PENNALAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNKI 180 PENNALAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS ASEMAKAAVAEHDOTUS SELOSTUS VideoDrone Finland Oy Asemakaavaselostus, joka koskee päivättyä ehdotusvaiheen asemakaavakarttaa. Asemakaavalla muodostuu osa korttelia 43 ja korttelit sekä niihin liittyvät tie-, katu-, viher- ja erityisalueet. Vireilletulo kuulutettu: vk 36/2014 Asemakaavan hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ORIMATTILAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS / MAANKÄYTTÖ

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAHANKKEEN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Laaditut selvitykset KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN TARVE HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavaprosessin aikana tarkentuneet tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset talouteen YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 2

3 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALAN LOGISTIIKKA-ALUEEN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaava-alue sijaitsee Orimattilan kaupungin Pennalan kylässä noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Noin 27 hehtaarin kokoinen kaava-alue sijoittuu peltoalueelle Lahdentien varteen, voimassa olevan asemakaavan eteläpuolelle. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen rajaus. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus maanmittauslaitoksen ilmakuvassa (2011). 3

4 1.2 KAAVAHANKKEEN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Orimattilan kaupungin aloitteesta. Tarkoituksena on mahdollistaa Pennalan logistiikka-alueen laajentuminen osayleiskaavan mukaisesti ja muodostaa asemakaavalla uusia suuria toimitila- ja teollisuustontteja Orimattilaan. 1.3 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Tilastolomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Liikenneselvitys Liite 4. Selvitys liikenne- ja runkomelusta 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Orimattilan kaupunginvaltuusto päätti asemakaavan käynnistämisestä kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä Kaavoitusinsinööri hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) Kuulutus vireilletulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta viikolla 36/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavaluonnos oli nähtävillä ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Pennalan logistiikka-alueen laajentuminen. Asemakaavoitus perustuu alueella voimassa olevaan osayleiskaavaan. Alueelle on osoitettu kaavaluonnoksessa toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), erityisaluetta sekä suojaviheralueita (EV). Kaavaehdotus sisältää myös Lahdentien uuden alikulun nykyisen Rautamäentien liittymän kohdalla sekä uuden Kytöniityntien liittymän Lahdentieltä logistiikka-alueelle. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Pennalan teollisuusalueen eteläpuolella Lahdentien varrella. Pennalaan on kehittynyt merkittävä teollisuus- ja työpaikka-alue, joka sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla vain neljän kilometrin päässä Lahden Renkomäen moottoritien liittymästä. Suunnittelualue on rakentamatonta peltomaata. Alueen läpi kulkee ojia, joista vesi virtaa suunnittelualueen läpi lounaaseen ja lopulta mutkitellen Lahdentien itäpuolelle Rengonjokeen. Laajennusalueen eteläpuolella on peltoa, itäpuolella Lahdentie (mt 167), pohjoispuolella Postin toimitilarakennus ja länsipuolella metsää sekä muutama omakotitontti. 4

5 Kuva 3. Suunnittelualue kuvattuna Kytöniityntien päästä etelään päin toukokuussa Kuvassa näkyy Kytöniitynoja ja voimalinja, taustalla myös Lahdentie Luonnonympäristö Kaava-alue on viljelyksessä olevaa peltomaata eikä alue sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelualueen länsireunalla kulkevassa Kytöniitynojassa virtaa pintavesiä myös jo rakennetulta teollisuusalueelta. Alueen vedet virtaavat lopulta mutkien kautta Lahdentien itäpuolelle Rengonjokeen. Vuonna 2006 laaditussa luontoselvityksessä alueella ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja. Selvityksessä on todettu, että alueen maaperä on savea ja hietaa ja kallioperä pääasiassa graniittia Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja rakennuskanta Suunnittelualue on täysin rakentamaton. Alueen pohjoispuolella korttelissa 43 sijaitsee Postin toimitilarakennus sekä Pekkalan korjaamorakennus. Lounaassa suunnittelualue rajoittuu neljään yksityiseen tonttiin, joista kaksi on rakennettuja. Liikenne Suunnittelualue rajautuu itäpuolelta Lahdentiehen (167). Suunnittelualueen pohjoisreunaan ulottuu Kytöniityntie ja etelässä alue rajautuu Rautamäentiehen. Suunnittelualueen sisällä on peltoteitä. Asemakaavan laajennus vaatii uusien katujen sekä kevyen liikenteen reittien rakentamista ja uutta liittymää Lahdentieltä. Työpaikat Länsi-Pennala on merkittävä teollisuus- ja työpaikka-alue. Posti Group Oyj työllistää Pennalan alueella noin työntekijää. Lisäksi alueella sijaitsee Allu Finland Oy:n päätoimipaikka, Pekkalan Korjaamo Oy sekä Etelä-Suomen Kiviaineskauppa Oy Maanomistus Suunnittelualue on Orimattilan kaupungin omistuksessa. 5

6 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaavahankkeen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia alueidenkäyttötavoitteissa ovat toimiva aluerakenne sekä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Maakuntakaava Kuva 4. Voimassa oleva maakuntakaava. Kuva 5. Uuden maakuntakaavan ehdotus. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama ) suunnittelualue sijaitsee Pennalan länsiosan teollisuus- ja varastoalueella (T46) sekä Miekkiön- Renkomäen-Pennalan kehittämisen kohdealueella (kk4). Lisäksi maakuntakaavaan on merkitty Rautamäentie merkittävänä yhdystienä (yt). Rautamäentien eteläpuolelle on osoitettu energiahuollon alue (EN), josta kaakkoon lähtee merkittävästi parannettava voimalinja ja johon tulee lounaasta voimalinjan yhteystarvemerkintä. Uuden Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 laatiminen on käynnissä. Maakuntakaavaehdotus on nähtävillä Maakuntakaavaehdotuksessa Pennalan logistiikka-alueelle on osoitettu seuraavia uusia merkintöjä ja määräyksiä: Pennalan maaliikenteen alue (LM2): Toteutunut logistiikka-alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee varautua riittäviin oheisalueisiin erilaisille kuljetukseen ja jatkojalostukseen liittyville toiminnoille. Teollisuus- ja varastoalue, jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos (Tkem4): Itella Logistics Oy. Kuvaus: Seveso-kohde, jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos. Suuronnettomuusvaaran aiheuttavan kohteen konsultointivyöhyke (kons5): Itella Logistics Oy. Kuvaus: Seveso-kohteen konsultointivyöhyke 1000 m. 6

7 3.2.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Länsi-Pennalan teollisuusalueen osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee pääosin työpaikka-alueella (TP). Lisäksi alueelle sijoittuu teollisuus- ja varastoaluetta (T), suojaviheraluetta (EV) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Osayleiskaavaan on merkitty uusia tieyhteyksiä ja kevyen liikenteen reittejä. Alueen läpi kulkee suurjännitelinja (z). Yleisten määräysten mukaan TP -alueilla rakennusten ja pihajärjestelyjen tulee muodostaa siisti ja yhtenäinen ilme pääteiden ja -katujen suuntaan. Kuva 6. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueen pohjoispuolella on voimassa asemakaavat nro 123 Pennala; korttelit ja nro 136; Pennala, Kytöniitty korttelit 43 ja 46 sekä nro 152 Länsi-Pennalan teollisuusalueen kortteli 45. 7

8 Asemakaava nro 136 on hyväksytty teknisessä lautakunnassa Asemakaavassa kortteleihin on osoitettu toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), jonka suurin sallittu kerrosluku on 3 ja tehokkuusluku on e=0.50. Kytöniityntien länsireunaan on osoitettu erityisaluetta (E-1), joka on tarkoitettu pintavesialtaille ja uomille. Asemakaavassa nro 123 kortteleihin 43 ja 44 on osoitettu toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), jonka suurin sallittu kerrosluku on 3 ja tehokkuusluku on e=0.50. Kortteli 45 on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Asemakaavassa nro 152 korttelin 45 osalta on tehty muutos, joka sallii vaarallisia kemikaaleja varastoivan laitoksen sijoittamisen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T/kem-1). Lisäksi tehokkuusluvuksi on muutettu e=0.55. Kuva 7. Ote suunnittelualueeseen rajautuvasta ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan ja se täydentää voimassa olevia asemakaavoja niiltä osin, mitä kaavassa ei ole toisin määrätty. 8

9 3.2.6 Laaditut selvitykset Suunnittelun pohjana käytetään seuraavia käytettävissä olevia selvitysaineistoja: Selvitys liikenne- ja runkomelusta, Ramboll, Pennalan liikenneselvitys, Ramboll, Hulevesiselvitys (luonnos), Ramboll, 2012 JOKIMÄKI-eteläinen luontoselvitys, Leena Noko, Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040, rakennemallityöryhmä, KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa Pennalan logistiikka-aluetta etelään päin osayleiskaavan mukaisesti. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Uusille suurille toimitila- ja teollisuustonteille on kysyntää Pennalan alueella. 4.2 HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavoitus Pennalan teollisuusalueen länsiosan laajentamiseksi on käynnistetty kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksyä kaavoitusohjelma kokouksessaan OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia tässä asemakaavahankkeessa ovat: kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Orimattilan Lämpö Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Oy Ympäristöterveyskeskus Kymenlaakson Sähkö Oy Fingrid Oyj Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Pennalan kyläjohtokunta Muut itsensä osallisiksi mieltävät 9

10 4.3.2 Vireilletulo Hankkeen vireilletulo on kuulutettu viikolla 36/2014 paikallislehdissä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Kaavoitusinsinööri hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja suunnitelma oli nähtävillä kaupungin kotisivuilla ( sekä teknisessä palvelukeskuksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanketta varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan mm. kaavahankkeen vaiheista ja osallistumismahdollisuuksista. Tiedottaminen ja osallistuminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä Yleisötilaisuus (tiesuunnitelma ja kaavaluonnos) Kaavaehdotus nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen lopussa (liite 2) Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään lausunnot Orimattilan Vedeltä, Orimattilan Lämmöltä, Päijät-Hämeen liitolta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Ympäristöterveyskeskukselta, Kymenlaakson sähköltä, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta. Lisäksi turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) on pyydetty lausunto luonnosvaiheessa. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varataan lausunnonantomahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Hyväksymisaineisto lähetetään tiedoksi Hämeen ELY -keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Päijät-Hämeen liittoon sekä Maanmittauslaitokseen ja lisäksi voimaantulosta tiedotetaan mm. kaupungin rakennustarkastajaa sekä Hämeen ELY-keskusta. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on lisätä suurten toimitila- ja teollisuustonttien tarjontaa logistisesti hyvällä paikalla Pennalassa ja kehittää aluetta myös liikenteellisesti toimivammaksi. 10

11 Maakuntakaava Voimassa olevassa, vuonna 2008 voimaan tulleessa maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle (T). Maakuntakaavassa on annettu teollisuus- ja varastoalueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen seuraavia tavoitteita: Suunnittelumääräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteen toimivuuteen ja toteuttamisjärjestykseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen tiiviyteen ja joustavuuteen sekä yhtenäiseen rakennustapaan. Teollisuuskortteleilla tulee ottaa huomioon riittävät suojavyöhykkeet häiriölle alttiiden toimintojen rajoille sekä maisemallisesti merkittäville alueille ja pääteiden varsille. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Toteuttamiskuvaus: Teollisuusalueet ovat työpaikka-alueita, joilla teollisesta tuotannosta tai muusta toiminnasta johtuen voi syntyä ympäristöä häiritsevää melua tai muuta häiriötä. Alue on eristetty asuntoalueista sekä tie- ja peltomaisemasta suojaistutuksin. Tuotantotoiminnan ohjauksessa on varmistettu, ettei riskitoimintoja sijoitu pohjavesien muodostumisalueille. Liikenteen sujuvuuteen alueella kiinnitetään erityistä huomiota. Alueen mainonta ja ajo-ohjeet esitetään keskitetysti alueen laidalla. Alueiden käyttö suunnitellaan tarkemmin yleis- ja asemakaavoilla. Yleiskaava Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on ollut maakuntakaavan varausten mukaisesti laajentaa Pennalan työpaikka-alueita siten, että kasvavaan tonttikysyntään kyetään vastaamaan. Osayleiskaavalla on pyritty myös turvaamaan alueella olevien muutamien omakotitalojen lähiympäristöjen säilyminen asumista tukevina. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaava-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu muutama omakotitalo, joiden lähiympäristön säilyminen on tarkoitus turvata myös asemakaavassa. Olemassa olevien omakotitalojen ja toimitilarakennusten korttelialueiden väliin on asemakaavassa merkitty suojaviheraluetta. Suojaviheralueelle voidaan rakentaa maavalli mahdollisten asemakaavan toteutuksen myötä aiheutuvien melu-, tärinä- ja pölyhaittojen vähentämiseksi. Suunnittelualue on viljelyksessä ollutta peltoa. Kaava-alueen läheisyyteen rajautuu Lahdentien itäpuolella Pennalan maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Suunnittelualueella ei ole yhtä laajoja peltomaisemia, mutta tavoitteena on säilyttää kuitenkin joitain pitkiä näkymiä Kaavaprosessin aikana tarkentuneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Asemakaavan luonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin viranomaisilta seitsemän lausuntoa, mutta ei yhtäkään mielipidettä. Tiivistelmä luonnoksesta saaduista lausunnoista sekä niihin laaditut vastineet: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Kaavaluonnoksessa on asianmukaiset kaavamääräykset hulevesien osalta. ELY-keskus pitää tontista päällystämättömäksi viheralueeksi jätettävän osan vähimmäismäärää 5 % kuitenkin pienenä. Asiakirjoista ei myöskään selviä, mihin hulevedet johdetaan. Lisäksi 11

12 tulvareitti on osoitettava asiakirjoissa. Maantien 167 suunnittelu on edennyt yhteistyössä kaavasuunnittelun kanssa. Maantien 167 suoja-alue on 20 metriä lähimmän ajoradan keskilinjasta, suoja-alueelle ei sallita rakentamista. Kaavassa rakennusalueen raja on osoitettu suoja-alueen ulkopuolelle. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Vastine Päällystämättömän viheralueen vähimmäispinta-alaa koskevaa määräystä korotetaan 10 prosenttiin. Hulevedet johdetaan alueen läpi virtaavaan valtaojaan, josta ne edelleen kulkeutuvat Porvoonjokeen. Tulvareitti osoitetaan asiakirjoissa. Fingrid Oyj Asemakaava-alueella sijaitsevat Fingridin 2x110 kv voimajohto Koria-Hikiä sekä 110 kv voimajohto Hikiä-Nikkilä. Näitä johtoja varten on lunastettu 65 metriä leveä voimajohtoalue, joka on merkitty kaavaan erityisalueena (E-3). Erityisalue-merkintä on tarkoituksenmukainen ratkaisu. Fingrid pyytää huolehtimaan, että alue vastaa lunastettua voimajohtoaluetta. Lisäksi Fingrid suunnittelee uuttaa kv voimajohtoa Hausjärven Hikiän ja Orimattilan Pennalan välille. Hankkeen YVA valmistui alkuvuodesta YVA-menettelyssä tutkittu vaihtoehto 2A sijoittuu kaava-alueen länsipuolelle. Vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. Erityisalue E-3 vastaa lunastettua voimajohtoaluetta. Ympäristöterveyskeskus Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Hulevesien johtaminen on huomioitu kaavaluonnoksessa. Asemakaavan mahdollistama näkö- ja meluvalli asutuksen suojaksi on terveydensuojelun näkökulmasta suositeltavaa. Vallin avulla voidaan merkittävästi vähentää lisääntyneestä liikenteestä aiheutuvia melu,- pöly- ja pienhiukkashaittoja. Kaavan mukaisesta teollisuus- ja työpaikka-alueiden laajentamisesta ei oleteta aiheutuvan terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Pelastuslaitos edellyttää, että alueelle tai sen läheisyyteen rakennetaan yksi ulkoinen vesiasema, johon on rakennettu kiinteä imuputki halkaisijaltaan vähintään 150 mm ja joka soveltuu pelastuslaitoksen kalustolle. Vastine Vesiaseman rakentaminen huomioidaan alueen kunnallistekniikan suunnittelussa. Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / Arkeologia Kaavahankkeen toteuttamisella ei ole estettä arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta. Vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. 12

13 Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / Rakennuskulttuuri Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Pennalan kulttuurimaisema, joka ulottuu Lahdentien ja Pennalantien risteykseen saakka. Suunnittelualueen ja sen läheisyyden peltoaukeat ovat nykyisellään liittyneet maiseman avoimuuden ansiosta saumattomasti Pennalan kulttuurimaiseman jatkeeksi. Paras näkymä Lahdentien molemmin puolin levittäytyvään maaseutumaisemaan avautuu kaavaluonnokseen merkityn uuden Kytöniityntien liittymän kohdalta. Toteutuessaan asemakaavan mahdollistamat massiiviset rakennukset katkaisevat olemassa olevan maisematilan. Erityisesti korttelin 47 rakentaminen sulkee maisematilaa. Museo esittää, että korttelissa 47 korkeimmaksi sallituksi kerrosluvuksi merkittäisiin I ja määriteltäisiin myös korkein sallittu räystäskorkeus. Museo esittää lisäksi, että rakennusala kohdistettaisiin korttelin Kytöniityntien puoleiseen päätyyn. Suojaviheralueiden on tarkoitus vähentää KTY-tonttien rakennusten maisemavaikutuksia Orimattilasta päin tultaessa. Korttelin eteläpäädyn ja suojaviheralueiden suunnittelussa olisi hyvä lisäksi säilyttää näköyhteys Lahdentieltä Rautamäentien eteläpuoliselle peltoaukealle päin sekä Rautamäentielle suunnitellulta kevyenliikenteenväylältä Pennalantietä reunustaville peltoaukeille päin. Vastine Logistisiin toimintoihin tarkoitetut rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia. Asemakaavassa annettu suurin sallittu kerrosmäärä (II) mahdollistaa rakennusten sisällä toimisto- ja sosiaalitilojen rakentamisen kahteen kerrokseen ns. parviratkaisuna. Logistisiin tarkoituksiin tehdyt rakennukset ovat käyttötarkoituksesta johtuen varsin korkeita. Pennalan logistiikka-alueen nykyiset rakennukset ovat räystäskorkeudeltaan metrin luokkaa ja oletettavaa on, että nyt suunnitteilla olevalle alueelle tulee saman korkuisia rakennuksia. Yksikerroksisinakin ne peittävät näkymiä tehokkaasti. Räystäskorkeuden rajoittamisella ei voida turvata maisematilan säilymistä ilman, että alueen käyttö suunniteltuun tarkoitukseen vaarantuu. Korttelin 47 (ehdotuksessa nro 49) rakennusala on kaavassa osoitettu kattamaan koko korttelin. Tämä mahdollistaa tarvittaessa korttelin jakamisen useampaan rakennuspaikkaan. Rakennusalan rajaaminen korttelin Kytöniityntien puoleiseen päähän rajoittaisi korttelin käyttömahdollisuuksia jatkossa. Korttelin 47 eteläpään rakennusrajaa tarkistetaan siten, että näkymä kevyen liikenteen väylältä Pennalantien suuntaan on laajempi. Näkymien laajentamiseen Rautamäentien eteläpuolella olevan peltoaukean suuntaan ei ole tarvetta, koska Rautamäentien eteläpuolella oleva peltoaukea on Pennalan osayleiskaavassa varattu työpaikka-alueeksi ja sen toteuttaminen tulevaisuudessa joka tapauksessa supistaa näkymiä siihen suuntaan. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Muutos sijoittuu Posti Oy:n Pennalan logistiikkakeskuksen konsultointivyöhykkeelle, mutta tarkemmat sellaiset skenaariot, jotka tulee huomioida kaavakäsittelyssä, eivät ulotu muutosalueelle asti. Tukesilla ei ole huomauttamista kaavalausuntoasiassa. Vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaan. 13

14 Luonnosvaiheen jälkeen kaava-aineistoon tehdyt tärkeimmät muutokset: Korttelinumero 46 on muutettu numeroksi 48 ja numero 47 numeroksi 49 Päällystämättömän viheralueen vähimmäispinta-alaa koskeva yleinen kaavamääräys on korotettu kymmeneen prosenttiin Tiealueen ja rakennusalojen rajauksia on tarkennettu Alueen tulvareitteinä toimivat ojat on merkitty ohjeellisilla vesialueen rajauksilla Selostukseen on tehty tarvittavat lisäykset ja korjaukset 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavoitusvaiheessa alueelle ei ole laadittu erilaisia luonnosvaihtoehtoja. Asemakaava perustuu osayleiskaavan mukaiseen maankäyttöön. Asemakaavoitusta on laadittu rinnakkain alueen tiesuunnittelun kanssa. Tiesuunnitelman pohjaksi on tehty alkuvaiheessa liikenneselvitys ja tarpeelliset tutkimukset. Lähtötietojen pohjalta on pyritty suunnittelemaan alueelle mahdollisimman turvalliset ja toimivat liikennejärjestelyt. Tiesuunnittelu ja katusuunnittelu on otettu alusta asti huomioon kaavasuunnittelussa. Asemakaavaa on muokattu ja tarkistettu suunnitelmien tarkentuessa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavalla muodostuu osa korttelia 43 sekä korttelit 48 ja 49. Alueelle on osoitettu kaavaehdotuksessa toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), erityisaluetta (E), suojaviheralueita (EV) sekä katua ja yleisen tien aluetta (LT). Kaavan toteutuminen vaatii Rautamäentien liittymän siirtoa pohjoiseen päin, josta katuyhteys jatkuu Kytöniityntielle. Nykyinen Rautamäentie liittyy uuteen katualueeseen. Pennalantien kohdalle rakennetaan Lahdentien alittava kevyen liikenteen yhteys Mitoitus Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 26,7 ha. Rakennusoikeutta alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu yhteensä k-m². Asemakaava jakautuu seuraaviin käyttötarkoituksiin: Toimitilarakennusten korttelialue (KTY): korttelialuetta yhteensä 15,68 ha osuus koko kaava-alueesta 58,7 % yhteenlaskettu rakennusoikeus k-m² tehokkuus e = 0,50 14

15 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T): korttelialuetta yhteensä 1,81 ha osuus koko kaava-alueesta 6,8 % yhteenlaskettu rakennusoikeus 9072 k-m² tehokkuus e = 0,50 Erityisalue (E-3) alueen pinta-ala 0,49 ha osuus koko kaava-alueesta 1,8 % Suojaviheralueet (EV) alueiden pinta-ala yhteensä noin 3,11 ha osuus koko kaava-alueesta 11,7 % Katualueet katua ja kevyen liikenteen katua yhteensä noin 2,43 ha osuus koko kaava-alueesta 9,1 % Yleisen tien alueet (LT) aluetta yhteensä noin 3,17 ha osuus koko kaava-alueesta 11,9 % 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kunnallistekniikan suunnittelun, toteuttajien rakennussuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittamisella pyritään varmistamaan alueen laadukas toteutus. Selvitykset otetaan huomioon alueen suunnittelussa. Alueelle on laadittu selvitykset melusta ja liikenteestä. Hulevesiä on selvitetty alustavasti vuonna ALUEVARAUKSET Korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialueen suurin sallittu kerrosluku korttelissa 43 on III ja korttelissa 49 se on II. Tehokkuusluku on e=0,50, joten korttelissa 43 rakennusoikeutta on k-m² ja korttelin 49 rakennusoikeus on k-m². Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella kerrosluku on III ja tehokkuusluku e=0,50, jonka mukaan korttelialueella on rakennusoikeutta yhteensä 9072 k-m². Yleisesti asemakaavassa on määrätty, että vähintään 10 % tontista pitää jättää päällystämättömäksi viheralueeksi Muut alueet Suojaviheraluetta (EV) on merkitty nykyisen Rautamäentien liittymän ympäristöön. Alueen kautta tulee kevyen liikenteen yhteys Rautamäentieltä Lahdentien toiselle puolelle alikulun kautta. Rautamäentien toisella puolella sijaitsevalle suojaviheralueelle (EV-1) on mahdollista rakentaa näkö- ja melusuojaksi maavalli. Lisäksi alueelle tulee istuttaa puita ja 15

16 pensaita. Suojaviheralueelle on merkitty ohjeellinen hulevesien käsittelyyn varattu alueen osa (hule-3), jossa tulvareitteinä toimivien ojien (w-2) kautta tulevaa vettä viivytetään. Erityisalue (E-3) luonnoksen luoteisnurkassa on tarkoitettu suurjännitelinjan suojaalueeksi. Alueelle ei ole mahdollista rakentaa. Uutta katualuetta kaavaluonnoksessa on osoitettu noin 930 metriä. Yleisen tien aluetta (LT) kaavassa on mukana noin 890 metrin pituudelta. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavoitettavalla alueella ei ole olemassa olevaa rakennuskantaa. Alue rajautuu pohjoispuolelta jo rakentuneeseen teollisuusalueeseen. Lähimpiin asuinrakennuksiin Rautamäentien varrella on matkaa korttelin 49 toimitilarakennusten korttelialueelta noin 80 metriä, joten maisema kyseisiltä tonteilta tulee muuttumaan paljon kaavan toteutuessa. Asumisen kannalta haitallisia vaikutuksia on pyritty minimoimaan kaavassa osoittamalla olemassa olevan asutuksen ja tulevan teollisuusalueen väliin suojaviheraluetta. Suojaviheralueelle tulee istuttaa puita ja pensaita ja sille on mahdollista rakentaa näkö- ja melusuojana toimiva maavalli Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Logistiikka-alueen laajennus vahvistaa Länsi-Pennalaa työpaikka-alueena. Alueen rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset heijastuvat logistiikkakeskusta laajemmalle alueelle. Kuljetusalan työntekijöiden kysyntä lisääntyy seudulla. Laajenevan logistiikka-alueen työntekijämäärästä ei ole laadittu ennustetta. Karkeasti voidaan arvioida kaava-alueella olevan 500 kerrosneliömetriä työntekijää kohden. Näin ollen asemakaavan alueella tulee olemaan työntekijöitä noin 178 henkeä Vaikutukset liikenteeseen Liikenneselvityksen mukaan suunnittelualueen kohdalla seututiellä 167 keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut ajoneuvoa vuonna 2011 (ELY-keskus) ja raskaan liikenteen määrä 570 ajoneuvoa vuonna Ennusteiden perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2040 mitoitusliikenne Lahdentiellä on noin 35 % nykyistä korkeampi. Karkean arvion mukaan laajennuksen myötä uusia työntekijöitä alueelle tulee noin 178. Kun lasketaan, että 175 työntekijää ajaa työpaikalleen ja pois työpaikalta omalla autolla päivittäin, saadaan matkatuotokseksi 350 henkilöautoa/vrk. Lisäksi teollisuustoimipaikkojen vuorokauden matkatuotos tavaraliikenteen osalta voi olla käyntiä/toimipaikka. Tavaraterminaalien tai jakelukeskuksien osalta tavaraliikenteen vuorokauden matkatuotos voi olla käyntiä/toimipaikka. Uuden kaava-alueen aiheuttama liikennetuotos tulee olemaan pienempi kuin nykyisen Länsi-Pennalan teollisuusalueen liikennemäärät. Asemakaavan toteutuminen vaatii liikennejärjestelyjen muuttamista teollisuusalueella. Lahdentieltä on suunniteltu uusi Kytöniityntien liittymä alueelle. Rautamäentien nykyinen 16

17 liittymä poistuu ja Rautamäentie tulee risteämään Kytöniityntiestä. Uusi liittymä alueelle tehdään, koska Rautamäentien nykyinen liittymä on vaarallinen nelihaaraliittymä. Liikenne tulee lisääntymään teollisuusalueen laajentuessa. Uusi liittymä Lahdentielle jakaa alueen liikennettä tasaisemmin ja helpottaa Jokimäentien liittymän ruuhkaisuutta. Kaava vaikuttaa julkisen liikenteen käytön lisääntymiseen. Orimattila-Lahti paikallisliikenteen linja 88 kulkee alueen vierestä reittiä Lahdentie-Pennalantie. Vuoroja kulkee arkisin puolen tunnin välein klo Lisäksi linja-auto kulkee säännöllisesti arkisin 2-3 kertaa tunnissa Orimattilan ja Lahden välillä seututiellä 167 ja tiellä kulkee myös pitkämatkaista liikennettä. Kevyen liikenteen määrä kasvaa hieman kaavan toteutuessa. Alueen pohjoispuolella Allu Finland Oy:n pääkonttorin kohdalle on rakennettu seututien alittava alikulku ja liittymäalue on valaistu. Logistiikka-alueen laajennuksen myötä kevyen liikenteen reittien parantamiseen kiinnitetään huomiota. Nykyhetkellä Länsi-Pennalaan tuleva kevyen liikenteen yhteys katkeaa Jokimäentien varrella Postin toimitilarakennuksen kohdalle. Alueen toteutuessa kevyen liikenteen reittejä pitää jatkaa läpi alueen Kytöniityntien vartta Rautamäentielle saakka ja seututien alitse täytyy rakentaa uusi alikulku alueen kaakkoisosaan. Asemakaavan toteutuessa alueen liikennejärjestelyt tulevat olemaan nykyistä turvallisemmat, kun kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan, uusia kääntymiskaistoja rakennetaan ja valaistusta lisätään. Liikenneselvitys on selostuksen liitteenä (liite 3). Kuva 8. Liikenneselvityksen kartta havainnollistaa kevyen liikenteen reittien tarvetta Vaikutukset tekniseen huoltoon Osittain asemakaavan länsireunassa kulkevat Fingridin 2x110 kv sekä 110 kv voimajohdot on otettu huomioon asemakaavassa. Voimajohtoja varten lunastettu yhteensä 65 m levyinen johtoalue on merkitty kaavaan suurjännitelinjan suoja-alueena ja vaara-alueena. 17

18 Alueen toteuttaminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Seututietä 167 parannetaan porrastamalla Pennalantien ja Rautamäentien liittymät ja rakentamalla niille kääntyvien kaistat. Kaava vaatii myös uusien katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentamista sekä uutta Lahdentien alikulkua kaava-alueen kaakkoiskulmaan. Orimattilan Lämmön maakaasuputki kulkee Lahdentien länsireunaa pitkin, joten myös putkea joudutaan siirtämään seututien parantamistyön yhteydessä Vaikutukset maisemaan Logistiikka-alueen laajentaminen muuttaa alueen nykyistä tasaista peltomaisemaa paljon. Kaava-alueen läheisyyteen rajautuu Lahdentien itäpuolella Pennalan maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Suunnittelualueellakin on tavoitteena säilyttää joitain pitkiä näkymiä, vaikka logistiikka-alueella rakennusmassat tulevat olemaan melko isoja. Pimeän aikaan alue tulee näkymään eri tavalla valaistuksen takia. Seututie 167 valaistaan koko matkalta Pennalantien risteyksestä Jokimäentien liittymä-alueelle saakka. Kaavassa suurin sallittu kerrosluku on III. Tavaraterminaalit ja varastorakennukset kuitenkin yleensä rakennetaan yhteen tasoon. Tarkoituksena on mahdollistaa mm. toimistotilojen rakentaminen ylempiin kerroksiin. Asemakaavassa on määrätty, että rakennusten ja pihajärjestelyjen tulee muodostaa siisti ja yhtenäinen ilme maantien ja kadun suuntaan. Rakennusmassojen julkisivut tulee jakaa materiaaleiltaan tai väreiltään vaihteleviin enintään 50 metrin levyisiin pystysuoriin osiin. Ulkovarastoinnin näkösuojaksi on rakennettava aita. Katosten, aitojen, mainoslaitteiden ja muiden rakennelmien on sovittava päärakennuksen ulkoasuun. Mainoslaitteet eivät saa aiheuttaa haittaa naapureille tai liikenneturvallisuudelle Vaikutukset luonnonoloihin Logistiikka-alueen laajennuksella on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia alueen luonnonoloihin. Nykyinen kasvillisuus joutuu väistymään rakennetun pinnan tieltä. Alue on ollut maanviljelyskäytössä eikä sille ei sijoitu luonnontilaisia kohteita. Asemakaava ei sijoitu pohjavesialueelle. Alueella kiinnitetään erityistä huomiota alueen pinta- ja hulevesiin. Kaavalla on merkittävä vaikutus alueen hulevesiin, koska uutta vettä läpäisemätöntä pintaa tullaan rakentamaan paljon. Alueen läpi virtaavat ojat hyödynnetään alueen kuivatuksessa, mutta ne vaativat kunnostamista ja uusia rumpuja teiden alituksiin. Ojat on rajattu kaavaehdotukseen ohjeellisina vesialueina ja ne toimivat myös tulvareitteinä. Hulevesiä tulee viivyttää tonteilla ennen niiden johtamista ojiin. Ojia pitkin vedet johdetaan suojaviheralueella sijaitsevalle hulevesien käsittelyalueelle, jossa vesiä viivytetään ennen kuin ne jatkavat matkaansa etelään päin. Kaavaehdotuksessa on annettu seuraavat hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen liittyvät määräykset: Kiinteistöjen hulevesiä ei saa johtaa maantiealueelle eikä naapurikiinteistöille. Hulevesiä tulee ensisijaisesti viivyttää omalla tontilla siten, että jokaista päällystettyä ja vettä läpäisemätöntä sataa neliömetriä (100 m²) kohti on yksi kuutiometri (1 m³) viivytystilavuutta. Virtaama tontilta ei saa ylittää 20 l/s/ha mitoitussateella 160 l/s/ha. Vähintään 10 % tontista pitää jättää päällystämättömäksi viheralueeksi. Logistiikka-alueen laajennuksen myötä alueella tulee liikkumaan nykyistä enemmän ajoneuvoja, jotka aiheuttavat pakokaasupäästöjä ja riskin öljyn kulkeutumisesta maaperään. Liikenne voi aiheuttaa varsinkin rakentamisvaiheessa myös pölyhaittaa, jota on mahdollista vähentää kastelemalla tai suolaamalla kulkureittejä. Kestopäällystäminen ja päällysteen peseminen vähentää pölyhaittoja huomattavasti. 18

19 5.4.7 Vaikutukset talouteen Kunnallistaloudessa alueen infrastruktuurin rakentaminen vaatii investointeja. Logistiikkaalueen laajentaminen vaatii investointeja mm. Lahdentien parantamiseen, uusien katualueiden rakentamiseen, uuteen kevyen liikenteen alikulkuun, alueen pintavesien johtamiseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Logistiikka-alueen laajentaminen luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan ja työntekijöiden sijoittumiselle Orimattilaan. Suunnitteluvaiheessa hanke työllistää suunnittelijoita ja virkamiehiä. Rakentamisen aikana hanke työllistää maanrakennus- ja kuljetusurakoitsijoita. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Asemakaava-alueen itäreunassa kulkee Lahdentie (mt 167), josta aiheutuu liikennemelua suunnittelualueelle. Lisäksi asemakaava-alueen uudet katuyhteydet ja logistiikan toimipaikat lisäävät liikennettä alueella. Ramboll on laatinut asemakaavoitusta varten liikenteen meluselvityksen. Selvityksen mukaan Rautamäentiellä lähimpänä tiealuetta sijaitsevan asuintalon osalta päivä- ja yöajan ohjearvot alittuvat sekä nyky- että ennustetilanteessa. Asutulla alueella melun keskiäänitaso saa olla ulkona päivällä enintään 55 db ja yöllä 45 db. Uudet liikennejärjestelyt muuttavat melutilannetta, mutta eivät aiheuta ohjearvojen ylittymistä. Toisaalta voidaan olettaa, että asemakaava-alueen toteutuessa suuret rakennusmassat tulevat osin vaimentamaan Lahdentien liikennemelua lännen suuntaan. Toimitilarakennusten korttelialueen päiväajan melutaso on korkeimmillaan noin 65 db aivan tien vieressä. Toimitilarakennuksia rakennettaessa on otettava huomioon seinärakenteiden ääneneristävyys, jotta päästään liike- ja toimistorakennusten päiväajan sisätilan ohjearvon (45dB) alittaviin meluarvoihin. Meluselvitys (liite 4) löytyy selostuksen lopusta. Kuva 9. Ote meluselvityksen liitekartasta, jossa on esitetty päiväajan meluvyöhykkeet ennusteliikenteessä 2035 tulevilla liikennejärjestelyillä. 19

20 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Asemakaavan kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön asetuksen mukaisia. Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.7 NIMISTÖ Kaavassa ei ole uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaavan lainvoimaisuus on kuulutettu. Kaupunki toteuttaa asemakaavaa lupamenettelyjen kautta ja vastaa kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta alueella. Lahdentien parantaminen Pennalantien, Rautamäentien sekä uuden Kytöniityntien liittymien osalta toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Asemakaavan toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan toteutuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota hulevesien käsittelyyn ja ohjaamiseen. Orimattilassa Eero Manerus kaavoitusinsinööri 20