2:225 2:225. s-1. ajo M-2 M-2. s-1. ajo 2:223 2:223 2:231 2:231 2:195 2:195. Kaavoituksen pohjakartta 1:2000. Mittausluokka 3.

Transkriptio

1 ajo ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (1/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (1/55) R-2 RA Loma- ja matkailualue, jolle saa rakentaa vapaa-aikaa, lomanviettoa ja matkailua sekä julkisen tahon tai yksityisen toimesta toteutettavaa hoitokotitoimintaa ja palveluasumista palvelevia rakennuksia. Loma-asuntojen korttelialue. 2:225 2:225 2:225 2: RMA M-2 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, jolla myös loma-asuminen on sallittu. Maa- ja metsätalousalue. Metsien avohakkuu on kielletty. 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva I u 2/ Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. 2:225 2:225 2:224 2: :876:4 460:876: I I u 2/3 as t ajo s-4 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen ajoyhteys. s-1 Ohjeellinen alueen osa, jonka erityiset luontoarvot tulee säilyttää (ks. luontoselvitys). sr-3 Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä varten. Suojeltava rakennus, jonka ulkoasu tulee säilyttää :231 2:231 M-2 s-1 3 RA I s M-2 2: : ajo 2 2:223 ti 50 2: t RMA I t s-4 s-4 3 I u 2/ :223 Leirikeskus t lv I 2:223 R-2 I 2000 sr sr-3 t I 40 M-2 s-4 w I u 2/3 as 200 t I 40 t I 40 t I 40 s KEITELE KEITELE lv w Venevalkama. Ohjeellinen luonnon sammutusvedenottopaikka. RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET: Uudisrakennusten pääasiallinen julkisivumatreiaali tulee olla tumma tai tummahko puu väreinään harmaan ja/tai ruskean eri sävyt. Valkoista väriä saa käyttää ainoastaan ikkunoiden, ovien ja räystäiden peitelaudoissa. Muualla kuin nykyisen leirikeskuksen päärakennuksessa kattomuotona tulee käyttää harjakattoa, jonka suunta rannan läheisyydessä on rannan suuntainen. Katemateriaali tulee olla huopaa tai tiiltä ja väriltään tumman harmaa tai ruskea. Pihasuunnitelma maankatemateriaaleineen ja istutuksineen on liitettävä rakennusluvan asemapiirrokseen ja rakentamattomat alueet tulee pääosin säilyttää luonnonmukaisena. Vireilletulo KH Valmisteluvaiheen nähtävilläolo (MRA 39 ) Ehdotusvaiheen nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen Tämä kaavakartta on Äänekosken kaupunginvaltuuston hyväksymän päätöksen mukainen. Kaavoituksen pohjakartta 1:2000 Mittausluokka 3 kunta ÄÄNEKOSKI kylä PYYRINLAHTI tila LEIRIKESKUS 2:223 lääni LÄNSI-SUOMI 460:876:4 460:876:4 1:2000 ÄÄNEKOSKI PYYRINLAHTI LEIRIKESKUS 2:223 LÄNSI-SUOMI Kartan laatija Äänekartta Ky 6 / 2013 Koordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN Korkeusjärjestelmä N2005 Maastokartoitus 6 / 2013 Äänekartta Ky Kartta hyväksytty 6/2013 ETRS-TM35FIN N2005 ÄÄNEKARTTA KY Pohjakartta hyväksytty mittausinsinööri Petteri Sundvall ÄÄNEKOSKI LAAJANIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TILAN RANTA-ASEMAKAAVA KORJATTU EHDOTUS 2d Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä

2 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (2/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (2/55) Kaavaselostus 2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI LAAJANIEMI Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti (Suolahti) Suunnittelualue käsittää Äänekosken seurakunnan entisen leirikeskuksen alueen rantoineen. Se sijaitsee Äänekosken keskustan koillispuolella, Konginkankaan Laajaniemessä Keiteleen rannassa. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 16 km ja Konginkankaalle 14 km. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 11,23 ha ilman vesialueita. Alueen likimääräinen sijainti on esitetty kartalla keltaisella värillä. KAAVASELOSTUS EHDOTUSVAIHE , korjattu O Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Laajaniemen ranta-asemakaava. Laajaniemi on tällä hetkellä Äänekosken seurakunnan leirikäytössä. Kaavoituksen tavoitteena on tarkoitus mahdollistaa alueen monipuolisempi hyödyntäminen omarantaisten tonttien ja matkailupalvelutoiminnan muodossa. Laadittavan rantaasemakaavan muutoksen tavoitteena on ohjata alueen maankäyttöä uusiin käyttötarkoituksiin. Samalla tutkitaan rakennusten, kasvillisuuden ja eläimistön sekä rantaalueen suojelutarve. Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Tourukatu 24, Jyväskylä p Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu

3 Kaavaselostus 3 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (3/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (3/55) Kaavaselostus Sisällysluettelo LIITTEET: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo 3 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen 4 3. LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne 8 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 16 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), pvm Liite 2 Ranta-asemakaavaehdotus 1:2000, pvm , korjattu Liite 3 Laajaniemen ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys Teemu Tuomaala , täydennetty Liite 4 Laajaniemen leirikeskuksen kuntoarvio ISS Liite 5 Luonnosvaiheen vaihtoehdot Liite 6 Ranta-asemakaavaehdotuksen havaintokuva Liite 7 Asemakaavan seurantalomake 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Laajaniemen ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi Äänekosken seurakunnan ja Äänekosken kaupungin aloitteesta Äänekosken kirkkoneuvoston käsittely Päätös ranta-asemakaavan vireilletulosta (Äänekosken kaupunginhallitus) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (ELY-keskus) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Luonnokset A1 A Luonnos A Luonnoksen (A4) käsittely kirkkoneuvostossa, muutoksia RA -rantatontteihin Luonnos A Luonnoksen (A5) käsittely kaupunginhallituksessa ja päätös kaavaluonnoksen kuulemisen järjestämisestä Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa ja päätös nähtävillepanosta Ehdotusvaiheen nähtävilläolo, ehdotuksen pvm Kaavaehdotusten 2a-2c käsittely kirkkoneuvostossa, 2c valittiin jatkoon Kaavoittajan vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin Kaavakartta ja selostukset korjattu xx xx 2014 Hyväksyminen 2.2 Ranta-asemakaava Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä nykyisen leirikeskuksen alueelle uusia käyttötarkoituksia ja mahdollistaa lisärakentaminen alueelle. Kolme uutta omarantaista tonttia alueen eteläosassa varataan matkailu- ja lomaasumiskäyttöön. Nykyinen loma-asuminen tilalla 2:195 vahvistetaan. Suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon yleiskaavan vaatimukset ja luonnonolosuhteet. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualueen toteuttaminen tapahtuu maanomistajien tarpeiden mukaan. Toteutusta ohjaa ranta-asemakaava ja rakennuslupamenettely. Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu

4 Kaavaselostus 5 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (4/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (4/55) Kaavaselostus 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Äänekosken seurakunnan mukaan alueen rakennukset ovat vajaakäytöllä. Kuntaliitosten yhteydessä yhdistyivät myös seurakunnat ja leirikeskuksia on tällä hetkellä useita yhden seurakunnan huollettavana. Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on kehittää alueen maankäyttöä uusiin käyttötarkoituksiin. Alue on luonnonkauniilla paikalla hyvien kulkuyhteyksien päässä noin 10 kilometriä keskustaajamasta pohjoiseen Ala-Keiteleen rannalla. Virkistyskäyttöön alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet: vesistö, ranta-alue ja lähiseudun metsät sijaitsevat kaikki alueeseen rajautuen. Suositukset - kartoitettu alue ei ole luonnontilaisen kaltaista metsää, mutta huomattavalta osiltaan lehtoa - lehtoja on Keski-Suomessa vähän ja ne on mainittu kokonaisuutena yhdeksi EU:n luontodirektiivin luontotyypiksi - luonnonarvoiltaan rikkain alueen osa on leirikeskukselle vievän tien länsipuoli - luontoselvityksen kartalla 2 näytetään alueet I ja II, joilla rakentaminen ensisijaisesti haittaa luonnon monimuotoisuutta 3.2 Luonnonympäristö Alueella on tehty luontoselvitys, joka on liitteenä 3, Laajaniemen ranta-asemakaavaalueen luontoselvitys, Teemu Tuomaala , täydennetty Kartoitettu alue on jaettu luontotyypeiltään kolmeen erilaiseen osaan A, B ja C: Alue A on pohjoisessa ja se kasvaa rehevää lehtomaista kasvillisuutta - kasvilajisto on kartoitetun alueen rikkain: koivuvaltainen, mutta kasvaa myös järeitä haapoja, raitoja ja muita pajuja, harmaaleppää, pihlajaa ja tuomia - paikoin puusto on vanhempaa ja ja muodostaa ryteikköjä - lähellä nykyistä leirikeskusta on harvapuustoinen niittymäinen alue - putkilokasvit vallitsevat, seassa niittyleinikkiä - peittävin laji on mustikka, sammalista runsain on kerrossammal - myös lintutiheys on tällä osalla suurin Alue B on lounaassa ja se käsittää havupuuvaltaisia metsätyyppejä kuten kuusikkoa - idempänä metsä muuttuu sekametsäksi ja on tyypiltään tuore kangas - rannassa kasvaa saraa, terttualpia ja kurjenjalkaa Alue C on kaakossa ja se edustaa järeäpuustoista havupuuvaltaista sekametsää - valtalaji on mänty, paikoin kuusi - seassa on koivuja ja pihlajaa - metsä on tuore kangas ja lähentelee paikoin kuivaa kangasta - mustikka on runsaampi kuin puolukka koko alueella - rannassa kasvaa suopursua ja variksenmarjaa Alueen luontoarvot - pohjois- ja länsiosat ovat kasvillisuudeltaan keskisuomalaisittain poikkeuksellisen reheviä - kaakkoisosa on karumpaa mustikkatyypin mäntymetsää - vaikka kasvilajisto on osittain rikas, mitään erityisen harvinaisia tai muutoin huomion arvoisia lajeja ei löytynyt - havaitut linnut edustivat tyypillisiä keskisuomalaisia lajeja kuten peippo ja pajulintu - alue ei tarjoa hyviä edellytyksiä lahopuusta riippuvaiselle lajistolle - myöskään kuolleesta puusta riippuvaiset kovakuoriaiset eivät menesty alueella - alueen kasvillisuus ei tarjoa edellytyksiä myöskään korennoille - perhosia ei havaittu, mutta edellytykset kirjoverkkoperhosen esiintymiselle ovat olemassa - alueen sisällä ei ole lampia, lähteitä eikä virtaavia vesistöjä - liito-oravasta ei tehty havaintoja, vaikka metsä onkin paikoin suotuisa sen esiintymiselle - lepakoita ei tutkittu - luontodirektiivin liitteessä IV mainittuja eläinlajeja ei siis kartoituksessa havaittu Kuva 2. Lehto tien länsipuolella, järeitä haapoja Kuva 3. Tien itäpuoli, valtapuuna koivu Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu

5 Kaavaselostus 7 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (5/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (5/55) Kaavaselostus Rakennettu ympäristö Väestö, palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella toimii seurakunnan leirikeskus ja sen tarjoamat osavuotiset työpaikat. Alueella ei ole vakituisessa käytössä olevia asuntoja, mutta päärakennuksessa on yksi osavuotinen. Rannassa on leirikeskuksen sauna. Alueen eteläreunassa sijaitsee yksi loma-asunto, joka on yksityisomistuksessa. Palvelut ovat Äänekosken keskustassa noin 10 km:n etäisyydellä. Rakennuskanta Keski-Suomen museo tulee tekemään rakennuskannan inventoinnin vuoden 2014 alussa. Raportti lienee käytettävissä helmi-maaliskuussa Rakennukset ovat valmistuneet vuonna Lämmitettäviä rakennuksia on yhteensä kolme: päärakennus, majoitusrakennus ja sauna. Päärakennuksessa on ruokala, keittiö, toimisto, kokoontumistiloja, henkilökunnan asunto ja teknisiä tiloja, mm- kevytöljykäyttöinen lämpökeskus. Majoitusrakennuksessa on 9 majoitushuonetta peseytymistiloineen, kokoontumistila ja valvojan huone. Saunarakennuksessa on kaksi erillistä saunaa pesu- ja pukeutumistiloineen sekä suuri kokoontumistila. Rakennukset eivät ole päivittäisessä käytössä. Käyttö on vilkkainta kesäaikaan. Ne on liitetty vesi- ja viemäriverkkoon. Perustus on maanvarainen betonilaatta ja ulkoseinät ovat rankarakenteiset, saunassa hirsirakenteiset. Saunan hirsirakenteita on korjattu kuntoarvion tekemisen jälkeen. Rakennukset ovat kantavilta rakenteiltaan pääsääntöisesti hyväkuntoiset. Julkisivut ovat puuta, vesikatteena on konesaumattu pelti, saunassa on bitumikate. Maalipinta ja ikkunat kaipaavat huoltoa ja 30 vuotta vanha bitumikate uusimista. Myös keittiö on kunnostamisen tarpeessa. Muut sisätilat ovat tyydyttävässä kunnossa eikä akuuttia korjaustarvetta ole. Piha-alueella on myös varastorakennus, ulkoilmakatsomo ja hiekkapintainen pallokenttä. - Kuntoarvio on liitteenä 4. Rannassa on järveen kivistä ja täytemaasta ladottu laiturin pohja ja veteen ulottuva leveä laituri. Liikenne Alueelle ajetaan sisään suoraan sorapintaiselta Liimattalantieltä. Tie on suhteellisen hyvässä kunnossa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Keski-Suomen museo teki kaava-alueelle arkeologisen tarkastuksen Tarkastuksessa todettiin, että ne rantaterassit, joilla olisi voinut olla pyyntikulttuurin asuinjäänteitä, olivat arkeologisesti tuhoutuneet myöhemmän maankäytön, lähinnä viljelyn, johdosta. Tämän johdosta Keski-Suomen museo ei näe estettä kaavatyöskentelyn jatkamiselle aikaisempien suunnitelmien mukaisesti. Miikka Kumpulainen, amanuessi, arkeologia, Keski-Suomen museo Tekninen huolto Suunnittelualueella on olemassa oleva tie, vesi- ja viemärijohto sekä sähkö. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Laajaniemen ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys valmistui Maastotyö suoritettiin Alueella havaittiin Keski-Suomessa vähälukuisia lehtoja. Muuten tutkittu alue on tyypillistä keskisuomalaista metsää. Selvitys on liitteenä 3. Ranta-asemakaava-alueella ei ole havaittavia melu- eikä muitakaan häiriöitä. 3.4 Maanomistus Tilan Laajaniemi 2:223 omistaa Äänekosken seurakunta ja tilan 2:195 Seppo Riippi. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan Se on vahvistettu Ote seuraavalla sivulla. Vaihemaakuntakaavat: 1.VMK vahv. YM , Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä Kuva 4. Leirikeskus Kuva 5. Saunarakennus 2.VMK vahv. YM , Maa-ainesten kestävä käyttö - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 3.VMK maakuntavaltuuston hyväksymä, vahvistettavana YM:ss, Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 4.VMK maakuntavaltuuston hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Kaupallinen palveluverkko, virkistystoiminnan alueet ym. - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä Kuva 6. Ulkoilmakatsomo (leirikirkko) Kuva 7. Laituri Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu

6 Kaavaselostus 9 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (6/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (6/55) Kaavaselostus 10 Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton): Kaupunginvaltuusto hyväksynyt , ei merkintöjä alueeseen liittyen. Keski-Suomen maakuntakaavan ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella, punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin Rantayleiskaava: Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Äänekosken rantayleiskaavan ja sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeus Punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin. Nykyinen rantakaava, merkinnät ja määräykset: Äänekosken kaupunki, rantayleiskaavan ote, punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin. RM RA M Matkailupalvelujen alue Loma-asuntoalue Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue rajoittuu kaakossa ja etelässä vesialueeseen. Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu

7 Kaavaselostus 11 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (7/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (7/55) Kaavaselostus 12 Kaavakartta, hyväksytty , ei mittakaavassa. Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta on tehty kesäkuussa 2013 (Äänekartta Ky). Pohjakartta on mittakaavassa 1:2000, korkeusjärjestelmä N2005. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi Äänekosken seurakunnan aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Ranta-asemakaavan laatimiseen osalliset (MRL 62 ) on lueteltu liitteenä 1 olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Vireilletulo Seurakunta on tehnyt päätöksen kaavoitukseen ryhtymisestä kirkkoneuvostossa ja kaupunginhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta ja kaavan vireilletulosta Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana on oltu yhteydessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY), jossa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Lausunnot kaavasta pyydetään myös seuraavilta tahoilta: Elenia Oy, Mämmen vesiosuuskunta, Keski-Suomen museo, Äänekosken ympäristölautakunta, rakennusvalvonta ja Äänekosken tekninen lautakunta. 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on monipuolistaa alueen maankäyttöä sekä mahdollistaa uusien käyttötarkoituksien osoittaminen alueelle. Kaavan tavoitteena on myös määritellä muutamia loma-asuntoja ranta-alueelle. Samalla tutkitaan luontotyyppien suojelutarve. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Valmisteluvaiheessa (luonnosvaihe) oli esillä viisi toisistaan hieman poikkeavaa vaihtoehtoa A1-A5 (liitteet 5a-5e). Eroavaisuudet koskivat loma-asuntojen rakennuspaikkojen määrää ja kokoa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa sekä kirkkoneuvoston kokouksessa päädyttiin jatkamaan uuden vaihtoehdon A5 pohjalta. Ehdotusvaiheessa heinäkuisen nähtävilläolon jälkeen sekä seurakunnan toiveesta että yksityisen loma-asuntokiinteistön omistajan antaman muistutuksen perusteella tutkittiin vielä kolmea ehdotusta 2a-2c, joista kirkkoneuvosto valitsi jatkoon ehdotuksen 2c. Lopullinen kaupungin kaavoituspalveluiden kanssa neuvoteltu versio on 2d. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan alueelle loma- ja matkailupalvelujen, hoitokotija palveluasumisen, erillispientalojen ja loma-asuntojen korttelialueita sekä maa- ja metsätalousaluetta. Uudisrakentaminen sijoittuu täydentämään jo olemassa olevaa Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu

8 Kaavaselostus 13 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (8/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (8/55) Kaavaselostus 14 leirikeskuksen alueen rakennetta. Rakentamisen sijoittelulla varmistetaan alueen säilyminen maisemallisesti tasapainoisena ja viihtyisänä alueena. määrittää rannan maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 11,23 ha ilman ohjeellista vedenottopaikkaa. Mitoitus: R-2 alue on 5,31 ha ja sillä on rakennusoikeutta kem2. Leirikeskuksen nykyinen käytetty rakennusoikeus on yhteensä 929,5 kem2. RA alue on 0,57 ha ja sillä on rakennusoikeutta 250 kem2 rantayleiskaavan nojalla. RMA -alue on 1,34 ja sillä on rakennusoikeutta 500 kem2. M-2 alueen pinta-ala on 4,00 ha. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda toimintaolosuhteet esimerkiksi tulevalle loma-matkailu-hoitokoti- tai palveluasumisyritykselle sekä tarjota viihtyisiä loma-asuntotontteja. Kaava pyritään laatimaan siten, että sen toteuttaminen ei aiheuta suuria muutoksia maisemassa. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä uhanalaisia kasveja. Alueen kaavoituksessa pyritään ottamaan huomioon luontoselvityksessä mainitut lehdot. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet R-2 loma- ja matkailualue sijoittuu nykyisen leirikeskuksen alueelle. Nykyinen päärakennus suojellaan ulkoasultaan merkinnällä sr-3. Se edustaa tyypillistä lukulaista leirirakennusperinnettä. Olevalle rakennukselle on vahvistettu nykyinen kerrosluku I ja lisärakennusoikeutta mahdollisia tulevia tarpeita varten, kerrosala on kem2 jaettuna eri alueisiin. Kaavamääräys mahdollistaa myös hoitokoti- ja palveluasumisen rakentamisen sekä yhden ympärivuotisen kooltaan 200+t40 m2:n asunnon rakentamisen. Asunto on tarkoitettu lähinnä alueella toimivan yrittäjän asunnoksi. Sen kerrosluku on I u 2/3. Metsään on kaavoitettu 1500 ja 1000 kem2:n rakennusalat, joille voi rakentaa esim. majoitusrakennuksia. Kerrosluku on I u 2/3. Niiden väliin on jätetty kulkureitti entistä tiepohjaa hyödyntäen. Rannasta 35 metrin etäisyydelle on sijoitettu kolme uutta talousrakennuksen rakennusalaa á 40 kem2 lähinnä tilaussaunojen rakentamista varten. RA loma-asuntojen korttelialue sijoittuu ensi kertaa asemakaavoitettavan tilan 2:195 ja sen laajennuksen alueelle. Rakennusoikeutta on voimassa olevan rantayleiskaavan nojalla 250 kem2, josta 50 kem2 on osoitettu nykyiselle päärakennukselle, joka voi tulevaisuudessa olla esim. rantasaunan paikka. Uutta rakennusalaa uudelle päärakennukselle on osoitettu 50 metrin etäisyydelle rannasta, rakennusoikeus 200 kem2 ja kerrosluku I. RMA matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, jolla myös loma-asuminen on sallittu, sijoittuu kaavan eteläosaan. Kaavassa on esitetty yhtenäiselle tontille kaksi ohjeellista määräalaa, joilla kummallakin on rakennusoikeutta t 50 kem2. Päärakennuksen rakennusala sijoittuu vähintään 60 metrin etäisyydelle rannasta ja talousrakennuksen vähintään 35 metrin päähän rantaviivasta. Ajoyhteys tonteille on suunniteltu kapeana rasitteena M -alueen kautta. Ranta säilytetään puustoisena maisemakuvan säilymistä varten merkinnän s-4 avulla. Merkintä Kuva 7. RMA-alueen rantamaisemaa Kuva 8. RMA-alueen tonttimaata M-2 maa- ja metsätalousalue toimii metsäalueena ja se sisältää kaavassa ensisijaisesti suojeltavat lehdot. Merkinnän s-1 alueella erityiset luontoarvot tulee säilyttää. Luontoselvityksen osassa 5 Yhteenveto ja suositukset (viimeinen kappale) tarkennetaan asiaa. Metsien avohakkuu on kielletty. Katso kuva 2. Ranta säilytetään puustoisena maisemakuvan säilymistä varten merkinnän s-4 avulla. Merkintä määrittää rannan maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Katso kansikuva. Ajoyhteyden rakentaminen lomarakennuksille M alueen kautta on sallittu. Rannassa on yleinen venevalkama alueen pienveneille. Rannassa on myös pelastuslaitoksen tarpeisiin merkitty luonnon sammutusveden ottopaikka w ohjeellisena. Rantaan on mahdollista ajaa ajoneuvolla. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan. Kaavamerkinnät noudattelevat Äänekosken rantayleiskaavassa alueelle osoitettua maankäyttöä. Vaikutukset väestöön, palveluihin ja työpaikkoihin Nykytilanteessa alueella ei ole kuin yksi kesäasunto. Vakituisia asuntoja tai ympärivuotisia työpaikkoja ei ole, sillä alue toimii lähinnä kesäaikaan seurakunnan leirikeskuksena. Kaavoituksen myötä ranta-alueelle tulisi matkailua/loma-asutusta ja leirikeskuksen yhteyteen mahdollisesti myös uusi talviasuttava asuinrakennus. Leirikeskuksen muuttaminen tai laajentaminen matkailu-, hoivakoti- tai palveluasumiskäyttöön lisäisi kyseisen alan palveluja ja työpaikkoja. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Laajaniemi on keskellä metsää järven rannalla kaukana taajamarakenteesta. Suunnittelualueella on olemassa tekninen huolto: tie, vesi- ja viemärijohto sekä sähkö ja pihavalaistus. Uudet loma-asunnot tulee liittää tähän verkostoon. Uusia katualueita ei rakenneta, vaan ajoyhteydet rakennetaan tonttien sisäisesti ja hyvin pitkälti nykyisille tiepohjille. Tämä edellyttää rasitteiden muodostamista. Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu

9 Kaavaselostus 15 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (9/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (9/55) Kaavaselostus 16 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tulevaisuudessa loma-, matkailu-, hoivakoti- tai palveluasumista tarjoavan yrityksen mahdollinen uudisrakentaminen tulee vaikuttamaan ympäristön ilmeeseen. Kyseisen R-2 tontin lisärakentaminen on osoitettu I ja I u 2/3 -kerroksisena. Järveltä päin se tulee näkymään vain kun puut ovat lehdettömät. Nykyinen päärakennus suojellaan ulkoasultaan merkinnällä sr-3. Se edustaa tyypillistä 1980-lukulaista leirirakennusperinnettä. Uusien rakennusalojen paikat perustuvat paikallisiin maasto-olosuhteisiin ja luontoselvitykseen. Lehtoalueille ei rakenneta. Uusia matkailu/loma-asuntoja on esitetty vain kaksi. Ne rakennetaan omarantaiselle tontille, jolla ranta säilytetään puustoisena. Tontti on mahdollista rakentaa kerralla tai määräaloina. Ajoyhteys rakennetaan maa- ja metsätalousalueen läpi. Se on linjattu nykyisen tien paikalle niin pitkälle kuin se on mahdollista. Yhteyttä käytetään lähinnä kesäisin. Vaikutukset virkistysalueisiin Suuri osa alueesta ja rannasta merkitään metsäalueeksi merkinnällä M-2, joilla liikkuminen jokamiehenoikeuden nojalla on sallittu. Metsien avohakkuu on kielletty. Yleisen virkistyskäytön ulkopuolelle rajautuvat kaikki korttelialueet. Myös niiden rannat tulevat yksityiskäyttöön. Nykyinen uimaranta ja venevalkama säilyvät. Vaikutukset liikenteeseen Liikenne tulee lisääntymään hieman. Ajoneuvojen määrä riippuu R-2 -alueelle tulevan toiminnan laadusta. Kesäasutuksesta johtuen liikenne on runsaimmillaan kesälomien aikaan. Johtuen liikenteen vähäisyydestä erillisiä kevytliikenteen väyliä ei ole tarpeen osoittaa kaavassa. Joukkoliikenteen verkkoon alueen rakentumisella ei ole vaikutusta. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännökset Keski-Suomen museo teki kaava-alueelle arkeologisen tarkastuksen Tarkastuksessa todettiin, että ne rantaterassit, joilla olisi voinut olla pyyntikulttuurin asuinjäänteitä, olivat arkeologisesti tuhoutuneet myöhemmän maankäytön, lähinnä viljelyn, johdosta. Alueelta ei tutkita muinaisjäännöksiä. 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvonta. Kaavoituskonsulttina kaavan laadinnasta vastaa: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu Jyväskylä Tommi Luukkonen Anne Nieminen tommi.luukkonen@arkkitehtipalvelu.fi anne.nieminen@arkkitehtipalvelu.fi p p Kaavan yhteyshenkilöinä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa toimivat: Olli Kinnunen Henriikka Lonka olli.kinnunen@aanekoski.fi henriikka.lonka@aanekoski.fi p p Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Laajin uudisrakentaminen on osoitettu nykyisen leirikeskuksen jatkeeksi. Muu uudisrakentaminen on väljää ja se on ohjattu paikoille, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä luonnonympäristölle. Loma-asuntojen rakennuspaikat on keskitetty yhdeksi ryppääksi ja ne ovat metsäalueiden ympäröimiä. Venevalkama-alue on nykyisellä paikallaan ja se soveltuu vain pienveneille. Ranta-alueet säilytetään puustoisina ja arat luontotyypit kuten ranta ja lehdot rauhoitetaan rakentamiselta. Alueiden kartoitus on luontoselvityksen mukainen. Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöt: Luontoselvityksen mukaan kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita. Suurin osa lehdoista suojellaan merkinnällä s-1. Ranta-alueet säilytetään puustoisina merkinnällä s-4. M-2 alueella metsien avohakkuu on kielletty. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavakartan merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset ovat liitteenä. Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu Äänekoski Laajaniemi, ranta-asemakaavan selostus EHDOTUSVAIHE , korjattu

10 LIITE 1 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (10/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (10/55) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 2 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :N MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas ÄÄNEKOSKI Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) EHDOTUSVAIHE , täydennetty Suunnittelun kohde: Suunnittelualue käsittää Äänekosken seurakunnan entisen leirikeskuksen alueen rantoineen. Se sijaitsee Äänekosken keskustan pohjoispuolella, Konginkankaan Laajaniemessä Keiteleen rannassa. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 16 km ja Konginkankaalle 14 km. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 11,23 ha ilman vesialueita. Alueen likimääräinen sijainti ja laajuus on esitetty kartalla punaisella värillä. Suunnittelun tavoite ja sisältö: Alueella on voimassa oleva ranta- ja rantayleiskaava. Rantayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja sekä Hämeenlinnan hallintooikeudessa Rantakaava on hyväksytty Laajaniemi on tällä hetkellä Äänekosken seurakunnan leirikäytössä. Kaavoituksen tavoitteena on tarkoitus mahdollistaa alueen monipuolisempi hyödyntäminen omarantaisten tonttien ja/tai matkailutoiminnan muodossa. Laadittavan ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on ohjata alueen maankäyttöä uusiin käyttötarkoituksiin. Samalla tutkitaan rakennusten, kasvillisuuden ja eläimistön sekä ranta-alueen suojelutarve. Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Tourukatu 24, Jyväskylä p Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä etunimi.sukunimi@arkkitehtipalvelu.fi p

11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 Maanomistus: Tilan Laajaniemi 2:223 omistaa Äänekosken seurakunta. Tilan 2:195 omistaa Seppo Riippi. 3 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (11/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (11/55) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 4 Keski-Suomen maakuntakaava, ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella. Punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin. Rantayleiskaava: Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Äänekosken rantayleiskaavan ja sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeus Suunnittelun lähtökohdat: Ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi Äänekosken seurakunnan aloitteesta. Kaavoitukseen ryhtymistä on käsitelty kirkkoneuvostossa ja päätös kaavoituksesta on tehty kaupunginhallituksessa (vireilletulo). Kaavatilanne: Maakuntakaava: Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan Se on vahvistettu Ote seuraavalla sivulla. Vaihemaakuntakaavat: 1.VMK vahv. YM , Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 2.VMK vahv. YM , Maa-ainesten kestävä käyttö - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 3.VMK maakuntavaltuuston hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä Äänekosken kaupunki, rantayleiskaavan ote. Punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin. RM RA M Matkailupalvelujen alue Loma-asuntoalue Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue rajoittuu kaakossa ja etelässä vesialueeseen. 4.VMK maakuntavaltuuston hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Kaupallinen palveluverkko, virkistystoiminnan alueet ym. - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä etunimi.sukunimi@arkkitehtipalvelu.fi p Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä etunimi.sukunimi@arkkitehtipalvelu.fi p

12 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton): Kaupunginvaltuusto hyväksynyt , ei merkintöjä alueeseen liittyen. LIITE 1 5 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (12/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (12/55) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 Kaavakartta, hyväksytty , ei mittakaavassa. 6 punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin Nykyinen rantakaava, merkinnät ja määräykset: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä etunimi.sukunimi@arkkitehtipalvelu.fi p Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä etunimi.sukunimi@arkkitehtipalvelu.fi p

13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 Tehtävät selvitykset: Kaavaselostukseen tehdään ranta-asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 ja 73 pykälien mukaisesti. - luontoselvitys on valmistunut ja täydennetty kuntoarvio on valmistunut - rakennuskannan inventointi tehdään vuoden 2014 alussa (K-S museo) - selvitys vesihuoltoverkoston järjestämisestä - selvitettävä yleisen tien liittymän riittävyys liikennemäärien kasvaessa - ei tarvetta arkeologiseen selvitykseen (Miikka Kumpulainen, Keski-Suomen museo) 7 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (13/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (13/55) LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 Kaavaprosessi ja alustava aikataulu: Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavaprosessin eri vaiheissa Ympäristöhallinnon ohjeita 1 / 2007 kirjasen mukaan: Vaikutusten arviointi: Kaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Alustava aikataulu: OAS ja viranomaisneuvottelu Kaavan vireilletulo kh Kaavaluonnos päivätty Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Ehdotus päivätty Ehdotusvaiheen nähtävilläolo heinäkuu 2014 Hyväksyminen elokuu 2014 Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä etunimi.sukunimi@arkkitehtipalvelu.fi p Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä etunimi.sukunimi@arkkitehtipalvelu.fi p

14 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 9 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (14/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (14/55) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1 10 Osalliset: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, ne henkilöt, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat alustavasti seuraavat: Suunnittelualueen maanomistaja Äänekosken seurakunta, tilan Leppäranta maanomistaja Naapurikiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt - Elenia Oy - Mämmen vesiosuuskunta Kaupungin viranomaiset Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY Keski-Suomen museo Kaavan vireilletulo: Ranta-asemakaavan vireilletulo oli Vuorovaikutuksen järjestäminen: Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma pidetään nähtävänä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osalliset voivat esittää mielipiteensä osallistumisja arviointisuunnitelmasta kaavoittajalle kirjallisesti. Yhteystiedot: Kaavoituskonsulttina kaavan laadinnasta vastaa: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu Jyväskylä Tommi Luukkonen Anne Nieminen tommi.luukkonen@arkkitehtipalvelu.fi anne.nieminen@arkkitehtipalvelu.fi p p Kaavan yhteyshenkilöinä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa toimivat: Olli Kinnunen Henriikka Lonka olli.kinnunen@aanekoski.fi henriikka.lonka@aanekoski.fi p p Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mahdollisesti saadut mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavaa laadittaessa. Kaavaluonnos on yleisesti nähtävänä kahden viikon ajan ja tänä aikana osalliset voivat ilmaista mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti. Lisäksi pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) ja Keski-Suomen museolta. Valmisteluvaiheen nähtävillä olo oli Kaavaluonnoksesta saatiin neljä lausuntoa, joissa esitetyt parannusehdotukset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavaehdotusta laadittaessa. Vastineet on päivätty Laadittu kaavaehdotus asetettiin 30 päivän ajaksi nähtäville Saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laadittiin vastineet pvm Kaavaehdotus käsiteltiin myös kirkkoneuvostossa Jos muistutuksista ja annetuista lausunnoista aiheutuneet muutokset ovat olennaisia, asetetaan kaava uudelleen nähtäville. Ranta-asemakaavan hyväksymisestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä etunimi.sukunimi@arkkitehtipalvelu.fi p Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä etunimi.sukunimi@arkkitehtipalvelu.fi p

15 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (15/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (15/55) ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala JOHDANTO sijaitsee Äänekosken kaupungin alueella noin 10 kilometriä keskustaajamasta pohjoiseen Ala-Keiteleen rannassa. Tässä kaavamuutosta varten tehdyssä luontoselvityksessä esitellään alueen luontoa, sen kasvi- ja lintulajistoa ja arvioidaan alueen luonnonarvoja. Tutkittu alue on laajuudeltaan noin 11 hehtaaria. Tämän Luontoselvityksen laatija, FM Teemu Tuomaala on biologi, joka on erikoistunut kasviekologiaan. Työkokemusta luontokartoituksista on kertynyt Turvetuote Peat Bog Oy:n ja Linnunmaa Oy:n toimeksiannoista tehdyistä luontoselvityksistä ja muista ekologian alan maastotöistä mm. Jyväskylän yliopiston, Joensuun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen projekteissa vuodesta 2001 alkaen. 2 MENETELMÄT Selvitys perustuu kello suoritettuun maastokäyntiin, jonka yhteydessä kartoitettiin lähinnä alueen kasvi- ja lintulajistoa. Välineistönä mukana oli alueen kartta, gpspaikannin, lintukiikarit, kasviluppi, muistiinpanovälineet sekä kamera. Pihaympäristöjen kasvillisuutta ei inventoitu, mutta niiltä levinnyttä lajistoa esiintyi välittömässä lähiympäristössä, joten nämä lajit päätyivät lajilistaan. Sammalten täydellistä lajistoselvitystä ei luontoselvityksen yhteydessä katsottu olevan tarkoituksenmukaista tehdä ja maksasammalet ja jäkälät jätettiin kokonaan huomioimatta. Myös heinien lajinmääritys jätettiin ajankäytön optimoimiseksi osin vaillinaiseksi. Kääpäselvitykseen ajankohta ei ollut sopiva (eikä kartoittajan ammattitaitokaan lajiryhmän kannalta riittävä). Linnuista pyrittiin selvittämään lajit, mutta parimääriä ei yritetty laskea. Kasvien ja lintujen lisäksi aktiivisesti tarkkailtiin lähinnä vain liito-oravan mahdollista esiintymistä alueella kiertämällä suurten ja suurehkojen haapojen ja suurten kuusten tyvet jätösten varalta ja etsimällä lajille sopivia pesäkoloja. Muiden luontodirektiivin liitteessä IV mainittujen lajien osalta arvioitiin niiden mahdollista esiintymistä alueen luonnonpiirteiden perusteella. 3 KARTOITUKSEN TULOKSET Kartoitettu alue on jaettu kolmeen osaan (kartassa 1 alueet A, B ja C). Osa-alueet eivät ole luontotyypeiltään yhtenäisiä ja selvästi toisistaan erottuvia. Pohjoisosa (alue A) on valtaosaltaan lehtomaista ja lehtipuuvaltaista, eteläosassa (alueilla B ja C) metsät ovat havupuuvaltaisia ja vaihtelevat rehevyydeltään lehdosta tuoreeseen kangasmetsään. Koko alueen runsaimpia lintulajeja olivat koko Suomessakin yleiset peippo, pajulintu, metsäkirvinen, punakylkirastas, räkättirastas ja punarinta. Osa-aluekuvaukset: Alue A Kartoitetun alueen pohjoisosa kasvaa rehevää lehtomaista kasvillisuutta. Koko kartoitetun alueen kasvilajisto on selvästi rikkainta tällä alueella. 1

16 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (16/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (16/55) Alue on koivuvaltainen, mutta leirikeskukselle vievän tien länsipuolella (kartassa kohdan kuva 3 ympäristössä) kasvaa paikoin runsaasti järeitä haapoja. Alueella muita puumaisia lajeja ovat raita ja muut pajut, harmaaleppä, pihlaja ja tuomi. Enimmäkseen koivikot ovat melko tasaikäisiä eivätkä puut ole erityisen vanhoja. Paikoin puusto on kuitenkin vanhempaa ja eri-ikäisrakenteisempaa ja matalat puut ja pensaat muodostavat ryteikköjä. Lähellä nykyistä leirikeskusrakennusta (kuva 2) on harvapuustoinen niittymäinen alue. Putkilokasveista vallitsevat suurimmassa osassa aluetta metsäkurjenpolvi ja saniaiset, joiden seassa kasvaa mm. niittyleinikkiä ja koiranputkea. Paikoin ruohomaiset kasvit ovat niukempia ja näillä alueilla mustikka on peittävin laji. Alueella tyypillisiä metsäsammalia kasvaa niukasti ja sammalpeite on monin paikoin aukkoinen. Tämän alueen pohjakerroksen yleisimmän sammallajin, metsäliekosammalen ohella tavataan yleisesti suikerosammalia, palmusammalta, ruusukesammalta ja isomyyränsammalta. Yleisistä metsäsammalista runsain on kerrossammal. Myös lintutiheys on suurin tällä osa-alueella. Alue B Alueen lounaislohko käsittää havupuuvaltaisia metsätyyppejä. Alueen länsiosassa kasvaa lehtomaista, saniaisvaltaista kuusikkoa (kuva 5). Idempänä alue muuttuu mänty-kuusi-koivusekametsäksi ja on tyypiltään tuoretta kangasmetsää (kuva 4). Rannassa kasvaa mm. jokapaikansaraa, terttualpia ja kurjenjalkaa. Alue C Kaakkoisosa Laajaniemen inventoidusta alueesta edustaa melko järeäpuustoista havupuuvaltaista sekametsää (kuvat 6 ja 7). Monin paikoin mänty on valtalaji, paikoin kuusi. Koivua kasvaa yleisesti sekapuuna ja pihlajaa alikasvospuuna. Metsät ovat tuoretta kangasta ja lähentelevät paikoin kuivahkon kankaan tyyppiä. Mustikka on puolukkaa runsaampi koko alueella. Rannassa runsastuvat rämevarvut, erityisesti suopursu ja variksenmarja. 4 LAAJANIEMEN ALUEEN LUONNONARVOT Kartoitettu alue pitää sisällään monipuolista, vaihtelevaa ja verrattain lajirikasta metsäistä luontoa. Alueen pohjois- ja paikoin myös länsiosat ovat kasvillisuudeltaan keskisuomalaisittain poikkeuksellisen reheviä. Alueen kaakkoisosassa kasvaa karumpaa mustikkatyypin mäntyvaltaista tuoretta kangasta. Tutkittu alue rajautuu Ala-Keiteleeseen, mutta alueen sisällä ei ole vesistöjä, kuten lampia, pysyviä allikoita, avoimia lähteitä tai virtaavia vesiä. Alueen kasvilajisto on lehtomaisissa osissa rikas, mutta mitään erityisen harvinaisia tai muutoin huomion arvoisia lajeja ei kartoituksessa löytynyt. Havaitut linnut edustivat jokseenkin tyypillistä keskisuomalaista lajistoa. Lintulajilistan voi odottaa olevan vajavainen kartoitusajankohdan rajoittuessa yhdelle päivälle keskipäivän tietämiin. Vaikka alueen puusto on enimmäkseen jokseenkin järeää, on lahopuuta alueella varsin niukasti. Täten alue ei tarjoa hyviä edellytyksiä harvinaistuneelle lahopuusta riippuvaiselle lajistolle. Luontodirektiivin liitteessä IV mainitut kuolleesta puusta riippuvaiset kovakuoriaiset (punahärö, korpikolva, kaskikeiju ja erakkokuoriainen) ovat niin vaateliaita, ettei niitä voi odottaa tavattavan Laajaniemen alueella. Luontodirektiivin liitteessä IV mainituista sudenkorentolajeista sahalehteen sidoksissa oleva viherukonkorento ja virtavesiin assosioitunut kirjojokikorento eivät tule alueella kyseeseen. Myöskään eteläistä, järvikortetta kasvavia matalia lampia suosivaa täplälampikorentoa ei voi odottaa tapaavansa Laajaniemen alueella. Leirikeskuksen alueen ranta ei vaikuta erityisen rehevältä, vaikka varmasti jonkin verran kelluslehtikasvillisuutta esiintyykin. Täten myöskään lummelampikorennon tai sirolampikorennon esiintyminen ei ole kovin todennäköisiä. Toisaalta kaavamuutoksesta tuskin olisi haittaa näille lajeille. Liitteessä IV mainituista perhosista lähinnä puoliavoimia elinympäristöjä suosiva kirjoverkkoperhonen voisi tulla alueella kyseeseen. Kirjoverkkoperhosen toukan ravintokasveja, maitikoita, koiranheittä ja tädykkeitä kasvaa kartoitetulla alueella. Lajista ei tehty havaintoja, joskaan sitä ei aktiivisesti etsittykään. Esimerkiksi viitasammakolle sopivia kutulammikoita ei alueella esiinny, eikä ympäristö ole muutenkaan soita suosivan lajin elinympäristöksi ihanteellinen. Liito-oravasta ei tehty havaintoja. Lajia etsittiin tutkimalla suurimpien haapojen ja kuusten tyvet ja etsimällä pesäkoloja erityisesti haavoista tai rakennettuja pönttöjä. Merkkejä lajista ei havaittu, vaikkakin metsä vaikuttaa paikoin liito-oravalle sangen suotuisalta. Keski-Suomessa tavattavista lepakkolajeista pohjanlepakko, isoviiksisiippa, viiksisiippa ja kenties vesisiippakin voisivat elää Laajaniemen alueella. Lepakkolajistoa ei kuitenkaan tutkittu. Luontodirektiivin liitteessä IV mainituista eläinlajeista ei siis kartoituksen yhteydessä tehty havaintoja. Monien lajien osalta kartoitus ei ollut riittävä. Mahdollisia kartoitetulla alueella eläviä liitteessä IV mainittuja lajeja voisivat olla lähinnä lepakot ja kirjoverkkoperhonen. Liito-oravalle soveliaita pesäkoloja ei havaittu, mutta muutoin ympäristö olisi sopiva myös liito-oravan lisääntymisalueeksi. (Lisätty ) 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Tutkittu Laajanniemen leirikeskuksen alue on kokonaisuudessaan enimmäkseen varttunutta ja runsaspuustoista vaihtelevaa, joskaan ei aivan luonnontilaisen kaltaista metsää. Alueelta ei kartoituksen yhteydessä löytynyt pienialaisia ympäristöstään erottuvia erityisesti huomioon otettavia kohteita, kuten esimerkiksi lähteitä. Myöskään ehdotonta suojelua vaativia (esimerkiksi luonnonsuojelulaissa suojeltuja) luontotyyppejä tai eliölajeja ei kartoituksessa tavattu. Inventoidun alueen metsistä huomattava osa (kartassa 2 rajatut alueet I, II ja II) on lehtoja. Lehtojen osuus metsäpinta-alasta on Keski-Suomessa vähäinen ja lehtojen pinta-ala on vähentynyt huomattavasti myös valtakunnallisesti aikojen kuluessa erityisesti kun niitä on raivattu pelloiksi. Lehdot kokonaisuutena on myös mainittu yhdeksi EU:n luontodirektiivin luontotyypiksi. Leirikeskukseen vievän tien länsipuolella (kartassa 2 rajattu alue I) esiintyy suurehkojen haapojen, koivujen ja muiden lehtipuiden hallitsemaa lehtometsää. Tällä alueella tavataan runsaimmat lintujen yksilö- ja lajimäärät sekä monimuotoisin kasvillisuus. Alue on myös potentiaalisin elinympäristö uhanalaiselle eliölajistolle, esimerkiksi liito-oravalle tai valkoselkätikalle. 2 3

17 Kaupunginhallitus oheismater. asianro 5 (17/55) Kaupunginvaltuusto liite nro 3 (17/55) Lehtomainen metsä jatkuu kuusivaltaisena edellä mainitun alueen eteläpuolella (kartassa 2 alue II). Luonnonsuojelullinen arvo ei tällä alueella ole yhtä suuri kuin alueella I, mutta alue täydentää lehtomaisen metsän kokonaisuutta. Alue III (kartta 2) tien itäpuolella on myös lehtoa ja kenttäkerroksen kasvillisuudeltaan verrattavissa alueeseen I. Puusto alueella ei enimmäkseen ole aivan yhtä järeää kuin alueella I eikä alue ole (ainakaan vielä) aivan yhtä otollinen elinympäristö suojelua vaativille eläinlajeille. Kartassa 2 rajatut alueet (I, II ja III) muodostavat lehtometsien kokonaisuuden, joka on arvotettavissa luonnonarvoiltaan inventoidun alueen muuta, karumpia ja keskisuomalaisittain yleisempiä metsätyyppejä käsittävää osaa merkittävämmäksi. Rajattujen lehtoalueiden luontoarvot ovat riippuvaisia siitä, miten alueita käsitellään. Esimerkiksi tavanomaiset metsänhoitotoimet (tässä ei tarkoiteta mahdollisia tulevaisuudessa suoritettavia luonnonsuojelullisesti perusteltuja toimia eli lähinnä kuusten poistoa tai harventamista) heikentävät alueiden luonnonsuojelullista arvoa merkittävästi ja toisaalta metsän luontainen kehittyminen ajan myötä parantaa sitä mm. lisääntyvän lahopuuston myötä. Toisistaan erotetut osa-alueet on arvotettavissa siten, että alue I(+II) on luonnonarvoiltaan merkittävämpi kuin alue III. Rajattujen alueiden kokonaisuuden pirstoutuminen rakentamisen myötä heikentää koko lehtoalueen luonnonsuojelullista arvoa vähentämällä sen pinta-alaa, mutta luonnonsuojelullisesta katsannosta rakentaminen olisi jonkin verran vähemmän haitallista alueella III kuin alueella I. Kartta 1. Kartta kartoitetusta alueesta. Toisistaan erilleen rajatut alueet A, B ja C ovat tekstissä kuvatut osa-alueet. Numerot 1-7 ovat tarkat kuvienottopaikat (kuvat alla) ja K on kansikuvan kuvanottopaikka. Kartta 2. Lehtometsät. 4 5