* * * * * A.1. Perustuslain säännös antaa turvaa henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvia oikeudenvastaisia tekoja vastaan (1 p).

Transkriptio

1 1 TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta 2008 ARVOSTELUPERUSTEET KYSYMYS 1 A.1. Lainvalmistelussa tarvitaan tietoa vallitsevan lainsäädännön soveltamiskäytännöstä (1 p) A.2. ja keskeistä on tuntea, millaisia asioita ja tapauksia hallintoviranomaiset ja tuomioistuimet ovat käsitelleet (1 p) sekä A.3. mitä säännösten soveltamis- ja tulkintaongelmia on noussut esiin (1 p). B.1. Lainvalmistelussa tarvitaan tietoa siitä, mihin kysymyksiin lakeja valvovien viranomaisten harjoittama valvonta on pääasiassa kohdistunut (1 p), B.2. millaisia keinoja viranomaiset ovat pääosin käyttäneet (1 p) ja B.3. mitä mahdollisia ongelmia ja epäkohtia siinä on noussut esiin (1 p). C.1. Lainvalmistelussa tarvitaan tietoa siitä, missä asioissa viranomaisten toiminta on mahdollisesti ollut passiivista tai tehotonta ja miksi niin on ollut (1 p) sekä C.2. informaatiota ylimpien tuomioistuinten ennakkoratkaisun luonteisista päätöksistä (1 p). D.1. Lainvalmistelussa tarvitaan monipuolista tietoa alan tosiasiallisesta tilanteesta, käytännön olosuhteista ja siellä todetuista ongelmista (1 p), D.2. tietoa alaa koskevasta tutkimuksesta sekä tilastotietoa (0,5 p) sekä D.3. alan keskeisten toimijoiden kuulemista (0,5 p). Pääsykoekirja 2/2008, s. 59 KYSYMYS 2 A.1. Perustuslain säännös antaa turvaa henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvia oikeudenvastaisia tekoja vastaan (1 p). A.2. Säännös antaa turvaa julkisen vallan itse toimeenpanemia loukkauksia vastaan (1 p), sekä edellyttää julkiselta vallalta positiivisia toimenpiteitä ulkopuolisten taholta tulevia oikeudenloukkauksia vastaan (1 p).

2 2 B.1. Henkilökohtaisen vapauden suojaa konkretisoidaan perustuslain säännöksillä, jotka koskevat vapaudenriistotilanteita. Kenenkään vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti (1 p) eikä ilman laissa säädettyä perustetta (1 p). B.2. Vapaudenmenetyksen sisältävän rangaistuksen (esim. vankeus- ja arestirangaistukset) voi määrätä vain tuomioistuin (1 p). B.3. Muidenkin vapaudenmenetysten (esim. pidättäminen ja vangitseminen esitutkinnan aikana sekä määrääminen tahdonvastaiseen hoitoon) laillisuus on voitava saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi (1 p). B.4. Vapautensa menettäneen oikeudet on turvattava lailla. Siten perustuslaki asettaa rajoituksia esim. vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevalle sääntelylle (1 p). C.1. Henkilökohtainen vapaus perusoikeutena ei rajoitu vain fyysiseen vapauteen, vaan se kattaa myös tahdon vapauden ja yksilön itsemääräämisoikeuden ulottuvuudet (1 p). C.2. Perusoikeusjärjestelmän lähtökohtana on yksilön vapaus päättää itseään koskevista asioista ja suhteistaan muihin ihmisiin (1 p). Pääsykoekirja 1/2008, s KYSYMYS 3 A.1. Päätös on virheellinen (1 p). A.2. Yleensä valitusviranomainen kumoaa päätöksen, jos asianosainen valittaa (1 p). A.3. Olettama on, että kuulematta jättäminen on voinut vaikuttaa päätökseen (0,5 p). Vain jos kuulemisen laiminlyöminen ei ole aiheuttanut virhettä päätöksen sisältöön, päätös jää pysyväksi (0,5 p). A.4. Laiminlyönti on ylimääräisen muutoksenhaun peruste (0,5 p). A.5. Virheellinen päätös voidaan kantelun johdosta poistaa (0,5 p) tai purkaa (0,5 p). B.1. Kuulemisvelvollisuutta ei ole (hallintolain mukaan), kun asia koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista (1 p). B.2. Usein opiskelijoiden valinnassa olisi kyse hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevista väitteistä (0,5 p), jotka todennäköisesti eivät lisäisi oikeusturvaa (0,5 p) tai antaisi luotettavaa tietoa (0,5 p). B.3. Kuuleminen olisi hankalaa, koska pyrkijöitä eli asianosaisia on paljon (0,5 p). Tämä voisi vaarantaa hallinnon tehokkuuden (0,5 p).

3 3 C.1. Jos T:n yliopisto katsoo jonkun pyrkijän kuulemisen tarpeelliseksi, se voi harkintavaltansa puitteissa tehdä näin, mutta kuuleminen ei saa vaarantaa objektiviteettiperiaatetta ja hakijoiden yhdenvertaista kohtelua (1 p). C.2. Koska perustuslain 21 :ssä turvataan oikeus tulla kuulluksi, lailla säädettyjä poikkeuksia on tulkittava suppeasti (1 p). (HUOM! Pelkästä maininnasta, että kuulemisen rajoituksia on tulkittava suppeasti ilman viittausta siihen, että velvollisuus suppeaan tulkintaan perustuu perustuslakiin, ei jyvitetä.) Pääsykoekirja 1/2008, s KYSYMYS 4 A.1. Isyys määräytyy joko laillisen isyysolettaman (1 p), A.2. maistraatin hyväksymän isyyden tunnustamisen (1 p), A.3. lapsen kanteeseen perustuvan tuomioistuimen päätöksen (1 p), A.4. tai isyyden tunnustaneen miehen kanteeseen perustuvan tuomioistuimen päätöksen (1 p) perusteella. Jos maininnut, että perustuu kanteeseen/päätökseen, mutta ei erotellut lapsen (tai lapsen puolesta) ja isyyden tunnustaneen miehen kannetta erikseen (A.3. ja A.4.), saa kohdista A.3. ja A.4. yhteensä yhden pisteen. B.1. Aviomiehen isyyttä koskee isyysolettama (1 p): B.2. eli tällöin isyys oletetaan oikeaksi lain nojalla eikä se edellytä aktiivisia toimia (1 p). C.1. Isyysolettamaa sovelletaan myös leskeksi jääneen naisen synnyttämään lapseen, mikäli lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana (1 p). D.1. Jos äiti ei ole lapsen syntyessä avioliitossa, eikä ole kyse tilanteesta, jossa isyysolettamaa sovelletaan leskeksi jääneen äidin lapseen, saatetaan isyys voimaan muilla mainituilla tavoilla eli isyyden tunnustamisen perusteella, lapsen kanteesta, tai isyyden tunnustaneen miehen kanteesta (1 p). Edellä oleva vastausmalli on vain esimerkinomainen eikä yksinään riitä pisteen saamiseen. Tässä pisteytyskohdassa on edellytetty, että vastaaja on kyennyt vastauksessaan osoittamaan ensinnäkin hahmottaneensa erilaiset mahdolliset tilanteet (avioliitossa, avoliitossa, ei avio- tai avoliitossa). Pisteen saamiseen ei ole riittänyt vain yhden tai kahden vaihtoehdon esittäminen, vaan vastauksesta on tullut kokonaisuutena käydä ilmi, että vastaaja on ymmärtänyt kaikkien vaihtoehtojen olemassaolon sekä myös niihin sovellettavat kaikki mahdolliset ratkaisut isyyden määräytymiseen. Pisteen saamiselta on toisin sanoen myös edellytetty vastauksen rakenteen loogista etenemistä siten, että vastaajan voidaan katsoa ymmärtäneen asian kokonaisuutena. Isyyden aineellisoikeudellinen (sisällöllinen) tunnusmerkistö: E.1. Isyys voi perustua joko sukupuoliyhdyntään ja siittämiseen (0,5 p),

4 4 E.2. koti-inseminaatioon (0,5 p), E.3. äidin avo- tai aviomiehen antamaan hedelmöityshoitosuostumukseen (0,5 p), E.4. tai sukusolun luovuttajan antamaan isyyden vahvistamista koskevaan suostumukseen (0,5 p). Pääsykoekirja 3/2008, s. 7-9 KYSYMYS 5 Perustuslain 124 :n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle A.1. vain lailla tai lain nojalla (1 p), A.2. jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi (1 p). B.1. Lisäedellytyksenä on, ettei tämä vaaranna perusoikeuksia (1 p), B.2. oikeusturvaa (1 p) tai B.3. muita hyvän hallinnon vaatimuksia (1 p). Julkisten tehtävien yksityistäminen edellyttää siten sitä, että tehtäviä siirrettäessä C.1. luodaan riittävät takeet perusoikeuksien toteutumiselle (1 p) C.2. (esim. oikeusturvaa, kielellisiä oikeuksia ja julkisuutta koskevat perusoikeusvaatimukset) (1 p). D.1. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaisille (1 p). D.2. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa tehtävät, joihin sisältyy merkittäviä perusoikeuksiin puuttumista merkitseviä toimivaltuuksia (1 p). D.3. Esimerkiksi vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa ei voida Suomessa yksityistää (1 p). Pääsykoekirja 1/2008, s. 55 KYSYMYS 6 A.1. Valtioneuvosto on perustuslain mukaan velvollinen julkaisemaan lain Suomen säädöskokoelma-nimisessä asiakirjasarjassa. / Valtiovaltaa koskeva julkaisuvelvoite tulee täytetyksi, kun säädös on julkaistu mainitussa säädöskokoelmassa (1 p).

5 5 A.2. Lain julkaiseminen on välttämätöntä sen voimaantulon kannalta. / Laki ei voi tulla voimaan ennen kuin se on julkaistu. / Lain voimaantuloon liittyvien seikkojen vuoksi on loogista ja välttämätöntä, että lainsäädäntö on julkaistu ennen kuin se voi tulla voimaan (1 p). B.1. Perustuslain (1 p) mukaan laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan (1 p). (Lain ja muunkin säädöksen voimaantulo tarkoittaa ennen muuta kahta asiaa.) C.1. Jokainen Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleva on velvollinen noudattamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä (1 p). C.2. Toisaalta viranomaiset, niin tuomioistuimet kuin hallintoviranomaiset, ovat velvollisia soveltamaan voimassa olevia säännöksiä (1 p). C.3. Lähtökohtana on myös, että viranomaiset tuntevat voimassa olevan lainsäädännön sisällön (1 p). D.1. Julkaisemisen ansiosta kansalaiset ja muut voivat, ainakin periaatteessa tuntea voimassa olevan lainsäädännön: sen sisältö ei voi olla heille ennalta-arvaamaton yllätys (1 p). D.2. Eri asia on, missä määrin tehokkaasti säädöksen julkaiseminen Suomen säädöskokoelmassa tosiasiassa ja käytännössä tavoittaa ne ihmiset, joiden olisi hyvä olla selvillä lainsäädännön sisällöstä (1 p). D.3. Viranomaiset ja tiedotusvälineet pyrkivät toki levittämään monella tavalla tietoa uudistetun lainsäädännön sisällöstä (1 p). Pääsykoekirja 2/2008, s. 87 KYSYMYS 7 A.1. Sovittelun tarkoituksena on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi täytäntöön pantavana olevan päätöksen edellyttämällä tavalla (1 p). A.2. Ensisijaisesti sovittelussa pyritään siihen, että asiassa saadaan aikaan vapaaehtoinen ratkaisu, joka voi olla joko alkuperäisen huolto-, asumis- tai tapaamisoikeuspäätöksen vapaaehtoinen täytäntöönpano tai asiaa koskevan uuden sopimuksen vahvistaminen (1 p). B.1. Sovittelussa käräjäoikeus määrää yhden tai useamman lain mukaiset edellytykset täyttävän sovittelijan suorittamaan sovittelun (1 p). C.1. Sovittelun toimittamiselle varataan pääsääntöisesti enintään neljä viikkoa aikaa (1 p). C.2. Käräjäoikeus voi pidentää aikaa (1 p).

6 6 D.1. Sovittelu voidaan kuitenkin jättää toimittamatta (1 p), jos D.2. lapsen etu vaatii, että täytäntöönpanohakemuksen perusteena oleva päätös on painavista syistä pantava heti täytäntöön (1 p), D.3. aikaisemmin toimitetun sovittelun perusteella on ilmeistä, että sovittelu jää tuloksettomaksi (1 p) tai D.4. huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän aikaa kuin kolme kuukautta eikä sovittelun järjestämiseen ole erityistä syytä (1 p). E.1. Ellei sovittelu onnistu, laatii sovittelija käräjäoikeudelle sovittelukertomuksen, jossa on tuotava esiin niitä sovittelun aikana asianosaisten esittämiä ja mahdollisessa lapsen kuulemisessa esiin tulleita seikkoja, joilla saattaa olla merkitystä asian ratkaisemisessa (1p). Pääsykoekirja 3/2008, s KYSYMYS 8 1) Lain promulgointi tarkoittaa a) lain toimeenpanoa b) lain antamista c) lain mitätöimistä 2) Tyypillisimpiä esimerkkejä soft law-sääntelymuodoista ovat a) ohjeistot, suositukset, periaatelausumat ja tiedonannot b) perustuslait, lait ja asetukset c) kansainväliset ihmisoikeussopimukset 3) Perusoikeuksilla suppeassa merkityksessä tarkoitetaan tavanomaisessa kotimaisessa valtiosääntöoikeudellisessa kielenkäytössä a) tavallisessa laissa turvattuja oikeuksia b) perustuslaissa turvattuja yksilön oikeuksia c) kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja oikeuksia 4) Euroopan unionin perusoikeuksien noudattamisen valvonnasta unionissa huolehtii ennen kaikkea a) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin b) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin c) Euroopan neuvosto 5) Lakien perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmä on Suomessa rakennettu ensisijaisesti ennakollisen valvonnan varaan. Tätä valvontaa harjoittaa erityisesti a) eduskunnan perustuslakivaliokunta b) korkein hallinto-oikeus c) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

7 7 6) Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tarkoitettujen oikeuksien turvaaminen eri sopimuksilla samoin kuin sopimusten toisistaan poikkeava kirjoittamistapa ilmentävät perinteistä tapaa jakaa oikeudet eri sukupolviin. Ns. toisen sukupolven muodostavat a) taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet b) kansalais- ja poliittiset oikeudet c) Euroopan unionin kansalaisten oikeudet 7) Perustuslain 106 :n mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle mikäli käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi a) ilmeisessä ristiriidassa asetuksen kanssa b) ilmeisessä ristiriidassa muun lain kanssa c) ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa 8) Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan KP -sopimuksen perusteella tähän sopimukseen liittyneet valtiot ovat sitoutuneet turvaamaan poliittisten vapausoikeuksien käyttämisen ytimen: a) alueellaan oleville b) alueellaan pysyvästi asuville c) vain kansalaisilleen 9) Eronneiden vanhempiensa yhteishuollossa olevaa alaikäistä lasta edustaa elatusapua koskevissa asioissa lähtökohtaisesti: a) se huoltajista, joka maksaa elatusapua b) lapsiasiamies c) se huoltajista, jonka kanssa lapsi asuu 10) Hedelmöityshoitolain mukaan avioliitossa olevalle naiselle voidaan antaa hedelmöityshoitoa, vaikka hänen aviomiehensä ennen hoidon aloittamista onkin peruuttanut jo antamansa suostumuksen, jos: a) aviopari on jättänyt avioerohakemuksen käräjäoikeuteen ennen hoidon aloittamista b) tuomioistuin on tuominnut avioparin lainvoimaisesti avioeroon c) sukusolujen luovuttaja on antanut siihen erillisen kirjallisen suostumuksen Kysymyksen 8 arvostelussa tiedekunta on ottanut huomioon kysymyksen 10. kohtaan sisältyvän loogisen ristiriidan. Kysymyksessä haettiin vaihtoehtoa b), mutta kysymyksen muotoilusta oli laadintavaiheessa jäänyt pois ajallinen määre vasta. Tämän johdosta kysymykseen sisältyy ristiriita. Tuomioistuimen lainvoimaisesti avioeroon tuomitsema (b) kun ei ole enää kysymyksen tarkoittamassa mielessä avioliitossa. Valintakoe on arvosteltu siten, että b) kohdan valinneita on hyvitetty pisteellä. Ristiriidan johdosta hyväksyttyjen joukko muodostettiin myös siten, että piste annettiin tyhjän valinneille, eli niille jotka eivät ko. ristiriidan vuoksi löytäneet yhtään oikeaa vastausvaihtoehtoa. Vaihtoehdot a) ja c) eivät perustu kirjan tietoihin.