Itä-Suomen rakennerahasto-ohjelmat, tilannekatsaus

Transkriptio

1 Itä-Suomen rakennerahasto-ohjelmat, tilannekatsaus Itä-Suomen huippukokous, Lehdistöseminaari , Kuopio Ohjelmapäällikkö Satu Vehreävesa Pohjois-Savon liitto

2 Itä-Suomen kehittämisstrategian ydin kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset (EAKR TL1) hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä (EAKR TL2) vetovoimainen elinympäristö (EAKR TL3) toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima (ESR)

3 milj.euroa EAKR-ohjelmien edistymistilanne EAKR + valtio EAKR-toimenpideohjelmat: edistymistilanne Sitomatta Sidottu ,5 % 41,0 % 45,2 % 46.2 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi

4 Itä-Suomen EAKR-ohjelman edistyminen toimintalinjoittain Sidottu EU+valtio Kehys ,2 % 48,7 % 54,8 % 0 TL 1 TL 2 TL 3

5 % EAKR ja kansallinen julkinen rahoitus Itä-Suomessa Toimintalinjan 3 kysyntä ja myönnetty rahoitus kasvanut vauhdilla, myöntövaltuudet (MYAK ) jo 88 % kehyksestä tasaisen toteumavauhdin raja EAKR Kans. Julk TL 1 TL 2 TL 3

6 EAKR-ohjelman ydinindikaattoreiden toteutuminen Itä-Suomessa Indikaattorit Uudet yritykset * Uudet työpaikat * Uudet T&K - työpaikat Yhteensä ,20 % - naiset ,70 % - miehet ,70 % Yhteensä ,80 % - naiset ,10 % - miehet ,70 % Yhteensä Toteuma Tavoite Toteuma-aste ,60 % * Uusien yrityksien ja työpaikkatietojen luvut eivät ole vertailukelpoisia: Tuki2000 järjestelmän tiedot ovat loppuun maksettujen yrityshankkeiden tietoja ja Finnveran osalta suunnitelmavaiheen arvioita Indikaattori Lissabonin strategian mukaiset hankkeet Tasa-arvohankkeet Tavoite (osuus EAKRrahoituksesta) Tilanne (osuus EAKRrahoituksesta) 75% / 85,7 % 79,90 % 11,00 % 12,70 % Ympäristöpositiiviset hankkeet 20,00 % 34,40 % T&K toiminnan määrä 35 % 20,00 %

7 Horisontaaliset tavoitteet Kestävä kehitys Huomioidaan jo hankevalinnassa (arviointikriteerit) Ympäristöpositiivisiin hankkeisiin (359 kpl) sidottu 34,4 % kaikesta sidotusta EAKR-osuudesta, toimintalinjalla 3 jopa 68 % Hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin 3,3 % sidotusta rahoituksesta Kasvihuonepäästöjä vähentävien hankkeiden osuus sidotusta rahoituksesta 4,8 % Tasa-arvo ja syrjimättömyys Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin hankkeisiin (162 kpl) sidottu 12,7 % sidotusta EAKR-rahoitusosuudesta (sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välinen tasa-arvo) Sukupuolten välinen tasa-arvo: 137 hanketta, 10,9 % EAKR-rahoituksesta Verkostoituminen ja kumppanuus Yhteistyötä eri tasoilla, niin hallinnoinnissa kuin toteutuksessakin Yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin (77 kpl) on sidottu 7,1 % kaikesta sidotusta EAKR-rahoituksesta

8 Ongelmia ja riskejä ohjelman toteutuksessa Muuttunut taloudellinen tilanne ja hidas käynnistyminen Ohjelman hankkeiden perustuminen moniin kansallisiin, säännöiltään erilaisiin tukijärjestelmiin Täytäntöönpanon resurssien vähäisyys ja osaamisen erot välittävissä toimielimissä (mm. organisaatiomuutoksista johtuen) Hankala järjestelmä rajoittanut hankkeiden hallinnoijien määrää

9 Painopisteet Etelä-Savo Loppuohjelmakauden painotukset linjattu Etelä-Savon maakuntaohjelmassa : Etelä-Savossa on ohjelmakauden alussa panostettu voimakkaasti maakunnan osaamisrakenteisiin ja erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristön saattamiseksi kilpailukykyiseksi ja maakunnan elinkeinoelämää hyyödyntäväksi. Keväällä 2010 valmistuneessa Innovaatiostrategiassa luodaan vajva perusta ohjelmakauden viimeisten vuosien painopisteille. Näiden avaintuotanto-alojen rajapinnoista syntyvät ne innovaatiot, joiden tavoitteena on tuottaa uusia innovaatiivisia asiakasratkaisija ja uutta liiketoimintaa: Teknologiapohjaiset innovaatiot: uusiutuva energia, kuituteknologia ja muu metsäbiomassan hyödyntäminen sekä materiaali ja ympäristöteknologia Palveluinnovaatiot ja palveluliiketoiminta liittyen esimerkiksi turvallisuuteen, digitointiin ja sähköiseen arkistointiin sekä matkailu- ja elämystuotantoon Ohjelman viimeisinä vuosina rahoitusta allokoidaan myös maakunnan kannalta strategisten liikenneinfrahankkeiden toteuttamiseen, esimerkkinä Savonradan nopeuden nosto välillä Mikkeli - Pieksämäki.

10 Painopisteet - Kainuu Yritystoiminnan kehittäminen maakunnan kärkialojen t&ktoiminnan ja innovaatiotoiminnan kehittämisen kautta Verkostojen kehittäminen: Measurepolis / Cemis tutkimuskeskus mittaustekniikka erityisesti paperiteollisuuden palveluksessa Woodpolis puutuotealan osaaminen ja tuotekehitys Toimintalinjoista painottuvat loppukaudelle TL 1 (yritystoiminnan kehittäminen) ja TL 2 (innovaatiotoiminta verkostoituminen) TL 3 (saavutettavuus ja toimintaympäristö) lähes täynnä

11 Painopisteet Pohjois-Karjala POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa kehittämisen painopisteiksi on valittu maakunnan luontaisiin vahvuuksiin sekä erityisosaamiseen pohjautuvat tuotannolliset alat; metsä- ja puu & bioenergia, muovi ja metalli/teknologiateollisuus, kivi ja mineraalit sekä elintarviketuotantoklusterit. Lisäksi on valikoitunut aloja, joilla nähdään olevan erityistä kehityspotentiaalia: ICT, kulttuuri- ja hyvinvointituotanto sekä matkailu. Jatkossa tullaan painottamaan erityisesti eri toimialojen välistä uusien tuotteiden kehittämistä ja hyödyntämään ns. toimialojen välisiä rajapintoja etsittäessä uusia, innovatiivisia aluekehityksen voimavaroja. Vaikka teknologiset ratkaisut ovat ensisijaisia uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, tarvitaan niiden lisäksi uusia toimintatapoja ja ratkaisumalleja, jotta eri toimialojen rajapinnalla piilevät mahdollisuudet löydetään ja saadaan käyttöön. Lisäksi päättyvällä EU-tukihakukierroksella haetaan myös hankkeita, jotka toteuttavat Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelmaa.

12 Painopisteet Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakuntaohjelma linjaa aluerahoituksen strategiset kohteet, joihin loppuohjelmakauden rakennerahastovaroja kohdennetaan. MYR päättää lokakuun kokouksessaan varojen tarkemman kohdentamisen. Teknologiateollisuuden tuotannolliset ja teknologiset menetelmät sekä yritysverkostot (tuottavuus ja sitä tukevat välineet ja toimintatavat) Metsäteollisuuden uudistuminen energia-alalle ja biojalostukseen: energiainsinöörikoulutuksen ja akkuteknologian kehitysresurssit, biojalostuksen soveltava tutkimus Mittaustekniikan ja laskennallisen osaamisen soveltaminen eri aloille, mm. ympäristö, farmasia, lääketeollisuus, elintarvike, koneet ja energia Maitotalouden osaamis- ja kehittämispuitteiden sekä jalostuksen kehittäminen Lääkeklusteri Hyvinvointipalvelujen valmistelu- ja päätöstyökalut ja tukevat tietojärjestelmät sekä käytäntöjä uudistavat kehityshankkeet

13 Muiden EU-ohjelmien EAKR-ohjelmaa täydentävät toimenpiteet Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosio MYAK-valmistelussa pääpaino maakuntien strategiatyöhön pohjautuvassa teemallisessa kehittämisessä EAKR- ja ESR yhteishankkeet mm. äkillisistä rakennemuutoksista lieventämiseksi käytettyä ohjelmareserviä käytetty EAKR- ja ESR-ohjelmien kautta yhteisiin elvytystoimiin Esimerkkihankepari: Outokummun Sisältökaivos - Kansainvälinen peli- ja simulaatiostudio sekä yrityshautomotoiminta (investointiosio) (EAKR) Hakija/toteuttaja: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Rahoitus: Hankkeen ydintavoitteena on luoda Outokumpuun uudenlainen pelialan toimintaympäristö pelialan yritysten hautomo- ja liiketoiminnalle ja kansainvälisille projekteille. Hankkeella varustetaan vuokratilat palvelemaan hautomotoimintaa ja pelistudiotyöskentelyä. Investointihankkeen tuloksena on luotu infrastruktuuri ja toimintavalmiudet kansainväliselle pelistudiolle ja yrityshautomotoiminnalle. Vuokratilat varustetaan yrityshautomotoiminnassa tarvittavilla käyttövalmiina olevilla laiteympäristöillä ja kiintokalusteilla. Varustetaan kansainväliset vaatimukset täyttävä pelistudio yritysten ja yksittäisten työntekijöiden käyttöön. Outokummun Sisältökaivos - Kansainvälinen peli- ja simulaatiostudio sekä yrityshautomotoiminta (kehittämisosio) (ESR) Hakija/toteuttaja: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Rahoitus: Hankkeen tavoitteena on 1) kehittää pelialan osaamista, 2) saada syntymään kansallista ja kansainvälistä pelialan hautomotoimintaa sekä esihautomona että varsinaisena yrityshautomona, 3)luoda toimintaympäristö kansainvälisesti korkeatasoiselle pelistudiolle, 4) tehdä Pohjois-Karjala ja Outokummun sisältökaivos tunnetuksi peli- ja 3d-alan osaamisalueena, 5) luoda kansainvälinen verkosto tukemaan yrityshautomotoiminnan yrittäjiä ja työntekijöitä ja pelituotantojen kehittämistä. Hankkeen avulla pyritään synnyttämään yritys- ja yhteistyöverkosto, joka käyttää tehokkaasti hyväkseen pelistudion tarjoamia mahdollisuuksia ja tarjoaa samalla tukensa hautomossa aloittaville yrityksille. Osana hanketta toteutetaan voimakas Outokummun sisältökaivoksen toiminnan kansainvälistymis- ja tiedotuspanostus.

14 Muiden EU-ohjelmien EAKR-ohjelmaa täydentävät toimenpiteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma täydentävyys näkyy erityisesti yritystukitoiminnassa Esimerkkihanke: Ylä-Savon vesistöt kuntoon -hanke EAKR-hanke ( ) Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta tuki (EU+ valtio) on EMR-hanke ( ) Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta tuki (EU+valtio) on Hakija/toteuttaja: Lapinlahden kunta Parantamalla Iisalmen reitin veden laatua sekä Ylä-Savon vesistöjen tilaa lisätään vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kehitetään asuinympäristöä. Hankkeen tavoitteena on kehittää olemassa olevaa ympäristöalan yritystoimintaa ja edistää uusien yritysten syntyä. Hankkeen toimintaalueena on Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven, Iisalmen, Lapinlahden, Varpaisjärven, Pielaveden, Keiteleen ja Maaningan kuntien alueet. EAKR-toimenpideohjelmasta rahoitettavalla hankkeella edistetään vesistökunnostusta, aktivoidaan asukkaiden omaehtoista kunnostustoimintaa, tuetaan haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyvään toimintaa sekä edistetään hoitokalastusta. Hankkeessa vahvistetaan hajaasutusalueen jätevesihuoltoa laajoina kokonaisuuksina yli kuntarajojen kehittämällä vuorovaikutteisten suunnitteluohjeistuksen haja-asutusalueen jätevesihuollon yleissuunnitelmien sisällöstä ja laatimalla yleissuunnitelmat hankealueen kuntiin. Hankkeessa kehitetään myös muun muassa sakokaivolietteen yhteiskeräilyn toimintamalli ja edistetään jätevesijärjestelmien huoltoverkoston luomista. EU:n maaseuturahaston (EMR) rahoitusta suunnataan maatalouden vesiensuojelun edistämiseen. EMR:n tuella toteutettavan hankkeen keskeisin tavoite on tuottaa tietoa tilakohtaista vesiensuojeluratkaisuista ja niiden kustannuksista tiloilla tapahtuvan päätöksenteon pohjaksi. Hanke vastaa myös koko maakunnan alueella maatalouden kosteikkojen lisäämisen koordinoinnista.

15 Valtakunnallinen Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi milj.euroa ESR-ohjelman edistymistilanne ESR-toimenpideohjelma: edistymistilanne Sitomatta Sidottu ,9 % 42,9 % 43,9 % 50,5 % 39,8 %

16 SIDOTUT JA MAKSETUT, ESR ITÄ-SUOMEN SUURALUEOSIO Myöntövaltuudet* Sidonnat % Sitomatta Maksettu Maksettu kehyksestä % Etelä-Savon ELY-keskus , ,00 72, , ,57 33,54 Pohjois-Savon ELY-keskus , ,00 80, , ,39 23,64 Kainuun ELY-keskus , ,00 68, , ,48 24,47 Pohjois-Karjalan ELY-keskus , ,00 67, , ,79 21,60 Etelä-Savon liitto , ,00 61, , ,47 11,22 Pohjois-Savon liitto , ,00 44, , ,66 3,62 Kainuun liitto , ,00 90, , ,84 39,37 Pohjois-Karjalan maakuntaliiitto , ,00 59, , ,00 37, , ,00 72, , ,20 *sis. Reservit ja tekninen tuki

17 ESR-hankevolyymi Itä-Suomen suuralueella TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen hankkeita yht. 95 TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen hankkeita yht. 97 TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien koulutus- ja palvelujärjestelmien kehittäminen hankkeita yht. 122 TL 4: KV- yhteistyö - ja hyvät käytännöt hankkeita yht. 8 Kehittämishankkeita käynnissä yhteensä 322

18 ESR-hanketoiminnan tuloksia mennessä: Käynnissä olevia kehittämishankkeita 297 kpl Projekteissa aloittaneita henkilöitä , joista työssä olevia ja yrittäjiä työttömiä Syntyneitä yrityksiä 927 kpl Syntyneitä työpaikkoja kpl Koulutuspäiviä kpl Tukityöllistämispäiviä kpl

19 ESR-rahoituksen käyttö työvoimapoliittisiin toimiin Itä-Suomessa Rahoitusta osoitettu työvoimapoliittisiin toimiin (palkkatukiin, starttirahoihin ja työvoimakoulutukseen) neljässä maakunnassa vuonna n. 24 M Palkkatukirahoja kohdennettu mm. 3. sektorin työllistämiseen välityömarkkinahankkeissa sekä nuorten työllisyyttä edistäviin hankkeisiin ESR-varoja on kohdennettu merkittävästi starttirahoihin esim. Pohjois-Savossa Työvoimakoulutuksessa rahoitettu esim. yhteishankinta koulutuksia yhdessä yritysten kanssa PROTEKhankekokonaisuudessa

20 vuosi 2000 = Itä-Suomen ja koko maan BKT:n kehitys * Indeksi: vuosi 2000=100 Rakennerahastokausi Tavoite 1 -kausi Kilpailykyky ja työll Itä-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus

21 indeksi 2005=100 Yritysten liikevaihdon kehitys maakunnittain Koko maa 60 Etelä-Savo Pohjois-Savo 40 Pohjois-Karjala Kainuu

22

23

24 Lisätietoja / osoitteita Itä-Suomen rakennerahastoportaali Valtakunnallinen palvelu Rakennerahastotietopalvelu (EURA tietojärjestelmän yhteydessä)

25 *tulevat ajankohdat komission esityksiin, nettisivuihin ja käytyihin keskusteluihin perustuvia arvioita, aikataulu saattaa vielä muuttua Aluepolitiikan tulevaisuus aikataulu / Itä-Suomen EU-toimisto päivitetty alueellisen koheesion vihreä kirja alueet raportti Barcan raportti orientaatiopaperi: Hübnerin testamentti Itämeri-strategia 6. edistymisraportti kauden arviointiraportti (tavoite 1 & 2) komissaari Sameckin keskustelupaperi makroalueista Territories with specific geographical features -working paper Territorial cohesion: unleashing the territorial potential (taustadokumentti Kiirunassa pidettyä Ruotsin puheenjohtajuuskauden aluepolitiikkakonferenssia varten + koonti vihreän kirjan konsultaatiovastauksista) orientaatiopaperi: Sameckin näkemykset EU konsultaatio Future of cohesion policy in richer regions -working paper Strateginen dialogi jäsenmaiden ja komission välillä, jota vetää erityinen politiikkaryhmä budjetin välitarkistus (komission raportti) Espanjan puheenjohtajuuskausi: päätös Lissabonin strategian jatkosta (EU 2020) korkean tason kompromissi liittyen aluepolitiikan tulevaisuuteen (dokumenteissä esitetty arvio) Itämeri-strategian ensimmäinen vuotuinen foorumi* Tonavan alueen strategia 5. koheesioraportti* intensiivinen dialogi sidosryhmien kanssa* Viides koheesiofoorumi järjestetään Brysselissä* budjettikehysesitys (rahoituskehys ja asetuspaketti)* juridiset ehdotukset ja vaikutusten arvionti* ensimmäinen Itämeri-strategian toteutuksen väliraportti* Barcan raportissa esiintyvä ajatus: tässä vaiheessa luotaisiin European Strategic Development Framework, jossa linjataan uudet politiikkatoimet, päätavoitteet ja indikaattorit toiminnan arviontia varten* säädöspohja (regulatory framework) uudelle rahoituskaudelle* uusi rahoituskausi alkaa (ehdotettu myös, että nykyistä rahoituskautta jatkettaisi EU-parlamentaarikkojen kauden loppuun ja uudet kaudet olisivat viisivuotisia ja seuraisivat ajallisesti Euroopan parlamentin toimikausia)* syksy 2008 kevät 2009 syksy 2009 kevät 2010 syksy 2010 kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 kevät 2013 syksy 2013 kevät 2014 komission raportit jäsenmaat mahdollisuus vaikuttaa muut

26

27