Lasten ja nuorten puhelin ja netti

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vuosiraportti 005

2 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vuosiraportti 005 Kuvat: Taru Moilanen Työryhmä: Anne Ryhänen, Marjo Kankkonen, Ilkka Tuominen, Ulla Tanttu. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki

3 Sisältö Pääsihteerin esipuhe Missä ovat läsnä olevat aikuiset? 1 Mikä on Lasten ja nuorten puhelin ja netti? Lasten ja nuorten puhelimen ja netin yhteydenotot vuonna Suomalaistyttöjen yhteydenotot 4 Tyttöjen puheluissa kuuluvat alkoholi ja mielen pahoinvointi 6 Suomalaispoikien yhteydenotot 7 Soittajia ohjataan entistä enemmän terveydenhuoltoon 8 Johtopäätöksiä 9 Pieni osa nuorista ei voi hyvin 9 Kouluterveydenhuolto ei ole riittävää 9 Alkoholi koetaan osaksi arkea 10 Pissistyttöjen toimintaa ei kyseenalaisteta 11 Tytöt itsetuntokouluun 1 LNPN tunnetaan kohderyhmänsä joukossa 13 MLL ja MTV3 yhteistyössä: Muistatko, millaista on olla lapsi? 13 Palaute lapsilta ja nuorilta 14 LNPN:n kirjepalvelua kiitellään, jos palveluun päästään kirjoittamaan 15 Ryhmäpäivystykseen siirtyminen on osa laatutyötä 16 Kansainvälistä tukea ja arvostusta 17 Nuoruudesta selviää! 18 Nuoruus ei ole pakollinen välivaihe 18 Yhteiskunnan on vastattava nuoren uhmaan 18 Aikuisen pitää uskoa nuoreen 19 Nuortennetti 0 Kiusaamista voi torjua vain pitkäjänteisellä työllä 1 MLL ja kiusaamisteema vuonna Tarvitaan muutoksia sekä aikuisten että lasten asenteissa ja toiminnassa Liite 1: Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa tukevat kunnat vuonna 005 4

4

5 Pääsihteerin esipuhe Missä ovat läsnä olevat aikuiset? Lapsi ja nuori tarvitsevat kasvussaan vanhempiaan ja muita aikuisia, joilla on hänelle aikaa. Hän kaipaa läsnä olevia aikuisia kotona, koulussa, harrastuksissa. Aikuisten tehtävänä on tunnustella lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä vointia sekä kysellä, miten arki sujuu, mitä kuuluu. Meillä aikuisilla tulee olla myös rohkeutta puuttua orastaviin pulmiin ja oireiluun. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen soittaa vuosittain lasta ja nuorta. Määrä on noin kymmenesosa kaikista 7-18-vuotiaista suomalaisista. Soittajien viesti on selvä: tarvitsen aikuista, joka kuuntelee ja on kiinnostunut asioistani. Tänä vuonna MLL nostaa viesteistä esiin suomalaistyttöjen hyvinvoinnin. Siinä on huolestuttavia kehityssuuntia. Henkinen pahoinvointi ja runsas alkoholinkäyttö näkyvät vahvasti. Murrosiässä nuori tarvitsee kipeästi aikuisen tukea ja huomiota kehittyessään omaksi persoonakseen. Toisaalta hän pyrkii samanaikaisesti irtautumaan läheisistä aikuisista. Ristiriita kohdataan niin kodeissa kuin Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä. MLL tarjoaa sekä nuorille että heidän vanhemmilleen monipuolista tukea. Äitien ja isien on saatava apua, koska aina ei ole helppo kohdata niitä tunteita, joita nuoren kapina herättää. MLL:n piireillä ja yhdistyksillä on lukuisia kohtaamispaikkoja, joissa vanhemmat ja perheet voivat tavata toisiaan ja jakaa kokemuksiaan. Vanhemmille tarjotaan vertaistukea myös Vanhempainpuhelimessa ja -netissä sekä juuri avatulla Tukea vanhemmille -nettisivustolla. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti on maksuton palvelu kaikille suomalaisille lapsille ja nuorille. Se on merkittävä ennaltaehkäisevän lastensuojelun työnmuoto ja juuri sitä varhaisen puuttumisen toimintaa, jota kovin yksimielisesti peräänkuulutetaan. Laadukkaan puhelin- ja nettiauttamisen edellytyksenä on laaja yhteistyökumppanien verkosto. MLL kiittää Raha-automaattiyhdistystä, lukuisia yrityksiä, kouluja sekä 13 kuntaa, jotka loivat taloudellista pohjaa Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminnalle. Jopa yksityishenkilöt ovat osoittaneet työlle lahjoituksia. Toiminnan perusta on kuitenkin noin 300 vapaaehtoisessa päivystäjässä. Sydämellinen kiitos Teille kaikille. YK:n Lasten oikeuksien komitea suositti Suomea koskevassa raportissaan, että Lasten ja nuorten puhelimen ja netin taloudellista toimintapohjaa tulisi vahvistaa. Liitto näkee suosituksen arvostuksen osoituksena työllemme ja toivoo suosituksen toteutuvan. Tehdään tätä työtä yhdessä. Eeva Kuuskoski Pääsihteeri Lasten ja nuorten puhelimen ja netin lisäksi MLL tekee työtä tukioppilaiden kanssa peruskoulun ylemmillä luokilla. Liitto kampanjoi nyt koulukiusaamista vastaan. Tärkeä apu- ja kohtaamispaikka on myös MLL:n Nuortennetti-sivusto. 1

6 Mikä on Lasten ja nuorten puhelin ja netti? Lasten ja nuorten puhelin ja netti (LNPN) on perustettu, jotta jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella olisi tukenaan mahdollisimman monta aikuista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) puhelinpalvelu perustettiin vuonna 1980 ja kirjepalvelu vuonna 00. Puhelin- ja kirjepalvelun viesteihin vastaavat aikuiset vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat saaneet koulutuksen työhönsä. Kirjepalvelu on vuodesta 005 alkaen osa MLL:n Nuortennettiä, jonka kautta voidaan tavoittaa yhä useampia nuoria ja tarjota heille aikuistuen rinnalla asiantuntevaa tietoa nuorta askarruttavista asioista sekä vertaistuen kanavia nuorelta nuorelle. Nuortennetti löytyy osoitteesta Lapset ja nuoret voivat ottaa yhteyttä Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin missä tahansa asiassa. Molemmat palvelut tarjoavat aikuisen tukea ja aikaa. Päivystäjät koulutetaan ymmärtämään, mitkä asiat vuorovaikutuksessa auttavat. He myös eläytyvät nuoren maailmaan ja muistelevat koulutuksen aikana, minkälaista oli olla nuori. Yhteydenotot ovat kertaluonteisia. Jos asia ei ratkea tai soittajan huoli ei helpotu puhelun aikana, yhteydenottaja jatko-ohjataan oman lähiympäristönsä aikuisten, vanhempien tai ammattihenkilöstön, luokse. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Eettisten periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuutta luottamukselliseen ja nimettömään keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamistyöstä vastaa taustaorganisaatio - ei yksittäinen päivystäjä. Puhelinnumeroon vastataan arkisin kello 14-0 ja viikonloppuisin kello Juhlapyhinä päivystetään kello Lasten ja nuorten puhelimen toimintaperiaatteisiin kuuluu aukiolo vuoden jokaisena päivänä. Puhelu on soittajalle ilmainen. Kirjepalvelu lupaa vastauskirjeen kahdessa viikossa, keskimäärin vastauksen saa noin kolmessa päivässä. Kirjepalveluun pääsee nuortennetistä osoitteesta Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystyspisteitä on seitsemän: Helsingissä, Jyväskylässä, Mikkelissä, Kuopiossa, Turussa, Porissa ja Oulussa. Näissä pisteissä toimii yhteensä 90 vapaaehtoista, jotka on haastattelun kautta valittu peruskoulutukseen. Päivystäjät saavat jatkuvaa lisäkoulutusta ja tukea työhönsä. Vuonna 005 vapaaehtoisille järjestettiin 15 peruskurssia sekä 40 jatkokoulutusta muun muassa nuorten mielenterveydestä ja koulukiusaamisesta. Päivystäjät saivat työnohjausta 16 ryhmässä. Vuonna 005 seitsemän päivystyspisteen vapaaehtoiset päivystivät pelkästään puhelimessa keskimäärin 40 tuntia viikossa.

7 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin yhteydenotot vuonna 005 Tilastokeskuksen mukaan vuotiaita suomalaisia lapsia on yhteensä Vuonna 005 Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaanotti yhteensä yhteydenottoa eri-ikäisiltä tytöiltä ja pojilta. Puhelinpalvelun suurin soittajaryhmä oli vuotiaat. Seuraavaksi eniten palveluun ottivat yhteyttä vuotiaat. Kaikenikäiset tytöt soittivat kaiken kaikkiaan 65 prosenttia keskustelupuheluista. Puhelimessa käytiin pidempää keskustelupuhelua ja testauspuhelua. Keskustelupuhelut ovat sellaisia kohtaamisia vapaaehtoisen ja soittajan välillä, joissa ehtii syntyä vuorovaikutusta ja jakamista. Testauspuhelut kuuluvat olennaisena osana ilmaiseen, lapsille ja nuorille tarkoitettuun palveluun. Niissä koetellaan päivystäjiä joskus hyvillä, joskus huonoilla jutuilla, tai soittaja on vain ihan hiljaa. Testauspuhelut nähdään LNPN:ssa kuitenkin oven koputuksena. Lapsi ja nuori haluaa ensin kokeilla, toimiiko palvelu ja voiko päivystäjään luottaa. Seuraavalla kerralla hän ehkä uskaltaa jo avata oven ja heittäytyä keskusteluun. Sekä ruuhkavastaajaan päätyneiden että aukioloaikojen ulkopuolella soitettujen puheluiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Elokuussa 005 puhelimen päivystysaikoja lyhennettiin. Aikaisemmin arkipäivystys alkoi jo yhdeltä iltapäivällä ja perjantai- sekä lauantai-iltaisin päivystettiin kymmeneen asti. Muutos tehtiin ryhmäpäivystykseen siirtymisen vuoksi: päivystys on suunniteltu tehtäväksi kolmen tunnin vuoroissa. Ryhmäpäivystysmalli mahdollisti kuitenkin sen, että samaan aikaan auki olevien puhelinlinjojen määrää pystyttiin lisäämään ja säilyttämään näin kokonaiskapasiteetti entisellään. soitot aukioloaikojen ulkopuolella; soitot ruuhkavastaajaa n; vastatut puhelut; N= Kaavio 1: Vuonna 005 LNPN:n puhelinpalveluun soitettiin kaiken kaikkiaan kertaa Puhelinpalveluun soitettiin yhteensä kertaa. Kaikista soittajista 37 prosenttia pääsi puhumaan haluamassaan asiassa päivystäjän kanssa. Puhelinpalveluun soitettiin aukioloaikojen ulkopuolella yhteensä kertaa. Ruuhkavastaajaan päätyi koko vuonna yhteensä soittajaa. Linjat olivat varattuja erityisesti elokuussa, jolloin palvelua mainostettiin laajasti kaikissa Suomen peruskouluissa sekä heinäkuussa, jolloin linjoja oli kesälomien vuoksi vähemmän auki kuin normaalisti. 3

8 Kirjepalvelun kysyntä on kasvanut jatkuvasti perustamisesta lähtien. Vuonna 005 palvelun etusivu ladattiin kertaa. Yhteydenottaja jouduttiin ohjaamaan ruuhkasivuille kertaa, mikä on kolme kertaa useammin kuin edellisvuonna. Kirjepalvelu pystyi palvelemaan vain kahdeksaa prosenttia niistä lapsista ja nuorista, jotka toivoivat voivansa lähettää viestin ja saavansa siihen henkilökohtaisen vastauksen. Kirjeitä kirjoittivat pääasiassa vuotiaat tytöt. Kirjoittajista vain kahdeksan prosenttia oli poikia. Päivystäjät vastasivat yhteensä 1098 pidempään kirjeeseen sekä 48 testausviestiin. Vastattujen viestien määrä laski edellisvuodesta 677 kirjeellä. Tämä johtuu osittain teknisistä ongelmista. Kirjepalveluun ei myöskään saatu koulutettua tarpeeksi päivystäjiä. Tyttöjen seuraavaksi yleisimmät kysymykset käsittelivät ihmissuhteita, seurustelua, ihastumisia, seksiä sekä suhteita vanhempiin, sisaruksiin ja kavereihin. Puheluissa pohdittiin riitojen selvittelyä, yksinäisyyden tunnetta, kotiintuloaikoja, kolmanneksi pyöräksi jäämistä, elämän suurinta rakkautta ja sydänsuruja. Moni tyttö kaipasi myös vanhemman tukea siihen, mitä seurusteluun kuuluu ja mitä ei kuulu. Voiko lopettaa seurustelun tekstiviestillä? Onko pakko suostua sänkyyn? Miten edes hankitaan poikaystävä? Kymmenen yleisimmän aiheen joukossa olivat lisäksi puhelut, joissa käsiteltiin tekemisen puutetta, pohdittiin kouluasioita sekä haluttiin kysyä ja keskustella kuukautisista. Kymmenen yleisimmän aiheen joukossa oli oikeastaan vain yksi aihe, kiusaaminen, jonka ei pitäisi kuulua tavalliseen nuoren elämään. Kiusaamisen ei toivoisi näkyvän yleisimpien puheluaiheiden listalla. Vuonna 005 vapaaehtoiset kävivät 800 kiusaamista käsittelevää puhelua eri-ikäisten tyttöjen kanssa. päivän kuulumiset 16 tietokysymykset 9 seurustelu, ihastuminen 8 Suomalaistyttöjen yhteydenotot Tytöt soittivat kertaa LNPN:n puhelinpalveluun vuonna 005. Puhelut ovat jo vuosia käsitelleet samoja aiheita: tavallista arkea, ihmissuhteita, opiskelua sekä kasvuun liittyviä kysymyksiä. Tyttöjen suosituin yksittäinen puheluaihe oli päivän kuulumiset. Päivän kuulumiset -kohtaan päivystäjät ovat tilastoineet muun muassa soittajan yleistunnelman, lounaslistan, koulupäivän tapahtumien tai säätilan käsittelyn. Aihe oli joko puhelun pääsisältö tai keskustelun avaus, tapa testata ja kuulostella päivystäjää: Onko tämä sellainen ihminen, jolle minä voisin puhua enemmänkin? Tytöt kyselivät paljon myös kaikenlaisia tietokysymyksiä liittyen läksyihin, välipaloihin tai lemmikkieläimen hankintaan. seksikysymykset suhteet kotona suhteet kavereihin ei tekemistä koulu ja opiskelu kiusaaminen kuukautiset ulkonäkö alkoholi harrastukset masentuneisuus itsetuhoisuus kysymykset murrosiästä N= % Kaavio : Tyttöjen yleisimmät yksittäiset aiheet LNPN:ssa vuonna

9 Pääasiassa vuotiaat tytöt kirjoittivat yhteensä 1015 kirjettä. Tytöt kirjoittavat välillä kuten päiväkirjalleen pitkiä purkauksia. Kirje päättyy usein huokaukseen: Kiitos, jos jaksoit lukea tämän. Tuntuu, että se jo kannattelee nuorta pitkälle, kun hän saa kirjoittaessaan kokemuksen yhteydestä aikuiseen, jota kiinnostaa ja joka jaksaa lukea hänen henkilökohtaisia ajatuksiaan. LNPN:n kirjepalvelun tarjoamaa aikuista tarvittiin jakamaan ihmissuhdeasioita, jotka liittyvät kotiväkeen, kavereihin ja poikaystävään. Kirjeissä kerrottiin myös masentuneisuudesta, itsetuhoisuudesta, ahdistuneisuudesta, syömishäiriöistä ja yksinäisyydestä. Kirjepalvelu on matalan kynnyksen toimintaa, johon voi ottaa yhteyttä hankalaksikin koetuissa asioissa: mielenterveyteen liittyvät huolet ovat olleet selvästi esillä koko palvelun kolmivuotisen historian ajan. Lähteet: - Lasten ja nuorten masennus yleistymässä. Raimo Raitasalo. Kelan sanomat 4/005 - Mikä lapsiamme uhkaa? Bardy, Salmi ja Heino. Stakes Raportteja 63, Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Haarasilta, Pelkonen & Marttunen. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Kouluterveyskysely 005. Stakes - Ajankohtaisia näkemyksiä kouluuupumukseen - luento. Prof. Katariina Salmela-Aro. Kouluterveyspäivät 005 Jyväskylässä Arviot lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöistä vaihtelevat eri raporteissa: lapsista 7-15 prosenttia ja nuorista 15-5 prosenttia kärsii niistä. Lasten ja nuorten masennuksen on todettu yleistyneen viimeisen parin kymmenen vuoden aikana. Nuorista 14-5 prosentilla on vähintään yksi vakavan masennuksen jakso ennen aikuisuutta. Ennen murrosikää masennusta esiintyy tyttöjen ja poikien joukossa yhtä paljon. Sen jälkeen masennus yleistyy tytöillä kaksinkertaiseksi poikiin verrattuna. Vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia on prosentilla nuorista. Nuoruuden aikana noin 3-5 prosenttia yrittää itsemurhaa. Tytöt yrittävät itsemurhaa poikia useammin, mutta poikien itsemurhakuolleisuus on suurempi. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 14 prosenttia kärsii lievästä masentuneisuudesta. Lukion 1. ja. luokkalaisista tytöistä 13 prosenttia kuuluu samaan ryhmään. Keskivaikeasta ja vaikeasta masentuneisuudesta kärsii noin prosenttia peruskoulun 8.- ja 9. luokkalaisista. Lukion 1.-. luokkalaisista tytöistä keskivaikeasta ja vakavasta masennuksesta kärsii noin 13 prosenttia. Samanikäisten poikien joukossa vastaavat luvut ovat noin 6-8 prosenttia. Koulu-uupumukseksi kutsutaan pitkittynyttä stressioireyhtymää, joka kehittyy jatkuvan kouluun liittyvän, voimakkaan stressin seurauksena. Noin joka kymmenes nuori eli noin satatuhatta suomalaisnuorta kärsii kouluuupumuksesta. Uupumus on yleisempää tyttöjen joukossa ja lukiossa kuin peruskoulussa. Lukiolaiset ovat uupuneempia kuin peruskoululaiset. Lukioon aikovien nuorten koulu-uupumus lisääntyy peruskoulun viimeisellä luokalla ja pahenee edelleen lukiossa. Lukion. luokkalaisista tytöistä 56 prosenttia kokee, että koulutyöhön liittyvä työmäärä on jatkuvasti tai melko usein liian suuri. 5

10 Tiedän jääväni vielä koukkuun" Mä juon, ja poltan joskus. pienempänä ajattelin et en ikinä ees maista tupakkaa tai viinaa. sit ku yläasteelle pääsin ni aattelin et oon iso ja maistoin. tupakkaan en oo koukussa, mutta poltan aina vaan useammin, eli tiedän jääväni jonain päivänä koukkuun. Viimeks kun olin juomassa, äiti joutu hakee mut pois kaverilta, ja joutu kärsii ku tytär on ihan ympärihumalassa, toisten känniläisten kanssa. mä voin tuntee sen tuskan minkä äiti joutu kokeen. Miks mä sit tartuin pulloon? musta tuntu tosi pahalta, ku mun kumpiki vanhempi on alkoholis- teja, ne vaan juo ja räyhää. nyt ne on onneks eronnu, ja tilanne on rauhottunu. mut musta tuntu nii pahalta kun näin iskän ja äitin siin kunnossa. mä en vaa kestäny eempää. aattelin et jos joisin, mä unohtaisin kaiken. Mitä tulee päihteisiin, ni älkää ikinä ees harkitko et maistasitte niit. oon nähny kuinka kaverit kertoo ku kaveri kuoli kännissä, hukku järveen kännissä, jäi auton alle kännissä, joku hakkas sen kännissä... OngelmaLapsi (14 vuotta) Olkaa ylpeitä päihteettömyydestä Minusta on TODELLA tyhmää ruveta polttamaan, juomaan jne. Moni on sitä mieltä, että se on typerää ja turhaa. Että elämän vois käyttää muullakin tavalla. Kun maailmaa katsoo ympäril- lään, tuntuu, että kaikki nämä "päihdevastaiset" tyypit ovat kadonneet kuin maan alle. HEI, nostakaa päänne pystyyn ja olkaa tyytyväisiä siitä, että ette käytä päihteitä, uskaltaa rohkeasti sanoa EI! Ja mikä tärkeintä, auttakaa niitä ystäviänne, jotka ovat jääneet koukkuun ja tukekaa heitä. He tarvitsevat oikeasti apuasi. Lumihiutale (14 vuotta) Kirjoitukset ovat nuortennetistä Tyttöjen puheluissa kuuluvat alkoholi ja mielen pahoinvointi Tyttöjen alkoholiin liittyvien puheluiden määrä on noussut selkeästi edellisvuoteen verrattuna. Huolestuttava trendi on nähtävissä erityisesti vuotiaiden tyttöjen soitoissa vuotiaat tytöt soittivat aiheesta kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna, nyt aihetta käsiteltiin 33 kertaa vuotiaiden tyttöjen joukossa alkoholia käsittelevien puheluiden määrä oli 91, neljä kertaa niin paljon kuin vuonna 004. Alkoholin käyttöä käsittelevien puheluiden kokonaismäärä ei ole suuri verrattuna kaikkein suosituimpiin, päivän kuulumisia kuvaileviin aiheisiin, mutta määrän nousuun tällaisessa aiheessa on syytä kiinnittää huomiota vuotiaiden tyttöjen puheluissa alkoholi oli jo seitsemänneksi yleisin aihe, kun vuonna 004 sijaluku oli 15. Kaikenikäiset tytöt puhuivat yhteensä 491 kertaa alkoholista, ja se oli näin ollen 1. yleisin puheluaihe. Tilastojen valossa vaikuttaisi siltä, että tytöille on kehittynyt uusi tapa hukuttaa murheensa: itsetuhoisuuden rinnalle olisi nyt nousemassa myös runsas alkoholin käyttö. Viiltely näkyy ja kuuluu edelleen yhteydenotoissa, mutta hieman määrällisesti vähemmän kuin edellisvuosina. Onkin kysyttävä, onko alkoholi tyttöjen trendikäs tapa purkaa pahaa oloa. Koetetaanko nyt juomisen avulla selvitä, unohtaa hetkeksi vaikeat asiat ja saada huomiota? vuotiaiden tyttöjen puhelumäärän ja erityisesti mielen pahoinvointia käsittelevien puheluiden kasvava trendi alkoi vuonna 004. Sama suuntaus on jatkunut: täysikäisyyden kynnyksellä olevat tytöt soittivat vuonna 005 entistäkin useammin, ja kaikenlaiset mielen pahoinvointiin liittyvät aiheet olivat edelleen keskeisiä yhteydenotoissa. Mielenterveys on muuttumassa mielen pahoinvoinniksi yhä useammalla nuorella naisella. Heitä masentaa, ahdistaa, ruoka yököttää tai maistuu liiankin hyvin. Jotkut viiltelevät. Alipainoisetkin tytöt kyselevät painoindeksiään ja laihdutusvinkkejä. Toiset uskaltavat puhua päivystäjälle syömisongelmistaan, juuri alkaneista tai jo pitkään jatkuneista. 6

11 yleisin aihe ja näkyi kahdessa prosentissa puheluista. Pojat pohtivat tyttöjä useammin tupakointia ja sen lopettamista vuotiaiden poikien joukossa tupakointi oli yhdeksänneksi yleisin aihe. Suomalaispoikien yhteydenotot Pojat soittivat vuonna 005 yhteensä 9570 puhelua LNPN:n puhelinpalveluun. Poikien puheluiden aiheissa esiintyivät eniten seksikysymykset ja päivän kuulumiset. Seksikysymykset olivat nyt toista vuotta peräkkäin poikien eniten pohtima aihe puhelinkeskusteluissa. Ne olivat erityisesti vuotiaiden suosituin yhteydenoton aihe. Vuonna 005 aihe nousi ensimmäistä kertaa myös vuotiaiden poikien yleisimmäksi aiheeksi. Pojat, kuten tytötkin, kysyivät paljon tietokysymyksiä ja pohtivat seurusteluaan. Miten laajakaista asennetaan? Miten voisi oppia pelaamaan lätkää? Mitä tehdään, kun on nielaissut vahingossa tupakan? Miksi tyttö käyttäytyy tietyllä tavalla? Pojat kyselivät puheluissa myös seksuaalisuuteen liittyvien sanojen merkityksistä, kondomin käytöstä sekä ylipäänsä siitä, miten tyttöjen kanssa toimitaan. Itsetyydytys oli poikien viidenneksi yleisin puheluaihe. Useimmiten itsetyydytys askarrutti vuotiaita soittajia. Soittajat pohtivat, kuinka usein on normaalia masturboida. Päivystäjät kuvaavat, että monelle soittajalle itsetyydytys ja seksiin liittyvät ajatukset ovat kovin hallitseva osa elämää. Kuulostaa siltä, että yhä useampi poika saa vaikutteita ja käsitteitä pornosta. Pojat soittivat myös silloin, kun halusivat keksiä itselleen tekemistä tai pohtia kodin ihmissuhteita, koulunkäyntiä sekä murrosiän tuomia muutoksia vartalossaan. Valitettavasti myös poikien 408 puhelussa kuultiin kiusaamisesta. Pääasiassa vuotiaat pojat kirjoittivat yhteensä 83 viestiä LNPN:n kirjepalveluun. Viestien aiheet olivat pääasiassa samat kuin tyttökirjoittajillakin: kodin ihmissuhteet sekä seurustelu- ja ihastumispulmat. Pojat ottivat sekä puhelin- että kirjepalvelun kautta vähemmän yhteyttä kuin tytöt. Pojat tarvitsisivat kuitenkin samalla tavalla tukea, vastauksia ja aikuisen läsnäoloa. MLL:n haaste on ratkaista, miten se voisi tavoittaa entistä enemmän myös poikia. seksikysymykset päivän kuulumiset tietokysymykset seurustelu, ihastuminen itsetyydytys ei tekemistä kiusaaminen suhteet kotona kysymykset murrosiästä koulu ja opiskelu ehkäisy suhteet kavereihin harrastukset seksuaaliset vähemmistöt tupakka alkoholi % N=11160 Kaavio 3: Poikien yleisimmät yksittäiset aiheet LNPN:ssa vuonna Tytöillä esiintynyt alkoholiteema ei noussut yhtä selvästi poikien puheluissa. Alkoholista puhuttiin poikien kanssa 188 puhelussa, aihe oli vasta 16. 7

12 Soittajia ohjataan entistä enemmän terveydenhuoltoon terveydenhuolto vanhemmat 6 6 Vuonna 005 kaikista keskustelupuheluista vajaa 70 prosenttia oli sellaisia, joissa soittaja ja päivystäjä saivat keskustelun avulla selvitettyä tai ratkaistua asian eikä jatko-ohjausta tarvittu. kouluhenkilöstö oma hoitopaikka muut auttavat puhelimet muu läheinen aikuinen muu taho mielenterveystoimisto N=3301 Neljäsosa soittajista ohjattiin hakemaan tukea ja apua puhelun jälkeen muualta. Yleisimmät jatkoohjaustahot olivat terveydenhuolto, soittajan omat vanhemmat ja kouluhenkilöstö. Aikaisempina vuosina terveydenhuoltoon on ohjattu suhteellisesti vähemmän soittajia kuin vuonna 005. Tämä kertoo osaltaan lasten ja nuorten ongelmien vaikeutumisesta Kaavio 4: Kaikkien LNPN:n keskustelupuhelujen yleisimmät jatko-ohjaustahot vuonna 005. vanhemmat terveydenhuolto % Kirjepalveluun kirjoittaneista yhteydenottajista 6 prosenttia jatko-ohjattiin. Pääasiassa heidät ohjattiin puhumaan asiasta omien vanhempien kanssa tai varaamaan aikaa terveydenhuollosta. Kirjepalvelussa on ollut koko sen historian ajan sama suuntaus: kirjoittajien elämäntilanteet vaativat soittajia useammin jatko-ohjausta ja vanhempien sekä ammattihenkilöstön tukea. kouluhenkilöstö 9 muu läheinen aikuinen 5 oma hoitopaikka 4 muu taho mielenterveystoimisto muut auttavat puhelimet nuorisotyö 1 1 N=049 nuorisoneuvola 1 lastensuojelu Kaavio 5: Kaikkien LNPN:n kirjeiden yleisimmät jatko-ohjaustahot vuonna 005. % 8

13 Johtopäätöksiä Pieni osa nuorista ei voi hyvin Nuoristamme suurin osa on niitä, jotka selviävät hyvin tai kohtalaisesti läpi murrosiän. Kasvukivut koettelevat heitä ja heidän vanhempiaan, mutta niin kuuluu ollakin. Pieni mutta merkittävä osa nuorista ei selviä yhtä hyvin. Nuorten hyvinvoinnissa on nähtävissä sama kahtiajako kuin monessa muussakin asiassa yhteiskunnassamme: ongelmat kasaantuvat. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulevissa yhteydenotoissa yleisimmät aiheet ovat päivän kuulumiset, tavallinen arki, nuoren kasvu- ja kehityskysymykset sekä ihmissuhteisiin liittyvät pulmatilanteet. Näiden lisäksi kaikissa tyttöjen yhteydenotoissa esiintyi kiusaaminen 863 kertaa, alkoholi 540 kertaa, masentuneisuus 470 kertaa, itsetuhoisuus 469 kertaa, ahdistuneisuus 41 kertaa, psykiatriset sairaudet 344 kertaa, syömishäiriöt 55 kertaa ja jännittäminen ja pelot 194 kertaa. Poikien puheluissa ja kirjeissä esiintyi kiusaaminen 418 kertaa, tupakka 05 kertaa, alkoholi 194 kertaa, masentuneisuus 65 kertaa, psykiatriset sairaudet 60 kertaa, ahdistuneisuus 59 kertaa, itsetuhoisuus 46 kertaa, jännittäminen ja pelot 39 kertaa ja syömishäiriöt 10 kertaa. Kouluterveydenhuolto ei ole riittävää Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat arkipäivää jokaisessa suomalaisessa peruskoulussa. Koulun tuomat paineet ja tulevaisuuden epävarmuus synnyttävät koulu-uupumusta. Nuorta saattaa masentaa ja ahdistaa hetkittäin. Joidenkin kohdalla kyseessä on sairaus, johon olisi saatava hoitoa. Kouluterveydenhuolto ei kuitenkaan kykene tällä hetkellä toimimaan riittävän kattavasti. Peruskoululainen ei saa aina tarpeellista määrää terveystarkastuksia eikä kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi tai koulukuraattori ole tarvittaessa tavattavissa. Moni lievästi oireileva nuori jää huomaamatta ja vaille ennaltaehkäisevää tukea sekä oikein ajoitettua hoitoa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhemmille suunnattuun puhelin- ja nettipalveluun tulee paljon viestejä murrosikäisten vanhemmilta. Vanhemmat eivät tiedä kuinka toimia lapsensa kanssa. Erityisen huolestuttavia ovat vanhempien kertomukset siitä, että he eivät saa psyykkisesti oireilevia lapsiaan ja nuoriaan asianmukaisen tuen piiriin. Nuorten tyydyttämättömän tuen ja hoidon tarve on tällä hetkellä liian suuri. Kun nuori voi pahoin, tarvitaan kaikki aikuiset mukaan tilannetta selvittämään. Koulun oppilashuoltoryhmän moniammatillisuus mahdollistaa asiantuntevan ja laajakatseisen lähestymistavan tilanteeseen. Välillä on ymmärrettävä nuoren sosiaalisia suhteita, esimerkiksi seurustelukysymyksissä ja kiusaamistilanteissa. Toisinaan on luonnollisinta hahmottaa nuoren perhetilanne ja koko perheen tuen tarve. Tämä kaikki vaatii aikaa verkostolta, johon kuuluvat perusterveydenhuollon ammattilaiset, opettajat ja vanhemmat. Vaikeimmissa tilanteissa tarvitaan tutkimus- tai hoitojaksoa nuorisopsykiatrisessa avohoidossa tai sairaalassa. Kertaluonteinen nuoren kohtaaminen ei riitä ratkaisemaan tilannetta. Kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaan jokaisen nuoren tulisi saada kolme laajaalaista terveystarkastusta peruskoulun aikana. Terveyskeskuksista 57 prosenttia toimii suosituksen mukaan. Terveystarkastus tehtiin vuonna 005 kaksi kertaa 30 prosentissa terveyskeskuksista, vain yhden kerran kahdeksassa prosentissa terveyskeskuksista sekä ei lainkaan neljässä prosentissa terveyskeskuksista. Laatusuositus toteutui parhaiten Länsi- Suomen sekä Itä-Suomen lääneissä ja huonoiten Lapin läänissä. Laatusuositusten mukaan yhtä kouluterveydenhoitajaa kohden pitäisi olla 600 oppilasta. Joka toisessa terveyskeskuksessa tunnusluvuksi ilmoitettiin 660 oppilasta tai enemmän. Lähes kaikissa Suomen suurissa kunnissa kouluterveydenhoitajat matkustavat usean koulun välillä tai tekevät osan viikosta töitä esimerkiksi neuvoloissa. Kouluterveydenhoitajat ovat silti paremmin tavoitettavissa kuin kuraattorit ja psykologit. Lähteet: - Kouluterveydenhuolto, syksy 005 perusraportti kyselystä terveyskeskusjohdolle. Stakes - Helsingin Sanomien kysely kouluterveydenhoidosta. HS

14 Mieti tarkkaan Äiti kysyi multa kerran että jos aion kokeilla ja kokea kaiken nyt alaikäisenä, niin mitä ajattelin tehdä sitten kun olen aikuinen. Ei taitais olla paljon enää sitten juttuja tehtäväks. Ja toinen juttu mistä puhuttiin, oli tupakointi. Äiti kertoi aloittaneensa polttamaan siksi että oli halunnu päästä jonkun porukan mukaan. Ja oli se tehny muutakin siksi. Eikä sitten kuitenkaan ollut siihen porukkaan päässy. Äiti sano että kannattais miettiä tarkkaan mitä tekee ja mistä syystä. Kun pakko ei ole tehdä mitään. Oltaisko vaan sen ikäisiä kuin ollaan nyt? Marissa (14 vuotta) Juon joka viikonloppuna Olen juonnut n.puolitoista vuotta joka viikonloppuna (perjantai lauantai) + kaikki muutkin lomapäivät. Koko kesälomaa en sentään ollut kännissä kun oli pari viikkoa töitä. Polttelen myös pilveä satunaisesti. >;E (16 vuotta) "Teen kaikkea tyhmää kännissä..." Mä juon joka ikinen viikonloppu saan aina rahaa hommattuu jostain.. Mul on oikeesti alkoholi ongelma.. en uskalla pyyytää apua mistään.. En tiiä mitä muut ihmiset ajattelevat mun ongelmasta.. Kait ne luulee et elän vaan nuoruutta ja alkoholi kuuluu asiaan.. teen kaikkea tyhmää kännissä.. Harrastan seksiä ilman kortsuu.. Mul on ollu jo klamydia ja en oo käyny vuoteen testeissä.. pelkään et on taas joku tauti :/ Alkoholi.. Se PITÄISI kieltää kokonaan siitä tulee vaan paskaa!! HeidI (16 vuotta) Kirjoitukset ovat nuortennetistä Alkoholi koetaan osaksi arkea Vuonna 005 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä kohdattiin suomalainen tyttö yhteensä kertaa. Tyttöjen yhteydenottojen suuri määrä ja puheluiden aiheiden huolestuttavat trendit antavat syyn käsitellä suomalaisten tyttöjen tilannetta tarkemmin tässä vuosiraportissa. Eri-ikäiset tytöt tarvitsivat neuvoja tai kuuntelijaa monenlaisissa arjen tilanteissa. Heidän piti saada vain puhua jollekin tai esimerkiksi kysyä neuvoja kouluesitelmään. Ihmissuhteet eivät onnistu aina ilman kipuja, poikaystävät ovat samaan aikaan ihania ja kamalia. Murrosikä pistää pohtimaan seksiä ja kuukautisia. Lisäksi tyttö miettii opiskelua, ulkonäköään ja harrastuksiaan. Yksi aikuisilta opittu tapa unohtaa tuska ja murheet on reipas alkoholin käyttö. Kaikki nuoret eivät käytä alkoholia, mutta ne, jotka juovat, juovat paljon. Vuonna 005 Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaanotti 734 yhteydenottoa, joissa käsiteltiin alkoholia. Alkoholi oli jo seitsemänneksi yleisin aihe vuotiaiden tyttöjen soitoissa. Edellisvuoteen verrattuna tämän ikäisten tyttöjen aihetta koskevien puhelujen määrä kaksinkertaistui. Alkoholi esiintyy usein sivuosassa yhteydenotoissa. Nuori ei yleensä koe alkoholin käyttöään ongelmana vaan mainitsee sen lähinnä yhtenä osana arkea ja ajanvietettä. Alkoholi esiintyy yleisimmin puheluissa, joissa pohditaan myös kodin ihmissuhteita, tupakanpolttoa ja päivän kuulumisia. Joskus soittajat kyselevät, miten juomisen voisi lopettaa. Juovatko aivan kaikki, onko olemassa muista asioista kiinnostuneita nuoria? Voisiko viikonloppuna tehdä jotain muuta? Päihteiden käyttö on yksi tapa korostaa kaveripiirin merkitystä ja vähentää perheen vaikutusta. Alkoholia käytetään ympäristössä, johon eivät vanhemmat ja sisarukset kuulu. Tätä rajaa hälventää se tosiasia, että moni vanhempi ostaa lapselleen alkoholia. Jotkut vanhemmat perustelevat toimintaansa sillä, että alkoholia kuuluukin maistaa aikuiseksi kasvaessa. Nuorten alkoholin käytöltä voi sulkea silmänsä ja ajatella, että asia ei kuulu aikuisille, koska nuori juo kuitenkin. Alkoholin käytön voi myös nähdä 10

15 asiana, josta nuoren kanssa pitää keskustella ja jonka käytölle aikuinen voi laittaa rajat. Pissistyttöjen toimintaa ei kyseenalaisteta Nuoret kutsuvat niitä teini-ikäisiä tyttöjä, jotka pukeutuvat ja käyttäytyvät silmiinpistävästi pissiksiksi eli pissaliisoiksi. Pissikset ovat toisaalta vähän huonomaineisia tyttöjä. Toisaalta pissiksiä vähän ihaillaankin. Heidät tunnetaan ja tiedetään. He ovat koulun suosituimpia, jotka rajaavat tarkasti oman ystäväpiirinsä. Heidän pukeutumisensa on aina muodin mukaista, kirosana ei ole vältettävä sana ja alkoholi sekä vaihtuvat poikakaverit kuuluvat viikonloppuihin. Pissikset pistävät vallitsevan naiskäsityksen koville. Naisen pitää olla tietynnäköinen ja tietynmallinen. Pissismi on tietynlaista aikuisuuden jäljittelyä sekä nyky-yhteiskunnan ja median välittämän naisihanteen tavoittelua. Toisaalta nämä tytöt vetävät sen yli, liioittelevat naiskuvaa ja tekevät samalla aiheesta ironisen. Pissitytöt eivät peittele muotojaan. He pukeutuvat provosoivasti ja hämmentävät avarakaula-aukkoisilla paidoillaan ja matalavyötäröisillä housuillaan sekä ikäisiään että aikuisia. Yhteiskunnassa on aina ollut olemassa nuoruuteen liittyviä ilmiöitä kuten omien rajojen testausta viinaksilla. Se ei ole uutta. Uutta on se, että ilmiötä ei enää paheksuta. Pissistytöt joutuvat ehkä koville ikäistensä joukossa, omassa kouluympäristössään, mutta useimmat aikuiset eivät puutu asiaan eivätkä sano mitään. Itseään arvostavan, aikuisen naisen malli vaikuttaa olevan hukassa näiltä nuorilta tytöiltä. Samoin on hukassa nuorista vastuussa olevien aikuisten selkeä näkemys ja linja, joka kertoisi nuorille, että tuo ei ole sopivaa. Pissikset ovat muoti-ilmiö. Mutta eivät nämä tyttölapset pelkästään toisilleen esittäydy. He hakevat huomiota, keinolla millä hyvänsä. Jos ei kukaan muuten huomaa, on pakko mennä vaikka kadulle huutamaan. Pissikset ja itse asiassa kaikki nuoret viestivät samaa, toiset kuiskaten arasti, toiset lujaa huutaen: Hyväksytäänkö mut? Rakastetaanko mua? Välittääkö joku musta? Hyvä monissa asioissa Mä en oikee pidä kauheesti ittestäni,saattaa kyl johtuu iästä... mut itteni mielestä oon aika hyvä sulkkiksessa,uinnissa,kuuntelemaan ihmisiä.pääni kuhisee kaikenmaailman ideoita,oon hyvä enkussa ja ruotsissa. Ja joka päivä uppoudun rakkaan harrastukseni,piirustuksen,syövereihin!!! ja pidän myös kai- kenmaailman viisauksista ^ ^ janemba (14 vuotta) Hyvä näyttelemään ja keilaamaan! Olen vain ajatellut että en ole hyvä missään, olen aika ruma jne. No, kuitenkin kun tarkemmin miettii, olen hyvä näyttelemään ja keilaamaan! Aluksi ajattelin että pah, en mä niis hyvä oo, mutta enemmän kehujen avulla olen saanut mieleni toisenlaiseksi. Ja nyt on jopa iloinen olo! :) Tyttå (14 vuotta) Kirjoitukset ovat nuortennetistä Nuorten alkoholin käytössä on nähtävissä kaksi vastakkaista trendiä: toisaalta raittius on yleistynyt nuorten keskuudessa. Toisaalta alkoholikokeilut tuntuvat jäävän päälle osalla nuorista: ne, jotka juovat, juovat humalaan asti. Toistuvan alkoholin käytön ja humalajuomisen laskevat trendit ovat nyt pysähtyneet. Keväällä vuotiaista tytöistä seitsemän prosenttia ja pojista neljä prosenttia raportoi juovansa itsensä tosihumalaan kerran kuukaudessa tai useammin. 16-vuotiaiden joukossa vastaavat luvut olivat 18 ja prosenttia ja 18-vuotiailla 3 ja 41 prosenttia. Kerran kuukaudessa tai useammin alkoholia ainakin pieniä määriä juovien osuus oli 1- vuotiaista kaksi prosenttia, 14-vuotiaista tytöistä 15 ja pojista prosenttia, 16-vuotiaista tytöistä 49 ja pojista 51 prosenttia ja 18- vuotiaista tytöistä 79 ja pojista 78 prosenttia. Kahdella prosentilla 16-vuotiaista on hoitoa vaativa päihderiippuvuus. Lähteet: : - Vaikuttiko alkoholiveron alennus nuorten alkoholinkäyttöön? Rimpelä, Rimpelä, Lintonen, Rahkonen, Räsänen, Pere ja Jokela. Suomen lääkärilehti 3/005 11

16 Tytöt itsetuntokouluun Nuori kamppailee vaihtelevan mielialansa ja jyrkkien ajatustensa kanssa. Samanaikaisesti tapahtuu muutoksia omassa vartalossa, sosiaalisissa suhteissa ja opiskelussa. Aikuiseksi kasvamista ei helpota nuoren tieto siitä, että kovakaan opiskelu ei takaa työpaikkaa ja toimeentuloa. Tyttö tarvitsee äidistään samaistumiskohteen, aikuisen naisen mallin. Tyttö tarvitsee äidin, joka on sinut naisellisuutensa kanssa ja joka arvostaa itseään ja elämäänsä. Äiti ei voi olla tytön kaveri, äidin pitää olla äiti, jolta saa tukea ja hoivaa, ja jolle voi välillä sadatella. Tyttö tarvitsee isän, joka on hänelle läsnä ja joka ihailee tytärtään. Isän hienotunteinen hyväksyntä nuorensa muuttuessa ja kasvaessa vahvistaa tyttären itsetuntoa. Isän suhtautu- minen äitiin muokkaa tyttären mieli- kuvaa naiseudesta ja siitä, minkälaista vastakkaisen sukupuolen kohtelua hän pitää itselleen sopivana ja tavoiteltavana. 63 prosenttia nuorista pitää ulkonäköä tärkeänä asiana. Noin viidennes vuotiaista tytöistä piti itseään huonona, melko arvottomana tai täysin arvottomana. Peruskoulun 8. luokkalaisista tytöistä 8 prosenttia olivat melko tyytyväisiä olemukseensa ja ulkonäköönsä. Neljännes vastasi olevansa huolissaan rumuudesta ja viidennes piti itseään rumana. Vaikuttaa siltä, että tyytyväisyys ulkonäköön lisääntyy iän myötä: lukion. luokkalaisista tytöistä 40 prosenttia oli jo melko tyytyväisiä ulkoisiin ominaisuuksiinsa. Lähteet: : - Kouluterveyskysely 005. Stakes - Erilaiset ja samanlaiset. Nuorisobarometri 005. Toim. Terhi-Anna Wilska - Nuorten tyttöjen itsetunto vahvistuu MLL:n tukiryhmässä Suomusssalmella. HS Nuorilla on liian usein hyvin kielteinen käsitys itsestään ja alhainen itsetunto. Jo vuotiaat tytöt pitävät itseään rumina, kahdeksanluokkalaisista tytöistä joka viides on varma rumuudestaan. Puolet vuotiaista tytöistä pitää itseään lihavina. Asioista keskusteleminen omien vanhempien kanssa saatetaan lopettaa hyvinkin varhain ja lapsuuden leikit päättyvät aikaisemmin kuin Ruotsissa tai Norjassa. Liian varhaisiin seksikokemuksiin voi motivoida hyväksynnän ja huomion kaipuu. Nuori tyttö reagoi pahaan oloonsa usein kehollaan. Ikäviä tunteita ja asioita pohditaan kuumeisesti ja tunteet padotaan mielen sisälle. Oma vartalo voi alkaa tuntua rumalta, lihavalta ja inhottavalta. Lohtua ja huomiota saatetaan etsiä fyysisen kivun kautta: viiltely ja syömishäiriöt ovat pohjimmiltaan saman ilmiön erilaisia ilmentymiä. Lisääntyvän itsetuhoisuuden on sanottu olevan kehittyneiden yhteiskuntien jatkuva haaste - se näkyy jo nuorten kohdalla. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoinen päivystäjä kuvasi tyttöjen kanssa käymiään puheluja näin: On ihmeellistä, että usein tytölle riittää se, että hänelle sanoo: Olet arvokas tuollaisena. Sä oot hyvä tyyppi! Moni tyttö kaivaa kipeästi hyväksyntää ja arvostusta. Myönteisen huomion antaminen on kaikkien aikuisten tehtävä. Tyttö on omalla tavallaan haastava kasvatettava; ihon alle ei aina näe. Tytöt kuitenkin tarvitsevat, ja ansaitsevat, itsetuntoaan vahvistavaa aikuisen puhetta. Hei, sä oot hyvä. Ei tarvitse kokeilla kaikkea. Ei tarvitse olla pissis. Ei tarvitse mennä sänkyyn vielä 13-vuotiaana. Ei tarvitse saada kymppejä kokeista. Ei haittaa, jos ei tiedä, miltä tupakka maistuu. Ei tarvitse olla supermallin näköinen. Ole sinä, oma ihana itsesi. 1

17 LNPN tunnetaan kohderyhmänsä joukossa Lasten ja nuorten puhelimen ja netin markkinointimateriaalit ja visuaalinen ilme uudistettiin vuonna 005. MLL:n nuorisotyölle luotiin julistesarja, jonka julisteissa on esillä Lasten ja nuorten puhelin ja netti, tukioppilastoiminta, nettiturvallisuus sekä koulukiusaaminen. Lisäksi LNPN sai uudet koulukampanjatuotteet: viivottimen ja lukujärjestyksen. Uusissa materiaaleissa käytetään mangasarjakuvatyyliä. Materiaalin tunnuslause on Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin julisteita lähetettiin noin kappaletta muun muassa jokaiseen peruskouluun, lukioon sekä toisen asteen oppilaitokseen. Palvelua markkinoitiin myös terveyskeskuksissa, kirjastoissa, nuorisotiloissa sekä erilaisissa nuorten tapahtumissa. Palvelun tunnettavuutta selviteltiin vuonna 005 Turun ja Oulun päivystyspisteiden alueilla. Kaikista raisiolaisista ja loimaalaisista 8.-luokkalaisista 75 prosenttia tunsi ja tiesi LNPN:n. Suurin osa heistä piti palvelua tarpeellisena ja oli sitä mieltä, että voisi ottaa yhteyttä palveluun. Yhdeksän prosenttia oli jo tehnyt sen. Haukiputaan, Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan 70 kyselyyn vastanneesta nuoresta 85 prosenttia tunsi LNPN:n. Heistä peräti 0 prosenttia oli soittanut ja kolme prosenttia kirjoittanut palveluun. 40 prosenttia oli sitä mieltä, että voisi ottaa tarvittaessa yhteyttä palveluun. Luvut kuvastavat hyvin sitä, että Lasten ja nuorten puhelin ja netti tunnetaan ja että sitä arvostetaan laajasti kohderyhmänsä joukossa. Päivystäjät ovat saaneetkin puheluja nuorilta, jolle ystävä on kehunut ja mainostanut Lasten ja nuorten puhelimen ja netin palveluja. MLL ja MTV3 yhteistyössä: Muistatko, millaista on olla lapsi? Joulukuussa 005 LNPN teki yhteistyössä MTV3:n kanssa kampanjan, jonka tarkoituksena oli joululomien aikana muistutella aikuisia lapsen asemaan asettumisen tärkeydestä ja siitä, millaista olikaan olla lapsi. MTV3 halusi lahjoittaa joulutervehdyksiin varaamansa rahat tähän kampanjaan. Muistatko, millaista on olla lapsi kampanjan tv-mainos pyöri kahden viikon aikana noin 80 kertaa MTV3:n ja SubTV:n mainostauoilla. Mainokseen liittyvillä internet-sivuilla haastettiin aikuisia kuuntelemaan omien lastensa lisäksi myös muita lapsia: sivuilla mainostettiin vapaaehtoisten päivystäjien peruskursseja ympäri Suomea. 13

18 Palaute lapsilta ja nuorilta Kiitos päivystäjälle jonka kanssa juttelin. Sinusta oli todella paljon apua ja hyötyä. Hyvä palvelu ja ihanaa kun jokin minne voi soittaa kun tekee pahaa. Vuonna 005 Lasten ja nuorten puhelin ja netti tahtoi kehittämistyössään kuulla, mitä mieltä lapset ja nuoret olivat puhelinpalvelusta. Kuuden viikon aikana vapaaehtoiset puhelinpäivystäjät ohjasivat mahdollisuuksiensa mukaan soittajia MLL:n internet-sivuille antamaan palautetta käydystä puhelinkeskustelusta. Puhelinpalvelusta annettiin vuoden aikana yhteensä 170 palautetta. Suurin osa palautteen kirjoittajista kuului puhelimen suurimpaan asiakasryhmään: vuotiaisiin tyttöihin. Puhelinpalvelu oli tullut tutuksi ensisijaisesti koulun, lehtien ja kavereiden kautta. Palautteen antajat soittivat numeroon, koska halusivat apua asiansa ratkaisuun tai koska halusivat vain jutella jonkun kanssa. Puolet (46,3 %) heistä kuvaili keskustelun vastanneen erittäin hyvin tai hyvin omia odotuksiaan. Päivystäjä piristi kummasti. Kuunteli minuu ja en mie mitäs muuta tarvinnu. Sai koko murheen unohtumaan. Päivystäjä oli kiltti, antoi minun puhua rauhassa ja lohdutti ja rohkaisi. Oli kivaa jutella jonkun kanssa, joka jaksoi kuunnella ja jota asia kiinnosti. Puhuminen auttoi. Hän oli ystävällinen eikä käskenyt tekemään mitään. Hän vain ilmaisi oman mielipiteensä. Kiitos. Oon kuulemma pikkuisen itsetuhoinen ja pari kertaa kun on ollu oikein paha olo, oon soittanut ja saanut jutella ja sitten en olekaan yrittänyt ottaa yliannostusta ja on ollut parempi olo. Joskus mä olisin voinu vielä onnistua. En oo tähän mennessä ja luultavasti olisin, jos en olis ikinä puhunu. Kiitos kun ootte olemassa. Keskustelun jälkeen tunnen, että minullakin on tarkoitus maailmassa. Puhelinkeskustelusta palautetta antaneet kuvailivat käytyä keskustelua pääasiassa sanoilla rohkaiseva, ystävällinen ja asiallinen. Moni kertoi myös, että oli jäänyt pohtimaan omaa asiaansa, että asia oli ratkennut keskustelun aikana tai että pelkkä kuulluksi tuleminen oli riittänyt. Mielenkiintoista on kuitenkin se, miten he kuvailevat oloaan puhelun jälkeen. 6 % vastaajista oli nimittäin todennut palautekaavakkeessa, että keskustelun jälkeen asia tuntui pahemmalta. Kirjallisesti annetut palautteet valottavat asiaa. Ainut kommentti oli asiaani se, että juttele vanhemmillesi tai koulukuraattorille. Se on vaan käytännössä mahdotonta, ku ei se kuraattori oo koskaan paikalla. Painoindeksin laskeminen ei ollut se, mitä toivoin. Se ei hirveesti auta pahaan oloon, kun on älyttömän rakastunut ja jätkä ei sano suoraan mitä se ajattelee ja sit sanotaan et asia on päivänselvä, se ei välitä. Kai se voi ollakin niin, mut paha olo siitä tulee. Oli mukavaa kun puhuttiin myös jostakin muusta kuin ongelmasta ja paha mieli unohtui. Keskustelu näyttää onnistuvan soittajan mielestä silloin, kun häntä kuunnellaan. Kohtaaminen voi herättää pahaa mieltä silloin, kun päivystäjä ohittaa soittajan antamalla neuvoja ja vinkkejä. Suorien ohjeiden antaminen voi olla päivystäjän kannalta helpoin ratkaisu: toisen pahaa oloa ei aina jaksa tai osaa ottaa vastaan. Joskus taas soittajan olisi paljon helpompi jutella päivän ruokalistasta kuin jostain kipeästä aiheesta. Mikäli aikuinen päivystäjä on kuitenkin kiinnostunut kipeästä asiasta ja kysyy tarkentavia kysymyksiä, paha olo on ymmärrettävää. Aikuisen päivystäjän ja nuoren soittajan välille syntyy herkästi jännite. Samaan aikaan kun nuori pyrkii eroon aikuisten ohjailusta, aikuiset laittavat rajoja tälle pyrkimykselle. Päivystäjä kohtaa joskus samaa murrosikäisen kapinaa kuin vanhemmat. 14

19 LNPN:n kirjepalvelua kiitellään, jos palveluun päästään kirjoittamaan Kirjepalvelusta annettiin vuoden 005 aikana yhteensä 565 palautetta. Palautteen antajat olivat saaneet tietää palvelusta koulun, internetin ja lehtien kautta. Palvelulle annettiin pääasiassa (45 %) yleisarvosana hyvä. Saatu vastauskirje koettiin rohkaisevaksi, ystävälliseksi ja asialliseksi. Vastauksen luettuaan yhteydenottajat kertoivat pääasiassa rohkaistuneensa tai tulleensa iloiseksi. On tärkeää huomata, että suurin osa kirjepalvelua arvioivista ei ollut päässyt kirjoittamaan palveluun ollenkaan. Valtavan kysynnän takia kirjepalvelu joutuu pitämään yllä kirjekattoa, jolla säädellään saapuneiden kirjeiden määrää. Oon mä monesti yrittäny kirjottaa teille, mut ei pysty ku teillä on ruuhkaa. :/ Pettymys oli suuri ku muistin tän ja olisin halunnu kirjottaa, mut sit sivulla sanottiin et on tullun ii paljo postii ettei uusia viestejä vastaanoteta. Ois ollu isokin tarve. TÄNNE EI VOI IKINÄ KIRJOITTAA- AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA- AAA!!! EI IKINÄ! Tää on just BEST juttu!!!!!!!!!!!!!! Tämä on hyvä juttu. Varmasti monet saa täältä apua. Niin mäkin kai jotenkin. Mä tajusin, että mun täytyy tehä jotakin asialleni. Kiitos teille! 15

20 Ryhmäpäivystykseen siirtyminen on osa laatutyötä Ryhmäpäivystysmalli on osoittautunut jo muutaman kuukauden kokeiluvaiheen jälkeen hyvin toimivaksi tavaksi tehdä Lasten ja nuorten puhelimen ja netin kaltaista, suhteellisen vaativaa vapaaehtoistyötä. Malli on lisännyt päivystäjien saamaa tukea ja antanut MLL:lle mahdollisuuden varmistaa puheluiden laatutaso. MLL:n keskustoimiston Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystyspisteessä aloitettiin marraskuussa 005 ryhmäpäivystyskokeilu yhdessä Vanhempainpuhelimen ja -netin kanssa. Aikaisemmin päivystäjät ovat Helsingissä, kuten edelleen muissa LNPN:n päivystyspisteissä, toimineet pääasiassa yksin päivystystilanteessa ja saaneet työhönsä tukea erillisissä työnohjauksissa tai soittamalla tukipäivystäjälle. Ryhmäpäivystysmallilla halutaan lisätä reaaliaikaista ohjausta ja tukea päivystäjille. Päivystäjät tekevät työtään kolmen tunnin vuoroissa. Samaan aikaan samassa huoneessa päivystää 4-8 hengen ryhmä. Päivystysvuoro alkaa yhteisellä startilla ja päättyy yhteiseen purkuun. Startissa virittäydytään päivystykseen ja käydään läpi ajankohtaisia asioita. Päivystyksen päätteeksi käydään läpi vuoron aikana syntyneitä ajatuksia ja tunteita puolen tunnin mittaisessa purussa. Lisäksi päivystysvuoron aikana ryhmän jäsenet tukevat toinen toisiaan ja päivystystä ohjaava MLL:n työntekijä keskustelee puheluista jokaisen päivystäjän kanssa yksitellen. Henkilökohtainen tuki sekä työntekijän ohjaama purku korvaavat aiemmat työnohjaukset. 16

21 Kansainvälistä tukea ja arvostusta YK:n Lasten oikeuksien komitea suosittaa mietinnössään, että Suomi antaisi lisärahoitusta Lasten ja nuorten puhelimelle. (CRC/C/15/Add.7. 0 October 005: Committee on the Rights of the Child. Fortieth session. Consideration of reports submitted by states parties article 44 of the convention. Concluding observations: Finland. 3 b: The committee recommends that the State party increase its support to and collaboration with the toll-free national helpline Child and Youth phone.) MLL toivoo, että komitean suositus nähtäisiin arvostuksen osoituksena ennaltaehkäisevälle lastensuojelutyölle ja että se johtaisi käytännön toimenpiteisiin. Lasten ja nuorten puhelin ja netti on jäsenenä Child Helpline Internationalissa (CHI), joka on yhteensä 103 lasten auttavan puhelimen kansainvälinen kattojärjestö. Vuonna 005 CHI teki yhteistyössä MEP Lissy Grönerin kanssa kirjallisen kannanoton EU:n parlamentille. Kaiken kaikkiaan 394 MEP:iä allekirjoitti kannanoton, jossa nostettiin esiin puhelinpalvelujen asema ja merkitys eurooppalaisen lastensuojelun kentässä. Vuodesta 1999 lähtien parlamentille on esitetty yhteensä 14 kirjallista kannanottoa, joista vain 11 oli tähän mennessä hyväksytty. Yksikään näistä aiemmin hyväksytyistä ei ollut käsitellyt lasten asiaa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti saa pääasiallisen rahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY). RAY:n lisäksi vuonna 005 toiminnan mahdollistivat 13 kunnan rahallinen tuki, yritysyhteistyö sekä koulujen päivätyökeräykset, jotka tehtiin LNPN:n hyväksi. Toimintaa tukevien kuntien nimet ovat sivulla 4. Yhteyttä ottavien lasten ja nuorten on saatava mahdollisimman tasalaatuista palvelua. Laadun varmistaminen sekä kirjepalvelun laajentaminen ovat Lasten ja nuorten puhelimen ja netin lähivuosien suurimmat kehitystavoitteet. Jotta puhelin- ja kirjepalvelu voisi myös tulevaisuudessa pysyä yhteyttä ottaville lapsille ilmaisena ja laadukkaana lastensuojelutyön muotona, pitkäjänteinen yhteistyö toiminnan mahdollistavien rahoittajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kannanoton pohjalta CHI on yhteistyössä International Telecom Unionin (ITU) kanssa valmistelemassa vetoomusta eurooppalaisille puhelinyhtiöille, jotta lapsille suunnatut puhelinpalvelut voisivat saada kokonaan ilmaiset puhelut. MLL maksaa tällä hetkellä kaikki puheluiden aiheuttamat kustannukset, mikä on vuosittain iso osa koko LNPN:n budjetista. 17

22 Nuoruudesta selviää Nuoruus ei ole pakollinen välivaihe Muistatko, millaista oli olla nuori? Muistatko oikeasti? Aikuiset haikailevat työpöytiensä takana mennyttä aikaa, jolloin vastuut ja asuntolainat eivät vielä painaneet. Tuota kultaista aikaa muistellaan huolettomana nuoruutena. Se muistetaan aikana, jolloin sai vain olla. Moni Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin yhteyttä ottava nuori on puolestaan yllättynyt kuullessaan, että äitikin saattaa tietää jotain kuukautisista, poikaystävistä, finneistä, yksinäisyydestä ja kouluongelmista. Ei ole ihme, että nuoren ja aikuisen on joskus vaikea kohdata ja löytää yhteistä puhuttavaa. Vanhemman muistikuvat eletystä nuoruudestaan voivat olla vuosien varrella parantuneet. On totta, että nuoruus on monella tavalla ihanaa aikaa, mutta onhan se välillä myös täyttä painajaista. Aikuinen ei vaan enää muista - tai ei halua muistaa sitä. Keskiverto En mä mikää erikoinen ole oikeen missään mut just siitä tykkään ittessäni et oon ihan keskiverto, mut uimises olen aika hyvä (siis ihan vaan oma mielipide) olen ihan normaalin näkönen eli en mitenkään erikoisen nätti mutta ok ja siitäkin olen ylpeä että minulle se on ihan ok olla ok :D olen vain itseni ja sillä tyylin olen napannut maailman ihanimman jätkän<3 iha ok (15 vuotta) Tanssin balettia oon hyvä tanssimaan balettia ja oon POI- KA!!!!!!!!!!!! balettipoika (13 vuotta) Kirjoitukset ovat nuortennetistä Muistatko millaista oli, kun oma vartalo alkoi venyä ja muuttua? Kun kaverit ja heidän mielipiteensä merkitsivät eniten? Muistatko vielä ensirakkautta: sen vahvuutta, tunteiden syvyyttä ja miten lujasti iski naamaan, kun rakkaus loppui? Entä muistatko niitä asioita, joiden puolesta olisit voinut nousta barrikadeille vaikka joka päivä? Nuoruus ei ole missään nimessä negatiivista aikaa. Se ei ole myöskään vähemmän tärkeä välivaihe, välttämätön paha matkalla lapsesta aikuiseksi. Sellaista energisyyttä, kiihtymystä ja tunteiden määrää ihminen ei koe missään muussa iässä. Nuoruus on vahvaa ja elämänmakuista aikaa. On varmaa, että nuoruuden kokemukset ja valinnat muovaavat pysyvästi mieltä. Nuoruuden tärkeä kehitystehtävä on tulla omaksi itsekseen. Nuoren on irtauduttava vanhempiensa ja muiden aikuisten ohjailusta. Aluksi nuorella ei ole riittävästi itsensä ohjaamisen taitoja tilalle, ja se on pelottavaa. Perheen ulkopuoliset ihmissuhteet eivät myöskään suo samaa turvallisuuden tunnetta kuin se tunne, jonka nuori on lapsena vanhempiensa lähellä kokenut. Olo tuntuu turvattomalta. Vähitellen kuitenkin itseluottamus kehittyy ja kyky tehdä omia valintoja vahvistuu. Yhteiskunnan on vastattava nuoren uhmaan Nuorena pitää saavuttaa tiettyjä asioita. Vanhemmista olisi onnistuttava irrottautumaan. Oma muuttuva vartalo ja orastava seksuaalisuus pitäisi ottaa haltuun. Kavereiden apuun on välillä ihan pakko turvautua, mutta ei kuitenkaan omien mielipiteidensä kustannuksella. Vähitellen nuoren kuuluu itsenäistyä ja rakentaa omaa identiteettiä. Nuori ei ole lapsi, mutta hän ei ole vielä missään nimessä aikuinen. Nuori vasta hahmottaa itseään ja asemaansa yhteiskunnassa. On kokeiltava, rikottava rajoja ja testattava kiellettyä. Nuoren on 18