Tiistai Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone. Jani Ovaskainen, Minna Tuunainen

Transkriptio

1 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1 / 2011 TUUSNIEMEN KUNTA Ympäristölautakunta KOKOUSAIKA Tiistai KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Timo Räty, Jani Ovaskainen, Minna Tuunainen, Inkeri Eriksen, Markku Suni, Annikki Pitkänen, puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, jäsen varajäsen MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Antti Kuronen Paula Matilainen, kh:n edustaja esittelijä, sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi ASIAT 1 7 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Teknisellä osastolla helmikuun 22. päivään mennessä. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Annikki Pitkänen ja Minna Tuunainen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Timo Räty Tarkastusaika Tuusniemi / 2011 Allekirjoitukset Paula Matilainen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Annikki Pitkänen Paikka ja pvm Tuusniemi / 2011 Allekirjoitus Minna Tuunainen Virka-asema Paula Matilainen, ympäristölautakunnan sihteeri

2 TUUSNIEMEN KUNTA Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN KOKOUSAIKA JA RAKENNUSTARKASTAJAN TOIMIS- TOAIKA Ymp.ltk. 1 Tuusniemen kunnan rakennustarkastajan Pekka Antikaisen jäätyä eläkkeelle, rakennustarkastajana on toiminut alkaen Paula Matilainen. Matilainen hoitaa virkaansa kuuluvana myös ympäristönsuojelusihteerin virkaa sekä toimii Tuusniemen kunnan työsuojelupäällikkönä. Aiemmin rakennustarkastajan viran ollessa osa-aikainen toimistopäiviksi lautakunta on päättänyt maanantain ja keskiviikon klo Esitys: Päätös: Lautakunta päättää, että rakennustarkastajan toimistopäivät ovat edelleen maanantai ja keskiviikko klo Ympäristölautakunta kokoontuu tarvittaessa ja kokoonkutsujana on rakennustarkastaja. Ympäristölautakunnan kokoukset pidetään pääsääntöisesti tiistaisin alkaen klo Lupahakemusten päätöspäivät ovat pääsääntöisesti kuukauden toinen ja neljäs keskiviikko. Lautakunta hyväksyi esityksen.

3 TUUSNIEMEN KUNTA Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä TOSITTEIDEN TARKASTAJIEN JA HYVÄKSYJIEN NIMEÄMINEN Ymp.ltk. 2 Taloussäännön mukaan on hallintokuntien kunakin vuonna nimettävä tavaratilausten, tavaroiden ja työsuoritusten vastaanottotositteiden tarkastajat sekä menotositteiden hyväksyjät. Talousarvio on laadittu ensimmäistä kertaa Pro Economica taloussuunnitteluohjelmalla uuden osastokartan mukaisesti tiliryhmätasolle. Hallintokuntien ostolaskujen asiatarkastajien ja hyväksyjien nimeämisestä tulee tehdä päätökset ja toimittaa ne taloustoimistoon mennessä. Asiatarkastajien ja hyväksyjien sekä heidän varahenkilöidensä tiedot tarvitaan aloitettavan ostolaskujen sähköisen kierrätyksen määrittelyä varten. Tarkastajan on tarkastettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tavara, työsuoritus tai muu palvelus on merkitty vastaanotetuksi ja että menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha. Tarkastaja ja hyväksyjä ei saa olla sama henkilö. Esitys: Päätös: Lautakunta päättää nimetä ympäristölautakunnan ostolaskujen asiatarkastajaksi Harri Mäkisen ja varalle Helena Purasen sekä ostolaskujen hyväksyjäksi Paula Matilaisen ja varalle Teuvo Nissisen. Lautakunta hyväksyi esityksen.

4 TUUSNIEMEN KUNTA Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä TIETOIMITUSJAOSTON VALITSEMINEN Ymp.ltk. 3 Ympäristölautakunnan tehtävänä on mm. huolehtia yksityistielaissa ja asetuksessa määrätyistä tehtävistä, kuten mm. yksityisistä teistä annetun lain mukaiset tietoimitukset (tiekunnan perustaminen ja tieyksiköiden määrääminen). Voimassa olevan teknisen toimen johtosäännön mukaan ympäristölautakunta asettaa tietoimitusjaoston, jonka tehtävänä on suorittaa yksityisteistä annetun lain mukaiset tielautakunnan toimitukset. Jaosto on aiemmin ollut 3 jäseninen toimitusjaosto. Esitys: Päätös: Lautakunta valitsee keskuudestaan toimitusjaoston, johon kuuluu kolme jäsentä; joista yksi on puheenjohtaja, yksi varapuheenjohtaja ja yksi jäsen. Lisäksi valitaan em. jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunta valitsi tietoimitusjaostoon seuraavat jäsenet: Timo Räty, puh.joht. Jukka Puurunen, varajäsen Jani Ovaskainen, varapj. Markku Suni, - - Leena Savolainen, jäsen Minna Tuunainen, - -

5 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖKATSELMUSTOIMIKUNNAN VALITSEMINEN Ymp.ltk. 4 Ympäristölautakunnan tehtäviin kuuluvat mm. entisten rakennus- ja ympäristönsuojelulautakuntien tehtävät. Lisäksi lautakunnalle kuuluu mm. maa-aineslain mukaisten lupien myöntäminen. Em. tehtävien edellyttämien päätösten valmisteluvaiheessa tarvitaan katselmusmiehiä, jotka yhdessä rakennustarkastajan ja ympäristönsuojelusihteerin kanssa tekevät maastokäyntejä ja valmistelevat asiat lautakunnan päätettäviksi. Rakennustarkastajan toimiessa samalla ympäristönsuojelusihteerinä, rakennustarkastaja valmistelee myös ympäristönsuojelulliset asiat lautakunnan päätettäväksi. Johtosäännön mukaan lautakunta päättää ympäristökatselmustoimikunnan asettamista. Esitys: Lautakunta valitsee keskuudestaan 3 jäsenisen ympäristökatselmustoimikunnan, jonka jäsenet yhdessä rakennustarkastajan kanssa suorittavat tarvittavat maa-aines-, ympäristö- ja muut mahdolliset katselmukset. Lisäksi valitaan ko. jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi lautakunta päättää, että rakennustarkastaja voi harkintansa mukaan selvissä tapauksissa suorittaa katselmukset yksin. Päätös: Lautakunta valitsi ympäristökatselmusjaostoon seuraavat jäsenet: Timo Räty, puh.joht. Jukka Puurunen, varajäsen Jani Ovaskainen, varapj. Markku Suni, - - Inkeri Eriksen, jäsen Minna Tuunainen, - -

6 Ympäristölautakunta /2 KUNNAN YKSITYISTEILLE MYÖNTÄMIEN KUNNOSSAPITOAVUSTUSTEN JAKOPE- RUSTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Ymp.ltk. 5 Valtionavustusta ei yksityisteiden kunnossapitoon vuoden 1996 alusta lukien ole enää maksettu, mutta sen sijaan yksityisteiden parantamiseen valtionavustusta on myönnetty ja ko. avustuksiin tarkoitettu määräraha on kasvanut vuosi vuodelta. Lisäksi vuosina on mahdollista saada peruskorjausavustusta puutavarahuollon kannalta tärkeille teille. Uutta yksityistielain mukaista valtionavustusjärjestelmää ei ole kuitenkaan kumottu, joten kunnossapitoavustusten saaminen joskus tulevina vuosina on mahdollista mikäli valtioneuvosto osoittaa määrärahat ko. tarkoitukseen. Kunnanavustuksen laskentaperusteina on käytetty tien kunnossapitoluokkaa, omavastuupituutta, pysyvän asutuksen määrää, soranajomatkaa ja tien pituutta. Kunnossapitoavustusta maksetaan ainoastaan pysyvän asutuksen pääsytielle. Laskennallista avustusta määriteltäessä kunnossapitoluokan osalta voitaisiin käyttää seuraavia kertoimia: kunnossapitoluokka kerroin 1 1,50 2 1,25 3 1,00 4 0,75 Omavastuupituutta määriteltäessä tien avustuskelpoisesta pituudesta vähennetään 100 m kutakin tien vaikutuspiirissä olevaa pysyvästi asuttua taloutta kohti. Mikäli tie on liikenteellisesti merkittävä, em. vähennystä ei tehdä. Mikäli soranajomatka on yli 10 km, korotetaan laskennallisia kustannuksia 10 %:lla. Avustusta myönnetään 75 % omavastuulla vähennetyn tien pituuden laskennallisista kustannuksista. Avustusten jakoperuste on ollut edellä mainitun mukainen useita vuosia.

7 Ympäristölautakunta /2 Ymp.ltk. 5 jatkuu Edellä mainituin perustein määrätyn avustuksen määrän voi laskea seuraavasti: ESIM 1: Pääsytie, avustuskelpoinen pituus 6 km, 10 taloutta, 3. kunnossapitoluokka, soranajomatka < 10 km; Avustus = (6 km - 10 * 0,1 km) * 1,00 * 1,00 * A * 75 % = 3,75 A ESIM 2: Pääsytie, avustuskelpoinen pituus 3 km, 10 taloutta, 2. kunnossapitoluokka, soranajomatka > 10 km; Avustus = (3 km - 10 * 0,1 km) * 1,25 * 1,10 * A * 75 % = 2,0625 A ESIM 3: Pääsytie, avustuskelpoinen pituus 1 km, 10 taloutta, 3. kunnossapitoluokka, soranajomatka < 10 km; Avustus = (1,0 km - 10 * 0,1 km) * 1,00 * 1,00 * A * 75 % = 0 ESIM 4: Liikenteellisesti merkittävä tie, avustuskelpoinen pituus 1 km, 10 taloutta, 2. kunnossapitoluokka, soranajomatka > 10 km Avustus = 1 km * 1,25 * 1,10 * A * 75 % = 1,0106 A A = laskennallinen kilometrihinta ( / km), joka määräytyy käytettävissä olevan määrärahan mukaan. Jos esim. haettavien avustusten määrä on 200 km ja käytettävissä oleva määräraha on , on tällöin laskennallinen kilometrihinta (200 * A = A = / 200 km) = 250 / km Esitys: Lautakunta päättää, että kunnan myöntämät kunnossapitoavustukset jaetaan edelleen em. periaatteen mukaisesti niin, että avustuksen suuruus määräytyy omavastuupituuden, kunnossapitoluokkakertoimen, laskennallisen kilometrihinnan, soranajomatkan ja 75 %:n omavastuun tulona. Avustettavan tien vähimmäispituus on 300 metriä. Lisäksi lautakunta päättää, että tiekuntien perustamista avustetaan entisten perusteiden mukaisesti, kuitenkin siten, että mikäli tie jatkuu toisen kunnan puolelle, on Tuusniemen kunnan puolella oltava pysyvää asutusta, että avustusta myönnetään. Tiekuntien perustamisen avustamisen ehtona on myös, että tiekuntaan kuuluu Tuusniemen puolella vähintään yksi pysyvä talous. Perustamisen avustuspäätöksen tekee lautakunta. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.

8 Ympäristölautakunta /6 VASTINEEN ANTAMINEN KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE TAUNO PARVIAISEN JA EIJA TASKISEN TEKEMÄSTÄ VALITUKSESTA KOSKIEN YMPÄRISTÖLAUTA- KUNNAN PÄÄTÖSTÄ ; VAPAUTUSHAKEMUS VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMISVELVOLLISUUDESTA VESILAITOKSEN TOIMINTA-ALUEELLA Ymp.ltk. 6 Tauno Parviainen ja Eija Taskinen ovat hakeneet vapautusta viemäriverkostoon liittymisvelvollisuudesta vesilaitoksen toiminta-alueella tilan Umpikuja Rn:o 5:46 osalta Tuusniemen kunnan Haurangin kylässä. Tuusniemen ympäristölautakunta on käsitellyt hakemuksen ja tehnyt hakemuksesta kielteisen päätöksen kokouksessaan Päätös perustuu vesihuoltolakiin, jonka mukaan toiminta-alueella olevien kiinteistöjen tulee liittyä viemäriverkostoon mikäli laissa mainitut vapauttamista koskevat seikat eivät täyty. Lautakunta on katsonut päätöstä tehdessään, että perusteita vapauttamiselle ei löydy. Hakemuksen johdosto on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ELY - keskukselta, Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnalta sekä terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot eivät puoltaneet hakemusta. Hakijoille on annettu myös mahdollisuus lausua oma mielipiteensä asiasta. Tauno Parviainen ja Eija Taskinen ovat olleet tyytymättömiä lautakunnan päätökseen ja ovat tehneet päätöksestä valituksen Hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus pyytää ympäristölautakunnalta vastinetta valituksen alaisesta asiasta. Vastine tulee antaa mennessä. Esitys: Ympäristölautakunta päättää esittää vastineenaan seuraavaa: Tuusniemen kunnan Laukka-ahon kylässä ollaan rakentamassa viemärilinjaa, jonka rakentamiseen on saatu avustusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta (valtion avustus). Hankkeessa ovat mukana Tuusniemen kunta, Kaavin kunta sekä Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta.

9 Ympäristölautakunta /6 Ymp.ltk. 6 jatkuu Hankkeen aloittamisesta on sovittu Tuusniemen ja Kaavin kuntien sekä Pohjois-Savon ELY keskuksen kanssa jo vuoden 2009 loppupuolella. Runkoviemärin rakentamisen yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto Könönkankaan vedenottamolta Kaaville. Hankkeesta on uutisoitu useaan otteeseen paikallislehdessä. Tauno Parviaisen ja Eija Taskisen omistama kiinteistö on maatila, jonka asuinrakennus on vapautusta hakevien vakituisessa asuinkäytössä. Tilalla asuu kaksi henkilöä. Talousveden toimittaa yleinen vesilaitos, Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta. Parviaisen ja Taskisen kiinteistö sijaitsee kahden pohjavesialueen välissä (Ihalankangas ja Susihaudanrinne) vaikka itse kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kiinteistöllä on vesikäymälä, suihku, pesu- ja astianpesukone. Arvioitu vedenkulutuksen määrä vuorokaudessa on noin 600 litraa (n. 219 m 3 /vuosi). Jätevedet johdetaan kolmen sakokaivon kautta maahanimeyttämöön. Imeytysalueen koko on 20 aaria ja se sijaitsee omalla maalla. Imeytysalueelle on istutettu koivuja, jotka haihduttavat veden ja ottavat ravinteet talteen. Lähimpään vesistöön on matkaa noin 2 km. Naapurin tie on noin 40 metrin päässä. Jätevesijärjestelmän rakennusvuosi on Hakijan edellä esittämän selvityksen perusteella kiinteistöllä syntyvien jätevesien määrää ei voida pitää vähäisenä. Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä on yli 35 vuotta vanha ja sitä ei voitane pitää enää täysin toimintavarmana. Maaperäkäsittelyyn perustuvien jätevesijärjestelmien toimintaikänä pidetään noin vuotta käytöstä riippuen. Parviainen ja Taskinen esittävät, että he ovat pyytäneet kunnan virkamiehiä selvittämään julkisesti jätevesiasioita, mutta eivät ole saaneet vastauksia. Tuusniemen kunnan ympäristönsuojelusihteeri on pitänyt syksyllä 2010 MTK:n koulutustilaisuudessa (Parviainen myös paikalla) esitelmän haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Esityksessä on tuotu esille, että viemäriverkoston läheisyydessä ja toiminta-alueella on ensisijainen vaihtoehto liittyä viemäriverkkoon. Mikäli verkostoa ei ole, on maaperäkäsittely varteenotettava vaihtoehto.

10 Ympäristölautakunta /6 Ymp.ltk. 6 jatkuu Parviaisen ja Taskisen mukaan Laukka-aholaisia ei ole kuultu toiminta-aluerajauksia määriteltäessä ja että toiminta-aluerajauksista on ilmoitettu vain kunnan ilmoitustaululla. Tuusniemen kunnan viralliset ilmoituskanavat ovat kunnan ilmoitustaulu sekä paikallislehti Koillis-Savo. Toiminta-aluerajauksista on ollut kuulutus kunnan ilmoitustaululla sekä Koillis-Savo lehdessä maanantaina Kuulutuksessa on mainittu erikseen Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan Laukka-aho Poutilanmäki alueen viemäriverkoston rajaus sekä rakentaminen vuosina Samassa kuulutuksessa on mainittu Hoikantien varsi Tuusjärven alueen viemäriverkoston rajaus erillisenä, jonka rakentaminen toteutetaan vuoteen 2017 mennessä. Parviaisen ja Taskisen mukaan Laukka-ahon jätevesiputkelle ei ole todellisia ympäristöllisiä syitä, koska Laukka-aho ei ole pohjavesialuetta, eikä siellä ole järviä tai jokia. Laukka-ahon alueella on kaksi pohjavesialuetta (Ihalankangas ja Susihaudanrinne) ja ko. alueilla sijaitsee vedenottamot sekä Susihaudanrinteellä Könönkankaan vedenkäsittelylaitos. Vedenottamoilta jaetaan vettä niin Tuusniemen, Kaavin kuin Juankoskenkin kunnan alueelle. Laukka-ahon alueella on suunnitteilla (mm. Tornator Oy) useita ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja tontteja. Useat suunnitellut tontit sijaitsevat Ihalankankaan pohjavesialueella. Ko. tonteille ei voida myöntää rakennuslupia ilman viemäriverkostoa. Vesihuoltolain 5 :n mukaan Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

11 Ympäristölautakunta /6 Ymp.ltk. 6 jatkuu Kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleistai asemakaava tai joilla yleis- tai asema kaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Lisäksi samaisen lain 7 ja 8 :n Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolai - toksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen viemäriverkostojen piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Tuusniemen kunnassa on toimittu vesihuoltolain edellyttämällä tavalla.

12 Ympäristölautakunta /6 Ymp.ltk. 6 jatkuu Jätevesiviemärin liittymiskustannuksiin ympäristölautakunta ei ota kantaa, koska Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta hinnoittelee liittymismaksut rakentamiskustannusten ja saatujen avustusten perusteella. Kuitenkin 8000 euron liittymismaksua voidaan pitää varsin normaalina liittymämaksuna haja-asutusalueella. Vertailuna Tuusniemen kirkonkylä tuntumassa toimivan Tulikallion seudun vesiosuuskunnan viemäriverkoston liittymismaksu on verkoston rakentamisen yhteydessä ollut 8000 euroa. Vanhuksilla ja vammaisilla on mahdollisuus hakea kunnalta korjausavustusta. Korjattaessa asuntoa / asuinrakennusta voidaan hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää korjaustöiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset, vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöön liittymismaksu sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallisista kustannuksista omasta työstä eikä kustannusta vastikkeetta tehdystä työstä. Avustuksen enimmäismäärä on 40 % hankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Parviaisen ja Taskisen mukaan viemärin linjaus menee suoraan maakellarin poikki ja kellari tuhoutuu. Kun linjoja vedetään pitkiä matkoja pelloilla, niin kuka siistii jäljet. Yleensä jälkien siistiminen kuuluu urakkahintaan, joten urakoitsijalle siirretään jälkihoitotyöt. EU-byrokratia hoitunee ilmoituksella tilapäisesti viljelemätön lohko tai sen osa. Parviaisen ja Taskisen viittaamiin hallintojohtaja Martti Kähkösen sekä Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Raimo Savolaisen sanomisiin ympäristölautakunta ei ota kantaa. Liittymismaksun hintaan mainittakoon, että jälkiliittymien hintaan vaikuttaa valtion avustuksen osuus, jota myöhemmin rakennettaviin liittymiin ei enää saada.

13 Ympäristölautakunta /6 Ymp.ltk. 6 jatkuu Kommentti jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta ja likavesien laskusta vesistöön ei pidä paikkaansa. Tuusniemen kunnan sekä Juankosken kaupungin jätevedenpuhdistamoilla on oltava toiminnalleen ympäristölupa. Lainsäädännön mukaan jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättä vesistöön. Tuusniemen kunnan jätevedenpuhdistamolla ei häiriötilanteessakaan johdeta käsittelemättömiä jätevesiä vesistöön, vaan ne johdetaan varoaltaaseen, josta ne johdetaan uudelleen prosessiin käsiteltäväksi häiriötilanteen korjaannuttua. Valituksen jättäneiden Parviaisen ja Taskisen myöhemmin hallinto-oikeudelle toimittaman valituksen täydennyksen osalta ympäristölautakunta toteaa seuraavaa: Tuusniemen kunnan ympäristölautakunta jättää toiminta-aluerajauksen muuttamisen toimivaltaansa kuulumattomana kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Parviaisen ja Taskisen kommentoimaan kuntien ilmoituskieleen ympäristölautakunta ei ota kantaa. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen lisäyksellä, että edellä esitetyn perusteella valitus perusteettomana hylätään.

14 TUUSNIEMEN KUNTA Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Ymp.ltk Sisko ja Heikki Leskisen poikkeamispäätös; loma-asunnon muu - tos vakituiseksi asunnoksi 2. Tuusniemen Teboilin pohjaveden seurantaraportti Siilinjärven kunnan isännöimä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa Tulisalmen ja Ylä-Aution kaatopaikkojen tarkkailu Esitys: Päätös: Lautakunta päättää merkitä em. asiat tietoonsa saatetuiksi. Lautakunta hyväksyi esityksen.