Jaakko Liukkonen piti tämän esitelmän Helsingissä Karjalatalolla

Transkriptio

1 Jaakko Liukkonen piti tämän esitelmän Helsingissä Karjalatalolla

2 Johannes Takanen Kuvanveistäjä Johannes Takanen syntyi Virolahdella Ylä-Urpalan kylässä Maria Wiik: Johannes Takanen, 1885, hiilipiirros. 2

3 Vuonna 1852 Takasen perhe siirtyi asumaan Ala-Urpalaan kun isä Eerikki sai töitä kartanon laivaveistämöllä. Molemmat kylät ovat nykyisin Venäjän puolella. Nuori JohannesTakanen veistää lintua. 3

4 Takanen opiskeli piirustusta Viipurissa 1864 ja Helsingissä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Leijona, puusta veistetty, 1860-luku. 4

5 Takanen Kööpenhaminassa 19-vuotiaana. Kuvanveistäjäksi hän opiskeli Tanskassa Kööpenhaminan Kuninkaallisessa taideakatemiassa vuosina Rintakuva Carl Thomsenista, medaljonki Thea Thomsenista. 5

6 Poika, joka leikkii koiran kanssa, Hänen opettajinaan olivat Henrik Vilhelm Bissen ja tämän kuoltua hänen poikansa Vilhelm Bissen. 6

7 Fredrik Cold, 1871, kipsi. 7

8 Väinämöinen, kannelta soittava, 1872, sinkki. 8

9 Takanen muutti Roomaan vuonna 1873 ja asui siellä elämänsä loppuun saakka. Venus ja Amor, 1873, marmori. 9

10 Takasella oli yhteinen työhuone toisen suomalaisen kuvanveistäjän Robert Stigellin kanssa Vicolo delle Lavandaie -kujalla lähellä Piazza del Popoloa. Aino, merelle katsova, 1876, kipsi. 10

11 Rebekka kaivolla, 1877, kipsi. Vuonna 1879 Takasen taloudellinen tilanne parani. Tästä rohkaistuneena hän uskalsi mennä naimisiin roomalaisen Giacinta Biavascon ( ) kanssa. 11

12 Andromeda, kallioon kahlittuna, 1879, marmori. Heidät vihittiin avioliittoon Nuoret asettuivat asumaan pieneen asuntoon osoitteessa Via Gregoriana

13 Amor, sydämiä kiduttava, 1881, marmori. Esikoispoika Kullervo Eerikki (Enrico) syntyi Hän kuoli kaksivuotiaana kuumetautiin. Takanen käytti poikaansa Kullervoa mallina teoksessaan Amor, sydämiä kiduttava. 13

14 J. V. Snellman, 1879, kipsi. 14

15 J. V. Sanelman Kuopiossa, 1884, pronssi. 15

16 Aleksanteri II:n muistomerkki (keisarin hahmo Takasen luonnoksen mukaan). Suomen Suuriruhtinaskunnan keisari Aleksanteri II:n muistomerkkikilpailun voitti Johannes Takanen vuonna

17 Muistomerkin toteutti Valter Runeberg. Se paljastettiin Takasen ja Runebergin piti toteuttaa työ yhdessä, mutta Takanen kuoli ennen hankkeen toteutumista. Muistomerkin toteutti Valter Runeberg veistäen keisarin hahmon Takasen luonnoksen mukaan. 17

18 La nuova modella, 1885, kipsi. Takasen viimeinen työ. 18

19 Takasen haudalla Flavio Takanen (vas.), Suomen Italian suurlähettiläs Pauli Mäkelä ja puolisonsa Leena Kurko (oikealla) sekä Takasen seuran väkeä. 19

20 Erkki Kannoston veistämän Johannes Takasen patsaan paljastustilaisuus Virojoella

21 Vuodesta 2004 patsas on lakitettu vappuna mustalla baskerilla. 21

22 Uuno Klami Säveltäjä Uuno Klami syntyi ja kuoli Hänen isänsä oli Anton Klami ( ) ja äitinsä Amalia Korpela ( ). 22

23 Amalia, Vieno, Anton ja Uuno Klami kesällä Vuonna 1904 kuolivat Uunon alle 2-vuotias sisko Vieno Helvi sekä isä Anton keuhkotautiin. 23

24 Koululainen Uuno Klami esittelee uutta pyörää. Ensimmäiset sävellykset syntyivät 12- tai 13-vuotiaan koulupojan kynästä. 24

25 Helsingin Musiikkiopiston oppilaaksi

26 Miina-kanootissa Klamilan vesillä. Klami aloitti musiikkiopinnot Helsingin Musiikkiopistossa syyskuussa Hän muutti äitinsä kanssa Helsinkiin. 26

27 Nuori opiskelija. Kesällä 1923 Uuno oli pianistina Imatran Valtionhotellissa. Siellä hän tapasi ensimmäisen kerran tulevan vaimonsa Toini Nykäsen. 27

28 Toini Nykänen Uuno Klami vihittiin avioliittoon Toini Nykäsen kanssa. 28

29 Lallukassa. Klamit muuttivat Helsingissä taiteilijakoti Lallukkaan 1943 ensimmäisten asukkaiden joukossa. 29

30 Kujaholmissa Klamilaan Kujaholmin saareen rakennettiin kesäasunto Sen suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. 30

31 Kujaholmissa. 10 vuotta myöhemmin rakennettiin venevaja, joka toimi myös Klamin työhuoneena (arkkitehti Aulis Blomstedt). 31

32 Klami rakasti purjehtimista. hän omisti myös moottorija soutuveneen Uuno Klami sai sydänkohtauksen palatessaan soutuveneellä maidonhakumatkalta Tinkasen kylästä Kujaholmiin. 32

33 Hän kuoli samana päivänä Virojoen sairaalassa. Pia Hinttula: Klamin talo, 2004, akvarelli. 33

34 Uuno Klamin patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Ben Renvall,

35 Muistomerkki on Klamilan kyläkirkon pihalla. 35

36 Uuno ja Toini Klamin hauta Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla. 36

37 Kirja Uuno Klamista. 37

38 Klamin työn eli musiikin kannalta meri oli erittäin tärkeä. Hän luonnosteli sävellyksiään kesällä Virolahdella ja viimeisteli niitä talvella Helsingissä. Klami alkoi saada suosiota ja 1930-lukujen vaihteessa. Hän otti musiikkiinsa vaikutteita ranskalaisilta säveltäjiltä, kuten Maurice Ravellilta sekä Igor Stravinskilta venäläisen kauden teoksista. Esimerkiksi Yö Montmartnella (1925). Ranskalaisen hienostuneisuuden vastapainona hänen musiikistaan löytyy myös maanläheistä huumoria Kuvia maalaiselämästä (1932). KALEVALA Kalevalaan perustuvia tai siitä vaikutteita saaneita sävellyksiä ovat seuraavat: Lemminkäisen seikkailut saarella (1934) Vipusessa käynti (1938) Kalevala-sarja (valmis 1943, teki koko luvun) Pyörteitä, keskeneräiseksi jäänyt baletti ( ) MUUT MERKITTÄVÄT TEOKSET Oratorio Psalmus ( ) Viulukonsertto (1943/1954) 2 pianokonserttoa (1925 ja 1951) Kymenlaakson laulu (1934) Nummisuutarit alkusoitto (1936) Laulu Kuujärvestä (1956), sanat Yrjö Jylhä ELOKUVAMUSIIKKI Ne (1933) Jumalan myrsky (1940) Yli rajan (1942) Uuno Klamin teosluettelossa on yli 150 teosta. Hänet nimitettiin Suomen akatemian jäseneksi Hän toimi vuosikymmeniä Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen musiikkikriitikkona. 38

39 Samuli Paronen Syntyi Virolahdella Ravijoen kylässä Hän elätti itsensä työmiehenä tehden metsä- ja maataloustöitä. Aloitti kirjailijan uransa 47-vuotiaana vuonna Isä kuului kansalaissodassa punaisiin ja kuoli Tammisaaren vankileirillä Äiti kuoli Parosen ollessa 14-vuotias. 10 vuoden aikana häneltä ilmestyi 7 romaania ja yksi novellikokoelma. 39

40 Ensimmäinen romaani, Kesä Aataminkylässä (1964), on WSOY:n kustantama. Aataminkylä on itse asiassa Ravijoki, jonka kylää tunteva lukija heti huomaa. Painos oli ilmeisesti hyvin pieni koska kirja on todellinen harvinaisuus. Muut Parosen kirjat kustansi Otava. 40

41 Toinen kirja on sotakuvaus Kuolismaantie (1967), joka Pekka Tarkan mukaan oli hänen nousunsa mestaruuteen. 41

42 Kolmas teos on Lallinkorven leipä (1968). Omintakeinen ja veikeä kuvaus kyläyhteisöstä. 42

43 Romaaneista Kaivos (1970) ja Huone puutalossa (1971) otettiin myöskin toiset painokset. Kuolismaantiestä ja Lallinkorven leivästä julkaistiin myös toiset painokset. Samoin Parosen neljännestä kirjasta, joka on novellikokoelma Tämä on huone 8 (1968). 43

44 Romaani Laiva ilmestyi

45 Romaani Kapina ilmestyi

46 Samuli Paronen kuoli 57-vuotiaana Hämeenlinnassa. Samana vuonna ilmestyivät postuumisti romaani Kortteeri ja mietekokoelma Maailma on sana. 46

47 Kustantajan edustaja ja Parosen hyvä ystävä, kirjailija Hannu Mäkelä saattoi julkisuuteen vuonna 1999, 25 vuotta Parosen kuoleman jälkeen, Testamantti-nimisenä laajan uuden kokoelman Parosen mietteitä. Niiden olemassaolosta lapuilla vuoteensa alla kirjailija kertoi Mäkelälle kuolinvuoteellaan sairaalassa. Elinaikanaan Paronen ei saavuttanut lukevan yleisön suurta suosiota, vaikka kriitikot häntä kiittivätkin. Mietekokoelma Maailma on sana on nyttemmin noussut pysyvään asemaan mietekirjallisuuden huipulla. Siitä on tähän mennessä otettu kolme painosta. Kai Laitinen kirjoitti vuonna 1981: Proletariaatin kurjinta kerrostumaa, yhteiskunnan ulkolaidoilla ja toimeentulon alarajalla eläviä ihmisiä kuvasi teoksissaan vaikuttavasti Samuli Paronen. Hannu Tulkki sanoo kirjassaan Virolahti ja Kirjallisuus: Samuli Paronen on kirjailija, jonka nimi tulee aina olemaan mukana, kun puhutaan merkittävistä suomalaisista kirjailijoista. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen arvioi Suomen kuvalehdessä kiittävästi Parosen kirjaa Huone puutalossa. Hän kertoi ensin kirjan synkkyydestä ja jatkoi: Mutta kirjaa ei ole raskas lukea, koska siinä on omaperäistä huumoria, remakkaa naurua kyynelten läpi. Siinä on omalaatuista yhteiskunnallista pohdiskelua, näkökohtia, jotka saattavat olla riemastuttavan yllättäviä ja tuoreita. Kun nyt on eduskuntavaalit edessä, toivoisin, että mahdollisimman moni ehdokas ottaisi Parosen teoksen opinto- ja kurssikirjakseen. Samaa toivon minä nykypolitiikoilta, joiden kannattaisi ottaa opinto- ja kurssikirjoiksi koko Parosen tuotanto. Maailma muuttuu, mutta jotkut asiat pysyvät ja pahenevat. Jaakko Liukkonen 47

48 48