aseman liepeillä sijaitseva asfalttikenttä ilman merkintöjä. Saattopysäköintipaikat on tavallisesti merkitty suurilla asemilla, joilla myös pysäköinnin arvioitu käyttöaste on keskitasoa suurempi. Asemilla, joilla saattopaikat on merkitty, on tavallisesti merkitty myös inva -paikat. Tällaisista asemista ainoastaan Mikkelissä ja Porissa ei ole inva - paikkoja. Yhteensä inva -paikat löytyvät noin 30 asemalta (muutamista asemista ei ole varmuutta). Yleisin inva -paikkojen määrä on 1-2 autopaikkaa. Virallista liityntäpysäköintiviitoitusta (kuva 3) on käytetty vain kymmenellä asemalla. Neljällä asemalla voidaan viitoitusta pitää hyvänä (Lappeenranta, Seinäjoki, Tikkurila, Viiala). Autopaikkojen tavoin myös pyöräpaikkojen määrässä ja palvelutasossa on suuria vaihteluja. Myös niiden kohdalla aseman matkustajamäärä ja sijainti suhteessa keskustaan vaikuttavat, tosin useita poikkeuksia löytyy. Hyvin tyypillinen pyöräpaikka on aseman seinustalla sijaitseva vanha teline. Pyöräpysäköinnin suurin ongelma on pysäköinnin heikko laadullinen taso. Monilla asemilla käyttöön kelpaavia telinepaikkoja ei ole käytännössä tarjolla lainkaan.

18 17 Kuva 3. Liityntäpysäköintiviitta Järvenpään Purolassa. Tyypillisesti laiturialueen läheisestä sijainnista johtuen useimmilta pyöräpaikoilta löytyvät sekä valaistus että asfaltointi. Sen sijaan asianmukaisia katoksia (muu kuin hieman suojaava aseman lippa) löytyy vain harvoilta asemilta. Esimerkkejä toimivista ratkaisuista ovat Kouvola ja Varkaus. Katoksen tavoin myös runkolukitusmahdollisuus löytyy vain harvoilta asemilta. Yhdelläkään asemalla ei ole kaikilla pyöräpaikoilla sekä katosta että runkolukitusmahdollisuutta. Asemia on vaikea luokitella alueittain liityntäpysäköinnin palvelutason perusteella. Suurimmilla asemilla palvelutaso on tavallisesti keskitasoa parempi sijainnista riippumatta. Hieman yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että Uudellamaalla ja pääradan Tampereen eteläpuolisella alueella palvelutaso ja liityntäpysäköinnin yleisilme ovat suhteessa parempia kuin muualla Suomessa. Myös Kymenlaaksosta ja Itä-Suomesta löytyy muutamia mallikelpoisia asemia. Sen sijaan Pohjanmaalla ja Porin radalla liityntäpysäköinnin tila on suhteessa useammilla asemilla keskitasoa heikommassa tilassa.

19 18 Taulukko 2. Pysäköintialueiden laadulliset ominaisuudet.

20 19

21 Yhteenveto maanomistuksesta Pysäköintialueiden maanomistustiedot on koottu yhteenvedoksi taulukkoon 3. Taulukossa on esitetty pysäköintialueiden koot ja maanomistajat. Inventoiduista liityntäpysäköintialueista 27 kuuluu VR-Yhtymän omistukseen ja 23 RHK:n omistukseen. VR:n alueisiin kuuluvat kaikki suurimpien asemien liityntäpysäköintialueet Turkua (RHK) ja Jyväskylää (yksityinen) lukuun ottamatta. RHK:n omistukseen kuuluvat vastaavasti pienimpien asemien liityntäpysäköintialueet. RHK:n alueista ainoastaan Turussa, Tikkurilassa ja Hyvinkäällä matkustajamäärät ovat yli matkustajaa vuodessa. Senaatti-kiinteistöt omistaa inventoiduista liityntäpysäköintialueista 11. Näistä suurimmat ovat Salo ja Loimaa. Kaupunkien ja kuntien omistukseen kuuluvat vain viisi liityntäpysäköintialuetta, sekä Mikkelin lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitetut alueet. Taulukko 3. Asemien hallinnointitiedot. Pysäköintipaikkojen määrät Nimi Autot Pyörät Autopysäköintialueiden maanomistus (pääasiallinen omistaja tummennettu, suluissa sen omistamien paikkojen määrä) Espoo Kaupunki (142), RHK, Senaatti-kiinteistöt Haapamäki 12 6 Senaatti-kiinteistöt (12) Hanko asema VR (20) Harjavalta RHK (20) Hki asema 0? Hyvinkää RHK (310), kaupunki Hämeenlinna VR (90), Senaatti-kiinteistöt, yksityinen, kaupunki Iisalmi Tiedot puuttuvat Imatra Kaupunki (59), muut ei tiedossa Inkeroinen RHK (18) Joensuu asema VR (100) Jokela VR (110), kunta, RHK Joutseno RHK (21) Jyväskylä Yksityinen (432) Jämsä RHK (60) Järvenpää RHK (300), VR, kaupunki Kajaani VR (43) Kannus 41 7 RHK (41) Karjaa VR (155), RHK, kunta Karkku 10 7 RHK/Senaatti-kiinteistöt (10) Kauhava RHK (50) Kausala 8 10 RHK (8) Kemi VR (50) Kemijärvi 50 5 VR (50) Kerava RHK (276) Kirkkonummi VR (100), kunta, yksityinen, RHK Kitee RHK (46) Kokemäki Senaatti-kiinteistöt (12)

22 21 Kokkola VR (68), RHK Kolari VR (80) Kotka asema VR (10) Kouvola asema Sponda/VR (115) Kuopio asema VR (56) Kupittaa Yksityinen (52) Lahti VR (140), kaupunki Laihia Senaatti-kiinteistöt (20), RHK Lapinlahti 8 20 Kunta (8) Lappeenranta VR (117) Lapua 71 5 RHK (71) Lempäälä Kaupunki (23) Lieksa Senaatti-kiinteistöt (30) Loimaa Senaatti-kiinteistöt (26) Mikkeli 0 55 Kaupunki (lyhytaikaiset pysäköintipaikat) Mäntsälä Tiedot puuttuvat Mäntyharju RHK (11) Nokia Senaatti-kiinteistöt (24) Orivesi Senaatti-kiinteistöt (40) Oulainen VR (32), RHK Oulu asema omistaja ei tiedossa (30), VR Parikkala Päällekkäiset omistusmerkinnät Parkano VR (100) Pasila asema Pieksämäki asema VR (50) Pori VR (85) Pännäinen Yksityinen (50) Riihimäki asema RHK (400), kunta Rovaniemi VR (25) Ryttylä 10 0 RHK (10) Salo Senaatti-kiinteistöt (29) Savonlinna Tiedot puuttuvat Seinäjoki asema VR (199) Siilinjärvi 18 0 VR (18) Suonenjoki 35 9 Senaatti-kiinteistöt (15), RHK, kunta Tammisaari RHK (20) Tampere asema VR (594) Tervajoki RHK/yksityinen (36) Tikkurila RHK (274), VR, kaupunki Toijala VR (64) Turenki 17 5 RHK (17) Turku asema RHK (78) Turku satama 60 0 Tiedot puuttuvat Vaasa Kaupunki (83) Vammala Senaatti-kiinteistöt (22) Varkaus VR (65) Vihanti 16 9 RHK (16) Viiala RHK (16) Vilppula 46 0 RHK (46) Ylivieska VR (45) Ähtäri 14 6 Senaatti-kiinteistöt (14)

23 22 4 ASEMAKOHTAISET TIEDOT Seuraavassa on esitetty kaikki asemakohtaiset kohdekortit aakkosjärjestyksessä. Aseman lähialueen pysäköintipaikkojen määrä ja laatu on kerrottu sanallisesti pysäköintialuekohtaisella tarkkuudella. Kohteista on laadittu kaksi karttakuvaa: ylemmässä kuvassa on esitetty kohteen pysäköintijärjestelyt ja alemmassa kuvassa on esitetty maanomistus- ja kaavoitustiedot. Pysäköintialueet on merkitty keltaisella rasterilla karttoihin. Alueiden tunnistamista on helpotettu kirjaintunnuksin. Pyöräpysäköinnin sijaintipaikat on merkitty karttoihin nuolella. Punainen neliörasteri kuvaa nykyistä tai vanhaa asemarakennusta. Merkintä ei ota kantaa siihen, onko asemarakennuksessa asematoimintoja (lipunmyynti tai odotustiloja). Kuvassa 4 on selite alemman karttakuvan maanomistus- ja kaavoitustiedoille. Kaavoitustiedot kertovat ajantasaisen kaavoitustilanteen kussakin kohteessa. Osassa pienimmistä asemapaikoista kaavoitustietoa ei ole esitetty. Kaavoitustiedot eivät rajaa pysäköinnin järjestämistä yleisellä tavalla, vaan käytännössä lähes kaikki kaavamerkinnät mahdollistavat niin haluttaessa jonkinasteisen pysäköinnin järjestämisen. Kohdekortin jälkeen on esitetty valokuvia kyseisen kohteen pysäköintijärjestelyistä.

24 23 Kuva 4. Kohdekorttien maanomistus- ja kaavoitusmerkintöjen selitykset.

25 Espoo B Sijainti ja pysäköintipaikat Pysäköintialueet (osassa P+ -merkki) sijaitsevat radan molemmilla puolilla. Alueilla on yhteensä 270 maksutonta autopaikkaa. Osassa paikoista pysäköintiaika on rajattu 9 tuntiin (alue B) ja osassa 2 tuntiin (C, D, E). Alueilla A ja F ei ole aikarajausta. Pyöräpaikkoja on yhteensä noin 130. F E A D C Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti: 270 paikkaa, arvioitu käyttöaste 100 % + valaistu + asfaltoitu + saattopysäköintipaikat suuri käyttöaste Pyörien pysäköinti: 130 paikkaa + asfaltoitu + pyöräteline pyöräpaikkoja liian vähän Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan pääsee lähijunalla sekä pika-, Inter City- ja Pendolino-junilla. Junayhteyden vuoroväli ruuhka-aikaan on noin 15 minuuttia. Matka Helsingin keskustaan kestää lähijunalla minuuttia. Maanomistus Pysäköintialueet B, C ja D kuuluvat Espoon kaupungille, A, E ja F RHK:lle. Erityistä Espoon asemalla on käynnissä vuonna 2008 alkanut asema-alueen kehittämishanke.

26 25 Pysäköintialue F. Pyöräpaikat aseman pohjoispuolella.

27 Haapamäki Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue (ei P+ -merkkiä) sijaitsee aseman vieressä. Autopaikkoja on yhteensä 12 kpl, joista puolet on asfaltoitu. Pyöräpaikkoja on 6, ne sijaitsevat autopysäköinnin edessä. Liityntäpysäköinti on maksutonta. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti: 12 paikkaa, arvioitu käyttöaste 10 % + kävelyetäisyys laitureille alk. 30 m +/- viitoitettu kohtalaisesti +/- osittain asfaltoitu ei pysäköintiruutujen maalausta Pyörien pysäköinti: 6 paikkaa, arvioitu käyttöaste 10 % + kävelyetäisyys laitureille noin 25 m + asfaltoitu ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Taajamajuna kulkee Tampereen suuntaan kolmesti päivässä, Seinäjoen ja Jyväskylän suuntiin neljästi päivässä. Jatkoyhteyden taajamajunalta H429 Vilppulasta Keuruulle ja vastaavasti taajamajunalle H420 Keuruulta Vilppulaan kulkevat Haapamäen kautta. Linja-autovuoroja kulkee muutamia päivässä Jyväskylään ja Virroille, sekä Seinäjoelle Tuurin kautta. Maankäyttö Pysäköintialue kuuluu Senaatti-kiinteistöjen omistukseen.

28 27 Haapamäen rautatieasema ja aseman pohjoispuolella oleva pysäköintialue. Pyöräteline alueen reunalla.

29 Hanko A B Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue sijaitsee rautatieaseman ja linja-autoaseman yhteydessä Hangon keskustassa. Aseman länsipuoliselle alueelle (A) mahtuu 15 autoa ja itäpuolelle (B) noin 10 autoa. Autopaikkoja alueilla on yhteensä 25 kpl ja pyöräpaikkoja 70 kpl. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A-B): 25 paikkaa, arvioitu käyttöaste 60 % + kävelyetäisyys laitureille 50 m + asfaltoitu (A, B) huono viitoitus puutteellinen pysäköintiopastus kuluneet maalimerkinnät (A, B) ei kunnollista valaistusta Pyörien pysäköinti: 70 paikkaa, arvioitu käyttöaste 80 % + pyöräteline ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan pääsee junabussilla ja taajamajunalla Karjaan kautta. Ruuhka-aikaan vuoroväli on noin 60 minuuttia, muina aikoina juna kulkee harvemmin. Bussiyhteys linja-autoasemalta Helsinkiin kulkee ruuhka-aikoina noin 60 minuutin välein. Maanomistus Kaikki nykyiset aseman pysäköintialueet ovat VR:n omistuksessa. Läheisen puistoalueen aseman pohjoispuolella omistaa kunta.

30 29 Pyöräpaikat sijaitsevat aseman pohjoisseinustalla. Aseman länsipuolella oleva pysäköintialue.

31 Harjavalta A Sijainti ja pysäköintipaikat Harjavallan rautatieaseman liityntäpysäköintialue (A, ei P+- merkkiä) sijaitsee aseman pohjoispuolella. Alueella on 20 maksutonta autopaikkaa. Aseman vieressä olevaa aluetta (B) voidaan käyttää saattopysäköintiin. Pyöräpaikat (30 kpl) sijaitsevat asemarakennuksen päädyssä. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A): 20 paikkaa, arvioitu käyttöaste 50 % B + kävelyetäisyys laitureille alk. 50 m tyydyttävä + hyvä viitoitus alueelle + lämmityspaikkoja 2 kpl ei asfaltoitu Pyörien pysäköinti: 30 paikkaa, arvioitu käyttöaste 20 % + pyöräteline ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Tampereen ja Porin suuntiin lähtee päivittäin 6 kaukojunaa noin 2 tunnin välein. Linjaautoasema sijaitsee noin 200 metrin päässä, josta lähtee linja-autoja lähikuntiin. Maankäyttö Pysäköintialue A on RHK:n omistuksessa ja B Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa.

32 31 Pysäköintialue A lännestä katsottuna. Pyöräpaikat sijaitsevat aseman kulmalla.

33 Hyvinkää D A B Sijainti ja pysäköintipaikat Hyvinkään rautatieaseman liityntäpysäköintialueet sijaitsevat aseman lähiympäristössä. Pysäköintialueet A-C ovat pääasiassa liityntäpysäköijien käytössä. Aluetta D käyttävät pääasiassa lähialueen asukkaat, mutta myös liityntäpysäköijät mikäli tilaa on. Pysäköintiä ei ole rajoitettu opastein. Pysäköintialueilla (A-C) on yhteensä noin 310 autopaikkaa. Asemalla on yhteensä 810 pyöräpysäköintipaikkaa. C Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A-C): 310 paikkaa, arvioitu käyttöaste 100 % + saattopysäköintipaikat + valaistu + asfaltoitu (A, B, D) huono viitoitus alueelle puutteellinen pysäköintiopastus suuri käyttöaste kaikilla alueilla Pyörien pysäköinti: 810 paikkaa, arvioitu käyttöaste 100 % +/ katospaikkoja rajoitetusti +/ runkolukituspaikkoja rajoitetusti suuri käyttöaste Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan pääsee lähijunilla. Junien vuoroväli on noin 15 minuuttia aamuruuhkan aikaan, muina aikoina noin 30 minuuttia. Matka Helsingin keskustaan kestää minuuttia junasta riippuen. Maanomistus Pysäköintialueet A-C ovat Ratahallintokeskuksen omistamilla alueilla. Alue D on kaupungin maalla. Pyöräpysäköintialueet ovat VR:n omistamalla tontilla.

34 33 Radan varressa oleva pysäköintialue A. Pyöräpaikkoja radan länsipuolella.

35 Hämeenlinna C D A B Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue sijaitsee Hämeenlinnan aseman välittömässä läheisyydessä. Alueet A-C on tarkoitettu liityntäpysäköijille, sen sijaan alue D (noin 60 ap) on sorakenttä, jossa liityntäpysäköinti on kielletty. Kuitenkin alue on suosittu liityntäpysäköintialue. Alueella A on myös muutama aikarajattu saattopaikka. Autopaikkoja on yhteensä 180 ja pyöräpaikkoja 240. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A-C): 180 paikkaa, arvioitu käyttöaste 100 % + maksulliset sähkötolppapaikat 10 kpl (B) + invapaikat 4 kpl + valaistu + asfaltoitu (A, B, C) + pysäköintiopastus osittain (C) huono viitoitus alueelle suuri käyttöaste liityntäpysäköintiä kielletyllä alueella (D) Pyörien pysäköinti: 240 paikkaa, arvioitu käyttöaste 100 % ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta suuri käyttöaste Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan pääsee lähijunalla sekä pika-, Inter City 2- ja Pendolino-junilla. Junayhteyden vuoroväli Helsinkiin on noin 20 minuuttia aamulla, ja muina aikoina kulkee 1-2 junaa tunnissa. Matka Helsingin keskustaan kestää IC2-junalla tunnin, pikajunalla puolitoista tuntia. Maanomistus VR Oy omistaa pysäköintialueet asemarakennuksen ympärillä. Alue C on osittain myös kunnan puolella. Alueen B eteläosa on Senaattikiinteistöjen hallinnoima. Pysäköintialue D on yksityisen omistaman kiinteistön alueella.

36 35 Hämeenlinnan aseman liityntäpysäköintialue C. Pyörätelineitä on Hämeenlinnassa riittämätön määrä.

37 Iisalmi Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue (ei P+ -merkkiä) sijaitsee aseman pohjoispuolella Savonkadun varressa. Alueella on 15 maksutonta autopaikkaa. Pyöräpaikat (10 kpl) sijaitsevat aseman seinustalla. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti: 15 paikkaa, arvioitu käyttöaste 60 % + asfaltoitu + keskeinen sijainti, sosiaalinen valvonta + kävelyetäisyys laitureille 70 m +/- pysäköintiruudut maalattu (maalaus kuitenkin kulunut) ei saattopysäköintipaikkoja ei invapaikkaa huono viitoitus alueelle Pyörien pysäköinti: 10 paikkaa, arvioitu käyttöaste 80 % + asfaltoitu + pyöräteline + kävelyetäisyys laitureille 50 m ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Kuopion suuntaan lähtee päivittäin 4-6 kaukojunaa, Kajaanin suuntaan 5-6, ja Ylivieskan suuntaan 1-2. Maankäyttö Pysäköintialue on VR-Yhtymän omistuksessa.

38 37 Asema ja pysäköintialue pohjoisesta katsottuna.

39 Imatra D A Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialueet (ei P+ -merkkiä) sijaitsevat aseman eteläpuolella sen vieressä (A), Koskikadun varressa (B) ja Karjalantien sillan alla (C). Alueilla on yhteensä 86 maksutonta autopaikkaa. Aseman vieressä on lisäksi 23 kahden tunnin autopaikkaa (D). Pyöräpaikat (122 kpl) sijaitsevat aseman seinustalla. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A-C): 86 paikkaa, arvioitu käyttöaste 95 % 2h (8-18) B C + asfaltoitu + pysäköintiruudut maalattu + keskeinen sijainti, sosiaalinen valvonta + saattopysäköintipaikat (D) + invapaikat +/- kohtalainen viitoitus alueelle kävelyetäisyys laitureille m suuri käyttöaste Pyörien pysäköinti: 122 paikkaa, arvioitu käyttöaste 45 % + asfaltoitu + pyörätelineet + kävelyetäisyys laitureille m + lipan alla ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Helsingin ja Joensuun suuntiin lähtee päivittäin 5-7 kaukojunaa. Aseman yhteydessä olevalta linja-autoasemalta lähtee pikavuoroja ja paikallisliikenteen busseja. Maankäyttö Pysäköintialueet A ja D kuuluvat Imatran kaupungin omistukseen.

40 39 Pysäköintialue A aseman edustalla. Pyöräpaikat sijaitsevat aseman seinustalla lipan alla.

41 Inkeroinen B A Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue (A, ei P+ -merkkiä) sijaitsee aseman kaakkoispuolella. Alueella on yhteensä 18 maksutonta autopaikkaa. Myös luoteispuolella olevaa aluetta (B) voidaan käyttää pysäköintiin. Pyöräpaikat (18 kpl) ovat liityntäpysäköintialueen laidassa. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A): 18 paikkaa, arvioitu käyttöaste 10 % + asfaltoitu + kävelyetäisyys laitureille 50 m +/- kohtalainen viitoitus alueelle pysäköintiruutuja ei maalattu ei invapaikkaa Pyörien pysäköinti: noin 18 paikkaa, arvioitu käyttöaste 5 % + asfaltoitu + katettu pyöräteline (vanhanmallinen) + kävelyetäisyys laitureille 30 m ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Kouvolan ja Kotkan suuntiin lähtee päivittäin 5-6 kaukojunaa. Maankäyttö Pysäköintialueet kuuluvat RHK:n omistukseen.

42 41 Pysäköintialue A idästä katsottuna, pyöräpaikat ovat alueen laidassa. Aseman luoteispuolella oleva asfalttikenttä.

43 Joensuu B C 30 min A Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialueet (ei P+ -merkkiä) sijaitsevat aseman pohjoispuolella (A) ja luoteispuolella (B) Itärannan varressa. Alueilla on noin 100 maksutonta autopaikkaa. Aseman länsipuolella (C) on lisäksi 16 saattopysäköintiin tarkoitettua 30 minuutin paikkaa. Pyöräpaikat (noin 90 kpl) sijaitsevat asemarakennuksen ympärillä. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A, B): noin 100 paikkaa, arvioitu käyttöaste 90 % + asfaltoitu + kameravalvonta + saattopysäköintipaikat (C) + invapaikat + hyvä viitoitus alueelle + pysäköintiruudut maalattu +/- kävelyetäisyys laitureille m tehoton tilankäyttö Pyörien pysäköinti: 90 paikkaa, arvioitu käyttöaste 70 % + asfaltoitu + kameravalvonta + pyörätelineet + kävelyetäisyys laitureille 50 m ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan lähtee päivittäin 4-6 kaukojunaa, Tampereen suuntaan 3-4 ja Nurmeksen suuntaan 2. Maankäyttö Pysäköintialueet kuuluvat VR-Yhtymän omistukseen.

44 43 Pysäköintialue B etelästä katsottuna. Pyöräpaikkoja pysäköintialueen C laidalla.

45 Jokela A C Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialueet sijaitsevat Jokelan aseman läheisyydessä radan länsi- ja itäpuolilla. Alue A (60 ap) on ylikysytty, mutta alueilla B (130 ap) ja C (70 ap) on hyvin tilaa. Kävelymatka parkkipaikoilta asemalle vaihtelee metrin välillä. Autopaikkoja on yhteensä 260 kpl ja pyöräpaikkoja 265 kpl. Invapaikkoja on 6 kpl. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti: 260 paikkaa, arvioitu käyttöaste % B + valaistu + tilava pysäköintialue (B, C) + invapaikat + asfaltoitu (B, C) + viitoitus (B) puutteellinen pysäköintiopastus asfaltointi puuttuu (A) Pyörien pysäköinti: 265 paikkaa, arvioitu käyttöaste 80 % + pyörätelineet ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta suuri käyttöaste länsipuolella rataa Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan liikennöivät lähijunat koko päivän noin 30 minuutin vuorovälillä. Matka-aika Helsingin keskustaan on minuuttia. Maanomistus Radan länsipuolella VR Oy omistaa maan pysäköintialueen A eteläosassa, mutta osa pysäköidyistä autoista on RHK:n kiinteistön puolella. B-alue sijaitsee kunnan omistamalla maalla. Radan itäpuolinen pysäköintialue sijaitsee VR Oy:n tontilla.

46 45 Radan länsipuoliset pyörätelineet ovat lähes täynnä. Pysäköintialue B on tilava ja viitoitettu asianmukaisesti.

47 Joutseno Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue (ei P+ -merkkiä) sijaitsee aseman koillispuolella radan varressa. Alueella on yhteensä 21 maksutonta autopaikkaa. Pyöräpaikat (30 kpl) sijaitsevat pysäköintialueen kulmassa niille erikseen varatulla alueella. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti: 21 paikkaa, arvioitu käyttöaste 30 % + asfaltoitu + pysäköintiruudut maalattu + invapaikat +/- kävelyetäisyys laitureille 200 m +/- kohtalainen viitoitus alueelle Pyörien pysäköinti: 30 paikkaa, arvioitu käyttöaste 0 % + asfaltoitu + pyörätelineet +/- kävelyetäisyys laitureille 200 m ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Helsingin ja Joensuun suuntiin lähtee päivittäin 5-6 kaukojunaa. Maankäyttö Pysäköintialue on RHK:n omistuksessa.

48 47 Pysäköintialue aseman koillispuolella radan varressa. Pyöräpaikat pysäköintialueen kulmassa.

49 Jyväskylä C A Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintiä (A, ei P+ -merkkiä) varten on pysäköintitalo matkakeskuksen koillispuolella. Pysäköintitalossa on 432 autopaikkaa. Saattopysäköintiä varten on alue matkakeskuksen lounaispuolella (B). Myös kadunvarren paikkoja (C) voidaan käyttää saattopysäköintiin. Pyöräpaikkoja löytyy matkakeskuksen ympäriltä useista paikoista, niitä on yhteensä noin 215. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A): 432 paikkaa, arvioitu käyttöaste 90 % (vapaana lähinnä kattamattomia paikkoja yläkannella) B + katettu + kävelyetäisyys laitureille keskimäärin 150 m + erillinen saattopysäköintialue, jossa 2 invapaikkaa (B) + asfaltoitu + kameravalvonta +/- tyydyttävä viitoitus alueelle maksullinen (1 /h tai 10 /vrk) P-talon maksuautomaateissa ei käy pankkikortti tai Visa Pyörien pysäköinti: 4 erillistä paikkaa, joissa telineet yhteensä 215 pyörälle, käyttöaste vaihtelee % välillä pysäköintitelineiden sijainnin mukaan. + asfaltoitu + telineet + 60 katospaikkaa + osassa mahdollisuus runkolukitukseen Jatkoyhteydet Juna kulkee Tampereen ja Jyväskylän suuntiin aamu- ja iltapäivällä kerran tunnissa, arkipäivisin vuoroja on 11. Kaukoliikenteen linja-autot kulkevat matkakeskuksen kautta. Paikallisliikenteen reitit ja pysäkit ovat saavutettavissa metrin päässä rautatieasemalta. Maankäyttö Pysäköintialueet ovat Jyväs-parkki Oy:n omistuksessa.

50 49 Pyöräpaikkoja matkakeskuksen edustalla.

51 Jämsä Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue (ei P+ -merkkiä) sijaitsee rautatieaseman vieressä isolla asfalttikentällä. Alueella on yhteensä noin 60 maksutonta autopaikkaa. Pyöräpaikkoja löytyy asemarakennuksen kyljestä 10 kpl. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti: 60 paikkaa, arvioitu käyttöaste 50 % + kävelyetäisyys laitureille 50 m + saattopysäköintipaikat + asfaltoitu +/- osittain valaistu +/- tyydyttävä viitoitus alueelle +/- valvonta tyydyttävää (sosiaalinen) ei pysäköintiruutujen maalausta Pyörien pysäköinti: 10 paikka, arvioitu käyttöaste 95 % + asfaltoitu + kävelyetäisyys laitureille alk. 20 m ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Juna kulkee Tampereen ja Jyväskylän suuntiin aamu- ja iltapäivällä kerran tunnissa, arkipäivisin vuoroja on 11. Linja-autoliikenteen vakiovuorot Tampereen ja Jyväskylän välillä eivät kulje Rautatieaseman kautta. Rautatieasemalta lähtee linjaautokuljetus Kuorevedelle iltajunien saapumisaikaan 2 kertaa viikossa. Lisäksi sama liikennöitsijä järjestää vuoroja kutsutaksijärjestelmän mukaan. Maankäyttö Liityntäpysäköintialue kuuluu RHK:n omistukseen.

52 51 Aseman pohjoispuolista pysäköintialuetta, pyöräpaikat ovat aseman seinustalla. Pysäköintialue etelästä katsottuna.

53 Järvenpää C A B Sijainti ja pysäköintipaikat Pääliityntäpysäköintialue (A, 300 ap) sijaitsee Järvenpään rautatieaseman vieressä Kirjastokadun ja Postikadun välittömässä läheisyydessä. YIT on rakentamassa alueelle 40 lisäpaikkaa. Osa autopaikoista sijaitsee Neuvoksenkujan parkkihallin (alue D, 100 ap) ylimmissä kerroksissa. Autopaikkoja on yhteensä 500 kpl. Pyöräpaikkoja löytyy radan molemmin puolin, yhteensä noin 850 kpl. Osa pyöräpaikoista on katoksellisia paikkoja. Liityntäpysäköinti on maksutonta. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A-D): 500 paikkaa, arvioitu käyttöaste 100 % D + kävelyetäisyys laitureille m + saattopysäköintipaikat + valaistu + asfaltoitu (A-D) huono viitoitus alueille (B, C, D) puutteellinen pysäköintiopastus (C, D) erittäin suuri käyttöaste kaikilla alueilla Pyörien pysäköinti: 850 paikkaa, arvioitu käyttöaste 90 % + paljon telinepaikkoja + katospaikkoja ei runkolukitusmahdollisuutta suuri käyttöaste epätasainen käytön jakautuminen Jatkoyhteydet Junayhteys toimii Helsingin suuntaan ruuhkaaikoina noin 12 minuutin vuorovälillä, muina aikoina harvemmin. Matka-aika Helsingin keskustaan on junasta riippuen noin minuuttia. Maanomistus Suurin osa liityntäpysäköintipaikoista sijaitsee RHK:n omistamalla maalla (alue A). Asemarakennus ja sen vieressä sijaitseva laaja pyöräpysäköintialue sekä autopysäköintialue radan itäpuolella (alue C) ovat VR-Yhtymän omistuksessa.

54 53 Järvenpäässä on tarjolla runsaasti katospaikkoja pyörille, mutta ei lainkaan runkolukitustelineitä. Autopaikat sijaitsevat pääosin radan itäpuolella.

55 Kajaani Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialue (ei P+ -merkkiä) sijaitsee aseman koillispuolella. Alueella on noin 20 maksutonta autopaikkaa ja 23 vuokrattavaa paikkaa, joista 12 on lämmityspaikkoja (5 /vrk). Pyöräpaikat (36 kpl) sijaitsevat aseman seinustalla. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti: 43 paikkaa, arvioitu käyttöaste 75 % + asfaltoitu + invapaikka + hyvä viitoitus alueelle +/- kävelyetäisyys laitureille m +/- pysäköintiruudut maalattu, mutta maalaus kulunut ei saattopysäköintipaikkoja Pyörien pysäköinti: 36 paikkaa, arvioitu käyttöaste 50 % + asfaltoitu + kameravalvonta + pyörätelineet + kävelyetäisyys laitureille 50 m ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Helsingin suuntaan lähtee päivittäin 5-7 kaukojunaa, ja Oulun suuntaan 4-7 junaa. Maankäyttö Pysäköintialue on VR-Yhtymän omistuksessa.

56 55 Pysäköintialue aseman koillispuolella. Pyöräpaikat ovat aseman seinustalla.

57 Kannus C B Sijainti ja pysäköintipaikat Liityntäpysäköintialueet (ei P+ -merkkiä) sijaitsevat aseman vieressä (A), ja kauempana radan varressa (B). Alueilla on yhteensä 41 maksutonta autopaikkaa. Pyöräpaikat (7 kpl) sijaitsevat viereisen varastorakennuksen päädyssä. Myös viereisen linja-autoaseman pihassa (C) on sekä autopaikkoja että polkupyöräpaikkoja. Alueen palvelutaso Autojen liityntäpysäköinti (A, B): 41 paikkaa, arvioitu käyttöaste 30 % A + asfaltoitu + pysäköintiruudut osittain maalattu +/- osittain sosiaalinen valvonta (A) +/- kohtalainen viitoitus alueelle +/- kävelyetäisyys laitureille m ei invapaikkaa Pyörien pysäköinti: 7 paikkaa, arvioitu käyttöaste 0 % + asfaltoitu + pyöräteline + kävelyetäisyys laitureille 50 m ei katosta ei runkolukitusmahdollisuutta Jatkoyhteydet Oulun ja Helsingin suuntiin lähtee päivittäin 5-6 kaukojunaa noin kolmen tunnin välein. Viereiseltä linja-autoasemalta lähtee päivittäin muutamia pikavuoroja ja paikallisliikenteen busseja. Maankäyttö Liityntäpysäköintialueet kuuluvat RHK:n omistukseen. Linja-autoaseman tontin omistaa Kiinteistö Oy Kannuksen säästötalo.