Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit"

Transkriptio

1 Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit Case: Bioinno-Patu kuivuri haketta tuottavalla sahalla tai metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Puun käytön laaja-alaistaminen- hankkeen osatutkimus Lieksan Teollisuuskylä Oy Kerantie Lieksa

2 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Biopolttoaineen kuivauksen edut lämpölaitoksille 4 3. Aineisto ja menetelmät 8 4. Tulokset Johtopäätökset 22 Kirjallisuus 23

3 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 3 1. Johdanto Puun Käytön laaja-alaistamishankkeen tavoitteena on kartoittaa uusia puutuoteratkaisuja ja etsiä kannattavia liiketoimintamalleja seuraavasti: - millaisia tuotteita, mihin käyttötarkoituksiin, tärkeimmät ominaisuudet ja testaustiedon hankinta mm. palon- tai termiitinkestosta - valmistusteknologiat eli millaisilla koneilla, laitteilla ja prosesseilla tuotteita valmistetaan - sivutuoteasiat eri ratkaisuilla - Uusiin tuotteisiin ja järjestelmäkokonaisuuksiin sekä modifiointiin liittyvät kohdemarkkinoiden ja valmistusmaan vaatimat hyväksynnät, vaatimukset, määräykset ja asiakastarpeet - Kootun tiedon analysointi Lieksan Teollisuuskylä Oy:n ja yritysverkoston käyttöön eli raportti liiketoimintamallivaihtoehdoista Tämän osatutkimuksen tavoitteena on tutkia, kannattaako sahahaketta, purua ja/tai kuorta kuivata sahan oman lämpölaitoksen hukkalämmöllä vai hakkeen käyttökohteessa kaukolämpövoimalan yhteydessä. Samalla tutkitaan, millä edellytyksillä kuivaus on kannattavaa. 2. Biopolttoaineen kuivauksen edut lämpölaitoksille Biopolttoaineen kuivaus tuo seuraavia etuja lämpölaitoksille - biopolttoaineen energiasisältö MWh/i-m3 kasvaa (sisältää vähemmän vettä, jonka haihduttamiseen kuluu osa poltossa saatavasta energiasta) - biopolttoaine lämmintä jo ennen kattilaan syöttöä, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - lämpölaitoksen hyötysuhde parantuu kts kuvat 1 ja 2. - jos lämpölaitoksen nimellisteho (valmistajan antama takuuarvo max teholle) on laskettu kuivaamattomalla biopolttoaineella (keskikosteus 50 60%), niin kuivatulla biopolttoaineella voidaan saada kattilasta jopa yli 100% tehoja lisää kts kuva 3. Tämä siksi, että kattilan arinoille sopii saman verran sekä kuivaa että märkää biopolttoainetta, joten kuivalla biopolttoaineella on laitteiston teho kasvaa suoraan verrannollisesti biopolttoaineen energiasisällön MWh/i-m3 mukaan. - Lämpölaitoksen savukaasupesureiden vesien lämpö on mahdollista hyödyntää kuivurissa, jos kuivuri on lämpölaitoksen yhteydessä - Kuljetuskustannukset voivat laskea ( /i-m3), sillä tuoreesta hakkeesta ja kuoresta ei saada aina täyttää kuormaa painon ylityksen vuoksi. Metsähakkeen paino voi olla yli 320 kg/i-m3 ja täysperävaunu rekkaan sopii 150 m3, jolloin kuorman painoksi tulee kg (max paino kg).

4 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 4 Kuva 1. Hakkeen kosteuden vaikutus hyötysuhteeseen. Hyötysuhdemittaukset tehtiin Ylihärmän Kuntokeskuksella Helppo Lämpö Oy:n omistamalla 0,97 MW:n tehoisella KPA kattilalla. (Esa Koskiniemi, Juha Viirimäki 2012). Kuvassa 2 esitetään esimerkki hyötysuhteen muuttumisesta kattilan tehon mukaan. Kuvassa 2 on oletettu pienessä kattilassa savukaasun loppulämpötilan alenevan merkittävästi kattilan tehon mukaan, samoin savukaasun happipitoisuus kasvaa suhteessa pienessä kattilassa enemmän kuin suuremmassa kattilassa. Alle 1 MW kattiloissa pienillä osatehoilla säteily- ja johtumishäviön osuus häviöistä on suuri. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012).

5 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 5 Kuva 2. Esimerkki hyötysuhteen muuttumisesta kattilan tehon mukaan (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Kuvassa 3 on esimerkki polttoaineen kosteuden vaikutuksesta kattilasta saatavaan tehoon. Mitoituskosteutta suurempi kosteus alentaa kattilasta saatava tehoa. Samalla kattilan hyötysuhde alenee merkittävästi. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012).

6 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 6 Kuva 3. Esimerkki polttoaineen kosteuden vaikutuksesta kattilasta saatavaan tehoon (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Savukaasupesurien ensisijaisena hankintaperusteena on ollut savukaasujen vesihöyryn lauhdelämmön talteenotosta saatava taloudellinen hyöty. Lauhde-energialla esilämmitetään yleensä kaukolämmön paluuvettä kts kuva 4. Tästä syystä Suomessa pesureja käytetään eniten lämmityskattiloissa. Hiukkaserottimina pesuilla ei ole suurta taloudellista merkitystä, koska ne erottavat tehokkaimmin karkeita hiukkasia kuten hinnaltaan edulliset multisyklonitkin. Kuivurin yhdistäminen kattiloihin, joissa on savukaasupesuri, on järkevää tapauksissa, joissa savukaasupesurien lauhdevesien lämmölle ei ole järkevää käyttökohdetta. Joissain tapauksissa kaukolämmön paluuveden lämpötila on niin korkea, että savukaasupesurien lauhdevettä (noin 55 astetta) ei voida hyödyntää paluuveden lämmittämisessä. Myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa kuivurin käyttö voi olla järkevää, sillä paluuveden esilämmitys pienentää höyryturbiinin jäähdytystä ja sähkötehoa, mikä heikentää pesurin taloudellista kannattavuutta. Jos siis savukaasupesurien lauhdevedet käytettäisiin biopolttoaineen kuivauksessa, niin näitä ongelmia ei syntyisi. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Valtaosa Suomessa polttolaitoksilla käytettävistä märkäerottimista on tyypiltään rikin poistoon tarkoitettuja pesureja, joiden edessä on hiukkaserotin. Jos esierottimena on sykloni, pesuri koostuu erillisestä karkeiden hiukkasten märkäerottimesta ja lämmön talteenottoyksiköstä (LTO), joka on tavallisesti

7 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 7 täytekappalekolonni. Hiukkasten märkäpesua ei tarvita, jos hiukkaserottimena on sähkösuodatin. Rikkidioksidin ja vetykloridin (HCl) erotukseen pesurit ovat tehokkaita. Erotusaste kasvaa päästökaasun alkupitoisuuden mukana. Esimerkiksi turpeenpolton rikkidioksidin (ja hiukkasten) erotusaste on tavallisesti %. Hiukkasten mukana pesuveteen erottuu myös raskasmetalleja. Rikkidioksidin erotusasteeseen vaikuttavat pesuveden lämpötila ja ph. Myös HCl:n erotusaste on korkea, useimmiten %. Lauhdevesi johdetaan selkeytysaltaasta neutraloituna ja suodatettuna viemäriin tai vesistöön. Ojaan johdettava lauhdevesi saostetetaan kemiallisesti, selkeytetään ja suodatetaan. Neutralointikemikaalin (tavallisesti NaOH) kulutus kasvaa rikkipitoisuuden mukana, mikä lisää kustannuksia. Pesurin lauhdeveden ja tuhkalietteen käsittelyn vaatimuksista tulee sopia etukäteen paikallisen ympäristöviranomaisen kanssa. Pesurit ovat taloudellisesti edullisimpia kosteita puupolttoaineita käyttävissä lämpökeskuksissa. Niissä hiukkasten erotusaste on melko vaatimaton, koska pienhiukkasten osuus lentopölyssä on suuri. HCl:n erotuksesta huolimatta neutralointikemikaalin käyttötarve on pieni, koska puun emäksinen tuhka neutraloi lauhdevettä. Kuorta ja purua käyttävillä laitoksilla pesurin lämmön talteenottoteho on parhaimmillaan noin 30 % kattilan tehosta, jos kaukolämmön paluuveden lämpötila on matala (esimerkiksi 45 oc) ja palamisilma kostutetaan pesurivedellä. Kostutuksen ansiosta pesurista saadaan suurempi ja tasaisempi LTO-teho (lämmön talteenoton teho) kaukolämmön paluuveden lämpötilan vaihdellessa. Pesuri toimii tehokkaimmin kattilan nimellistehon alueella. Pienillä osatehoilla ilmakerroin kasvaa ja savukaasut laimenevat, mistä syystä LTO-tehon osuus pienenee. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012). Kuva 4. Savukaasupesurin lämmön talteenotto-osan kytkentä kaukolämpöverkkoon ja palamisilman kostutin. (Energiateollisuus ry ja Ympäristöministeriö 2012).

8 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 8 3. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen lähtötietoina käytettiin Enon energiaosuuskunnalla koekäytössä olleen Bioinno Patu kuivurin tietoja sekä Lieksan Saha Oy:n antamia tietoja sivutuotteista ja poltosta. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, jolla on oma lämpökeskus omaa lämmöntuotantoa varten. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka käyttää kutterinlastun, sahanpurun ja kuoren lisäksi huomattavan määrän metsähaketta. Kuvassa 5 on esitetty Bio-Patu kuivuri. Bioinno Patu kuivurin ideana on käyttää hyväksi kattilahuoneesta saatavaa hukkalämpöä, kaukolämmön paluuvettä jatai savukaasupesureiden vedestä saatavaa lämpöä. Tehokas ripapattereissa kiertävän lämpimän nesteen ja ilman yhtäaikaiseen kiertoon perustuva kerroskuivausjärjestelmä on tekniikaltaan täysin uutta Suomessa. Kantavien akselien sisällä ja tasoilla eväputkissa kattilan lämmönvaihtimen kautta kiertävä lämmin vesi kuivattaa tehokkaasti jäätyneenkin hakkeen ja lämmin kiertoilma sitoo ja kuljettaa kosteuden pois. Ilmankierto hoidetaan puhaltimilla, joiden tehoa ohjaa kosteutta tarkkaileva ohjausyksikkö. Kuivattavaksi kelpaa pienillä teknisillä muutoksilla vaikkapa briketin ja pellettien raaka-aineeksi tuleva hake ja sahajauho tai vaikkapa turve. Kuva 5. Bioinno Patu Oy:n kuivuri.

9 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 9 Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, jolla on oma lämpökeskus omaa lämmöntuotantoa varten, mutta suurin osa hakkeesta myydään kaukolämpölaitoksille. Hakkeen alkukosteus 60%, loppukosteus 40% ja kuivausaika 2 tuntia. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 60 % Loppukosteus 40 % Paino kuivattuna 4 i-m3 300 kg/i-m3 262,5 kg/i-m3 Paino alussa 1200 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 750 kg 450 kg Paino kuivattuna 1050 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,8 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 150 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,26 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 0 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,26 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 48 %

10 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 10 Taulukko 2. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, kun toimintaympäristönä on saha, jolla on oma lämpökeskus omaa lämmöntuotantoa varten, mutta suurin osa sivutuotteista myydään kaukolämpölaitoksille. Hakkeen alkukosteus 60%, loppukosteus 40% ja kuivausaika 2 tuntia. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 55 astetta Paino 300 kg/i-m kg Alkukosteus 60 % Loppukosteus 40 % Vettä 450 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 750 kg Haihduttevan veden määrä 150 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,087 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 686,7375 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 20 % KOKONAISENERGIANTARVE 229 kwh ENERGIANTARVE 57 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 2 h 114 KW/h 29 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 110 C KIERTOVESI PALUU 85 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 824,085 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,4609 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,35615 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,10475 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 7,9 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 3,9 M3/h

11 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 11 Taulukko 3. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on saha, jolla on oma lämpökeskus omaa lämmöntuotantoa varten, mutta suurin osa hakkeesta myydään kaukolämpölaitoksille. Hakkeen alkukosteus 60%, loppukosteus 35% ja kuivausaika 3 tuntia. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 60 % Loppukosteus 35 % Paino kuivattuna 4 i-m3 300 kg/i-m3 253,125 kg/i-m3 Paino alussa 1200 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 750 kg 450 kg Paino kuivattuna 1012,5 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,85 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 187,5 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,31 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 0 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,31 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 57 %

12 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 12 Taulukko 4. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, kun toimintaympäristönä on saha, jolla on oma lämpökeskus omaa lämmöntuotantoa varten, mutta suurin osa sivutuotteista myydään kaukolämpölaitoksille. Hakkeen alkukosteus 60%, loppukosteus 35% ja kuivausaika 3 tuntia. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 55 astetta Paino 300 kg/i-m kg Alkukosteus 60 % Loppukosteus 35 % Vettä 450 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 750 kg Haihduttevan veden määrä 187,5 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,087 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 771,4875 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 20 % KOKONAISENERGIANTARVE 257 kwh ENERGIANTARVE 64 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 3 h 86 KW/h 21 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 110 C KIERTOVESI PALUU 85 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 925,785 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,4609 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,35615 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,10475 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 8,8 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 2,9 M3/h

13 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 13 Taulukko 5. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka käyttää kutterinlastun, sahanpurun ja kuoren lisäksi huomattavan määrän metsähaketta. Hakkeen alkukosteus 65%, loppukosteus 40% ja kuivausaika 2 tuntia. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna metsähaketta käyttävään kaukolämpölaitokseen Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 65 % Loppukosteus 40 % Paino kuivattuna 4 i-m3 325 kg/i-m3 275,7576 kg/i-m3 Paino alussa 1300 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,49 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 787,8788 kg 512,1212 kg Paino kuivattuna 1103,03 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,84 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 196,9697 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,35 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 10 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,43 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 89 %

14 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 14 Taulukko 6. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, kun toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka käyttää kutterinlastun, sahanpurun ja kuoren lisäksi huomattavan määrän metsähaketta. Hakkeen alkukosteus 65%, loppukosteus 40% ja kuivausaika 2 tuntia. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna metsähaketta käyttävään kaukolämpölaitokseen Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 55 astetta Paino 325 kg/i-m kg Alkukosteus 65 % Loppukosteus 40 % Vettä 512,12121 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 787,87879 kg Haihduttevan veden määrä 196,9697 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,097 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 834,2947 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 20 % KOKONAISENERGIANTARVE 278 kwh ENERGIANTARVE 70 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 2 h 139 KW/h 35 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 90 C KIERTOVESI PALUU 70 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 1001,1536 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,3771 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,2933 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,0838 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 11,9 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 6,0 M3/h

15 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 15 Taulukko 7. Tutkimuksessa käytetyt lähtötiedot, kun toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos, joka käyttää kutterinlastun, sahanpurun ja kuoren lisäksi huomattavan määrän metsähaketta. Hakkeen alkukosteus 65%, loppukosteus 35% ja kuivausaika 3 tuntia. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna metsähaketta käyttävään kaukolämpölaitokseen Lähtötiedot Vuodessa kuivattavaa materiaalia Kuivattavan materiaalin määrä Paino i-m3 Alkukosteus 65 % Loppukosteus 35 % Paino kuivattuna 4 i-m3 325 kg/i-m3 265,9091 kg/i-m3 Paino alussa 1300 kg --> Märän materiaalin energiasisältö 0,49 MWh/i-m3 Kuivapaino Vettä materiaalissa alussa 787,8788 kg 512,1212 kg Paino kuivattuna 1063,636 kg --> Kuivan materiaalin energiasisältö 0,89 MWh/i-m3 Kuivauksessa poistettavan veden määrä 236,3636 kg Kuivauksen avulla materiaalin energiasisältö kasvaa 0,4 MWh/i-m3 Energiasisällön kasvun lisäksi kuivauksen parantaa myös kattilan hyötysuhdetta ja maksimitehoa. Maksimi teho kasvaa, koska kattilan arinoille sopii palamaan kerralla sama määrä irtokuutioina polttoainetta riippumatta siitä, onko se kosteaa vai märkää--> valmiiksi lämmin ja kuiva polttoaine palaa tehokkaammin ja paremmalla hyötysuhteella. Kun kattilan hyötysuhde paranee kuivalla polttoaineella 10 % niin kuivauksen avulla saadaan lisäenergiaa poltossa noin 0,49 MWh/i-m3 Kattilan max teho kasvaa siis 100 %

16 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 16 Taulukko 8. Kuivauksen energiantarve, teho ja aika sekä kuivauslämmön tuottaminen, kun toimintaympäristönä on kaukolämpölaitos,, joka käyttää kutterinlastun, sahanpurun ja kuoren lisäksi huomattavan määrän metsähaketta. Hakkeen alkukosteus 65%, loppukosteus 35% ja kuivausaika 3 tuntia. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna metsähaketta käyttävään kaukolämpölaitokseen Lähtötiedot Kuivauserä 4 i-m3 Alkulämpötila -20 astetta Loppulämpötila 55 astetta Paino 325 kg/i-m kg Alkukosteus 65 % Loppukosteus 35 % Vettä 512,12121 kg lämmitetettävän veden määrä Puuta 787,87879 kg Haihduttevan veden määrä 236,36364 kg Kuivan puun om.lämpökap 1340 J/kgK Jään om. lämpökap J/kgK Jään om. sulamislämpö J/kg Veden om. lämpökap J/kgK Veden om. höyrytyslämpökap J/kg Energiantarve Puun lämmitys J Jään lämmitys J Jään sulatus J Veden lämmitys J Lämmittämiseen kuluva energia 0,097 Mwh/i-m3 Veden höyrytys J Yhteensä 923,325 MJ 1 kwh = 3,6 MJ LÄMPÖHÄVIÖT 20 % KOKONAISENERGIANTARVE 308 kwh ENERGIANTARVE 77 kwh/i-m3 KUIVAUSAIKA TEHONTARVE TEHONTARVE 3 h 103 KW/h 26 KW/i-m3 LÄMMÖN TUOTANTOON TARVITTAVAN KIERTOVEDEN MÄÄRÄ KIERTOVESI LÄHTÖ 90 C KIERTOVESI PALUU 70 C ENERGIANTARVE LÄMPÖHÄVIÖINEEN 1107,99 MJ ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI LÄHTÖ 0,3771 MJ/KG ENERGIASISÄLTÖ KIERTOVESI TULO 0,2933 MJ/KG KIERTOVEDEN LUOVUTTAMA ENERGIA 0,0838 MJ/KG TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ 13,2 M3 TARVITTAVA KIERTOVESIMÄÄRÄ TUNNISSA 4,4 M3/h Kuivauksen avulla hakkeesta saadaan siis jopa lähes kaksi kertaan enemmän lämpöenergiaa irtokuutiometriä kohti kuin ilman kuivausta. Kaukolämpövoimalan tapauksessa voidaan hyödyksi lisäksi laskea se, että kuivattu hake on valmiiksi lämmintä polttokattilaan mennessä, jolloin kattilan hyötysuhde paranee huomattavasti. Kun nämä huomioidaan, niin kaukolämpövoimalan tapauksessa kuiva ja lämmin hake voi tuottaa jopa yli kaksi kertaa enemmän lämpöä kuin tuore metsähake per irtokuutiometri.

17 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy Tulokset Kuvassa 6 on esitetty vaihtoehtojen taloudellinen tulos. Laskemissa käytetyt tiedot löytävät taulukoista Annetuilla lähtöarvoilla biopolttoaineen kuivaus on kannattavaa, jos tuotantomäärä on yli irtokuutiota ja jos polttoaineen kosteusprosentti laskee ainakin 25%. Kannattavuutta lisää, jos kuivurin tuottama polttoaine käytetään heti lämpimänä kuivurin yhteydessä olevassa lämpölaitoksessa. Erityisen kannattavaa kuivaus on, jos lämpölaitoksen tehot eivät riitä huippukulutuksen aikaan kosteaa polttoainetta käytettäessä. Tällöin kuivurin tuottamalla kuivalla polttoaineella voidaan korvata lisä/varalämmön käyttöä tai jopa kokonaan uuden lämpölaitoksen rakentaminen. Kuva 6. Eri vaihtoehtojen taloudellinen tulos (saha/kaukolämpölaitos). Laskemissa käytetyt tiedot löytävät taulukoista 1-12.

18 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 18 Taulukko 9. Bio-Patun kuivuri sijoitettuna sahalaitokselle. Hakkeen alkukosteus 60%, loppukosteus 40% ja kuivausaika 3 tuntia. Tuotanto irtokuutiota, joka myydään kaukolämpölaitokselle. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Kannattavuuslaskelma 1. toimintavuosi Tuotantomäärä i-m3 Alkukosteus 60 % Kuivausaika 2 h Loppukosteus 40 % Vuosittainen tuotantoaika 313 d Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivausserän koko 4 i-m3 Kuivan materiaalin energiasisältö 0,8 MWh/i-m3 Lämpöenergian kulutus, hinta ja tehontarvearvio 0,057 MWh/m3 30 /MWh 0,11 MW Sähkönkulutus ja hinta 10 kwh/m3 0,1 /kwh Kuivaamon hinta Kuivaamorakennuksen ja varastojen hinta Laina Lainan korko 5 % Kuivauksen avulla saatava lisäenergia huomiotuna kattilan hyötysuhteen parantuminen Lämpimän polttoaineen avulla saatava lisäenergia Kuivan biopolttoaineen hinta Kuivauksesta saatava kokonaishyöty Polttoaineesta saatavan lisäenergian hinta Kuivan ja lämpimän polttoaineen antama hyöty/logistiikkaetu (saadaan täysi kuorma) Kattilan max tehon kasvusta saatava hyöty 0,26 MWh/i-m3 0,09 MWh/i-m3 20,00 /MWh 6,94 /i-m3 5,2 /i-m3 1,74 /i-m3 0 /-m3 (ei tarvitse investoida isompaan kattilaan tai käyttää varajärjestelmää) /m3 Myynti ,31 6,94 Liikevaihto ,31 6,94 Muuttuvat kustannukset Kuivattavan materiaalin hinta 0,00 Logistiikkakulut ,00-0,20 Varaston muutos 0, ,00-0,20 Ulkopuoliset palvelut ,00-0,13 Tuotannon työntekijät Muut muuttuvat kulut Palkat (0,2 kuivaamon hoitajaa) ,00-0,67 Työntekijöiden sosiaalikulut ,00-0,33 Tuotannon henkilökulut yhteensä ,00-1,00 Vapaaehtoiset sosiaalikulut 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Tuotannon kulut (pientarvikkeet, huollot yms) ,00-0,33 Lämpöenergiakulut ,66-1,72 Sähkökulut ,00-1,00 Koneiden ja laitteiden vuokrat 0,00 0,00 Varaosat 0,00 0,00 Muut muuttuvat yhteensä ,66-2,05 Muuttuvat kulut yhteensä ,66-3,38 Myyntikate ,66 3,56 Kiinteät kustannukset Muut kiinteät kustannukset Henkilökustannukset 0,00 0,00 Sosiaalikulut 0,00 0,00 Henkilökustannukset yhteensä 0,00 0,00 Vakuutukset, tarkastukset ja luvat ,00-0,33 Koneet ja laitteet 0,00 0,00 Toimitilat 0,00 0,00 Markkinointi 0,00 0,00 Virkitys 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Hallinto 0,00 0,00 TKI 0,00 0,00 Muut kiinteät kustannukset yhteensä ,00-0,33 Kiinteät kustannukset ,00-0,33 Käyttökate ,66 3,22 Poistot ,00-3,25 Rahoituskustannukset Lainan korko ,00-0,67 Rahoituskustannukset yhteensä ,00-0,67 Voitto/Tappio ennen veroja ,34-0,69 Verot 0,00 Voitto/Tappio verojen jälkeen ,34-0,69 1 Rak ennuk s et 10 v uoden tas apois toin. Koneet ja laitteet 25% menojäännös pois toin.

19 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 19 Taulukko 10. Bio-Patun kuivuri sijoitettuna sahalaitokselle. Hakkeen alkukosteus 60%, loppukosteus 35% ja kuivausaika 3 tuntia. Tuotanto irtokuutiota, joka myydään kaukolämpölaitokselle. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna sahalaitokselle Kannattavuuslaskelma 1. toimintavuosi Tuotantomäärä i-m3 Alkukosteus 60 % Kuivausaika 3 h Loppukosteus 35 % Vuosittainen tuotantoaika 313 d Märän materiaalin energiasisältö 0,54 MWh/i-m3 Kuivausserän koko 4 i-m3 Kuivan materiaalin energiasisältö 0,85 MWh/i-m3 Lämpöenergian kulutus, hinta ja tehontarvearvio 0,064 MWh/m3 30 /MWh 0,09 MW Sähkönkulutus ja hinta 10 kwh/m3 0,1 /kwh Kuivaamon hinta Kuivaamorakennuksen ja varastojen hinta Laina Lainan korko 5 % Kuivauksen avulla saatava lisäenergia huomiotuna kattilan hyötysuhteen parantuminen Lämpimän polttoaineen avulla saatava lisäenergia Kuivan biopolttoaineen hinta Kuivauksesta saatava kokonaishyöty Polttoaineesta saatavan lisäenergian hinta Kuivan ja lämpimän polttoaineen antama hyöty/logistiikkaetu (saadaan täysi kuorma) Kattilan max tehon kasvusta saatava hyöty 0,31 MWh/i-m3 0,09 MWh/i-m3 20,00 /MWh 7,94 /i-m3 6,2 /i-m3 1,74 /i-m3 0 /-m3 (ei tarvitse investoida isompaan kattilaan tai käyttää varajärjestelmää) /m3 Myynti ,88 7,94 Liikevaihto ,88 7,94 Muuttuvat kustannukset Kuivattavan materiaalin hinta 0,00 Logistiikkakulut ,00-0,20 Varaston muutos 0, ,00-0,20 Ulkopuoliset palvelut ,00-0,20 Tuotannon työntekijät Muut muuttuvat kulut Palkat (0,2 kuivaamon hoitajaa) ,00-1,00 Työntekijöiden sosiaalikulut ,00-0,50 Tuotannon henkilökulut yhteensä ,00-1,50 Vapaaehtoiset sosiaalikulut 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Tuotannon kulut (pientarvikkeet, huollot yms) ,00-0,50 Lämpöenergiakulut ,19-1,93 Sähkökulut ,00-1,00 Koneiden ja laitteiden vuokrat 0,00 0,00 Varaosat 0,00 0,00 Muut muuttuvat yhteensä ,19-2,43 Muuttuvat kulut yhteensä ,19-4,33 Myyntikate ,69 3,61 Kiinteät kustannukset Muut kiinteät kustannukset Henkilökustannukset 0,00 0,00 Sosiaalikulut 0,00 0,00 Henkilökustannukset yhteensä 0,00 0,00 Vakuutukset, tarkastukset ja luvat ,00-0,50 Koneet ja laitteet 0,00 0,00 Toimitilat 0,00 0,00 Markkinointi 0,00 0,00 Virkitys 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Hallinto 0,00 0,00 TKI 0,00 0,00 Muut kiinteät kustannukset yhteensä ,00-0,50 Kiinteät kustannukset ,00-0,50 Käyttökate ,69 3,11 Poistot ,00-4,88 Rahoituskustannukset Lainan korko ,00-1,00 Rahoituskustannukset yhteensä ,00-1,00 Voitto/Tappio ennen veroja ,31-2,77 Verot 0,00 Voitto/Tappio verojen jälkeen ,31-2,77 1 Rak ennuk s et 10 v uoden tas apois toin. Koneet ja laitteet 25% menojäännös pois toin.

20 Laatija: Hannu Boren, Borenova Oy 20 Taulukko 11. Bio-Patun kuivuri sijoitettuna kaukolämpölaitokselle, joka käyttää metsähaketta irtokuutiota. Hakkeen alkukosteus 65%, loppukosteus 40% ja kuivausaika 2 tuntia. Sivutuotteiden kuivauksen kannattavuus: Case Bio-Patun kuivuri sijoitettuna metsähaketta käyttävään kaukolämpölaitokseen Kannattavuuslaskelma 1. toimintavuosi Tuotantomäärä i-m3 Alkukosteus 65 % Kuivausaika 2 h Loppukosteus 40 % Vuosittainen tuotantoaika 313 d Märän materiaalin energiasisältö 0,49 MWh/i-m3 Kuivausserän koko 4 i-m3 Kuivan materiaalin energiasisältö 0,84 MWh/i-m3 Lämpöenergian kulutus, hinta ja tehontarvearvio 0,070 MWh/m3 30 /MWh 0,14 MW Sähkönkulutus ja hinta 10 kwh/m3 0,1 /kwh Kuivaamon hinta Kuivaamorakennuksen ja varastojen hinta Laina Lainan korko 5 % Kuivauksen avulla saatava lisäenergia huomiotuna kattilan hyötysuhteen parantuminen Lämpimän polttoaineen avulla saatava lisäenergia Kuivan biopolttoaineen hinta Kuivauksesta saatava kokonaishyöty Polttoaineesta saatavan lisäenergian hinta Kuivan ja lämpimän polttoaineen antama hyöty/logistiikkaetu (saadaan täysi kuorma) Kattilan max tehon kasvusta saatava hyöty 0,43 MWh/i-m3 0,10 MWh/i-m3 20,00 /MWh 15,63 /i-m3 8,68 /i-m3 1,95 /i-m3 5 /-m3 (ei tarvitse investoida isompaan kattilaan tai käyttää varajärjestelmää) /m3 Myynti ,74 15,63 Liikevaihto ,74 15,63 Muuttuvat kustannukset Kuivattavan materiaalin hinta 0,00 Logistiikkakulut ,00-0,20 Varaston muutos 0, ,00-0,20 Ulkopuoliset palvelut ,00-0,13 Tuotannon työntekijät Muut muuttuvat kulut Palkat (0,2 kuivaamon hoitajaa) ,00-0,67 Työntekijöiden sosiaalikulut ,00-0,33 Tuotannon henkilökulut yhteensä ,00-1,00 Vapaaehtoiset sosiaalikulut 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Tuotannon kulut (pientarvikkeet, huollot yms) ,00-0,33 Lämpöenergiakulut ,05-2,09 Sähkökulut ,00-1,00 Koneiden ja laitteiden vuokrat 0,00 0,00 Varaosat 0,00 0,00 Muut muuttuvat yhteensä ,05-2,42 Muuttuvat kulut yhteensä ,05-3,75 Myyntikate ,69 11,87 Kiinteät kustannukset Muut kiinteät kustannukset Henkilökustannukset 0,00 0,00 Sosiaalikulut 0,00 0,00 Henkilökustannukset yhteensä 0,00 0,00 Vakuutukset, tarkastukset ja luvat ,00-0,33 Koneet ja laitteet 0,00 0,00 Toimitilat 0,00 0,00 Markkinointi 0,00 0,00 Virkitys 0,00 0,00 Matkat 0,00 0,00 Hallinto 0,00 0,00 TKI 0,00 0,00 Muut kiinteät kustannukset yhteensä ,00-0,33 Kiinteät kustannukset ,00-0,33 Käyttökate ,69 11,54 Poistot ,00-3,25 Rahoituskustannukset Lainan korko ,00-0,67 Rahoituskustannukset yhteensä ,00-0,67 Voitto/Tappio ennen veroja ,69 7,62 Verot ,92 Voitto/Tappio verojen jälkeen ,77 5,64 1 Rak ennuk s et 10 v uoden tas apois toin. Koneet ja laitteet 25% menojäännös pois toin.

Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit

Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 11.12.2014 2 Yleistä Polttopuun tärkeimmät ominaisuudet

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9.

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9. Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, k Martti Härkönen, CENRIA Kaustinen 22.9.2010 Halsua 700 kw Kälviä 2 x 2000 kw Lohtaja 300 kw Energiaosuuskuntien

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kokkola 3.11.2011 Halsua 700 kw 1000 kw Kälviä 2 x 2000 kw Perho 1400 kw 2000 kw Taustalla EU-Botnia-Atlantica

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Viljankuivurin päivitys Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Sisältö Viljantuotanto Kuivurit ja varastointi Energia Suunnittelu Investointi Kokemukset Viljantuotanto Mahdollisuuksia Koneet

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet

Puun keinokuivauksen perusteet Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Veli-Pekka Heiskanen, johtava tutkija VTT

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

ENERGIATARVESELVITYS

ENERGIATARVESELVITYS ENERGIATARVESELVITYS Mustikkakankaan Teollisuusalue Ylöjärvellä 6.5.2015 Vesa Ketola Suomen Energiakatsastus Oy 0400-261503 vesa.ketola@energiakatsastus.fi 23.9.2015 Esipuhe Tämä tutkimus on osana PUUTA-hanketta.

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta

Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi

Lisätiedot

Caligo. C l e a n e f f i C i e n C y. Caligo CS X HP -savukaasupesurijärjestelmä

Caligo. C l e a n e f f i C i e n C y. Caligo CS X HP -savukaasupesurijärjestelmä e f f i C i e n C y Caligo CS X HP -savukaasupesurijärjestelmä e f f i C i e n C y Lämmön talteenoton uudet mahdollisuudet Caligo CS X HP -savukaasupesuri Biolämpölaitosten savukaasujen mukana poistuu

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa

Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Metsästä energiaa -seminaari Iisalmi 11.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 10.4.2014

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke

Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke Bioenergiasta elinvoimaa -tulosseminaari Saarijärvi 8.12.2010 Ari Erkkilä, VTT Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Keski-Suomi Hannu Vilkkilä,

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO. Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä

TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO. Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä 2 SISALL YSLUETTELO 1 TILAAJA 3 2 TARJOUSTEN KOHDE 3 3 TARJOUKSESSAHUOMIOITAVAA 3 4 POLTTOAINEEN

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA 03 Vaskiluodon Voima 02 Biovoimaloiden uranuurtaja, sähkön ja lämmön yhteistuottaja MANKALATOIMINTAMALLI Yritys myy tuottamansa sähkön osakkailleen

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, 8.10.2014 Jyrki Raitila, VTT Projektit Biolämpö Metsäkeskuksen (K-S) hallinnoima hanke jossa Tarkastellaan hake-

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon Bioenergiaratkaisut Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Puun polttoainekäyttö pienissä aluelämpölaitoksissa

Puun polttoainekäyttö pienissä aluelämpölaitoksissa 2012 Puun polttoainekäyttö pienissä aluelämpölaitoksissa MARTTI HÄRKÖNEN KPAMK, CENTRIA tutkimus ja kehitys 1 ALKUSANAT Tämä hakelämmitysraportti on laadittu yhteispohjoismaisen EU-Bothnia-Atlantica -

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

PUUN POLTTOAINEKÄYTTÖ PIENISSÄ ALUELÄMPÖLAITOKSISSA. Martti Härkönen

PUUN POLTTOAINEKÄYTTÖ PIENISSÄ ALUELÄMPÖLAITOKSISSA. Martti Härkönen PUUN POLTTOAINEKÄYTTÖ PIENISSÄ ALUELÄMPÖLAITOKSISSA Martti Härkönen C: CENTRIA TUTKIMUS JA KEHITYS PUUN POLTTOAINEKÄYTTÖ PIENISSÄ ALUELÄMPÖLAITOKSISSA Martti Härkönen KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU,

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy SOLID KNOWLEDGE PL 35 82501 KITEE www.kit-sell.fi KIT-SELL

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot