HEINOLAN SEMINAARI. Rakennushistoriallinen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEINOLAN SEMINAARI. Rakennushistoriallinen selvitys 24.5.2013"

Transkriptio

1 HEINOLAN SEMINAARI Rakennushistoriallinen selvitys Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Senaatti-kiinteistöt Yhteyshenkilö asiakaspäällikkö Asko Taskila Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Kustaankatu Helsinki p Työryhmä Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA ARK 950, KuvM, projektista vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti, rakennustutkija Emilia Pohjanpalo, arkkitehti yo, rakennustutkija Eero Astala, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaaja Nykytilavalokuvat Sami Heikinheimo, ark-byroo ellei toisin mainita Mia Puranen, ark-byroo; merkintä MP ETUKANNEn kuva HKM KA. Suoritusajankohta Työ on suoritettu helmi toukokuussa Arkkitehtitoimisto ark-byroo Käytetyt lyhenteet HeiKM KA HeiKUR HeiRakVA HeiKTMK HeiKTKM KA LO Sk Helsinki Sk Kouvola Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto Heinolan kurssikeskuksen arkisto Heinolan kaupungin teknisen toimen rakennusvalvonnan arkisto Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosaston kaavoitusyksikkö Heinolan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittausosasto Kansallisarkisto Heinolan kurssikeskuksen entisen rehtorin Lauri Ollilan arkisto Senaatti-kiinteistöjen arkisto Helsinki Senaatti-kiinteistöjen arkisto Kouvola 2 Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kohde Tehtävä Perustiedot 10 2 Sijainti kaupungissa ja alueen asemakaavahistoriaa 13 3 Heinolan seminaari Suunnittelijat Hankkeen historia ja rakennuttaja Heinolan seminaarin kokonaisuus 27 4 Myöhempiä vaiheita Rakennuskortit 36 6 Pihapiiri 88 7 Yhteenveto 96 lähteet 100 Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3

4 Uusi opettajanlaitos perustettiin hiljaiseen, syrjäiseen pikkukaupunkiin, missä ulkoa päin tulevien ärsykkeiden ei katsottu haittaavan opiskelijoita. Keväällä 1903 valmistuivat ensimmäiset 35 opettajaa. Vasemmalla on 1901 valmistunut vanha seminaarirakennus ja oikealla näkyy johtajan, johtajattaren ja vahtimestarin asunnot sisältävä rakennus, joka valmistui Taustalla mäen laella olevat rakennukset on purettu. Lähde: Rakkaudesta Heinolaan, postikorttien kertomaa, Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 1 Johdanto 1.1 Kohde Rakennushistoriallisen selvityksen kohteena on Heinolaan rakennetun seminaarin tontilla nykyisin sijaitsevat seitsemän rakennusta, joista vanhimmat ovat yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin Jac. Ahrenbergin suunnittelemia. Myöhempiä rakennuksia ovat 1939 valmistunut uusi päärakennus ja 1960 valmistunut oppilasruokala sekä 1970-luvun oppilasasuntola. Seminaari sijaitsee kaupunkirakenteessa tärkeällä paikalla 1700-luvun lopun kaupunkisommitelman eli Heinolan Perspektiivin päätepisteenä. Heinolan seminaarin perustaminen liittyy kansakoululaitoksen kehitykseen. Seminaareja eli opettajankoulutuslaitoksia perustettiin valtion toimesta kaikkiaan 13 eri puolelle Suomea. Vanhin niistä perustettiin Jyväskylään 1863 ja viimeisimmät sotien jälkeen.1 Rauman, Kajaanin ja Heinolan seminaarit ovat arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemia lukujen taitteessa rakennetut seminaarit eivät enää olleet yhteisseminaareja, kuten edeltäjänsä, vaan joko naisille tai miehille tarkoitettuja. Myös niiden arkkitehtoniset 1 Itä-Häme ratkaisut poikkesi aikaisemmista. Jyväskylässä oli rakennettu suuria kivirakennuksia ja Sortavalassa pelkästään puusta. Heinolassa Jac. Ahrenbergin suunnittelemat seminaarirakennukset tehtiin osin tiilestä ja osin puusta. Uudenlaisen rakennustekniikan ja paloturvallisuuden lisäksi rakennuksissa kiinnitettiin huomiota hygieenisiin vaatimuksiin kuten ilmastointiin ja valon saantiin. Vuosisadan vaihteen seminaareihin kuului tyypillisesti opetustilat sisältävän seminaarirakennuksen lisäksi johtajan asuinrakennus, saunarakennus, ulkorakennuksia sekä kasvihuone. Seminaarilaiset eivät enää asuneet seminaarialueella, vaan kaupungilla, joten asuntoloita ei näissä seminaareissa tarvittu.2 Suomen kenraalikuvernööri vahvisti päätöksen Heinolaan rakennettavasta kansakoulunopettajia kouluttavasta seminaarilaitoksesta Cygnaeuksen ihanteiden mukaisesti paikkakunta oli sopivan rauhallinen opiskelua varten. Seminaarin toiminta käynnistyi elokuussa 1899 Mikael Soinisen johdolla alakansakoulun tilois- 2 aspx?kohde_id= Itä-Häme Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5

6 Kristillinen ylioppilaskokous vanhan seminaarirakennuksen edessä kesäkuun alussa vuonna HeiKM KA. Kokelaille ja hospitanteille järjestettiin jäähyväisjuhla vuonna HeiKM KA. sa ja siirtyi uuteen päärakennukseen sen valmistuttua kesällä Johtajan, johtajattaren ja vahtimestarin asuinrakennus; kasvihuone; sauna ja pesutupa sekä ulkohuonerakennukset otettiin käyttöön helmikuussa Seminaarin rakennuksissa käytettiin sekä tiiltä että puuta ja niiden arkkitehtuurissa on vaikutteita sveitsiläisestä huvila-arkkitehtuurista ja muinaisskandinaavisia koristeaiheita. Puutarhuri M. G. Stenius laati suunnitelmat vihannesja puutarhoille seminaarin opetusohjelmaa pidennettiin nelivuotisesta viisivuotiseksi. Jatkuvan tilanahtauden vaivaamana semi- naari anoi 1930 kouluhallitukselta lisärakennusta Maaherrankadun varteen. Uusi päärakennus valmistui Sen ensimmäiset luonnokset ovat arkkitehti Toivo Salervon käsialaa ja toteutusvaiheen suunnitelman laativat Rakennushallituksen pääjohtaja, arkkitehti Väinö Vähäkallio, yliarkkitehti Martti Välikangas ja arkkitehti Selim Savonius. Tätä ennen opiskeluruokailua varten perustettu Osuuskunta Jyränkö oli rakennuttanut 1931 Savontien varteen seminaarista erillään olevan Toivo Salervon suunnitteleman ruokalarakennuksen.5 Sotien jälkeen tilantarve kasvoi edelleen kun seminaarin toimintaa laajen- 4 Bergman, Hokkanen, Seppälä, Siltanen, Endén 1989, Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 Seminaarilaiset piirileikissään harjoituskoulun pihassa taustalla näkyy vanha päärakennus. Lähde: Rakkaudesta Heinolaan, postikorttien kertomaa, 141. Puutarhanhoito oli tärkeä osa seminaarin koulutusohjelmaa. Kuvassa on meneillään seminaarilaisten puutarhatunti vuonna HeiKM KA. nettiin ja miesoppilaille perustettiin oma osasto. Vasta valmistunutta uutta päärakennusta laajennettiin 1952 ja Savontien varressa sijaitsevan oppilasruokalan laajennus valmistui Opettajankoulutus siirrettiin yliopistoon peruskoulu-uudistuksen yhteydessä ja seminaarit lakkautettiin.6 Heinolan seminaarin viimeinen kurssi valmistui kesäkuussa 1972, mihin mennessä sieltä oli ehtinyt valmistua 3554 kansakoulunopettajaa.7 Kouluhallituksen kurssikeskus opettajien jatkokoulutusta varten aloitti toimintansa kiinteistössä jo syksyllä 1972 ja jatkoi sitä aina vuoteen Kurssikeskusta varten valmistui punatiilinen asuntola Opetusalan koulutuskeskus Opeko toimi tiloissa ja sen jälkeen tiloja käytti Educode Oy vuoden 2013 alkuun asti, jolloin toiminta Heinolassa päättyi.10 Rakennukset ovat tällä hetkellä tyhjinä lukuun ottamatta ruokalarakennuksen asuntoa. 6 aspx?kohde_id= seminaarin_loppuminen.htm 8 Herranen 1998, Herranen 1998, Itä-Häme Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7

8 Heinolan seminaarialueen ilmakuva. Kuva: Pohjoismainen Ilmakuvakeskus Oy. HeiKUR. 1.2 Tehtävä Senaatti-kiinteistöt on myymässä omistamaansa Heinolan seminaarin kiinteistöä. Kohde on suojeltu osittain asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (VN ) ja osittain vuonna 1979 vahvistetussa asemakaavassa. Heinolan seminaari on RKY-alue. Omistajanvaihdoksen myötä kohteen suojelu joudutaan arvioimaan ja järjestämään uudelleen. Heinolan seminaarin alueellisessa rakennushistoriaselvityksessä on tarkasteltu kokonaisuuden rakentumista seminaarin syntyvaiheesta nykypäivään. Ensimmäinen luku toimii johdantona ja siinä on esitetty kohteen perustiedot lyhyenä yhteenvetona. Toinen luku käsittelee seminaarin sijaintia kaupunkirakenteessa suhteessa Heinolan asemakaavahistoriaan. 8 Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 Heinolan seminaarin sijaintipaikkaa on tarkasteltu kolmen asemakaavan avulla laaditussa asemakaavassa seminaarin tontti sijoittuu Heinolan perspektiivin, merkittävän kaupunkitilan, keskeisakselin päätteeksi. Asemakaava vuodelta 1903 kuvastaa seminaarin syntyvaiheen tilannetta. Nykyinen asemakaava on vahvistettu Kolmannessa luvussa on käsitelty hankkeen rakennuttajaa eli Yleisten rakennusten ylihallitusta ja sen suunnittelijoita, hankeen historiaa ja seminaarin rakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Neljäs luku kuvailee seminaarin rakentumisen myöhempiä vaiheita kaavioiden ja niitä selittävän tekstin avulla. Luku on jaettu ajanjaksoihin ennen talvisotaa , laajentumisen aikaan ja kurssikeskuksen aikaan. Viides luku koostuu seitsemän rakennuksen rakennuskohtaisesta tarkastelusta. Kutakin rakennusta koskevat historia- ja nykytilatiedot on koottu rakennuskorttiin. Sen kuvituksena on käytetty alkuperäispiirustuksia, valokuvarinnastuksia ennen/nyt ja dokumentointivalokuvia. Tässä työssä rakennuksia tarkasteltiin ulkopuolelta. Sisätilojen osalta tarkastelu rajattiin kannanottoon siitä, mitkä tilat kuuluvat suojeluintressin piiriin. Kortit sisältävät myös huhtikuussa 2013 tehdyn inventoinnin tulokset. Pihapiirin muutoksia on kuvattu luvussa 6. Viimeisessä luvussa on esitetty yhteenveto selvityksen tuloksista ja sen osana arvioitu tontin ja rakennusten kokonaisuuden muodostaman kokonaisuuden säilyneisyyttä. Arkistolähteistä tärkein oli Kansallisarkisto, missä säilytetään seminaarin rakennusten alkuperäispiirustuksia. Senaatti-kiinteistöjen Helsingin ja Kouvolan arkistoista on saatu piirustusluettelot sekä KOKI-järjestelmätietoja. Heinolan kaupungin rakennusvalvonnan arkistossa olemme tutustuneet rakennusten muutosvaiheisiin. Rakennusvalvonnan arkisto ei kuitenkaan ole kattava. Heinolan kaupungin tekninen toimi on luovuttanut käyttöömme asemakaavoja ja kaavoitus-, kiinteistö- ja mittausyksikkö tonttihistoriatietoja. Tutkimme Museoviraston kuva-kokoelman aineistoja, mutta niitä ei ole sisällytetty selvitykseen, sillä Heinolan kaupunginmuseo luovutti käyttöömme runsaasti historiallista kuva-aineistoa. Kurssikeskuksen entiseltä rehtorilta Lauri Ollilalta olemme saaneet suullisia ja kirjallisia tietoja sekä valokuvia. Heinolan seminaarin kiinteistöön liittyvät urakkasopimukset vuosilta ja kirjeenvaihto sijaitsevat Mikkelin maakunta-arkistossa. Rakennusvaiheen urakkasopimuksia ei ole paikallistettu ja vuosien sopimukset ovat Kansallisarkistossa kunnostusvaiheessa. Tässä työssä tyydyimme referoimaan Yleisten rakennusten ylihallituksen vuosikertomuksia, jotka muodostivat merkittävimmän kirjallisen lähteen. Sen ohella olemme käyttäneet lähteinä useita Heinolan kaupungin historiaa käsitteleviä teoksia, Lauri Ollilan kirjoittamia Heinolan kurssikeskuksen historiaa koskevia kirjoja ja Heinola-aiheisia selvityksiä. Nettilähteinä olemme käyttäneet mm. Museoviraston ja Kansallisbiografian tietoja. Kaikki käytetyt lähteet on esitelty lähdeluettelossa ja tekstissä olemme käyttäneet alaviitteitä. Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9

10 1.3 Perustiedot perustiedot Kohteen nimi Heinolan seminaari Osoite Lampikatu 5, Heinola Maakunta Päijät-Häme Hallinnollisen kiinteistön tunniste Virallinen kiinteistötunnus Kaupunginosa 2. kaupunginosa Kortteli 5 Tontti 10, nykyinen tonttinumero. Tonttijako nro 548 hyväksyttiin Tontti 10 muodostettiin entisistä tonteista 1, 4, 5 ja 6 ja tontti 10 merkittiin rekisteriin , vanha tonttinumero, voimassa Tonttijako nro 87 vahvistettiin E, voimassa Heinolan kaupunki luovutti Suomen valtiolle seminaarialueen tontin, joka oli muodostettu vanhasta hevostorista sekä neljästä sen koillispuolella sijainneesta tontista.13 Tonttia on kutsuttu nimellä E, mutta vuoden 1927 kartassa nimellä H.14 Selvitykseen kuuluvat rakennukset Seminaari Johtajan asuinrakennus Uusi päärakennus Sauna Ruokala Asuntola Vaja 11 Kiinteistösihteeri Tiina Lehtinen, HeiKTKM, sähköposti Kiinteistörekisterin hoitaja Ritva Salo, HeiKTKM, sähköpostit ja HeiRakVA ja Endén Kiinteistösihteeri Tiina Lehtinen, HeiKTKM sähköposti Laajuustietoja 15 Rakennusten lukumäärä 7 Rakennusten bruttoala 9 936,2 m² Rakennusten kerrosala eli tontin kerrosala 9 583,0 m² Rakennusten huoneistoala 7 877,0 m² Rakennusten tilavuus ,0 m² Tontin rakennusoikeus m² Käytetty rakennusoikeus m² Käyttämätön rakennusoikeus m² Tontin 10 pinta-ala m² Käyttö Opetusalan koulutuskeskus Heinolan kurssikeskus Heinolan seminaari Omistaja Suomen valtio Haltija 2001 Senaatti-kiinteistöt Valtion kiinteistölaitos Rakennushallitus Yleisten rakennusten ylihallitus TÄRKEIMMÄT VAIHEET Seminaari Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg 1951, laajennus Rakennushallinnon neljäs rakennuspiiri Johtajan asuinrakennus Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg Sauna Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg Ruokala 1931, vanhin osa Arkkitehti Toivo Salervo , laajennus Arkkitehti Toivo Salervo 15 Sk Helsinki, KOKI-järjestelmä. 10 Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 Uusi päärakennus , vanhin osa , laajennus Lupapiirustukset ovat allekirjoittaneet Rakennushallituksen pääjohtajana toiminut arkkitehti Väinö Vähäkallio ja yliarkkitehti Martti Välikangas. Työryhmässä oli mukana Rakennushallituksen arkkitehti Selim Savonius. Arkkitehti Toivo Salervo oli tehnyt uuden päärakennuksen ensimmäiset luonnospiirustukset. Piirustukset ovat allekirjoittaneet Rakennushallituksen pääjohtaja arkkitehti Erkki Huttunen ja E. A. Nordström Asuntola Arkkitehti Pentti Lehtiluoto, Arkkitehtitoimisto Mikkola-Lehtiluoto. Vaja 1932 Ei tietoa suunnittelijasta Asemakaava Voimassa oleva asemakaava Ak273, vahvistettu Tontilla merkintä YO7: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Tontille rakennettaviin rakennuksiin saa sijoittaa aikuisopetusta palvelevia tiloja. Tontille saa sijoittaa lisäksi enintään seitsemän asuinhuoneistoa kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin kerrosalan 80 m² sekä asuinhuoneistoa kohti. Yhtenäistä leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa aluetta on varattava vähintään 20 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Seminaarin alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Tontille rakennettaviin rakennuksiin saa sijoittaa aikuisopetusta palvelevia tiloja. Tontille saa sijoittaa lisäksi enintään seitsemän asuinhuoneistoa kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin kerrosalan 80 m² sekä asuinhuoneistoa kohti. Yksinäistä leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa aluetta on varattava vähintään 20% asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Aiemmin voimassa olleet asemakaavat Muutosasemakaava Muutosasemakaava Paul Rothin laatima keskustan saneerausasemakaava Erkki Kaalamon laatima asemakaava Alvar Enlundin vuonna 1903 laatima asemakaava, joka vahvistettiin vasta Johan Sarlinin laatima asemakaava 21 suojelutilanne Suojelu asemakaavassa vahvistetussa asemakaavassa seminaarin kolme vanhinta rakennusta, eli seminaari, johtajan asuinrakennus ja sauna, on merkitty suojeltaviksi sr-1-merkinnöillä: Sr-1: Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus tai rakennelma. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. 16 Asemakaava 273:n (1979) tekstissä. 17 Asemakaava 273:n (1979) tekstissä. 18 Endén 1989, Endén 1989, Endén 1989, Endén 1989, Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 11

12 Asetus 480/85 valtion omistamien rakennusten suojelusta 22 Päätösviranomainen: Valtioneuvosto Päätös: 1/561/93, 1471/561/88 Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S4. Rakennettu alue suojellaan. Alueella on suojeltavien rakennusten ohella muitakin rakennuksia ja sille voidaan uudisrakentaa museoviraston hyväksymällä tavalla. Alue rajataan suojelupäätöksessä. S2. Osittain suojellut rakennukset: seminaari, johtajan asuinrakennus ja sauna. Ulkoasu on suojeltu. V2. Osittain varjellut rakennukset: ruokala ja uusi päärakennus. 23 Varjeltavia rakennuksia ei saa purkaa tai oleellisesti muuttaa ilman Museovirastosta ja Senaatti-kiinteistöiltä pyydettävää lausuntoa. Rakennusten kunnossapidossa ja hoidossa on otettava huomioon niiden kulttuurihistoriallinen merkitys. Varjelusta vastaa haltija. Haltijan tai korjaushuollosta vastaavan on tarvittaessa neuvoteltava museoviraston kanssa. Kun hankkeen kaavasuunnittelu etenee, kaavan laatija pyytää maakuntamuseolta alueen mahdollista arkeologista kulttuuriperintöä tarkastelevan lausunnon. 22 Museoviraston rakennusperintörekisterin kohderaportti, Heinolan seminaari 23 Asetuksen 11 :ssä tarkoitettuja soveltamisohjeita ei velvoiteta noudatettavan. Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa ympäristöministeriö. Museoviraston lausunto 028/601/2007 myyntiä varten (osa) 24 Museovirasto toteaa alustavasti seuraavat suojelutavoitteet valtioneuvoston päätöksellä suojelluille kolmelle rakennukselle (seminaari, johtajan asuinrakennus ja sauna) puistoineen: 1. Rakennuksia ja puistoaluetta tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo pysyvästi säilyy. 2. Rakennuksissa tehtävissä korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon rakennusten ominaispiirteet sekä arkkitehtoninen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Sisätiloissa on pyrittävä säilyneiden rakenteiden esille ottamiseen ja ulkoasua korjattaessa on käytettävä alkuperäisiä värityksiä ja materiaaleja. 3. Mahdollinen uudisrakentaminen on sopeutettava ympäristön kaavalliseen rakenteeseen, rakennusten mittakaavaan sekä suojeltujen rakennusten arvoihin. Uudisrakentaminen ei saa sijoittua suojellun puiston alueelle. 4. Aluetta ja rakennuksia koskevista toimenpiteistä on kuultava museovirastoa ja olennaisiin muutoksiin on saatava museoviraston hyväksyminen. Suojelutavoitteet on määritelty yleispiirteisesti ja niitä saattaa olla aihetta täsmentää ympäristökeskuksen, museoviraston ja uuden omistajan kesken käytävin neuvotteluin. Suojelumääräysten tarkoituksena on osaltaan tukea alueen ja rakennusten tarkoituksenmukaista käyttöä. arvotus Kohde on valtakunnallisesti arvokas ja kuuluu RKYkohteisiin. 24 Museoviraston rakennusperintörekisterin kohderaportti, Heinolan seminaari 12 Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 2 Sijainti kaupungissa ja alueen asemakaavahistoriaa Ehrnroothin ilmakuva Heinolasta Seminaarin alue on merkitty kuvaan punaisella. Kuva: Ehrnrooth. HeiKM KA. Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 13

14 Heinolan residenssin ensimmäisen virallisen asemakaavan laati maanmittari J. J. Jandolin Se perustui maaherra Gustaf Riddercreutzin piirtämään hahmotelmaan vuodelta Kaavoitettu alue käsitti tuolloin Lampi- ja Siltakatujen rajaaman alueen. Heinolan seminaarin alue sijaitsee Perspektiivin viimeisten puurivien kohdalla. Lähde: Endén 1989, Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 Heinolan seminaarialue sijaitsee Heinolan kaupungin sydämessä Perspektiivin päätteenä ja se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Heinolan historian keskeiset vaiheet sijoittuvat vuoteen 1775, jolloin Kustaa III päätti jakaa Kymenkartanon läänin kahtia ja siirtää uuden Kymenkartanon läänin hallintokeskuksen ja maaherran asuinpaikan eli residenssin Loviisasta Jyrängönvirran rannalle Heinolaan. Maaherra Riddercreutz ehdotti 1779 perustettavaksi kaupunkia ja teki karttaluonnoksen korttelijakoineen. Riddercreutzin jälkeen maaherraksi tuli Robert Wilhelm de Geer, jonka aikana Heinolaan saatiin ensimmäinen virallinen asemakaava ja sen laati maanmittari Jandolin vuonna Residenssiin johti puistokäytävän tapainen lehtipuukuja, Perspektiivi, jota reunustivat puurivistöt ja kadut. Residenssitalo oli merkitty Perspektiivin lounaispäätynä olevalle tontille. De Geerin asemakaava noudatti 1700-luvun alkupuolen klassismin ruutukaavaa, joka maasto-olosuhteista piittaamatta rakentui kaavamaisen ja jäykän suorakulmaisen katuverkoston varaan. Monumentaalinen puistokatu maaherrantaloineen taas oli kustavilaisuuden vaikutusta.25 Seuraavan 25 Cederberg 1948, virallisen kaavan laati Johan Lindberg Plaanin etelärinteelle oli 1890-luvulla alettu rakentaa työläiskaupunginosaa ilman kaavaa ja Sarlinin laatima kaava sovitettiin rakentuneen tilanteen pohjalle. Kaava otti huomioon myös maastosuhteita.26 Vuonna 1899 seminaaria alettiin rakentamaan näkyvälle paikalle Perspektiivin päähän Makasiininmäen eteläreunaan pohjoisesta tulevan maantien itäreunaan. Tontti muodostettiin entisestä hevostorista sekä neljästä sen koillispuolella sijainneesta tontista. Hevostorin pohjoisreunassa oli viimeistään 1800-luvun alussa ollut kruununmakasiini. Seminaarin perustaminen aiheutti huomattavan muutoksen kaupunkirakenteessa ja asemakaavassa. Hevostori siirtyi, kaksi katua suljettiin ja kaupunkiin pohjoisesta tuleva maantie siirrettiin Makasiininmäelle. Senaatin vahvistuksen uusi kaava sai vasta vuonna Seminaarin symmetrinen sommitelma ja päärakennus sijaitsevat epäsymmetrisesti suhteessa heinolan Perspektiivin pääakseliin luvulla Heinola laajeni teollistumisen myötä ja 1936 valmistui uusi asema- 26 Cederberg 1948, 139 ja 144 sekä Endén 1989, Cederberg 1948, 139 ja 144 sekä Endén 1989, 19. Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 15

16 Johan Lydbeckin asemakaavassa vuodelta 1882 seminaarin alue on vielä Hevostorina. Seminaarialue on merkitty karttaan punaisella. Lähde: Endén 1989, 26. Maanmittari Johan Sarlinin asemakaavassa vuodelta 1896 on myöhemmin perustettavaa seminaaria varten jo tehty tonttivaraus, vaikka seminaarin perustamispäätös tehtiin vasta Seminaarin alue on merkitty punaisella. Lähde: Endén 1989, Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 Alvar Enlundin Heinolan asemakaava vuodelta Seminaarin alue on merkitty punaisella. Lähde: Endén 1989, 27. kaava. Seuraava kaava on vuodelta 1962, joka vahvistettiin Seminaarialueen nykyisin voimassa oleva kaava valmistui vuonna 1978, ja se vahvistettiin Keskustasuunnittelun tavoitteiksi esitettiin matala ja kohtuullinen rakentamisoikeus sekä luonnonvaraisen vihreyden säilyttämispyrkimykset. Säilytettävät rakennukset merkittiin suojelumerkinnällä ja niiden rakennusoikeus pidettiin ennallaan. Kohde suojeltiin osittain asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (VN ). Heinolaan vahvistettiin kansallinen kaupunkipuisto Tällä hetkellä seminaarialueen kaavoitusta ollaan uudistamassa. 28 Bergman, Hokkanen, Seppälä, Siltanen, 9. Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17

18 Ote Heinolan seminaarin voimassa olevast asemakaavasta, joka vahvistettiin HeiKTMK. 18 Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 Perspektiivi eli nykyinen Maaherranpuisto kuvattuna vuonna HeiKM KA. Heinolan seminaari puiston päätteenä kuvattuna vuonna HeiKM KA. Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19

20 3 Heinolan seminaari Suunnittelijat Heinolan seminaarin suunnitteluaikana hankkeen rakennuttajan eli yleisten rakennusten ylihallituksen ylitirehtöörinä toimi arkkitehti Sebastian Gripenberg, joka allekirjoitti piirustukset yhdessä ylihallituksen ensimmäisen arkkitehdin Jac. Ahrenbergin kanssa. Suunnitelmat ovat Ahrenbergin käsialaa ja hän toimi myös rakennusprojektin työnvalvojana. Rakennusprojektin johtavana arkkitehtina toimi ylihallituksen ylimääräinen arkkitehti Nikolai Meder. Odert Sebastian Gripenberg ( ) oli arkkitehti, poliitikko, senaattori ja pankinjohtaja. Gripenberg opiskeli Helsingin Polyteknillisessä koulussa arkkitehti Sjöströmin johdolla ja sen jälkeen Wienissä. Hän omaksui uusrenessanssityylin. Opintojensa jälkeen hän toimi arkkitehtina sekä omassa toimistossaan ( ) että virkamiehenä. Kartanot, huvilat ja kaupunkien asuintalot muodostivat pääosan Gripenbergin uran alkuajan töistä. Gripenbergistä muodostui erittäin vaikutusvaltainen arkkitehti hänen toimiessaan yleisten rakennusten ylihallituksen ylitirehtöörinä vuosina Gripenbergin johtama ylihallitus rationalisoi rakentamista. Hänen suunnittelemat rakennukset kuvaavat osaltaan suomenmielisen poliittisen liikkeen kehittymistä. Esimerkiksi hänen suunnittelemansa Suomalaisen tyttökoulun rakennus Helsingissä vuodelta 1883 edisti osaltaan suomenkielisen opettajakoulutuksen alkamista. Arkkitehti Nikolai Meder oli syntynyt Varsovassa 1867, opiskellut arkkitehtuuria Moskovassa ja Vilnassa, ja valmistunut arkkitehdiksi Helsingin Polyteknillisestä opistosta Hän työskenteli yleisten rakennusten ylihallituksessa vuodesta 1900 alkaen ylimääräisenä arkkitehtina. Saatuaan nimityksen kolmanneksi arkkitehdiksi 1904 hän siirtyi Oulun lääninrakennuskonttoriin esimieheksi ja 1908 Mikkeliin lääninrakennuskonttorin esimieheksi. Ensimmäinen arkkitehti ja Uudenmaan lääninrakennuskonttorin esimies hänestä tuli Mannila 1993, Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 Carl Larssonin maalaus Jacob Ahrenbergistä vuodelta Lähde: Wikimedia Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg ( ) Ahrenbergiä koskevan tiedon lähteinä on käytetty yleisten rakennusten ylihallituksen kertomuksia vuosilta ja , Eeva Maija Viljon ja Markku Tyynilän kirjoittamaa Kansallisbiografian artikkelia Ahrenbergista sekä Ville Lukkarisen väitöskirjaa Classicism and History. Johan Jacob Ahrenberg syntyi Viipurissa ja kuoli Helsingissä. Ahrenberg valmistui ylioppilaaksi vuonna Arkkitehtuuriopintonsa hän suoritti Tukholman Kuninkaallisessa vapaiden taiteiden akatemiassa professori F.W. Scholanderin johdolla vuosina Ahrenberg teki laajan opintomatkan Ranskaan, Italiaan ja Kreikkaan sekä Balkanille ja Pohjois-Afrikkaan. Hän avioitui taidemaalari Widolfa von Engenströmin kanssa vuonna 1876 ja heille syntyi viisi lasta. Heti ammattiuransa alussa Ahrenberg pääsi mukaan rakentamaan ulkomailla esiteltävää Suomi-kuvaa. Ahrenberg, insinööri Robert Runeberg ja kenraali Julius af Lindfors muodostivat kolmikon, joka suunnitteli ja organisoi Suomen näyttelytoiminnan Pariisin maailmannäyttelystä 1878 Kööpenhaminan teollisuus- ja taidenäyttelyyn Vuoden 1882 Moskovan näyttelyssä hän oli Suomen osaston pääarkkitehtina. Ahrenbergilla oli Viipurin kansainvälisessä ilmapiirissä kasvaneena laaja kielitaito, minkä lisäksi hän oli taitava neuvottelija. Hän soveltui tämän takia tehtäviin, jotka edellyttivät yhteydenpitoa keisarivallan venäläisiin edustajiin. Tätä kautta hän myös päätyi vastaamaan keisariperheelle myöhemmin lahjoitetun Langinkosken kalastusmajan sisustuksen suunnittelusta ja loi hallitsijoille suomalaisuutta korostavan miljöön. Arkkitehdin uraa määritti työ yleisten rakennusten ylihallituksessa, missä Ahrenberg aloitti ylimääräisenä arkkitehtina vuonna Vuosina hän toimi Ylihallituksen ensimmäisenä arkkitehtina. Eläkkeelle Arhrenberg jäi yliarkkitehdin Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21

22 Arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitteleman Rauman seminaarin seminaari- ja mallikoulujohtajien asunnon julkisivu. Piirustukset tehtiin vuosina Lähde: Yleisten rakennusten ylihallituksen kertomus vuosilta Arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitteleman Heinolan seminaarin seminaarirakennuksen ensimmäisen kerroksen pohja. Piirustukset tehtiin vuosina Lähde:Yleisten rakennusten ylihallituksen kertomus vuosilta Arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitteleman Kajaanin seminaarin asemapiirros, seminaarirakennuksen ensimmäisen kerroksen pohjapiirros sekä julkisivupiirustus vuodelta Seminaarirakennus on hyvin samankaltainen kuin aiemmin rakennettu Heinolan vastaava rakennus. Lähde: Yleisten rakennusten ylihallituksen kertomus vuosilta Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 toimesta vuonna 1914, vain muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa. Samanaikaisesti hän toimi myös Oulun läänin lääninarkkitehtina 1884, Viipurin läänin lääninarkkitehtina 1885 sekä Viipurin vt. kaupunginarkkitehtina Ahrenberg myös opetti sivutoimisesti, Suomen Polyteknillisen koulun piirustuksenopettajana hän toimi vuonna 1877 ja Suomen Polyteknillisen opiston taidehistorian opettaja Yleisten rakennusten ylihallituksessa Ahrenberg työskenteli enimmäkseen suunnittelijakollektiivin jäsenenä, mutta hänen nimissään on myös lukuisia itsenäisiä projekteja. Ensimmäisen arkkitehdin toimen aikainen tuotanto painottuu koulurakennuksiin: lyseoihin, tyttökouluihin ja seminaareihin. Useissa näistä rakennuksista on samankaltainen, tunnistettava hahmo ja tyyli. Myös pohjaratkaisuista voi huomata, että Ahrenberg hyödynsi aiempia suunnitelmia niitä tarpeen mukaan muokaten. Vuosina hän suunnitteli Rauman, Heinolan ja Kajaanin seminaarirakennukset ja näissä onkin paljon yhteneväisyyksiä niin tilaohjelmassa kuin arkkitehtuurissakin. Ahrenbergin yksityistöiden joukossa on useita kirkkoja ja yhteiskouluja. Arkkitehtina Ahrenberg oli johdonmukainen eklektikko, joka etsi suunnitelmiinsa vaikutteita länsimaisen kulttuurin suuresta muoto- ja tyylivarastosta. Periaatteessa hän oli jo koulutuksensakin vuoksi klassisisti, ja tämän kantansa hän ilmaisi myös kirjoituksissaan propagoiden muun muassa Carl Ludvig Engelin tyyliä ja rakennustapaa ajankohtana, jolloin vuosisadan vaihteen kansallisromantiikka teki tuloaan. Kannanotto ei estänyt häntä itseään välillä kokeilemasta gotiikan muotoja, kuten Kajaanin puurakenteisessa kirkossa tai joidenkin tyttökoulujen rakennuksissa. Ahrenbergin näkökulma aikakauden arkkitehtuuriin ja taide-elämään ei ole yksinkertaisesti määriteltävissä. Pääasiassa hän vaikuttaa konservatiivilta, joka vastusti vuosisadan vaihteen klassillisen perinteen rikkojia, mutta toisaalta hänessä on myös nähty uuden suunnan kannattaja. Kiinnostus kansankulttuuriin ja ornamentiikkaan oli vahvasti esillä etenkin hänen taideteollisessa tuotannossaan ja sisustussuunnitelmissaan. Ahrenbergiä voidaan myös pitää ensimmäisenä suomalaisena arkkitehtina, joka ymmärsi rakennusmuistomerkkien restauroinnin järjestelmällisenä, historiallisen merkityksen motivoimana korjaustyönä. Turun tuomiokirkossa on säilynyt hänen Torsten Stålhandsken, Åke Tottin ja Kankaisten hautakappelin restaurointinsa, joka palautti historiallisille interiööreille niiden Turun palossa menetetyn arvon. Ahrenberg ei hyljeksinyt historiallista asiatietoa, mutta noudatti tarpeen vaatiessa 1800-luvulla tavallista, myöhemmin voimakkaasti arvosteltua tyylirestauroinnin periaatetta. Ahrenberg oli aikansa taide- ja kulttuurielämän monipuolinen vaikuttaja. Paitsi arkkitehtina, hän toimi myös Suomen Taideteollisuusyhdistyksessä ja oli perustamassa Suomen Käsityön Ystäviä, toimi Arabian taiteellisena neuvonantajana ja suunnitteli myös itse sisustuksia, huonekaluja ja esineitä taideteollisuutta varten. Kuvataiteilijana hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn ja hänen teoksiaan oli esillä myös Pariisin Salongissa. Ahrenbergin kirjallinen tuotanto käsitti laajasti kaunokirjallisia teoksia, mutta hänet tunnetaan myös rakennustaiteen historiasta ja teoriasta kirjoittaneena henkilönä. Tutkimustyöstä hänet palkittiin Pietarin taideakatemian hopeamitalilla vuonna Heinolan seminaari Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,

Lisätiedot

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI SISÄLLYSLUETTELO Sijainti 3 Perustietoa kohteesta 4 Kaavatilanteesta 5 Perustietoa rakennuksesta 6 Sotamuseo 7 1. Kerros 8 2.

Lisätiedot

SENAATTI MYY: RATAKATU 3 UPEA ARVORAKENNUS HELSINGIN PUNAVUORESSA

SENAATTI MYY: RATAKATU 3 UPEA ARVORAKENNUS HELSINGIN PUNAVUORESSA SENAATTI MYY: RATAKATU 3 UPEA ARVORAKENNUS HELSINGIN PUNAVUORESSA Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Ratakatu 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Pääkohdat 2.1 DD-materiaali 2.2 Suojelu 3. Myyntiprosessi

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

33254 Luutnantinpolku 2, 00410 Helsinki 00550 Helsinki. Asemakaava on vahvistettu 14.02.2012.

33254 Luutnantinpolku 2, 00410 Helsinki 00550 Helsinki. Asemakaava on vahvistettu 14.02.2012. Haso Luutnantinpolku Luonnokset 04.05.2015 Sijainti Tontti 33254 Luutnantinpolku 2, 00410 Helsinki 00550 Helsinki Tontti sijaitsee Malminkartanon rautatieaseman läheisyydessä ja se rajautuu lännestä junarataan.

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN ARVOKIINTEISTÖ KUOPION KESKUSTASSA TARJOUSTEN PERUSTEELLA PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Kuopiossa sijaitsevat Maanmittauslaitoksen virastorakennus ja saunarakennus

Lisätiedot

ALBERTINKATU 25 00180, HELSINKI

ALBERTINKATU 25 00180, HELSINKI 00180, HELSINKI DÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ 14.393 m 2 Myynnin kohteena osoitteessa Albertinkatu 25, 00180 Helsinki sijaitseva kiinteistö (tontti+rakennus) Albertinkadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevalla

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MIKKELIN KAUPUNKI Nuijamiehen kaupunginosassa VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.09.2009 Mikkelin kaupunki/kaupunkisuunnittelu / tm TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Itäinen Puistotie 1. Myyntiesite 1.6.2015. Myyntikohde. Kohteen nimi Marmoripalatsi - Helsinki Kuvaus 1 / 12

Itäinen Puistotie 1. Myyntiesite 1.6.2015. Myyntikohde. Kohteen nimi Marmoripalatsi - Helsinki Kuvaus 1 / 12 Myyntiesite 1.6.2015 Myyntiesitteen tiedot, kuvat ja kuvaukset. Tämän myyntiesitteen tiedot ovat peräisin monista eri tietolähteistä ja eri aikakausilta. Senaatti-kiinteistöjen tarkoituksena on antaa mahdollisimman

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

ANTINKATU 1 00100, HELSINKI

ANTINKATU 1 00100, HELSINKI 00100, HELSINKI DÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ 15.567 m 2 Myynnin kohteena osoitteessa Antinkatu 1, 00100 Helsinki sijaitseva kiinteistö (tontti+rakennus) Kiinteistöllä on yksi toimistorakennus, jossa 8 maanpäällistä

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Poikkeaminen (LTK) / Stockpos Oy / Väinölänniemi 1-17-1 (Vuorikatu 11) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Kalliokatu - Satamakatu Rakennettu ympäristö selvitys kaavamuutoksen tueksi

Kalliokatu - Satamakatu Rakennettu ympäristö selvitys kaavamuutoksen tueksi Kalliokatu - Satamakatu Rakennettu ympäristö selvitys kaavamuutoksen tueksi Kuva Satamakadulta länteen. Kaavamuutosaluetta kuvassa etualalla oikealla. SELVITYSRAPORTTI Rauman kaupunki, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Rakennuslautakunta 05.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Rakennuslautakunta 05.06.2014 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 05.06.2014 Sivu 1 / 1 2509/10.03.00/2014 80 Purkamislupa-asia, 2014-736, Lippajärventie 44 02940 ESPOO, Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Päätöspäivämäärä 05.06.2014 Päätös

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot