Mistä apua ja rahoitusta kansainvälistymiseen. Nina Vesterinen

Transkriptio

1 Mistä apua ja rahoitusta kansainvälistymiseen Nina Vesterinen

2 Mihin kansainvälistymistä tarvitaan? Maailman kansainvälistyessä tarvitsevat myös vain kotimarkkinoilla toimivat yritykset ja muut tahot kansainvälistä ajattelutapaa Matkailun kasvu tulee kansainvälisistä asiakkaista ITC on lisännyt palvelujen helpompaa saatavuutta ja myös mikroyritysten kansainvälisille markkinoille pääsyä Kansainvälistyminen on olennainen osa osaamisen kasvattamisessa ja pienimmätkin kv-aktiviteetit, esim. opintomatkat, ovat hyödyllisiä Ulkomaiset investoinnit matkailuyrityksiin

3 Suomen matkailustrategian viitekehys Matkailun strateginen ohjelma Sektorin sisäinen kehittäminen Matkailumaakuvan vahvistaminen Yleiset elinkeinopoliittiset lähtökohdat

4 1. Matkailusektorin kehittäminen 1.1 Matkailukeskittymien ja verkostojen vahvistaminen Yritysten investointituissa, maakunnallisen kehittämisrahan käytössä priorisoidaan keskittymien vaikutuspiirissä olevaa, verkottunutta liiketoimintaa Vastuu: ELYt, maakuntien liitot Sähköisten järjestelmien kehittäminen myynnin ja tiedonvälityksen tukena Vastuu: yritykset, rahoitusta mm. ELY:tä ja Tekesiltä Verkottuminen ja palveluketjujen vahvistaminen Toteuttamista alueilla koordinoivat alueorganisaatiot, jotka voivat anoa tukea mm. maakunnan liitoilta ja ELYiltä. Kehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (MMM) ja aluekehitys- ja innovaatio-ohjelmien (TEM) varoja Matkailukeskittymien (aluekokonaisuuksien) yhteismarkkinointi kansainvälisesti Alueet yhteistyössä MEKin kanssa, niin että alueiden vastuulla on konkreettinen tuotemarkkinointi (alueelliset kampanjat) ja MEKin vastuulla imagomarkkinointi

5 1.2 Yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti Yritysten haastavien ja uutuusarvoa sisältävien kehittämisprojektien rahoitus ja asiantuntija-apu Vastuu: Yritykset vastaavat liiketoimintansa kehittämisestä. TEM, Tekes ja ELYt myöntävät kehityshankkeisiin rahoitusta ja tarjoavat asiantuntija-apua. Asiantuntija-apua tarjoavat lisäksi mm. MEK (laatukriteerit) ja Finpro (kansainvälistäminen). Teemapohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Valtakunnallisten tuotekehitysohjelmien koordinaatiovastuu on MEKillä. Hankkeet alaprojekteineen toteutetaan yhdessä yritysten kanssa. Yhteisvientihankkeet Yhteisvientihankkeita toteuttavat yritykset. Hankkeisiin voidaan hakea rahoitusta TEM:stä ja Tekesistä. Mm. Finpro tarjoaa asiantuntija-apua.

6 2. Matkailumaakuvan vahvistaminen 2.1 Matkailumarkkinoinnin vahvistaminen MEKin operatiivisen toiminnan vahvistaminen Vastuu: TEM, VN Matkailumaabrändin vetovastuu MEK Yhteishankkeet kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi alueellisesti, teema- tai tuotepohjaisesti TEM, MEK, alueorganisaatiot, matkailun tuote- tai toimialakohtaiset yhteenliittymät. Elinkeinon osuus markkinointipanostuksesta kerätään toimivien organisaatioiden kautta. Suomen maakuvan koordinaatio Finland Promotion Board UM:n johdolla.

7 2.2 Suomen kansainvälisen näkyvyyden lisääminen Kokous-, kongressi-, tapahtuma- ja kannustematkailun edistäminen Vastuu: MEK, kaupunkien elinkeino- ja matkailutoimistot, yritykset Suomessa järjestettävien suurten kansainvälisten liikunta- ja kulttuuritapahtumien lisääminen Tavoite Vastuu: Järjestämisvastuu on ensisijaisesti yhdistyksillä yhdessä kaupunkien tai alueiden elinkeino- ja matkailutoimistojen kanssa. OKM laatii suurtapahtumien tukemisen linjaukset, jotta niihin voidaan varautua suunnitelmallisesti. 3,4 milj. ulkomaalaisesta vuonna 2009 määrän odotetaan kasvavan 5,1 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä Kasvu ulkomailta, sillä meitä suomalaisia vain 5 miljoonaa ja kysyntä siirtyy vuosittain kohteesta toiseen Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin lokakuussa 4 prosenttia enemmän kuin lokakuussa 2009 (kotimaisten 6 %)

8 Tuoteteemat markkinoinnissa Silence, please Mökkeily, sauna, luonto, hyvinvointi yms. Wild & free Safarit, hiihtokeskukset, kalastus, yms. Cultural beat Design, suomalainen ruoka, joulupukki yms

9 Ns. katto-ohjelmat OutdoorsFinland Kylämatkailun kehittäminen Tammikuussa 2011 alkava kulttuurimatkailu tarjoavat tukea kansainvälistymiseen Tuotteistamistukea, mm. työpajoja, tuotekriteerejä - Markkinatietoa - Opintomatkoja - Matkanjärjestäjävierailuja - Näkyvyyttä visitfinland.com-portaalissa

10 Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen palveluja NEUVONTA JA KONSULTOINTI MARKKINA-TIETO KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN RAHOITUS ELY-keskukset Kauppakamarit Matkailun edistämiskeskus MEK Finland Convention Bureau Finpron vientikeskukset Invest in Finland UM:n ulkomaan edustustot MEK Kauppakamarit Finpro ELY-keskukset Fintra Tekes TEM (yhteishankkeiden avustus) ELY-keskukset (yrityskohtainen tuki) Finnvera (lainat ja takaukset) Tekes (tutkimusrahoitus) yms.

11 Rahoitusohjelmat EU-maiden väliset yhteistyöohjelmat, mukaan lukien Norja ja Venäjä Pohjoismaiset yhteistyöohjelmat Kansallisesti ja alueellisesti toteutettavat ohjelmat Yritystuet ja palvelut Ministeriöiden, toimikuntien ja edistämiskeskusten avustukset Säätiöt ja rahastot Tukevat ohjelmat ja toimijat

12 TEM - Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin Jatkuva haku, vuosittain tarkentuvat ohjeet Yhteishankkeisiin tulee osallistua vähintään 4 yritystä Pääsääntöisesti tuet ovat enintään 50 % pienille ja keskisuurille yrityksille ja 25 % suurille yrityksille Vientiverkostohankkeissa pienten yritysten avustusosuus voi olla 65 %, keskisuurten 50 % ja suurten yritysten 25 % Myöntämisvaltuus oli vuonna 2010 Linjaukset ja tarkemmat tiedot ensi vuoden myönnöistä tammikuussa Lisätietoa:

13 Valtionavustusta voidaan myöntää Suomalaisten teollisten ja palveluyritysten yhteishankkeisiin, jotka - edistävät uuden vientitoiminnan käynnistämistä - edistävät uuden markkina-alueen avaamista - lisäävät vientiä yritysten vanhoille markkina-alueille - parantavat vientiään aloittavien pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia kansainvälistyä tai - monipuolistavat viennin rakennetta kaupallis-teollisiin viestintä- ja markkinointihankkeisiin, laajoihin matkailun ulkomaan markkinoinnin hankkeisiin muihin suomalaisten yritysten vientiä ja niiden kansainvälistä kilpailukykyä edistäviin yhteishankkeisiin

14 Avustuksen hakijat elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt (Finpro ry, Fintra, kauppakamarit, Musex, Osuuskunta Viexpo) teollisuuden eri toimialajärjestöt (Veneteollisuus - Finnboat, Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus, Kiviteollisuus jne.) yritysryhmät yhdessä yhteishankkeita toteuttavat yksityiset yritykset (Entre Marketing Oy, A. Arvelin Int l Oy, Spokesman, BNS International Oy jne.) matkailualan yrittäjät ja toimialajärjestöt

15 Avustuksen käyttökohteet näyttelyosallistumiset seminaarit ja symposiumit markkinaselvitysmatkat yleisluonteinen esittelyaineisto vientivalmiuksien kehittämiseen liittyvä koulutus viennin kumppanuusohjelmat vientiverkostot ja yhteisvientipäälliköt vaikuttajavierailut ja ostajavierailut laajat useampivuotiset viestintäkampanjat vientijulkaisut ja muu julkaisutoiminta jne

16 Vientituki esimerkki Suomen festivaalien kattojärjestö Finland Festivals (FF) käynnisti keväällä 2010 kansainvälisen matkailuhankkeen, jolla tavoitellaan ulkomaisten festivaalituristien määrän kasvua. Vientihankkeen kautta festivaalien ulkomaanmarkkinointi nostetaan uudelle, tehokkaammalle ja systemaattisemmalle tasolle. Hankkeen tärkein tavoite on lisätä ulkomaalaisten kulttuurimatkailijoiden määrää, mutta sen tueksi tavoitellaan lisääntyvää mediajulkisuuden määrää, entistä kehittyneempää yhteistyötä matkailuelinkeinon kanssa sekä yhä korkeatasoisempien kulttuurimatkailutuotteiden luomista. Hankkeessa ovat mukana seuraavat festivaalit: - Helsingin juhlaviikot, Kuhmon Kamarimusiikki, Naantalin Musiikkijuhlat, Sata-Häme Soi, Savonlinnan Oopperajuhlat, Sodankylän elokuvajuhlat, Tampereen Teatterikesä, Turun musiikkijuhlat ja Tuusulanjärven kamarimusiikki Finland Festivalsin vientihankkeen aikana järjestetään yhdessä festivaalien matkailupartnereiden kanssa useita markkinointi-workshopeja.

17 Tekes Vapaa-ajan ohjelma Yrityshankkeet jatkuva haku toivomuksena kansainväliset partnerit, verkostot Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Yrityksen innovatiivinen ja haasteellinen kehittäminen, osa-alueina: yrityksen brändin, kokonaisjohtamisen ja markkinoinnin ja asiakkuuksien hallinnan kehittäminen asiakaslähtöisen palvelukehityksen systematiikka, yrityksen henkilöstöprosessien ja hankeosaamisen kehittäminen yrityksen verkottuminen liiketoimintaa tukevalla tavalla Palvelujen kehittäminen Palvelujen uudet tuottamiskonseptit: loppukäyttäjille tarkoitettujen palvelujen tuottamistapojen kehittäminen ja uudistaminen kehityskohteena on palvelun tuottamisen kokonaisuus ja arvoketjun hallinta Vapaa-ajan innovatiiviset palvelukonseptit: innovatiivisten uusien palveluideoiden kehittäminen, jotka suunnataan myös ulkomaalaisille asiakkaille lopputuloksena syntyy uusia tai merkittävästi uudistettuja palveluja/palvelukonsepteja loppukäyttäjille Tuen koko vaihtelee projektityypeittäin, Tekesin osuus % Lisätietoa

18 Tekes- yritysprojektiesimerkkejä Tuotantoyhtiö Lapland Memories tallentaa Lapin luonnossa tapahtuvia ainutkertaisia tilanteita visuaalisen viestinnän keinoin: elokuviksi, tv-sarjoiksi, mainoksiksi, spoteiksi, matkamuistovideoiksi ja still-kuviksi. Tekesin hankkeessa syntyi alusta, jolla yrityksen palvelut saavat ansaitsemansa näkyvyyden. Hevosopiston palveluliiketoiminnan kehittäminen - kansainvälinen tutkimushanke. Hevosopisto Oy:n toteuttaman kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehittämisprojektin (HEPAKE) tavoitteena on kehittää Hevosopisto Oy:lle uudenlaista hevosharrastamisen mahdollistavaa palveluliiketoimintaa selvittämällä kansainvälisten hevosharrastajamarkkinoiden koko ja arvo, tärkeimmät kohdemaat, potentiaalisimmat harrastajasegmentit, palvelukonseptien muotovaatimukset ja tehokkaimmat viestintä- ja myyntikanavat. Tiedon pohjalta luodaan kansainvälisille hevosharrastajamarkkinoille suunnattu palvelukonsepti. Tavoitteena on kansainvälisen keskusmaisen matkailualueen luominen Ypäjän seudulle vuoteen 2013 mennessä.

19 Erasmus: Korkeakoulujen ja työelämän väliset hankkeet Pyritään edistämään keskinäistä tiedonvaihtoa. Hankkeiden mahdollisia teemoja ovat mm. opetussuunnitelmien uudistaminen, valmistuneiden työllistyminen ja kompetenssit, liikkuvuuden edistäminen korkeakoulujen ja työelämän välillä sekä yrittäjyyden edistäminen ja innovaatioiden siirtäminen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, korkeakoulujen opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta, yritykset ja muut työelämän organisaatiot (tietyt toiminnot) ja harjoittelukonsortio Erasmus-hankkeissa on mukana vähintään 3 korkeakoulua tai muuta tukikelpoista organisaatiota 3 eri maasta. Hankekauden pituus voi olla enintään 2 vuotta. Ohjelma sopii erityisesti sellaiselle organisaatiolle, jonka työntekijät ovat päätoimisia ja tästä saadaan lisätukea kehittämistoimintaan Komission tuki enintään 75 % hankkeen budjetista. Tuen enimmäissumma on euroa vuodessa, enintään 2 vuodelle. Lisätietoa:

20 Erasmus-esimerkki ILIS, Innovations and Learning in Spa Management ( ), on Turun ammattikorkeakoulun koordinoima ja viiden eurooppalaisen korkeakoulun sekä työelämäpartnereiden yhteinen kylpylämatkailun kehittämishanke. Kylpylämatkailua kehittävät yhdessä hankkeen korkeakoulut Suomessa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Puolassa ja Itävallassa. Suomessa pääyhteistyökumppani on Holiday Club Caribia. Matkailu on kansainvälinen ala, siksi kulttuurierojen ymmärtämisen merkitys on suuri. Kylpylämatkailijoiden kokemukset sekä odotuksen Euroopan maissa ovat hyvin erilaisia mm. hoitojen ja palvelutason suhteen. Myös kylpyläjohdon ja palveluntuottajien koulutus on hyvin eritasoista partnerimaissa. ILIS -hanke pyrkii vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin. Tavoitteet Selvittää eurooppalaisten eri kehitysvaiheissa olevien kylpylätoimialojen erityispiirteitä ja haasteita Määrittää kylpylämatkailuun liittyvän ammatillisen osaamisen taso hankkeeseen osallistuvissa maissa Kehittää yhteistyössä hankeen korkeakoulujen ja työelämäpartnereiden kanssa virtuaalinen kylpyläjohtamisen opintokokonaisuus Tuotokset Markkinatutkimus, jossa selvitetään eri kehitysvaiheissa olevien eurooppalaisten kylpylätoimialojen erityispiirteitä ja matkailijoiden toiveita ja odotuksia kylpyläpalveluita kohtaan Kylpyläjohtamisen erityispiirteisiin keskittyvä virtuaalinen opintokokonaisuus Alan tutkijoille ja ammattilaisille suunnattu sarja artikkeleita sekä tutkimustuloksia akateemisissa ja ammattilehdissä

21 Pohjoismaisen innovaatiokeskuksen tukijärjestelmä, Nordisk Innovations Center (NICe) Rahoittaa hankkeita, jotka edistävät pohjoismaisia elinkeinoja innovaatioiden (mm. ICT sekä uudet palvelukonseptit ja liiketoimintamallit) ja yhteistyön kautta Elinkeinon kehittämishankkeet ja elinkeinon kanssa yhteistyössä toteutettavat tutkimushankkeet Yksityiset ja julkiset organisaatiot, elinkeino ja korkeakoulut. Hankkeessa on oltava mukana vähintään kolmen Pohjoismaan edustajia. Lisäksi edustajia voi olla myös Baltian maista ja Luoteis- Venäjältä. Vähintään 50 % omarahoitusta, joko työaikaa tai suoraa rahoitusta. Hankkeen enimmäispituus 36 kk. Hankkeita on sekä ns. pieniä eli alle NOK (n ) että isoja. Lisätietoa:

22 NIC-esimerkki Nordic Wellbeing - A Health tourism approach to enhance competitiveness of Nordic Tourism enterprises and destinations, hallinnoijana Itä-Suomen yliopisto Nordic Wellbeing on uudentyyppinen hyvinvointimatkailun kehittämiskonsepti yhteispohjoismaisella tasolla. Konseptin sisällöissä korostuvat pohjoismaiden vahvuudet, joita ovat erityisesti luonnonresurssit. Nordic Wellbeing -hankkeen tavoitteena on mm. Uuden, vahvasti luonnon resursseihin pohjautuvan, Nordic Wellbeing - konseptin luominen Uudentyyppisten asiakaslähtöisten elämystuotteiden ja -aktiviteettien kehittäminen Uusien hardware ja software -tuotteiden ja palvelujen kehittäminen tukemaan Nordic Wellbeing -tuotekonseptia Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä Pohjoismaiden profiloituminen hyvinvointimatkailukohteena Matkailun kausivaihteluiden tasoittaminen Loppuseminaari Savonlinnassa

23 Pohjoismaiden ja Baltian yhteisohjelma Det nordiska-baltiska mobilitetsprogrammet för näringsliv och industri, hallinnoijana Pohjoismaisen ministerineuvoston toimisto Liettuassa, PMN Ohjelman tavoitteena on vahvistaa taloudellista yhteistyötä ja edistää yrittäjyyttä, alueellisten klustereiden yhteistyötä ja innovaatiomahdollisuuksia erityiskohteena ollen luovat ja innovatiiviset elinkeinot. Tukea voidaan myöntää mm. opintovierailuihin, seminaareihin, verkostotoimenpiteisiin ja täydennyskoulutukseen. Yksityisille ja ryhmille pk-yrityksistä, yrityshautomoista, julkisille toimijoille, jotka työskentelevät elinkeinojen parissa, elinkeino-organisaatiolle. Osanottajia on oltava vähintään kolmesta maasta, joista vähintään yksi Pohjoismaista ja yksi Baltian maista. Hakuaika keväisin Tuen taso/määrä on enintään 70 %:a kustannuksista, jota liittyvät matkustamiseen, majoitukseen ja verkostotoimenpiteisiin. Lisätietoa: Esimerkki: Association of hotels and restaurants of Latvia tourism, hospitality tavoitteena kehittää alalle Pohjoismaiden/Baltian luokitusjärjestelmä. Mukana Latvia, Liettua, Tanska ja Viro.

24 Botnia-Atlantica INTERREG IV A -ohjelma Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelmaalueella. Rahoitettavien toimien kohteina ovat ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunnalliset palvelut. Yhteistoiminnan rakenteet ja kasvu toimintalinjat 1 Julkinen tai yksityinen yhteisö mm. kunnat ja kuntayhtymät, viranomaiset ja muut julkiset toimijat, alueelliset, toimijat kuten kunnalliset kehittämisyhtiöt, yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, ympäristöjärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt (NGOs) vähintään kahden alueen ja kahden maan välillä Pohjanlahden molemmin puolin sekä Ruotsin ja Norjan rajan yli Atlantille saakka. Ohjelma-alueeseen kuuluu Suomesta Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Etelä-Pohjanmaan maakunta ns. rajoittuvana alueena. EU:n rahoitusosuus enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä julkisista kustannuksista. Ohjelmasta rahoitusta hakevien hankkeiden on varmistuttava EUrahoitusta täydentävästä vastinrahoituksesta ennen kuin EU-rahoituspäätöstä voidaan tehdä. Vastinrahoituksen on oltava julkinen. Yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden rahoja ei hyväksytä. Omaa työpanosta ei myöskään voida hyväksyä. Hankkeet, joille toivotaan Suomen valtion vastinrahoitusta, tulee hakea Pohjanmaan liitolta. Hankkeiden tulee olla korkeintaan kolmen vuoden mittaisia. Lisätietoa:

25 Yleistä valmistelusta Aloittakaa suunnittelu ajoissa Suunnittelu yhdessä toimijoiden kanssa Lukekaa ohjeistus tarkasti Käykää jatkuvaa keskustelua valmistelun aikana rahoittajan kanssa Pyytäkää heiltä kaikki mahdollinen apu Osa ohjelmista tehty ammattihakijalle Käyttäkää tukia innovatiivisesti

26 Kiitos! Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Puh