PENNALA, KYTÖNIITYNTIEN LÄMPÖLAITOS

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNKI 175 PENNALA, KYTÖNIITYNTIEN LÄMPÖLAITOS ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, EHDOTUS VideoDrone Finland Oy Asemakaavamuutos koskee osittain korttelia 43. Asemakaavaselostus, joka koskee päivättyä ehdotusvaiheen asemakaavakarttaa. Vireilletulokuulutus vk 29/2014 Asemakaavan muutoksen hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus ORIMATTILAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS / MAANKÄYTTÖ

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAHANKKEEN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Laaditut selvitykset KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN TARVE HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Suunnittelun alkuvaiheen tavoitteet Kaavaprosessin aikana tarkentuneet tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ympäristöön ja maisemaan KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Orimattilan kaupungin Pennalan teollisuusalueella noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Noin hehtaarin kokoinen suunnittelualue sijoittuu Kytöniityntien ja Itellan toimitilarakennuksen väliselle alueelle. Kaavamuutos koskee osaa korttelista 43. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen rajaus ilmakuvassa (2011). Kuvassa näkyvät alueelle sijoittuvat rakennukset on purettu. 1.2 KAAVAHANKKEEN TARKOITUS Kaavamuutoksen laatimiseen on ryhdytty Orimattilan Lämpö Oy:n aloitteesta. Tarkoituksena on mahdollistaa lämpövoimalaitoksen rakentaminen alueelle. 1.3 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Kaavamuutos on ollut mukana kaavoitusohjelmassa , joka on hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa Kaavoitusinsinööri hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kuulutus vireilletulosta viikolla 29/ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosaineisto olivat nähtävillä ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SISÄLTÖ Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko korttelin 43 lounaiskulmaan sijoittaa lämpövoimalaitos. Lämpölaitos tulisi palvelemaan alueella jo olemassa olevan ja tulevaisuudessa laajenevan teollisuus- ja työpaikka-alueen tarpeita. Kaavaluonnoksessa alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET), joka korvaa voimassa olevan asemakaavan toimitilarakennusten korttelialue (KTY) -merkinnän. Kaavamuutoksen vaikutusaluetta on koko Pennalan läntinen teollisuusalue lähiympäristöineen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Pennalan läntisellä teollisuusalueella Lahdentien varrella. Alueelle on kehittynyt merkittävä teollisuus- ja työpaikka-alue, joka on laajentumassa. Suunnittelualue rajautuu eteläpuolella peltoon, itäpuolella Itellan toimitilarakennuksen tonttiin ja länsipuolella Kytöniityntiehen Luonnonympäristö Kaavamuutosalueella ei sijaitse luonnontilaisia alueita eikä alue sijaitse pohjavesialueella. Vuonna 2006 laaditussa luontoselvityksessä alueen ympäristössä ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja. Kaavamuutosalueen maaperä on savea ja kallioperä pääasiassa graniittia Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja rakennuskanta Suunnittelualueen vieressä korttelissa 43 sijaitsee vuonna 2006 valmistunut Itellan toimitilarakennus. Itellan suuri logistiikkakeskus on valmistunut kesällä 2013 suunnittelualueen lähelle luoteispuolelle. Suunnittelualueelta on purettu vanhan maatilan rakennukset. Alueen pohjoispuolella on uusi korjaamorakennus. Liikenne Kaavamuutosalueen itäpuolella noin 200 metrin etäisyydellä kulkee Lahdentie (st 167). Kaavamuutosalueelle tulee liittymä Kytöniityntieltä, jolle kuljetaan Lahdentieltä Jokimäentien kautta. Työpaikat Suunnittelualue sijoittuu merkittävälle teollisuus- ja työpaikka-alueelle. Suurin työllistäjä alueella on Itella Oyj. Toinen suuri toimija on Allu Finland Oy, jonka päätoimipaikka on Lahdentien varressa Maanomistus Suunnittelualue on osa tilasta Kytöniitty (3:175), joka on Orimattilan kaupungin omistuksessa. 4

5 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaavamuutoksen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia alueidenkäyttötavoitteissa ovat toimiva aluerakenne sekä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama ) alue sijaitsee Pennalan länsiosan teollisuus- ja varastoalueella (T46) sekä Miekkiön-Renkomäen-Pennalan kehittämisen kohdealueella (kk4). Kuva 2. Ote maakuntakaavasta, jossa suunnittelualue sijaitsee tähden osoittamassa kohdassa Yleiskaava Alueella on voimassa Länsi-Pennalan teollisuusalueen osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa kortteli sijaitsee työpaikka-alueella (TP). Jokimäentien ja Kytöniityntien suuntaisesti kulkee kevyen liikenteen reitti. Alueen länsipuolella kulkee suurjännitelinja. Yleisten määräysten mukaan TP-alueilla rakennusten ja pihajärjestelyjen tulee muodostaa siisti ja yhtenäinen ilme pääteiden ja -katujen suuntaan. Kuva 3. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta. 5

6 3.2.4 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava nro 136 Pennala Kytöniitty korttelit 43 ja 46. Asemakaava on hyväksytty teknisessä lautakunnassa Asemakaavassa kortteli sijaitsee toimitilarakennusten korttelialueella (KTY), jonka suurin sallittu kerrosluku on 3 ja tehokkuusluku on e=0.50. Kytöniityntietä reunustaa istutettava alueen osa, jota ei saa käyttää varastointiin tai pysäköintiin. Alue on hoidettava nurmipintaisena ja maisemoitava puu- ja pensasistutuksin. Kaavamuutosalueen luoteiskulmaa viistää suurjännitelinjan suoja-alue, joka on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan vaara-alueena (va). Lisäksi kaavassa on annettu seuraavia yleismääräyksiä: Autopaikkoja on varattava vähintään 1 ap/100 k-m² liike- tai toimistotilaa 1 ap/150 k-m² teollisuustilaa. Korttelialueelle saa sijoittaa myös toiminnan kannalta välttämättömät asunnot. Asuinrakentamisessa on tällöin varauduttava radonin torjuntaan. Tontit tulee rajata katualueita vastaan istutuksin. Varastopihat tulee rajata näkösuojaa antavalla rakennetulla tai pensasaidalla. Kuva 4. Suunnittelualue rajattuna ajantasa-asemakaavaan Rakennusjärjestys Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan ja se täydentää voimassa olevia asemakaavoja niiltä osin, mitä kaavassa ei ole toisin määrätty Laaditut selvitykset Suunnittelun pohjana käytetään seuraavia käytettävissä olevia selvitysaineistoja: Pennalan liikenneselvitys, luonnos, Ramboll JOKIMÄKI-eteläinen luontoselvitys, Leena Noko, Päijät-Hämeen maakuntakaavan liikenneselvitys, Orimattilan tieverkolliset selvitykset, Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040, rakennemallityöryhmä,

7 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko alueelle sijoittaa lämpövoimalaitos. Kaavamuutosta on hakenut Orimattilan lämpö Oy. Lämpölaitoksen sijoittaminen alueelle vaatii asemakaavamuutoksen, koska voimassa olevassa kaavassa alue on toimitilarakennusten korttelialuetta. 4.2 HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Hanke on käynnistetty kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksyä kaavoitusohjelma kokouksessaan Kaavoitusohjelmassa on mukana Pennalan teollisuusalueen länsiosan laajennus, jossa yhtenä osana on lämpövoimalaitoksen sijoittaminen alueelle. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia Kytöniityntien lämpölaitoksen asemakaavamuutoksessa ovat: kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Orimattilan Lämpö Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Oy Ympäristöterveyskeskus Kymenlaakson Sähkö Oy Fingrid Oyj Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Muut itsensä osallisiksi mieltävät Vireilletulo Hanke on kuulutettu vireille viikolla 29/2014 paikallislehdissä Orimattilan Sanomat ja Orimattilan Aluelehti sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Samalla kuulutettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanketta varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan mm. kaavahankkeen vaiheista ja osallistumismahdollisuuksista. Tiedottaminen ja osallistuminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavoitusinsinööri on hyväksynyt suunnitelman Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavahankkeen edetessä ja osallisten on mahdollista antaa siitä palautetta koko hankkeen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä

8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Orimattilan Vedeltä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Ympäristöterveyskeskukselta, Kymenlaakson sähköltä, Fingridiltä, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varataan lausunnonanto- ja kommentointimahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. Viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen kanssa järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Hyväksymisaineisto lähetetään tiedoksi Hämeen ELY -keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Päijät-Hämeen liittoon sekä Maanmittauslaitokseen ja lisäksi voimaantulosta tiedotetaan mm. kaupungin rakennustarkastajaa sekä Hämeen ELYkeskusta. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Suunnittelun alkuvaiheen tavoitteet Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa Orimattilan Lämpö Oy:n lämpövoimalaitoksen rakentaminen alueelle Kaavaprosessin aikana tarkentuneet tavoitteet Tavoitteet ovat täydentyneet osallisten ja viranomaisten kuulemisen myötä kaavaprosessin edetessä. Asemakaavan muutoksen luonnos oli nähtävillä , jonka aikana osallisilla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Viranomaisilla oli aikaa lausuntojen antamiseen saakka. Lausuntoja tuli yhteensä viisi, mielipiteitä ei yhtään kappaletta. Hämeen ELY-keskus ilmoitti, ettei anna lausuntoa kaavamuutoksesta. Tiivistelmä kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja niiihin laaditut vastineet: Uudenmaan ELY-keskus pyysi selvittämään kaavaselostuksessa lämpövoimalaitoksen liikennetuotoksen vuorokaudessa. Vastine: Liikennetuotos esitetään kaavaselostuksessa. Fingrid Oyj: Asemakaava-alueella sijaitsee Fingridin voimajohdot Koria-Hikiä 2x110 kv ja Hikiä-Nikkilä 110 kv. Lisäksi Fingrid suunnittelee uutta kv voimajohtoa Hausjärven Hikiän ja Orimattilan Pennalan välille. Tämän johdon ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä. Voimajohdon reitin yksi vaihtoehto sijaitsee asemakaava-alueen lähistöllä. Asemakaava-alueen itäpuolella kulkevia Koria - Hikiä ja Hikiä Nikkilä -voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus yhteensä 65 metriä leveälle johtoalueelle. Johtoalue muodostuu 45 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen. Voimajohtoalue ulottuu 25 metriä Hikiä-Nikkilä voimajohdon keskilinjasta itään. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon seuraavia asioita: Kaavoituksen täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävien voimansiirtoyhteyksien ylläpito ja kehittäminen. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta saa aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Em. rakenteet tai laitteet eivät pääsääntöisesti saa olla yli kaksi metriä korkeita. rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. 8

9 Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajan omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Voimajohdon virtajohtimien alle sijoittuvien istutusten osalta on otettava huomioon, että puuston tai kasvien luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. Voimajohtoalueella ei voi pysäköidä ajoneuvoja ilman Fingridin kanssa tehtyä yksityisoikeudellista sopimusta. Voimajohtoalue ei sovellu varastointiin eikä lastaukseen. Polttonesteen jakelun suunnittelussa on otettava huomioon jakelupisteensijoittaminen riittävälle etäisyydelle voimajohdosta. Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa Sähköjohdot ja maantiet esitetään. Kaikesta voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämälausunnossa esitetään seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen toteuttamisessa on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Vastine: Voimajohtoalueen reuna eli rakennusrajoitusalueen raja (25 metriä Hikiä-Nikkilä voimajohdon keskilinjasta) viistää asemakaavan muutosalueen länsireunaa eli käytännössä kaavamuutosalue sijoittuu voimajohtoalueen ulkopuolelle. Kaavamuutosalueen ja voimajohdon välissä sijaitsee lisäksi Kytöniityntien katualue. Lämpövoimalaitoksen sijoittumista asemakaavan ET-alueelle ei ole kaavassa tarkemmin määritetty. Sijoittuminen tarkentuu lämpövoimalaitoksen suunnittelun edetessä. Suunnitteluvaiheessa lämpövoimalaitoksen toteuttaja on yhteydessä Fingridiin, jotta turvallisuusnäkökohdat ym. seikat tulevat huomioiduksi. Ympäristöterveyskeskus: Asemakaavoituksessa on tärkeää ottaa huomioon pinta- ja pohjaveden pilaamiskielto, jätevesien käsittely, turvalliset liikennejärjestelyt, pysäköintialueiden hulevesien käsittely sekä radonhaitan torjunta rakentamisessa. Lämpövoimalaitos tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen terveys-, haju- tai viihtyisyyshaittaa. Vaikutusten tarkastelu mm. melun ja tärinän sekä ilman laadun kannalta on tärkeää. Melun merkitys terveyshaittana on kasvamassa ja sen hallintaan on syytä panostaa. Ilman epäpuhtauksista erityisesti pienhiukkasten merkitys on ihmisten terveyshaittana korostumassa. Suunnittelualueelle tuleva liikenne kasvaa ja tämä tulisi ottaa huomioon suunnittelualueen liikennejärjestelyissä. Vastine: Kaavaselostuksessa on määräyksiä rakennuspaikan hulevesien käsittelystä. Pääsääntöisesti vettä läpäisemättömiltä pinnoilta syntyvää hulevettä tulisi viivyttää rakennuspaikalla. Lämpölaitoksen aiheuttama liikenne on vähäistä verrattuna Pennalan työpaikka-alueen nykyiseen ja alueen laajentuessa myös lisääntyvään liikenteeseen verrattuna. Alueen liikennejärjestelyt tulevat paranemaan tulevaisuudessa mm. Rautamäentien uuden liittymän ansiosta. Lämpövoimalaitoksesta syntyvään meluun ja tärinään ei sinänsä oteta kantaa asemakaavassa. Nämä seikat mukaan lukien päästöt ovat laitoksen suunnittelussa ja luvituksessa huomioitavia seikkoja. Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo: Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / Arkeologia esittää lausuntonaan, että kaavahankkeen toteuttamiselle ei ole estettä arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta. Vastine: Lausunto ei vaikuta kaava-aineistoon. Orimattilan Vesi Oy: Kytöniityntielle rakennettu Orimattilan Vesi Oy:n omistama jätevesipumppaamo sijaitsee lämpölaitostontin kulmassa. Tämä on syytä ottaa huomioon kaavamerkinnöissä. Vastine: Jäteveden pumppaamo merkitään kaavakartalle omalla aluevarausmerkinnällä. Valmisteluvaiheen jälkeen kaava-aineistoon tehdyt keskeisimmät muutokset: Kaavaselostukseen kappaleeseen Vaikutukset liikenteeseen lisättiin uuden lämpövoimalaitoksen aiheuttama liikennetuotos vuorokaudessa. Selostuksen kappaleen Kaavaprosessin aikana tarkentuneet tavoitteet täydentäminen Jäteveden pumppaamon paikka merkittiin kaavakartalle erillisenä aluevarauksena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin. 9

10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi tarkoitettu tontti. Tontin sisälle on merkitty jäteveden pumppaamon paikka (et-1) ja Kytöniityntien varteen istutettava alueen osa Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 1,09 ha. Se on kokonaisuudessaan osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Asemakaavan muutokseen on määrätty rakennuksen, rakenteiden ja laitteiden ylin korkeusasema (116 mmpy). Tarkoituksena on mahdollistaa tontille lämpölaitoksen rakentaminen, jossa olisi noin 30 metrin korkuinen piippu. 5.2 KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET Asemakaavan merkinnät ovat ympäristöministeriön asetuksen mukaisia ja ne löytyvät kokonaisuudessaan kaavakartalta. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön eivät ole merkittäviä, koska lämpölaitos tulee olemaan osa laajenevan teollisuusalueen rakennuskantaa. Ympäristössä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltuja rakennuksia Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset tulevat olemaan vähäisiä, mutta uusi lämpövoimalaitos aiheuttaa pienen lisäyksen liikennemäärissä Kytöniityntiellä ja Jokimäentiellä sekä Lahdentien risteysalueella. Uuden lämpölaitoksen aiheuttama liikennetuotos on tavallisesti kolmesta viiteen kuorma-autoa ja yhdestä kahteen henkilöautoa (huoltoajo) vuorokaudessa. Kokonaisuuden kannalta muutos teollisuusalueella ei kuitenkaan ole merkittävän suuri Vaikutukset ympäristöön ja maisemaan Tontin rakentuminen vaikuttaa pinta- ja hulevesiin. Rakentamisessa tulisi huomioida pintavesien imeytys tontilla. Lämpövoimalaitoksesta syntyvä melu, tärinä sekä pienhiukkaspäästöt huomioidaan laitoksen suunnittelussa ja luvituksessa. Lämpövoimalaitoksella on maisemallisia vaikutuksia. Laitoksen piippu nousee noin 30 metrin korkeuteen. Laitos kuitenkin sijoittuu teollisuusalueelle ja jää suurelta osin varsinkin tiemaisemassa jo olemassa olevien teollisuusrakennusten taakse. 10

11 5.4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Asemakaavamuutoksen kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön asetuksen mukaisia. Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.5 NIMISTÖ Kaavamuutoksessa ei ole uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaavamuutoksen lainvoimaisuus on kuulutettu. Kaupunki toteuttaa kaavamuutosta lupamenettelyjen kautta ja vastaa kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta alueella. Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. Asemakaavan muutoksen toteutuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota hulevesien käsittelyyn ja ohjaamiseen. Ensisijaisesti hulevedet tulee imeyttää omalla tontilla. On suositeltavaa, että tontille jätetään mahdollisimman paljon puustoa ja rakentaessa käytetään läpäiseviä pinnoitteita. Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys. Orimattilassa Eero Manerus kaavoitusinsinööri 11