Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit"

Transkriptio

1 Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Case 3: Kerroskuivuri vs viirakuivuri briketin valmistukseen käytettävän sahanpurun kuivauksessa Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie Lieksa

2 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 2 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, kannattaako haketta, purua ja/tai kuorta kuivata sahan oman lämpölaitoksen lämmöllä vai hakkeen käyttökohteessa kaukolämpövoimalan yhteydessä, kun kuivurityyppinä käytetään kerroskuivuria tai viirakuivuria. Samalla tutkittiin, millä edellytyksillä kuivaus on kannattavaa ja millaisella toimintatavalla liiketoiminta kannattaa järjestää. Biopolttoaineen kuivaus tuo seuraavia etuja lämpölaitoksille - biopolttoaineen energiasisältö MWh/i-m3 kasvaa (sisältää vähemmän vettä, jonka haihduttamiseen kuluu osa poltossa saatavasta energiasta) - biopolttoaine lämmintä jo ennen kattilaan syöttöä, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - lämpölaitoksen hyötysuhde parantuu kts kuvat 1 ja 2. - jos lämpölaitoksen nimellisteho (valmistajan antama takuuarvo max teholle) on laskettu kuivaamattomalla biopolttoaineella (keskikosteus 50 60%), niin kuivatulla biopolttoaineella voidaan saada kattilasta jopa yli 100% tehoja lisää. - Lämpölaitoksen savukaasupesureiden vesien lämpö on mahdollista hyödyntää kuivurissa, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - Kuljetuskustannukset laskevat jopa puoleen ( /MWh ja /i-m 3 ), sillä tuoreesta biomassasta ei saada aina täyttää kuormaa painon ylityksen vuoksi ja kuorman pienemmän energiasisällön vuoksi. Briketöinnin ja pelletöinnin ehdoton edellytys on riittävän kuiva raaka-aine. Teollisuuslaadun briketin valmistus onnistuu, kun biomassan (puru, kutterinlastu yms) kosteus alle 18%. Sen sijaan pelletin valmistuksessa raaka-aineen tulee olla hienojakoista havupuuta (sahanpurua), jonka kosteus alle 15%. Pelletin valmistuksessa raaka-aineella kosteudelle on siis tiukemmat vaatimukset kuin briketöinnissä. Kuivauksen avulla hakkeesta saadaan siis jopa lähes kaksi kertaan enemmän lämpöenergiaa irtokuutiometriä kohti kuin ilman kuivausta. Kaukolämpövoimalan tapauksessa voidaan hyödyksi lisäksi laskea se, että kuivattu hake on valmiiksi lämmintä polttokattilaan mennessä, jolloin kattilan hyötysuhde paranee useita prosentteja. Kun nämä huomioidaan, niin kaukolämpövoimalan tapauksessa kuiva ja lämmin hake voi tuottaa jopa yli kaksi kertaa enemmän lämpöä kuin tuore metsähake per irtokuutiometri. Metsähakkeen kuivaus kaukolämpölaitoksella on tämän tutkimuksen mukaan erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Myös kuivan biomassan kuljetus on kannattavampaa kuin tuoreen biomassan kuljetus, sillä yhdessä kuormassa kuivaa biomassaa saadaan jopa kaksinkertainen energiamäärä (MWh) toimitettua asiakkaalle verrattuna tuoreeseen biomassaan. Esimerkiksi jos tuoreen hakkeen energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 ja paino 300 kg/i-m3 ja kuivan hakkeen energiasisältö 0,85 MWh/i-m3 ja paino 253 kg/i-m3, niin märkää haketta saadaan kuormassa toimitettua asiakkaalle noin 64 MWh per kuorma (120 i-m3 per kuorma) ja kuivattua haketta taas saadaan toimitettua noin 121 MWh (142 i-m3 per kuorma). Annetuilla biopolttoaineen lähtöarvoilla tuoreen biopolttoaineen kuivaus on kannattavaa kaikissa tapauksissa, jos tuotantomäärä on yli irtokuutiota ja jos polttoaineen kosteusprosentti laskee kuivauksessa yli 15%. Kannattavuutta lisää, jos kuivurin tuottama polttoaine käytetään heti lämpimänä kuivurin yhteydessä olevassa lämpölaitoksessa. Erityisen kannattavaa kuivaus on, jos lämpölaitoksen tehot eivät riitä huippukulutuksen aikaan kosteaa polttoainetta käytettäessä. Tällöin kuivurin tuottamalla kuivalla polttoaineella voidaan korvata lisä/varalämmön käyttöä tai jopa kokonaan uuden lämpölaitoksen rakentaminen. Laskelmissa ei huomioitu mahdollisia investointitukia. Jos kuivuri-investoinnille saadaan

3 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 3 investointituki (normaalisti 30%), niin kuivaus on kannattavaa toimintaa kaikissa tarkasteluissa tapauksissa, sillä tuet parantavat vuositulosta noin euroa vuodessa. Sahanpurun kuivaus briketöintiä varten ei ole kannattavaa, jos siitä saa briketin raaka-aineeksi kuivattuna 20 euroa irtokuutiolta. Tuoreen sahanpurun voi myös aina myydä sellaisenaan energiantuotantoon. Tällä hetkellä kaukolämpölaitokset maksavat kosteasta biopolttoaineesta noin 15 euroa MWh:lta toimitettuna. Tuoreen sahanpurun energiasisältö on noin 0,7 MWh per irtokuutio ja keskimääräinen rahti noin 3 euroa per irtokuutio. Tällöin myyjä saa irtokuution tuoreesta sahanpuruerästä noin euroa. Jotta sahanpurua kannattaisi kuivata briketintuotantoa varten, tulee brikettiliiketoiminnan tuottaa voittoa vähintään euroa tonnin kapasiteetilla. Tämä tarkoittaa, että brikettituotannon tulee tehdä voittoa vähintään 40 euroa per tuotettu tonni. Verrattaessa viirakuivuria ja kerroskuivainta, niin havaitaan, että kerroskuivuri on investointikustannuksiltaan noin 20% pienempi kuin viirakuivain, kun vuosittainen kapasiteetti on tonnia. Kerroskuivain on kompaktimpi kokonaisuus, jolloin myös rakentamistyöt (perustukset yms.) ovat edullisemmat. Tämän tutkimuksen lähtötiedoilla kerroskuivain on hieman edullisempi ratkaisu biomassan kuivaukseen kuin viirakuivuri.

4 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Biopolttoaineen kuivauksen edut lämpölaitoksille 5 3. Kerroskuivurit 4. Viirakuivurit 5. Aineisto ja menetelmät 6.1 Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 1.1 Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta i-m 3 tuottavalla sahalla Case 1.2 Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta i-m 3 tuottavalla sahalla 6.2 Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Case 2.1: Kerroskuivuri metsähaketta i-m 3 käyttävällä kaukolämpölaitoksella Case 2.2: Kerroskuivuri metsähaketta i-m 3 käyttävällä kaukolämpölaitoksella 6.3 Case 3.1 ja 3.2: Kerroskuivuri vs viirakuivuri briketin valmistukseen käytettävän sahanpurun kuivauksessa Tulokset Johtopäätökset 32 Kirjallisuus 34

5 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 5 1. Johdanto Puun Käytön laaja-alaistamishankkeen tavoitteena on kartoittaa uusia puutuoteratkaisuja ja etsiä kannattavia liiketoimintamalleja seuraavasti: - millaisia tuotteita, mihin käyttötarkoituksiin, tärkeimmät ominaisuudet ja testaustiedon hankinta mm. palon- tai termiitinkestosta - valmistusteknologiat eli millaisilla koneilla, laitteilla ja prosesseilla tuotteita valmistetaan - sivutuoteasiat eri ratkaisuilla - Uusiin tuotteisiin ja järjestelmäkokonaisuuksiin sekä modifiointiin liittyvät kohdemarkkinoiden ja valmistusmaan vaatimat hyväksynnät, vaatimukset, määräykset ja asiakastarpeet - Kootun tiedon analysointi Lieksan Teollisuuskylä Oy:n ja yritysverkoston käyttöön eli raportti liiketoimintamallivaihtoehdoista Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, kannattaako sahahaketta, purua ja/tai kuorta kuivata sahan oman lämpölaitoksen lämmöllä vai hakkeen käyttökohteessa kaukolämpövoimalan yhteydessä, kun kuivurityyppinä käytetään kerroskuivuria tai viirakuivuria. Samalla tutkittiin, millä edellytyksillä kuivaus on kannattavaa ja millaisella toimintatavalla liiketoiminta kannattaa järjestää. 2. Biopolttoaineen kuivauksen edut Biopolttoaineen kuivaus tuo seuraavia etuja lämpölaitoksille - biopolttoaineen energiasisältö MWh/i-m3 kasvaa (sisältää vähemmän vettä, jonka haihduttamiseen kuluu osa poltossa saatavasta energiasta) - biopolttoaine lämmintä jo ennen kattilaan syöttöä, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - lämpölaitoksen hyötysuhde parantuu kts kuvat 1 ja 2. - jos lämpölaitoksen nimellisteho (valmistajan antama takuuarvo max teholle) on laskettu kuivaamattomalla biopolttoaineella (keskikosteus 50 60%), niin kuivatulla biopolttoaineella voidaan saada kattilasta jopa yli 100% tehoja lisää kts kuva 3. Tämä siksi, että kattilan arinoille sopii saman verran sekä kuivaa että märkää biopolttoainetta, joten kuivalla biopolttoaineella on laitteiston teho kasvaa suoraan verrannollisesti biopolttoaineen energiasisällön MWh/i-m3 mukaan. - Lämpölaitoksen savukaasupesureiden vesien lämpö on mahdollista hyödyntää kuivurissa, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - Kuljetuskustannukset voivat jopa puolittua ( /MWh ja /i-m 3 ), sillä tuoreesta biomassasta ei saada aina täyttää kuormaa painon ylityksen vuoksi ja kuorman pienemmän energiasisällön vuoksi. Briketöinnin ja pelletöinnin ehdoton edellytys on riittävän kuiva raaka-aine. Teollisuuslaadun briketin valmistus onnistuu, kun biomassan (puru, kutterinlastu yms) kosteus alle 18%. Sen sijaan pelletin valmistuksessa raaka-aineen tulee olla hienojakoista havupuuta (sahanpurua), jonka kosteus alle 15%. Pelletin valmistuksessa raaka-aineella on siis tiukemmat vaatimukset kuin briketöinnissä.

6 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 6 Kyllösen (2009) toteuttamassa tutkimuksessa sahanpurun kuivauksesta ja briketöinnistä Kuhmo Oy:llä todettiin, että sahanpurun energiatiheys lähes viisinkertaistuu, kun se kuivataan ja puristetaan briketiksi. Sahanpurun energiatiheys oli 0,68 MWh/i-m 3 ja briketin 3,07 MWh/i-m 3. Verrattaessa briketin ja sahanpurun ominaisuuksia havaitaan, että briketti sisältää vähemmän kosteutta, on kosteudeltaan homogeenisempaa ja energiatiheydeltään noin viisi kertaa tehokkaampaa. Suuremmasta energiatiheydestä johtuen saavutetaan huomattavia etuja varastoinnissa ja kuljetuksissa. Kuva 1. Hakkeen kosteuden vaikutus hyötysuhteeseen. Hyötysuhdemittaukset tehtiin Ylihärmän Kuntokeskuksella Helppo Lämpö Oy:n omistamalla 0,97 MW:n tehoisella KPA kattilalla. (Esa Koskiniemi, Juha Viirimäki 2012). Kuvassa 2 esitetään esimerkki hyötysuhteen muuttumisesta kattilan tehon mukaan. Kuvassa 2 on oletettu pienessä kattilassa savukaasun loppulämpötilan alenevan merkittävästi kattilan tehon mukaan, samoin savukaasun happipitoisuus kasvaa suhteessa pienessä kattilassa enemmän kuin suuremmassa kattilassa. Alle 1 MW kattiloissa pienillä osatehoilla säteily- ja johtumishäviön osuus häviöistä on suuri. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012).

7 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 7 Kuva 2. Esimerkki hyötysuhteen muuttumisesta kattilan tehon mukaan (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Kuvassa 3 on esimerkki polttoaineen kosteuden vaikutuksesta kattilasta saatavaan tehoon. Mitoituskosteutta suurempi kosteus alentaa kattilasta saatava tehoa. Samalla kattilan hyötysuhde alenee merkittävästi. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012).

8 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 8 Kuva 3. Esimerkki polttoaineen kosteuden vaikutuksesta kattilasta saatavaan tehoon (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Savukaasupesurien ensisijaisena hankintaperusteena on ollut savukaasujen vesihöyryn lauhdelämmön talteenotosta saatava taloudellinen hyöty. Lauhde-energialla esilämmitetään yleensä kaukolämmön paluuvettä kts kuva 4. Tästä syystä Suomessa pesureja käytetään eniten lämmityskattiloissa. Hiukkaserottimina pesuilla ei ole suurta taloudellista merkitystä, koska ne erottavat tehokkaimmin karkeita hiukkasia kuten hinnaltaan edulliset multisyklonitkin. Kuivurin yhdistäminen kattiloihin, joissa on savukaasupesuri, on järkevää tapauksissa, joissa savukaasupesurien lauhdevesien lämmölle ei ole järkevää käyttökohdetta. Joissain tapauksissa kaukolämmön paluuveden lämpötila on niin korkea, että savukaasupesurien lauhdevettä (noin 55 astetta) ei voida hyödyntää paluuveden lämmittämisessä. Myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa kuivurin käyttö voi olla järkevää, sillä paluuveden esilämmitys pienentää höyryturbiinin jäähdytystä ja sähkötehoa, mikä heikentää pesurin taloudellista kannattavuutta. Jos siis savukaasupesurien lauhdevedet käytettäisiin biopolttoaineen kuivauksessa, niin näitä ongelmia ei syntyisi. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Valtaosa Suomessa polttolaitoksilla käytettävistä märkäerottimista on tyypiltään rikin poistoon tarkoitettuja pesureja, joiden edessä on hiukkaserotin. Jos esierottimena on sykloni, pesuri koostuu erillisestä karkeiden hiukkasten märkäerottimesta ja lämmön talteenottoyksiköstä (LTO), joka on tavallisesti täytekappalekolonni. Hiukkasten märkäpesua ei tarvita, jos hiukkaserottimena on sähkösuodatin.

9 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 9 Rikkidioksidin ja vetykloridin (HCl) erotukseen pesurit ovat tehokkaita. Erotusaste kasvaa päästökaasun alkupitoisuuden mukana. Esimerkiksi turpeenpolton rikkidioksidin (ja hiukkasten) erotusaste on tavallisesti %. Hiukkasten mukana pesuveteen erottuu myös raskasmetalleja. Rikkidioksidin erotusasteeseen vaikuttavat pesuveden lämpötila ja ph. Myös HCl:n erotusaste on korkea, useimmiten %. Lauhdevesi johdetaan selkeytysaltaasta neutraloituna ja suodatettuna viemäriin tai vesistöön. Ojaan johdettava lauhdevesi saostetetaan kemiallisesti, selkeytetään ja suodatetaan. Neutralointikemikaalin (tavallisesti NaOH) kulutus kasvaa rikkipitoisuuden mukana, mikä lisää kustannuksia. Pesurin lauhdeveden ja tuhkalietteen käsittelyn vaatimuksista tulee sopia etukäteen paikallisen ympäristöviranomaisen kanssa. Pesurit ovat taloudellisesti edullisimpia kosteita puupolttoaineita käyttävissä lämpökeskuksissa. Niissä hiukkasten erotusaste on melko vaatimaton, koska pienhiukkasten osuus lentopölyssä on suuri. HCl:n erotuksesta huolimatta neutralointikemikaalin käyttötarve on pieni, koska puun emäksinen tuhka neutraloi lauhdevettä. Kuorta ja purua käyttävillä laitoksilla pesurin lämmön talteenottoteho on parhaimmillaan noin 30 % kattilan tehosta, jos kaukolämmön paluuveden lämpötila on matala (esimerkiksi 45 oc) ja palamisilma kostutetaan pesurivedellä. Kostutuksen ansiosta pesurista saadaan suurempi ja tasaisempi LTO-teho (lämmön talteenoton teho) kaukolämmön paluuveden lämpötilan vaihdellessa. Pesuri toimii tehokkaimmin kattilan nimellistehon alueella. Pienillä osatehoilla ilmakerroin kasvaa ja savukaasut laimenevat, mistä syystä LTO-tehon osuus pienenee. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Kuva 4. Savukaasupesurin lämmön talteenotto-osan kytkentä kaukolämpöverkkoon ja palamisilman kostutin. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012).

10 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Kerroskuivurit Kuvassa 5 on esitetty BioInno-Patu kerroskuivuri. Tehokas ripapattereissa kiertävän lämpimän nesteen ja ilman yhtäaikaiseen kiertoon perustuva kerroskuivausjärjestelmä on tekniikaltaan täysin uutta Suomessa. Kuivaustasoja kerroskuivuriin asennetaan normaalisti 3 5 kappaletta. Kerroskuivurissa käytetään hyväksi kattilahuoneesta saatavaa hukkalämpöä, kaukolämmön paluuvettä jatai savukaasupesureiden vedestä saatavaa lämpöä. Lisäksi kuivurissa hyödynnetään tarpeen vaatiessa primäärilämpöä. Kantavien akselien sisällä ja tasoilla eväputkissa kattilan lämmönvaihtimen kautta kiertävä lämmin vesi kuivattaa tehokkaasti jäätyneenkin hakkeen ja lämmin kiertoilma sitoo ja kuljettaa kosteuden pois. Ilmankierto hoidetaan puhaltimilla, joiden tehoa ohjaa kosteutta tarkkaileva ohjausyksikkö. Kuivattavaksi kelpaa pienillä teknisillä muutoksilla vaikkapa briketin ja pellettien raaka-aineeksi tuleva hake ja sahajauho tai vaikkapa turve. Kuva 5. Bioinno Patu Oy:n kerroskuivuri. 4. Viirakuivurit Viirakuivaimia valmistavat mm. Urbas ja Stela (kts. Viirakuivaimia käytetään yleensä, kun kuivauslämpötilat ovat alle 100 o C asteen. Viirakuivaimilla kuivataan purun ja hakkeen lisäksi viljatuotteita ja ruokaa (mm. muroja, hedelmiä), lemmikkien ruokia (siankorvia, nahkaa, kuivaruokaa yms) ja jätelietteitä. Stela on toimittanut yli 140 matalan lämpötilan viirakuivainta.

11 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 11 Urbas toimitti ison viirakuivaimen Kuhmo Oy:lle, joka käyttää viirakuivuria briketin raaka-aineen kuivaukseen. Kuhmo Oy:n viirakuivain on suunniteltu lämpimästä vedestä saatavan energian ja jo lämmitetyn ympäristön ilman hyödyntämiseen purun kuivatuksessa. Viirakuivaimen pääasiallisena lämmitysenergiana käytetään Kuhmon lämpö Oy:n lämpövoimalan sekundäärienergiaa. Lämpövoimalan kuumalla savukaasulla lämmitetään viirakuivaimen kuivausilmaa. Täydentävänä lämmitysenergiana käytetään pattereita, joiden vesi lämmitetään lämpövoimalassa. Täydentävä lämmitysenergia on primäärienergiaa. Kuvassa 6 nähdään lämmitysenergian kuljettamisen tekniikka kuivainlaitoksen ja lämpövoimalan välillä. Kuivattava tuote saapuu kuivaimelle hihnakuljettimella (kuva 7) ja se johdetaan pääkuljettimen työntötangoilla pudotuskuilun päällä olevasta siilosta annosteluruuville, joka syöttää kiertoruuveja. Kiertoruuvi huolehtii tasaisen tuotekerroksen syöttämisestä koko viiran leveydelle. Kiertoruuvin täyttöaste säätelee materiaalin syöttöä. Kuivatusviiran sekä muiden kuljetuselementtien kierroslukua ohjataan perustuen kuivatuotteen automaattiseen kosteudenmittaukseen. Poistoilmaventtiilit imevät lämmönvaihtimelta kuivausilmaa tuotekerroksen ja polyesterikuituisen viiran läpi ja vievät sen ulkoilmaan. Sähkönkulutuksen minimoimiseksi puhaltimien kierrosnopeutta säädetään kuivaustehon tarpeen mukaisesti. Kuivatusviiran loppupäässä tuote putoaa poistoruuville, jolloin hihnaan takertuneet jäännöspurut puhalletaan ulos. Poistoruuvilta esikuivattu tuote kuljetetaan kahden paluuruuvin kautta jakoruuville ja levitetään toiseksi kerrokseksi ensimmäisen kerroksen päälle suunnilleen kuivaimen puolivälissä. Kuivaimen päässä ylempi kuiva kerros kuoritaan poistoruuville. Viirakuivaimen rakenne esitetään kuvan 8 kaaviossa. Tuotantoa voidaan seurata ja ohjata viirakuivainlaitoksen ohjausjärjestelmällä (kuva 9). Kyllönen Kuva 8. Kaavio viirakuivaimesta. 1 märkätuote, 2a kiertoruuvi edessä, 2b kiertoruuvi takana, 3 poistoruuvi ja ulospuhallus, 4 jakoruuvi, 5 kuivatuote, 6 lämmönvaihdin, 7 poistoilman puhallin, 8 viiranpesulaite ja 9 ympäristön ilma. Kyllönen 2009.

12 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 12 Kuva 9. Viirakuivainlaitoksen ohjausjärjestelmä. Kyllönen Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen lähtötietoina käytettiin Enon energiaosuuskunnalla koekäytössä olleen kerroskuivurin tietoja sekä Lieksan Saha Oy:n antamia tietoja sivutuotteista ja poltosta. Viirakuivurin lähtötiedot hankittiin Stelayhtiöltä Saksasta sekä tutustumalla Kuhmo Oy viirakuivurista tehtyihin julkisiin raportteihin (Kyllönen 2009). Sahaympäristöön rakennetun kerroskuivurin kustannusarvio on euroa, kun tavoitekosteus on yli 30%. Koska metsähake sisältää talvikuukausina lunta ja jäätä, niin kuivuriin tulee asentaa esisulatusjärjestelmä metsähakkeelle, joka nostaa investoinnin arvon euroon. Kun kuivattavan sahanpurun tai hakkeen tavoitekosteus laskee alle 30%, niin kuivuriin on lisättävä yksi tai kaksi tasoa lisää, jolloin kerroskuivurin kustannusarvio nousee euroon. Tarvittavien rakennustöiden kustannusarvio on kerroskuivurin tapauksessa noin euroa. Kapasiteetiltaan kerroskuivurin kanssa yhtä suuren viirakuivurin hankintahinta on noin euroa ja tarvittavien rakennustöiden noin euroa. Viirakuivuri on siis fyysiseltä kooltaan siis isompi kuin kerroskuivuri, joka nostaa rakentamistöiden hintaa.

13 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 1.1 Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta i-m 3 tuottavalla sahalla Taulukoissa 1, 2 ja 3 on esitetty tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 35%). Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 60 % Loppukosteus 35 % Paino kuivattuna 4 i-m3 300 kg/i-m3 253,125 kg/i-m3 Paino alussa 1200 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 750 kg 450 kg Paino kuivattuna 1012,5 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,85 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 187,5 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,31 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 0 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,31 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 57 %

14 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 14 Taulukko 2. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 70 astetta Paino 300 kg/i-m kg Alkukosteus 60 % Loppukosteus 35 % Vettä 450 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 750 kg Haihduttevan veden määrä 187,5 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,098 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 814,845 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 10 % KOKONAISENERGIANTARVE 249 kwh ENERGIANTARVE 62 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 2 h 124 KW/h 31 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 110 C KIERTOVESI PALUU 90 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 896,3295 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,4609 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,3771 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,0838 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 10,7 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 5,3 M3/h

15 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 15 Taulukko 3. Kuivauksen kannattavuuslaskelma, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Kannattavuuslaskelma 1. toimintavuosi Tuotantomäärä i-m3 Alkukosteus 60 % Kuivausaika 2,0 h Loppukosteus 35 % Vuosittainen tuotantoaika 313 d Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivausserän koko 4 i-m3 Kuivan materiaalin energiasisältö 0,85 MWh/i-m3 Lämpöenergian kulutus, hinta ja tehontarvearvio 0,062 MWh/i-m3 30 /MWh 0,12 MW Sähkönkulutus ja hinta 10 kwh/i-m3 0,1 /kwh Kuivaamon hinta Kuivaamorakennuksen ja varastojen hinta Laina Lainan korko 5 % Kuivauksen avulla saatava lisäenergia huomiotuna kattilan hyötysuhteen parantuminen Lämpimän polttoaineen avulla saatava lisäenergia Kuivan biopolttoaineen hinta Kuivauksesta saatava kokonaishyöty Polttoaineesta saatavan lisäenergian hinta 0,31 MWh/i-m3 0,10 MWh/i-m3 20,00 /MWh 9,04 /i-m3 6,2 /i-m3 Kuivan polttoaineen antama logistiikkaetu (saadaan enemmän MWh per kuorma) 2,84 /i-m3 Rahti 5 /MWh 68,10 MWh/kuorma Kattilan max tehon kasvusta saatava hyöty 0 /-m3 (ei tarvitse investoida isompaan kattilaan tai käyttää varajärjestelmää) /i-m3 Myynti ,50 9,04 Liikevaihto ,50 9,04 Muuttuvat kustannukset Logistiikkakulut ,00-0, ,00-0,20 Varaston muutos 0,00 Ulkopuoliset palvelut ,00-0,13 Tuotannon työntekijät Muut muuttuvat kulut Palkat (0,2 kuivaamon hoitajaa) ,00-0,67 Työntekijöiden sosiaalikulut ,00-0,33 Tuotannon henkilökulut yhteensä ,00-1,00 Vapaaehtoiset sosiaalikulut 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Tuotannon kulut (pientarvikkeet, huollot yms) ,00-0,33 Lämpöenergiakulut ,30-1,87 Sähkökulut ,00-1,00 Koneiden ja laitteiden vuokrat 0,00 0,00 Varaosat 0,00 0,00 Muut muuttuvat yhteensä ,30-2,20 Muuttuvat kulut yhteensä ,30-3,53 Myyntikate ,20 5,50 Kiinteät kustannukset Muut kiinteät kustannukset Henkilökustannukset 0,00 0,00 Sosiaalikulut 0,00 0,00 Henkilökustannukset yhteensä 0,00 0,00 Vakuutukset, tarkastukset ja luvat ,00-0,33 Koneet ja laitteet 0,00 0,00 Toimitilat 0,00 0,00 Markkinointi 0,00 0,00 Virkitys 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Hallinto 0,00 0,00 TKI 0,00 0,00 Muut kiinteät kustannukset yhteensä ,00-0,33 Kiinteät kustannukset ,00-0,33 Käyttökate ,20 5,17 Poistot ,00-3,25 Rahoituskustannukset Lainan korko ,00-0,67 Rahoituskustannukset yhteensä ,00-0,67 Voitto/Tappio ennen veroja ,20 1,25 Verot ,57 Voitto/Tappio verojen jälkeen ,63 0,93 1 Rak ennuk s et 10 v uoden tas apois toin. Koneet ja laitteet 25% menojäännös pois toin.

16 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Case 1.2 Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta i-m 3 tuottavalla sahalla Taulukoissa 4, 5 ja 6 on esitetty tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 40%). Taulukko 4. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 40%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 60 % Loppukosteus 40 % Paino kuivattuna 4 i-m3 300 kg/i-m3 262,5 kg/i-m3 Paino alussa 1200 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 750 kg 450 kg Paino kuivattuna 1050 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,8 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 150 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,26 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 0 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,26 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 48 %

17 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 17 Taulukko 5. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 40%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 70 astetta Paino 300 kg/i-m kg Alkukosteus 60 % Loppukosteus 40 % Vettä 450 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 750 kg Haihduttevan veden määrä 150 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,098 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 730,095 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 10 % KOKONAISENERGIANTARVE 223 kwh ENERGIANTARVE 56 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 1,5 h 149 KW/h 37 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 110 C KIERTOVESI PALUU 90 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 803,1045 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,4609 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,3771 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,0838 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 9,6 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 6,4 M3/h

18 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 18 Taulukko 6. Kuivauksen kannattavuuslaskelma, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 40%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Kannattavuuslaskelma 1. toimintavuosi Tuotantomäärä i-m3 Alkukosteus 60 % Kuivausaika 1,5 h Loppukosteus 40 % Vuosittainen tuotantoaika 313 d Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivausserän koko 4 i-m3 Kuivan materiaalin energiasisältö 0,8 MWh/i-m3 Lämpöenergian kulutus, hinta ja tehontarvearvio 0,056 MWh/i-m3 30 /MWh 0,15 MW Sähkönkulutus ja hinta 10 kwh/i-m3 0,1 /kwh Kuivaamon hinta Kuivaamorakennuksen ja varastojen hinta Laina Lainan korko 5 % Kuivauksen avulla saatava lisäenergia huomiotuna kattilan hyötysuhteen parantuminen Lämpimän polttoaineen avulla saatava lisäenergia Kuivan biopolttoaineen hinta Kuivauksesta saatava kokonaishyöty Polttoaineesta saatavan lisäenergian hinta 0,26 MWh/i-m3 0,10 MWh/i-m3 20,00 /MWh 7,73 /i-m3 5,2 /i-m3 Kuivan polttoaineen antama logistiikkaetu (saadaan enemmän MWh per kuorma) 2,53 /i-m3 Rahti 5 /MWh 60,60 MWh/kuorma Kattilan max tehon kasvusta saatava hyöty 0 /-m3 (ei tarvitse investoida isompaan kattilaan tai käyttää varajärjestelmää) /i-m3 Myynti ,00 7,73 Liikevaihto ,00 7,73 Muuttuvat kustannukset Logistiikkakulut ,00-0, ,00-0,20 Varaston muutos 0,00 Ulkopuoliset palvelut ,00-0,10 Tuotannon työntekijät Muut muuttuvat kulut Palkat (0,2 kuivaamon hoitajaa) ,00-0,50 Työntekijöiden sosiaalikulut ,00-0,25 Tuotannon henkilökulut yhteensä ,00-0,75 Vapaaehtoiset sosiaalikulut 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Tuotannon kulut (pientarvikkeet, huollot yms) ,00-0,25 Lämpöenergiakulut ,69-1,67 Sähkökulut ,00-1,00 Koneiden ja laitteiden vuokrat 0,00 0,00 Varaosat 0,00 0,00 Muut muuttuvat yhteensä ,69-1,92 Muuttuvat kulut yhteensä ,69-2,97 Myyntikate ,31 4,75 Kiinteät kustannukset Muut kiinteät kustannukset Henkilökustannukset 0,00 0,00 Sosiaalikulut 0,00 0,00 Henkilökustannukset yhteensä 0,00 0,00 Vakuutukset, tarkastukset ja luvat ,00-0,25 Koneet ja laitteet 0,00 0,00 Toimitilat 0,00 0,00 Markkinointi 0,00 0,00 Virkitys 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Hallinto 0,00 0,00 TKI 0,00 0,00 Muut kiinteät kustannukset yhteensä ,00-0,25 Kiinteät kustannukset ,00-0,25 Käyttökate ,31 4,50 Poistot ,00-2,44 Rahoituskustannukset Lainan korko ,00-0,50 Rahoituskustannukset yhteensä ,00-0,50 Voitto/Tappio ennen veroja ,31 1,56 Verot ,70 Voitto/Tappio verojen jälkeen ,61 1,16 1 Rak ennuk s et 10 v uoden tas apois toin. Koneet ja laitteet 25% menojäännös pois toin.

19 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Case 2.1: Kerroskuivuri metsähaketta i-m 3 käyttävällä kaukolämpölaitoksella Taulukoissa 7, 8 ja 9 on esitetty tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka kuivaa kerroskuivurilla metsähaketta vuodessa irtokuutiota kaukolämmön paluuveden ja hukkalämmön avulla (kuivauslämpötila 70 astetta ja loppukosteus 35%). Taulukko 7. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka kuivaa kerroskuivurilla metsähaketta irtokuutiota vuodessa käyttäen kuivatun materiaalin heti lämmöntuotannossa (kuivauslämpötila 70 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna metsähaketta käyttävään kaukolämpölaitokseen Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 65 % Loppukosteus 35 % Paino kuivattuna 4 i-m3 325 kg/i-m3 265,9091 kg/i-m3 Paino alussa 1300 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,49 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 787,8788 kg 512,1212 kg Paino kuivattuna 1063,636 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,89 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 236,3636 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,4 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 10 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,49 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 100 %

20 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 20 Taulukko 8. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka kuivaa kerroskuivurilla metsähaketta irtokuutiota vuodessa käyttäen kuivatun materiaalin heti lämmöntuotannossa (kuivauslämpötila 70 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna metsähaketta käyttävään kaukolämpölaitokseen Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 60 astetta Paino 325 kg/i-m kg Alkukosteus 65 % Loppukosteus 35 % Vettä 512,12121 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 787,87879 kg Haihduttevan veden määrä 236,36364 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,101 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 939,33273 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 10 % KOKONAISENERGIANTARVE 287 kwh ENERGIANTARVE 72 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 3 h 96 KW/h 24 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 90 C KIERTOVESI PALUU 70 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 1033,266 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,3771 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,2933 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,0838 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 12,3 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 4,1 M3/h

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu. Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia.

Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu. Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia. 2 Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia.fi Pelletin keskihinta Suomessa 3 262,2 /t, = 5,52 cnt/kwh Pelletin kulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Metsästä energiaa -seminaari Iisalmi 11.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 10.4.2014

Lisätiedot

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Projektit Biolämpö Metsäkeskuksen (K-S) hallinnoima hanke jossa Tarkastellaan hake-

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

KUIVURITEKNIIKAN SELVITYS. Dokumentti nro:

KUIVURITEKNIIKAN SELVITYS. Dokumentti nro: KUIVURITEKNIIKAN SELVITYS Laatinut: Pekka Pääkkönen Dokumentti nro: Status: Julkinen 1 1. Käytössä olevia hakkeen kuivausratkaisuja 2. Hakkeen kuivaukseen soveltuvia kuivureita 3. Kapasiteetti ja tekniset

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet David Agar Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Mitä on torrefiointi? Miksi torrefiointi? TOP-prosessi Tapaustutkimus

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

Tulevaisuuden kuivausmenetelmät

Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Tulevaisuuden Saha seminaari 27.5.2009 Timo Pöljö 27.5.2009 1 Tulevaisuuden kuivausmenetelmät Haasteellinen kuivaus Puun luontainen epähomogeenisuus Laaja tuotekirjo Asiakkaiden

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Bioenergiasta elinvoimaa -tulosseminaari Saarijärvi 8.12.2010 Ari Erkkilä, VTT Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Keski-Suomi Hannu Vilkkilä,

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot