Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan ranta-asemakaava

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI LAAJANIEMI Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. KAAVASELOSTUS EHDOTUSVAIHE Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Tourukatu 24, Jyväskylä p

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti (Suolahti) Suunnittelualue käsittää Äänekosken seurakunnan entisen leirikeskuksen alueen rantoineen. Se sijaitsee Äänekosken keskustan koillispuolella, Konginkankaan Laajaniemessä Keiteleen rannassa. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 16 km ja Konginkankaalle 14 km. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 11,23 ha ilman vesialueita. Alueen likimääräinen sijainti on esitetty kartalla keltaisella värillä. O Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Laajaniemen ranta-asemakaava. Laajaniemi on tällä hetkellä Äänekosken seurakunnan leirikäytössä. Kaavoituksen tavoitteena on tarkoitus mahdollistaa alueen monipuolisempi hyödyntäminen omarantaisten tonttien ja matkailupalvelutoiminnan muodossa. Laadittavan rantaasemakaavan muutoksen tavoitteena on ohjata alueen maankäyttöä uusiin käyttötarkoituksiin. Samalla tutkitaan rakennusten, kasvillisuuden ja eläimistön sekä rantaalueen suojelutarve.

3 3 1.3 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo 3 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen 4 3. LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne 8 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 15 LIITTEET: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), pvm Liite 2 Ranta-asemakaavaehdotus 1:2000, pvm Liite 3 Laajaniemen ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys Teemu Tuomaala , täydennetty Liite 4 Laajaniemen leirikeskuksen kuntoarvio ISS Liite 5 Luonnosvaiheen vaihtoehdot Liite 6 Ranta-asemakaavaehdotuksen havaintokuva Liite 7 Asemakaavan seurantalomake

4 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kivilahden ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi Äänekosken seurakunnan ja Äänekosken kaupungin aloitteesta Äänekosken kirkkoneuvoston käsittely Päätös ranta-asemakaavan vireilletulosta (Äänekosken kaupunginhallitus) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (ELY-keskus) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Luonnokset A1 A Luonnos A Luonnoksen (A4) käsittely kirkkoneuvostossa, muutoksia RA -rantatontteihin Luonnos A Luonnoksen (A5) käsittely kaupunginhallituksessa ja päätös kaavaluonnoksen kuulemisen järjestämisestä Valmisteluvaiheen nähtävilläolo xx xx xx xx xx xx kuu 2014 Kaavaehdotuksen pvm käsittely kirkkoneuvostossa Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa ja päätös nähtävillepanosta Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Kaavoittajan vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin Kaavakartta ja selostukset korjattu Hyväksyminen. 2.2 Ranta-asemakaava Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä nykyisen leirikeskuksen alueelle uusia käyttötarkoituksia ja mahdollistaa lisärakentaminen alueelle. Kolme uutta omarantaista tonttia alueen eteläosassa varataan matkailu- ja lomaasumiskäyttöön. Nykyinen loma-asuminen tilalla 2:195 vahvistetaan. Suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon yleiskaavan vaatimukset ja luonnonolosuhteet. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualueen toteuttaminen tapahtuu maanomistajien tarpeiden mukaan. Toteutusta ohjaa ranta-asemakaava ja rakennuslupamenettely.

5 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Äänekosken seurakunnan mukaan alueen rakennukset ovat vajaakäytöllä. Kuntaliitosten yhteydessä yhdistyivät myös seurakunnat ja leirikeskuksia on tällä hetkellä useita yhden seurakunnan huollettavana. Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on kehittää alueen maankäyttöä uusiin käyttötarkoituksiin. Alue on luonnonkauniilla paikalla hyvien kulkuyhteyksien päässä noin 10 kilometriä keskustaajamasta pohjoiseen Ala-Keiteleen rannalla. Virkistyskäyttöön alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet: vesistö, ranta-alue ja lähiseudun metsät sijaitsevat kaikki alueeseen rajautuen. 3.2 Luonnonympäristö Alueella on tehty luontoselvitys, joka on liitteenä 3, Laajaniemen ranta-asemakaavaalueen luontoselvitys, Teemu Tuomaala , täydennetty Kartoitettu alue on jaettu luontotyypeiltään kolmeen erilaiseen osaan A, B ja C: Alue A on pohjoisessa ja se kasvaa rehevää lehtomaista kasvillisuutta - kasvilajisto on kartoitetun alueen rikkain: koivuvaltainen, mutta kasvaa myös järeitä haapoja, raitoja ja muita pajuja, harmaaleppää, pihlajaa ja tuomia - paikoin puusto on vanhempaa ja ja muodostaa ryteikköjä - lähellä nykyistä leirikeskusta on harvapuustoinen niittymäinen alue - putkilokasvit vallitsevat, seassa niittyleinikkiä - peittävin laji on mustikka, sammalista runsain on kerrossammal - myös lintutiheys on tällä osalla suurin Alue B on lounaassa ja se käsittää havupuuvaltaisia metsätyyppejä kuten kuusikkoa - idempänä metsä muuttuu sekametsäksi ja on tyypiltään tuore kangas - rannassa kasvaa saraa, terttualpia ja kurjenjalkaa Alue C on kaakossa ja se edustaa järeäpuustoista havupuuvaltaista sekametsää - valtalaji on mänty, paikoin kuusi - seassa on koivuja ja pihlajaa - metsä on tuore kangas ja lähentelee paikoin kuivaa kangasta - mustikka on runsaampi kuin puolukka koko alueella - rannassa kasvaa suopursua ja variksenmarjaa Alueen luontoarvot - pohjois- ja länsiosat ovat kasvillisuudeltaan keskisuomalaisittain poikkeuksellisen reheviä - kaakkoisosa on karumpaa mustikkatyypin mäntymetsää - vaikka kasvilajisto on osittain rikas, mitään erityisen harvinaisia tai muutoin huomion arvoisia lajeja ei löytynyt - havaitut linnut edustivat tyypillisiä keskisuomalaisia lajeja kuten peippo ja pajulintu - alue ei tarjoa hyviä edellytyksiä lahopuusta riippuvaiselle lajistolle - myöskään kuolleesta puusta riippuvaiset kovakuoriaiset eivät menesty alueella - alueen kasvillisuus ei tarjoa edellytyksiä myöskään korennoille - perhosia ei havaittu, mutta edellytykset kirjoverkkoperhosen esiintymiselle ovat olemassa - alueen sisällä ei ole lampia, lähteitä eikä virtaavia vesistöjä - liito-oravasta ei tehty havaintoja, vaikka metsä onkin paikoin suotuisa sen esiintymiselle - lepakoita ei tutkittu - luontodirektiivin liitteessä IV mainittuja eläinlajeja ei siis kartoituksessa havaittu

6 6 Suositukset - kartoitettu alue ei ole luonnontilaisen kaltaista metsää, mutta huomattavalta osiltaan lehtoa - lehtoja on Keski-Suomessa vähän ja ne on mainittu kokonaisuutena yhdeksi EU:n luontodirektiivin luontotyypiksi - luonnonarvoiltaan rikkain alueen osa on leirikeskukselle vievän tien länsipuoli - luontoselvityksen kartalla 2 näytetään alueet I ja II, joilla rakentaminen ensisijaisesti haittaa luonnon monimuotoisuutta Kuva 2. Lehto tien länsipuolella, järeitä haapoja Kuva 3. Tien itäpuoli, valtapuuna koivu

7 7 3.3 Rakennettu ympäristö Väestö, palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella toimii seurakunnan leirikeskus ja sen tarjoamat osavuotiset työpaikat. Alueella ei ole vakituisessa käytössä olevia asuntoja, mutta päärakennuksessa on yksi osavuotinen. Rannassa on leirikeskuksen sauna. Alueen eteläreunassa sijaitsee yksi loma-asunto, joka on yksityisomistuksessa. Palvelut ovat Äänekosken keskustassa noin 10 km:n etäisyydellä. Rakennuskanta Keski-Suomen museo tulee tekemään rakennuskannan inventoinnin vuoden 2014 alussa. Raportti lienee käytettävissä helmi-maaliskuussa Rakennukset ovat valmistuneet vuonna Lämmitettäviä rakennuksia on yhteensä kolme: päärakennus, majoitusrakennus ja sauna. Päärakennuksessa on ruokala, keittiö, toimisto, kokoontumistiloja, henkilökunnan asunto ja teknisiä tiloja, mm- kevytöljykäyttöinen lämpökeskus. Majoitusrakennuksessa on 9 majoitushuonetta peseytymistiloineen, kokoontumistila ja valvojan huone. Saunarakennuksessa on kaksi erillistä saunaa pesu- ja pukeutumistiloineen sekä suuri kokoontumistila. Rakennukset eivät ole päivittäisessä käytössä. Käyttö on vilkkainta kesäaikaan. Ne on liitetty vesi- ja viemäriverkkoon. Perustus on maanvarainen betonilaatta ja ulkoseinät ovat rankarakenteiset, saunassa hirsirakenteiset. Saunan hirsirakenteita on korjattu kuntoarvion tekemisen jälkeen. Rakennukset ovat kantavilta rakenteiltaan pääsääntöisesti hyväkuntoiset. Julkisivut ovat puuta, vesikatteena on konesaumattu pelti, saunassa on bitumikate. Maalipinta ja ikkunat kaipaavat huoltoa ja 30 vuotta vanha bitumikate uusimista. Myös keittiö on kunnostamisen tarpeessa. Muut sisätilat ovat tyydyttävässä kunnossa eikä akuuttia korjaustarvetta ole. Piha-alueella on myös varastorakennus, ulkoilmakatsomo ja hiekkapintainen pallokenttä. - Kuntoarvio on liitteenä 4. Kuva 4. Leirikeskus Kuva 5. Saunarakennus Kuva 6. Ulkoilmakatsomo (leirikirkko) Kuva 7. Laituri

8 8 Rannassa on järveen kivistä ja täytemaasta ladottu laiturin pohja ja veteen ulottuva leveä laituri. Liikenne Alueelle ajetaan sisään suoraan sorapintaiselta Liimattalantieltä. Tie on suhteellisen hyvässä kunnossa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Keski-Suomen museo teki kaava-alueelle arkeologisen tarkastuksen Tarkastuksessa todettiin, että ne rantaterassit, joilla olisi voinut olla pyyntikulttuurin asuinjäänteitä, olivat arkeologisesti tuhoutuneet myöhemmän maankäytön, lähinnä viljelyn, johdosta. Tämän johdosta Keski-Suomen museo ei näe estettä kaavatyöskentelyn jatkamiselle aikaisempien suunnitelmien mukaisesti. Miikka Kumpulainen, amanuessi, arkeologia, Keski-Suomen museo Tekninen huolto Suunnittelualueella on olemassa oleva tie, vesi- ja viemärijohto sekä sähkö. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Laajaniemen ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys valmistui Maastotyö suoritettiin Alueella havaittiin Keski-Suomessa vähälukuisia lehtoja. Muuten tutkittu alue on tyypillistä keskisuomalaista metsää. Selvitys on liitteenä 3. Ranta-asemakaava-alueella ei ole havaittavia melu- eikä muitakaan häiriöitä. 3.4 Maanomistus Tilan Laajaniemi 2:223 omistaa Äänekosken seurakunta ja tilan 2:195 Seppo Riippi. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan Se on vahvistettu Ote seuraavalla sivulla. Vaihemaakuntakaavat: 1.VMK vahv. YM , Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 2.VMK vahv. YM , Maa-ainesten kestävä käyttö - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 3.VMK maakuntavaltuuston hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 4.VMK maakuntavaltuuston hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Kaupallinen palveluverkko, virkistystoiminnan alueet ym. - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä

9 9 Keski-Suomen maakuntakaavan ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella, punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin Rantayleiskaava: Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Äänekosken rantayleiskaavan Äänekosken kaupunki, rantayleiskaavan ote, punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin. RM RA M Matkailupalvelujen alue Loma-asuntoalue Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue rajoittuu kaakossa ja etelässä vesialueeseen.

10 10 Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton): Kaupunginvaltuusto hyväksynyt , ei merkintöjä alueeseen liittyen. Punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin. Nykyinen rantakaava, merkinnät ja määräykset:

11 11 Kaavakartta, hyväksytty , ei mittakaavassa.

12 12 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta on tehty kesäkuussa 2013 (Äänekartta Ky). Pohjakartta on mittakaavassa 1:2000, korkeusjärjestelmä N2005. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi Äänekosken seurakunnan aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Ranta-asemakaavan laatimiseen osalliset (MRL 62 ) on lueteltu liitteenä 1 olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Vireilletulo Seurakunta on tehnyt päätöksen kaavoitukseen ryhtymisestä kirkkoneuvostossa ja kaupunginhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta ja kaavan vireilletulosta Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana on oltu yhteydessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY), jossa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Lausunnot kaavasta pyydetään myös seuraavilta tahoilta: Elenia Oy, Mämmen vesiosuuskunta, Keski-Suomen museo, Äänekosken ympäristölautakunta, rakennusvalvonta ja Äänekosken tekninen lautakunta. 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on monipuolistaa alueen maankäyttöä sekä mahdollistaa uusien käyttötarkoituksien osoittaminen alueelle. Kaavan tavoitteena on myös määritellä muutamia loma-asuntoja ranta-alueelle. Samalla tutkitaan luontotyyppien suojelutarve. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Valmisteluvaiheessa (luonnosvaihe) oli esillä viisi toisistaan hieman poikkeavaa vaihtoehtoa A1-A5 (liitteet 5a-5e). Eroavaisuudet koskivat loma-asuntojen rakennuspaikkojen määrää ja kokoa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa sekä kirkkoneuvoston kokouksessa päädyttiin jatkamaan uuden vaihtoehdon A5 pohjalta. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan alueelle loma- ja matkailupalvelujen, hoitokotija palveluasumisen, erillispientalojen ja loma-asuntojen korttelialueita sekä maa- ja metsätalousaluetta. Uudisrakentaminen sijoittuu täydentämään jo olemassa olevaa leirikeskuksen alueen rakennetta. Rakentamisen sijoittelulla varmistetaan alueen säilyminen maisemallisesti tasapainoisena ja viihtyisänä alueena. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 11,23 ha ilman ohjeellista vedenottopaikkaa.

13 13 Mitoitus: R-2 alue on 5,31 ha ja sillä on rakennusoikeutta kem2. Leirikeskuksen nykyinen käytetty rakennusoikeus on yhteensä 929,5 kem2. RA alue on 0,58 ha ja sillä on rakennusoikeutta 250 kem2 rantayleiskaavan nojalla. RMA-alue on 1,34 ja sillä on rakennusoikeutta 420 kem Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda toimintaolosuhteet esimerkiksi tulevalle loma-matkailu-hoitokoti- tai palveluasumisyritykselle sekä tarjota viihtyisiä loma-asuntotontteja. Kaava pyritään laatimaan siten, että sen toteuttaminen ei aiheuta suuria muutoksia maisemassa. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä uhanalaisia kasveja. Alueen kaavoituksessa pyritään ottamaan huomioon luontoselvityksessä mainitut lehdot. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet R-2 loma- ja matkailualue sijoittuu nykyisen leirikeskuksen alueelle. Nykyinen päärakennus suojellaan ulkoasultaan merkinnällä sr-3. Se edustaa tyypillistä lukulaista leirirakennusperinnettä. Olevalle rakennukselle on vahvistettu nykyinen kerrosluku I ja lisärakennusoikeutta mahdollisia tulevia tarpeita varten, kerrosala on kem2 jaettuna eri alueisiin. Kaavamääräys mahdollistaa myös hoitokoti- ja palveluasumisen rakentamisen sekä yhden ympärivuotisen kooltaan 200+t40 m2:n asunnon rakentamisen. Asunto on tarkoitettu lähinnä alueella toimivan yrittäjän asunnoksi. Sen kerrosluku on I u 2/3. Metsään on kaavoitettu 1500 ja 1000 kem2:n rakennusalat, joille voi rakentaa esim. majoitusrakennuksia. Kerrosluku on I u 2/3. Niiden väliin on jätetty kulkureitti entistä tiepohjaa hyödyntäen. Rannasta 35 metrin etäisyydelle on sijoitettu kolme uutta talousrakennuksen rakennusalaa á 40 kem2 lähinnä tilaussaunojen rakentamista varten. RA loma-asuntojen korttelialue sijoittuu ensi kertaa asemakaavoitettavan tilan 2:195 ja sen laajennuksen alueelle. Rakennusoikeutta on voimassa olevan rantayleiskaavan nojalla 250 kem2, josta 40 kem2 on osoitettu nykyiselle päärakennukselle, joka voi tulevaisuudessa olla esim. rantasaunan paikka. Uutta rakennusalaa uudelle päärakennukselle on osoitettu 50 metrin etäisyydelle rannasta, rakennusoikeus 210 kem2 ja kerrosluku I. RMA matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, jolla myös loma-asuminen on sallittu, sijoittuu kaavan eteläosaan. Kaavassa on esitetty yhtenäiselle tontille kolme ohjeellista määräalaa, joilla kullakin on rakennusoikeutta t 40 kem2. Päärakennuksen rakennusala sijoittuu vähintään 50 metrin etäisyydelle rannasta, talousrakennus vähintään 35 metrin päähän rantaviivasta. Ajoyhteys tonteille on suunniteltu kapeana rasitteena M -alueen kautta. Ranta säilytetään puustoisena maisemakuvan säilymistä varten merkinnän s-4 avulla. Merkintä määrittää rannan maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi.

14 14 Kuva 7. RMA-alueen rantamaisemaa Kuva 8. RMA-alueen tonttimaata M-2 maa- ja metsätalousalue toimii metsäalueena ja se sisältää kaavassa ensisijaisesti suojeltavat lehdot. Merkinnän s-1 alueella erityiset luontoarvot tulee säilyttää. Luontoselvityksen osassa 5 Yhteenveto ja suositukset (viimeinen kappale) tarkennetaan asiaa. Metsien avohakkuu on kielletty. Katso kuva 2. Ranta säilytetään puustoisena maisemakuvan säilymistä varten merkinnän s-4 avulla. Merkintä määrittää rannan maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Katso kansikuva. Ajoyhteyden rakentaminen lomarakennuksille M alueen kautta on sallittu. Rannassa on yleinen venevalkama alueen pienveneille. Rannassa on myös pelastuslaitoksen tarpeisiin merkitty luonnon sammutusveden ottopaikka w ohjeellisena. Rantaan on mahdollista ajaa ajoneuvolla. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan. Kaavamerkinnät noudattelevat Äänekosken rantayleiskaavassa alueelle osoitettua maankäyttöä. Vaikutukset väestöön, palveluihin ja työpaikkoihin Nykytilanteessa alueella ei ole kuin yksi kesäasunto. Vakituisia asuntoja tai ympärivuotisia työpaikkoja ei ole, sillä alue toimii lähinnä kesäaikaan seurakunnan leirikeskuksena. Kaavoituksen myötä ranta-alueelle tulisi matkailua/loma-asutusta ja leirikeskuksen yhteyteen mahdollisesti myös uusi talviasuttava asuinrakennus. Leirikeskuksen muuttaminen tai laajentaminen matkailu-, hoivakoti- tai palveluasumiskäyttöön lisäisi kyseisen alan palveluja ja työpaikkoja. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Laajaniemi on keskellä metsää järven rannalla kaukana taajamarakenteesta. Suunnittelualueella on olemassa tekninen huolto: tie, vesi- ja viemärijohto sekä sähkö ja pihavalaistus. Uudet loma-asunnot tulee liittää tähän verkostoon. Uusia katualueita ei rakenneta, vaan ajoyhteydet rakennetaan tonttien sisäisesti ja hyvin pitkälti nykyisille tiepohjille. Tämä edellyttää rasitteiden muodostamista.

15 15 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tulevaisuudessa loma-, matkailu-, hoivakoti- tai palveluasumista tarjoavan yrityksen mahdollinen uudisrakentaminen tulee vaikuttamaan ympäristön ilmeeseen. Kyseisen R-2 tontin lisärakentaminen on osoitettu yksikerroksisena. Järveltä päin se tulee näkymään vain kun puut ovat lehdettömät. Nykyinen päärakennus suojellaan ulkoasultaan merkinnällä sr-3. Se edustaa tyypillistä 1980-lukulaista leirirakennusperinnettä. Uusien rakennusalojen paikat perustuvat paikallisiin maasto-olosuhteisiin ja luontoselvitykseen. Lehtoalueille ei rakenneta. Uusia matkailu/loma-asuntoja on esitetty vain kolme. Ne rakennetaan omarantaiselle tontille, jolla ranta säilytetään puustoisena. Tontti on mahdollista rakentaa kerralla tai määräaloina. Ajoyhteys rakennetaan maa- ja metsätalousalueen läpi. Se on linjattu nykyisen tien paikalle niin pitkälle kuin se on mahdollista. Yhteyttä käytetään lähinnä kesäisin. Vaikutukset virkistysalueisiin Suuri osa alueesta ja rannasta merkitään metsäalueeksi merkinnällä M-2, joilla liikkuminen jokamiehenoikeuden nojalla on sallittu. Metsien avohakkuu on kielletty. Yleisen virkistyskäytön ulkopuolelle rajautuvat kaikki korttelialueet. Myös niiden rannat tulevat yksityiskäyttöön. Nykyinen uimaranta ja venevalkama säilyvät. Vaikutukset liikenteeseen Liikenne tulee lisääntymään hieman. Ajoneuvojen määrä riippuu R-2 -alueelle tulevan toiminnan laadusta. Kesäasutuksesta johtuen liikenne on runsaimmillaan kesälomien aikaan. Johtuen liikenteen vähäisyydestä erillisiä kevytliikenteen väyliä ei ole tarpeen osoittaa kaavassa. Joukkoliikenteen verkkoon alueen rakentumisella ei ole vaikutusta. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännökset Keski-Suomen museo teki kaava-alueelle arkeologisen tarkastuksen Tarkastuksessa todettiin, että ne rantaterassit, joilla olisi voinut olla pyyntikulttuurin asuinjäänteitä, olivat arkeologisesti tuhoutuneet myöhemmän maankäytön, lähinnä viljelyn, johdosta. Alueelta ei tutkita muinaisjäännöksiä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Laajin uudisrakentaminen on osoitettu nykyisen leirikeskuksen jatkeeksi. Muu uudisrakentaminen on väljää ja se on ohjattu paikoille, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä luonnonympäristölle. Loma-asuntojen rakennuspaikat on keskitetty yhdeksi ryppääksi ja ne ovat metsäalueiden ympäröimiä. Venevalkama-alue on nykyisellä paikallaan ja se soveltuu vain pienveneille. Ranta-alueet säilytetään puustoisina ja arat luontotyypit kuten ranta ja lehdot rauhoitetaan rakentamiselta. Alueiden kartoitus on luontoselvityksen mukainen. Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöt: Luontoselvityksen mukaan kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita. Suurin osa lehdoista suojellaan merkinnällä s-1. Ranta-alueet säilytetään puustoisina merkinnällä s-4. M-2 alueella metsien avohakkuu on kielletty. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavakartan merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset ovat liitteenä.

16 16 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvonta. Kaavoituskonsulttina kaavan laadinnasta vastaa: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu Jyväskylä Tommi Luukkonen Anne Nieminen p p Kaavan yhteyshenkilöinä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa toimivat: Olli Kinnunen Henriikka Lonka p p