Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit"

Transkriptio

1 Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Case 3: Kerroskuivuri vs viirakuivuri briketin valmistukseen käytettävän sahanpurun kuivauksessa Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie Lieksa

2 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 2 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, kannattaako haketta, purua ja/tai kuorta kuivata sahan oman lämpölaitoksen lämmöllä vai hakkeen käyttökohteessa kaukolämpövoimalan yhteydessä, kun kuivurityyppinä käytetään kerroskuivuria tai viirakuivuria. Samalla tutkittiin, millä edellytyksillä kuivaus on kannattavaa ja millaisella toimintatavalla liiketoiminta kannattaa järjestää. Biopolttoaineen kuivaus tuo seuraavia etuja lämpölaitoksille - biopolttoaineen energiasisältö MWh/i-m3 kasvaa (sisältää vähemmän vettä, jonka haihduttamiseen kuluu osa poltossa saatavasta energiasta) - biopolttoaine lämmintä jo ennen kattilaan syöttöä, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - lämpölaitoksen hyötysuhde parantuu kts kuvat 1 ja 2. - jos lämpölaitoksen nimellisteho (valmistajan antama takuuarvo max teholle) on laskettu kuivaamattomalla biopolttoaineella (keskikosteus 50 60%), niin kuivatulla biopolttoaineella voidaan saada kattilasta jopa yli 100% tehoja lisää. - Lämpölaitoksen savukaasupesureiden vesien lämpö on mahdollista hyödyntää kuivurissa, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - Kuljetuskustannukset laskevat jopa puoleen ( /MWh ja /i-m 3 ), sillä tuoreesta biomassasta ei saada aina täyttää kuormaa painon ylityksen vuoksi ja kuorman pienemmän energiasisällön vuoksi. Briketöinnin ja pelletöinnin ehdoton edellytys on riittävän kuiva raaka-aine. Teollisuuslaadun briketin valmistus onnistuu, kun biomassan (puru, kutterinlastu yms) kosteus alle 18%. Sen sijaan pelletin valmistuksessa raaka-aineen tulee olla hienojakoista havupuuta (sahanpurua), jonka kosteus alle 15%. Pelletin valmistuksessa raaka-aineella kosteudelle on siis tiukemmat vaatimukset kuin briketöinnissä. Kuivauksen avulla hakkeesta saadaan siis jopa lähes kaksi kertaan enemmän lämpöenergiaa irtokuutiometriä kohti kuin ilman kuivausta. Kaukolämpövoimalan tapauksessa voidaan hyödyksi lisäksi laskea se, että kuivattu hake on valmiiksi lämmintä polttokattilaan mennessä, jolloin kattilan hyötysuhde paranee useita prosentteja. Kun nämä huomioidaan, niin kaukolämpövoimalan tapauksessa kuiva ja lämmin hake voi tuottaa jopa yli kaksi kertaa enemmän lämpöä kuin tuore metsähake per irtokuutiometri. Metsähakkeen kuivaus kaukolämpölaitoksella on tämän tutkimuksen mukaan erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Myös kuivan biomassan kuljetus on kannattavampaa kuin tuoreen biomassan kuljetus, sillä yhdessä kuormassa kuivaa biomassaa saadaan jopa kaksinkertainen energiamäärä (MWh) toimitettua asiakkaalle verrattuna tuoreeseen biomassaan. Esimerkiksi jos tuoreen hakkeen energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 ja paino 300 kg/i-m3 ja kuivan hakkeen energiasisältö 0,85 MWh/i-m3 ja paino 253 kg/i-m3, niin märkää haketta saadaan kuormassa toimitettua asiakkaalle noin 64 MWh per kuorma (120 i-m3 per kuorma) ja kuivattua haketta taas saadaan toimitettua noin 121 MWh (142 i-m3 per kuorma). Annetuilla biopolttoaineen lähtöarvoilla tuoreen biopolttoaineen kuivaus on kannattavaa kaikissa tapauksissa, jos tuotantomäärä on yli irtokuutiota ja jos polttoaineen kosteusprosentti laskee kuivauksessa yli 15%. Kannattavuutta lisää, jos kuivurin tuottama polttoaine käytetään heti lämpimänä kuivurin yhteydessä olevassa lämpölaitoksessa. Erityisen kannattavaa kuivaus on, jos lämpölaitoksen tehot eivät riitä huippukulutuksen aikaan kosteaa polttoainetta käytettäessä. Tällöin kuivurin tuottamalla kuivalla polttoaineella voidaan korvata lisä/varalämmön käyttöä tai jopa kokonaan uuden lämpölaitoksen rakentaminen. Laskelmissa ei huomioitu mahdollisia investointitukia. Jos kuivuri-investoinnille saadaan

3 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 3 investointituki (normaalisti 30%), niin kuivaus on kannattavaa toimintaa kaikissa tarkasteluissa tapauksissa, sillä tuet parantavat vuositulosta noin euroa vuodessa. Sahanpurun kuivaus briketöintiä varten ei ole kannattavaa, jos siitä saa briketin raaka-aineeksi kuivattuna 20 euroa irtokuutiolta. Tuoreen sahanpurun voi myös aina myydä sellaisenaan energiantuotantoon. Tällä hetkellä kaukolämpölaitokset maksavat kosteasta biopolttoaineesta noin 15 euroa MWh:lta toimitettuna. Tuoreen sahanpurun energiasisältö on noin 0,7 MWh per irtokuutio ja keskimääräinen rahti noin 3 euroa per irtokuutio. Tällöin myyjä saa irtokuution tuoreesta sahanpuruerästä noin euroa. Jotta sahanpurua kannattaisi kuivata briketintuotantoa varten, tulee brikettiliiketoiminnan tuottaa voittoa vähintään euroa tonnin kapasiteetilla. Tämä tarkoittaa, että brikettituotannon tulee tehdä voittoa vähintään 40 euroa per tuotettu tonni. Verrattaessa viirakuivuria ja kerroskuivainta, niin havaitaan, että kerroskuivuri on investointikustannuksiltaan noin 20% pienempi kuin viirakuivain, kun vuosittainen kapasiteetti on tonnia. Kerroskuivain on kompaktimpi kokonaisuus, jolloin myös rakentamistyöt (perustukset yms.) ovat edullisemmat. Tämän tutkimuksen lähtötiedoilla kerroskuivain on hieman edullisempi ratkaisu biomassan kuivaukseen kuin viirakuivuri.

4 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 4 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Biopolttoaineen kuivauksen edut lämpölaitoksille 5 3. Kerroskuivurit 4. Viirakuivurit 5. Aineisto ja menetelmät 6.1 Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 1.1 Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta i-m 3 tuottavalla sahalla Case 1.2 Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta i-m 3 tuottavalla sahalla 6.2 Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Case 2.1: Kerroskuivuri metsähaketta i-m 3 käyttävällä kaukolämpölaitoksella Case 2.2: Kerroskuivuri metsähaketta i-m 3 käyttävällä kaukolämpölaitoksella 6.3 Case 3.1 ja 3.2: Kerroskuivuri vs viirakuivuri briketin valmistukseen käytettävän sahanpurun kuivauksessa Tulokset Johtopäätökset 32 Kirjallisuus 34

5 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 5 1. Johdanto Puun Käytön laaja-alaistamishankkeen tavoitteena on kartoittaa uusia puutuoteratkaisuja ja etsiä kannattavia liiketoimintamalleja seuraavasti: - millaisia tuotteita, mihin käyttötarkoituksiin, tärkeimmät ominaisuudet ja testaustiedon hankinta mm. palon- tai termiitinkestosta - valmistusteknologiat eli millaisilla koneilla, laitteilla ja prosesseilla tuotteita valmistetaan - sivutuoteasiat eri ratkaisuilla - Uusiin tuotteisiin ja järjestelmäkokonaisuuksiin sekä modifiointiin liittyvät kohdemarkkinoiden ja valmistusmaan vaatimat hyväksynnät, vaatimukset, määräykset ja asiakastarpeet - Kootun tiedon analysointi Lieksan Teollisuuskylä Oy:n ja yritysverkoston käyttöön eli raportti liiketoimintamallivaihtoehdoista Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, kannattaako sahahaketta, purua ja/tai kuorta kuivata sahan oman lämpölaitoksen lämmöllä vai hakkeen käyttökohteessa kaukolämpövoimalan yhteydessä, kun kuivurityyppinä käytetään kerroskuivuria tai viirakuivuria. Samalla tutkittiin, millä edellytyksillä kuivaus on kannattavaa ja millaisella toimintatavalla liiketoiminta kannattaa järjestää. 2. Biopolttoaineen kuivauksen edut Biopolttoaineen kuivaus tuo seuraavia etuja lämpölaitoksille - biopolttoaineen energiasisältö MWh/i-m3 kasvaa (sisältää vähemmän vettä, jonka haihduttamiseen kuluu osa poltossa saatavasta energiasta) - biopolttoaine lämmintä jo ennen kattilaan syöttöä, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - lämpölaitoksen hyötysuhde parantuu kts kuvat 1 ja 2. - jos lämpölaitoksen nimellisteho (valmistajan antama takuuarvo max teholle) on laskettu kuivaamattomalla biopolttoaineella (keskikosteus 50 60%), niin kuivatulla biopolttoaineella voidaan saada kattilasta jopa yli 100% tehoja lisää kts kuva 3. Tämä siksi, että kattilan arinoille sopii saman verran sekä kuivaa että märkää biopolttoainetta, joten kuivalla biopolttoaineella on laitteiston teho kasvaa suoraan verrannollisesti biopolttoaineen energiasisällön MWh/i-m3 mukaan. - Lämpölaitoksen savukaasupesureiden vesien lämpö on mahdollista hyödyntää kuivurissa, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - Kuljetuskustannukset voivat jopa puolittua ( /MWh ja /i-m 3 ), sillä tuoreesta biomassasta ei saada aina täyttää kuormaa painon ylityksen vuoksi ja kuorman pienemmän energiasisällön vuoksi. Briketöinnin ja pelletöinnin ehdoton edellytys on riittävän kuiva raaka-aine. Teollisuuslaadun briketin valmistus onnistuu, kun biomassan (puru, kutterinlastu yms) kosteus alle 18%. Sen sijaan pelletin valmistuksessa raaka-aineen tulee olla hienojakoista havupuuta (sahanpurua), jonka kosteus alle 15%. Pelletin valmistuksessa raaka-aineella on siis tiukemmat vaatimukset kuin briketöinnissä.

6 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 6 Kyllösen (2009) toteuttamassa tutkimuksessa sahanpurun kuivauksesta ja briketöinnistä Kuhmo Oy:llä todettiin, että sahanpurun energiatiheys lähes viisinkertaistuu, kun se kuivataan ja puristetaan briketiksi. Sahanpurun energiatiheys oli 0,68 MWh/i-m 3 ja briketin 3,07 MWh/i-m 3. Verrattaessa briketin ja sahanpurun ominaisuuksia havaitaan, että briketti sisältää vähemmän kosteutta, on kosteudeltaan homogeenisempaa ja energiatiheydeltään noin viisi kertaa tehokkaampaa. Suuremmasta energiatiheydestä johtuen saavutetaan huomattavia etuja varastoinnissa ja kuljetuksissa. Kuva 1. Hakkeen kosteuden vaikutus hyötysuhteeseen. Hyötysuhdemittaukset tehtiin Ylihärmän Kuntokeskuksella Helppo Lämpö Oy:n omistamalla 0,97 MW:n tehoisella KPA kattilalla. (Esa Koskiniemi, Juha Viirimäki 2012). Kuvassa 2 esitetään esimerkki hyötysuhteen muuttumisesta kattilan tehon mukaan. Kuvassa 2 on oletettu pienessä kattilassa savukaasun loppulämpötilan alenevan merkittävästi kattilan tehon mukaan, samoin savukaasun happipitoisuus kasvaa suhteessa pienessä kattilassa enemmän kuin suuremmassa kattilassa. Alle 1 MW kattiloissa pienillä osatehoilla säteily- ja johtumishäviön osuus häviöistä on suuri. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012).

7 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 7 Kuva 2. Esimerkki hyötysuhteen muuttumisesta kattilan tehon mukaan (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Kuvassa 3 on esimerkki polttoaineen kosteuden vaikutuksesta kattilasta saatavaan tehoon. Mitoituskosteutta suurempi kosteus alentaa kattilasta saatava tehoa. Samalla kattilan hyötysuhde alenee merkittävästi. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012).

8 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 8 Kuva 3. Esimerkki polttoaineen kosteuden vaikutuksesta kattilasta saatavaan tehoon (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Savukaasupesurien ensisijaisena hankintaperusteena on ollut savukaasujen vesihöyryn lauhdelämmön talteenotosta saatava taloudellinen hyöty. Lauhde-energialla esilämmitetään yleensä kaukolämmön paluuvettä kts kuva 4. Tästä syystä Suomessa pesureja käytetään eniten lämmityskattiloissa. Hiukkaserottimina pesuilla ei ole suurta taloudellista merkitystä, koska ne erottavat tehokkaimmin karkeita hiukkasia kuten hinnaltaan edulliset multisyklonitkin. Kuivurin yhdistäminen kattiloihin, joissa on savukaasupesuri, on järkevää tapauksissa, joissa savukaasupesurien lauhdevesien lämmölle ei ole järkevää käyttökohdetta. Joissain tapauksissa kaukolämmön paluuveden lämpötila on niin korkea, että savukaasupesurien lauhdevettä (noin 55 astetta) ei voida hyödyntää paluuveden lämmittämisessä. Myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa kuivurin käyttö voi olla järkevää, sillä paluuveden esilämmitys pienentää höyryturbiinin jäähdytystä ja sähkötehoa, mikä heikentää pesurin taloudellista kannattavuutta. Jos siis savukaasupesurien lauhdevedet käytettäisiin biopolttoaineen kuivauksessa, niin näitä ongelmia ei syntyisi. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Valtaosa Suomessa polttolaitoksilla käytettävistä märkäerottimista on tyypiltään rikin poistoon tarkoitettuja pesureja, joiden edessä on hiukkaserotin. Jos esierottimena on sykloni, pesuri koostuu erillisestä karkeiden hiukkasten märkäerottimesta ja lämmön talteenottoyksiköstä (LTO), joka on tavallisesti täytekappalekolonni. Hiukkasten märkäpesua ei tarvita, jos hiukkaserottimena on sähkösuodatin.

9 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 9 Rikkidioksidin ja vetykloridin (HCl) erotukseen pesurit ovat tehokkaita. Erotusaste kasvaa päästökaasun alkupitoisuuden mukana. Esimerkiksi turpeenpolton rikkidioksidin (ja hiukkasten) erotusaste on tavallisesti %. Hiukkasten mukana pesuveteen erottuu myös raskasmetalleja. Rikkidioksidin erotusasteeseen vaikuttavat pesuveden lämpötila ja ph. Myös HCl:n erotusaste on korkea, useimmiten %. Lauhdevesi johdetaan selkeytysaltaasta neutraloituna ja suodatettuna viemäriin tai vesistöön. Ojaan johdettava lauhdevesi saostetetaan kemiallisesti, selkeytetään ja suodatetaan. Neutralointikemikaalin (tavallisesti NaOH) kulutus kasvaa rikkipitoisuuden mukana, mikä lisää kustannuksia. Pesurin lauhdeveden ja tuhkalietteen käsittelyn vaatimuksista tulee sopia etukäteen paikallisen ympäristöviranomaisen kanssa. Pesurit ovat taloudellisesti edullisimpia kosteita puupolttoaineita käyttävissä lämpökeskuksissa. Niissä hiukkasten erotusaste on melko vaatimaton, koska pienhiukkasten osuus lentopölyssä on suuri. HCl:n erotuksesta huolimatta neutralointikemikaalin käyttötarve on pieni, koska puun emäksinen tuhka neutraloi lauhdevettä. Kuorta ja purua käyttävillä laitoksilla pesurin lämmön talteenottoteho on parhaimmillaan noin 30 % kattilan tehosta, jos kaukolämmön paluuveden lämpötila on matala (esimerkiksi 45 oc) ja palamisilma kostutetaan pesurivedellä. Kostutuksen ansiosta pesurista saadaan suurempi ja tasaisempi LTO-teho (lämmön talteenoton teho) kaukolämmön paluuveden lämpötilan vaihdellessa. Pesuri toimii tehokkaimmin kattilan nimellistehon alueella. Pienillä osatehoilla ilmakerroin kasvaa ja savukaasut laimenevat, mistä syystä LTO-tehon osuus pienenee. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Kuva 4. Savukaasupesurin lämmön talteenotto-osan kytkentä kaukolämpöverkkoon ja palamisilman kostutin. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012).

10 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Kerroskuivurit Kuvassa 5 on esitetty BioInno-Patu kerroskuivuri. Tehokas ripapattereissa kiertävän lämpimän nesteen ja ilman yhtäaikaiseen kiertoon perustuva kerroskuivausjärjestelmä on tekniikaltaan täysin uutta Suomessa. Kuivaustasoja kerroskuivuriin asennetaan normaalisti 3 5 kappaletta. Kerroskuivurissa käytetään hyväksi kattilahuoneesta saatavaa hukkalämpöä, kaukolämmön paluuvettä jatai savukaasupesureiden vedestä saatavaa lämpöä. Lisäksi kuivurissa hyödynnetään tarpeen vaatiessa primäärilämpöä. Kantavien akselien sisällä ja tasoilla eväputkissa kattilan lämmönvaihtimen kautta kiertävä lämmin vesi kuivattaa tehokkaasti jäätyneenkin hakkeen ja lämmin kiertoilma sitoo ja kuljettaa kosteuden pois. Ilmankierto hoidetaan puhaltimilla, joiden tehoa ohjaa kosteutta tarkkaileva ohjausyksikkö. Kuivattavaksi kelpaa pienillä teknisillä muutoksilla vaikkapa briketin ja pellettien raaka-aineeksi tuleva hake ja sahajauho tai vaikkapa turve. Kuva 5. Bioinno Patu Oy:n kerroskuivuri. 4. Viirakuivurit Viirakuivaimia valmistavat mm. Urbas ja Stela (kts. Viirakuivaimia käytetään yleensä, kun kuivauslämpötilat ovat alle 100 o C asteen. Viirakuivaimilla kuivataan purun ja hakkeen lisäksi viljatuotteita ja ruokaa (mm. muroja, hedelmiä), lemmikkien ruokia (siankorvia, nahkaa, kuivaruokaa yms) ja jätelietteitä. Stela on toimittanut yli 140 matalan lämpötilan viirakuivainta.

11 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 11 Urbas toimitti ison viirakuivaimen Kuhmo Oy:lle, joka käyttää viirakuivuria briketin raaka-aineen kuivaukseen. Kuhmo Oy:n viirakuivain on suunniteltu lämpimästä vedestä saatavan energian ja jo lämmitetyn ympäristön ilman hyödyntämiseen purun kuivatuksessa. Viirakuivaimen pääasiallisena lämmitysenergiana käytetään Kuhmon lämpö Oy:n lämpövoimalan sekundäärienergiaa. Lämpövoimalan kuumalla savukaasulla lämmitetään viirakuivaimen kuivausilmaa. Täydentävänä lämmitysenergiana käytetään pattereita, joiden vesi lämmitetään lämpövoimalassa. Täydentävä lämmitysenergia on primäärienergiaa. Kuvassa 6 nähdään lämmitysenergian kuljettamisen tekniikka kuivainlaitoksen ja lämpövoimalan välillä. Kuivattava tuote saapuu kuivaimelle hihnakuljettimella (kuva 7) ja se johdetaan pääkuljettimen työntötangoilla pudotuskuilun päällä olevasta siilosta annosteluruuville, joka syöttää kiertoruuveja. Kiertoruuvi huolehtii tasaisen tuotekerroksen syöttämisestä koko viiran leveydelle. Kiertoruuvin täyttöaste säätelee materiaalin syöttöä. Kuivatusviiran sekä muiden kuljetuselementtien kierroslukua ohjataan perustuen kuivatuotteen automaattiseen kosteudenmittaukseen. Poistoilmaventtiilit imevät lämmönvaihtimelta kuivausilmaa tuotekerroksen ja polyesterikuituisen viiran läpi ja vievät sen ulkoilmaan. Sähkönkulutuksen minimoimiseksi puhaltimien kierrosnopeutta säädetään kuivaustehon tarpeen mukaisesti. Kuivatusviiran loppupäässä tuote putoaa poistoruuville, jolloin hihnaan takertuneet jäännöspurut puhalletaan ulos. Poistoruuvilta esikuivattu tuote kuljetetaan kahden paluuruuvin kautta jakoruuville ja levitetään toiseksi kerrokseksi ensimmäisen kerroksen päälle suunnilleen kuivaimen puolivälissä. Kuivaimen päässä ylempi kuiva kerros kuoritaan poistoruuville. Viirakuivaimen rakenne esitetään kuvan 8 kaaviossa. Tuotantoa voidaan seurata ja ohjata viirakuivainlaitoksen ohjausjärjestelmällä (kuva 9). Kyllönen Kuva 8. Kaavio viirakuivaimesta. 1 märkätuote, 2a kiertoruuvi edessä, 2b kiertoruuvi takana, 3 poistoruuvi ja ulospuhallus, 4 jakoruuvi, 5 kuivatuote, 6 lämmönvaihdin, 7 poistoilman puhallin, 8 viiranpesulaite ja 9 ympäristön ilma. Kyllönen 2009.

12 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 12 Kuva 9. Viirakuivainlaitoksen ohjausjärjestelmä. Kyllönen Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen lähtötietoina käytettiin Enon energiaosuuskunnalla koekäytössä olleen kerroskuivurin tietoja sekä Lieksan Saha Oy:n antamia tietoja sivutuotteista ja poltosta. Viirakuivurin lähtötiedot hankittiin Stelayhtiöltä Saksasta sekä tutustumalla Kuhmo Oy viirakuivurista tehtyihin julkisiin raportteihin (Kyllönen 2009). Sahaympäristöön rakennetun kerroskuivurin kustannusarvio on euroa, kun tavoitekosteus on yli 30%. Koska metsähake sisältää talvikuukausina lunta ja jäätä, niin kuivuriin tulee asentaa esisulatusjärjestelmä metsähakkeelle, joka nostaa investoinnin arvon euroon. Kun kuivattavan sahanpurun tai hakkeen tavoitekosteus laskee alle 30%, niin kuivuriin on lisättävä yksi tai kaksi tasoa lisää, jolloin kerroskuivurin kustannusarvio nousee euroon. Tarvittavien rakennustöiden kustannusarvio on kerroskuivurin tapauksessa noin euroa. Kapasiteetiltaan kerroskuivurin kanssa yhtä suuren viirakuivurin hankintahinta on noin euroa ja tarvittavien rakennustöiden noin euroa. Viirakuivuri on siis fyysiseltä kooltaan siis isompi kuin kerroskuivuri, joka nostaa rakentamistöiden hintaa.

13 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 1.1 Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta i-m 3 tuottavalla sahalla Taulukoissa 1, 2 ja 3 on esitetty tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 35%). Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 60 % Loppukosteus 35 % Paino kuivattuna 4 i-m3 300 kg/i-m3 253,125 kg/i-m3 Paino alussa 1200 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 750 kg 450 kg Paino kuivattuna 1012,5 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,85 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 187,5 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,31 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 0 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,31 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 57 %

14 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 14 Taulukko 2. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 70 astetta Paino 300 kg/i-m kg Alkukosteus 60 % Loppukosteus 35 % Vettä 450 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 750 kg Haihduttevan veden määrä 187,5 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,098 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 814,845 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 10 % KOKONAISENERGIANTARVE 249 kwh ENERGIANTARVE 62 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 2 h 124 KW/h 31 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 110 C KIERTOVESI PALUU 90 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 896,3295 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,4609 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,3771 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,0838 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 10,7 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 5,3 M3/h

15 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 15 Taulukko 3. Kuivauksen kannattavuuslaskelma, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Kannattavuuslaskelma 1. toimintavuosi Tuotantomäärä i-m3 Alkukosteus 60 % Kuivausaika 2,0 h Loppukosteus 35 % Vuosittainen tuotantoaika 313 d Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivausserän koko 4 i-m3 Kuivan materiaalin energiasisältö 0,85 MWh/i-m3 Lämpöenergian kulutus, hinta ja tehontarvearvio 0,062 MWh/i-m3 30 /MWh 0,12 MW Sähkönkulutus ja hinta 10 kwh/i-m3 0,1 /kwh Kuivaamon hinta Kuivaamorakennuksen ja varastojen hinta Laina Lainan korko 5 % Kuivauksen avulla saatava lisäenergia huomiotuna kattilan hyötysuhteen parantuminen Lämpimän polttoaineen avulla saatava lisäenergia Kuivan biopolttoaineen hinta Kuivauksesta saatava kokonaishyöty Polttoaineesta saatavan lisäenergian hinta 0,31 MWh/i-m3 0,10 MWh/i-m3 20,00 /MWh 9,04 /i-m3 6,2 /i-m3 Kuivan polttoaineen antama logistiikkaetu (saadaan enemmän MWh per kuorma) 2,84 /i-m3 Rahti 5 /MWh 68,10 MWh/kuorma Kattilan max tehon kasvusta saatava hyöty 0 /-m3 (ei tarvitse investoida isompaan kattilaan tai käyttää varajärjestelmää) /i-m3 Myynti ,50 9,04 Liikevaihto ,50 9,04 Muuttuvat kustannukset Logistiikkakulut ,00-0, ,00-0,20 Varaston muutos 0,00 Ulkopuoliset palvelut ,00-0,13 Tuotannon työntekijät Muut muuttuvat kulut Palkat (0,2 kuivaamon hoitajaa) ,00-0,67 Työntekijöiden sosiaalikulut ,00-0,33 Tuotannon henkilökulut yhteensä ,00-1,00 Vapaaehtoiset sosiaalikulut 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Tuotannon kulut (pientarvikkeet, huollot yms) ,00-0,33 Lämpöenergiakulut ,30-1,87 Sähkökulut ,00-1,00 Koneiden ja laitteiden vuokrat 0,00 0,00 Varaosat 0,00 0,00 Muut muuttuvat yhteensä ,30-2,20 Muuttuvat kulut yhteensä ,30-3,53 Myyntikate ,20 5,50 Kiinteät kustannukset Muut kiinteät kustannukset Henkilökustannukset 0,00 0,00 Sosiaalikulut 0,00 0,00 Henkilökustannukset yhteensä 0,00 0,00 Vakuutukset, tarkastukset ja luvat ,00-0,33 Koneet ja laitteet 0,00 0,00 Toimitilat 0,00 0,00 Markkinointi 0,00 0,00 Virkitys 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Hallinto 0,00 0,00 TKI 0,00 0,00 Muut kiinteät kustannukset yhteensä ,00-0,33 Kiinteät kustannukset ,00-0,33 Käyttökate ,20 5,17 Poistot ,00-3,25 Rahoituskustannukset Lainan korko ,00-0,67 Rahoituskustannukset yhteensä ,00-0,67 Voitto/Tappio ennen veroja ,20 1,25 Verot ,57 Voitto/Tappio verojen jälkeen ,63 0,93 1 Rak ennuk s et 10 v uoden tas apois toin. Koneet ja laitteet 25% menojäännös pois toin.

16 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Case 1.2 Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta i-m 3 tuottavalla sahalla Taulukoissa 4, 5 ja 6 on esitetty tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 40%). Taulukko 4. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa kerroskuivurilla sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 40%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 60 % Loppukosteus 40 % Paino kuivattuna 4 i-m3 300 kg/i-m3 262,5 kg/i-m3 Paino alussa 1200 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 750 kg 450 kg Paino kuivattuna 1050 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,8 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 150 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,26 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 0 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,26 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 48 %

17 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 17 Taulukko 5. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 40%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 70 astetta Paino 300 kg/i-m kg Alkukosteus 60 % Loppukosteus 40 % Vettä 450 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 750 kg Haihduttevan veden määrä 150 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,098 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 730,095 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 10 % KOKONAISENERGIANTARVE 223 kwh ENERGIANTARVE 56 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 1,5 h 149 KW/h 37 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 110 C KIERTOVESI PALUU 90 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 803,1045 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,4609 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,3771 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,0838 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 9,6 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 6,4 M3/h

18 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 18 Taulukko 6. Kuivauksen kannattavuuslaskelma, kun toimintaympäristönä on saha, joka kuivaa sivutuotteita irtokuutiota vuodessa myytäväksi kaukolämpölaitoksille (kuivauslämpötila 90 astetta ja loppukosteus 40%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Kannattavuuslaskelma 1. toimintavuosi Tuotantomäärä i-m3 Alkukosteus 60 % Kuivausaika 1,5 h Loppukosteus 40 % Vuosittainen tuotantoaika 313 d Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivausserän koko 4 i-m3 Kuivan materiaalin energiasisältö 0,8 MWh/i-m3 Lämpöenergian kulutus, hinta ja tehontarvearvio 0,056 MWh/i-m3 30 /MWh 0,15 MW Sähkönkulutus ja hinta 10 kwh/i-m3 0,1 /kwh Kuivaamon hinta Kuivaamorakennuksen ja varastojen hinta Laina Lainan korko 5 % Kuivauksen avulla saatava lisäenergia huomiotuna kattilan hyötysuhteen parantuminen Lämpimän polttoaineen avulla saatava lisäenergia Kuivan biopolttoaineen hinta Kuivauksesta saatava kokonaishyöty Polttoaineesta saatavan lisäenergian hinta 0,26 MWh/i-m3 0,10 MWh/i-m3 20,00 /MWh 7,73 /i-m3 5,2 /i-m3 Kuivan polttoaineen antama logistiikkaetu (saadaan enemmän MWh per kuorma) 2,53 /i-m3 Rahti 5 /MWh 60,60 MWh/kuorma Kattilan max tehon kasvusta saatava hyöty 0 /-m3 (ei tarvitse investoida isompaan kattilaan tai käyttää varajärjestelmää) /i-m3 Myynti ,00 7,73 Liikevaihto ,00 7,73 Muuttuvat kustannukset Logistiikkakulut ,00-0, ,00-0,20 Varaston muutos 0,00 Ulkopuoliset palvelut ,00-0,10 Tuotannon työntekijät Muut muuttuvat kulut Palkat (0,2 kuivaamon hoitajaa) ,00-0,50 Työntekijöiden sosiaalikulut ,00-0,25 Tuotannon henkilökulut yhteensä ,00-0,75 Vapaaehtoiset sosiaalikulut 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Tuotannon kulut (pientarvikkeet, huollot yms) ,00-0,25 Lämpöenergiakulut ,69-1,67 Sähkökulut ,00-1,00 Koneiden ja laitteiden vuokrat 0,00 0,00 Varaosat 0,00 0,00 Muut muuttuvat yhteensä ,69-1,92 Muuttuvat kulut yhteensä ,69-2,97 Myyntikate ,31 4,75 Kiinteät kustannukset Muut kiinteät kustannukset Henkilökustannukset 0,00 0,00 Sosiaalikulut 0,00 0,00 Henkilökustannukset yhteensä 0,00 0,00 Vakuutukset, tarkastukset ja luvat ,00-0,25 Koneet ja laitteet 0,00 0,00 Toimitilat 0,00 0,00 Markkinointi 0,00 0,00 Virkitys 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Hallinto 0,00 0,00 TKI 0,00 0,00 Muut kiinteät kustannukset yhteensä ,00-0,25 Kiinteät kustannukset ,00-0,25 Käyttökate ,31 4,50 Poistot ,00-2,44 Rahoituskustannukset Lainan korko ,00-0,50 Rahoituskustannukset yhteensä ,00-0,50 Voitto/Tappio ennen veroja ,31 1,56 Verot ,70 Voitto/Tappio verojen jälkeen ,61 1,16 1 Rak ennuk s et 10 v uoden tas apois toin. Koneet ja laitteet 25% menojäännös pois toin.

19 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Case 2.1: Kerroskuivuri metsähaketta i-m 3 käyttävällä kaukolämpölaitoksella Taulukoissa 7, 8 ja 9 on esitetty tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka kuivaa kerroskuivurilla metsähaketta vuodessa irtokuutiota kaukolämmön paluuveden ja hukkalämmön avulla (kuivauslämpötila 70 astetta ja loppukosteus 35%). Taulukko 7. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka kuivaa kerroskuivurilla metsähaketta irtokuutiota vuodessa käyttäen kuivatun materiaalin heti lämmöntuotannossa (kuivauslämpötila 70 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna metsähaketta käyttävään kaukolämpölaitokseen Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 65 % Loppukosteus 35 % Paino kuivattuna 4 i-m3 325 kg/i-m3 265,9091 kg/i-m3 Paino alussa 1300 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,49 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 787,8788 kg 512,1212 kg Paino kuivattuna 1063,636 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,89 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 236,3636 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,4 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 10 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,49 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 100 %

20 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 20 Taulukko 8. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka kuivaa kerroskuivurilla metsähaketta irtokuutiota vuodessa käyttäen kuivatun materiaalin heti lämmöntuotannossa (kuivauslämpötila 70 astetta ja loppukosteus 35%). Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case kerroskuivuri sijoitettuna metsähaketta käyttävään kaukolämpölaitokseen Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 60 astetta Paino 325 kg/i-m kg Alkukosteus 65 % Loppukosteus 35 % Vettä 512,12121 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 787,87879 kg Haihduttevan veden määrä 236,36364 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,101 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 939,33273 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 10 % KOKONAISENERGIANTARVE 287 kwh ENERGIANTARVE 72 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 3 h 96 KW/h 24 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 90 C KIERTOVESI PALUU 70 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 1033,266 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,3771 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,2933 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,0838 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 12,3 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 4,1 M3/h

Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit

Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit Case: Bioinno-Patu kuivuri haketta tuottavalla sahalla tai metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Puun käytön laaja-alaistaminen-

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 11.12.2014 2 Yleistä Polttopuun tärkeimmät ominaisuudet

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy SOLID KNOWLEDGE PL 35 82501 KITEE www.kit-sell.fi KIT-SELL

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet

Puun keinokuivauksen perusteet Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Veli-Pekka Heiskanen, johtava tutkija VTT

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

ENERGIATARVESELVITYS

ENERGIATARVESELVITYS ENERGIATARVESELVITYS Mustikkakankaan Teollisuusalue Ylöjärvellä 6.5.2015 Vesa Ketola Suomen Energiakatsastus Oy 0400-261503 vesa.ketola@energiakatsastus.fi 23.9.2015 Esipuhe Tämä tutkimus on osana PUUTA-hanketta.

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9.

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9. Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, k Martti Härkönen, CENRIA Kaustinen 22.9.2010 Halsua 700 kw Kälviä 2 x 2000 kw Lohtaja 300 kw Energiaosuuskuntien

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kokkola 3.11.2011 Halsua 700 kw 1000 kw Kälviä 2 x 2000 kw Perho 1400 kw 2000 kw Taustalla EU-Botnia-Atlantica

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Metsästä energiaa -seminaari Iisalmi 11.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 10.4.2014

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi

Lisätiedot

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

BIOHIILIPELLETTI. Paikalliset liiketoimintamahdollisuudet

BIOHIILIPELLETTI. Paikalliset liiketoimintamahdollisuudet BIOHIILIPELLETTI Paikalliset liiketoimintamahdollisuudet Lieksan Puuakatemia 20.5.2014 Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Projektit Biolämpö Metsäkeskuksen (K-S) hallinnoima hanke jossa Tarkastellaan hake-

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu. Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia.

Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu. Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia. 2 Pelletin valmistuksen taloudellinen vertailu Simo Paukkunen Karelia amk Biotalouden keskus +358 9131 786 simo.paukkunen@karelia.fi Pelletin keskihinta Suomessa 3 262,2 /t, = 5,52 cnt/kwh Pelletin kulutus

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon Bioenergiaratkaisut Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Viljankuivurin päivitys Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Sisältö Viljantuotanto Kuivurit ja varastointi Energia Suunnittelu Investointi Kokemukset Viljantuotanto Mahdollisuuksia Koneet

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot