Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä Projektiryhmä Keimo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut."

Transkriptio

1 T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä Projektiryhmä Keimo Kirjoittajat Iiro Ojala Muutokset PVM Tekijä Versio Selitys Iiro Ojala 0.1 Alustava versio Iiro Ojala 0.2 Versio sisäiseen katselmointiin Iiro Ojala 0.3 Katselmoinnissa päätetyt muutokset Iiro Ojala 1.0 Palautukseen valmis versio 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Nimeämiskäytännöt Luokat Funktiot Yleiset funktiot Aksessorit (setterit ja getterit) Muuttujat Paikalliset muuttujat Osoitinmuuttujat Viittausmuuttujat Vakiomuuttujat Jäsenmuuttujat Staattiset jäsenmuuttujat Globaalit muuttujat Enumeraatiot Tyyliohjeita Välilyöntien käyttö Tabulaattorin leveys Rivin katkaiseminen Aaltosulkeiden sijoittelu Aaltosulkeiden käyttö yksirivisissä lohkoissa Joitakin C++-ohjelmointikäytäntöjä Kopiokonstruktori ja sijoitusoperaattori Virtuaalifunktiot #define direktiivi const määre C -Structit Ystäväluokat Ystäväfunktiot Yksityinen perintä Moniperintä Lähdekooditiedostot C++-luokan esimerkkimäärittely

3 1 Johdanto Dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettava ohjelmointityyli sekä joitakin ohjelmointikäytäntöjä. Yhteisten sääntöjen tarkoitus on helpottaa koodin luettavuutta ja siten nopeuttaa ohjelman jatkokehitystä ja ylläpitöa. Dokumenttia täydennetään projektin kuluessa aina tarpeen niin vaatiessa. Kaikkien ohjelmoijien tulee noudattaa dokumentissa esitettyjä sääntöjä. Tyylin noudattamista kontrolloidaan koodikatselmuksissa, joissa tämä dokumentti toimii tyylitarkistuslistana. Ohjeen nimeämiskäytäntöjä ja yleisiä tyyliohjeita koskevia lukuja 2 ja 3 sovelletaan projektissa sellaisenaan C++-kieliseen ja soveltuvilta osin Javakieliseen ohjelmointiin. Joitakin tärkeitä vain C++-kielistä ohjelmointia koskevia käytäntöjä on kirjattu lukuun 3. 2 Nimeämiskäytännöt 2.1 Luokat Luokan nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Alaviivoja ei käytetä ja sanavälit ilmoitetaan isolla alkukirjaimella. class CameraManager ; 2.2 Funktiot Yleiset funktiot Funkton nimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Alaviivoja ei käytetä ja sanavälit ilmoitetaan isolla alkukirjaimella. Paluuarvon tietotyyppiä ei ilmoiteta funktion nimessä. calculaterotationangle(); Aksessorit (setterit ja getterit) 3

4 Aksessori nimetään kuten yleinen funktio ja sen nimi noudattaa yksinkertaista kaavaa: Attribuutin arvon asettavan jäsenfunktion nimi on muotoa set + attribuutin nimi. Attribuutin arvon palauttavan funktion nimi on muotoa get + attribuutin nimi, tai mikäli attribuutti (ja funktion paluuarvo) on totuusarvotyyppinen, is + attribuutin nimi. bool setrotationangle( angle); getrotationangle(void); isvalid(); 2.3 Muuttujat Paikalliset muuttujat Paikallisen muuttujan nimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Alaviivoja ei käytetä ja sanavälit ilmoitetaan isolla alkukirjaimella. Muuttujan tietotyyppiä ei ilmoiteta muuttujan nimessä. int index = 0; rotationangle = 0.0; Osoitinmuuttujat Osoitinmuuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään pieni p jokaista osoitintasoa kohden. Kirjainta seuraava sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. int *pindex; **pprotationangle; Viittausmuuttujat Viittausmuuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään pieni r. Kirjainta seuraava sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. int &rindex; &rrotationangle; Vakiomuuttujat 4

5 Vakiomuuttujan koko nimi kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja sanaväli ilmoitetaan alaviivalla. const int MAX_ROUNDS = 255; Jäsenmuuttujat Jäsenmuuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään liite m_. Liittettä seuraa pieni kirjain. int m_index; *m_protationangle; Staattiset jäsenmuuttujat Staattinen jäsenmuuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään m_-liitteen sijasta liite s_. Liittettä seuraa pieni kirjain. static int s_referencecount; Globaalit muuttujat Globaali muuttuja nimetään kuten paikallinen muuttuja ja sen nimen alkuun lisätään liite g_. Liittettä seuraa pieni kirjain. Globaalien muuttujien näkyvyyttä rajoitetaan aina static-määreellä. static int g_isconnectionalive; 2.4 Enumeraatiot Enumeraation tyyppinimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Alaviivoja ei käytetä ja sanavälit ilmoitetaan isolla alkukirjaimella. Enumeraation nimetyt arvot kirjoitetaan kokonaan isoilla kirjaimilla ja sanaväli ilmoitetaan alaviivalla. Julkisten enumeraatioiden nimetyissä arvoissa pitää käyttää kirjaston tai packagen nimestä johdettua etuliitettä, paikallisten ei. enum ObjectState RND_OBJECT_NOT_FOUND, RND_OBJECT_LOADED, RND_OBJECT_NOT_LOADED, 5

6 enum ColorType COLOR, BLACK_AND_WHITE 3 Tyyliohjeita 3.1 Välilyöntien käyttö Välilyöntiä käytetään erottamaan kaikkia moniargumenttisia operaattoreita argumenteistaan. Kuitenkin Pilkkua ennen ei tule ja sen jälkeen tulee välilyöti. Välilyöntiä ei käytetä erottamaan yksiargumettisia operaattoreita argumentistaan, eikä esimerkiksi indeksiä indeksointioperaattorista. Välilyöntiä ei yleensä käytetä ennen eikä jälkeen kaarisulkua, ellei sen käyttöä kulloinkin kyseessäolevaan tilanteeseen ole erikseen määritelty. 3.2 Tabulaattorin leveys Sisennyksessä käytettävä tabulaattorin leveys on neljä merkkiä. Sisennykset kirjoitetaan tiedostoon tab-merkkeinä(ei konvertoida välilyönneiksi). 3.3 Rivin katkaiseminen Rivi katkaistaan aina moniargumenttisen operaattorimerkin jälkeen ja operaattorin argumentit sisennetään aina samalle tasolle. Yksiargumenttisia operaattoireita ei koskaan eroteta argumentistaan. if(((count + offset) >= (limiters + offset * *plength)) && isvalid()) Aaltosulkeiden sijoittelu Aaltosulje kirjoitetaan C++-koodissa aina omalle rivilleen. Lohkon aloittava sulje tulee edellisen rivin kanssa samalle tasolle ja lohkon koodi sisennetään yhden 6

7 tabulaattorin verran. Lohkon päättävä sulje tulee samalle tasolle lohkon avaavan sulun kanssa. Kyseessä on siis Allman/BSD nimellä tunnettu tyyli. Java-koodissa noudatetaan pääsääntöisesti Sunin julkaisemia Javatyyliohjeita. Ohjeet eivät ota otaa kantaa aaltosulkeiden sijoitteluun, mutta kaikki Sunin toimittama esimerkkimateriaali on muotoiltu noudattaen K&R/One True Brace tyyliä. Tyylin mukaan lohkon avaavan sulkeen paikka on edellisen rivin lopussa. Projektin Java-koodissa voidaan käyttää kumpaa tahansa mainituista tyyleistä, mutta valittua tyyliä tulee käyttää yhtenäisesti koko laadittavassa modulissa. bool validate(void)... boolean validate() Aaltosulkeiden käyttö yksirivisissä lohkoissa Yksirivisten lohkojen ympärillä ei normaalisti käytetä aaltosulkeita. Poikkeuksena tähän on if else if else lause, jossa kaikkien lohkojen ympärillä käytetään sulkeita, mikäli yksikin lohkoista on monirivinen. Aaltosulkuja harkittaessa moniriviseksi katsotaan myös rivi, joka on muotoilu syistä katkaistu useammalle kuin yhdelle riville. if(m_isvalid) m_index++; else validator->validate(this); if(m_isvalid) m_index++; else validator->validate(this); m_index++; m_isvalid = true; while(isvalid()) applyparameters(index, lengtharray); 7

8 4 Joitakin C++-ohjelmointikäytäntöjä 4.1 Kopiokonstruktori ja sijoitusoperaattori Jokaiselle luokalle tulee määritellä kopiokonstruktori ja sijoitusoperaattori(=operaattori). Mikäli luokasta ei ole tarkoitus muodostaa kopioita, tai toiminnallisuutta ei vielä tarvita ja se siksi jätetään toteuttamatta, kopiokonstruktori ja sijoitusoperaattori määritellään yksityisiksi. 4.2 Virtuaalifunktiot Mikäli aliluokka korvaa yläluokkansa virtuaalifunktion, tulee funktio merkitä virtuaaliseksi myös aliluokan määrittelyssä. Yksityisten jäsenfunktioiden ei tulisi koskaan olla virtuaalisia. 4.3 #define direktiivi #define direktiivillä ei tule määritellä toiminnallisia makroja eikä symbolisia vakioita. Näiden sijasta tulee käyttää inline funktioita ja vakiomuuttujia. Sen sijaan #define:a tulee käyttää estämään saman headerin sisällyttäminen useamman kuin yhden kerran yhteen käännösyksikköön. 4.4 const määre Kaikki luokkien vakiofunktiot tulee merkitä const-funktioiksi. Mikäli luokan jäsenfunktiota ei ole merkitty const:ksi, se oletusarvoisesti mutatoi luokan tietoja. Myös kaikki funktioiden osoitin- ja viittausarvoiset vakioparametrit tulee merkitä const:ksi. Jos osoitin tai viittaus ei ole const, funktio oletusarvoisesti muuttaa sen sisältöä. Tämä on erityisen tärkeää julkisissa rajapinnoissa. 4.5 C -Structit C-tyylisiä structeja voi käyttää niille sopivissa paikoissa. Structeissa ei saa käyttää jäsenfunktioita, perintää, eikä muita kuin julkisia ei staattisia jäsenmuuttujia. Myöskään m_ -liitettä ei käytetä structin jäsenmuuttujien nimissä. Mikäli näitä ominaisuuksia tarvitaan, tulee toiminnallisuus kirjoittaa luokan muotoon. struct Point3d 8

9 ; x; y; z; 4.6 Ystäväluokat Ystäväluokkien käyttöä tulee välttää. Yleensä niiden sijasta tulee käyttää julkisia aksessoreja ja tarvittaessa ystäväfunktioita. 4.7 Ystäväfunktiot Ystäväfunktioita tulee käyttää harkiten. Luokan ulkopuoliset itsenäiset ystäväfunktiot esitellään vain luokan esittelyn yhteydessä ja niiden toteutus kirjoitetaan luokan toteutuksen kanssa samaan tiedostoon. Luokan ystävä- ja toisen luokan jäsenfunktiota ei yleensä tule käyttää julkisissa rajapinnoissa. Perustellusta syystä niitä voi käyttää komponenttien sisäisissä toteutuksissa. 4.8 Yksityinen perintä Yksityistä perintää tulee välttää. Normaalisti sen sijasta voi käyttää joko kompositiota tai julkista perintää. 4.9 Moniperintä Kompleksisten luokkien moniperintää tulee käyttää erittäin harkiten. Virtuaalista perintää tulee käyttää aina, jos ilman sitä tuloksena olisi ns. timanttihierarkkia. Moniperintää voi käyttää Javan interfaceja vastaavan toiminnallisuuden aikaansaamiseksi Lähdekooditiedostot Tiedostonimen pääte valitaan seuraavasti: Tyyppi Pääte C++-lähdekoodi.cpp C++-header.hpp C-lähdekoodi.c C-header.h 9

10 5 C++-luokan esimerkkimäärittely class String public: String(); String(const char *pchars); ~String(); private: String(const String &rstring); String &operator=(const String &); ; // to be continued... 10

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Rajapinnat ja sisäluokat Rajapinnat Java-kieli ei tue luokkien moniperintää. Jokaisella luokalla voi olla vain yksi välitön yliluokka. Toisinaan olisi

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1

19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1 19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1 Sisällys Olioiden esittely ja alustus. Metodit Yleistä metodeista. Mihin metodeja tarvitaan? Metodien määrittely. Omat metodit: nimeäminen, paikka, kutsuminen, parametrit

Lisätiedot

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat:

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: 1. Luokan jäsenet Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: class luokan_nimi tyypit: enum, struct, class, typedef

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

on ohjelmoijan itse tekemä tietotyyppi, joka kuvaa käsitettä

on ohjelmoijan itse tekemä tietotyyppi, joka kuvaa käsitettä LUOKAN MÄÄRITTELY Luokka, mitä se sisältää Luokan määrittely Olion ominaisuudet eli attribuutit Olion metodit Olion muodostimet ja luonti Olion tuhoutuminen Metodin kutsu luokan ulkopuolelta Olion kopioiminen

Lisätiedot

Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016)

Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016) Harjoitus 3: Flash-komponenttiarkkitehtuuri (18.3.2016) Tietokoneavusteinen opetus -kurssilla opetetaan Adobe Flash CS6:n käyttämistä neljänä kertana: 11.3.2016, 15.3.2016, 18.3.2016 ja 1.4.2016. Harjoituskerroilla

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa

812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa 812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja

Lisätiedot

Attribuutit. Copyright IT Press Tämän e-kirjan kopiointi, tulostaminen ja jakeleminen eteenpäin luvatta on kielletty.

Attribuutit. Copyright IT Press Tämän e-kirjan kopiointi, tulostaminen ja jakeleminen eteenpäin luvatta on kielletty. 8 Attribuutit Useimmat ohjelmointikielet on suunniteltu tavoitteena määrätty joukko ominaisuuksia. Kun esimerkiksi ryhdyt tekemään kääntäjää, mietit millainen uudella kielellä tehty sovellus on rakenteeltaan,

Lisätiedot

Javan perusteita. Janne Käki

Javan perusteita. Janne Käki Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).

Lisätiedot

Mallit standardi mallikirjasto parametroitu tyyppi

Mallit standardi mallikirjasto parametroitu tyyppi Mallit 18 Mallit Malli on tehokas mekanismi uusien luokkien generoimiseksi automaattisesti. Standardikirjaston suuri osa, standardi mallikirjasto, rakentuu kokonaan mallien määrittelymahdollisuuden ympärille,

Lisätiedot

Sisällys. 15. Lohkot. Lohkot. Lohkot

Sisällys. 15. Lohkot. Lohkot. Lohkot Sisällys 15. Lohkot Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.1 15.2 Lohkot Aaltosulkeet

Lisätiedot

11. Javan valintarakenteet 11.1

11. Javan valintarakenteet 11.1 11. Javan valintarakenteet 11.1 Sisällys If- ja if--lauseet. Orpo. Valintaa toisin: switch-lause. 11.2 Valintarakenteet Valintarakenteilla ilmaistaan formaalisti, kuinka algoritmin suoritus voi haarautua

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

Modulaarinen ohjelmointi

Modulaarinen ohjelmointi C-ohjelmointi Modulaarinen ohjelmointi Viikko 6 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile 2 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava hallittaviin osiin Toiminnallisia

Lisätiedot

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Välikoe / 26.3 Vastaa neljään (4) tehtävään ja halutessa bonustehtäviin B1 ja/tai B2, (tuovat lisäpisteitä). Bonustehtävät saa tehdä vaikkei olisi tehnyt siihen tehtävään

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

5/20: Algoritmirakenteita III

5/20: Algoritmirakenteita III Ohjelmointi 1 / syksy 2007 5/20: Algoritmirakenteita III Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/17 Tämän

Lisätiedot

20. Javan omat luokat 20.1

20. Javan omat luokat 20.1 20. Javan omat luokat 20.1 Sisällys Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot

Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang

Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang Sisällys 20. Javan omat luokat Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.1 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004 Vertailulauseet Ehtolausekkeet Ehdot, valintalausekkeet Boolean-algebra == yhtäsuuruus!= erisuuruus < pienempi suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri Esimerkkejä: int i=7; int j=10;

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Luokat ja oliot. Ville Sundberg

Luokat ja oliot. Ville Sundberg Luokat ja oliot Ville Sundberg 12.9.2007 Maailma on täynnä olioita Myös tietokoneohjelmat koostuvat olioista Σ Ο ω Μ ς υ φ Ϊ Φ Θ ψ Љ Є Ύ χ Й Mikä on olio? Tietokoneohjelman rakennuspalikka Oliolla on kaksi

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 11. Luokka Opetellaan seuraavaksi, miten omia luokkia kirjoitetaan. Aikaisemmin olikin jo esillä, että luokka on tietorakenne, joka sisältää sekä tiedot (attribuutit) että niitä käsittelevät aliohjelmat

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Java-API, rajapinnat, poikkeukset, UML,...

Java-API, rajapinnat, poikkeukset, UML,... Java-API, rajapinnat, r poikkeukset, UML,... Janne Käki 12.10.2006 Keskeisimmät Java-API:n pakkaukset API = Application Programming Interface eli sovellusohjelmointirajapinta (!) pakkaus (engl. package)

Lisätiedot

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen

D-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Pakkaukset ja määreet Pakkaukset ja määreet Toisiinsa liittyvät luokkatiedostot voidaan koota pakkauksiksi. Luo hierarkiaa ja järjestystä ohjelmistotuotteeseen.

Lisätiedot

KOHDELUOKAN MÄÄRITTELY

KOHDELUOKAN MÄÄRITTELY KOHDELUOKAN MÄÄRITTELY Kohdeluokka, mitä se sisältää Luokan määrittely Olion ominaisuudet eli attribuutit Olion metodit Olion luonti Olion tuhoutuminen Metodin kutsu luokan ulkopuolelta Taulukon alkiona

Lisätiedot

Listarakenne (ArrayList-luokka)

Listarakenne (ArrayList-luokka) Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen

Lisätiedot

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi Olio-ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentti Jyri Lehtonen (72039) Taneli Tuovinen (67160) 1 Tehtävän kuvaus ja analysointi 1.1 Tehtävänanto Tee luokka, jolla mallinnetaan sarjaan kytkettyjä kondensaattoreita.

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public)

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public) Tietorakenteet JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Olioita ja tietoja voidaan organisoida määrämuotoisiksi tietorakenteiksi Hyödyllisiä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII Liitteet Liitteet A B C Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII A. Liite Operaattoreiden suoritusjärjestys On tärkeää ymmärtää, että operaattoreilla on prioriteettinsa,

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

21. oppitunti. Esikäsittelijä. Osa. Esikäsittelijä ja kääntäjä

21. oppitunti. Esikäsittelijä. Osa. Esikäsittelijä ja kääntäjä Osa VI 21. oppitunti Esikäsittelijä Lähdekooditiedostoihin kirjoitetaan pääosin C++ -koodia. Ne käännetään kääntäjän toimesta ajettaviksi ohjelmiksi. Ennen kääntäjän osallisuutta ajetaan kuitenkin esikäsittelijä,

Lisätiedot

Racket ohjelmointia osa 2. Tiina Partanen Lielahden koulu 2014

Racket ohjelmointia osa 2. Tiina Partanen Lielahden koulu 2014 Racket ohjelmointia osa 2 Tiina Partanen Lielahden koulu 2014 Sisältö 1) Funktiot ja muuttujat (kertaus) 2) Animaatiot & pelit (big-bang) 3) Vertailuoperaattorit sekä boolean arvot 4) Tietorakenteet (struct)

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi, IX Olioiden välisistä yhteyksistä

812341A Olio-ohjelmointi, IX Olioiden välisistä yhteyksistä 2016 IX Olioiden välisistä yhteyksistä Sisältö 1. Johdanto 2. Kytkentä 3. Koheesio 4. Näkyvyydestä 2 Johdanto n Ohjelmassa syntyy kytkentöjä olioiden välille Toivottuja ja epätoivottuja n Näkyvyys vaikuttaa

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen

Sisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen Sisällys 6. Metodit Oliot viestivät metodeja kutsuen. Kuormittaminen. Luokkametodit (ja -attribuutit).. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.1 6.2 Oliot viestivät metodeja kutsuen Oliot viestivät

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä

Lisätiedot

\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi.

\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi. 1. Johdanto 1.1 Yleistä Suurten ohjelmien organisointi vaikeaa C:ssä. 1980 Stroustrup lisäsi C:hen olio-ohjelmoinnin (OOP = Object Oriented Programming). C C++: C-ohjelma on (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta)

Lisätiedot

UML ja luokkien väliset suhteet

UML ja luokkien väliset suhteet UML ja luokkien väliset suhteet -Luokan kuvaaminen UML-tekniikalla -Yhteyssuhde ja koostumussuhde 1 Luokan kuvaaminen UML-tekniikalla : Luokka - attribuutti1 : tietotyyppi # attribuutti2 : tietotyyppi

Lisätiedot

Sisältö Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 26.2

Sisältö Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 26.2 26. Tiedostot 26.1 Sisältö Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 26.2 Johdanto Tiedostoja on käsitelty uudelleenohjattujen standardisyöte- ja tulostusvirtojen avulla. Tiedostoja

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Oliot viestivät metodeja kutsuen

Oliot viestivät metodeja kutsuen 6. Metodit 6.1 Sisällys Oliot viestivät metodeja kutsuen. Kuormittaminen. Luokkametodit (ja -attribuutit). Rakentajat. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.2 Oliot viestivät metodeja kutsuen

Lisätiedot

C++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi

C++11 Syntaksi. Jari-Pekka Voutilainen Jari-Pekka Voutilainen: C++11 Syntaksi 1 C++11 Syntaksi Jari-Pekka Voutilainen 13.4.2012 2 Range-for Iteroi säiliön kaikki alkiot for-silmukassa. Säiliöltä vaaditaan begin- ja end-iteraattorit. Pätee kaikille C++11 STL-säiliöille, taulukoille,

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1

2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1 2. Olio-ohjelmoinista lyhyesti 2.1 Sisällys Yleistä. Oliot ja luokat. Attribuutit. Olioiden esittely ja alustus. Rakentajat. Olion operaation kutsuminen. 2.2 Yleistä Olio-ohjelmointia käsitellään hyvin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

Tapahtumapohjainen ohjelmointi. Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007

Tapahtumapohjainen ohjelmointi. Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Tapahtumapohjainen ohjelmointi Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Sisältö Tapahtumapohjainen ohjelmointi Käyttöliittymän rakenne Pääikkuna (top-level window) Lapsi-ikkuna (child window) Dialogit

Lisätiedot

Periytyminen (inheritance)

Periytyminen (inheritance) 1 Periytyminen (inheritance) Mitä periytyminen on? Yli- ja aliluokka Konstruktorit Get- ja set-metodi Muut metodit tostring Yksinkertainen pääohjelma 1 Mitä periytyminen on? Periytymisen avulla olemassa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 4

Flash ActionScript osa 4 Flash ActionScript osa 4 Tekstikentät Flash:ssa tekstikenttä voi olla tyypiltään joko TLF Text tai Classic Text. TLF Text on uusi Flash CS5 tullut tyyppi. Sen animointi ja muotoilu ominaisuudet ovat monipuolisemmat

Lisätiedot

Pakkauksen kokoaminen

Pakkauksen kokoaminen 13. Pakkaukset 13.1 Sisällys Pakkauksen kokoaminen (package). Pakkaukset ja hakemistorakenne. Pakkauksen luokkien käyttö muissa pakkauksissa (import). Pakkaukset ja näkyvyys. 13.2 Pakkauksen kokoaminen

Lisätiedot

Tehtävä 1. TL5302 Olio-ohjelmointi Koe Malliratkaisuja. Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu:

Tehtävä 1. TL5302 Olio-ohjelmointi Koe Malliratkaisuja. Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu: TL5302 Olio-ohjelmointi Koe 19.4.2005 Malliratkaisuja Tehtävä 1 Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu: #include using namespace std; int main() int taul[5]=1,2,3,4,5; int *p,&r=taul[0];

Lisätiedot

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 4 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 17. tammikuuta 2008 Modulin viimeistelyä module Shape ( Shape ( Rectangle, E l l i p

Lisätiedot

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva Sisällys 6. Muuttujat ja Java Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut, merkit, totuusarvot. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

6. Muuttujat ja Java 6.1

6. Muuttujat ja Java 6.1 6. Muuttujat ja Java 6.1 Sisällys Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut, merkit, totuusarvot. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 6.2

Sisältö. Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 6.2 6. Tiedostot 6.1 Sisältö Johdanto. Tiedostojen lukeminen. Tiedostojen kirjoittaminen. 6.2 Johdanto Tiedostoja on käsitelty uudelleenohjattujen standardisyöte- ja tulostusvirtojen avulla. Tiedostoja voidaan

Lisätiedot

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin

Lisätiedot

Osa. Johdanto C++ - kieleen. Oppitunnit 6 Perusluokat 7 Lisää luokista 8 Kehittynyt ohjelman kulku

Osa. Johdanto C++ - kieleen. Oppitunnit 6 Perusluokat 7 Lisää luokista 8 Kehittynyt ohjelman kulku Osa II Johdanto C++ - kieleen Oppitunnit 6 Perusluokat 7 Lisää luokista 8 Kehittynyt ohjelman kulku Osa II 6. oppitunti Perusluokat Luokat ovat C++ -kielen ominaisuus, joka tukee monimutkaisten reaalimaailman

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

Merkkijonon tutkiminen matches-metodilla

Merkkijonon tutkiminen matches-metodilla Merkkijonon tutkiminen matches-metodilla String-luokkaan on määritelty seuraava metodi: public boolean matches(string regular_expression) Mihin käytetään String-luokan metodia public boolean matches(string

Lisätiedot

Luokan sisällä on lista

Luokan sisällä on lista 1 Luokan sisällä on lista Luokan sisällä lista Listan sisältävä luokka Konstruktorit get-metodi Lista muissa metodeissa addxx-metodi Yksinkertainen pääohjelma Kertauksen List-luokan metodeja 1 Luokan sisällä

Lisätiedot

Osio2: Taulukot Jukka Juslin

Osio2: Taulukot Jukka Juslin Osio2: Taulukot Jukka Juslin Jukka Juslin 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat meitä organisoimaan suuria määriä tietoa Seuraavassa keskitymme näihin: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 1: Virtuaalifunktiot, Template method 1 Yleistä asiaa Muistakaa harkkatyöilmoittautuminen 23 ryhmää (mm. lihansyöjäkirahvi), vajaita ryhmiäkin on 44 henkeä vielä

Lisätiedot

Ohjelman virheet ja poikkeusten käsittely

Ohjelman virheet ja poikkeusten käsittely Ohjelman virheet ja poikkeusten käsittely 17 Ohjelman virheet ja poikkeusten käsittely Poikkeukset ovat tapa ilmoittaa virheistä ja odottamattomista tilanteista C++-ohjelmassasi. Poikkeusten käyttö virheiden

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei.

Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi lötköjen kansoittamaa alkulimaa simuloiva olioperustainen ohjelma Java-kielellä. Lötköt säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko

Lisätiedot

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva Sisällys 6. Muuttujat ja Java Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

6. Muuttujat ja Java 6.1

6. Muuttujat ja Java 6.1 6. Muuttujat ja Java 6.1 Sisällys Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

Osa. Mitä ovat vakiot jäsenfunktiot Kuinka erotetaan luokan käyttöliittymä sen toteutuksesta

Osa. Mitä ovat vakiot jäsenfunktiot Kuinka erotetaan luokan käyttöliittymä sen toteutuksesta Osa II 7. oppitunti Lisää luokista Aiemmassa luvussa opit luomaan uusia tietotyyppejä esittelemällä luokkia. Tässä luvussa opit hallitsemaan luokkia ja käyttämään kääntäjää auttamaan virheiden löytämisessä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2

Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Syntaksilomake (22.4.2007) C-kielen standardikirjaston funktioita gets(merkkijono); scanf("formaatti", &muuttuja1,..., &muuttujan); sscanf(merkkijono,

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

7. Oliot ja viitteet 7.1

7. Oliot ja viitteet 7.1 7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään

Lisätiedot